Janakkalan Viralan k y l ä k a a v a

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Janakkalan Viralan k y l ä k a a v a"

Transkriptio

1 Kehittämiskeskus Oy Häme, Satu Huuhka Hämeenlinnan seudun kyläkaavoitushanke Janakkalan Viralan k y l ä k a a v a Linnaseutu

2 Kehittämiskeskus Oy Häme Hämeenlinnan seudun kyläkaavoitushanke 2012 teksti, ulkoasu & taitto Satu Huuhka kansi Jenna Taajamo & Satu Huuhka kuvat Satu Huuhka tai Jenna Taajamo, ellei toisin mainita Pohjakartat (c) Maanmittauslaitos Kopiointi ilman MML:n lupaa kielletty. Julkaisulupa MML/VIR/HÄME/611/08. ISBN (painettu) ISBN (pdf) Hanke ja julkaisu ovat saaneet rahoitusta EU:n maaseuturahastosta Linnaseutu ry:n kautta. Linnaseutu Hyvä lukija! Pitelet kädessäsi Janakkalan Viralan kylän ensimmäistä kyläkaavaa. Tämä julkaisu tehtiin osana EU:n maaseuturahaston rahoittamaa Kehittämiskeskus Oy Hämeen kyläkaavahanketta, joka toimi vuosina seitsemällä maaseutukylällä Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Janakkalassa. Viralan kylä oli herättänyt huomiota Janakkalan kunnan maankäytön suunnittelussa. Pienellä kylällä on logistisesti loistava sijainti Helsinki-Tampere -moottoritien rampin vieressä 10 kilometriä Hämeenlinnasta etelään, mistä syystä kylän asukasmäärä oli lähtenyt voimakkaaseen kasvuun. Alakoulun olemassaolo vain lisää Viralan vetovoimaa perheiden asuinpaikkana - toisin kuin maaseudulla yleensä, Viralan kylän väestön ikärakenne on hätkähdyttävän nuorekas ja huoltosuhde loistava. Viralan kyläyhdistys on ollut aktiivinen keskustelija kunnan suuntaan erityisesti kouluun liittyvissä asioissa myös siitä maankäytöllisestä näkökulmasta, että uusi rakentaminen kylässä turvaa koulun jatkuvuutta. Suunnittelijalle Viralan kylän rakenne on kuitenkin vaikeasti sisäistettävä, sillä kylä on niin harvasti rakennettu, että sen saattaa ensimmäisellä kerralla ohittaa huomaamatta edes käyneensä kylässä. Nykyisenkaltainen löyhä kylärakenne on syntynyt käytännössä vasta 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla yleistyneen yksityisautoilun mahdollistamana. Perinteiseen maisema-analyysiin pohjautuva tapa etsiä uusia rakennuspaikkoja ei toimi Viralan kylässä sillä tavoin kuin se toimii vuosisataisissa hämäläiskylissä. On pohdittava, onko Viralan nykyisessä rakenteessa vaalittavia arvoja, vai voisiko kylä hyötyä kyläkeskustan täydentämisestä. Vielä aivan toinen kysymys onkin, kuuluisiko kunnan toimia aktiivisesti kylän tiivistämiseksi - siis asemakaavoittaa. Jotkut kyläläiset toivovat, toiset taas pelkäävät sitä. Joka tapauksessa asemakaavoituspäätöksellä olisi kauaskantoiset heijastusvaikutukset, sillä se olisi kunnan toimesta ensimmäinen avaus Viralan kaltaisten harvojen maaseutukylien detaljikaavoitukseen. Kiitän Viralan kyläläisiä keskusteluista ja aktiivisesta yhteydenpidosta. Kiitos erityisesti Juhani Suolahti, Matti Puistola, Auli Hirvonen sekä koko muu kyläyhdistyksen väki, kiitos myös Heikki Alutoin Virala Campingista. Sosiaalinen pääoma on Viralan kylän ehdoton vahvuus. Toivotan teille jatkossakin menestystä kylänne pitämisessä elinvoimaisena. Hämeenlinnassa Satu Huuhka, kyläkaava-arkkitehti Kehittämiskeskus Oy Häme

3 Sisällys 1. Taustaa Janakkala ja Virala Työskentely kyläkaavahankkeessa 4 2. Perustiedot Asukasprofiili Palvelutarjonta Infrastruktuuri Maasto ja maaperä Arvot 10 Maisema 10 Rakennusperintö 12 Muinaismuistot 13 Luonto Historia Kaavoitus Kehittämistarpeet ja -keinot Kylärakenteen kehityksen analyysi Edullisuusvyöhyketarkastelu Asukkaiden ehdotuskartta Kevyen liikenteen väylä Vesihuolto Lähestymistapojen vertailu Kaavoituksen mahdollisuus 26 Liite: 1. asukasillan ryhmätyön tulokset 28 3

