Janakkalan Viralan k y l ä k a a v a

Transkriptio

1 Kehittämiskeskus Oy Häme, Satu Huuhka Hämeenlinnan seudun kyläkaavoitushanke Janakkalan Viralan k y l ä k a a v a Linnaseutu

2 Kehittämiskeskus Oy Häme Hämeenlinnan seudun kyläkaavoitushanke 2012 teksti, ulkoasu & taitto Satu Huuhka kansi Jenna Taajamo & Satu Huuhka kuvat Satu Huuhka tai Jenna Taajamo, ellei toisin mainita Pohjakartat (c) Maanmittauslaitos Kopiointi ilman MML:n lupaa kielletty. Julkaisulupa MML/VIR/HÄME/611/08. ISBN (painettu) ISBN (pdf) Hanke ja julkaisu ovat saaneet rahoitusta EU:n maaseuturahastosta Linnaseutu ry:n kautta. Linnaseutu Hyvä lukija! Pitelet kädessäsi Janakkalan Viralan kylän ensimmäistä kyläkaavaa. Tämä julkaisu tehtiin osana EU:n maaseuturahaston rahoittamaa Kehittämiskeskus Oy Hämeen kyläkaavahanketta, joka toimi vuosina seitsemällä maaseutukylällä Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Janakkalassa. Viralan kylä oli herättänyt huomiota Janakkalan kunnan maankäytön suunnittelussa. Pienellä kylällä on logistisesti loistava sijainti Helsinki-Tampere -moottoritien rampin vieressä 10 kilometriä Hämeenlinnasta etelään, mistä syystä kylän asukasmäärä oli lähtenyt voimakkaaseen kasvuun. Alakoulun olemassaolo vain lisää Viralan vetovoimaa perheiden asuinpaikkana - toisin kuin maaseudulla yleensä, Viralan kylän väestön ikärakenne on hätkähdyttävän nuorekas ja huoltosuhde loistava. Viralan kyläyhdistys on ollut aktiivinen keskustelija kunnan suuntaan erityisesti kouluun liittyvissä asioissa myös siitä maankäytöllisestä näkökulmasta, että uusi rakentaminen kylässä turvaa koulun jatkuvuutta. Suunnittelijalle Viralan kylän rakenne on kuitenkin vaikeasti sisäistettävä, sillä kylä on niin harvasti rakennettu, että sen saattaa ensimmäisellä kerralla ohittaa huomaamatta edes käyneensä kylässä. Nykyisenkaltainen löyhä kylärakenne on syntynyt käytännössä vasta 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla yleistyneen yksityisautoilun mahdollistamana. Perinteiseen maisema-analyysiin pohjautuva tapa etsiä uusia rakennuspaikkoja ei toimi Viralan kylässä sillä tavoin kuin se toimii vuosisataisissa hämäläiskylissä. On pohdittava, onko Viralan nykyisessä rakenteessa vaalittavia arvoja, vai voisiko kylä hyötyä kyläkeskustan täydentämisestä. Vielä aivan toinen kysymys onkin, kuuluisiko kunnan toimia aktiivisesti kylän tiivistämiseksi - siis asemakaavoittaa. Jotkut kyläläiset toivovat, toiset taas pelkäävät sitä. Joka tapauksessa asemakaavoituspäätöksellä olisi kauaskantoiset heijastusvaikutukset, sillä se olisi kunnan toimesta ensimmäinen avaus Viralan kaltaisten harvojen maaseutukylien detaljikaavoitukseen. Kiitän Viralan kyläläisiä keskusteluista ja aktiivisesta yhteydenpidosta. Kiitos erityisesti Juhani Suolahti, Matti Puistola, Auli Hirvonen sekä koko muu kyläyhdistyksen väki, kiitos myös Heikki Alutoin Virala Campingista. Sosiaalinen pääoma on Viralan kylän ehdoton vahvuus. Toivotan teille jatkossakin menestystä kylänne pitämisessä elinvoimaisena. Hämeenlinnassa Satu Huuhka, kyläkaava-arkkitehti Kehittämiskeskus Oy Häme

3 Sisällys 1. Taustaa Janakkala ja Virala Työskentely kyläkaavahankkeessa 4 2. Perustiedot Asukasprofiili Palvelutarjonta Infrastruktuuri Maasto ja maaperä Arvot 10 Maisema 10 Rakennusperintö 12 Muinaismuistot 13 Luonto Historia Kaavoitus Kehittämistarpeet ja -keinot Kylärakenteen kehityksen analyysi Edullisuusvyöhyketarkastelu Asukkaiden ehdotuskartta Kevyen liikenteen väylä Vesihuolto Lähestymistapojen vertailu Kaavoituksen mahdollisuus 26 Liite: 1. asukasillan ryhmätyön tulokset 28 3

