Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ TAUSTAA TAVOITTEET JA PERIAATTEET RAHOITUS, HALLINNOINTI JA ORGANISOINTI

Transkriptio

1 Loppuraportti

2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ TAUSTAA TAVOITTEET JA PERIAATTEET RAHOITUS, HALLINNOINTI JA ORGANISOINTI TOIMINTAYMPÄRISTÖ TOTEUTUS Kohderyhmä Aikataulu Kehittämisprosessi kuntatasolla Kuntakohtaiset peruskartoitukset Kuntakohtaiset kehittämistyöryhmät (ELO) Kuntakohtaiset organisaatiomallit Kehittämisprosessi seutukuntatasolla Seutukunnallinen yhteistyötiimi (SELO) Seutukunnallinen toimintamalli Koulutustoiminta Seutukunnallisen tuntiohjaajan toimintamalli Muun toimintaympäristön kehittäminen Seniorikuntosalit Tiedotuksen kehittäminen KEHITTÄMISHANKKEEN KUNTAKOHTAISET TULOKSET Kesälahden kunta Kiteen kaupunki Tohmajärven kunta Rääkkylän kunta JOHTOPÄÄTÖKSET JA TULOKSET Tavoitteiden toteutuminen Konkreettiset tulokset LÄHTEET LIITTEET... 14

3 TIIVISTELMÄ Erityisryhmien liikunnalla/soveltavalla liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi on vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Liikuntalain (Liikuntalaki L 1054/98) mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnan kehittämiselle paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Erityisliikunnan arviointiraportin mukaan 6/2002 erityishuomio tulisi kiinnittää Itä-Suomen kuntien erityisliikunnan resursseihin, erityisliikunnan kunnallisiin järjestötukiin lähes kaikissa kunnissa sekä yhteistyön kehittämiseen eri hallintokuntien ja kansalaisjärjestöjen kesken. Erityisryhmien liikuntaa Keski-Karjalaan hankkeen kokonaistavoitteena oli kehittää seutukunnallista ja kuntien sisäistä yhteistyötä konsultoinnin ja tiedonvälityksen keinoin. Erityisesti hankkeessa pyrittiin kehittämään kunnan eri toimialojen ja järjestöjen välistä yhteistyötä yhtenäisen erityisliikunnan palveluketjun luomiseksi. Hankkeen tavoitteet olivat: 1) soveltaa uutta kuntakohtaista toimintatapamallia (ELOtyöryhmien perustaminen), 2) edistää seutukunnallista yhteistyön muodostumista osana uutta työskentely- ja oppimismallia (SELO-työryhmien perustaminen), 3) edistää erityisryhmien liikuntakulttuuria tiedonvälityksellä ja koordinoinnilla ja 4) edistää välillisiä työllisyysvaikutuksia henkilöstön osaamistason kohottamisella. Erika-hankkeen periaatteena oli: 1) Kuntien erilaisuuden huomioiminen, 2) luovuuden hyväksikäyttö ja 3) yleistettävyys. Hanke toteutettiin ESR rahoituksella. Hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan kansanterveys ry. Erika-hanke toteutettiin 3-vuotisena ja hankkeen kehittämiskohteet oli jaettu kolmeen vaiheeseen: Vaihe 1. Kuntakohtaisten perusselvitysten ja kehittämissuunnitelmien laatiminen ja seutukunnallisen yhteistyön aloittaminen. Kuntiin perustettiin moniammatilliset ja poikkihallinnolliset kehittämistyöryhmät (ELO). Kunnat laativat erityisliikunnan toimintaa kuvaavat organisaatiomallit. Vaihe 2. Kehittämisohjelmien toteutus kunta- ja seutukuntatasolla koulutuksen ja konsultoinnin avulla. Seutukunnallinen erityisliikunnan kehittämistyöryhmä SELO:n perustaminen. Seutukunnallisen erityisliikunnan toimintamallin kehittäminen. Kuntakohtaisten erityisliikunnan kalenterin julkaiseminen. Järjestettiin monipuolista koulutusta vertaisohjaajille ja hoitohenkilökunnalle. Palkattiin seutukunnallisesti yhteinen erityisliikunnanohjaaja vuodeksi. Vaihe 3. Vahvistettiin luotuja toimintamalleja ja kunnat sitoutettiin toteuttamaan niitä. Seutukunnallinen kehittämisryhmä toimii alueellisena erityisliikunnan kehitysfoorumina. Seutukunnallinen yhteinen soveltavan liikunnan kalenteri ilmestyi. Vertaisohjaajatoiminta käynnistyi. Hanke pääsi asetettuihin tavoitteisiin. Jokaisessa Keski-Karjalan kunnassa toimii Elotyöryhmät ja seutukunnallista yhteistyö kehitetään edelleen Soveltavaa liikuntaa Pohjois- Karjalaan hankkeessa, jossa Keski-Karjala toimii demonstraatioalueena. 1

4 1. TAUSTAA Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista Tämän määritelmän mukaan erityisryhmiin kuuluu yli miljoona suomalaista. Kyseessä on suuri määrä ihmisiä, joilla tulisi olla tasavertaiset mahdollisuudet liikkua ja saavuttaa liikunnan antama hyöty (Eritysryhmien liikunta 2000, 1996). Erityisliikunta ei koske enää vain perinteisesti vammaisiksi ja erityisryhmiksi määriteltyjä ryhmiä, vaan erityisryhmien liikunta tai soveltava liikunta on suurelta osin terveyttä ja toimintakykyä edistävää liikuntaa, jonka avulla voidaan luoda edellytyksiä mahdollisimman itsenäiselle arjessa selviytymiselle (Erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelma, 2003). Erityisryhmien liikuntatoiminnan järjestämisestä on ollut vuodesta 1980 liikuntalaki. Vuonna 1983 liikuntalakiin tehtiin erillinen lisäys, jonka perusteella kunnat saivat valtionapua myös erityisryhmien liikunnanohjaajien palkkaukseen. Vuoden 1991 jälkeen kuntien valtionosuusuudistuksista poistettiin täsmennykset, mihin kunnan liikuntatoimen valtionosuus tulisi kohdentaa (Uusi Erityisliikunta, 2002). Uuden liikuntalain kokonaisuudistus tuli voimaan vuonna 1999, jossa toisen pykälän kolmas momentti kuuluu seuraavasti kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnan kehittämiselle paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät (Liikuntalaki L 1054/98). Valtionhallinnon erityisliikunnan arviointiraportin mukaan erityistä huomiota olisi kiinnitettävä valtion informaatio-ohjaukseen kunnissa, joista pienimmät, suurimmat ja osa keskikokoisista kunnista hoitavat velvoitteensa erityisliikunnan alueella huomattavasti huonommin kuin suurin osa keskikokoisista kunnista ( asukasta). Erityishuomio tulisi kiinnittää Itä-Suomen kuntien erityisliikunnan resursseihin, erityisliikunnan kunnallisiin järjestötukiin lähes kaikissa kunnissa sekä yhteistyön kehittämiseen eri hallintokuntien ja kansalaisjärjestöjen kesken. Itä-Suomen läänissä erityisliikuntaan käytetään rahaa vain 2,29 mk/ asukas, joka on vain 1,2 % koko liikuntatoimen määrärahasta (Erityisliikunnan arviointiraportti nro 6/2002). 2. TAVOITTEET JA PERIAATTEET Valtioneuvoston periaatepäätös (STM komiteamietintö, 2001) terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjausten mukaan kuntien on sisällytettävä hyvinvointistrategioihinsa terveyttä edistävää liikuntaa, jonka vastuusta ja tehtäväjaosta sovitaan eri hallinnonalojen kesken. Vuosien kehittämisohjelman painopisteitä ovat mm. paikallistason toimintojen kehittyminen, yhteistoiminnan lisääntyminen erityisryhmien liikunnan ja muun liikuntakulttuurin toimintaorganisaatioiden kesken (Erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelma 2003). ERIKA-hankkeen kokonaistavoitteena oli kehittää seutukunnallista ja kuntien sisäistä yhteistyötä konsultoinnin ja tiedonvälityksen keinoin. Erityisesti hankkeessa pyrittiin kehittämään kunnan eri toimialojen ja järjestöjen välistä yhteistyötä yhtenäisen palveluketjun luomiseksi. ERIKA-hankkeen tehtävänä oli lisätä koulutuksen, konsultoinnin ja tiedonvälityksen keinoin vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja iäkkäiden liikuntatoiminnan koordinointia Keski-Karjalan kunnissa. Lisäksi hankkeen tehtävänä oli kehittää myös seutukunnallista työskentely- ja oppimismallia, jossa pyrittiin aitoon ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön. 2