4 1. Taustaa Virala on nuori kylä, jonka kyläkuvaa luonnehtii metsäisyys ja 1900-luvun loppupuolen tyylillisesti kirjava rakennuskanta (vasemmalla). Viralan alakoulu (yllä) on kylän tärkein palvelu. Viralan leirintäalue (alla) on kehittyvä vapaa-ajan keskus Janakkala ja Virala Janakkala on rakenteeltaan kaksikeskuksinen kunta luvulla yli puolet Janakkalan väestöstä asui maaseudulla, jolloin suurimmat asutuskeskittymät Turenki ja Tervakoski olivat vielä asukasmäärältään keskenään samankokoisia. Turengin kasvu ja maaseudun väestömäärän vähentyminen alkoi seuraavalla vuosikymmenellä ja on jatkunut aina 2000-luvulle saakka siten, että niiden keskinäinen suhde on kääntynyt lähes päinvastaiseksi kuin 1960-luvulla. Kunnan tasainen kasvu on kohdistunut juuri Turenkiin. Tervakoski ei ole enää 1970-luvun jälkeen merkittävästi kasvanut, ja Turenki onkin pikku hiljaa suurentunut asukasluvultaan kaksi kertaa niin suureksi kuin Tervakoski. Leppäkoskea on historiallisesti pidetty Janakkalan kolmantena alakeskuksena. Keskiaikaisen kivikirkon olemassaolo kertoo, että myös Janakkalan kirkonkylällä (Tarinmaan kylällä) on ollut historiallinen asema alueen keskuksena. Nämä ovat kuitenkin koko 1900-luvun jälkipuolen olleet hyvin pieniä Turenkiin ja Tervakoskeen nähden, ja erityisesti Leppäkosken asukasluku on pienentynyt alle puoleen entisestä. Nykyään Leppäkosken ja kirkonkylän (Tarinmaan) taajama-alueet ovat reilulla 300 hengellään käytännössä väestömääärältään saman kokoiset. Ne ovat Janakkalan kylistä suurimpia ja rakenteeltaan tiiviimpiä, mutta kyliksi ne tulisi kuitenkin molemmat käsittää. Myös Viralan kylän asukasmäärä on noin 300 henkilöä, mutta hajakylänä Viralan rakenne on tyystin erilainen kuin kirkonkylän tai Leppäkosken. Viralan kylä on yksi Janakkalan kahdeksasta kylästä, jossa on kyläkoulu, ja - todennäköisesti hyvän liikenteellisen sijainnin ansiosta - kylän kasvu 2000-luvulla on ollut nopeampaa kuin esimerkiksi kuntakeskus Turengin. Yhdyskuntarakenteeltaan sekä Janakkalan kunta että Viralan kylä poikkeavat muista

5 n ja sijoittuminen Janakkalan asukasmäärän ja sijoittumisen muutos Janakkalan väestön määrän ja sijoittuminen minen Haja-asutus ja muut kylät Turenki Tervakoski Leppäkoski Kirkonkylä Kirkonkylä Haja-asutus ja muut kylät Turenki Haja-asutus ja Tervakoski muut kylät Turenki Leppäkoski Tervakoski Kirkonkylä Leppäkoski Janakkalan väestön ikärakenteen muutos Janakkalan väestön ikärakenteen muutos 100 % s 90 % 80 % 70 % 60 % % 40 % eläkeikäiset vanhemmat keski-ikäiset nuoremmat keski-ikäiset nuoret aikuiset 0-17 alaikäiset 30 % 20 % 10 % 0 % eläkeikäiset vanhemmat keski-ikäiset nuoremmat keski-ikäiset nuoret aikuiset 0-17 alaikäiset 3 Tietojen lähde: Hämeen liitto / Tilastokeskus

6 4 Kyläkaavahankkeessa käsittelyistä alueista, mistä syystä Viralan kylän käsittely vaati myös erilaista lähestymistapaa kuin muissa kylissä on käytetty Työskentely kyläkaavahankkeessa Janakkalan kunta valitsi Viralan kylän mukaan Kyläkaavahankkeeseen. Kunta oli hankkinut omistukseensa Viralassa sijaitsevan leirintäalueen, ja on luonnollisesti kiinnostunut hankintansa kehittämisestä. Kunta on sitoutunut myös Viralan koulun pitämiseen toiminnassa, kunhan koulun oppilasmäärä pysyy riittävänä. Viralan kylä oli noussut esiin rakentamistiheydeltään riittävänä myös vesihuoltoverkoston laajentamissuunnitelmissa. Lisäksi kylässä toimii kunnan kanssa aktiivisesti keskusteleva kyläyhdistys. Nämä lienevät olleet keskeisiä syitä, miksi Janakkalan kunta halusi kylää käsiteltävän hankkeen puitteissa. Hankkeen perustyö - analysointi ja suunnittelu - tapahtui sekä maasto- että toimistotöinä. Kyläkaava-arkkitehti tutki Viralan kylän rakennetta ja maisemaa maastokäynnein useaan otteeseen sekä paikallisten opastamana että itsenäisesti liikkuen. Väestörakenteen analysointiin ja kylän fyysisen ympäristön visualisointiin käytettiin erilaisia yhdyskuntasuunnittelun tietojärjestelmiä, joista saatiin tietoa esimerkiksi työmatkojen suuntautumisesta tai joilla pystyttiin kuvaamaan vaikkapa alueen maaperän ominaisuuksia. Kyläkaava-arkkitehti oli hankkeen aikana läsnä kylällä kolmella eri tavalla. Kylällä järjestettiin kolme asukasiltaa, joiden näyttämönä toimi Viralan koulun sali. Kyläläiset kutsuttiin asukasiltoihin lehtiilmoituksilla sekä osoitteensa ilmoittaneet myös henkilökohtaisilla kutsukirjeillä. Tilaisuudet tavoittivat kyläläistä kerrallaan. Ensimmäisessä tilaisuudessa syksyllä 2010 kyläläisiltä kerättiin suunnittelun lähtötietoja SWOT-analyysistä (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat) sovelletussa ryhmätyössä. Tämän työn tulokset ovat liitteenä vihon lopussa. Toisessa tilaisuudessa syksyllä 2011 kyläläisillä oli mahdollisuus kommentoida rakentamiselle edullisia alueita osoittavaa vyöhyketarkastelua ja keskustella suoraan sekä kunnan teknisen toimen ja maankäytön johtajan Hannu Seppälän että yleiskaavoittajan Ismo Holstilan kanssa. Kolmas tilaisuus syksyllä 2012 päätti hankkeen. Maanomistajien henkilökohtaisia tapaamisia varten kyläkaava-arkkitehti järjesti iltapäivystyksen kylällä kesällä Asukkaat ja maanomistajat kutsuttiin ilman ajanvarausta ja turhia muodollisuuksia tapahtuvaan henkilökohtaiseen keskusteluun kyläyhdistyksen

