Peruspalvelubudjetti 2012 ja peruspalveluohjelma vuosille annettiin eduskunnalle. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2012

Transkriptio

1 Kuntatalous 3/11 Peruspalvelubudjetti 2012 ja peruspalveluohjelma vuosille annettiin eduskunnalle Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2012 Tilastointiin liittyviä muutoksia tilastovuodelle 2011 ja 2012 lokakuu

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2011 Lehti ilmestyy n. 4 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca. 4 gånger per år Julkaisija/Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn fax Painosmäärä 900 kpl Upplaga 900 st Painopaikka/Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat/Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Tuija Valkeinen, p tai fax tuija.valkeinen@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Tuija Valkeinen, tuija.valkeinen@kommunforbundet.fi, fax Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Asiantuntijapalvelut >Kuntatalous > Julkaisut, Kuntataloustiedote >Kuntatiedotteet > Sakkunnigtjänster > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt/Ansvariga Reijo Vuorento Jan Björkwall SISÄLLYSLUETTELO Sivu Peruspalvelubudjetti 2012 ja peruspalveluohjelma vuosille annettiin eduskunnalle Yleinen taloudellinen tilanne 4 Kuntien menot vuosina Kuntien verotulot Verotus 8 Verolinjaukset vuodelle 2012 Verovuoden 2010 verotus ja maksuunpanotilitys Vuoden 2012 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin ilmoittaminen Ajankohtaista sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotuksesta Valtionosuudet 12 Ennakkolaskelmat vuoden 2012 valtionosuuksista on julkaistu Hallitusohjelman vaikutus valtionosuuksiin Valtionosuusjärjestelmän kuvaus Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2012 Sosiaali- ja terveydenhuolto Esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettu taiteen perusopetus Kotikuntakorvausjärjestelmä Yleinen osa Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Ylläpitäjäjärjestelmä ja opetus- ja kulttuuritoimen muu rahoitus Ylläpitäjäjärjestelmä: Lukiot, ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut Perusopetuksen lisärahoitus Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna Sosiaaliturvamaksu Työttömyysvakuutusmaksu Eläkemaksut KuEL-maksu VaEL-maksu Tilastointiin liittyviä muutoksia tilastovuodelle 2011 ja Liitteet: Peruspalveluohjelmaan sisältyvät kuntiin kohdistuvat toimenpiteet (liite 1) Yleinen taloudellinen tilanne (liite 2) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 (liite 3a) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 (liite 3b) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 4) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 5a) VaEL-eläkemaksu vuonna 2012 (liite 5b) Kuntien verotulot vuosina , mrd. (liite 6) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma , mrd. (liite 7a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma , mrd. (liite 7b) Kuntien talouden tunnuslukutiedoston tietosisältö (liite 8) Opetustoimen rahoitusosuus 2012 (ZE6OC) (liite 9) Valtionosuus vuonna 2012 (VOS6SL) (liite 10) Vuoden 2012 valtionosuuksien perusteena olevat yksikköhinnat (liite 11) Lukion vuoden 2012 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite12) Toimittanut/Sammanställt av Tuija Valkeinen 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2011

3 Peruspalvelubudjetti 2012 ja peruspalveluohjelma vuosille annettiin eduskunnalle Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen esitteli ensimmäisen valtion talousarvionsa Taloustilanteen heikennyttyä kesän aikana maan hallitus on päättänyt etupainotteisista verojen korotuksista ja menojen leikkauksista. Menojen leikkauksiin kuuluu myös kuntiin kohdistuva valtionosuuksien leikkaus, 631 miljoonaa euroa, joka toteutetaan kokonaisuudessaan jo ensi vuonna. Hallitusneuvottelujen venyminen on aiheuttanut aikatauluhankaluuksia niin ensi vuoden valtion budjetin kuin myös valtion talouden kehysmenettelyn osalta. Valmistelussa ovat samanaikaisesti olleet niin valtion ensi vuoden budjetti sekä valtion talouden kehys ja niihin liittyvät peruspalvelubudjetti sekä Peruspalveluohjelma. Tämä on hyvin poikkeuksellista. Peruspalveluohjelma on valmisteltu erittäin tiukalla aikataululla ja se pitää nyt sisällään monilta osin samat asiat kuin peruspalvelubudjetti. Peruspalveluohjelmassa kuntiin kohdistuvat toimenpiteet ovat pitkälti suoria otoksia hallitusohjelmasta. Peruspalveluohjelma sisältää liitteen 1. mukaiset kuntiin kohdistuvat toimenpiteet. Seuraavan peruspalveluohjelman valmistelu käynnistyy lähes samanaikaisesti nyt valmistuneen peruspalveluohjelman eduskuntakäsittelyn kanssa. Taloustilanteen kehittymisestä riippunee pitkälti se, minkälaiseksi hallituksen kuntapolitiikka lähivuosille muodostuu. Maan hallitus on hallitusohjelmassaan linjannut tulevia ratkaisuja seuraavasti Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet toteutuvat ja Suomen nykyinen luottoluokitus säilyy. Hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus seuraa vuosittain em. valtiontalouden toteutumista ja panee tarvittaessa täytäntöön ehdollisia toimia siten, että niitä toteutetaan prosentuaalisesti yhtä paljon. Näitä ehdollisia toimia ovat valtion menojen ja kuntien valtionapujen lisäjäädytys ja sopeutus sekä verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maan hallitus ei ole saavuttamassa hallitusohjelmassa asetettuja tavoitteita valtion talouden vakauttamiseksi hallitusohjelman mukaisesti. Mikäli näin käy ja hallitus noudattaa hallitusohjelmaansa, pelkona on, että ensi vuoden maaliskuussa annettavassa valtion talouden kehyksissä ja siihen liittyvässä peruspalveluohjelmassa toteutetaan kuntien valtionapujen lisäjäädytys. Tällaisen näkymän torjuminen on kuntasektorin lähikuukausien keskeinen tehtävä samalla kun ensi vuoden valtion talousarvioesitykseen pyritään eduskuntakäsittelyssä saamaan kuntien taloutta kohentavia muutoksia. Poikkeuksellisen vaikeasti ennustettavat kansainväliset, erityisesti Euroopan talousnäkymät aiheuttavat suurta epävarmuutta koko kansantalouteemme. Kansantalouden vakava tilanne niin meillä kuin muuallakin asettaa myös kuntien päättäjät poikkeuksellisten haasteiden eteen. Ensi vuoden talousarvioiden laadinnassa tulee nou- Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2011 3