5 Erika-hankeen tavoitteet olivat: 1. Soveltaa uutta kuntakohtaista toimintatapamallia (ELO) erityisliikunnan järjestämiseksi. 2. Edistää seutukunnallista yhteistyön muodostumista osana uutta työskentely- ja oppimismallia (SELO). 3. Edistää erityisryhmien liikuntakulttuuria tiedonvälityksellä ja koordinoinnilla. 4. Edistää välillisiä työllisyysvaikutuksia henkilöstön osaamistason kohottamisella. Seutukunnallisen kehittämis- ja konsultointiprojekti noudatettiin seuraavia periaatteita: 1. Kuntien erilaisuus huomioidaan: Kehittämistarpeissa otetaan huomioon kuntien erilaiset lähtökohdat, ongelmat, tarpeet ja voimavarat. 2. Luovuuden hyväksikäyttö: Hyödynnetään paikallisten ihmisten asiantuntemusta ja tukea heidän tekemiä ratkaisuja hyvässä yhteistyössä. 3. Yleistettävyys: Kehittämishankkeen ratkaisumallit tulee olla hyödynnettävissä myös muissa seutukunnissa. 3. RAHOITUS, HALLINNOINTI JA ORGANISOINTI ERIKA-hanke toteutettiin Euroopan sosiaalirahaston kolmivuotisella ( ) ESRrahoituksella Itä-Suomen Tavoite 1 -ohjelman mukaisesti. Kehittämishankkeen hallinnoijana toimi Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus, jonka hallinnollisena yksikkönä on Pohjois- Karjalan kansanterveys ry. Organisointi Projektiorganisaatio perustettiin Erika-hankkeen vuosien ajaksi. Projektin toteutuksesta vastasi Kansanterveyden keskus. Kuntatasolle organisoitiin kuntakohtaiset kehittämistyöryhmät (ELO) sekä kuntaedustajista koottu seutukunnallinen suunnitteluryhmä (SELO). Hankkeen aikana luotu organisaatio jatkuu siten, että SELO- ja ELO-ryhmät jatkavat seutukunnallista ja kunnallista kehitystyötä projektin päätyttyä. Erika-hankkeen ohjausryhmä kokoonpano oli seuraava: Vesa Korpelainen Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus, toiminnanjohtaja, pj Pirjo Rimpiläinen Itä-Suomen lääninhallitus, liikunta- ja nuorisotoimen tarkastaja, Airi Turunen Kiteen kaupunki; sosiaalijohtaja Leevi Karvinen Tohmajärven kunta, liikuntasihteeri Maija Holopainen Kiteen kaupunki, liikuntasihteeri Liisa Purmonen Kiteen kaupunki, sosiaalitoimi, kuntohoitaja A-L Niemeläinen Kesälahden kunta, vapaa-aikasihteeri Jyrki Kymäläinen Rääkkylän kunta, vapaa-aikasihteeri Tiina Turunen Itä-Suomen liikuntaopisto, liikunnanohjaaja Arja Pirhonen Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus, projektikoordinaattori EU-valvojana toimi alkuvaiheessa Itä-Suomen lääninhallituksesta Henri Alho ja loppuvaiheessa Raimo Kalevi. 3

6 ORGANISAATIO Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Ohjausryhmä ISLH Projektivastaava Seutukunnallinen suunnitteluryhmä SELO Kuntakohtaiset kehittämistiimit ELO Kuvio 1. Organisaatiokaavio 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yhteistyökuntien erityisliikuntatoimintojen kehittymisessä korostettiin kuntien omien resurssien löytymistä sekä seutukunnallisen yhteistyön syntymistä. Erityisesti korostettiin kuntakohtaisten hallintokuntien, toimialojen ja kansalaisjärjestöjen keskinäisen yhteistyön syntymistä, jossa pyritään yhtenäiseen palveluketjuun. Toimintatapamallin mukaan kuntiin perustettiin eri hallinnonalojen ja yhteisöjen edustajista koottu erityisryhmien liikunnan ohjausryhmä (ELO). Vastaavasti seutukunnallisesta suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi seutukunnallinen yhteistyöryhmä (SELO). ERIKA-hanke koulutusta ja konsultointia KESKI-KARJALAN KUNNAT Kehittämistiimi/ELO KITEE Kehittämistiimi/ELO TOHMAJÄRVI Seutukunnallinen suunnitteluryhmä SELO Kehittämistiimi/ELO KESÄLAHTI Kehittämistiimi/ELO RÄÄKKYLÄ KOHDEJOUKKO Kuvio 2. Toimintaympäristö ja työskentelymalli 4

