Raportti. Sysmän kunta. Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaava Luonto- ja maisemaselvitys BJ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti. Sysmän kunta. Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaava Luonto- ja maisemaselvitys 67050663BJ 31.10.2006"

Transkriptio

1 Raportti BJ Sysmän kunta Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaava Luonto- ja maisemaselvitys

2 1 Yhteenveto Tämä luonto- ja maisemaselvitys on tehty Sysmän kuntaan Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläsosayleiskaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena oli selvittää alueen luonnon ja maiseman yleispiirteet sekä luonto ja maisema-arvoiltaan merkittävät kohteet. Lisäksi annetaan suosituksia maankäytölle. Selvityksen teki biologi FM Soile Turkulainen Pöyry Environment Oy:stä. Raportin liitteenä on Luontoselvitys Metsäsen tekemä linnustotietoselvitys. Selvitysalueeseen kuuluvat Pohjois-Sysmän järvien ja lampien kaavoittamattomat rantaalueet sekä Särkilahden ja Liikolan kyläalueet. Suurimpia järviä alueella ovat Vanjärvi (osin), Hirvijärvi (osin), Säynätjärvi, Suojärvi ja Ylä-Vehkajärvi. Yhteensä järviä ja lampia selvityksen piirissä on noin 50. Asemakaavoitetut ranta-alueet ja alle hehtaarin kokoiset lammet jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Luontoarvoiltaan merkittävimmät alueet Sysmän pohjoisosassa ovat Natura ohjelmaan sisältyvät Sysmän kirkonkylän lintuvedet ja Kammiovuori, jotka molemmat sijaitsevat osittain selvitysalueella. Sysmän kirkonkylän lintuvedet sisältyvät lintuvesiensuojeluohjelmaan ja kansallisesti tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA). Kammiovuorella on arvokkaita lehtoja. Muista valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteista ja suojelluista luontotyypeistä Pirttivuoren jalopuumetsikkö sijaitsee selvitysalueella. Maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita luontokohteita selvitysalueella ovat sen pohjoisosan muutamat melko luonnontilaiset purot ja rakentamattomat lammet, joista osa on mahdollisia vesilakikohteita. Mahdollisia metsälakikohteita ovat pienvesien lähiympäristöt, lehtolaikut sekä rantaluhdat, kalliot ja louhikot. Rehevistä lintuvesistä huomionarvoisin on Kirkjärvi. Muista järvistä Liikolanlahti, Vanjärvi, Hirvijärvi ja Kiimasjärvi ovat sekä luonnoltaan että maisemiltaan huomionarvoisia. Maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita Sysmän pohjoisosassa ovat Rannan kulttuurimaisema ja Liikolan kylämaisema. Muita maisemallisesti huomionarvoisia kohteita ovat Tikkalan, Säynätjärven, Särkilahden, Ojalan ja Äesojan kulttuurimaisemat. Selvitysalueen länsiosassa sijaitsevat Soiniemen niitty ja Ojalan laidun ovat maakunnallisesti merkittäviä perinnebiotooppeja. Turussa Pöyry Environment Oy Tommi Lievonen toimialapäällikkö Soile Turkulainen projektipäällikkö Yhteystiedot: Pöyry Environment Oy Ilmarisenkatu 18, Turku Kotipaikka Helsinki Y-tunnus Puh. (02) Fax (02)

3 Sisältö 1 Yhteenveto 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUE 1 3 MENETELMÄT Lähtötiedot Maastokartoitukset Kohteiden arvottaminen 2 4 LUONNON JA MAISEMAN YLEISPIIRTEET ALUEELLA Geologia Vesistöt ja pohjavedet Kasvillisuus Eläimistö Maisema 5 5 UHANALAISET LAJIT JA DIREKTIIVILAJIT Uhanalaiset kasvit ja sienet Uhanalaiset nisäkkäät ja hyönteiset Uhanalaiset linnut ja lintudirektiivilajit 6 6 LUONTO- JA MAISEMA-ARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET Natura 2000-kohteet Suojellut luontotyypit ja luonnonsuojelualueet Muut kohteet: Selvitysalueen länsiosa Muut kohteet: Selvitysalueen eteläosa Muut kohteet: Selvitysalueen itäosa Muut kohteet: Selvitysalueen pohjoisosa 17 7 MAANKÄYTÖN SUOSITUKSET Maisema-ekologinen rantaluokitus Kaavamerkinnät 24 8 LÄHTEET 25

4 Liitteet 2 Liite 1. Metsälaki 10, luonnonsuojelulaki 29 ja vesilaki 15a ja 17a. Liite 2. Uhanalaisuusluokitus ja lajien suojelu EU:n lintu- ja luontodirektiiveissä. Liite 3. Luonto- ja maisema-arvoiltaan merkittävät kohteet. Kartta 1: Liite 4. Maisemaekologinen rantaluokitus. Kartta 1: Liite 5. Linnustotietoselvitys. Luontoselvitys Metsänen, lokakuu Valokuvat Soile Turkulainen kesäkuu Kannen kuva: Näkymä Isolle Niinilammelle. Copyright Pöyry Environment Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

5 1 1 JOHDANTO Tämä luonto- ja maisemaselvitys on tehty Sysmän kuntaan Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläsosayleiskaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena oli selvittää alueen luonnon ja maiseman yleispiirteet sekä luonto ja maisema-arvoiltaan merkittävät kohteet. Lisäksi selvityksessä annetaan suosituksia maankäytölle. Selvityksen teki biologi FM Soile Turkulainen Pöyry Environment Oy:stä. 2 SELVITYSALUE Selvitysalueeseen kuuluvat Pohjois-Sysmän järvien ja lampien kaavoittamattomat rantaalueet sekä Särkilahden ja Liikolan kyläalueet. Pinta-alaltaan suurimpia järviä alueella ovat Sysmän ja Hartolan rajalla sijaitsevat Vanjärvi ja Hirvijärvi sekä Päijänteen Liikolanlahti. Muista järvistä suurimpia ovat eteläosan Ylä-Vehkajärvi, Suojärvi ja Säynätjärvi sekä pohjoisosan Kiimasjärvi. Yhteensä järviä ja lampia selvityksen piirissä on noin 50. Asemakaavoitetut ranta-alueet ja alle hehtaarin kokoiset lammet jätettiin pääsääntöisesti tarkastelun ulkopuolelle. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti. Selvityksen piiriin kuuluvat Sysmän kunnan pohjoisosan kaavoittamattomat järvet ja lammet rantavyöhykkeineen sekä Särkilahden ja Liikolan kyläalueet. 3 MENETELMÄT 3.1 Lähtötiedot Luontoselvitystä varten koottiin tiedot selvitysalueella ja sen läheisyydessä sijaitsevista Natura alueista, valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin sisältyvistä alueista, maakuntakaavan aluevarauksista ja luonnonsuojelulailla suojelluista kohteista. Lisäksi käytiin läpi maakunnallisten pienvesi-, harju-, maisema- ja perinnemaisemakartoitusten tiedot, Päijänteen alueen luontokohdeinventointi (Mäkinen 2005), rekisteritiedot uhanalaisista lajeista sekä luettelo Suomen tärkeistä lintualueista (FINIBA)(Leivo ym. 2002).