7 jakamien kutsujen avulla. 15 asukasta ja/ tai maanomistajaa kävi päivystyksessä keskustelemassa rakennuspaikoista ja kaavoitusasioista, ja tilaisuudessa ehdotetuista rakennuspaikoista piirrettiin puhtaaksi asukkaiden oma ehdotuskartta, joka löytyy luvusta 3. Myös kyläyhdistyksen kanssa työskentely tapahtui yhdistyksen luottamushenkilöjen - lähinnä puheenjohtajien - henkilökohtaisten tapaamisten ja näissä tapaamisissa käytyjen keskustelujen kautta. Kylän yrittäjille aiottiin järjestää vielä erikseen yritystiimi-tilaisuus, jossa maankäytön suunnittelua olisi peilattu elinkeinotoiminnan tarpeisiin kylässä. Lopulta erityisiä elinkeinollisia asioita ei Viralan leirintäaluetta lukuun ottamatta kuitenkaan noussut esiin kylältä, eikä yritystiimin järjestäminen vaikuttanut tarpeelliselta. Viralan kyläläisillä oli myös mahdollisuus osallistua myös kyläkaavahankkeen ja Sadan megan maakunta -hankkeen yhteistyössä järjestämiin Google Maps -karttaohjelmakoulutuksiin keväällä ja syksyllä Tähän julkaisuun on koottu tiivistelmä hankkeen aikana käydyistä keskusteluista ja tehdyistä analyyseistä. Vihkoon ei ole pyritty sisällyttämään kaikkea eri yhteyksissä esillä ollutta materiaalia, vaan julkaisun näkökulma on tiivistetty, kyläkaava-arkkitehdin ammatillinen näkemys Viralan maankäytölle olennaisten asioiden valikoimasta. Yksi suurimmista arvoista hankkeessa lienee kuitenkin ollut itse keskusteluprosessi kylän ja kunnan edustajien välillä, jota hanke on ylläpitänyt. Vasemmalla sivulla: Viralan kartano kasvattaa fasaaneja pääasiassa fasaanijahteja varten. Vuosittain n kasvatettua fasaania liikkuu vapaasti kartanon mailla. Viralan fasaanijahdit saivat kuuluisuutta vuonna 1975, jolloin presidentti Kekkonen ja Ruotsin kuningas Carl Gustaf metsästivät kartanolla. Virala on kautta historiansa ollut luonteeltaan tuotantokartano - isäntäväki ei ole koskaan asunut kartanolla. Oikealla: Metsäisessä Viralassa on kaunista luonnonympäristöä. Kuvassa oleva Lanankoski on koskikaran pesimäaluetta tai reviiriä. Myös Kuuslammi on maakunnan mittakaavassa merkityksellinen lintuvesi. Hämeenkylmäkukkaakin esiintyy ja liito-oravaa tavataan Viralassa. 5

8 Tampereen seutu, 55 min Oma kylä, 0 min Hämeenlinna, 10 min Janakkala, 10 min Riihimäki, 20 min 2. PERUSTIEDOT Yllä: Viralan sijainti Etelä-Suomen kaupunkien keskellä sekä asukkaiden työmatkojen suuntautuminen. Viivan pituus kuvaa ajallista etäisyyttä paikasta ja ympyrän suuruus sinne suuntautuvien työmatkojen osuutta: 1. Hämeenlinna 33% 2. Turenki 19% 3. Oma kylä 11% 4. Pääkaupunkiseutu 11% 5. Riihimäki 7% 6. Muu Janakkala 5% (Kuva Kehittämiskeskus Oy Häme / Toni Husu, tiedot SYKE/YKR) 6 Pääkaupunkiseutu, 60 min 2.1. Asukasprofiili Kyläkaavahankkeen kylistä Virala ja Hauhon kirkonkylä ovat monessa suhteessa toistensa vastakohtia ja edustavat kahta esiin noussutta ääripäätä, jotka väestörakenteeltaan selkeästi erottuvat muista, enemmän tai vähemmän toisiaan muistuttavista kylistä. Siinä missä Hauho on tiivis, paikallinen ja ikääntyvä, on Virala hajanainen, liikkuva ja nuorekas. Virala on rakenteeltaan 1900-luvun loppupuoliskolla syntynyt hajakylä, jolla on hyvä liikenteellinen saavutettavuus henkilöautoa käyttäen. Kylä sijaitsee Helsinki- Tampere -moottoritien rampin molemmin puolin 10 kilometriä Hämeenlinnasta etelään. Etäisyys kuntakeskus Turenkiin on samaa luokkaa. Myös Viralan rekisterikylän asukasmäärä on n. 280, mutta kyläläisten itse Viralan kyläksi käsittävällä alueella asuu lähes 400 henkilöä. Työpaikkojen suhteen Virala on 20% työpaikkaomavaraisuusasteellaan kylistä vähiten omavarainen, ja 90% viralalaisista työskentelee oman kylän ulkopuolella. Hämeenlinnan keskusta on kylän työväestön suurin työssäkäyntialue 33 prosentillaan ja Turenki toiseksi suurin 19 prosentilla. Muihin Kyläkaavahankkeen kyliin verrattuna Viralan asukkaiden työssäkäynti hajautuu enemmän useamman paikan kesken, mikä kertoo myös sen asukkaiden tavasta hyödyntää kylän liikenteellistä sijaintia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla työskentelee yhtä monta viralalaista kuin kylässä itsessään. Kylän alueella on vajaa 40 työpaikkaa, joista puolessa myös työskentelee viralalainen. Liikenne on kylän työpaikkojen suurin toimiala ja se vastaa 10 työpaikasta kylällä. Toiseksi merkittävin toimiala on rakentaminen. Työntekijöiden päätoimiala on kuitenkin teollisuus, jossa työskentelee viidennes kylän työssäkäyvistä. Teollisuuden alalla työ on haettava kylän ulkopuolelta.