7 5. TOTEUTUS Valtakunnallisen kehittämis- ja konsultointiprojektin Erityisliikuntaa kuntiin aikana syntyi ajatus uudesta toimintatapamallista, jossa otetaan huomioon kuntien omat tavoitteet, tarpeet ja resurssit kuntalain ja liikuntalain hengessä. Toimintamallin mukaan erityisliikuntapalveluiden järjestämisessä on pyrittävä yhtenäiseen palveluketjuun, johon kytketään kunnan eri toimialojen, järjestöjen ja yritysten palvelutarjonta. Kyseisen toimintatapamallin mukaan kuntiin tulisi perustaa eri hallinnonalojen ja yhteisöjen edustajista koottu erityisryhmien liikunnan ohjausryhmä (ELO), joka ohjaa toimintaa kuntatasolla (Erityisliikuntaa kuntiin, 2000). Kyseistä toimintatapamallia lähdettiin soveltamaan seutukunnallisena kehittämis- ja konsultointiprojektina Keski-Karjalan kunnissa. Kehittämishankkeen toteutuksessa käytettiin uutta työskentelymallia, jonka tarkoituksena on luoda pysyvä toimintatapa erityisliikunnan koordinoimiseksi projektin päätyttyä. 5.1 Kohderyhmä Erityisryhmämääritelmän mukaan erityisliikunnan piiriin kuuluu yli miljoona suomalaista. Kyseessä on suuri määrä ihmisiä, joilla tulisi olla tasavertaiset mahdollisuudet liikkua. Kuitenkin erityisryhmiin kuuluvat henkilöt hyötyvät säännöllisestä liikunnasta eri tavalla (Uusi Erityisliikunta 2002). Erika-hanke kohdistui Keski-Karjalan seutukunnan alueelle, johon kuuluu Kesälahden kunta, Rääkkylän kunta, Tohmajärven kunta ja Kiteen kaupunki. Erityisryhmien liikunta toimikunnan määritelmän mukaan: Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikkenemisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. 5.2 Aikataulu Erika-hanke toteutettiin kolmivuotisena ( ) hankkeena, jossa kehittämiskohteet oli jaettu kolmeen vaiheeseen. Vaihe I (vuosi 2004) Kuntakohtaisten perusselvitysten ja kehittämissuunnitelmien koordinointi ja seutukunnallisen yhteistyön aloittaminen. Vaihe II (vuosi 2005) Kehittämisohjelmien toteutuksen tukeminen kunta- ja seutukuntatasolla koulutuksen ja konsultoinnin avulla. Vaihe III (vuosi 2006) Vahvistetaan Erika-hankkeen aikana luotua toimintarakennetta, jossa seutukunnallinen suunnitteluryhmä toimi alueellisena erityisliikunnan kehitysfoorumina. Tehtävä Projektin suunnittelu Kuntatutustumiset ja käynnistysseminaari Kehittämistiimien perustaminen Peruskartoitukset Seutukuntasuunnitteluryhmän perustaminen Kehittämissuunnitelmat Koulutus Väliarviointi Kuntakäynnit ja konsultointi Jatkotoimintojen seuranta ja ohjaus Loppuraportti Päätösseminaari Kuvio 3. Projektin aikataulu 5

8 5.3 Kehittämisprosessi kuntatasolla Kehittämis- ja konsultointiprojektin tavoitteena oli kehittää kunnan eri toimialojen välistä yhteistyötä yhtenäisen erityisliikunnan palveluketjun luomiseksi. Projektikuntiin luotiin kuntakohtaiset erityisliikunnan palvelusuunnitelmat, jotka tulisi sisällyttää kunnan strategiatason suunnitelmiin ja asiakastarpeeseen Kuntakohtaiset peruskartoitukset Kuntakohtainen peruskartoitus tehtiin keväällä Peruskartoitus kohdennettiin järjestöille, yhdistyksille sekä toinen kysely laitoksille ja yrityksille (liite 1,2). Peruskartoituksessa erityisliikunnan toteuttamisen esteenä tuotiin esille ensisijaisesti ohjaajapula, kuljetusongelmat, rahapula ja liikuntavälineiden vähyys. Ohjattua liikuntaa kaivattiin lisää (mm vesivoimistelu, seniorikuntosalitoiminta ja mielenterveyskuntoutujille suunnattu liikunta). Kuntakohtaiset kehittämistarpeet ovat tarkemmin kohdassa Kuntakohtaiset kehittämistyöryhmät (ELO) Kunnittain erityisryhmien kehittämistyöryhmät (ELO) perustettiin keväällä Työryhmään kuuluivat kunnittain liikunta-, sosiaali-, ja terveystoimen edustajat sekä eri järjestöt ja yhdistykset. Myös projektikoordinaattori oli mukana ELO-työryhmien kokouksissa. Työryhmän tehtävänä oli kehittää erityisryhmien liikuntaa kuntatasolla, laatia kuntakohtaiset kehittämissuunnitelmat ja pyrkiä luomaan toimivaa yhteistyötä eri toimialojen kesken. Kuntakohtaiset kehittämisryhmät laativat kunnan erityisliikunnan organisaatiomallin selventämään kunnan tarjoamaa erityisliikunnan palveluja. ELO-työryhmän jäsen edusti kohdekuntaa seutukunnallisessa SELO-työryhmässä Kuntakohtaiset organisaatiomallit Jokainen kunta laati yhteistyössä eri tahojen kanssa erityisliikunnan palveluja kuvaavan organisaatiomallin. Mallin, joka kuvasi nykytilaa, visiomallin mihin pyrittäisiin tulevaisuudessa. Mallissa tuotiin esille, kuinka erityisliikunta oli organisoitu kunnissa, mitkä tahot sitä järjestävät ja miten. Malli toi esille myös yhteistyön eri tahojen välillä sekä käytössä olevat resurssit. Kuntakohtaiset organisaatiomallit esiteltiin kuntien johtoryhmissä. Tulevaisuudessa kunnat ovat sitoutuneet toimimaan laaditun erityisliikunnan toimintamallin mukaisesti. Kuntakohtaiset organisaatiomallit päivitetään vuosittain ja niitä kehitetään edelleen. 6