6 Selvitystä tehdessä oltiin yhteydessä Hämeen ympäristökeskukseen ja Päijät-Hämeen liittoon. Lisäksi luonto- ja lintuhavaintotietoja saatiin Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksestä ja Päijät-Hämeen lintutieteellisestä yhdistyksestä. Samaan aikaan tämän selvityksen kanssa tehtiin luonto- maisemaselvitys Pohjois-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaavaa varten, ja Sysmän eteläosaan on aikaisemmin tehty vastaava selvitys (Suunnittelukeskus Oy 2005). Luontoselvitys Metsänen teki Pohjois-Sysmän ja Pohjois-Hartolan kaavoja varten linnustotietoselvityksen, joka on liitteenä ja jonka tiedot on otettu huomioon tässä raportissa (liite 5) Maastokartoitukset Maastokartoitukset alueella tehtiin , jolloin käytiin kaikilla järvillä ja lammilla muutamia luontoarvoiltaan tavanomaisiksi arvioituja lukuun ottamatta. Käynnit kohdistettiin karttatarkastelujen ja lähtötietojen perusteella valittuihin kohteisiin, joista käsin havainnoitiin vesistön ominaisuuksia, kasvillisuutta, eläimistöä sekä maiseman yleispiirteitä. Tarkoituksena oli löytää ja rajata luontoarvoiltaan merkittävät kohteet, joita ovat: - Luonnonsuojelulain 1096/ luvun 29 mukaiset luontotyypit (liite 1) - Metsälain 1093/ luvun 10 mukaiset tärkeät elinympäristöt (liite 1) - Vesilain 1961/264 1 luvun 15a ja 17a mukaiset luonnontilaisina säilytettävät kohteet (liite 1) - Uhanalaisuusluokituksen mukaiset lajit (Rassi ym. 2000, luonnonsuojeluasetuksen liitteet /913) - Luontodirektiivin 79/409/ETY liitteen IV(a) mukaiset lajit (mm. liito-orava) - Lintudirektiivin 92/43/ETY liitteen I mukaiset lajit - Muut luontoarvoiltaan huomionarvoiset kohteet (esim. Meriluoto & Soininen 1998) - Merkittävät kulttuuri- ja luonnonmaisemakohteet ja -alueet 3.3 Kohteiden arvottaminen Luonto- ja maisema-arvoiltaan merkittäviksi arvioidut kohteet on esitelty luvussa 6 ja niiden rajaukset löytyvät liitekartalta. Kansainvälisesti arvokkaita luontokohteita Sysmän pohjoisosassa ovat Natura 2000-ohjelmaan kuuluvat Sysmän lintuvedet ja Kammiovuori. Näistä ensiksi mainittu sisältyy lintuvesiensuojeluohjelmaan ja on kansallisesti tärkeä lintualue (FINIBA), jälkimmäinen on osin lehtojensuojeluohjelmassa. Valtakunnallisesti arvokkaita kohteita Sysmän pohjoisosassa ovat valtakunnalliseen vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva ja luonnonsuojelualueena rauhoitettu Lentämänselän metsä sekä viisi alueellisen ympäristökeskuksen rajaamaa luonnonsuojelulain mukaista suojeltua luontotyyppikohdetta. Nämä on esitelty tässä selvityksessä, sillä sijaitsevat selvitysalueen läheisyydessä, vaikka eivät Pirttivuorta lukuun ottamatta varsinaisesti selvitysalueella. Maakuntakaavassa ja sen liitteissä ei ole mainittu muita luontokohteita alueelta, mutta pohjoisosa on yksi maakunnallisista luonnon ydinalueista (Päijät-Hämeen liitto 2006). Maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat luonto- ja maisemakohteet on esitelty tässä selvityksessä sijainnin perusteella ryhmiteltyinä (muut kohteet). Kuvausten yhteydessä on todettu, mihin tekijään tai tekijöihin kunkin kohteen arvo ensisijaisesti perustuu ja miten arvokkaaksi kohde on arvioitu. Lisäksi on annettu kaavoitusta varten suositus maankäytöstä. Kaikkia mahdollisia metsälaki- ja vesilakikohteita ei ollut mahdollista maastossa tarkistaa, joten niiden osalta selvitys ei ole kattava.

7 3 Uuden IUCN-luokituksen mukaisten uhanalaisten, silmälläpidettävien ja alueellisesti uhanalaisten lajien sekä luonto- ja lintudirektiivilajien esiintymispaikat selvitysalueella ja sen lähiympäristössä on esitetty luvussa 5. Tiedot perustuvat Suomen ympäristökeskuksen rekisteriin (2006), Päijät-Hämeen uhanalaiset ja silmälläpidettävät putkilokasvit -julkaisuun (Vauhkonen 2003), Natura-lomakkeiden tietoihin ja maastohavaintoihin. Lajeja ja esiintymiä voi alueella olla muitakin kuin mitä tätä selvitystä tehdessä oli tiedossa. Selvästi selvitysalueen vesistöjen ja kylien ulkopuolelle jääviä esiintymiä ei ole mainittu. Uhanalaisuusluokitus ja lintu- ja luontodirektiivit on selitetty liitteessä 2. 4 LUONNON JA MAISEMAN YLEISPIIRTEET ALUEELLA 4.1 Geologia Selvitysalueen kallioperä koostuu graniitista ja kvartsi- ja granodioriitista sekä kiillegneissistä (Geologian tutkimuskeskus 2006). Pohjoisosassa ovat vallalla kallioiset moreenimaat, mutta eteläosassa on myös savikoita. Katkonaisiin harjujaksoihin liittyviä sora- ja hiekkaesiintymiä on Suojärven itäpuolella ja Säynätjärven eteläpuolella, Vanjärven ja Kuterlammen välillä sekä Särkijärven kylän tienoilla ja Liikolan kylän pohjoispuolella, mutta näistä mitkään eivät ole geologisesti tai maisemallisesti erityisen merkittäviä. Alueen pohjoisosa on topografialtaan eteläosaa jyrkkäpiirteisempää, Päijänteen rannoille tyypillistä vuorimaata. Sen länsireunalla sijaitsee +220,9 mpy kohoava Kammiovuori, joka on koko Itä-Hämeen korkein kohta ja yli 140 m Päijänteen tason yläpuolella. Monin paikoin on louhikkoista maastoa ja näkyviä kallioperän ruhjeita, joihin monet alueen pitkänomaisista järvialtaistakin ovat syntyneet. Turvemaita vesistöjen valuma-alueilla on varsin niukasti, yleisimmin pohjoisosan pienten lampien ympäristössä. 4.2 Vesistöt ja pohjavedet Selvitysalueen länsiosan vesistöt kuuluvat Kymijoen vesistöalueen Suur-Päijänteen alueeseen (14.2) ja laskevat suoraan Päijänteeseen (Päijänteen lähialue ) tai Liikolanlahteen etelästä päin (Pienukkaojan valuma-alue )(Ekholm 1993). Selvitysalueen itäosan vesistöt ovat osa Sysmän reittiä (14.8) ja suuntautuvat etelään kohti Nuoramoista (Vähäjoen valuma-alue ) ja pohjoiseen kohti Rautavettä (Sääksjärven valuma-alue14.833). Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Säynätjärvi, Vanjärvi, Kiimasjärvi, Sääksjärvi ja Liikolanlahti ovat laadultaan hyviä ja Hirvijärvi ja Valkeajärvi erinomaisia (Hämeen ympäristökeskus 2006). Suojärven ja Ylä-Vehkajärven laatu on tyydyttävä. Kuormitus on hajakuormitusta ja sen aiheuttamaa rehevöitymistä näkyy eteläosan järvissä, joista osaa lienee laskettu. Liikolanlahti kuuluu Päijänteen säännöstelyn piiriin. Noin 15 vuotta sitten tehdyssä maakunnallisessa pienvesi-inventoinnissa melko luonnontilaisia pienvesiä löytyi Liikolanlahden pohjoispuoliselta alueelta sekä nykyiseltä Kammiovuoren Natura-alueelta (Horppila 1993, Vesi- ja ympäristöhallitus ). Pohjavesialueista selvitysalueella sijaitsevat Liikolan I luokan ja Kuterlammmen II luokan pohjavesialueet (Suomen ympäristökeskus 2006).