4 1. Taustaa Virala on nuori kylä, jonka kyläkuvaa luonnehtii metsäisyys ja 1900-luvun loppupuolen tyylillisesti kirjava rakennuskanta (vasemmalla). Viralan alakoulu (yllä) on kylän tärkein palvelu. Viralan leirintäalue (alla) on kehittyvä vapaa-ajan keskus Janakkala ja Virala Janakkala on rakenteeltaan kaksikeskuksinen kunta luvulla yli puolet Janakkalan väestöstä asui maaseudulla, jolloin suurimmat asutuskeskittymät Turenki ja Tervakoski olivat vielä asukasmäärältään keskenään samankokoisia. Turengin kasvu ja maaseudun väestömäärän vähentyminen alkoi seuraavalla vuosikymmenellä ja on jatkunut aina 2000-luvulle saakka siten, että niiden keskinäinen suhde on kääntynyt lähes päinvastaiseksi kuin 1960-luvulla. Kunnan tasainen kasvu on kohdistunut juuri Turenkiin. Tervakoski ei ole enää 1970-luvun jälkeen merkittävästi kasvanut, ja Turenki onkin pikku hiljaa suurentunut asukasluvultaan kaksi kertaa niin suureksi kuin Tervakoski. Leppäkoskea on historiallisesti pidetty Janakkalan kolmantena alakeskuksena. Keskiaikaisen kivikirkon olemassaolo kertoo, että myös Janakkalan kirkonkylällä (Tarinmaan kylällä) on ollut historiallinen asema alueen keskuksena. Nämä ovat kuitenkin koko 1900-luvun jälkipuolen olleet hyvin pieniä Turenkiin ja Tervakoskeen nähden, ja erityisesti Leppäkosken asukasluku on pienentynyt alle puoleen entisestä. Nykyään Leppäkosken ja kirkonkylän (Tarinmaan) taajama-alueet ovat reilulla 300 hengellään käytännössä väestömääärältään saman kokoiset. Ne ovat Janakkalan kylistä suurimpia ja rakenteeltaan tiiviimpiä, mutta kyliksi ne tulisi kuitenkin molemmat käsittää. Myös Viralan kylän asukasmäärä on noin 300 henkilöä, mutta hajakylänä Viralan rakenne on tyystin erilainen kuin kirkonkylän tai Leppäkosken. Viralan kylä on yksi Janakkalan kahdeksasta kylästä, jossa on kyläkoulu, ja - todennäköisesti hyvän liikenteellisen sijainnin ansiosta - kylän kasvu 2000-luvulla on ollut nopeampaa kuin esimerkiksi kuntakeskus Turengin. Yhdyskuntarakenteeltaan sekä Janakkalan kunta että Viralan kylä poikkeavat muista

5 n ja sijoittuminen Janakkalan asukasmäärän ja sijoittumisen muutos Janakkalan väestön määrän ja sijoittuminen minen Haja-asutus ja muut kylät Turenki Tervakoski Leppäkoski Kirkonkylä Kirkonkylä Haja-asutus ja muut kylät Turenki Haja-asutus ja Tervakoski muut kylät Turenki Leppäkoski Tervakoski Kirkonkylä Leppäkoski Janakkalan väestön ikärakenteen muutos Janakkalan väestön ikärakenteen muutos 100 % s 90 % 80 % 70 % 60 % % 40 % eläkeikäiset vanhemmat keski-ikäiset nuoremmat keski-ikäiset nuoret aikuiset 0-17 alaikäiset 30 % 20 % 10 % 0 % eläkeikäiset vanhemmat keski-ikäiset nuoremmat keski-ikäiset nuoret aikuiset 0-17 alaikäiset 3 Tietojen lähde: Hämeen liitto / Tilastokeskus

6 4 Kyläkaavahankkeessa käsittelyistä alueista, mistä syystä Viralan kylän käsittely vaati myös erilaista lähestymistapaa kuin muissa kylissä on käytetty Työskentely kyläkaavahankkeessa Janakkalan kunta valitsi Viralan kylän mukaan Kyläkaavahankkeeseen. Kunta oli hankkinut omistukseensa Viralassa sijaitsevan leirintäalueen, ja on luonnollisesti kiinnostunut hankintansa kehittämisestä. Kunta on sitoutunut myös Viralan koulun pitämiseen toiminnassa, kunhan koulun oppilasmäärä pysyy riittävänä. Viralan kylä oli noussut esiin rakentamistiheydeltään riittävänä myös vesihuoltoverkoston laajentamissuunnitelmissa. Lisäksi kylässä toimii kunnan kanssa aktiivisesti keskusteleva kyläyhdistys. Nämä lienevät olleet keskeisiä syitä, miksi Janakkalan kunta halusi kylää käsiteltävän hankkeen puitteissa. Hankkeen perustyö - analysointi ja suunnittelu - tapahtui sekä maasto- että toimistotöinä. Kyläkaava-arkkitehti tutki Viralan kylän rakennetta ja maisemaa maastokäynnein useaan otteeseen sekä paikallisten opastamana että itsenäisesti liikkuen. Väestörakenteen analysointiin ja kylän fyysisen ympäristön visualisointiin käytettiin erilaisia yhdyskuntasuunnittelun tietojärjestelmiä, joista saatiin tietoa esimerkiksi työmatkojen suuntautumisesta tai joilla pystyttiin kuvaamaan vaikkapa alueen maaperän ominaisuuksia. Kyläkaava-arkkitehti oli hankkeen aikana läsnä kylällä kolmella eri tavalla. Kylällä järjestettiin kolme asukasiltaa, joiden näyttämönä toimi Viralan koulun sali. Kyläläiset kutsuttiin asukasiltoihin lehtiilmoituksilla sekä osoitteensa ilmoittaneet myös henkilökohtaisilla kutsukirjeillä. Tilaisuudet tavoittivat kyläläistä kerrallaan. Ensimmäisessä tilaisuudessa syksyllä 2010 kyläläisiltä kerättiin suunnittelun lähtötietoja SWOT-analyysistä (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat) sovelletussa ryhmätyössä. Tämän työn tulokset ovat liitteenä vihon lopussa. Toisessa tilaisuudessa syksyllä 2011 kyläläisillä oli mahdollisuus kommentoida rakentamiselle edullisia alueita osoittavaa vyöhyketarkastelua ja keskustella suoraan sekä kunnan teknisen toimen ja maankäytön johtajan Hannu Seppälän että yleiskaavoittajan Ismo Holstilan kanssa. Kolmas tilaisuus syksyllä 2012 päätti hankkeen. Maanomistajien henkilökohtaisia tapaamisia varten kyläkaava-arkkitehti järjesti iltapäivystyksen kylällä kesällä Asukkaat ja maanomistajat kutsuttiin ilman ajanvarausta ja turhia muodollisuuksia tapahtuvaan henkilökohtaiseen keskusteluun kyläyhdistyksen