9 KITEEN TERVEYS- JA SOVELTAVAN LIIKUNNAN ORGANISAATIO ASIAKAS ASIAKASTAPAAMINEN *lääkäri, th,ft,sh,kotihoito>>liikkumisresepti LIIKUNTANEUVONTA * Yleinen liikuntaneuvonta KUNTONEUVOLA TERVEYSTOIMI SOSIAALIKESKUS SIVISTYSKESKUS JÄRJESTÖT/ *Kiteen fysioterapia *sosiaalitoimi *liikuntatoimi *kansalaisopisto/ URHEILUSEURAT/ Toimintavajausta omaavat Toiminta- ja liikuntakyvyl- *VesPeli MUUT TAHOT liikkumattomat ihmiset tään osittain heikentyneet Toiminta- ja liikuntakykyiset Terveysliikunta: Toimintakykyryhmät: Toimintakykyryhmät: Terveysliikunta: Terveysliikunta: * toiminta seuran/ * kuntosali/tasapainoryhmä * tuolijumpparyhmät * kuntosali * kuntosali järjestön toiminnan * aivohalvausryhmä * koti- ja laitoshoidon * kuntovoimistelu * vesivoimistelu mukaan * parkinsonryhmä omat liikuntaryhmät * vesivoimistelu * kuntojumpparyhmät - esim. naisvoimistelijat * osastoryhmä/kuntosali * sauvakävely * tuolijumpparyhmät Terveysliikunta: * pelit ~seurojen omat ohjaajat Akuutit/leikk.jälkeiset: * kuntosali/tasapainoryhmä * vesivoimistelu * vesivoimistelu (?) Soveltava liikunta: Vertaisohjatut ryhmät: Toiminta- ja liikuntakyvyl- * Srk Terveysliikunta: ~kuntohoitaja tään osittain heikentyneet - lähetyspiirit/kerhot * sydänryhmä ~hoitaja/erityisryhm. * pitkäaikaissairaat * Yhdistykset liikunnanohjaaja 3 t/vko * mielenterveyskuntoutujat Sydänyhdistys ~2½ fysioterapeuttia ~5 hoitajaa Erika-koul. * erityisoppilaat Reumayhdistys * sos.syrjäytyneet Eläkkeensaajat Kehitysvammayksikkö: * pysyvästi vammautuneet Eläkeliitto * omat toimintamallit * muut soveltavan liikunnan Diabetesyhdistys ryhmät ~tuntiohjaajat Ms- yhdistys ~3 työntekijää Erika-koul. ~erityisryhmien liik.ohj. ~VesPelin hlökunta Syöpäyhdistys Hengitysyhdistys Kehitysvam.tuki Martat ELORYHMÄ Asukasyhdistykset Fys.hoitolaitokset Kiteen kaupunki/liikunta,- ja sosiaalitoimi Terveys- ja sos.alan Keski-Karjalan terveyskeskus ky/fysioterapia yritykset Erika- hanke SEUTUKUNNALLINEN YHTEISTYÖ Päivitetty Kuvio 4. Kiteen soveltavan ja terveysliikunnan organisaatiomalli 5.4 Kehittämisprosessi seutukuntatasolla Seutukunnalliset suunnitteluryhmät toimivat kokoavana foorumina, jossa kuntakohtainen tiedonvälitys ja yhteistyön tarve kohtaavat. Seutukunnallisesta yhteistyöstä on luotu pysyvä toimintaratkaisu, jolla seutukunnallista erityisliikunnan asemaa ja kehitystä koordinoidaan projektin päätyttyä Seutukunnallinen yhteistyötiimi (SELO) Seutukunnallinen suunnitteluryhmä SELO perustettiin syksyllä Työryhmään kuuluu kuntien liikuntatoimien edustajat sekä kuntakohtaisesti aktiiviset erityisliikunnan järjestäjät sekä projektikoordinaattori. SELO-työryhmän toiminnan tavoitteena on edistää laajempaa seutukunnallista erityisliikunnan kehittämistä ja yhteistyömuotoja. Työryhmä kokosi seutukunnallisesti yhteisen soveltavan liikunnan kalenterin syksyllä Lisäksi työryhmä laati seutukunnallisen erityisliikunnan toimintamallin Seutukunnallinen toimintamalli Seutukunnallinen toimintamalli laadittiin yhtenäistämään Keski-Karjalan alueella soveltavan liikunnan järjestämistä kuntatasolla. Tavoitteena oli, että mallin mukainen toiminta olisi seutukunnallisesti yhtenevä ja että se olisi yleistettävissä ja käytettävissä myös muissa seutukunnissa. Mallissa jaettiin soveltavan liikunnan eri ryhmät toimialojen kesken. Toimintaa organisoi kuntatasolla ELO-työryhmä ja seutukunnallisesti mallia kehittää edelleen SELOtyöryhmä. Mallissa on huomioitu myös ns. kolmas sektori sekä yksityisyrittäjät/ ammatinharjoittajat. 7

10 SEUTUKUNNALLINEN SOVELTAVAN LIIKUNNAN TOIMINTAMALLI KESKI-KARJALASSA VISIO 2006 TERVEYSKESKUS - kuntakohtaiset erityisryhmät - MBO -Kipuryhmät -liikkumisresepti KUNTIEN SOSIAALITOIMI - huonokuntoiset kotona asuvat vanhukset KUNTIEN VAPAA- AIKA/ LIIKUNTATOIMI - koordinointi - tiedotus - liikuntatoiminta AMMATILLISET KOULUT (ammattioppilaitos, kansanopisto) - pyörätuolilla liikkuvien virikeryhmä KUNTIEN SOVELTAVA LIIKUNTA - kuntakohtaiset organisaatiot - ELO-työryhmät - liikuntakalenteri YRITTÄJÄT/ ITSENÄISET PALVELUN TUOTTAJAT - ostopalvelu KANSALAISOPISTOT - ennaltaehkäisevät terveysliikuntaryhmät - kehitysvammaiset URHEILUSEURAT JA MUUT JÄRJESTÖT/ MUUT TAHOT -omat vertaisryhmät Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus/ ERIKA-hanke Kuvio 5. Seutukunnallinen soveltavan liikunnan toimintamalli 5.5 Koulutustoiminta Hanke järjesti koulutusta niin ammattihenkilöille kuin hoitohenkilökunnalle ja vertaisohjaajille. Koulutuksia oli kaikkiaan 13 erilaista ja niihin osallistui n. 120 eri henkilöä joista 1/4 hoitohenkilökuntaa, 1/4 ammattilaisia ja loput ½ vertaisohjaajia. Koulutustilaisuudet olivat: Ikääntyneiden liikunnanohjaaminen-vertaisohjaajakoulutus Voimaa, tasapainoa - koulutus hoitohenkilökunnalle Ikääntyneiden kuntosalivertaisohjaajakoulutus Vesiliikunnan virikekurssi Pelit ja leikit huonosti ja apuvälinenin liikkuville Lihashuolto ja rentoutuminen Senioritanssit ja istumatanssit tutuksi Terveysliikunnanohjaajien ideapäivä (yhdessä Puhtia-hankkeen kanssa) Musiikkiliikunta ja laululeikit Tasapainokoulutus (yhdessä Puhtia-hankkeen kanssa) Kunnon laiva koulutusristeily (yhdessä Puhtia-hankkeen kanssa) Luontoliikunta ja retkeily Vertaisohjaajien ideapäivä. 5.6 Seutukunnallisen tuntiohjaajan toimintamalli Ohjaajapulan helpottamiseksi hanke palkkasi fysioterapeutin erityisryhmien liikunnanohjaajaksi Keski-Karjalan alueelle ja tuntiohjaajaksi Hän toimi erityisryhmien ohjaajana niin seniorikuntosaleilla, vesivoimisteluryhmissä kuin tuolivoimisteluryhmissä. Kohderyhmänä olivat ne, joille kunnat eivät olleet aikaisemmin pystyneet tarjoamaan sopivaa liikuntaryhmää. Ryhmät olivat maksuttomia. Työtunnit jakautuivat tasaisesti kuntien kesken niin, että Niina oli yhden päivän viikossa/ kunta. 8

