Aki Lindén Toimitusjohtaja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri NÄKEMYKSIÄ ALUESAIRAALOIDEN KEHITYKSESTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "25.5.2010 Aki Lindén Toimitusjohtaja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri NÄKEMYKSIÄ ALUESAIRAALOIDEN KEHITYKSESTÄ"

Transkriptio

1 Aki Lindén Toimitusjohtaja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri NÄKEMYKSIÄ ALUESAIRAALOIDEN KEHITYKSESTÄ Aluesairaalatoiminnan historiaa ja taustaa Laki kunnallisista yleissairaaloista vuodelta 1965 määritteli aluesairaalat ja paikallissairaalat mainitun lain 4 :ssä seuraavasti: "Aluesairaalaksi katsotaan sairaala, jota pitkien matkojen, hankalien liikenneyhteyksien, asumistiheyden tai muun erityisen syyn vuoksi pysyvästi keskussairaalain ohella tarvitaan kahta tai useampaa kuntaa varten ja jossa on osastot vähintään kolmea yleisen sairaanhoidon lääketieteellistä erikoisalaa varten ja poliklinikka ja jossa kunkin osaston ylilääkärillä on erikoislääkärin oikeudet asianomaisella lääketieteellisellä erikoisalalla. Paikallissairaalana, jossa voi olla poliklinikka, pidetään paikallisen sairaanhoidon tarpeita varten tarkoitettua sairaalaa." Maassamme on ollut varsin tiheä alue- ja paikallissairaaloiden verkko ja monen sairaala historia ulottuu vuosikymmenien, jopa yli sadan vuoden, taakse. Aluesairaalat olivat lääkärikunnan keskuudessa arvostettuja työpaikkoja. Eräät niiden ylilääkäreistä olivat lääketieteellisten tiedekuntien dosentteja ja tunnustettuja erikoisalojensa edustajia. Aluesairaalatyö oli tyypillistä generalistin eli erikoisalansa laajan yleisosaajan työtä. Myös päivystysvelvollisuus oli raskas, koska lääkäreitä oli vähän. Viime vuosikymmeninä on alue- ja paikallissairaaloiden asemassa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Useat pienet paikallissairaalat muuttuivat jo kansanterveyslain säätämisen yhteydessä vuonna 1972 terveyskeskusten vuodeosastoiksi ja niiden leikkaustoiminta loppui. Lääketieteen laatuvaatimusten kasvaessa ja erikoistumisen edettyä yhä pidemmälle ei ollut edellytyksiä jatkaa leikkaustoimintaa ja muuta erikoistunutta toimintaa pienissä paikallisyksiköissä. Toisaalta eräät aikaisemmat paikallissairaalat nostivat statuksensa aluesairaalaksi lisäämällä erikoisalojen lukumäärän lain mainitsemaan vähintään kolmeen välttyäkseen terveyskeskukseen liittymiseltä.