7 jakamien kutsujen avulla. 15 asukasta ja/ tai maanomistajaa kävi päivystyksessä keskustelemassa rakennuspaikoista ja kaavoitusasioista, ja tilaisuudessa ehdotetuista rakennuspaikoista piirrettiin puhtaaksi asukkaiden oma ehdotuskartta, joka löytyy luvusta 3. Myös kyläyhdistyksen kanssa työskentely tapahtui yhdistyksen luottamushenkilöjen - lähinnä puheenjohtajien - henkilökohtaisten tapaamisten ja näissä tapaamisissa käytyjen keskustelujen kautta. Kylän yrittäjille aiottiin järjestää vielä erikseen yritystiimi-tilaisuus, jossa maankäytön suunnittelua olisi peilattu elinkeinotoiminnan tarpeisiin kylässä. Lopulta erityisiä elinkeinollisia asioita ei Viralan leirintäaluetta lukuun ottamatta kuitenkaan noussut esiin kylältä, eikä yritystiimin järjestäminen vaikuttanut tarpeelliselta. Viralan kyläläisillä oli myös mahdollisuus osallistua myös kyläkaavahankkeen ja Sadan megan maakunta -hankkeen yhteistyössä järjestämiin Google Maps -karttaohjelmakoulutuksiin keväällä ja syksyllä Tähän julkaisuun on koottu tiivistelmä hankkeen aikana käydyistä keskusteluista ja tehdyistä analyyseistä. Vihkoon ei ole pyritty sisällyttämään kaikkea eri yhteyksissä esillä ollutta materiaalia, vaan julkaisun näkökulma on tiivistetty, kyläkaava-arkkitehdin ammatillinen näkemys Viralan maankäytölle olennaisten asioiden valikoimasta. Yksi suurimmista arvoista hankkeessa lienee kuitenkin ollut itse keskusteluprosessi kylän ja kunnan edustajien välillä, jota hanke on ylläpitänyt. Vasemmalla sivulla: Viralan kartano kasvattaa fasaaneja pääasiassa fasaanijahteja varten. Vuosittain n kasvatettua fasaania liikkuu vapaasti kartanon mailla. Viralan fasaanijahdit saivat kuuluisuutta vuonna 1975, jolloin presidentti Kekkonen ja Ruotsin kuningas Carl Gustaf metsästivät kartanolla. Virala on kautta historiansa ollut luonteeltaan tuotantokartano - isäntäväki ei ole koskaan asunut kartanolla. Oikealla: Metsäisessä Viralassa on kaunista luonnonympäristöä. Kuvassa oleva Lanankoski on koskikaran pesimäaluetta tai reviiriä. Myös Kuuslammi on maakunnan mittakaavassa merkityksellinen lintuvesi. Hämeenkylmäkukkaakin esiintyy ja liito-oravaa tavataan Viralassa. 5

8 Tampereen seutu, 55 min Oma kylä, 0 min Hämeenlinna, 10 min Janakkala, 10 min Riihimäki, 20 min 2. PERUSTIEDOT Yllä: Viralan sijainti Etelä-Suomen kaupunkien keskellä sekä asukkaiden työmatkojen suuntautuminen. Viivan pituus kuvaa ajallista etäisyyttä paikasta ja ympyrän suuruus sinne suuntautuvien työmatkojen osuutta: 1. Hämeenlinna 33% 2. Turenki 19% 3. Oma kylä 11% 4. Pääkaupunkiseutu 11% 5. Riihimäki 7% 6. Muu Janakkala 5% (Kuva Kehittämiskeskus Oy Häme / Toni Husu, tiedot SYKE/YKR) 6 Pääkaupunkiseutu, 60 min 2.1. Asukasprofiili Kyläkaavahankkeen kylistä Virala ja Hauhon kirkonkylä ovat monessa suhteessa toistensa vastakohtia ja edustavat kahta esiin noussutta ääripäätä, jotka väestörakenteeltaan selkeästi erottuvat muista, enemmän tai vähemmän toisiaan muistuttavista kylistä. Siinä missä Hauho on tiivis, paikallinen ja ikääntyvä, on Virala hajanainen, liikkuva ja nuorekas. Virala on rakenteeltaan 1900-luvun loppupuoliskolla syntynyt hajakylä, jolla on hyvä liikenteellinen saavutettavuus henkilöautoa käyttäen. Kylä sijaitsee Helsinki- Tampere -moottoritien rampin molemmin puolin 10 kilometriä Hämeenlinnasta etelään. Etäisyys kuntakeskus Turenkiin on samaa luokkaa. Myös Viralan rekisterikylän asukasmäärä on n. 280, mutta kyläläisten itse Viralan kyläksi käsittävällä alueella asuu lähes 400 henkilöä. Työpaikkojen suhteen Virala on 20% työpaikkaomavaraisuusasteellaan kylistä vähiten omavarainen, ja 90% viralalaisista työskentelee oman kylän ulkopuolella. Hämeenlinnan keskusta on kylän työväestön suurin työssäkäyntialue 33 prosentillaan ja Turenki toiseksi suurin 19 prosentilla. Muihin Kyläkaavahankkeen kyliin verrattuna Viralan asukkaiden työssäkäynti hajautuu enemmän useamman paikan kesken, mikä kertoo myös sen asukkaiden tavasta hyödyntää kylän liikenteellistä sijaintia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla työskentelee yhtä monta viralalaista kuin kylässä itsessään. Kylän alueella on vajaa 40 työpaikkaa, joista puolessa myös työskentelee viralalainen. Liikenne on kylän työpaikkojen suurin toimiala ja se vastaa 10 työpaikasta kylällä. Toiseksi merkittävin toimiala on rakentaminen. Työntekijöiden päätoimiala on kuitenkin teollisuus, jossa työskentelee viidennes kylän työssäkäyvistä. Teollisuuden alalla työ on haettava kylän ulkopuolelta.