4 dattaa suurta varovaisuutta ja pyrkiä mahdollisimman alhaiseen menojen kasvuun, jotta mahdollisesti syvenevistä talousvaikeuksista voidaan selvitä. Hallituksen talousarvioon sisältyvän peruspalvelubudjetin kuntatalouden kuva on hyvin haasteellinen: kuntien toimintamenojen kasvu on 4 %, verotulot kasvavat vajaan prosentin ja valtion rahoitusosuus kuntien valtionosuustehtävistä laskee 2,7 prosenttiyksikköä. Monella kunnalla verotulot tulevat laskemaan ensi vuonna tästä vuodesta euromääräisesti. Lisätiedot: Timo Kietäväinen p , Reijo Vuorento p , Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain vientinäkymät toki vaihtelevat, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelusten viennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Ratkaisut velkakriisien hoitamiseksi olisi tehtävä pikaisesti, mikä osaltaan rauhoittaisi rahoitusmarkkinoita. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat tuolloin 3-4 prosentin haarukassa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Elo-syyskuussa laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,3 %. Inflaation kiihtymisen kotimaassa on arvioitu vaikuttavan siinä määrin heikentävästi kotitalouksien ostovoimaan, että paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä johti siihen, Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa. Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,6 % eli saman verran kuin viime vuonna. Vuodelle 2012 tehtä- 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2011

5 vät sopimukset sekä kuluvan vuoden palkkaperimä vaikuttavat arvioihin ansiotasoindeksin kehityksestä. Valtiovarainministeriö on arvioinut valtion talousarvioesityksessä ensi vuoden muutokseksi 3,2 %. Tätä arviota on pidettävä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli kaksi sataa tuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,5 %. Liitteessä 2 on esitetty tietoja ja valtiovarainministeriön arvioita eräistä kuntatalouden kannalta keskeisistä kokonaistaloudellisista muuttujista. Vuosien tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen heinäkuussa 2011 julkaisemiin kansantalouden tilinpidon lukuihin sekä eräisiin muihin julkisiin tilastoihin. Vuosia 2011 ja 2012 koskevat luvut ovat valtion talousarvioesityksen pohjaksi laadittuja ennusteita ja ne ovat luettavissa valtiovarainministeriön Internet -sivuilta osoitteessa: asiakohdassa ajankohtaista. Samasta osoitteesta löytyvät myös valtiontalouden kehyspäätös vuosille sekä peruspalveluohjelma Kehyspäätöksen liitetiedoissa on arvioita ja taustaoletuksia kokonaistaloudellisesta kehityksestä myös vuosille Liitteissä 3a ja 3b on esitetty kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita kuntatalouden kannalta keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina 2011 ja Kuntien menot vuosina Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan toimintamenojen kasvu hidastui edelleen ja oli 4 %. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 2,8 %. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli noin seitsemän prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu nopeutunee runsaaseen neljään prosenttiin. Toimintamenojen kasvu lienee ensi vuonna samaa luokkaa, joskin kustannustason arvioitua nopeampi kohoaminen voi johtaa myös toimintamenojen ennakoitua nopeampaan kasvuun. Keskeistä olisikin nyt kohdistaa toimenpiteitä kustannuskehityksen hallintaan. Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2010 helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Kaikilla sopimusaloilla maksettiin yleiskorotus 1,2 % sekä paikallinen järjestelyerä 0,8 %. Nämä yhdessä nostivat sopimuspalkkoja 2 % ja vaikuttavat vuonna 2011 henkilöstömenoihin vuositasolla 1,3 %. Kuluvana vuonna kaikilla sopimusaloilla maksettiin tietyt työssäoloehdot täyttäville kertaerä, jonka suuruus vaihteli 100 ja 250 euron välillä sopimusalasta riippuen. Kertaerän kustannusvaikutus vuositasolla on keskimäärin 0,3 % palkkasummasta. Ansiotasoindeksissä Tilastokeskus tasoittaa nykyään kertaerät koko kalenterivuodelle. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 2,5 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2011 5

6 sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma on kasvanut tammi-elokuussa nopeammin kuin ansiotasoindeksin kehityksen perusteella voitaisiin päätellä. Syinä ovat henkilökunnan määrän ja rakenteen kehitys sekä eräät muut palkkasumman kehitykseen vaikuttavat tekijät. Kuntien ja kuntayhtymien niin sanottu KuELpalkkasumma on lisääntynyt tämän vuoden tammi-elokuussa 4,3 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Koska kunta-alan nykyinen sopimuskausi päättyy kuluvan vuoden lopussa, niin ensi vuotta koskeva kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu lähinnä laskentatekniseen oletukseen yleisen ansiotason kehityksestä vuonna Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee ensi vuonna kolmisen prosenttia eli hieman hitaammin kuin yleinen ansiotasoindeksi, jonka valtiovarainministeriö ennustaa kohoavan 3,2 %. Koska kunta-alan henkilöstömäärän arvioidaan säilyvän lukumäärältään ensi vuonna nykyisellä tasollaan, niin palkkasummakin kasvanee jokseenkin saman verran kuin kunta-alan ansiotaso. Liitteessä 4 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasummaan vaikuttavista tekijöistä vuosina Vuosia koskevat arviot ovat peruspalvelubudjetin mukaisia arvioita. On vielä syytä korostaa, että vuotta 2012 koskeva kunta-alan ansiotasoindeksin muutosarvio on tämän hetkinen (syys-lokakuun vaihde) laskentatekninen oletus. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2012 perustuvat valtiontalouden kehyspäätöksessä esitettyihin tämän hetkisiin arvioihin. Yleinen piirre maksuissa on, että ensi vuoden maksutasot pysyvät lähestulkoon samalla tasolla kuin tänä vuonna. Päätökset ensi vuoden maksutasoista saadaan totuttuun tapaan kuitenkin vasta vuoden loppupuolella. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on ollut tänä vuonna 2,12 % maksun perusteena olevasta palkasta. Maksun suuruudeksi vuodelle 2012 on esitetty kehyspäätöksen liitteenä olevassa peruspalveluohjelmassa samaprosenttiluku kuin tänä vuonna. Lakia työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa ei esitetä jatkettavaksi vuoden 2011 jälkeen. Tämä merkitsee maksuvapautuksen loppumisen myötä, että tällä hetkellä maksuvapautuksen piirissä olevat kuntatyönantajat maksavat vuonna 2012 sairausvakuutusmaksun säädetyn suuruisena. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2011 palkkasumman euroon asti 0,80 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 3,20 %. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan vuonna 2012 työttömyysvakuutusrahaston esityksen mukaisesti keskimäärin noin 0,2 prosenttiyksikköä. Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna noin 3,05 %, niin vuonna 2012 sen arvioidaan olevan noin 3,25 %. Maksun euromääräiseen palkkasummaan on odotettavissa muutoksia muun muassa inflaatiotarkistuksen muodossa. Muutokset maksuperusteissa julkaistaan heti, kun niistä on tehty päätökset. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on ollut vuosina samansuuruinen eli noin 23,6 % palkkasummasta. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan työnantajan keskimääräinen maksu pysyisi edelleen lähivuosina ennallaan ja olisi siten 23,6 % vuosina Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös voi vaikuttaa työnantajan osuuteen. Opettajien keskimääräinen VaEL-maksu alenee tämän vuoden 20,65 prosentista ensi vuonna 0,79 prosenttiyksikköä ja on siten 19,86 vuonna Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2011

7 Liitteessä 5a on esitetty vuosien kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut ja tämän hetkiset arviot vuodeksi Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja vuonna 2012 on tarkasteltu myös erillisessä osiossa jäljempänä. Kunta-alan kustannustaso kohosi viime vuonna esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 2,6 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuoden luokkaa eli 2,6 %. Vuonna 2012 kustannustason kohoaminen nopeutuisi arviolta 3,1 prosenttiin. Ensi vuoden arvioon kustannustason kohoamisesta vaikuttaa muun muassa oletus kunta-alan ansiotason kohoamisesta noin 3 %. Jos palkkaratkaisu on maltillinen, niin kustannustason nousukin jäänee arvioituun lukemaan. Liitteessä 8 on esitetty eräitä keskeisiä kustannuskehitystä kuvaavia indeksejä ja niiden tulevasta kehityksestä vuosille laadittuja arvioita. Ne perustuvat valtiontalouden kehyspäätökseen vuosille Kuntien verotulot Vuonna 2010 kuntien verotilitykset kasvoivat yli neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat edellisen vuoden tapaan parisen prosenttia, mutta yhteisöveron tilitykset ja kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi. Tilityksiä kertyi viime vuonna 18,35 miljardia euroa. Kunnallisveron tilityksiä vuonna 2010 kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys, mutta ennen kaikkea kuntaryhmän jakoosuuden kohoaminen. Kuntaryhmän jako-osuus ansio- ja pääomatuloista kertyvistä veroista kohosi vuonna 2010 sen vuoksi, että valtiolle tuloutettavat verot pääomatuloista supistuivat tuona vuonna edelleen voimakkaasti sekä sen vuoksi, että useat kunnat nostivat tuloveroprosenttiaan. Myös ansiotulojen verokevennykset pienensivät etenkin valtion tuloveron tuottoa. Ennakonpidätyksen alaiset tulot kohosivat kansantalouden palkkasumman kasvun johdosta. Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä kasvoi merkittävästi perusvähennyksen kasvattamisen johdosta. Kunnallisveroa tilitettiin vuonna 2010 kunnille kaikkiaan lähes 15,8 miljardia euroa. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta oli noin 1,4 miljardia euroa ja kiinteistövero tuotto oli lähes 1,2 miljardi euroa vuonna Kuntien verotulojen vastikään päivitetyssä ennustekehikossa on lähdetty siitä, että kunnallisveropohja kasvaa 4,6 % vuonna Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna hieman enemmän. Myös eläketulot sekä muut ansiotulot (pl. työttömyysturvaetuudet) lisääntyvät. Kunnallisverotuksen tulosta tehtävien vähennysten lisäys jää vähän pienemmäksi kuin ansiotulojen muutos, joten vähennysaste koko maan tasolla alenee vuoden 2010 tasosta ja on noin 20,5 prosenttina suhteessa ansiotuloihin. Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet tämän vuoden tammi-syyskuussa noin seitsemän prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvuvauhti hiipunee loppuvuotta kohden taloudellisen toimeliaisuuden hidastumisen johdosta ja viime vuoden lopun korkean vertailutason vuoksi, mikä aiheutui kuntaryhmän jako-osuuden korottamisesta. Kunnallisveron tilityksiä lisää kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,2 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveron tuottoa tänä vuonna lähes 180 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 käyttöön otetun työtulovähennyksen kasvattaminen supistaa kunnallisveron tilityksiä. Kokonaisuutena verosta tehtävät vähennykset pienentävät kunnallisveron tuottoa noin 800 miljoonaa euroa. Kuntien tuloveron tilitykset ovat arvion mukaan tänä vuonna yhteensä noin 16,3 miljardia euroa, jolloin kasvua edelliseen vuoteen olisi siten noin 3,6 %. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2011 7

8 Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin puolitoista prosenttia. Arvio perustuu tämän hetkiseen näkemykseen kokonaistaloudellisesta kehityksestä, jonka mukaan palkkasumma lisääntyy nimellisesti vajaan 4 % prosenttia. Valtion talousarvioesityksessä kuntien tuloverotukseen ehdotetaan veroperustemuutoksia, jotka vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 263 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kunnallisveron tilityksiin vaikuttavat myös niiden ajoitukseen liittyvät seikat sekä mahdolliset muutokset kuntaryhmän jako-osuudessa. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan olevan 16,6 miljardia euroa. Talouskehityksen paraneminen viime vuonna ja kuluvan vuoden alkupuolella on heijastunut myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Tämän hetkisessä arviossa on päädytty siihen, että vuonna 2011 yhteisöveroa tilitetään kokonaisuudessaan 15 % enemmän kuin viime vuonna eli noin 1,6 miljardia euroa. Ensi vuonna yhteisöveron tilitykset supistunevat jonkin verran ja ovat noin 1,5 miljardia euroa. Kuntien jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Hallitus esittää yhteisverokannan alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Aleneminen kompensoidaan kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2010 miltei 1,2 miljoonaa euroa. Vuosina 2011 ja 2012 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Liitteessä 6 on esitetty kuntien verotulojen tilitysten toteutuneet kertymät vuosilta sekä ennusteet vuosille 2011 ja Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan 4,4 %. Vuonna 2012 verotulot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan vain noin puolisen prosenttia, mikä johtuu veroperustemuutoksista ja yhteisöveron jako-osuuden alenemisesta. Liitteissä 7a ja 7b on esitetty Tilastokeskuksen julkaisemien tilastotietojen perusteella laaditut tulos- ja rahoituslaskelmat vuosilta Vuoden 2010 laskelmat perustuvat muun muassa kuntien tilinpäätösarvioihin. Vuosien tulos- ja rahoituslaskelma-arviot perustuvat peruspalveluohjelman laskelmiin sekä Kuntaliitossa laadittuihin arvioihin. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p , Verotus Verotuslinjaukset vuodelle 2012 Hallituksen esitys peruspalvelubudjetiksi vuodelle 2012 sisältää alla olevat tuloverolinjaukset. Esityksessä ehdotettujen veroperustemuutosten johdosta kuntien verotulot alenevat yhteensä noin 263 miljoonalla eurolla. Kunnallisveron aleneminen kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia korottamalla. Yhteisöverokannan alentamisesta yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin johtuva verotulojen menetys kompensoidaan kunnille yhteisöveron jako-osuuden kautta. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2011

9 Ansiotulojen verotus Ansiotulojen verotusta kevennetään lieventämällä ansiotulojen veroperusteita. Työllisyyden edistämiseksi ja pienituloisten taloudellisen aseman parantamiseksi työtulovähennystä ja perusvähennystä korotetaan vuoden 2012 alusta. Hallitus esittää, että työtulovähennyksen enimmäismäärä nostetaan 740 eurosta 900 euroon ja vähennyksen kertymäprosenttia korotetaan. Perusvähennyksen enimmäismäärää esitetään korotettavaksi nykyisestä 2250 eurosta 2850 euroon. Perusvähennyksen korotuksen arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja 177 miljoonaa euroa ja työtulovähennyksen korotuksen 75 miljoonaa euroa. Asuntolainakorkojen vähennysoikeuden rajaaminen ja kotitalousvähennyksen pienentäminen lisäävät puolestaan kunnallisveron tuottoa 101 miljoonalla eurolla. Pääomaverokannan korotus vaikuttaa lisäksi alijäämähyvityksen kautta verotuloja vähentävästi 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittain ansiotason nousua ja inflaation nousua kompensoivia tarkistuksia. Vuodelle 2012 tehtävä tarkistus pienentää kunnallisverontuottoa noin 90 miljoonaa euroa. Veroperustemuutoksista johtuvat kuntien menetykset kompensoidaan valtionosuuksia korottamalla. Valtionvarainministeriön kuntaosasto on julkaissut laskelmat kuntakohtaisista veromenetysten kompensaatioista vuodelle 2012: ntie/name.jsp Yhteisöjen tuloverojen jako-osuus Kuntien yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus päättyy, joka vähentää kuntien verotuloja 519 miljoonaa euroa. Yhteisöveron korotettua jako-osuutta jatketaan kuitenkin puolet pienempänä eli 5 prosenttiyksiköllä vuosina , joka lisää kuntien verotuloja 260 milj. euroa lakisääteiseen tasoon verrattuna. Korotuksen pieneneminen vähentää siten kuntien verokertymää noin 259 miljoonalla eurolla vuoteen 2011 verrattuna. Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista vuoden 2012 alusta yhdellä prosenttiyksiköllä 25 % prosenttiin. Peruspalvelubudjetin arvion mukaan tästä johtuva kuntien verotulojen menetys on 46 miljoonaa euroa. Esityksen mukaan verokannan alentamisesta johtuva verotulomenetys kompensoidaan kunnille nostamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 0,88 prosenttiyksikköä. Kuntien jako-osuudeksi yhteisöveron tuotosta muodostuisi vuodelle 2012 täten 27,87 %. Verovuoden 2010 verotus ja maksuunpanotilitys Verovuoden 2010 verotus valmistuu tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Verohallinto on julkaissut ennakkotietoja, joissa on viimeisimmät arviot valmistuvasta verotuksesta. Julkaistut kuntakohtaiset ennakkotiedot löytyvät Verohallinnon veronsaajien verkkosivuilta ( kohdasta Tilastot. Ennakkotiedot ovat vielä suuntaa antavia ja varsinaisen tilityksen tulokset tulevat tarkentumaan verovalmistelun edetessä. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2011 9

10 Verovuoden 2010 ansio- ja pääomatulojen osalta tehdään marraskuussa ns. maksuunpanon mukainen tilitys, jossa verovuodelta 2010 jo tilitetyt verot oikaistaan vastaamaan lopullisen verotuksen mukaisia maksuunpanosuhteita. Lisäksi kunnilta vähennetään marraskuun tilityksissä näiden osuus verovelvollisille vuodelta 2010 maksettavista ennakonpalautuksista. Verotulojen tilitykseen liittyvä ajankohtaispäivä Verotulo hotline järjestetään Kuntatalolla. Vuoden 2012 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien ilmoittaminen Vuoden 2012 tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava Verohallinnolle viimeistään marraskuun 17. päivänä Määräajan ja kunnille lähiaikoina toimitettavan menettelytapa ohjeistuksen noudattaminen on erittäin tärkeää. Jos kunta ei ole ilmoittanut tietoja määräajassa, käytetään vuoden 2012 ennakkoperinnässä vuoden 2011 veroprosenttia. Tällöin kunnan verotulot kertyvät vanhan veroprosentin mukaan koko vuoden 2012 ajan. Ajankohtaista sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotuksesta Verohallinto on antanut uuden ohjeen Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus (604/40/2011). Ohje on päivitetty vastaamaan voimaan tullutta lakia yksityisistä sosiaalipalveluista ja sillä korvataan aiempi ohje (413/40/2006). Yksityiset sosiaalipalvelut ovat alkaen verottomia seuraavilla edellytyksillä: 1. Palveluntuottaja on rekisteröity yksityisten palvelujen tarjoajien rekisteriin tai hän on tehnyt toiminnastaan ilmoituksen siihen kuntaan, jonka alueella palveluja tuotetaan. Sen kunnan, jonka alueella palveluja tuotetaan, sosiaalihuollosta vastaava toimielin valvoo toimintaa sekä antaa tietoja ilmoituksenantovelvollisuuden täyttämisestä. 2. Sosiaalihuolto perustuu joko viranomaisen päätökseen tai palveluntuottajan ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen. 3. Palveluntuottajalla on asiakkaan kanssa yhteistyössä tehty palvelu- tai muu vastaava suunnitelma. 4. Palveluntuottajalla on omavalvontasuunnitelma, jonka toteutumista palveluntuottaja seuraa. Yksityisten palveluntuottajien myymien palvelujen verottomuuden edellytyksenä on, että palveluntuottaja on merkitty yksityisten palvelun antajien rekisteriin tai hän on tehnyt toiminnastaan ilmoituksen toimintakuntaan. Verottomuus koskee ainoastaan niitä palveluja ja siinä laajuudessa, joiden harjoittamisesta yksityinen palveluntuottaja on merkitty rekisteriin tai on tehnyt ilmoituksensa. Yksityisten kotipalvelujen tukipalvelujen tarjoajien ja yksityisten perhepäivähoitajien osalta rekisteröityminen valvontaviranomaisen rekisteriin ei ole enää edellytys sosiaalipalvelun myynnin arvonlisäverottomuudelle vaan valvonta on järjestetty muulla tavoin. Yksityisiä perhepäivähoitajia ja niin sanottujen kotipalvelujen tukipalvelujen tarjoajien tulee kuitenkin tehdä toiminnastaan ilmoitus sen kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jonka alueella palveluja tuotetaan. Verottomuus koskee ainoastaan niitä palveluja ja siinä laajuudessa, joiden harjoittamisesta yksityinen palveluntuottaja on tehnyt ilmoituksensa. Kotipalvelun tukipalveluilla tarkoitetaan esi- 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2011

11 merkiksi ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 5 :n mukaan sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua viranomaisen tekemään päätökseen tai yksityistä sosiaalihuoltoa järjestettäessä sosiaalihuollon toteuttajan ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottaja vastaa siitä, että sopimuksen, päätöksen ja suunnitelman perusteella järjestettävä palvelukokonaisuus täyttää asetetut vaatimukset. Toimintayksiköllä tulee olla vastuuhenkilö, jonka tehtävä on valvoa tätä. Kun yksityinen palveluntuottaja myy sosiaalihuoltoa, arvonlisäverottomuuden edellytyksenä on, että palveluntuottaja ja asiakas ovat tehneet myytävistä palveluista kirjallisen sopimuksen sekä palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muun vastaavan suunnitelman. Silloin kun sosiaalihuolto toteutetaan kunnan tekemän päätöksen perusteella yksityisen sosiaalipalvelun tuottajan toimesta, vastuu suunnitelman laatimisesta kuuluu kunnan sosiaaliviranomaisille. Arvonlisäverolain 38 :n mukaan arvonlisäverottoman sosiaalipalvelun edellytys on, että palvelu on sosiaaliviranomaisten valvomaa. Omavalvontasuunnitelma on siten nykyisin yksi arvonlisäverottomuuden edellytys. Kunnan, kuntayhtymän tai yksityisten palveluntuottajien toisilta yksityisiltä palveluntuottajilta ostamat sosiaalihuoltopalvelut, jotka luovutetaan edelleen asiakkaalle, ovat verottomia, mikäli edellä esitetyt verottomuuden edellytykset täyttyvät. Myös kunnan tai kuntayhtymän toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle alihankintana myymät sosiaalihuollon palvelut, mukaan lukien kotipalvelujen tukipalvelut, ovat verottomia. Lisätiedot: Jukka Hakola, p , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

12 Valtionosuudet Ennakkolaskelmat vuoden 2012 valtionosuuksista on julkaistu Kuntaliitto päivitti kesäkuussa julkaisemansa ennakkolaskelmat vuoden 2012 valtionosuuksista valtion vuoden 2012 talousarvion mukaisiksi Kuntaliiton internet-sivuilla oleva materiaali sisältää yksityiskohtaiset laskelmat mm. valtionosuuden perusteena olevista laskennallisista kustannuksista, verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta ja kotikuntakorvauksista. Kuntien budjettivalmistelun tueksi Kuntaliitto tarjoaa kuntien käyttöön myös valtionosuuslaskurin, joka on ladattavissa Kuntaliiton internet-sivuilta julkaistuissa ennakkolaskelmissa ja valtionosuuslaskurissa on otettu huomioon hallitusohjelmalinjausten ja vuoden 2012 talousarvion vaikutukset vuoden 2012 valtionosuusrahoitukseen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) v v valtionosuusprosentti 34,11 31,42 kunnan omarahoitusosuus 2 638, ,96 Ylläpitäjärahoitus (lukiot, ammatillinen, AMK) (OKM) v v valtionosuusprosentti 41,89 41,89 kunnan omarahoitusosuus (KL:n arvio) 347,53 375,00 Laskelmat: > Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Verotus, valtionosuudet ja muu rahoitus > Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2012 Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p , Sanna Lehtonen, p , Heikki Pukki, p , Hallitusohjelman vaikutus valtionosuuksiin Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat vuonna 2012 toteutettavat hallitusohjelman linjaukset, joista merkittävimmät ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuva 631 milj. euron leikkaus ja kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus on -118 euroa/asukas. Kiinteistöveron tasauksesta poiston vaikutus eroaa kunnittain. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat veromenestykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdistetut leikkaukset (mm. lukioverkon karsiminen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menosäästöt) toteutetaan pääosin vuosina Eräitä opetus- ja kulttuuritoimen menosäästöjä, kuten vapaan sivistystyön 11,5 milj. euron, museoiden, teatterien ja orkestereiden yhteensä 10 miljoonan euron ja perustamishankkeiden 6 miljoonan euron menosäästöt, toteutetaan kuitenkin jo vuonna Lukiokoulutukseen kohdistuvat 30 milj. euron säästöt, ammatillisen koulutuksen 43 milj. euron säästöt, oppisopimuskoulutukseen 31 milj. euron säästöt ja ammattikorkeakouluihin kohdistuvat 51 milj. euron säästöt toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Hallitusohjelman linjausten vaikutus kuntien valtionosuusrahoitukseen hallituskauden aikana on kuvattu julkaistussa peruspalveluohjelmassa vuosille ja peruspalvelubudjetissa Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta myös valtionosuusjärjestelmää uudistetaan 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2011

13 yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Tarkemmat linjaukset ja uudistuksen aikataulu varmistuu kuntarakenneuudistuksen edetessä vuoden 2012 aikana. Valtionosuusjärjestelmän kuvaus Kuntien valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (nk. yksi putki) sisältyy - sosiaali- ja terveydenhuolto - esi- ja perusopetus - kirjastot - yleinen kulttuuritoimi ja - asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyy yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. Lisätietoja: > Kunta-asiat > Kuntatalous > Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen rahoituksen euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus - lukiokoulutukseen, - ammatilliseen koulutukseen ja - ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (mm. pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (mm. kansalaisopistot, teatterit, nuorisotyö). Lisätietoja: > Rahoitus > Valtionosuudet Valtionosuudet ovat laskennallisia ja perustuvat asukas- tai suoritemäärien lisäksi kunnan palvelutarvetta ja palvelutoiminnan kustannuksia kuvaaviin olosuhdetekijöihin. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain nk. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden muutokset, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset, ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Vuosittaisten automaattimuutosten lisäksi valtionosuuden laskennallinen peruste voi muuttua lainsäädäntömuutosten myötä. Tällaisia ovat esimerkiksi kunnille annettavat uudet ja laajentuvat tehtävät, joiden rahoitus otetaan huomioon valtionosuutta korottamalla. Kumpikin valtionosuusrahoituksen osa, kunnan peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus, sisältää oman kunnan itse rahoitettavan osuutensa, joka on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Valtiovarainministeriö tekee päätöksen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriö opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesta rahoituksesta vuoden 2011 loppuun mennessä. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

14 Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden, kotikuntakorvausten, perusopetuksen jälkeisen koulutuksen ylläpitäjärahoituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön muun valtionosuusrahoituksen maksatus tapahtuu yhdistettynä kuukauden 11. päivään mennessä. Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionosuuksien kautta vuonna 2012 yhteensä 10,5 mrd. eurolla, mikä on noin 400 milj. euroa vuotta 2011 enemmän. Kuntien valtionavut määräytyvät pääosin laskennallisin perustein. Kuten vero- ja asiakasmaksutulot, myös valtaosa (9,4 mrd. euroa) kunnalle myönnetyistä valtionosuuksista on yleiskatteellisia tuloja, joita ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen ja kunta voi harkintansa mukaan päättää niiden käytöstä. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2012 Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennallinen peruste. Valtio osallistuu peruspalvelujen rahoitukseen valtionosuusprosentin mukaisella osuudella. Valtionosuusprosentti kuvaa kuntien ja valtion välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla, ei yksittäisen kunnan valtionosuutta. Laskennallisen perusteen ja valtionosuuden erotus on kuntien itse rahoitettavaa. Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Vuonna 2012 kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 31,42 %. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on 2 999,96 euroa/asukas. Kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden lopullinen määrä saadaan, kun valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus ja näin saatuun euromäärään lisätään yleinen osa, erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat, vuoden 2010 valtionosuusuudistukseen liittyvä järjestelmämuutoksen tasaus (kiinteä vuoden 2010 taso) ja valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset. Osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta otetaan huomioon myös laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. Vuonna 2012 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste on 23,4 mrd. euroa, mistä kuntien itse rahoitettava osuus on 16,0 mrd. euroa. Laskennallisesta perusteesta sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset ovat noin 80 prosenttia (19,0 mrd. euroa) ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusperuste noin viidennes (4,34 mrd. euroa). Vuonna 2012 kunnan peruspalvelujen valtionosuutta myönnetään kunnille 8,41 mrd. euroa. Tästä noin 87 prosenttia (7,35 mrd. euroa) muodostuu valtionosuuden laskennallisen perusteen ja kunnan omarahoitusosuuden erotuksena. Loppuosa, noin 1,06 mrd. euroa, muodostuu valtionosuuteen tehtävistä vähennyksistä ja lisäyksistä (796 milj. euroa), yleisestä osasta (262 milj. euroa), lisäosista (33,6 milj. euroa) ja tasauksesta (-34,4 milj. euroa). Sosiaali- ja terveydenhuolto Sosiaali- ja terveydenhuolto sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten määräytymisestä säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 4. luvussa. 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2011

15 Vuonna 2012 sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset ovat yhteensä 19,0 mrd. euroa. Tästä sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset ovat noin puolet, yhteensä 9,01 mrd. euroa ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset 9,96 mrd. euroa. Syrjäisyyskorotuksen osuus on noin 0,42 prosenttia (80 milj. euroa). Vuoden 2012 sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten perushinnoissa on otettu huomioon arvioitu kustannustason muutos (indeksikorotus) 3,7 prosenttia ja vuonna 2012 toteutettava kustannustenjaon tarkistus. Laskennallisissa kustannuksissa on otettu huomioon myös automaattisesti valtionosuusperustetta muuttavat tilanteen mukaiset uudet asukasmäärä- ja ikärakennetiedot. Sen sijaan muita sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavia määräytymistekijöitä (mm. työllisyys-, lastensuojelu-, vammaiskertoimen tiedot) ei ole vielä pystytty päivittämään mennessä. Näiden tietojen osalta laskelmat päivittyvät loppuvuoden 2011 aikana. Automaattimuutosten lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisissa kustannuksissa on otettu huomioon eduskunnan hyväksymän esityksen laiksi perhehoitajalain ja omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Lainmuutoksella perhehoitajan palkkiota korotetaan, ennakkovalmennus säädetään pakolliseksi sekä perhehoitajalle turvataan riittävä tuki hoidon aikana. Lainmuutokset tulivat voimaan , kuitenkin palkkioiden korotusten, ennakkovalmennuksen ja tuen osalta Näiden muutosten arvioidaan lisäävän kuntien menoja 16,7 milj. euroa, josta valtionosuus on 8,35 milj. euroa. Lisäksi eduskunta hyväksyi esityksen laiksi lastensuojelulain 50 :n muuttamisesta. Lainmuutos tulee voimaan Perhehoitoon sijoittamisen laitoshoidon sijasta arvioidaan vähentävän kuntien menoja 24,95 milj. euroa, josta valtionosuus on 7,84 milj. euroa. Lastensuojelulain, perheenhoitajalain ja omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisen nettovaikutus on 0,511 milj. euroa, mikä vaikuttaa valtionosuusprosenttiin korottavasti 0,01 prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 valtionosuuden perusteena olevat ikäryhmittäiset perushinnat (euroa/asukas): Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 0 6-vuotiaat 6 915,09 899, vuotiaat 319,55 976, vuotiaat 937, , vuotiaat 5 652, ,64 Yli 85-vuotiaat , ,93 Muut vuoden 2012 perushinnat (euroa/asukas): työttömien määrän perushinta 618,95 työttömyyskertoimen perushinta 56,46 vammaisia koskeva perushinta 16,83 lastensuojelun huostaanottojen perushinta 47,56 sairastavuuden perushinta 418,67 Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset saadaan laskemalla yhteen kunnan sosiaalihuollon ja kunnan terveydenhuollon laskennalliset kustannukset. Jos kunnalle on vahvistettu syrjäisyyskerroin, kerrotaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten summa syrjäisyyskertoimella. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

16 Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset Valtaosa, noin 90 prosenttia kunnan sosiaalihuollon laskennallisista kustannuksista määräytyy ikäryhmittäisten perushintojen ja ikäluokan asukasmäärän tulona (8 200 milj. euroa). Ikäryhmittäisiä laskennallisia kustannuksia laskettaessa kunnan 0 6- vuotiaiden osalta saatu tulo kerrotaan päivähoitokertoimella. Lisäksi sosiaalihuollon laskennallisia kustannuksia lisäävät laskennalliset kustannukset kunnan työttömyyden (469 milj. euroa), vammaisuuden (90 milj. euroa) ja lastensuojelun huostaanottojen (256 milj. euroa) perusteella. Päivähoito-, työttömyys-, lastensuojeluja vammaiskertoimien tarkempi määrittely on kuvattu kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) :ssä. Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Kunnan terveydenhuollon laskennallisista kustannuksista (9,96 mrd. euroa) noin kolme neljännestä (7,71 mrd. euroa) määräytyy ikäryhmittäisten perushintojen ja ikäluokan asukasmäärän tulona. Loppuosa, noin neljännes terveydenhuollon laskennallisista kustannuksista (2,24 mrd. euroa) määräytyy kunnan sairastavuuden perusteella. Kunnan sairastavuutta mitataan Eläketurvakeskuksen tietoihin perustuvan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien vuotiaiden väestöosuuden perusteella. Syrjäisyyskorotus Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten summaa korotetaan syrjäisyyskertoimella, jos kunnalle on vahvistettu syrjäisyyskerroin. Syrjäisyyskorotusten yhteismäärä vuonna 2012 on 80,4 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavat syrjäisyysluvut ovat yhteneväiset kunnan peruspalvelujen valtionosuuden yleisessä osassa käytettävien syrjäisyyslukujen kanssa. Syrjäisyysluvuista säädetään valtioneuvoston asetuksella (1417/2010). Syrjäisyysluvun laskennallinen keskipiste on kunnan väestön laskennallinen painopiste, ei kuntakeskus tai kunnan maantieteellinen keskus. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisia kustannuksia korottava syrjäisyyskerroin on 1,05, jos syrjäisyysluku on 0,50 0,99 1,08, jos syrjäisyysluku on 1,00 1,49 1,17, jos syrjäisyysluku on 1,50 tai yli ja 1,10, jos saaristokunta (vähintään puolet asukkaista ilman kiinteää tieyhteyttä). Esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettu taiteen perusopetus Esi- ja perusopetus, yleiset kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettu taiteen perusopetus sisältyvät kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennallisten kustannusten ja yleisen kulttuuritoimen ja taiteen perusopetuksen laskennallisen perusteen määräytymisestä säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 5. luvussa. Esi- ja perusopetus Vuonna 2012 esi- ja perusopetuksen perushinta on 7 300,44 euroa/6-15-vuotias ja laskennalliset kustannukset ovat yhteensä 3,99 mrd. euroa. Tästä 6-15-vuotiaiden ikäluokan asukasmäärän perusteella määräytyy yli 80 prosenttia (3,28 mrd. euroa). 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2011

17 Korotustekijöiden perusteella määräytyy 713 milj. euroa esi- ja perusopetuksen laskennallisista kustannuksista. Korotustekijöistä merkittävin on vuotiaiden osuus (402 milj. euroa). Laskennallisia kustannuksia korottavat myös asukastiheys (196 milj. euroa), kaksikielisyys (50 milj. euroa), vieraskielisyys (37 milj. euroa), ruotsinkielisyys (27 milj. euroa) ja saaristoisuus (1,8 milj. euroa). Vuoden 2012 esi- ja perusopetuksen ja kirjastojen perushinnoissa on otettu huomioon arvioitu kustannustason muutos (indeksikorotus) 3,7 prosenttia ja vuonna 2012 toteutettava kustannustenjaon tarkistus. Yleisen kulttuuritoimen ja taiteen perusopetuksen perushinnat ovat kustannustenjaon tarkistuksen ulkopuolella ja säilyvät muuttumattomina vuodesta Esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennallisissa kustannuksissa on otettu huomioon automaattisesti valtionosuusperustetta muuttavat tilanteen mukaiset uudet asukasmäärä- ja ikärakennetiedot. Esi- ja perusopetuksen ja kirjastojen laskennalliset kustannukset ovat lopullisia, eivätkä ne enää muutu loppuvuoden 2011 aikana. Vuonna 2012 valtionosuuden perusteena olevat perushinnat (euroa/asukas): Esi- ja perusopetus 7 300,44 Kirjastot 60,38 Yleinen kulttuuritoimi 3,50 Taiteen perusopetus 1,40 Esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset muodostuvat perusosasta ja siihen tehtävistä korotuksista. Perusosa saadaan perushinnan ja painotetun oppilasmäärän tulona. Perusosaa korottavat kunnan asukastiheys (jos alle 40 as/km 2 ), kunnan kaksikielisyys (kerroin 0,04), saaristoisuus (kerroin 0,06 tai 0,25), vuotiaiden osuus (kerroin 0,30), ruotsinkielisten osuus (kerroin 0,12) ja vieraskielisten osuus (kerroin 0,20). Korotusten tarkempi määrittely on kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 5. luvun 22 :ssä. Perusopetuksen oppilaskohtainen lisärahoitus ja korotukset Perusopetuksen oppilaskohtaisesti myönnettävästä lisärahoituksesta ja korotuksista säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009). Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää em. rahoitusta mm. perusopetuksen pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille, lisäopetukseen sekä maahanmuuttajien peruspetukseen valmistavaan opetukseen. Lisätietoja kohdassa Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Tämä rahoitus vahvistuu joulukuussa, eikä ennakkolaskelmia ole saatavilla. Kunnat voivat kuitenkin arvioida vuoden 2012 opetus- ja kulttuuritoimen perusopetuksen oppilaskohtaisen lisärahoituksen suuruutta omia oppilasmäärätietoja ja Kuntaliiton valtionosuuslaskuria apunaan käyttäen. Kirjastot Vuonna 2012 yleisten kirjastojen perushinta on 60,38 euroa/asukas ja laskennalliset kustannukset ovat yhteensä 325 milj. euroa. Yleisten kirjastojen laskennallisia kustannuksia korotetaan asukastiheyteen perustuen sekä saaristokunnille. Asukastiheys- ja saaristokorotusten osuus kirjastojen laskennallisesta kustannuksesta on 2,46 milj. euroa. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/