11 Ohjaajakokeilussa huomattiin: Osallistujien sitoutuminen maksuttomaan ryhmään on heikompaa kuin maksulliseen. Selvät tavoitteet ja kohderyhmän asettaminen helpottavat huomattavasti ryhmän ohjausta. Diagnoosivapaat ryhmät koettiin hyviksi. Jaottelu kevyt/vaativa, vasta-alkajat /jatkajat, osoittautuivat toimiviksi ratkaisuiksi. Kiteen kaupungin kauppakeskuksen tiloihin viety kaiken kansan tuolijumppa palveli myös sellaisia, joilla ei ole muuta liikuntaharrastusta. Ostosreissun ja tuolijumpan yhdistäminen samalle kerralle osoittautui erittäin suosituksi. Jokaisessa Niinan ohjatussa liikuntakerrassa oli mukana myös vertaisohjaaja, joka kouluttautui samalla vertaisohjattujen ryhmien ohjaajaksi. Ohjaajakokeilun aikana saatiin perustetuksi 15 uutta erityisliikuntaryhmää, joista kaikkiin ryhmiin löytyi jatkaja joko kansalaisopistolta tai ryhmän ohjausta jatkettiin yhteistyössä eri toimialojen organisoimana esim. vertaisohjattuna ryhmänä. Tulevaisuudessa seutukunnallisesti yhteisen liikunnanohjaajan työnkuvaan kannattaa lisätä liikuntaneuvontaa ja joustavuutta ajankäyttöön eri kunnissa jolloin yhteistyö eri toimialojen kanssa lisääntyy. 5.7 Muun toimintaympäristön kehittäminen Hankkeen keskeisenä kehittämiskohteena oli tiedotuksen ja tiedonkulun yhtenäistäminen kuntatasoisesti. Konkreettisena tuotoksena toteutettiin seutukunnallinen Soveltavan liikunnan kalenteri. Vertaisohjaajatoiminnan kehittämiseksi selvitettiin kuntakohtaisesti soveltuvien liikuntatilojen käyttömahdollisuus ja esteettömyys Seniorikuntosalit Hankkeen aikana saatiin perustettua kaksi seniorikuntosalia, toinen Rääkkylään ja toinen Kesälahdelle. Kesälahdelle seniorisali perustettiin terveyskeskuksen kuntoutustiloihin ja varat siihen saatiin perintövaroista. Myös eri järjestöt antoivat lahjoituksia välineisiin. Tällä hetkellä Kesälahdella toimii 12 uutta vertaisohjattua seniorikuntosaliryhmää. Myönteisen kokemuksen myötä Kesälahdelle rakennettiin uuden palotalon yhteyteen toinen kuntosali yleiseen käyttöön, joka palvelee myös osaa seniorisalin käyttäjistä. Rääkkylän seniorikuntosali perustettiin palvelutalon entiseen henkilökunnan ruokailutilaan. Varat kuntosalilaitteisiin tuli Rääkkylän kunnan liikuntatoimelta Tiedotuksen kehittäminen Hankkeen ensimmäisen toimintavuodenaikana jokaisessa kunnassa ilmestyi erityisliikunnan kalenteri, josta löytyi kaikkien tahojen järjestämä liikuntatoiminta kuntakohtaisesti. Tiedot kalenteriin koottiin yhteisellä ryhmäilmoittautumislomakkeella (liite 3). Kalenteri sai hyvän vastaanoton. Seuraavana vuonna SELO-työryhmä päätti kokeilla seutukunnallisesti yhteisen soveltavan liikunnan kalenterin kokoamista ja julkaisemista. Tiedot kalenteriin koottiin yhteisellä ryhmäilmoittautumislomakkeella kesän aikana. Tiedot kalenteriin kokosi Pohjois- Karjalan Ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelija syventävänä opintyönään. Kalenteri julkaistiin jokaisessa hankekunnassa samanaikaisesti. Kalenteri oli saatavissa apteekeista, kirjastoista, terveysasemilta, kunnan/kaupungintalon neuvonnasta ja liikuntatoimistosta. Kalenteri koettiin hyvänä työvälineenä asiakkaan ohjauksessa. Se oli selkeä ja helppolukuinen. Kalenterista saatujen tietojen perusteella osallistuminen toisen kunnan alueella toimiviin erityisryhmiin lisääntyi. Kalenteria tullaan julkaisemaan myös jatkossa. Kuntien omilla nettisivuilla on kuntakohtaiset päivitetyt Soveltavan liikunnan kalenterit. Esimerkkinä linkki Kiteen kaupungin www-sivuille. 9

12 6. KEHITTÄMISHANKKEEN KUNTAKOHTAISET TULOKSET Erika-hankkeen tuloksia on esitelty tavoitteiden ja tulosten pohjalta. Kuntakohtaisessa kehittämistyössä keskeisenä asiana oli huomioida kuntarakenteen erilaisuus. 6.1 Kesälahden kunta Tavoitteet 2004 Kuntosalin saaminen erityisryhmille sopiviksi Vertaisohjaajatoiminnan viriäminen Tulos 2006 Perintövaroin seniorikuntosali terveyskeskuksen tiloihin, missä nykyisin 12 erityisryhmää ja uusi yleinen kuntosali palotalon yhteyteen Vertaisohjaajia on kouluttautunut 13 Kunnan johdolta täysi tuki 6.2 Kiteen kaupunki Tavoitteet 2004 Erityisliikunnan uudelleen organisointi Oikeat ihmiset oikeanlaisiin ryhmiin Hoitohenkilökunnan kouluttautuminen vertaisohjaajiksi Tulos 2006 Erityisryhmien uusi organisaatiomalli on otettu käyttöön Eri toimialojen välinen yhteistyö on kohentunut, liikuntaneuvonta Hoitohenkilökunta on saanut kouluttautua työajalla Vertaisohjaajatoiminta on aktivoitunut 6.3 Tohmajärven kunta Tavoitteet 2004 Erityisryhmien sisällöllisen laadun nostaminen Ihmisten ohjautuminen oikeanlaisiin ryhmiin ja liikuntatarjonnan päällekkäisyyksien karsiminen Hoitohenkilökunnan kouluttautuminen Yhteistyön tiivistäminen eri toimialojen kesken Tulos 2006 Terveystoimen ja kansalaisopiston välisen yhteistyön myötä liikuntatarjonta vastaa kysyntää, päällekkäisyydet ryhmistä saatu karsittua Kolmas sektori aktiivisesti mukana Mielenkiinto erityisliikuntaa kohtaan on lisääntynyt 6.4 Rääkkylän kunta Tavoitteet 2004 Yhteistyön saaminen eri toimialojen välille Vertaisohjaajatoiminnan viriäminen Kylien liikuntatoiminnan monipuolistaminen Tulos 2006 Seniorikuntosali palvelutalon yhteyteen liikuntatoimenvaroin (yhdessä Puhtiahankkeen kanssa) Eri toimialojen välinen yhteistyö on kohentunut Vertaisohjaajia kouluttamalla on saatu ohjaaja-apua kylien liikuntaryhmiin 10