9 tokunnat hankkeen Asuntokunnat kylissä hankkeen 2007 (lähde kylissä YKR/SYKE) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % Asuntokunnat hankkeen kylissä 2007 (lähde YKR/SYKE) sinkut parit lapsiperheet muut perheet sinkut parit lapsiperheet muut perheet Kuvaajissa on vertailtu Kyläkaavahankkeen kyliä sekä Hämeenlinnan kaupungin pientaloalueita keskenään autonomistuksen sekä asuntokuntien tyyppien suhteen. Virala erottuu muista kylistä erilaisena molemmissa indikaattoreissa. 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Kouvala, Hyrvälä, Koski Virala Uusikylä, Oinaala Iittala Hauhon kirkonkylä Syrjäntaka Sankola Hämeenlinnan pientaloalueet Kouvala-Koski Virala Uusikylä-Nevilä Iittala-Keikkala Kirkonkylä Syrjäntaka Sankola pientaloalueet Hattula Janakkala Renko Kalvola Hauho Tuulos Lammi Hämeenlinna tokuntien autonomistus Asuntokuntien hankkeen autonomistus kylissä hankkeen 2007 kylissä (lähde YKR/SYKE) 1 auto 2 tai useampi auto ei autoa Asuntokuntien autonomistus hankkeen kylissä 2007 (lähde YKR/SYKE) 1 auto 2 tai useampi auto ei autoa 50% Viralan kotitalouksista on vähintään kolmen hengen muodostamia perheitä. Lapsiperhe on kylän yleisin kotitaloustyyppi (oranssi palkki ylemmässä kuvassa). Muut perheet tarkoittaa vähintään kolmen hengen asuntokuntia, joiden kaikki jäsenet ovat täysi-ikäisiä - käytännössä siis perheitä, joissa on aikuisia lapsia taihuolehdittavia vanhuksia. 93% Viralan kotitalouksista omistaa auton ja suurin osa vieläpä kaksi tai useamman (tummansininen palkki alemmassa kuvaajassa). Kahden tai useamman auton omistavia asuntokuntia on enemmän kuin perheitä., Hyrvälä, ski Virala Uusikylä, Oinaala Iittala Hauhon kirkonkylä Syrjäntaka Sankola Hämeenlinnan pientaloalueet 50 % 40 % 30 % (Tiedot vuodelta Tietojen lähde SYKE / YKR) 20 % 10 % 0 % Kouvala, Hyrvälä, Koski Virala Uusikylä, Oinaala Iittala Hauhon kirkonkylä Syrjäntaka Sankola Hämeenlinnan pientaloalueet Kouvala-Koski Virala Uusikylä-Nevilä Iittala-Keikkala Kirkonkylä Syrjäntaka Sankola pientaloalueet Hattula Janakkala Renko Kalvola Hauho Tuulos Lammi Hämeenlinna 7

10 Erilaisten asuntokuntien sijoittuminen Viralan koulun läheisyyteen. (Kuvaajat Kehittämiskeskus Oy Häme / Toni Husu, tiedot SYKE/YKR) 8 Maatalous työllistää vain kymmenen kyläläistä. Työttömyysprosentti on maaseutukyläksi pieni, 5%, ja kylän huoltosuhde (työelämän ulkopuolella olevien eli mm. lapsien ja vanhusten määrän suhde työssäkäyviin) hämmästyttävän hyvä. Siinä missä muissa kylissä yhtä työssäkäyvää kohti on yhtä lailla vähintään yksi työelämän ulkopuolella oleva, Viralassa on kaksi huoltajaa yhtä huollettavaa kohden. Viralan väestön ikärakenne painottuu vahvasti nuoreen päähän. Alle 18-vuotiaiden osuus on lähes 30% kylän asukkaista ja yli 65-vuotiaita on vain 10%. Nuorten aikuisten osuus ei ole sen suurempi kuin muissakaan kylissä, mutta keski-ikäisissä (30-64) nuorempi pää korostuu jälleen. Perheiden osuus on 50% kylän asuntokunnista. Perheistä 80%:ssa on alaikäisiä lapsia. Kaikista kotitalouksista yli 90% omistaa auton ja 60% kaksi autoa tai useamman. Viralalle leimallista on loma-asuntojen suuri osuus kylän rakennuskannasta, lähes 40% luvulla Viralassa on rakennettu vajaa kolme taloa vuodessa - yhtä monta kuin asukasmäärältään kolme kertaa Viralan kokoisessa Hauhon kirkonkylässä luvulla tapahtunut rakentaminen vastaakin jo 20 prosenttia kylän koko omakotitalokannasta Palvelutarjonta Kylän ainoa kunnallinen palvelu on Viralan koulu, jossa toimivat luokat 1-6 sekä esikoulu. Koulussa on kaksi opettajaa ja n. 40 lasta. Koulua on laajennettu 2000-luvulla. Muut kunnalliset palvelut tarjotaan Turengin taajamassa. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat niin ikään Turengissa, mutta Hämeenlinnan kantakaupungin palveluihin on ajallisesti lyhyempi matka. Linja-autojen vakiovuorot Turenki- Virala-kirkonkylä-Turenki sekä Tervakoski- Rehakka-Hyvikkälä-Turenki ajavat kylän läpi koulupäivisin aikaisin aamulla ja alkuiltapäivästä sekä Turengin että Tervakosken suuntiin. Paluuvuoro on kuitenkin niin aikaisin, että se ei mahdollista työssäkäyntiä Turengissa julkista liikennettä käyttäen edes normaalia päivätyöaikaa noudattaville. Hämeenlinnan keskustaan ja takaisin pääsee arkisin Siankärsäntien pysäkiltä 20 minuutissa Hyvinkää-Hämeenlinna ja Riihimäki- Hämeenlinna vakiovuoroilla aamukuuden ja iltaseitsemän välisenä aikana. Työssäkäynti Hämeenlinnan suuntaan on siis mahdollista julkista liikennettä käyttäen ainakin moottoritien itäpuolelta, jonne Viralan koululta on matkaa reilu 2 kilometriä. Viralan leirintäalue, Virala Camping, toimii vanhalla Saarelan tilalla Viralanjärven rannassa. Janakkalan kunta omistaa leirintäalueen ja on vuokrannut sen yrittäjälle. Virala Camping keskittyy karavaanarien kausipaikkoihin. Leirintäalueen uimaranta on kylän yleisessä käytössä