2 2 Erikoissairaanhoitolain myötä vuoden 1991 alusta lukien kaikki silloiset aluesairaalat liitettiin oman maakuntansa sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Laissa myös luovuttiin itse käsitteestä aluesairaala. Siinä mainitaan vain, että sairaanhoitopiirillä on sairaaloita ja toimintayksiköitä. Monet sairaalat kuitenkin säilyttivät edelleen nimessään etuliitteen alue. Tässä selvityksessä tarkastellaan aluesairaaloina kaikkia niitä sairaaloita, jotka eivät ole maakuntansa keskussairaaloita tai yhden kunnan kaupunginsairaaloita. Erikoissairaanhoitolaki mahdollisti myös sen, että eräiden kaupunkien omaa erikoissairaanhoitoa jäi edelleen näiden kaupunkien omaksi toiminnaksi. Kaupunginsairaaloita oli vielä 1990-luvulla 12 paikkakunnalla. Laajinta oli toiminta Helsingissä, Turussa, Tampereella, Lahdessa ja Porissa. Muita kaupunginsairaalapaikkakuntia olivat mm. Nokia, Heinola ja Hamina luvulla on määrätietoisesti pyritty yhdistämään näillä paikkakunnilla paikallista ja maakunnallista erikoissairaanhoitoa. Tällaiset organisaatioratkaisut tehtiin 2000-luvun alussa Lahdessa ja HUS-lain säätämisen myötä Helsingissä. Turun kaupungin kirurginen sairaala liitettiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan vuonna Jo vuonna 2000 oli Turun kaupungin laboratorio- ja kuvantamisyksiköt fuusioitu TYKSiin. Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa siirrettiin aluesairaaloita 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa paikallisten terveyskeskusten tai erillisen kuntayhtymän (Iisalmi) hallintaan. Näin tapahtui Imatralla, Raahessa, Kemijärvellä, Pieksämäellä, Jämsässä, Forssassa, Pietarsaaressa, Varkaudessa ja Iisalmella. Mäntän alueella yhdistettiin perusterveydenhuolto ja pieni aluesairaala ns. terveydenhuoltoalueeksi osana Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä. Fuusioiden taustalla oli usein sairaanhoitopiirin pyrkimys tehostaa toimintaansa 1990-luvun lamavuosina keskittämällä toimintaa maakunnan keskussairaalaan, jolloin aluesairaaloiden sijaintipaikkakunnat reagoivat palvelujen supistusuhkaan kunnallistamalla sairaalat. Yleensä tällaisen muutoksen hallinnolliset menettelyt kuitenkin pystyttiin sopimaan kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken. Fuusioituminen terveyskeskuksiin vai keskussairaaloihin? Vuosina STM:n ja Kuntaliiton toimesta toteutetussa laajassa terveydenhuollon selvityshankkeessa pohdittiin aluesairaaloiden asemaa erikoissairaanhoidon muuttuneessa kentässä. Selvien suositusten sijasta päädyttiin kuitenkin vain otsikon "Päällekkäisyyksien purkaminen" alla epämääräiseen tavoitteeseen: "erikoissairaanhoidon terävöittäminen, aluesairaaloiden roolin selvittäminen". Samalla selvitysmiehet suosittelivat kuitenkin kaupunkien erikoissairaanhoidon siirtämistä sairaanhoitopiireille ja kunkin erikoisalan tarkastelemista kussakin sairaanhoitopiirissä yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena, sairaalakohtaisten johtokuntien lakkauttamista ja

3 maakunnallista yhteistoimintaa laboratorio-, radiologia-, lääkehuoltoja tukipalveluissa luvulla toteutettu Kansallinen terveydenhuoltohanke käsitteli myös aluesairaaloiden asemaa. Valtioneuvoston päätökseen sisältyi seuraava kannanotto: "Aluesairaalat muodostavat terveydenhuoltoalueita alueidensa perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa tai toimivat osana alueensa keskussairaalaa." Ensin mainitun vaihtoehdon mukainen kehitys toteutui aiemmin mainituissa sairaaloissa. Terveyskeskuksiin fuusioitumisen ja integroitumisen vastakkaisena kehityssuuntana oli hallinnollinen ja toiminnallinen fuusioituminen keskussairaalan kanssa. Tämä malli toteutui mm. Rauman, Raision, Riihimäen ja Selkämeren (Kristiinankaupunki) aluesairaaloiden sekä Jorvin (Espoo) ja Peijaksen (Vantaa) sairaaloiden kohdalla. Jo aiemmin oli Ähtärin aluesairaala liitetty osaksi Etelä-Pohjanmaan keskussairaalaa. Sairaanhoitopiiriin kuuluvina itsenäisinä aluesairaaloina jatkoivat Oulaskankaan (Oulainen), Mäntän, Vammalan, Valkeakosken, Salon, Loimaan, Vakka-Suomen (Uusikaupunki), Turunmaan, Lohjan, Hyvinkään, Porvoon, Länsi-Uudenmaan (Raasepori) ja Kuusankosken aluesairaalat. Käytännön realismia oli se, että aluesairaaloilla tuli olla muitakin vaihtoehtoja kuin fuusioituminen terveyskeskukseen tai keskussairaalaan. Olosuhteet maan eri osissa ja jopa yhdessä maakunnassa eri sairaaloiden kesken vaihtelivat. Myös aluesairaaloiden koko ja palveluiden kirjo olivat erilaiset. Suurimmat aluesairaalat olivat pienen keskussairaalan kokoisia. Myös niiden potilaille tuottamien hoitojen case mix eli hoitokirjo oli verraten korkea ja vastasi monessa sairaalassa keskussairaaloiden tasoa. Tällaisten sairaaloiden resurssit olivat liian merkittävät irrotettavaksi muusta erikoissairaanhoidosta ja liian suuret fuusioitavaksi perusterveydenhuoltoon. Fuusioituminen terveyskeskuksiin olisi merkinnyt paluuta ennen sairaanhoitopiiriä vallinneeseen tilanteeseen sillä erotuksella, että aikaisemmin kutakin sairaalaa hallinnoi oma kuntainliitto. Tämä olisi tilanteesta riippuen sisältänyt riskin joko sairaalan erikoissairaanhoitoprofiilin heikentymisestä tai kilpailusta keskussairaalan kanssa. Myös päivystysaikaisen toiminnan järjestäminen laadukkaalla tasolla olisi ollut vaikeaa moneen erilliseen sairaalaan hajautuneessa erikoissairaanhoidossa. "Toinen vaihtoehto" eli keskussairaalaan fuusioituminen taas oli usein vaikea toteuttaa seudullisen vastustuksen vuoksi. Tällainen fuusio nähtiin uhkana - eikä syyttä - työpaikkojen ja sairaalapalveluiden säilymiselle paikkakunnalla. Näiden mallien sijaan jatkaminen sairaanhoitopiirin osana suhteellisen itsenäisenä sairaalana oli paras vaihtoehto. Kaksikielisten palveluiden turvaamisessa tämä oli erityisen varteenotettava vaihtoehto, koska kuntien mahdollisuudet ylläpitää monipuolista aluesairaalaa ja henkilöstön rekrytointi tällaisiin "kunnallistettuihin" sairaaloihin oli vaikeaa ja toisaalta fuusio suureen keskussairaalaan johti helposti kaksikielisen palvelun heikentymiseen.