13 7. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TULOKSET Erika-hanke päättyi joulukuussa Hankkeen tarkoituksena oli luoda kestävän kehityksen perusteet, jossa erityisliikunnan asemaa ja oikeuksia saadaan kehitettyä alueellisesti ja paikallisesti. Tämä edellyttää, että kuntatasoiset erityisliikunnan kehittämistyöryhmät (ELO) kokoontuvat edelleen hankkeen päätyttyäkin 2-3 kertaa vuodessa. Työryhmän tarkoituksena oli kehittää moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä erityisliikunnan kehittämiseksi kuntatasolla. Erityisliikunnan haasteisiin kuntatasolla pystytään näin reagoimaan nopeasti ja asiantuntevasti. Vertaisohjaajatoiminta jatkuu monipuolisesti koulutuksen ja tiedonvälityksen keinoin. Seutukunnallisen yhteistyön merkitys on kasvanut. SELO-työryhmä jatkaa toimintaa ja sen kokoonpanoa laajennetaan kuntien sosiaalitoimen, kansalaisopistojen ja aktiivisten järjestöjen edustajilla. Tällä taataan seutukunnallisen yhteistyön pitkäjänteinen kehittäminen. Kuntatasoiset ja seutukunnalliset erityisliikunnan toimintamallit on päivitettävä vuosittain. Erityisliikunnan kattava ja tasapuolinen tiedottaminen onnistuu hyvin seutukunnallisen soveltavan liikunnan kalenterin avulla myös jatkossa. Keski- Karjalan soveltavan liikunnan monipuolinen kehittäminen ja toiminnan vakiinnuttaminen vahvistuu edelleen Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan hankkeessa, jossa Keski-Karjala toimii demonstraatioalueena. 7.1 Tavoitteiden toteutuminen 1) Seutukunnallisen yhteistyön edistäminen osana uutta työskentely ja oppimismallia a. Seutukunnallinen yhteistyö on monipuolistunut ja tiivistynyt. Seutukunnallinen työryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja siinä on pystytty paneutumaan. tehokkaasti seutukunnalliseen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. b. Erityisliikunnan toteutuksessa on sovittu yhteisistä toimintalinjoista. c. Erityisliikuntaa on järjestetty yli kuntarajojen. 2) Uuden kunta- ja seutukuntakohtaisen toimintamallin (ELO ja SELO) soveltaminen a) Jokaiseen kuntaan perustettiin erityisliikunnan kehittämisryhmä ELO. Ryhmä koostui liikunta-, terveys-, sosiaali- ja koulutoimen edustajista sekä yhdistysten ja järjestöjen edustajista. Ryhmä kokoontui keskimäärin joka toinen kuukausi ja sen tehtäviin kuului erityisliikunnan kehittäminen kuntatasolla, yhteistyön luominen eri toimialojen välille, informaation jakaminen erityisliikunnasta kuntalaisille ja mahdollisten erityisliikunnan järjestäminen kunnassa. b) Keski-Karjalan seutukunnallinen erityisliikunnan kehittämis-työryhmä SELO perustettiin kehittämään erityisliikuntaa seutukunnallisesti sekä edistämään laajempaa seutukunnallista erityisliikuntaa ja kehittämään uusia yhteistyömuotoja. Molemmat työryhmät ovat toimineet tavoitteiden mukaisesti ja niiden tarpeellisuus ja toimintakykyisyys on huomattu. Molemmat työryhmät jatkavat säännöllistä toimintaansa myös hankkeen päättymisen jälkeen. 3) Erityisryhmien liikuntakulttuurin edistäminen tiedonvälityksellä ja koordinoinnilla a) Jokaisessa hankekunnassa laadittiin erityisliikunnan järjestämisen organisaatiomallit (liitteenä), joilla linjattiin kuntien erityisliikunnan toteutusta. Mallin pohjalta laadittiin visio, joka on suunnitelma tulevasta kuntatasoisesta erityisliikunnan organisaatio- ja toteutusmallista. Vision myötä suunniteltiin myös seutukunnallinen erityisliikunnan organisaatiomalli selkeyttämään seutukunnallista yhteistyötä kuntien eri toimialojen osuutta erityisliikunnan toteutuksessa. b) Vuonna 2005 jokainen kunta julkaisi oman erityisliikunnan kalenterin ja vuonna 2006 julkaistiin seutukunnan yhteinen soveltavan liikunnan kalenteri. Kalenteri on otettu hyvin vastaan ja sitä tullaan jatkossakin julkaisemaan. 11

14 7.2 Konkreettiset tulokset Hankkeen konkreettisia tuloksia ovat: 1. Kuntakohtaiset erityisliikunnan toimintatapamallit käytössä jokaisessa Keski-Karjalan kunnassa ja ne päivitetään ELO-työryhmässä vuosittain. 2. Erityisliikunnan kehittämistyöryhmät (ELO) kokoontuvat vähintään 2 kertaa vuodessa. Koolle kutsujana kunnan liikunta- tai vapaa-aikasihteeri. 3. Keski-Karjala jatkaa demonstraatioalueena soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan 2007 hankkeessa. 4. Seutukunnallinen SELO-työryhmä jatkaa toimintaa. Se kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Puheenjohtaja vaihtuu vuosittain. 5. Seutukunnallinen soveltavankalenteri ilmestyy jatkossakin. Toteutuksesta vastaa SELO-työryhmä. 6. Seutukunnallinen soveltavan liikunnan toimintamalli on Keski-Karjalassa koekäytössä v minkä jälkeen se päivitetään ja päätetään sen jatkosta. 7. Seutukunnan alueella toimii laaja vertaisohjaajaverkosto. 8. Erityisryhmien sisällöllistä laatua on saatu nostettua monipuolisen koulutuksen myötä. 9. Mielenkiinto erityisliikuntaa kohtaan on herännyt niin kunnan päättäjien kuin kuntalaistenkin keskuudessa. 10. Hoitohenkilökunnan aktiivinen mukaantulo. Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus projektikoordinaattori Arja Pirhonen Siltakatu 10 A Joensuu gsm arja.pirhonen@pp.inet.fi 12