11 Viralan asukkaiden lähimpien palveluiden sijainti. Kylän tärkein palvelu on ala-asteen koulu. Muut kunnallispalvelut on haettava Turengista. Hämeenlinnan keskustan kaupallisiin palveluihin on moottoritietä pitkin hieman nopeampi yhteys kuin Turengin myymälöihin, vaikka matka sinne on lyhyempi. Hämeenlinnan keskustan kaupallinen tarjonta on luonnollisesti myös kattavampi kuin pienemmän Turengin. Koska suurin osa kylän työssäkäynnistä suuntautuu Hämeenlinnaan, onkin varsin todennäköistä, että kauppa-asiointia tehdään työmatkojen yhteydessä. (Kuva Kehittämiskeskus Oy Häme / Sonja Hilska) 9

12 Yllä: Viralan maaston korkeussuhteet on kuvattu värien avulla. (Kuva Kehittämiskeskus Oy Häme / Sonja Hilska) Oikealla sivulla: Viralan maaperän maalajit on esitetty eri väreillä. Erilaisia maalajeja esiintyy runsaasti pieninä aloina. Suuri osa kylän maaperästä on haastavaa rakennusmaata. (Maaperäaineisto Geologian tutkimuskeskus) 10 ja kahvila-ravintola terasseineen palvelee kesäaikaan myös muita kuin alueella majoittujia. Virala Campingissa on järjestetty rock-keikkoja ja zumba-jumppaa. Kyläyhdistys järjestää kyläläisille yhteistä vapaa-ajan ohjelmaa, esimerkiksi latotansseja. Lisäksi se julkaisee Viralan kylälehteä, tukee Viralan koulun toimintaa ja on 2000-luvulla kustantanut kylän ja koulun vaiheista kertovat kirjat Yhtaikaa! sano Viralan pojat ja Pieni sivistysvalo - ja sitkeä!. Kyläyhdistys myös ylläpitää rekisteriä kylän omista osaajista. Kylän yrittäjiltä saakin monenlaisia palveluja tavanomaisemmista kyläpalveluista eli polttopuista ja koneurakoinnista harvinaisempiin erikoistaitoihin kuten tekstiilien konservointiin, käännöspalveluihin tai viulunsoiton opetukseen Infrastruktuuri Merkittävimpiä yhteiskunnan ylläpitämiä rakenteita alueella ovat valtion yleiset tiet, mukaan lukien Helsinki-Tampere -moottoritie ja tätä vanhempi Helsingintie, ns. vanha kolmostie. Kylän halkaisee Viralantietie (yhdystie 13838), josta haarautuu ns. Myllynkylän kohdalla Kuuslammintie (yhdystie 13840) Hyvikkälän suuntaan. Siankärsäntie-Santasillantie on yhdystie Tiet on asfaltoitu. Muut kylän tiet ovat yksityisteitä. Alueella ei ole kevyen liikenteen väyliä tai jalkakäytäviä, vaan kevyt liikenne käyttää tien piennarta. Janakkalan Vesi Oy:n vesihuoltoverkosto ulottuu tällä hetkellä Siankärsäntien-Santasillantien ja Turengintien risteykseen. Vesihuoltoverkoston laajentamista tutkitaan, mistä lisää kappaleessa Maasto ja maaperä Kylän alueella maasto on pienipiirteisesti kumpuilevaa. Luode-kaakko -suuntainen joki- ja järvilaakso on kylän alavinta aluetta. Kylän maaperässä on runsaasti eri maalajeja pieniin alueihin pirstoutuneena. Joki- ja järvilaaksossa esiintyy myös pehmeitä ja hienorakeisia maalajeja kuten savea, hiesua, turvetta ja liejua tai hietaa. Rakentaminen on pääsääntöisesti hakeutunut sora- ja moreenikumpareille. Järvien ja jokien rannoilla loma-asutusta on sijoitettu myös haastavammalle rakennusmaalle Arvot Maisema Virala kuuluu maakuntakaavaan merkittyyn, maakunnallisesti arvokkaaseen Vanajaveden laakson maisema-alueeseen. Vanajaveden laakson maisema-alue on Kanta-Hämeen maisema-alueista laajin ja merkittävin. Vanajavesi ja siihen laskevat vesireitit ovat koko hämäläisen kulttuurimaiseman ydin. Vanajaan laskevien järvi- ja jokireittien lisäksi maisemakuvaan kuuluvat vesistön pääsuuntaa noudatte-