9 tokunnat hankkeen Asuntokunnat kylissä hankkeen 2007 (lähde kylissä YKR/SYKE) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % Asuntokunnat hankkeen kylissä 2007 (lähde YKR/SYKE) sinkut parit lapsiperheet muut perheet sinkut parit lapsiperheet muut perheet Kuvaajissa on vertailtu Kyläkaavahankkeen kyliä sekä Hämeenlinnan kaupungin pientaloalueita keskenään autonomistuksen sekä asuntokuntien tyyppien suhteen. Virala erottuu muista kylistä erilaisena molemmissa indikaattoreissa. 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Kouvala, Hyrvälä, Koski Virala Uusikylä, Oinaala Iittala Hauhon kirkonkylä Syrjäntaka Sankola Hämeenlinnan pientaloalueet Kouvala-Koski Virala Uusikylä-Nevilä Iittala-Keikkala Kirkonkylä Syrjäntaka Sankola pientaloalueet Hattula Janakkala Renko Kalvola Hauho Tuulos Lammi Hämeenlinna tokuntien autonomistus Asuntokuntien hankkeen autonomistus kylissä hankkeen 2007 kylissä (lähde YKR/SYKE) 1 auto 2 tai useampi auto ei autoa Asuntokuntien autonomistus hankkeen kylissä 2007 (lähde YKR/SYKE) 1 auto 2 tai useampi auto ei autoa 50% Viralan kotitalouksista on vähintään kolmen hengen muodostamia perheitä. Lapsiperhe on kylän yleisin kotitaloustyyppi (oranssi palkki ylemmässä kuvassa). Muut perheet tarkoittaa vähintään kolmen hengen asuntokuntia, joiden kaikki jäsenet ovat täysi-ikäisiä - käytännössä siis perheitä, joissa on aikuisia lapsia taihuolehdittavia vanhuksia. 93% Viralan kotitalouksista omistaa auton ja suurin osa vieläpä kaksi tai useamman (tummansininen palkki alemmassa kuvaajassa). Kahden tai useamman auton omistavia asuntokuntia on enemmän kuin perheitä., Hyrvälä, ski Virala Uusikylä, Oinaala Iittala Hauhon kirkonkylä Syrjäntaka Sankola Hämeenlinnan pientaloalueet 50 % 40 % 30 % (Tiedot vuodelta Tietojen lähde SYKE / YKR) 20 % 10 % 0 % Kouvala, Hyrvälä, Koski Virala Uusikylä, Oinaala Iittala Hauhon kirkonkylä Syrjäntaka Sankola Hämeenlinnan pientaloalueet Kouvala-Koski Virala Uusikylä-Nevilä Iittala-Keikkala Kirkonkylä Syrjäntaka Sankola pientaloalueet Hattula Janakkala Renko Kalvola Hauho Tuulos Lammi Hämeenlinna 7

10 Erilaisten asuntokuntien sijoittuminen Viralan koulun läheisyyteen. (Kuvaajat Kehittämiskeskus Oy Häme / Toni Husu, tiedot SYKE/YKR) 8 Maatalous työllistää vain kymmenen kyläläistä. Työttömyysprosentti on maaseutukyläksi pieni, 5%, ja kylän huoltosuhde (työelämän ulkopuolella olevien eli mm. lapsien ja vanhusten määrän suhde työssäkäyviin) hämmästyttävän hyvä. Siinä missä muissa kylissä yhtä työssäkäyvää kohti on yhtä lailla vähintään yksi työelämän ulkopuolella oleva, Viralassa on kaksi huoltajaa yhtä huollettavaa kohden. Viralan väestön ikärakenne painottuu vahvasti nuoreen päähän. Alle 18-vuotiaiden osuus on lähes 30% kylän asukkaista ja yli 65-vuotiaita on vain 10%. Nuorten aikuisten osuus ei ole sen suurempi kuin muissakaan kylissä, mutta keski-ikäisissä (30-64) nuorempi pää korostuu jälleen. Perheiden osuus on 50% kylän asuntokunnista. Perheistä 80%:ssa on alaikäisiä lapsia. Kaikista kotitalouksista yli 90% omistaa auton ja 60% kaksi autoa tai useamman. Viralalle leimallista on loma-asuntojen suuri osuus kylän rakennuskannasta, lähes 40% luvulla Viralassa on rakennettu vajaa kolme taloa vuodessa - yhtä monta kuin asukasmäärältään kolme kertaa Viralan kokoisessa Hauhon kirkonkylässä luvulla tapahtunut rakentaminen vastaakin jo 20 prosenttia kylän koko omakotitalokannasta Palvelutarjonta Kylän ainoa kunnallinen palvelu on Viralan koulu, jossa toimivat luokat 1-6 sekä esikoulu. Koulussa on kaksi opettajaa ja n. 40 lasta. Koulua on laajennettu 2000-luvulla. Muut kunnalliset palvelut tarjotaan Turengin taajamassa. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat niin ikään Turengissa, mutta Hämeenlinnan kantakaupungin palveluihin on ajallisesti lyhyempi matka. Linja-autojen vakiovuorot Turenki- Virala-kirkonkylä-Turenki sekä Tervakoski- Rehakka-Hyvikkälä-Turenki ajavat kylän läpi koulupäivisin aikaisin aamulla ja alkuiltapäivästä sekä Turengin että Tervakosken suuntiin. Paluuvuoro on kuitenkin niin aikaisin, että se ei mahdollista työssäkäyntiä Turengissa julkista liikennettä käyttäen edes normaalia päivätyöaikaa noudattaville. Hämeenlinnan keskustaan ja takaisin pääsee arkisin Siankärsäntien pysäkiltä 20 minuutissa Hyvinkää-Hämeenlinna ja Riihimäki- Hämeenlinna vakiovuoroilla aamukuuden ja iltaseitsemän välisenä aikana. Työssäkäynti Hämeenlinnan suuntaan on siis mahdollista julkista liikennettä käyttäen ainakin moottoritien itäpuolelta, jonne Viralan koululta on matkaa reilu 2 kilometriä. Viralan leirintäalue, Virala Camping, toimii vanhalla Saarelan tilalla Viralanjärven rannassa. Janakkalan kunta omistaa leirintäalueen ja on vuokrannut sen yrittäjälle. Virala Camping keskittyy karavaanarien kausipaikkoihin. Leirintäalueen uimaranta on kylän yleisessä käytössä

11 Viralan asukkaiden lähimpien palveluiden sijainti. Kylän tärkein palvelu on ala-asteen koulu. Muut kunnallispalvelut on haettava Turengista. Hämeenlinnan keskustan kaupallisiin palveluihin on moottoritietä pitkin hieman nopeampi yhteys kuin Turengin myymälöihin, vaikka matka sinne on lyhyempi. Hämeenlinnan keskustan kaupallinen tarjonta on luonnollisesti myös kattavampi kuin pienemmän Turengin. Koska suurin osa kylän työssäkäynnistä suuntautuu Hämeenlinnaan, onkin varsin todennäköistä, että kauppa-asiointia tehdään työmatkojen yhteydessä. (Kuva Kehittämiskeskus Oy Häme / Sonja Hilska) 9