8 4 4.3 Kasvillisuus Sysmän pohjoisosa sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä ja kuuluu Järvi- Suomen kasvimaantieteelliseen alueeseen ja Etelä-Hämeen eliömaakuntaan. Sysmän eteläosa katsotaan jo kuuluvaksi eteläisempään lounaismaan alueeseen ja Etelä-Hämeen lehtokeskuksen reuna-alueeseen. Selvitysalueella tavatut uhanalaiset ja silmälläpidettävät kasvilajit on esitetty luvussa 5. Vesi- ja rantakasvillisuuden runsaus ja lajimäärä järvien ja lampien rannoilla vaihtelee, ja sen perusteella niistä voidaan erottaa erilaisia järvityyppejä. Pääosin selvitysalueen järvet ovat kohtalaisen karuja korte- tai korte-ruokotyypin vesiä ja metsärantaiset lammet edustavat ulpukkatyyppiä. Karuja järviä ovat esimerkiksi alueen pohjoisosassa sijaitsevat Hirvijärvi ja Valkeajärvi. Kasvillisuudeltaan erityisen reheviä ovat lintujärvinäkin tunnetut Artjärvi ja Ylä-Vehkajärvi, mutta myös Kirkjärvi sekä eteläosan pienet lammet Patajärvi, Särkijärvi, Jouhikainen ja Taipaleenlammi. Rantametsät ovat yleispiirteiltään reheviä kuusikoita tai kuusivaltaisia sekametsiä tai paikoin männiköitä. Vallitsevia metsätyyppejä ovat tuoreen kankaan mustikkatyyppi (MT) ja lehtomaisen kankaan käenkaali-mustikkatyyppi (OMT), mutta myös lehtoja tavataan etenkin Päijänteen ranta-alueilla, missä kasvaa paikoin jaloja lehtipuita metsälehmusta ja vaahteraa. Kuivahkoja puolukkatyypin kankaita (VT) on paikoin ja kuivien (CT) ja karukkokankaiden (ClT) kasvillisuutta lähinnä rantakallioilla. Enimmäkseen metsät ovat talouskäytössä; Vintturissa on ainakin aiemmin ollut huomionarvoinen ja kohtalaisen laaja vanhan metsän alue. Selvitysalueen suot ovat pienialaisia ja usein ojitettuja - luonnontilaisina tavallisimpia ovat metsäiset korvet, pienet rantarämeet ja rehevien rantojen luhdat. Monet järvistä ovat osittain peltorantaisia ja niiden ympäristössä on karjatiloja. Aiemmin viljelymaita on ollut enemmän ja etenkin perinteiseen maanviljelyyn kuuluneet lajistoltaan rikkaat perinneympäristöt, kedot, ahot, hakamaat ja metsälaitumet ovat vähentyneet. Perinnemaisemainventoinnissa mainittuja perinnebiotooppikohteita Sysmän pohjoisosassa on kaksi: maakunnallisesti merkittäviksi arvioidut Soiniemen niitty ja Ojalan laidun (Hovi 2000). Kuvat 2 ja 3. Kammiovuoren Natura 2000-alueeseen kuuluvassa Nilkkimäen lehdossa kasvaa mm. kotkansiipeä ja vuorijalavaa. Kiimasjärvi on yksi alueelle tyypillisistä korte-ruokojärvistä.

9 5 4.4 Eläimistö Selvitysalueen rehevän tyyppisistä järvistä vesi- ja rantalinnustoltaan edustavimpia ovat Sysmän lintuvesien Natura 2000-alueeseen kuuluvat Artjärvi ja Ylä-Vehkajärvi, joille tyypillisiä lintulajeja ovat ruokokerttunen, kaulushaikara ja ruskosuohaukka. Järvet tarjoavat sopivaa elinympäristöä myös muun muassa rehevien vesien hyönteisille. Muita huomionarvoisia lintujärviä ovat Kirkjärvi, Räkäjärvi ja Taipaleenlahti- Taipaleenlammi. Karun tyyppisten järvien kuten Hirvijärven tyypillisiä pesimälintuja ovat kuikka, kalalokki ja rantasipi. Rauhalliset suorantaiset lammet ovat mahdollisia kaakkurin pesimäpaikkoja. Kalastus on alueen vesistöissä virkistys- ja kotitarvekalastusta, ja yleisimpiä kalalajeja ovat hauki, ahven ja särki (Laitinen 2001). Vesistöjen rantavyöhykkeet ja selvityksen piirissä olevat kyläalueet tarjoavat sopivia pesimä- ja ruokailuympäristöjä seudulla tyypillisille metsien, pihojen ja peltojen eläinlajeille. Selvitysalueella tavatut uhanalaiset elinlajit ja direktiivilajit on esitetty luvussa Maisema Sysmä sijaitsee Suomen maisemamaakuntajaossa Hämeen viljely- ja järvimaan Päijänteen seudulla. Päijät-Hämeen maisemat on jaettu maakunnallisen maisemaselvityksen yhteydessä 13 kokonaisuuteen, joista selvitysalueen eteläosa kuuluu Sysmän-Hartolan viljelyseutuun ja pohjoisosa Päijänteen vuorimaahan (Päijät-Hämeen liitto 2006). Sysmän-Hartolan viljelyseudulla maisemassa yhdistyvät metsäiset kallio- ja moreeniharjanteet sekä viljelymaisemat, jotka ovat muodoltaan tasaisempia kuin Salpausselvien pohjoispuolella yleensä. Viljelymaisemia elävöittävät lukuisat järvet. Päijänteen vuorimaalle ovat leimallisia kuusivaltaisen sekametsän peittämät, harvaan asutut moreeni- ja kallioselänteet. Vesistöjen rannoille sijoittuneet taloryhmät muodostavat viljely- ja laidunmaineen erillisiä, pienialaisia kulttuurimaisemia. Maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita selvitysalueella ovat Rannan kulttuurimaisema keskustaajaman pohjoispuolella ja Liikolan kylämaisema Liikolanlahden pohjukassa. Selvitysalueen ulkopuolelle jäävät lounaassa valtakunnallisesti merkittävä Päijätsalon maisema-alue sekä maakunnallisesti merkittävät Hovilan kartano- ja kulttuurimaisema ja Suopellon huvila-asutuksen alue. Sysmän rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä mainituista kohteista selvitysalueelle ulottuvat Rannan ja Liikolan kulttuurimaisemien lisäksi Tikkalan kyläkulma, Säynätjärven kyläkunta ja pohjoisosan asutus, Särkilahden kylä ja kulttuurimaisema sekä Ojala ja Äesoja (Könönen 2005). 5 UHANALAISET LAJIT JA DIREKTIIVILAJIT 5.1 Uhanalaiset kasvit ja sienet Rekisteritietojen (Suomen ympäristökeskus 2006, Vauhkonen 2003) mukaan selvitysalueella on tavattu seuraavat uhanalaiset ja silmälläpidettävät kasvilajit: vuorijalava (Ulmus glabra)