15 LÄHTEET Erityisliikunnan arviointiraportti valtionhallinnon toimenpiteiden arviointia erityisliikunnan alueella. A Tiihonen & T Ala-Vähälä. Opetusministeriö. Kulttuuri- liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston julkaisusarja nro 6/2002. Edita Prima, Helsinki Erityisliikuntaa kuntiin kehittämis- ja konsultointiprojekti Vuokko Ponsi. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 148. Paintmedia, Helsinki Erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelma Opetusministeriön julkaisuja 2003:12 Erityisryhmien liikunta 2000 toimikunnan mietintö. Komiteamietintö 1996:15. Opetusministeriö Liikuntalaki, L 1054/98 STM komiteamietintö, 2001:12 Uusi erityisliikunta liikunnan sovellukset eritysryhmille. E Mälkiä & P Rintala. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu 154. Tammer-Paino, Tampere

16 LIITTEET liite 1 ERIKA -projekti ALKUKYSELY LAITOKSILLE 1. Laitoksen nimi * Kuinka paljon laitoksessa on asukkaita, asiakkaita, oppilaita ym. 2. Nykyinen liikuntatoiminta * Kuinka monta toimivaa ryhmää? * Luettele, mitä ryhmiä on toiminnassa! * Kuinka paljon osanottajia keskimäärin/kerta * Kuinka usein ryhmät kokoontuvat? 3. Liikuntaa ohjaavat henkilöt * Minkälainen liikunnallinen koulutus kuntohoitaja, määrä liikunnanohjaaja, määrä fysioterapeutti liikunnanopettaja erityisopettaja jokin muu, mikä määrä 4. Liikuntatoiminnan tarve * Onko tarvetta käynnistää liikuntatoimintaa tai lisätä sitä? kyllä, mitä ei * Onko tarvetta ohjaajakoulutukseen? kyllä, mitä ei 5. Nykyiset ja toivotut liikuntatoiminnan muodot ja lajit * Mitä liikuntalajeja/toimintoja harrastetaan nykyisissä ryhmissä * Mitä lajeja/toimintoja toivottaisiin lisäksi? 14

17 6. Liikuntatilat * Mitä liikuntatiloja käytetään? * Onko liikuntatiloissa puutteita? kyllä, mitä ei 7. Liikuntatoiminnan suurimmat ongelmat ja esteet? 8. Muuta huomioitavaa tai kommentteja Kyselyyn vastasi puh. 15

18 liite 2 ERIKA -projekti ALKUKYSELY yhdistyksille 1. Yhdistyksen nimi * Jäsenmäärä joista aktiivisesti toiminnassa mukana (arvio) 2. Nykyinen liikuntatoiminta * Kuinka monta toimivaa ryhmää? * Kuinka paljon osanottajia keskimäärin/kerta? * Onko yhdistyksessä liikuntavastaavaa? kyllä ei (jos on, nimi ja yhteystiedot) Nimi Puhelin Osoite 3. Liikuntaa ohjaavat henkilöt * Onko liikuntaa ohjaavia henkilöitä? kyllä, kuinka monta ei * Minkälainen on ohjaajan/ohjaajien liikunnallinen koulutus? (rasti ruutuun) oman järjestön kurssi liikunnanohjaaja kuntohoitaja liikunnanopettaja fysioterapeutti jokin muu, mikä 4. Yhdistyksen liikuntatoiminnan tarve * Onko jäsenistön toiveita kartoitettu liikunnan suhteen? kyllä ei *Onko tarvetta käynnistää tai lisätä? kyllä ei 5. Nykyiset ja toivotut liikuntatoiminnan muodot ja lajit * Mitä lajeja harrastetaan nykyisissä ryhmissä? kävely uinti/vesivoim. tanssi hiihto jumppa jokin muu, mikä pyöräily kuntosali * Mitä lajeja toivottaisiin tarjottavan? 16

19 6. Liikuntatilat * Mitä liikuntatiloja yhdistyksenne käyttää? * Onko liikuntatiloissa puutteita? kyllä, mitä ei 7. Liikuntatoiminnan suurimmat ongelmat ja esteet? * Numeroi tärkeysjärjestyksessä (1. suurin este, 2. toiseksi suurin jne.) tarve kartoittamatta jäsenistön mielenkiinto suuntautuu muihin asioihin sopivia tiloja ei ole ohjaajapula rahoitusongelmat liikuntaesteet kuljetusongelmat, avustajapula muut ongelmat, mitkä 8. Onko yhdistyksenne kiinnostunut käynnistämään uutta liikuntatoimintaa ja jos on, mitä apua käynnistykseen tarvitaan? 9. Muuta huomioitavaa tai kommentteja Kyselyyn vastasi Nimi Puhelin Osoite 17

20 Ryhmäliikunnan ilmoituslomake (Ikääntyneiden ohjatun terveysliikunnan laatusuositusten mukaisesti, STM oppaita 2004:6) liite 3 Ryhmän nimi: Viikonpäivä / aika: / klo Paikka / osoite: Ryhmän toiminta-aika: ( ) Kenelle ryhmä suunnattu (tarkennettu kohderyhmä): Toiminnan tavoite ja sisältö: Mahdollinen osallistumismaksu: Ohjaaja: Lisätietoja / yhteistiedot Huom! myös mahdollinen sähköpostiosoite P-K:n kansanterveyden keskus K. Hyvärinen,