12 Yllä: Viralan maaston korkeussuhteet on kuvattu värien avulla. (Kuva Kehittämiskeskus Oy Häme / Sonja Hilska) Oikealla sivulla: Viralan maaperän maalajit on esitetty eri väreillä. Erilaisia maalajeja esiintyy runsaasti pieninä aloina. Suuri osa kylän maaperästä on haastavaa rakennusmaata. (Maaperäaineisto Geologian tutkimuskeskus) 10 ja kahvila-ravintola terasseineen palvelee kesäaikaan myös muita kuin alueella majoittujia. Virala Campingissa on järjestetty rock-keikkoja ja zumba-jumppaa. Kyläyhdistys järjestää kyläläisille yhteistä vapaa-ajan ohjelmaa, esimerkiksi latotansseja. Lisäksi se julkaisee Viralan kylälehteä, tukee Viralan koulun toimintaa ja on 2000-luvulla kustantanut kylän ja koulun vaiheista kertovat kirjat Yhtaikaa! sano Viralan pojat ja Pieni sivistysvalo - ja sitkeä!. Kyläyhdistys myös ylläpitää rekisteriä kylän omista osaajista. Kylän yrittäjiltä saakin monenlaisia palveluja tavanomaisemmista kyläpalveluista eli polttopuista ja koneurakoinnista harvinaisempiin erikoistaitoihin kuten tekstiilien konservointiin, käännöspalveluihin tai viulunsoiton opetukseen Infrastruktuuri Merkittävimpiä yhteiskunnan ylläpitämiä rakenteita alueella ovat valtion yleiset tiet, mukaan lukien Helsinki-Tampere -moottoritie ja tätä vanhempi Helsingintie, ns. vanha kolmostie. Kylän halkaisee Viralantietie (yhdystie 13838), josta haarautuu ns. Myllynkylän kohdalla Kuuslammintie (yhdystie 13840) Hyvikkälän suuntaan. Siankärsäntie-Santasillantie on yhdystie Tiet on asfaltoitu. Muut kylän tiet ovat yksityisteitä. Alueella ei ole kevyen liikenteen väyliä tai jalkakäytäviä, vaan kevyt liikenne käyttää tien piennarta. Janakkalan Vesi Oy:n vesihuoltoverkosto ulottuu tällä hetkellä Siankärsäntien-Santasillantien ja Turengintien risteykseen. Vesihuoltoverkoston laajentamista tutkitaan, mistä lisää kappaleessa Maasto ja maaperä Kylän alueella maasto on pienipiirteisesti kumpuilevaa. Luode-kaakko -suuntainen joki- ja järvilaakso on kylän alavinta aluetta. Kylän maaperässä on runsaasti eri maalajeja pieniin alueihin pirstoutuneena. Joki- ja järvilaaksossa esiintyy myös pehmeitä ja hienorakeisia maalajeja kuten savea, hiesua, turvetta ja liejua tai hietaa. Rakentaminen on pääsääntöisesti hakeutunut sora- ja moreenikumpareille. Järvien ja jokien rannoilla loma-asutusta on sijoitettu myös haastavammalle rakennusmaalle Arvot Maisema Virala kuuluu maakuntakaavaan merkittyyn, maakunnallisesti arvokkaaseen Vanajaveden laakson maisema-alueeseen. Vanajaveden laakson maisema-alue on Kanta-Hämeen maisema-alueista laajin ja merkittävin. Vanajavesi ja siihen laskevat vesireitit ovat koko hämäläisen kulttuurimaiseman ydin. Vanajaan laskevien järvi- ja jokireittien lisäksi maisemakuvaan kuuluvat vesistön pääsuuntaa noudatte-

13 Turenki 11

14 Oikealla sivulla: Viralan kylän kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta liittyy Viralan kartanon vaiheisiin. Ylemmässä kuvassa kartanon metsänhoitajan entinen asuintalo, joka toimii Virala Campingin kahvilana. Rakennuksen perinteinen ulkoasu on kärsinyt terassi- ja katosrakennelmien myötä. Alemmassa kuvassa kartanon teollisuusvaiheeseen liittyvää tiiliarkkitehtuuria vuodelta levat jyrkkäpiirteiset harjujonot. Kulttuuriympäristölle antavat leimansa mm. vuosisataisesta kulttuurista kertovat lukuisat muinaisjäännökset sekä hämäläinen kartano- ja puistokulttuuri. Maisema-alue ulottuu Hattulan pohjoisrajalta aina Rengon eteläosiin ja Janakkalan keskivaiheille. Viralan kylä kuuluu yhteen sen kapeista lonkeroista, joka saa alkunsa Iso-Munakkaan järveltä Hämeenlinnasta ja seurailee jokia Suojärven kautta Viralanjärveen. Rakennusperintö Valtakunnallisesti arvokasta rakennusperintöä kylässä on vain Viralan kartanon alue, joka edustaa agraarimaisemassa säilynyttä kartano- ja teollisuusmiljöötä 1800-luvun lopulta. Museovirasto on luokitellut Viralan kartanon ns. RKY-alueeksi eli valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Näitä alueita on kaiken kaikkiaan Janakkalassa seitsemän. Kartanomiljööseen kuuluu asuin- ja talousrakennuksia sekä tiilisiä tuotantorakennuksia, kuten vanha viinanpolttimo. Rakennukset ovat 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Uusrenessanssityylisen päärakennuksen ulkoasu on 1890-luvulta ja siihen liittyvä puisto 1880-luvulta. Rakennusryhmällä on huomattava merkitys Viralanjärven koillisrannan viljelysmaisemassa. Hirsirakenteinen Viralan työväentalo vuodelta 1932 on maakunnallisesti arvokasta rakennusperintöä yhtenä Janakkalan 41 kohteesta. Paikallisesti arvokkaaksi on vuonna 2005 arvioitu Suontaan tila, Saarelan eli Virala Campingin päärakennus, Jokilanjoen 1800-luvun torpista periytyvä joenvarsiasutus sekä Myllynkylän myllypaikka luvulla jalkamylly sijaitsi Lanankoskessa, josta se ilmeisesti siirrettiin nykyiselle myllypaikalle 1700-luvun lopussa. Nyt mylly- ja sahatoiminnasta on jäänteinä vain kivi- ja betonirakennelmia 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Myös Viralan puukoulujen maalaiskansakoulujen tyyppiarkkitehtuuria edustanut rakennusryhmä ja 20-luvuilta arvioitiin vuoden 2005 inventoinnissa paikallisesti arvokkaaksi. Sittemmin kouluista toinen on purettu ja toista laajennettu, mikä on hävittänyt kokonaisuuden rakennushistoriallisia arvoja. Myös Virala Campingin päärakennuksen eli Viralan kartanon metsänhoitajan vanhan asuinrakennuksen alkuperäisyys on kärsinyt muutoksista inventoinnin jälkeen. Mielenkiintoisin Viralan paikallisista rakennusperintökohteista onkin ehkä Suontaan tila Suojärven takana, Monnintien ja Viralantien risteyksessä. Suontaka on Viralan kartanon perustama sivutila jonka talouskeskuksessa on säilynyt kartanonaikaiset asuin- ja talousrakennukset 1890-luvulta. Asuinrakennuksen on maaseuturakennuksille poikkeuksellisesti suunnitellut arkkitehti, nimeltään Lindahl. Suontaka edustaa