13 Turenki 11

14 Oikealla sivulla: Viralan kylän kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta liittyy Viralan kartanon vaiheisiin. Ylemmässä kuvassa kartanon metsänhoitajan entinen asuintalo, joka toimii Virala Campingin kahvilana. Rakennuksen perinteinen ulkoasu on kärsinyt terassi- ja katosrakennelmien myötä. Alemmassa kuvassa kartanon teollisuusvaiheeseen liittyvää tiiliarkkitehtuuria vuodelta levat jyrkkäpiirteiset harjujonot. Kulttuuriympäristölle antavat leimansa mm. vuosisataisesta kulttuurista kertovat lukuisat muinaisjäännökset sekä hämäläinen kartano- ja puistokulttuuri. Maisema-alue ulottuu Hattulan pohjoisrajalta aina Rengon eteläosiin ja Janakkalan keskivaiheille. Viralan kylä kuuluu yhteen sen kapeista lonkeroista, joka saa alkunsa Iso-Munakkaan järveltä Hämeenlinnasta ja seurailee jokia Suojärven kautta Viralanjärveen. Rakennusperintö Valtakunnallisesti arvokasta rakennusperintöä kylässä on vain Viralan kartanon alue, joka edustaa agraarimaisemassa säilynyttä kartano- ja teollisuusmiljöötä 1800-luvun lopulta. Museovirasto on luokitellut Viralan kartanon ns. RKY-alueeksi eli valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Näitä alueita on kaiken kaikkiaan Janakkalassa seitsemän. Kartanomiljööseen kuuluu asuin- ja talousrakennuksia sekä tiilisiä tuotantorakennuksia, kuten vanha viinanpolttimo. Rakennukset ovat 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Uusrenessanssityylisen päärakennuksen ulkoasu on 1890-luvulta ja siihen liittyvä puisto 1880-luvulta. Rakennusryhmällä on huomattava merkitys Viralanjärven koillisrannan viljelysmaisemassa. Hirsirakenteinen Viralan työväentalo vuodelta 1932 on maakunnallisesti arvokasta rakennusperintöä yhtenä Janakkalan 41 kohteesta. Paikallisesti arvokkaaksi on vuonna 2005 arvioitu Suontaan tila, Saarelan eli Virala Campingin päärakennus, Jokilanjoen 1800-luvun torpista periytyvä joenvarsiasutus sekä Myllynkylän myllypaikka luvulla jalkamylly sijaitsi Lanankoskessa, josta se ilmeisesti siirrettiin nykyiselle myllypaikalle 1700-luvun lopussa. Nyt mylly- ja sahatoiminnasta on jäänteinä vain kivi- ja betonirakennelmia 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Myös Viralan puukoulujen maalaiskansakoulujen tyyppiarkkitehtuuria edustanut rakennusryhmä ja 20-luvuilta arvioitiin vuoden 2005 inventoinnissa paikallisesti arvokkaaksi. Sittemmin kouluista toinen on purettu ja toista laajennettu, mikä on hävittänyt kokonaisuuden rakennushistoriallisia arvoja. Myös Virala Campingin päärakennuksen eli Viralan kartanon metsänhoitajan vanhan asuinrakennuksen alkuperäisyys on kärsinyt muutoksista inventoinnin jälkeen. Mielenkiintoisin Viralan paikallisista rakennusperintökohteista onkin ehkä Suontaan tila Suojärven takana, Monnintien ja Viralantien risteyksessä. Suontaka on Viralan kartanon perustama sivutila jonka talouskeskuksessa on säilynyt kartanonaikaiset asuin- ja talousrakennukset 1890-luvulta. Asuinrakennuksen on maaseuturakennuksille poikkeuksellisesti suunnitellut arkkitehti, nimeltään Lindahl. Suontaka edustaa

15 kartanoiden synnyttämää rakennettua ympäristöä 1800-luvun lopulta. Janakkalan arvokkaaseen rakennusperintöön voi tutustua tarkemmin seuraavien julkaisujen avulla: - Ahola, Teija 2005: Rakennusinventointi - Janakkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 92/2005. Kustantajat Hämeen ympäristökeskus & Janakkalan kunta. - Hämeen liitto 2003: Rakennettu Häme - Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Kustantaja Rakennustieto. Muinaismuistot Viralan kylästä on löydetty viisi kiinteää muinaismuistoa. Saarelantien varressa on kivikautinen asuinpaikka, jonka kulttuurikerros on kuitenkin tuhoutunut pellon kyntämisen seurauksena. Irtolöydöt kuitenkin osoittavat asuinpaikan sijaintia. Toinen kivikautinen asuinpaikka on Koivikon tilan lounaispuolella, Viralantien eteläpuolella. Mikkolan tilan päärakennuksen koillispuolella on historiallisen ajan uhrilähde. Kaksi muuta muinaismuistoa ovat Viralan kartanon alueella. Kivi- ja rautakautinen asuinpaikka löytyi moottoritien rakentamisen yhteydessä ja jäi sen alle. Sen erityispiirre oli useiden esihistoriallisten ajanjaksojen löydöt, joista vanhimmat olivat mesoliittiseltä kivikaudelta. Asuinpaikassa oli kiinteitä rakenteita myöhäisrautakaudelta tai varhaiskeskiajalta. Lisäksi Savi- 13