4 4 Toiminnalliset haasteet Viime vuosina on useiden nykyisten ja aikaisempien aluesairaaloiden toiminnassa tapahtunut merkittäviä sisällöllisiä muutoksia, joiden taustalla ovat olleet mm. seuraavat tekijät: 1) terveydenhuollon kustannuspaineet, 2) lääketieteen kehitys, 3) erikoislääkärikoulutuksen muutos yhä erikoistuneempaan suuntaan, 4) päivystysvalmiuden ylläpitoon liittyvät vaikeudet ja 5) lääkärityövoiman saatavuus. Aluesairaaloiden osuus leikkaustoiminnasta ja synnytystoiminnasta on vähentynyt ja erityisen vähän niissä suoritetaan enää päivystysajan leikkauksia. Aluesairaalat ovat selkeästi painottaneet toimintaansa polikliiniseen toimintaan ja päiväkirurgiaan. Tosin suurimpien aluesairaaloiden toiminta, esimerkiksi Hyvinkään, Lohjan ja Salon aluesairaaloiden, ei eroa paljoa pienemmistä keskussairaaloista. Jo erikoissairaanhoitolain perusteluissa 1980-luvun lopulla tavoiteltiin sitä, että kalliita investointeja vaativaa ja raskasta toimintaa keskitetään ja toisaalta erilaisia polikliinisia palveluita ja muuta kevyempää toimintaa hajasijoitetaan. Lääketieteen teknologinen kehitys viime vuosina on suosinut juuri näitä molempia kehityssuuntia. Suurin riski, joka aluesairaaloiden palveluja uhkaa, on lääkäreiden erikoistumiskoulutuksen 1990-luvulla tapahtunut muutos yhdistyneenä päivystystoiminnan laatuvaatimusten kasvuun. Kouluttautuminen etenkin kirurgiassa suoraan nykyiseen 11 spesialiteettiin, jotka aikaisemmin olivat kirurgian erikoisalan suppeita jatkoerikoisaloja (urologia, gastroenterologia, ortopedia jne.) johtaa pienessä sairaalassa mahdottomuuteen operatiivisen päivystysvalmiuden ylläpidossa. Niinpä operatiivinen päivystys tulee väistämättä edelleen keskittymään. Myös työsuojelulliset syyt ja ylipäätään lääkäreiden saanti kunnallisiin virkoihin raskaan päivystysvelvollisuuden omaavilla erikoisaloilla (kirurgia, sisätaudit, anestesiologia, gynekologia) johtavat päivystyspisteiden harvenemiseen. Monissa aluesairaaloissa on tapahtumassa lääkärikunnan sukupolvenvaihdos, jossa laajan yleiskokemuksen omaavat yli- ja erikoislääkärit siirtyvät eläkkeelle ja uusien rekrytoitavien lääkäreiden koulutus ja kokemus on kapeampi. Erikoissairaanhoidon viime vuosien merkittävin kehitys on tapahtunut vaativan erikoissairaanhoidon hoitomenetelmien ja -tulosten alu-