15 kartanoiden synnyttämää rakennettua ympäristöä 1800-luvun lopulta. Janakkalan arvokkaaseen rakennusperintöön voi tutustua tarkemmin seuraavien julkaisujen avulla: - Ahola, Teija 2005: Rakennusinventointi - Janakkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 92/2005. Kustantajat Hämeen ympäristökeskus & Janakkalan kunta. - Hämeen liitto 2003: Rakennettu Häme - Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Kustantaja Rakennustieto. Muinaismuistot Viralan kylästä on löydetty viisi kiinteää muinaismuistoa. Saarelantien varressa on kivikautinen asuinpaikka, jonka kulttuurikerros on kuitenkin tuhoutunut pellon kyntämisen seurauksena. Irtolöydöt kuitenkin osoittavat asuinpaikan sijaintia. Toinen kivikautinen asuinpaikka on Koivikon tilan lounaispuolella, Viralantien eteläpuolella. Mikkolan tilan päärakennuksen koillispuolella on historiallisen ajan uhrilähde. Kaksi muuta muinaismuistoa ovat Viralan kartanon alueella. Kivi- ja rautakautinen asuinpaikka löytyi moottoritien rakentamisen yhteydessä ja jäi sen alle. Sen erityispiirre oli useiden esihistoriallisten ajanjaksojen löydöt, joista vanhimmat olivat mesoliittiseltä kivikaudelta. Asuinpaikassa oli kiinteitä rakenteita myöhäisrautakaudelta tai varhaiskeskiajalta. Lisäksi Savi- 13

16 Rauhoitettua, erittäin harvinaista hämeenkylmänkukkaa tavataan mm. Viralantien pohjoispuolella. Se on Kanta-Hämeen maakuntakasvi. (Kuva Heli Jutila) 14 rannan tilan talouskeskuksen kohdalla on mahdollinen pronssikautinen asuinpaikka. Luonto Viralan luonnon erityispiirteet liittyvät erityisesti sen vesistöihin. Kapeaa Viralanjärveä luonnehtii suora rantaviiva ja laaja matalan veden vesikasvillisuus. Alapuoliseen Kernaalanjärveen verrattuna Viralanjärvi ei ole yhtä pitkälle rehevöitynyt. Rantaluonto on kulttuurivaikutteista runsaan rakentamisen ja viljelysten vuoksi. Maisemakuva muodostuu peltojen edustojen ja kesämökkipihojen lehtipuuvaltaisista metsiköistä. Viralanjärven koillisrannalla on Koivumäen rantalehto, jonka edustava osuus on pienialainen ulottuen vain 40 metrin päähän rannasta. Paikan arvoa kuitenkin nostaa lahopuuston runsaus. Jutikkalannokka on geologisesti huomionarvoinen kohde ja vanha metsä. Koskenjoki on myllykosken yläpuolella hitaasti virtaava ja matala. Joen koillispuolella on kosteapohjaisia koivumetsiä. Lanankoski ja Myllykoski ovat ekologisesti erittäin monimuotoisia kokonaisuuksia, joista Lanankoski on merkitty maakuntakaavaan Kanta-Hämeen ainoana maakunnallisesti arvokkaana vesistökohdeluontotyyppinä, joka on suojeltavaksi tarkoitettu alue. Se on suojeltu myös rantayleiskaavan kaavamerkinnällä. Lanankoski on luontotyyppinä edustava, vuolas, koskinen ja kivinen puro, ja siihen kuuluu myös puronvarren luonnontilainen rantametsä. 40 metrin pituinen myllykoski on ollut pitkään hoitamatta ja on siksi lehtipuumetsänä ja runsasvetisenä koskena maakunnallisesti arvokas kohde, josta on tehty havaintoja lajina elinvoimaisuudeltaan vaarantuneesta liito-oravasta. Viralanjärveen ja siihen virtaaviin jokiin liittyy myös huomattavia linnustollisia arvoja. Myllykoski on parhaita koskikaran talvehtimisalueita Hämeenlinnan seudulla. Pikkutikka pesii säännöllisesti Myllykoskessa ja Koskelanojan lehdossa. Viralan kartanon ja Koivumäen alueella pesivät harvinaisemmista lintulajeista myös lehtopöllö ja harmaapäätikka. Kuuslammi puolestaan on yksi kolmesta Janakkalan tärkeästä lintuvedestä ja se on merkitty myös maakuntakaavaan luonnonsuojelualueena. Lähdelammista laskevaa Koskelanojaa reunustaa Viralan koulun ja järven välillä edustava ja arvokas noin hehtaarin kokoinen lehtometsä, joka on arvioitu kaavaan liittyvässä luontoselvityksessä vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi. Puronotko on arvokas myös pienvetenä. Sen kasvillisuuden monimuotoisuuteen vaikuttaa Koskelanojan lähdevetisyys. Uhanalaisista kasvilajeista Viralassa tavataan hämeenkylmänkukkaa ja Suomessa erittäin harvinaista idännukkia, joka on tulokaslaji Euraasiasta. Paikoin rannoiltaan soistuvan Suojärven ranta-alueet ovat ekologiselta ja maisemalliselta arvoltaan tavanomaisia.

17 Alla: Virala on pohjavesialuetta. Kartassa on osoitettu valtakunnalliset luonnonsuojelualueet, mutta ei kaavoissa olevia luonnonsuojelualuevarauksia, jollaiset Viralassa on Lanankoskella, Kuuslammilla ja Lähdelammin länsipuolella. Nämä käyvät ilmi sivun 24 maakuntakaavaotteesta. (Ainestot Suomen ympäristökeskus) Yllä: Viralan kartano on yksi Janakkalan seitsemästä valtakunnallisesti arvokkaasta rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Itse kylä kuuluu lisäksi maakunnallisesti arvokkaaseen Vanajaveden laakson kulttuurimaisema-alueeseen. Viralajärven lounaspuolella on Mikkolan uhrilähde. Muut muinaisjäännökset ovat kivi- ja rautakautisia asuinpaikkoja. (Aineistot Museovirasto & Hämeen liitto) 15

18 Vasemmalla ns. Kuninkaan kartta ja 1800-lukujen vaihteesta, jossa Viralan kylä sijaitsee vielä nykyisen kartanon mailla. Viralanjärven pohjoispohjukassa on vain yksinäinen torppa (Kuva kirjasta Alanen, Timo: Kuninkaan kartasto Suomesta , Suomalaisen kirjallisuuden seura 1989). Keskellä 1840-luvun pitäjänkartta, jossa kylä on edelleen peltojensa keskellä, ja nyky-viralan kohdalla on vihreällä merkittyjä niittymaita sekä kolme torppaa (Kuva Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto). Vuoden 1954 peruskartassa asutus on siirtynyt kartanon paikalta nykyiseen sijaintiin, mutta sen määrä on vielä varsin vähäinen 16 (Kartta Maanmittauslaitos) Historia Viralan kartanon paikalla 1800-luvun lopulle asti sijainneesta Viralan kylästä ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat 1430-luvulta. Keskiajalla kylä oli verollisten tilojen määrässä mitattuna Janakkalan suurimpia kyliä 14 talollaan. Kylän talot joutuivat läänityksen kautta Harvialan kartanolle vuonna 1585, ja ostorälssiä niistä tuli Hakoisten kartanon omistukseen talot siirtyivät 1800-luvun alussa. Yhdeksän rälssitaloa sijaitsi ryhmäkylässä maaston kumpareella, kahden puolen kylänraittia. Näillä taloilla oli muutamia omia torppia nykyisen Viralan kylän paikalla, Viralanjärven pohjoisosassa luvulla maiden tultua Hans Gustaf Boijen omistukseen sai ryhmäkylä rakennuksineen lähtökäskyn kartanon nykyisen talouskeskuksen paikalta, jotta Boije sai maat omaan viljelykseensä. Osa kylän vanhoista asukkaista siirtyi Viralasta muihin kyliin, mutta nykyinen Viralan kylä alkoi pikku hiljaa rakentua Viralanjärven pohjoispäähän. Viina- ja hiivatehtaista 1800-luvun lopulla alkanut Viralan kartanon teollinen toiminta oli sotien jälkeen uraauurtavaa ja monipuolista: siellä oli mm. pesu- ja puhdistusaineita valmistanut teknokemian tehdas ja Suomen ensimmäiset herkkusieniviljelmät. Teollisuustoiminta hiipui viimeistään 1960-luvulla, minkä jälkeen kylä on kehittynyt lähinnä asumakylänä ja erityisesti vapaaajan asumisen paikkana Kaavoitus Viralan moottoritien itäpuoleinen osa on kunnan päätöksellä ns. suunnittelutarvealuetta, jossa rakennuslupaa edeltää suunnittelutarveratkaisu -niminen kaavoittajalta haettava lupa. Moottoritien ja Koskelantien välinen kyläalue on puolestaan määrätty ns.

19 hehtaarirajoitusalueeksi, jossa rakennuspaikkojen on oltava kooltaan vähintään hehtaarin eli neliömetrin suuruisia. Sama pätee suunnittelutarvealueeseen. Läntinen rantayleiskaava vuodelta 2005 kattaa Viralanjärven, Suojärven, Lähdelammin, Kuuslammin sekä Jokilanjoen ja Koskenjoen ranta-alueet n. 300 metrin etäisyydelle rannasta. Siinä on näin ollen ratkaistu rakennuspaikat myös kahdella keskeisellä kyläalueella: Myllynkylän risteyksessä sekä Viralan koulun ympäristössä Viralantien eteläpuolella. Tarkempia ranta-asemakaavoja on lisäksi tehty Viralanjärven, Suojärven, Lähdelammin ja Koskenjoen varteen maanomistajien aloitteesta ja 2000-luvuilla. Moottoritien itäpuolelle jäävää Viralan kylän aluetta koskee myös Turengin-Viralan osayleiskaava vuodelta 1993, mutta kaavaa ei ole vahvistettu joten se on oikeusvaikutuksettomana ohjeellinen. Muuta kylää ei ole kaavoitettu, mikä merkitsee, että rakennuslupaa haetaan suoraan rakennustarkastajalta ja rakennuspaikkaan sovelletaan Janakkalan kunnan rakennusjärjestyksen vaatimuksia mm. rakennuspaikan koosta ja rakentamisen määrästä. Rakennuspaikan on oltava vähintään 5000 neliömetriä ja asuinrakennuksen kerrosala saa olla 7% rakennuspaikan pinta-alasta. Oikealla yllä: Viralan rantayleiskaavoitetut alueet (Aineisto SYKE ) Oikealla alla: Vuonna 1993 laadittu ja vuoteen 2000 tähdännyt Turengin-Viralan osayleiskaava (Kuva Janakkalan kunta). 17

20 3. Kehittämistarpeet ja -keinot Kuva näyttää, mihin sodan jälkeen Karjalasta tullutta siirtoväki - yhteensä 100 henkeä - asettui Viralassa. Siirtoväen asuttaminen ja rantarakentaminen johtivat kylärakenteen hajautumiseen vasta 1900-luvun loppupuoliskolla (Kuva Viralan kyläkirjasta Yhtaikaa! sano Viralan pojat, Viralan kyläyhdistys ry) Kylärakenteen kehityksen analyysi Suunnittelijana Viralan kylän olemukseen ja kylärakenteeseen oli vaikeampi päästä kiinni kuin muissa kyläkaavahankkeen kylissä. Nykyinen Virala on nuori kylä, joka ei ole vuosisatoja vanhaa viljelys- ja kulttuurimaisemaa, kuten kylät Hämeessä yleensä. Itse asiassa Viralan peltoalan määrä on karttatarkastelun perusteella kasvanut huomattavasti vielä vuoden 1950-luvun puolivälin jälkeenkin, vaikka maanlaajuisesti maatalouden merkitys elinkeinona alkoi vähentyä jo 1960-luvulla. Näin ollen Viralan kehitys on ollut kovin erilaista kuin perinteisten hämäläiskylien kuten vaikkapa Tuuloksen Syrjäntaan, jossa lähes kaikki nykyisin viljelty maa oli peltona tai niittynä jo 1700-luvulla. Viralalla voi ajatella olleen jonkinlaista historiaa hajakylänä (1700-luvun lopulla torppa ja mylly, 1840-luvulla kolme torppaa) jo ennen kartanon mailla sijainneen ryhmäkylän 1870-luvulla tapahtunutta hajottamista. Kuitenkin uudessa (nykyisessä) paikassaankin kylän ensimmäiset talot eli tilat asettautuivat melko lähekkäin toisiaan - joskaan mistään ryhmäkylästä ei enää voinut puhua. Kylän ydinalue jäi vuonna 1912 valmistuneen koulun ja Kanssin talon väliin. Myllyn yhteydessä oli niin ikään rakennusten tihentymä. Näin oli peruskartan perusteella ainakin 1950-luvulle, mutta nykykartalla uuden Viralan kylän vanha ydinaluekaan ei enää hahmotu minkäänlaisena tiivistymänä. Käytännössä vasta Karjalan siirtolaisten asuttaminen 1945 alkaen (100 henkilöä, kun kylän nykyinen asukasmäärä n.280 henkilöä! ) ja rantarakentaminen luvuilta lähtien muuttivat kylärakenteen nykyisenkaltaiseksi. Rakennettu vyöhyke laajentui päämaanteihin Viralantiehen ja Kuuslammintiehen nähden niin niin pituus- kuin leveyssuunnassakin ja hajaantui järvien ja jokien rannoille. Henkilöautoilun yleistyminen

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Saarijärven kaupunki Asiakirjatyyppi Viemäröinnin yleissuunnitelma Päivämäärä 13.07.2015 Viite 1510020093 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys Kyläilta 29.10.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kyläselvitysten tausta ja tavoitteet JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA Sikomäentie Kuikantie

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus

Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus 6.-7.9 Lieksan Vuonislahti Kokemuksia Jyväskylästä Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Kaavojen laadinnasta Kaavoituksen tarve? Mitä kaavoituksella

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY SULKAVALLA 30.9.2016 Käsittelyvaiheet Osayleiskaavamuutoksen luonnoksen nähtävillä olo 29.3. 2.5.2016 Osayleiskaavamuutoksen ehdotuksen nähtävillä olo (MRL 65) pp.kk.-pp.kk.2016

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi 23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015 Ympäristölautakunta xxxx. Ehdotus

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN Asikkalan kunnan Vesivehmaan osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä 27.6 17.8.2012 välisenä aikana. Seuraavassa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUSIKYLÄ II J ASEMAKAAVAN MUUTOS OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 Teema: Forssa Tasot:

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö

ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö 20.10.2015 Hannu Takala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo Tiivistelmä Asikkalan Kalkkisissa toteutettiin sähköverkon maakaapelointia

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA LIITE Rovaniemen kaupunki VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Kaavoitus VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma Vikajärven osayleiskaavan rakennusoikeuden

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA 2 (6) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan

Lisätiedot

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS KARKKILAN YMPÄRISTÖKESKUS MA-ARKKITEHDIT

KARKKILAN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS KARKKILAN YMPÄRISTÖKESKUS MA-ARKKITEHDIT KARKKILAN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2004 KARKKILAN YMPÄRISTÖKESKUS MA-ARKKITEHDIT KARKKILA 1 KAAVOITUSKATSAUS 2004 KAAVOITUSKATSAUS Karkkilan kaavoituskatsaus kertoo Karkkilassa ja Uudenmaan liitossa vireillä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie Tammela puh Kydön asemakaavalaajennus, korttelit 738 ja 738B

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie Tammela puh Kydön asemakaavalaajennus, korttelit 738 ja 738B Kydön asemakaavalaajennus, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 20.8.2012 204 OAS-vaiheen nähtävillä olo 10.9.-9.10.2012 luonnosvaiheen nähtävillä olo 10.9.-9.10.2012 ehdotusvaiheen

Lisätiedot

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja nykytilanne: Suunnittelualueen pinta-ala

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 651/Ak ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.9.2015, 22.4.2014 Suunnittelualue:

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

JÄRVIALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. KAAVASELOSTUKSEN YHTEENVETO Luonnos

JÄRVIALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. KAAVASELOSTUKSEN YHTEENVETO Luonnos ARTJÄRVI JÄRVIALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUKSEN YHTEENVETO Luonnos 22.10.2010. Vireille tulo: Yleiskaavan muutos sisältyy kunnan kaavoituskatsaukseen 2009. Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus

Lisätiedot