16 Rauhoitettua, erittäin harvinaista hämeenkylmänkukkaa tavataan mm. Viralantien pohjoispuolella. Se on Kanta-Hämeen maakuntakasvi. (Kuva Heli Jutila) 14 rannan tilan talouskeskuksen kohdalla on mahdollinen pronssikautinen asuinpaikka. Luonto Viralan luonnon erityispiirteet liittyvät erityisesti sen vesistöihin. Kapeaa Viralanjärveä luonnehtii suora rantaviiva ja laaja matalan veden vesikasvillisuus. Alapuoliseen Kernaalanjärveen verrattuna Viralanjärvi ei ole yhtä pitkälle rehevöitynyt. Rantaluonto on kulttuurivaikutteista runsaan rakentamisen ja viljelysten vuoksi. Maisemakuva muodostuu peltojen edustojen ja kesämökkipihojen lehtipuuvaltaisista metsiköistä. Viralanjärven koillisrannalla on Koivumäen rantalehto, jonka edustava osuus on pienialainen ulottuen vain 40 metrin päähän rannasta. Paikan arvoa kuitenkin nostaa lahopuuston runsaus. Jutikkalannokka on geologisesti huomionarvoinen kohde ja vanha metsä. Koskenjoki on myllykosken yläpuolella hitaasti virtaava ja matala. Joen koillispuolella on kosteapohjaisia koivumetsiä. Lanankoski ja Myllykoski ovat ekologisesti erittäin monimuotoisia kokonaisuuksia, joista Lanankoski on merkitty maakuntakaavaan Kanta-Hämeen ainoana maakunnallisesti arvokkaana vesistökohdeluontotyyppinä, joka on suojeltavaksi tarkoitettu alue. Se on suojeltu myös rantayleiskaavan kaavamerkinnällä. Lanankoski on luontotyyppinä edustava, vuolas, koskinen ja kivinen puro, ja siihen kuuluu myös puronvarren luonnontilainen rantametsä. 40 metrin pituinen myllykoski on ollut pitkään hoitamatta ja on siksi lehtipuumetsänä ja runsasvetisenä koskena maakunnallisesti arvokas kohde, josta on tehty havaintoja lajina elinvoimaisuudeltaan vaarantuneesta liito-oravasta. Viralanjärveen ja siihen virtaaviin jokiin liittyy myös huomattavia linnustollisia arvoja. Myllykoski on parhaita koskikaran talvehtimisalueita Hämeenlinnan seudulla. Pikkutikka pesii säännöllisesti Myllykoskessa ja Koskelanojan lehdossa. Viralan kartanon ja Koivumäen alueella pesivät harvinaisemmista lintulajeista myös lehtopöllö ja harmaapäätikka. Kuuslammi puolestaan on yksi kolmesta Janakkalan tärkeästä lintuvedestä ja se on merkitty myös maakuntakaavaan luonnonsuojelualueena. Lähdelammista laskevaa Koskelanojaa reunustaa Viralan koulun ja järven välillä edustava ja arvokas noin hehtaarin kokoinen lehtometsä, joka on arvioitu kaavaan liittyvässä luontoselvityksessä vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi. Puronotko on arvokas myös pienvetenä. Sen kasvillisuuden monimuotoisuuteen vaikuttaa Koskelanojan lähdevetisyys. Uhanalaisista kasvilajeista Viralassa tavataan hämeenkylmänkukkaa ja Suomessa erittäin harvinaista idännukkia, joka on tulokaslaji Euraasiasta. Paikoin rannoiltaan soistuvan Suojärven ranta-alueet ovat ekologiselta ja maisemalliselta arvoltaan tavanomaisia.

17 Alla: Virala on pohjavesialuetta. Kartassa on osoitettu valtakunnalliset luonnonsuojelualueet, mutta ei kaavoissa olevia luonnonsuojelualuevarauksia, jollaiset Viralassa on Lanankoskella, Kuuslammilla ja Lähdelammin länsipuolella. Nämä käyvät ilmi sivun 24 maakuntakaavaotteesta. (Ainestot Suomen ympäristökeskus) Yllä: Viralan kartano on yksi Janakkalan seitsemästä valtakunnallisesti arvokkaasta rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Itse kylä kuuluu lisäksi maakunnallisesti arvokkaaseen Vanajaveden laakson kulttuurimaisema-alueeseen. Viralajärven lounaspuolella on Mikkolan uhrilähde. Muut muinaisjäännökset ovat kivi- ja rautakautisia asuinpaikkoja. (Aineistot Museovirasto & Hämeen liitto) 15

18 Vasemmalla ns. Kuninkaan kartta ja 1800-lukujen vaihteesta, jossa Viralan kylä sijaitsee vielä nykyisen kartanon mailla. Viralanjärven pohjoispohjukassa on vain yksinäinen torppa (Kuva kirjasta Alanen, Timo: Kuninkaan kartasto Suomesta , Suomalaisen kirjallisuuden seura 1989). Keskellä 1840-luvun pitäjänkartta, jossa kylä on edelleen peltojensa keskellä, ja nyky-viralan kohdalla on vihreällä merkittyjä niittymaita sekä kolme torppaa (Kuva Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto). Vuoden 1954 peruskartassa asutus on siirtynyt kartanon paikalta nykyiseen sijaintiin, mutta sen määrä on vielä varsin vähäinen 16 (Kartta Maanmittauslaitos) Historia Viralan kartanon paikalla 1800-luvun lopulle asti sijainneesta Viralan kylästä ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat 1430-luvulta. Keskiajalla kylä oli verollisten tilojen määrässä mitattuna Janakkalan suurimpia kyliä 14 talollaan. Kylän talot joutuivat läänityksen kautta Harvialan kartanolle vuonna 1585, ja ostorälssiä niistä tuli Hakoisten kartanon omistukseen talot siirtyivät 1800-luvun alussa. Yhdeksän rälssitaloa sijaitsi ryhmäkylässä maaston kumpareella, kahden puolen kylänraittia. Näillä taloilla oli muutamia omia torppia nykyisen Viralan kylän paikalla, Viralanjärven pohjoisosassa luvulla maiden tultua Hans Gustaf Boijen omistukseen sai ryhmäkylä rakennuksineen lähtökäskyn kartanon nykyisen talouskeskuksen paikalta, jotta Boije sai maat omaan viljelykseensä. Osa kylän vanhoista asukkaista siirtyi Viralasta muihin kyliin, mutta nykyinen Viralan kylä alkoi pikku hiljaa rakentua Viralanjärven pohjoispäähän. Viina- ja hiivatehtaista 1800-luvun lopulla alkanut Viralan kartanon teollinen toiminta oli sotien jälkeen uraauurtavaa ja monipuolista: siellä oli mm. pesu- ja puhdistusaineita valmistanut teknokemian tehdas ja Suomen ensimmäiset herkkusieniviljelmät. Teollisuustoiminta hiipui viimeistään 1960-luvulla, minkä jälkeen kylä on kehittynyt lähinnä asumakylänä ja erityisesti vapaaajan asumisen paikkana Kaavoitus Viralan moottoritien itäpuoleinen osa on kunnan päätöksellä ns. suunnittelutarvealuetta, jossa rakennuslupaa edeltää suunnittelutarveratkaisu -niminen kaavoittajalta haettava lupa. Moottoritien ja Koskelantien välinen kyläalue on puolestaan määrätty ns.