5 eella, jossa yhä vaikeammin sairaita potilaita hoidetaan yhä paremmin tuloksin. Vaikeahoitoisten potilaiden osuus on lisääntynyt vuosi vuodelta. Myös päivystystoiminnan osuus on kasvanut. Se muodostaa nykyisin yli 50 % keskussairaaloiden toiminnasta. Myös elektiivisessä toiminnassa pyritään maassamme turvaamaan toiminnan korkea laatu asettamalla toimenpiteille ja hoidoille sairaalakohtaisia lukumäärärajoja. Esimerkiksi polven ja lonkan tekonivelleikkausten yhteenlaskettu alaraja on 200 leikkausta vuodessa. Useimmat aluesairaalat toimivat nykyisin alueensa terveyskeskusten laboratorio- ja kuvantamistutkimusten yksikköinä ja perusterveydenhuollon yöpäivystyspisteinä. Aluesairaaloiden "kulta-aikaan" (1950-,1960-, 1970-luvut) verrattuna ovat myös niiden toiminnan monet muut keskeiset edellytykset 2000-luvulle tultaessa muuttuneet merkittävästi. Aikaisemmin hoitoajat olivat sairaaloissa pitkät ja kulkuyhteydet ja liikennevälineet kehittymättömiä. Valtio maksoi sairaaloiden toiminnasta %. Sairaalan saaminen paikkakunnalle oli sen tärkeän palvelutehtävän ohella merkittävä statusasia ja piristys alueen elinkeinoelämälle ja kunnallistaloudelle. Nykyisin on valtion maksuosuus erikoissairaanhoidosta n. 20 %. Monet aluesairaalan lääkärit saattavat asua kaukana paikkakunnalta, jolloin päivystysaikana potilaan hoito lääkärin päivystäessä kotona ei toteudu aluesairaalassa yhtään nopeammin kuin kuljettamalla potilas suoraan päivystävään keskussairaalaan. Aluesairaaloissa myös ns. vuokralääkäreiden, ulkomaalaisten lääkäreiden ja muiden keikkalääkäreiden osuus on suurempi kuin keskussairaaloissa. Aluesairaaloiden oman vastuualueen väestömäärällä on suuri merkitys sairaalan toiminnan kannalta. Yli asukkaan väestöpohjan omaavalla sairaalalla on yleensä sellainen palvelukysyntä, jonka seurauksena sairaalalla on taloudelliset mahdollisuudet ylläpitää lääketieteen keskeisillä aloilla (sisätaudit, kirurgia, anestesiologia, synnytykset ja naistentaudit, lastentaudit) viiden - kuuden erikoislääkärin virkamäärää. Tämä määrä on samalla minimi ympärivuorokautisen päivystyksen turvaamiseksi 24/7 -periaatteella, koska lääkäreiden työjärjestelyissä päivystysajan työ ja valmius hoidetaan varsinaisen päiväaikaisen virkatyön lisäksi. Tätä pienempi väestöpohja (esimerkiksi asukasta) merkitsee yleensä, että sairaalalla ei ole päiväaikaista kysyntää kuin kahdelle kolmelle kunkin erikoisalan lääkärille, mikä ei ole riittävä resurssi päivystyksen hoitamiseksi. Luonnollisesti sairaalaa voi turvata päivystysvalmiuden tätä suuremmalla lääkärimäärällä, mutta siitä seuraa, että sairaalan palveluvolyymi ylittää väestön todellisen tarpeen ja sairaala on kunnille tämän vuoksi kallis. 5 Maamme erikoissairaanhoidon nykyinen rakenne