10 Laji on vaarantunut (VU). Esiintyy Kammiovuoren Natura 2000-alueella Nilkkimäen lehdossa. ojakaali (Lythrum portula) Laji on silmälläpidettävä (NT). Todettu Ojalan laitumilla (v. 2003). etelänhaarapalpakko (Sparganium erectum ssp. erectum) Laji on silmälläpidettävä (NT). Todettu Koiralammin itäpäässä (v. 2003). ahonoidanlukko (Botrychium multifidum) Laji on silmälläpidettävä (NT) ja Suomen kansainvälinen vastuulaji. Todettu Salaksjärven eteläpuolella Salaksniemessä (v. 2004). Muun muassa hirvenkellon (VU) ja tuoksumataran (NT) Pohjois-Sysmän esiintymät jäävät selvitysalueen ulkopuolelle. Järvi-Suomessa alueellisesti uhanalaisista kasveista (RT) alueella on tavattu: törrösara (2001) ja humalanvieras (2005) Ylä-Vehkajärven Kalliolassa jänönsalaatti (1989, 2000) Kammiovuoren Natura 2000-aluella vaahtera: useita esiintymiä Kammiovuoren Natura 2000-alueella ja luontotyyppikohteissa sekä Rahkavuorella (2003) hetesara (1983) Koiralammin itäpäässä pussikämmekkä (1991) Tenhonlammen länsipuolella Sysmän Vintturin alueelle on tehty vuonna 2003 kääväkäsinventointi, jossa on löytynyt uhanalaisia ja silmälläpidettäviä kääväkkäitä ja jäkäliä Jalaanvuori-Hakamäki-alueelta (Mäkinen 2005) Uhanalaiset nisäkkäät ja hyönteiset Suomen ympäristökeskuksen rekisteritietojen vaarantunut (VU) ja EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajeihin kuuluva liito-orava esiintyy Kammiovuoren Natura alueella. Lisäksi laji on todettu Pirttijärven eteläpuolella (v. 2004) ja Pienellä Huhtijärvellä (2006). Maastokartoitusten aikana ei tehty uusia havaintoja liito-oravasta eikä vuodenaika ollut lajin havaitsemisen kannalta paras mahdollinen. Pihapiirien vanhat rakennukset, kolopuut ja kallionkolot ovat mahdollisia pesäpaikkoja lepakoille. Kaikki maamme lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajeihin. Luontodirektiivin IV-liitteen lajeihin kuuluvia lummelampikorentoa ja täplälampikorentoa esiintyy Artjärvellä ja Ylä-Vehkajärvellä. Silmälläpidettävä (NT) ja luontodirektiivin IV-liitteen lajeihin kuuluva saukko viihtyy virtapakoissa kuten Kirkjärven ja Mynnilänalasen välisessä uomassa. Suurpedoista ainakin ilves (NT) liikkunee alueella. 5.3 Uhanalaiset linnut ja lintudirektiivilajit EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajit ovat yhteisön tärkeinä pitämiä lajeja, joista osa on kansallisesti luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi, osa elinvoimaisiksi. Sysmän lintuvesien alueella esiintyviä lintudirektiivin liitteen I lintulajeja ovat kalatiira, kaulushaikara (NT), kuikka, kurki, laulujoutsen, luhtahuitti, liro, mustakurkku-uikku, pyy ja ruskosuohaukka (NT). Uhanalaista linnuista alueella esiintyvät pikkutikka (VU) ja selkälokki (VU).

11 7 Kuikka kuuluu alueen isoimpien karuntyyppisten järvien pesimälinnustoon. Maastokartoituksissa lintudirektiivilajeihin kuuluvaa kuikkaa havaittiin seuraavasti: Suojärvi:2 paria, joista toisella 2 poikasta Mynnilänalanen: Pajalahdessa 1 yksittäinen Säynätjärvi: 1 pari Liikolanlahti 1 pari Viljamenlammen itäpää: 1 yksittäinen Vanjärven Otikonselkä: ääni kuului järveltä Hirvijärvi, eteläosa: 6 ruokailevaa Hirvijärvi, Selkäsaarten eteläosa: 1 pari ja yksi ylilentävä, ääniä kauempaa järveltä Hirvijärvi, Pirttiranta: 1 yksittäinen Kiimasjärvi: 1 pari eteläosassa Valkeajärvi, eteläpää: 1 ja poikanen. Selkälokkeja (VU*) havaittiin seuraavilla isoimmilla järvillä ruokailevina tai mahdollisesti pesivinä: Säynätjärvi: 1 yksittäinen Vanjärvi: 1 pari eteläosassa Vanjärven Niemenselkä: mahdollisesti yksi lepäilevä Hirvijärvi, eteläosa: 1 yksittäinen Hirvijärvi, keskiosan selkävesi on potentiaalista aluetta, vaikka lajia ei havaittu Lintudirektiivilajeihin kuuluva laulujoutsen pesii ja ruokailee useilla selvitysalueen rehevillä järvillä ja lammilla. Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen keräämien tietojen mukaan vuonna 2004 laulujoutsen havaittiin todennäköisesti pesivänä Salaksjärvellä, Vanjärvellä, Taipaleenlammilla, Kiimasjärvellä ja Jävätjärvellä. Lisäksi pesimättömiä lintuja/kihlapareja oli Artjärvellä, Ylä-Vehkajärvellä (edellisenä vuonna pesinyt), Räkäjärvellä, Hirvijärvellä ja Jalaanjärvellä. Maastokartoituksissa pesiviä tai kihlapareja havaittiin seuraavasti: Salaksjärvi: 1 pari Patajärvi: 1 pari Taipaleenlammi: 1 pari rantapellolla Vanjärven Niemenselkä: 1 pari (Hartolan puolella) Hirvijärvi, Salonsalmi: 1 pari Lintudirektiivilajeihin ja silmälläpidettäviin (NT) lajeihin kuuluva kaulushaikaraa on tiheiden ruovikoiden lintu, jolle sopivaa elinympäristöä on etenkin Sysmän lintuvesien alueella. Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys keräsi havaintoja kaulushaikarasta vuonna 2005, jolloin sen ääntelyä ilmoitettiin kuullun Ylä-Vehkajärven lisäksi Vanjärven Pohjanselällä ja Kirkjärvellä. Lintudirektiivilajeista ruskosuohaukka (NT), kurki ja luhtahuitti pesivät Ylä- Vehkajärven ja Artjärven alueella - mustakurkku-uikkua ei vuonna 2002 havaittu ja myös vaarantuneeksi (VU) luokitellun naurulokin kolonia oli hävinnyt. Muita todennäköisiä selvitysalueella esiintyviä lintudirektiivilajeja ovat ainakin helmipöllö, pyy, huuhkaja, ruisrääkkä (NT), palokärki, ampuhaukka (VU), pikkusieppo (NT), varpuspöllö, pikkulepinkäinen, mehiläishaukka (NT), pohjantikka (NT), harmaapäätikka (NT), kalatiira, lapinpöllö, viirupöllö, teeri (NT), metso (NT) ja liro.

12 8 Kaakkuri (NT) on mahdollinen pesijä pohjoisosan rauhallisilla lammilla. Kukkarolammilla on todettu pesintä ainakin vuosina 2001 ja 2006, ja lisäksi laji on havaittu Isolla Ruokopuolisella (Metsänen 2006). Kalasääskellä (NT) on ollut pesäpaikka Hirvijärven Ykspetäisessä. Vaarantuneeksi (VU) luokitellusta tiltaltista on muutamia havaintoja. Äärimmäisen uhanalainen (CR) valkoselkätikka pesii Hartolan pohjoisosassa, ja lajille sopivia elinympäristöjä saattaa olla myös Sysmän puolella. 6 LUONTO- JA MAISEMA-ARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET 6.1 Natura 2000-kohteet 1. Sysmän lintuvedet (FI ) Sysmän kirkonkylän ympäristössä on neljä linnustollisesti arvokasta järvi- ja kosteikkoaluetta, jotka sisältyvät Natura 2000-ohjelmaan luonto- ja lintudirektiivin perusteella (SCI- ja SPA-alue) 288 ha laajuisen alueena nimeltä Sysmän lintuvedet (FI ). Järvet kuuluvat valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja kansallisesti merkittäviin lintualueisiin (FINIBA ) (Leivo ym. 2002). Selvitysalueella järvistä sijaitsevat keskustaajaman pohjoispuoliset Artjärvi ja Ylä- Vehkajärvi. Näistä suurempi on Ylä-Vehkajärvi, johon liittyvät ruovikkoisten salmien erottamat lahdet Nuijanpohjan ja Haapalahti. Artjärvi on matala ja umpeenkasvava. Järvien läpitunkemattomat ja laajat ruovikot tarjoavat hyvät pesimämahdollisuudet mm. kaulushaikaralle ja ruskosuohaukalle, joita esiintyy tiheässä. Sysmän lintuvesien alueella esiintyviä lintudirektiivin liitteen I lintulajeja ovat kalatiira, kaulushaikara (NT), kuikka, kurki, laulujoutsen, luhtahuitti, liro, mustakurkku-uikku, pyy ja ruskosuohaukka (NT). Uhanalaista linnuista alueella esiintyvät pikkutikka (VU) ja selkälokki (VU). Kasveista alueella on selvitysalueen ulkopuolella tavattu silmälläpidettävä lietetatar (NT, Kirkkolahti ja Antialalahti) ja alueellisesti uhanalainen ristilimaska (RT, Kirkkolahti). Artjärvellä ja Ylä-Vehkajärvellä esiintyy täplälampikorentoa ja lummelampikorentoa, jotka kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV lajeihin. Sysmän lintuvesille on laadittu pesimälinnusto-, kasvillisuus- ja sudenkorentoselvitykset (Lammi ym. 2003) sekä hoito- ja käyttösuunnitelma (Lammi & Nironen 2003). Natura 2000-ohjelmassa alueen pääasiallisina toteutuskeinoina ovat luonnonsuojelu-, rakennusja vesilaki. 2. Kammiovuori (FI ). Kammiovuoren Natura 2000-alueeseen kuuluu metsäinen Kammiovuori sekä kolme erillistä puronvarsilehtoa: Kammiovuoren tervaleppä/saniaislehto, Jalaanvuoren lehto ja Nilkkimäen lehto (FI , aiempi nimi Sysmän lehdot). Lehdot ovat reheviä ja monilajisia ja niiden kasvilajistoon kuuluu monia uhanalaisia ja vaateliaita lehtolajeja kuten vuorijalava (VU), humala, jänönsalaatti (RT), ja lehtopalsami. Myös liito-orava kuuluu alueen lajistoon. Kuva 2.

13 9 Kammiovuoren alue sijaitsee selvitysalueen pohjoisimmassa osassa Päijänteeseen rajoittuen. Kammiovuoren kohdalla alue ulottuu Jalaanjärven rantaan, mutta alue on asemaakaavoitettu ja jää tämän selvityksen ulkopuolelle. Erillinen Nilkkimäen lehdon alue sijaitsee Pirttilammen tuntumassa, mutta jää selvitysalueen rajauksen ulkopuolelle. Lehdot ovat osittain lehtojensuojeluohjelmassa ja Taipaleen ja Nilkkimäen lehdot rauhoitettu luonnonsuojelualueina. Natura 2000-ohjelmassa Kammiovuori on luontodirektiivin perusteella (SPA) ja sen toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki. 6.2 Suojellut luontotyypit ja luonnonsuojelualueet Sysmän pohjoisosasta on rajattu 5 jalopuumetsikköä luonnonsuojelulain mukaisina suojeltuina luontotyyppeinä (Hämeen ympäristökeskus 2006). Vanhojen metsien suojeluohjelmaan sisältyvä Lentämänselän metsä on rauhoitettu luonnonsuojelualueena ja lisäksi Kammiovuoren Natura 2000-rajuksen sisällä on Nilkkimäen ja Taipaleen luonnonsuojelualueet. Kohteista vain Pirttivuori sijaitsee varsinaisella selvitysalueella. 3. Pieni Kammiovuori Päijänteen Kaukaanlahden ja Liikolanlahden välisellä kannaksella Pienen Kammiovuoren lounaisrinteessä on noin 3 ha laajuinen lehmusmetsikkö, jossa kasvaa noin 370 metsälehmusta ja kymmenisen vaahteraa. 4. Lentämänselän metsä Alueella on noin 10 ha varttunutta sekametsää, jossa lahopuita. 5. Tyrynniemen puronvarsilehto Päijänteen Lentämänselän rannalla kasvaa louhikkoisessa puronvarressa noin 90 metsälehmusta ja kymmenkunta vaahteraa. 6. Kultavuori Päijänteen Pyhätselän itäpuolella Kultavuoren lounaisrinteellä on noin 60 runkomaista metsälehmusta käsittävä 0,5 ha laajuinen jalopuumetsikkö. Rinteessä on runsaasti lehmuksia myös rajatun alueen ulkopuolella. 7. Vintturinlahden puronvarsi Päijänteen Pyhätselän Vintturinlahteen laskevan puron varrella kasvaa noin 35 runkomaista metsälehmusta. 8. Pirttivuori Pirttivuoren pohjoisrinteellä kasvaa kuusikon seassa runkomaisia lehmuksia ainakin 29.

14 Muut kohteet: Selvitysalueen länsiosa 9. Rannan kulttuurimaisema Maakunnallinen maisema-alue ja maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Maankäyttösuositus ma. Sysmän keskustaajaman pohjoispuolinen Rannan kulttuurimaisema on Sysmän- Hartolan viljelyseudun maisematyyppiä edustava maisema-alue (Päijät-Hämeen liitto 2006). Maisemaan kuuluu Artjärven ja Ylä-Vehkajärven välisellä kannaksella sijaitseva Rannan kartanomiljöö peltovainioineen, mutta selvitysalueelle se ulottuu vain pieneltä osin. Kokonaisuus on rakennushistorialliselta ja maisemalliselta kannalta maakunnallisesti arvokas (Könönen 2005). 10. Ylä-Vehkajärven ja Artjärven rantapellot Paikallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue ja linnusto- ja kasvistokohde. Maankäyttösuositus km. Ylä-Vehkajärven ja Artjärven ympäristössä on loivapiirteisiä rantapeltoja, maatilojen pihapiirejä ja niiden välissä metsikkökaistaleita. Alueen läpi kulkevat Sysmä-Luhankatie ja paikallistie Leppäkorpeen. Kalliolan pihapiirissä kasvavat alueellisesti uhanalaiset (RT) kulttuuriympäristöjen lajit törrösara ja humalanvieras, joista ensin mainitulla ei ole tiedossa muita kasvupaikkoja Päijät-Hämeessä (Vauhkonen 2003). Natura-rajauksen ulkopuolisilla tulvavaikutteiset rantametsillä on linnustollista arvoa. 11. Kalliojärven kallio Paikallisesti arvokas kasvillisuus- ja maisemakohde. Kallio ja puro ovat mahdollisia metsälakikohteita ja puro vesilakikohde. Maankäyttösuositus luo. Kalliojärven eteläpäässä on maisemassa erottuva kalliojyrkänne ja sen alla puro. Kohteen arviointi perustuu karttatarkasteluun. 12. Suojärven ruovikot Paikallisesti arvokas linnustokohde. Maankäyttösuositus luo. Suojärven pohjoispäästä kohti länttä suuntautuvan jyrkkärinteisen lahden pohjukassa kasvaa korkeana ja tiheänä kasvustona järviruokoa. Toinen ruovikkoalue on järven eteläosan länsirannalla pienen saaren ja mantereen välissä. Mahdollisesti ruovikkoisilla rakentamattomilla rantaosuuksilla on linnustollista arvoa, vaikka järvi ei varsinainen rehevä lintujärvi olekaan. Järvellä havaittiin kaksi kuikkaparia, kalalokkeja ja ruovikoissa ruokokerttusia. 13. Ojalan laidun Maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi ja perinnemaisema-alue. Maankäyttösuositus pm. Kuva 4. Särkilahden Ojalan tilalla on edelleen käytössä olevia lammaslaitumia 7,5 ha (Hovi 2000). Särkilammen rannan eteläpuolella on pääosin koivua kasvava lehtomainen hakamaa-metsälaidun ja entinen pelto.

15 11 Suolahdekkeen koillispuolella on entinen pelto, hakaa ja pieni keto. Lähellä päärakennusta on tuoretta niittyä ja entistä peltoa, jolla on paikoin kumpareita kivineen ja katajineen. Ojalan ja Äesojan tilojen pihapiirit sisältävät runsaasti hyvin säilynyttä talonpoikaista rakennuskantaa (Könönen 2005). Alueella on havaittu silmälläpidettävä ojakaali (NT). Kuvat 4 ja 5. Lampaita Ojalan laitumella. Särkilahden kylältä löytyy vanhaa rakennuskantaa ja kivi- ja kuusiaitoja. 14. Särkijärvi Paikallisesti arvokas linnustokohde. Rantaluhdat ovat mahdollisia metsälakikohteita. Maankäyttösuositus luo. Särkijärvi on matala ja rehevä pikkujärvi, jota reunustaa lähes kauttaaltaan leveänä vyöhykkeenä järviruoko. Pohjukat ovat soistuneet luhtaisiksi ja avovedessä on runsaasti kelluslehtisiä. Linnuista havaittiin ruokokerttusia, nokikana, yksittäisiä ruokailevia kalaja naurulokkeja ja muutamia sorsia. 15. Särkilahden kylä Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö ja maisema-alue. Maankäyttösuositus km. Kuva 5. Särkilahden kylä sijaitsee Sysmästä Luhankaan johtavan maantien varrella. Kyläraitin varrella ovat vastakkain nuorisoseuran talo ja entinen koulu, joiden lisäksi on entisiä kyläkaupan rakennuksia ja vanhoja tilakeskusten päärakennuksia ja aittoja (Könönen 2005). Kyläkeskuksen koillispuolella männikköisessä rinteessä on mäkitupalaisasutusta 1900-luvun alkupuolelta. Rakennusten ympärillä on kivi- ja kuusiaitoja, pihapiireissä isoja pihapuita, hernepensaita, syreenejä ja muita perinteisiä pihakasveja. Sivutietä reunustaa koivukuja ja koulun pihaa rivi hyvin kookkaita kuusia. Pientareilla ja pihapiirien liepeillä tavataan pienialaisesti niittykasvillisuutta. Kylän läpi virtaa peltojen ja pensaikkojen reunustama Särkijärvenoja. 16. Räkäjärvi ja Jouhikainen Paikallisesti arvokas linnustokohde. Rantaluhdat ovat mahdollisia metsälakikohteita. Maankäyttösuositus luo.

16 12 Molemmat järvet ovat matalia ja reheviä ja niitä ympäröivät pellot ja rannan lehtimetsiköt. Jouhikaisen rannalla on mm. vehkaa ja osmankäämiä kasvavaa rantaluhtaa. Räkäjärveä kiertävät leveänä vyöhykkeenä järviruoko- ja kaislakasvustot ja eteläpäässä Jouhikaisesta laskevan uoman suulla on rantaluhtaa. Järvillä lienee paikallista linnustollista arvoa vesilintujen pesimäpaikkoina ja muuton aikaisina levähdyspaikkoina (Räkäjärven ylittävään sähkölinjaan on kiinnitetty merkkipalloja). Räkäjärvi on mahdollinen laulujoutsenen pesimäpaikka (Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys 2004). 17. Räkäjärven rantapellot Paikallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue. Maankäyttösuositus km. Räkäjärven ympärillä on kaunista kumpuilevaa viljelymaisemaa ja maatilojen pihapiirejä. 18. Soiniemen kulttuurimaisema Paikallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue. Maankäyttösuositus km. Soiniemen kahden pienen lammen ympärillä on maatiloja peltoineen. Vanhoja rakennuksia on jäljellä Kartanon, Urpalan ja Kivinimen pihapiireissä (Könönen 2005). Selvitysalueen ulkopuolelle jäävä Soiniemen niitty on maakunnallisesti merkittäväksi arvioitu perinnebiotooppi (Hovi 2000). 19. Koiralammi Paikallisesti arvokas kasvillisuuskohde. Maankäyttösuositus luo. Koiralammen itäpäässä on rekisteritietojen mukaan havaittu silmälläpidettävä etelänhaarapalpakko (NT) ja alueellisesti uhanalainen hetesara (RT). 6.4 Muut kohteet: Selvitysalueen eteläosa 20. Tikkalan kyläkulma Paikallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue ja kasvistokohde. Maankäyttösuositus km. Salaksjärven eteläpuolisella harjanteella on vanhaa rakennuskantaa 1900-luvun alusta (Könönen 2005). Tie kulkee jyrkkärinteisen harjanteen päällä, joka laskee kohti järveä sekametsäisenä, mutta ei kasvillisuudeltaan erikoisena. Salaksniemen pihapiirissä on todettu silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltu ahonoidanlukko. Esiintymä on yksi lajin noin kymmenestä esiintymästä Päijät-Hämeessä ja tulee ehdottomasti pyrkiä säilyttämään. 21. Salaksjärvi Paikallisesti arvokas linnustokohde. Maankäyttösuositus luo. Pitkä ja kapea Salaksjärvi on keskiosasta umpeenkasvanut ja ruovikkoinen. Järveltä on ilmoitettu laulujoutsenen pesintä (Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys 2004) ja selvityskesänäkin siellä havaittiin joutsenpari.

17 Tenhonlampi Paikallisesti arvokas kasvistokohde. Maankäyttösuositus luo. Tenhonlammen rantametsässä kasvaa rekisteritietojen mukaan alueellisesti uhanalaista (RT) pussikämmekkää. Esiintymän nykytila ei ole tiedossa. 23. Kirkjärvi Maakunnallisesti arvokas linnustokohde. Rantaluhdat ovat mahdollisia metsälakikohteita. Maankäyttösuositus luo. Kuva 6. Kirkjärvi on matalahkojärvi, jonka pohjois-, itä- ja eteläosissa on laajoja järviruoko- ja järvikaislakasvustoja. Järvi tiedetään hyväksi lintupaikaksi, mutta sen lajisto tunnetaan puutteellisesti (Metsänen 2006). Rantaruovikot ovat riittävän laajoja ja tiheitä silmälläpidettäville ruskosuohaukalle (NT) ja kaulushaikaralle (NT), jotka molemmat pesivät alueella. Lisäksi pesimäaikaiseen linnustoon kuuluvat mm. tukka- ja punasotka, nokikana, silkkiuikku, kurki (maastokäynnillä kurkipari havaittiin länsipuolen pellolla ruokailemassa), pikku- ja kalalokki, luhtahuitti ja luhtakana. Pellot ulottuvat ympäri järven rannan tuntumaan ja niiden välissä on lehtipuustoisia rantametsiä. Kirkjärven ja Mynnilänalasen välinen uoma kasvaa mm. järviruokoa, järvikaislaa ja kurjenmiekkaa ja tarjoaa sopivan elinympäristön saukolle (NT) sekä keväisin ja syksyisin sulapaikan ruokaileville ja levähtäville vesilinnuille. Kirkjärven pohjoispäähän ulottuu Liikolan kylämaisema. Kuvat 6 ja 7. Kirkjärvellä on laajoja rantaruovikoita. Liikolan kylältä avautuu näkymiä Liikolanlahdelle. 24. Mynnilän arboretum Huomionarvoinen kasvillisuuskohde, arboretum-alue. Maankäyttösuositus MY. Mynnilän arboretum on yksityinen puulajipuisto, joka ulottuu Mynnilänalasen pohjoispuolella rantaan asti ja Pajalahdessa rannan tuntumaan. Puistossa kasvaa 20 ha alalla yli sata havu- ja lehtipuulajia sekä runsaasti erilaisia perennoja, pensaita ja hyötykasveja (Alanko ym. 2004). Ensimmäiset istutukset on tehty 1950-luvulla ja suurin osa kasveista istutettu 1990-luvulla.

18 Patajärvi Paikallisesti arvokas linnustokohde. Rantaluhdat ovat mahdollisia metsälakikohteita. Maankäyttösuositus luo. Patajärvi on matala ja rehevä pikkujärvi, jonka rannat ovat leveälti luhtaa ja ruovikkoa etenkin länsi- ja pohjoispuolella. Järvellä nähtiin laulujoutsen, joten mahdollisesti laji pesii siellä. Järven etelärannalla on kaksi loma-asuntoa. 26. Liikolan kylämaisema Maakunnallinen maisema-alue ja maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Maankäyttösuositus ma. Kuva 7. Liikolanlahden pohjukkaa kiertävä Liikolan kylämaisema on Sysmän-Hartolan viljelyseudun maisematyyppiä edustava maisema-alue (Päijät-Hämeen liitto 2006). Kyläympäristö sijaitsee maisemallisesti hienolla paikalla ja siellä on ollut asutusta jo kivikaudella. Kukuse-selvityksessä alueelta on erotettu Liikolan kylä ja Liikolan-Taipaleen kulttuurimaisema (Könönen 2005). Liikolan kylällä Liikolantien ja Kylätien varrella on laajoja peltoalueita sekä maatilojen pihapiirejä, joista vanhaa rakennuskantaa on jäljellä Jussilassa, Peltolassa ja Katajistossa. Hieman pohjoisempana sijaitsevat tien ja rannan välissä Kallioinen ja Verkkoniemi 1800-luvulta peräisin olevine rakennuksineen. Pienukkaojan lähellä on maaseudulla harvinainen funktionalistista tyyliä edustava seurantalo ja mäen päällä vanha koulu. Liikolanlahden pohjukassa sijaitsevan Taipaleenlammin ympärillä levittäytyy Taipaleen kylän avoin viljelymaisema, jossa sijaitsee yksittäisiä tilakeskuksia. Jussilan ja Lempooslahden kohdalta aukeavat Liikolantielle hyvät näkymät kohti Liikolanlahtea. Lisäksi tie tulee lähelle rantaa seurantalon kohdalla, missä se ylittää vuolaana virtaavan Pienukkaojan, jonka varrella on toiminut mylly ja meijeri. Patajärvestä alkunsa saavaa ojauomaa on louhittu kallioon, ja sen varrella kasvaa kookkaita kuusia, mutta ei ole erikoista kasvillisuutta. Pieni Kylänlammi elävöittää peltomaisemaa kylän pohjoisosassa. Liikolanlahden ja Taipaleenlammen välissä tie ylittää ruovikkoisen uoman. 27. Liikolanlahti Paikallisesti arvokas linnustokohde ja vesistömaisema-alue. Maankäyttösuositus MY. Liikolanlahti ulottuu Päijänteestä sisämaahan kapeana ja pitkänä vesialueena, jonka rannat ovat jo melko rakennettuja. Lahden keskiosalla on syvyyttä yli 10 metriä, mutta pohjukka ja lahden suu Kappelinkylän ympäristössä ovat matalia. Suurimmat saaret ovat ruovikkoisen salmen toisistaan erottamat Hevossaari ja Ravistossaari, jotka molemmat ovat sekametsäisiä ja osin kallioisia. Ainakin Ravistossaaressa kasvaa haapoja. Saarien rakentamattomilla rannoilla sekä lahden pikkusaarilla ja luodoilla on maisemallista arvoa. Linnuista lahdella havaittiin kuikkapari, silkkiuikkupoikue sekä kalalokkeja: huomattavia lokkiyhdyskuntia ei lahden luodoilla selvityskesänä pesinyt. Liikolanlahden etelärannalla on muutamia ruovikoita, joilla on mahdollisesti merkitystä vesilintujen ja lokkien pesimä- ja ruokailualueina. Läntisemmässä näistä nähtiin nokikana.

19 Taipaleenlammi ja Taipaleenlahti Paikallisesti arvokas linnustokohde. Maankäyttösuositus luo. Taipaleenlammi on rehevä lampi, jonka pohjoisreunalla on luhtaista rantaa ja ruovikkoa. Lammesta laskee Liikolanlahden Taipaleenlahteen uoma, jossa järviruokoa kasvaa korkeana kasvustona. Alueella on havaittu kaulushaikara ja luhtakana (Metsänen 2006) ja lampi on ilmoitettu laulujoutsenen pesimäpaikaksi (Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys 2004) maastokäynnin aikaan pohjoispuolen pellolla ruokaili joutsenpari. Lammen eteläpuolella on hevosten laiduntamaa niittyä. 6.5 Muut kohteet: Selvitysalueen itäosa 29. Säynätjärven kyläkunta Paikallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue. Maankäyttösuositus km. Säynätjärven eteläosassa on kumpuilevaa viljelymaisema-aluetta, jonka halki kulkee tie Liikolaan. Kolisevan ja Toivolan pihapiireissä on vanhaa rakennuskantaa (Könönen 2005). Pellot ulottuvat paikoin avoimina rantaan, paikoin on rannassa puustoinen ja pensaikkoinen kaistale. Viljelymaisema jatkuu järven toisella puolen Laulaaniemessä. 30. Säynätjärven pohjoisosan asutus Paikallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue. Maankäyttösuositus km. Säynätjärven pohjoispäässä sijaitsevat Liikolan tien varressa Vanhatalon ja Hakalan tilat, joiden pihapiirit sisältävät runsaasti rakennuskantaa ja muodostavat puistomaisen saarekkeen peltojen keskelle (Könönen 2005). Järven ja peltojen välissä on maisemaa jakava puustokaistale. Alueelle ulottuu pohjoisesta maakunnallisiin maisema-alueisiin kuuluva Liikolan kylämaisemaa (Päijät-Hämeen liitto 2006). 31. Säynätjärven saaret Paikallisesti arvokas vesistömaisema- ja linnustokohde. Maankäyttösuositus MY. Säynätjärvessä on kolme pientä saarta, joista Mynnilänsaari on kallioinen ja Karjusaari ja Kotisaari matalapiirteisiä. Järven länsirannalla liittyy vesistömaisemaan rakentamattomia kallioisia niemiä. Järvellä havaittiin kuikkapari, kalalokkipari ja yksittäinen selkälokki, joille saaret ja ranta-alueet ovat mahdollisia pesäpaikkoja. 32. Vähäjoen Hotilankosken kulttuurimaisema Paikallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue. Maankäyttösuositus km. Nurmijärven eteläpäässä ja Vähäjoen suulla on rantaan rajoittuvia rinnepeltoja, jotka jatkuvat Hartolan puolella. Alempana Hotilankosken kulttuurimaisema on Sysmän- Hartolan viljelyseudun maisematyyppiä edustava maakunnallisesti arvokas maisemaalue ja kulttuuriympäristö (Päijät-Hämeen liitto 2006, Könönen 2005).

20 Kuterlampi Paikallisesti arvokas vesistömaisema- ja luontokohde. Maankäyttösuositus MY. Kuterlammin pohjoisrantaan rajoittuu matala harjuselänne, jonka edustalla on hieman suota. Kohteella on maisemallista arvoa ja mahdollisesti merkitystä harjuluontoympäristönä. Alue on II luokan pohjavesialuetta. 34. Koiviston kulttuurimaisema Paikallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue. Maankäyttösuositus km. Vanjärven kaakkoispuolella sijaitsee kumpareilla vanhoja tilakeskuksia kylätien varrella (Könönen 2005). Kohde on maisemallisesti arvokas kulttuuriympäristö ja sisältää rakennushistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. 35. Vanjärven Kusiaisvuori Paikallisesti merkittävä luonto- ja vesistömaisemakohde. Kalliot ja jyrkänteet ovat mahdollisia metsälakikohteita. Maankäyttösuositus MY. Vanjärven eteläpäässä sijaitseva Kusiaisvuori on jyrkkärinteinen ja erottuu hyvin järven eteläosan maisemassa. 36. Vanjärven keski- ja eteläosan luodot ja ruovikko Paikallisesti arvokas linnustokohde. Maankäyttösuositus luo. Vanjärven eteläosassa on muutamia luotoja, joilla havaittiin kalalokkeja ja selkälokkipari. Luotoja ja lepäilykiviä on myös järven keskiosassa. Miestensaaren ympäristössä on suojaisaa ruovikkoa ja kosteita lehtipuustoisia rantametsiä. Pattaansalmen pienellä saarella on laulujoutsenen pesimäpaikka (Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys 2004). 37. Vanjärven Puolasaari Paikallisesti arvokas vesistömaisema- ja linnustokohde. Maankäyttösuositus MY. Vanjärven pohjoisosassa on Niemenselän ja Otikonselän välissä kapeikko, jonka keskellä on Puolansaari ja muutamia pikkusaaria. Saaret ja itäpuolen mannerranta ovat rakentamattomia ja kokonaisuus maisemiltaan ehyt. Pienessä Metelisaaressa on lapinraunio. Rauhallinen alue sopii pesimäpaikaksi vaikkapa kuikalle. 38. Pohjanselkään laskeva puro Paikallisesti arvokas kasvillisuuskohde. Puron lähiympäristö on mahdollinen metsälakikohde ja puro vesilakikohde. Maankäyttösuositus luo. Vanjärven Pohjanselän lounaiskulmaan laskee mutapohjainen uoma, jonka varrella kasvaa runsaasti hiirenporrasta sekä mm. lehtopalsamia, näsiää ja lehtokuusamaa. Puusto on vanhaa koivikkoa, jossa on myös haapaa ja isoja tuomia sekä lehtipuupökkelöitä.

Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava

Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava Raportti 67070391.BJ 21.1.2008 Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Leivonmäen kuntaan Niininiemen asemakaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Raportti BJ Nurmijärven kunta

Raportti BJ Nurmijärven kunta Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Lepsämän liito-oravakohteiden tarkistukset 2007 1 Yhteenveto Tämä liito-oravakohteiden tarkistus on tehty Nurmijärven kuntaan Lepsämän alueelle. Lepsämän

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen luonto- ja maisemaselvitys

Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen luonto- ja maisemaselvitys 82131072 15.12.2010 NCC Roads Oy Luonto- ja maisemaselvitys Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen luonto- ja maisemaselvitys NCC Roads Oy Luonto- ja maisemaselvitys Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

RAUTJÄRVEN KUNTA Tiiliruukin asemakaava ja Simpele Änkilä osayleiskaavan muutos

RAUTJÄRVEN KUNTA Tiiliruukin asemakaava ja Simpele Änkilä osayleiskaavan muutos RAPORTTI 16X188959 17.3.2014 Väliraportti syksyn 2013 kartoituksista RAUTJÄRVEN KUNTA Tiiliruukin asemakaava ja Simpele Änkilä osayleiskaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

Selite. Vuoreksen Isokuusen luontoselvitys Liite 1 Puuston ikärakenne. Muut. Lehto. Lehtomainen kangas tais sitä vastaava suo

Selite. Vuoreksen Isokuusen luontoselvitys Liite 1 Puuston ikärakenne. Muut. Lehto. Lehtomainen kangas tais sitä vastaava suo Vuoreksen Isokuusen luontoselvitys Liite 1 Puuston ikärakenne Selite Muut Lehto Lehtomainen kangas tais sitä vastaava suo Tuore kangas tai vastaava suo Kuivahko kangas tai vastaava suo Vuoden 2011 selvitysalue

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 ALUEET... 4 1. Kuivasaari. 4 2. Hämeensaari. 5 3. Likoranta... 6 4. Pitkäpohja.

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

Arvokkaat luontokohteet

Arvokkaat luontokohteet Arvokkaat luontokohteet Kuvasarja tarkastelee alueella esiintyviä: Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (METE-kohteita) Luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä Muita arvokkaita elinympäristöjä

Lisätiedot

Ruokolahden linna Rantalinnan ranta-asemakaava

Ruokolahden linna Rantalinnan ranta-asemakaava Liite 3 67080376.BBR 14.4.2009 Ruokolahden linna Rantalinnan ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Ruokolahden kunnassa sijaitsevalle Rantalinnan alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008

Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU

Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU Luettelo luontokohteista 67050263.SU 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Sisältö 1 1 LUONTOKOHTEIDEN LUOKITTELU YLEISKAAVASSA 2 2 LUONNONSUOJELUALUEET

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 RAAHEN KAUPUNKI Tokolanperän kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys v. 2013-2014 1 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee 12 km Valtimon kunnan keskustasta pohjoiskoilliseen.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Oriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen päivitys

Oriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen päivitys 2015 Oriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen päivitys Petri Parkko 9.9.2015 1 1. Taustoja Oriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen (Parkko 2011) maastotyöt tehtiin vuosina 2009 ja 2010 ja

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO

Lisätiedot

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

Copyright Pöyry Finland Oy

Copyright Pöyry Finland Oy 19 Taulukko 3. Suhangon kasvillisuusselvityksen maastotöissä v. 2012 havaitut erityishuomiota vaativat sammallajit (Valtak. = valtakunnallisesti uhanalainen, Alueel. = alueellisesti uhanalainen, Dir.=

Lisätiedot

Sudenkorentoselvitys 2013

Sudenkorentoselvitys 2013 Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044

FCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044 FCG Finnish Consulting Group Oy Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA Viitasammakkoselvitys 12.5.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasammakkoselvitys I 12.5.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry

Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Hartolan kunta Tekninen toimisto PL 16 19601 Hartola Hartolassa, 13.3.2015 Mielipide Jääsjärven rantayleiskaavaluonnoksesta Mielipiteen antajat: Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry. Päijät-Hämeen lintutieteellinen

Lisätiedot

Porvoo, Zonation-aluetunnus 54

Porvoo, Zonation-aluetunnus 54 Porvoo, Zonation-aluetunnus 54 PORVOO (54) Alue sijaitsee Porvoon kaakkoisosissa Piirlahden (Pirlax) ja Åbyn kylien seudulla Pirlaxfjärdenin ja Pirlaxvikenin rannoilla. Alueella on monipuolisesti erilaisia

Lisätiedot