19 hehtaarirajoitusalueeksi, jossa rakennuspaikkojen on oltava kooltaan vähintään hehtaarin eli neliömetrin suuruisia. Sama pätee suunnittelutarvealueeseen. Läntinen rantayleiskaava vuodelta 2005 kattaa Viralanjärven, Suojärven, Lähdelammin, Kuuslammin sekä Jokilanjoen ja Koskenjoen ranta-alueet n. 300 metrin etäisyydelle rannasta. Siinä on näin ollen ratkaistu rakennuspaikat myös kahdella keskeisellä kyläalueella: Myllynkylän risteyksessä sekä Viralan koulun ympäristössä Viralantien eteläpuolella. Tarkempia ranta-asemakaavoja on lisäksi tehty Viralanjärven, Suojärven, Lähdelammin ja Koskenjoen varteen maanomistajien aloitteesta ja 2000-luvuilla. Moottoritien itäpuolelle jäävää Viralan kylän aluetta koskee myös Turengin-Viralan osayleiskaava vuodelta 1993, mutta kaavaa ei ole vahvistettu joten se on oikeusvaikutuksettomana ohjeellinen. Muuta kylää ei ole kaavoitettu, mikä merkitsee, että rakennuslupaa haetaan suoraan rakennustarkastajalta ja rakennuspaikkaan sovelletaan Janakkalan kunnan rakennusjärjestyksen vaatimuksia mm. rakennuspaikan koosta ja rakentamisen määrästä. Rakennuspaikan on oltava vähintään 5000 neliömetriä ja asuinrakennuksen kerrosala saa olla 7% rakennuspaikan pinta-alasta. Oikealla yllä: Viralan rantayleiskaavoitetut alueet (Aineisto SYKE ) Oikealla alla: Vuonna 1993 laadittu ja vuoteen 2000 tähdännyt Turengin-Viralan osayleiskaava (Kuva Janakkalan kunta). 17

20 3. Kehittämistarpeet ja -keinot Kuva näyttää, mihin sodan jälkeen Karjalasta tullutta siirtoväki - yhteensä 100 henkeä - asettui Viralassa. Siirtoväen asuttaminen ja rantarakentaminen johtivat kylärakenteen hajautumiseen vasta 1900-luvun loppupuoliskolla (Kuva Viralan kyläkirjasta Yhtaikaa! sano Viralan pojat, Viralan kyläyhdistys ry) Kylärakenteen kehityksen analyysi Suunnittelijana Viralan kylän olemukseen ja kylärakenteeseen oli vaikeampi päästä kiinni kuin muissa kyläkaavahankkeen kylissä. Nykyinen Virala on nuori kylä, joka ei ole vuosisatoja vanhaa viljelys- ja kulttuurimaisemaa, kuten kylät Hämeessä yleensä. Itse asiassa Viralan peltoalan määrä on karttatarkastelun perusteella kasvanut huomattavasti vielä vuoden 1950-luvun puolivälin jälkeenkin, vaikka maanlaajuisesti maatalouden merkitys elinkeinona alkoi vähentyä jo 1960-luvulla. Näin ollen Viralan kehitys on ollut kovin erilaista kuin perinteisten hämäläiskylien kuten vaikkapa Tuuloksen Syrjäntaan, jossa lähes kaikki nykyisin viljelty maa oli peltona tai niittynä jo 1700-luvulla. Viralalla voi ajatella olleen jonkinlaista historiaa hajakylänä (1700-luvun lopulla torppa ja mylly, 1840-luvulla kolme torppaa) jo ennen kartanon mailla sijainneen ryhmäkylän 1870-luvulla tapahtunutta hajottamista. Kuitenkin uudessa (nykyisessä) paikassaankin kylän ensimmäiset talot eli tilat asettautuivat melko lähekkäin toisiaan - joskaan mistään ryhmäkylästä ei enää voinut puhua. Kylän ydinalue jäi vuonna 1912 valmistuneen koulun ja Kanssin talon väliin. Myllyn yhteydessä oli niin ikään rakennusten tihentymä. Näin oli peruskartan perusteella ainakin 1950-luvulle, mutta nykykartalla uuden Viralan kylän vanha ydinaluekaan ei enää hahmotu minkäänlaisena tiivistymänä. Käytännössä vasta Karjalan siirtolaisten asuttaminen 1945 alkaen (100 henkilöä, kun kylän nykyinen asukasmäärä n.280 henkilöä! ) ja rantarakentaminen luvuilta lähtien muuttivat kylärakenteen nykyisenkaltaiseksi. Rakennettu vyöhyke laajentui päämaanteihin Viralantiehen ja Kuuslammintiehen nähden niin niin pituus- kuin leveyssuunnassakin ja hajaantui järvien ja jokien rannoille. Henkilöautoilun yleistyminen