6 Alla olevassa taulukossa on tarkasteltu sairaanhoitopiirien ylläpitämän somaattisen sairaalatoiminnan laajuutta sairaaloiden tuottamien hoitojaksojen avulla. Ne perustuvat valtakunnallisesti kattavaan hoitoilmoitusrekisteriin (HILMO). Suorittamalla tarkastelu kustannuksien perusteella painottuisivat yliopistolliset sairaalat vielä alla olevaa enemmän. 6 Terveyskeskuksiin fuusioituneiden aluesairaaloiden osuus maamme erikoissairaanhoidon koko palvelutuotannosta on nykyisin 3 % ja sairaanhoitopiireihin kuuluvien aluesairaaloiden osuus 9 %. Keskussairaaloiden osuus on 43 % ja viiden yliopistollisen keskussairaalan osuus 45 %. Sairaanhoitopiirien ja niiden sairaaloiden tuottamat hoitoepisodit vuonna 2008: (lähde: Suomen kuntaliiton tilastot/heikki Punnonen) (Yliopistolliset sairaalat tummennettuina, muiden kuin sairaanhoitopiirien ylläpitämät aluesairaalat kursivoituina.) Helsingin-Uudenmaan HYKS Hyvinkää Lohja Porvoo Länsi-Uusimaa Varsinais-Suomi TYKS Salo Loimaa Vakka-Suomi Turunmaa Pirkanmaa TaYS Valkeakoski Vammala Mänttä Pohjois-Pohjanmaa OYS Oulaskangas Raahe Pohjois-Savo KYS Iisalmi 4 539

7 7 - Varkaus Keski-Suomi K-SKS Jokilaakson Päijät-Häme Satakunta Vaasa Vaasan ks Pietarsaari Pohjois-Karjala Kanta-Häme Kanta-Hämeen ks Forssa Kymenlaakson Kymenlaakson ks Kuusankosken Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjalan Lapin Lapin ks Lapponia 948 Etelä-Savon Mikkelin ks Pieksänmäki Keski-Pohjanmaan Kainuun Länsi-Pohjan Itä-Savon Aluesairaaloiden osuus sairaanhoitopiirinsä somaattisista hoitoepisodeista Kymenlaakso: 29 % Varsinais-Suomi: 25 % Helsinki-Uusimaa 23 %

8 8 Vaasa: 19 % Kanta-Häme: 18 % Pirkanmaa: 18 % Pohjois-Pohjanmaa: 18 % Pohjois-Savo 14 % Y:Al/

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Finlandia-talo 10. 11.11.2016 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2009

Sairaaloiden tuottavuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2009 Sjukhusens produktivitet 2009 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Sairaaloiden tuottavuus 2010 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2010 Sjukhusens produktivitet 2010 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014 Sjukhusens produktivitet 2014 Hospital productivity 2014

Sairaaloiden tuottavuus 2014 Sjukhusens produktivitet 2014 Hospital productivity 2014 Terveys 2016 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2014 Sjukhusens produktivitet 2014 Hospital productivity 2014 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 30.4.2009 tilanne 1 Yleistä 30.4.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä?

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Sessio 10 Toiminnan hallittu organisoiminen uudessa hallintorakenteessa Terveydenhuollon Atk-päivät Lahden messukeskus 24. - 25.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2008 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.12.2008 tilanne 1 Yleistä 31.12.2008 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Hilmo ja siihen liittyvät haasteet Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Mikä on HILMO?

Lisätiedot

Mari Sjöholm. Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-elokuu 2015. Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta. esh15 1-8

Mari Sjöholm. Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-elokuu 2015. Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta. esh15 1-8 Mari Sjöholm Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-elokuu 2015 Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta esh15 1-8 Kuntaliitto 27.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto 3 Johdon sanallisia arvioita

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

Lonkan ja polven tekonivelet 2015

Lonkan ja polven tekonivelet 2015 15/2016 13.12.2016 Lonkan ja polven tekonivelet 2015 Päälöydökset Vuonna 2015 tehtiin 9 211 lonkan kokotekonivelen ja 10 492 polven tekonivelen ensileikkausta. Lonkkaleikkausten määrä on kasvanut ja polvileikkausten

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin kannanotto TYKS Vakka-Suomen sairaalan tulevaisuudesta

Uudenkaupungin kaupungin kannanotto TYKS Vakka-Suomen sairaalan tulevaisuudesta Kaupunginhallitus 304 12.09.2016 Uudenkaupungin kaupungin kannanotto TYKS Vakka-Suomen sairaalan tulevaisuudesta 2156/00.01.00/2016 KHALL 12.09.2016 304 Taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on

Lisätiedot

Mari Sjöholm. Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-joulukuu 2014. Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta.