21 KESÄLAHTI ERITYISLIIKUNNAN ORGANISAATIOMALLI 2006 Perusturvapalvelut Sivistystoimi Muut toimintatahot Terveystoimi Sosiaalitoimi Vapaa-aikatoimi Koulutoimi Järjestöt Yritykset, yhteisöt Parkinsonryhmä Kuntoutus fysioterapeutti 1 h/vko Keva Vanhusväestö Vammaiset Muu erityisryhmä Vanhainkoti Työkoti fysioterapeutti 2x8 h/vko kokeilu Jumppa - aikuiset Jumppa- eläkeläiset Uinti - seniorit Kuntosali, visio Seniorisali, visio 2xfysioterapeutti 1+2 h/vko vapaa-aikasihteeri Kansal.opisto KesU Eläkeliitto Sotainvalidit Rintamaveteraanit Martat Sydänyhdistys Syöpäyhdistys Toimivat Purujärven Myllytys Liikuntavastaavat/ liikuntakalenteri Elinkaari Annala Mielenterv.ryhmä Fysioterapia, yksityinen Vanhustentaloyhd. Srk Ukkojumppa 50+ ELO -ryhmä Seutukunnallinen yhteistyö TOHMAJÄRVEN TERVEYS- JA ERITYISLIIKUNTA V KUNNANVALTUUSTO KUNNANHALLITUS MUUT TOIMIJAT -yhdistykset, järjestöt, hoitolaitokset SIVISTYSTOIMI TERVEYSKESKUS SOSIAALITOIMI PERUSOPETUS VAPAA-AIKAPALVELUT KANSALAISOPISTO PERUS- TERVEYDENHUOLTO PERUSTURVATOIMI VANHUSTYÖ SOSIAALITYÖ KEHITYSVAMMAHUOLTO - ei erityisliikunnan työntekijöitä -Kuntala 2,0 htv -Kaprakka 2,0 htv LIIKUNTA JA URHEILU -liikuntasihteeri 0,7 htv TERVEYSLIIKUNTA ikääntyvät, kehitysvammaiset, mielenterveysongelmaiset URHEILUSEURAT -lapsiliikunta -starttiryhmät -kuntoliikunta -veteraaniurheilu -kilpaurheilu HOITO- JA HOIVA-ALAN PALVELUYKSIKÖT -Dementiahoitokoti Aatos -Hoitokoti Pikkupiha -Koivukujan hoitokoti -KostamoKoti -Kuusimäen palvelukoti -Tohmajärven Toimintakeskus -Fysikaalinen hoitolaitos LÄÄKÄRIT 3,3 htv -liikkkumisreseptit FYSIOTERAPIA 3,0 -aivohalvauspotilaat -tuki- ja liikuntaelinpotilaat -sydänryhmä -kirurginen jatkokuntoutus TYÖTERVEYDEN- HUOLTO 1,2 htv -painonhallintaryhmä -diabetesryhmä TERVEYDENHOITAJAT 4,3 htv -vanhukset -kehitysvammaiset -sosiaalirajoitteiset -lapset KERHO-OHJAAJAT -iltapäiväkerhot 1,0 htv Liikuntahalli kuntosali välineet -jooga -kuntoliikunta -seniorisaliryhmä -tanssiliikunta -vesijumppa -virikeliikunta, 7 ohjaajaa, 27 t/vk LIIKUNTANEUVOSTO ERIKA -PROJEKTIN ELORYHMÄÄ VASTAAVA YHTEISTOIMINTAELIN -kokoontuu elokuussa, kokoaa Tohmajärven liikuntakalenterin KESKI-KARJALAN SEUTUKUNNAN TERVEYS- JA ERITYISLIIKUNNAN YHTEISTYÖ VAMMAISNEUVOSTO -koulutus, -vammaisjärjestöjen yhteistyö SEURANEUVOSTO -urheiluseurojen ja jaostojen edustajat -kokoontuu elo- ja huhtikuussa, muulloin tarvittaessa -liikuntapaikkojen käyttövaraukset -aloitteet AMMATINHARJOITTAJAT -fysioterapeutit -kuntohoitajat YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT Diabetesyhdistys, Eläkeläisyhdistykset, HELI/Silmu, Martat, SPR, Sydänyhdistys, Syöpäyhdistys, Reumayhdistys, -vesijumppa -kuntoliikunta -retket -terveysneuvonta VANHUSTENTALOYHDISTYS -seniorisaliryhmät 1,0 -virikeryhmät 1,0 TYÖPAIKAT KYLÄTOIMIKUNNAT -kuntoliikunta Veteraanit, kuntoliikunta, lentopallo 19

22 RÄÄKKYLÄN ERITYISLIIKUNNAN ORGANISAATIOMALLI 5/2005 KUNTA VAPAA-AIKATOIMI - vapaa-aikasihteeri - liikuntaryhmät - 10 h/vko TERVEYSK. KUNTAYHTYMÄ - fysioterapeutti - liik.ryhmät 1 h/vko -kotisairaanhoito - vuodeosasto PERUSTURVA - kodinhoito - palvelukoti JÄRJESTÖT - liik.ryhmät - NiemU - RaNSU - Silmu - Oravis. koitto - Eläkkeensaajat - eläk.lentopallo - yht h/vko KANSALAISOPISTO -liik.ryhmät - erityisliik h/vko YKSITYISET -erityisliikuntaryhmä 1 krt/vko - Rääkkylä kuntoon projekti - Pienen kunnan malli.. projekti - Valssi - Erika - Puhtia päiviin koulutukset käynnissä -vuosittainen järjestöpalaveri -elo-ryhmä - ISLH -Pohjois-Karjalan Kansanterveydenkeskus ry -- seutukunnallinen yhteistyö KITEEN TERVEYS- JA SOVELTAVAN LIIKUNNAN ORGANISAATIO ASIAKAS ASIAKASTAPAAMINEN *lääkäri, th,ft,sh,kotihoito>>liikkumisresepti LIIKUNTANEUVONTA * Yleinen liikuntaneuvonta KUNTONEUVOLA TERVEYSTOIMI SOSIAALIKESKUS SIVISTYSKESKUS JÄRJESTÖT/ *Kiteen fysioterapia *sosiaalitoimi *liikuntatoimi *kansalaisopisto/ URHEILUSEURAT/ Toimintavajausta omaavat Toiminta- ja liikuntakyvyl- *VesPeli MUUT TAHOT liikkumattomat ihmiset tään osittain heikentyneet Toiminta- ja liikuntakykyiset Terveysliikunta: Toimintakykyryhmät: Toimintakykyryhmät: Terveysliikunta: Terveysliikunta: * toiminta seuran/ * kuntosali/tasapainoryhmä * tuolijumpparyhmät * kuntosali * kuntosali järjestön toiminnan * aivohalvausryhmä * koti- ja laitoshoidon * kuntovoimistelu * vesivoimistelu mukaan * parkinsonryhmä omat liikuntaryhmät * vesivoimistelu * kuntojumpparyhmät - esim. naisvoimistelijat * osastoryhmä/kuntosali * sauvakävely * tuolijumpparyhmät Terveysliikunta: * pelit ~seurojen omat ohjaajat Akuutit/leikk.jälkeiset: * kuntosali/tasapainoryhmä * vesivoimistelu * vesivoimistelu (?) Soveltava liikunta: Vertaisohjatut ryhmät: Toiminta- ja liikuntakyvyl- * Srk Terveysliikunta: ~kuntohoitaja tään osittain heikentyneet - lähetyspiirit/kerhot * sydänryhmä ~hoitaja/erityisryhm. * pitkäaikaissairaat * Yhdistykset liikunnanohjaaja 3 t/vko * mielenterveyskuntoutujat Sydänyhdistys ~2½ fysioterapeuttia ~5 hoitajaa Erika-koul. * erityisoppilaat Reumayhdistys * sos.syrjäytyneet Eläkkeensaajat Kehitysvammayksikkö: * pysyvästi vammautuneet Eläkeliitto * omat toimintamallit * muut soveltavan liikunnan Diabetesyhdistys ryhmät ~tuntiohjaajat Ms- yhdistys ~3 työntekijää Erika-koul. ~erityisryhmien liik.ohj. ~VesPelin hlökunta Syöpäyhdistys Hengitysyhdistys Kehitysvam.tuki Martat ELORYHMÄ Asukasyhdistykset Fys.hoitolaitokset Kiteen kaupunki/liikunta,- ja sosiaalitoimi Terveys- ja sos.alan Keski-Karjalan terveyskeskus ky/fysioterapia yritykset Erika- hanke SEUTUKUNNALLINEN YHTEISTYÖ Päivitetty