Mari Sjöholm. Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-joulukuu 2014. Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta. Mari Sjöholm Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-joulukuu 2014 Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta esh14 1-12 Kuntaliitto 20.4.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto 3 Johdon sanallisia

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut 31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS Uudenmaan sosiaali- ja terveystiimin pj., apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen 3.11.2016 SOTE-muutosjohtajan maakuntakierros Uusimaa 3.11.2016 Soten maakunnallinen

Lisätiedot

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP Päivystysasetuksen vaikutukset PPSHP:n alueen toimintaan OYS Toiminta asetuksen mukaista Osittain sopimatta ervojen

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA LÄÄNI MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA 1999-2001 20.1.1999 20.9.1999 v. 1999 20.1.2000 20.9.2000 v. 2000 20.1.2001

Lisätiedot

Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke

Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Lapin sairaanhoitopiiri Kunta-/seutukuntaneuvottelut

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Kysymykset. 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne.

Kysymykset. 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Kysymykset 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kyllä

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2015 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Kommunerna i sote Kunnat sotessa

Kommunerna i sote Kunnat sotessa Kommunerna i sote Kunnat sotessa Göran Honga CEO, M.Sc., MBA 02.03.2016 HENKILÖSTÖ PERSONAL hlö/10.000 as pers/10.000 inv Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Sairaanhoitopiiri 1990 2000 2010 2013 2014 1990

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015)

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Taulukossa kuvataan kunkin liittyjän liittymisajankohtasuunnitelma. Suunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa liittymisvalmistelujen

Lisätiedot

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Tutkimuksen

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Mari Sjöholm. Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-joulukuu 2015. Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta.

Mari Sjöholm. Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-joulukuu 2015. Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta. Mari Sjöholm Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-joulukuu 2015 Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta esh15 1-12 Kuntaliitto 29.3.2016 2 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto 3 Johdon sanallisia

Lisätiedot

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 30.12.2015 Dnro 4160/2/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 1 KANTELU

Lisätiedot

Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3)

Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3) Akselin otsikko 70000 66032 Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3) 60000 50000 40000 41000 34207 30000 00 10000 0 30 12326 9 691 7332 7092 5520 4 2204 3 9373 527 4 330

Lisätiedot

POHJOISEN ERVAN TOIMINTAMALLI

POHJOISEN ERVAN TOIMINTAMALLI POHJOISEN ERVAN TOIMINTAMALLI Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää 10.9.2016 mennessä lausuntoja terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisluonnoksesta sekä luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Tiedote 13.8. kokouksesta

Tiedote 13.8. kokouksesta Hilkka Miettinen 1(5) Tiedote 13.8. kokouksesta Potilaat tarvitsevat informointia alkuvaiheen jälkeenkin Potilaiden informointia sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottovaiheessa tarvitaan. Kun ereseptiä

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

M E m e. H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014. Häkkinen, Tarja R ä ty L THL

M E m e. H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014. Häkkinen, Tarja R ä ty L THL M E m e H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014 Pirj o Häkkinen, Tarja R ä ty L THL Saapuneet ja käsitellyt lähetteet 1.1.-31.08.2014 ja niiden käsittelyajat

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon keskustelufoorumi 26.9.2013 Technopolis, Itä-Suomen yliopisto Mikrokatu 1 Kuopio Timo Keistinen, lääkintöneuvos

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2011 Jokilaakson sairaala (poissuljettu Keski-Suomen shp:n jonossa olevat) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet

Lisätiedot

Mari Sjöholm. Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-huhtikuu Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta.

Mari Sjöholm. Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-huhtikuu Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta. Mari Sjöholm Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-huhtikuu 2015 Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta esh15 1-4 Kuntaliitto 18.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto 3 Johdon sanallisia arvioita

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2011 Sjukhusens produktivitet 2011

Sairaaloiden tuottavuus 2011 Sjukhusens produktivitet 2011 Terveys 2013 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2011 Sjukhusens produktivitet 2011 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus Sairaanhoitopiirin vuosi 2016 Kuntatilaisuus 15.11.2016 Vuodesta 2016 Jatkettu rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia Hoidettujen potilaiden määrä kasvanee n. 2,5 % edellisestä vuodesta Hoidon kysynnän

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2012 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Jämsän kaupunki/jokilaakson sairala Erikoisalat Hoitoa

Lisätiedot

Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura,

Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelu 4.11.2013 Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelu

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa 1/2016 Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa 31.12.2015 10.2.2016 Sairaaloissa yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden määrä on vähentynyt Päälöydökset Noin 116 000 potilasta odotti hoitoonpääsyä sairaanhoitopiirien

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot