Janakkalan Viralan k y l ä k a a v a

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Janakkalan Viralan k y l ä k a a v a"

Transkriptio

1 Kehittämiskeskus Oy Häme, Satu Huuhka Hämeenlinnan seudun kyläkaavoitushanke Janakkalan Viralan k y l ä k a a v a Linnaseutu

2 Kehittämiskeskus Oy Häme Hämeenlinnan seudun kyläkaavoitushanke 2012 teksti, ulkoasu & taitto Satu Huuhka kansi Jenna Taajamo & Satu Huuhka kuvat Satu Huuhka tai Jenna Taajamo, ellei toisin mainita Pohjakartat (c) Maanmittauslaitos Kopiointi ilman MML:n lupaa kielletty. Julkaisulupa MML/VIR/HÄME/611/08. ISBN (painettu) ISBN (pdf) Hanke ja julkaisu ovat saaneet rahoitusta EU:n maaseuturahastosta Linnaseutu ry:n kautta. Linnaseutu Hyvä lukija! Pitelet kädessäsi Janakkalan Viralan kylän ensimmäistä kyläkaavaa. Tämä julkaisu tehtiin osana EU:n maaseuturahaston rahoittamaa Kehittämiskeskus Oy Hämeen kyläkaavahanketta, joka toimi vuosina seitsemällä maaseutukylällä Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Janakkalassa. Viralan kylä oli herättänyt huomiota Janakkalan kunnan maankäytön suunnittelussa. Pienellä kylällä on logistisesti loistava sijainti Helsinki-Tampere -moottoritien rampin vieressä 10 kilometriä Hämeenlinnasta etelään, mistä syystä kylän asukasmäärä oli lähtenyt voimakkaaseen kasvuun. Alakoulun olemassaolo vain lisää Viralan vetovoimaa perheiden asuinpaikkana - toisin kuin maaseudulla yleensä, Viralan kylän väestön ikärakenne on hätkähdyttävän nuorekas ja huoltosuhde loistava. Viralan kyläyhdistys on ollut aktiivinen keskustelija kunnan suuntaan erityisesti kouluun liittyvissä asioissa myös siitä maankäytöllisestä näkökulmasta, että uusi rakentaminen kylässä turvaa koulun jatkuvuutta. Suunnittelijalle Viralan kylän rakenne on kuitenkin vaikeasti sisäistettävä, sillä kylä on niin harvasti rakennettu, että sen saattaa ensimmäisellä kerralla ohittaa huomaamatta edes käyneensä kylässä. Nykyisenkaltainen löyhä kylärakenne on syntynyt käytännössä vasta 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla yleistyneen yksityisautoilun mahdollistamana. Perinteiseen maisema-analyysiin pohjautuva tapa etsiä uusia rakennuspaikkoja ei toimi Viralan kylässä sillä tavoin kuin se toimii vuosisataisissa hämäläiskylissä. On pohdittava, onko Viralan nykyisessä rakenteessa vaalittavia arvoja, vai voisiko kylä hyötyä kyläkeskustan täydentämisestä. Vielä aivan toinen kysymys onkin, kuuluisiko kunnan toimia aktiivisesti kylän tiivistämiseksi - siis asemakaavoittaa. Jotkut kyläläiset toivovat, toiset taas pelkäävät sitä. Joka tapauksessa asemakaavoituspäätöksellä olisi kauaskantoiset heijastusvaikutukset, sillä se olisi kunnan toimesta ensimmäinen avaus Viralan kaltaisten harvojen maaseutukylien detaljikaavoitukseen. Kiitän Viralan kyläläisiä keskusteluista ja aktiivisesta yhteydenpidosta. Kiitos erityisesti Juhani Suolahti, Matti Puistola, Auli Hirvonen sekä koko muu kyläyhdistyksen väki, kiitos myös Heikki Alutoin Virala Campingista. Sosiaalinen pääoma on Viralan kylän ehdoton vahvuus. Toivotan teille jatkossakin menestystä kylänne pitämisessä elinvoimaisena. Hämeenlinnassa Satu Huuhka, kyläkaava-arkkitehti Kehittämiskeskus Oy Häme

3 Sisällys 1. Taustaa Janakkala ja Virala Työskentely kyläkaavahankkeessa 4 2. Perustiedot Asukasprofiili Palvelutarjonta Infrastruktuuri Maasto ja maaperä Arvot 10 Maisema 10 Rakennusperintö 12 Muinaismuistot 13 Luonto Historia Kaavoitus Kehittämistarpeet ja -keinot Kylärakenteen kehityksen analyysi Edullisuusvyöhyketarkastelu Asukkaiden ehdotuskartta Kevyen liikenteen väylä Vesihuolto Lähestymistapojen vertailu Kaavoituksen mahdollisuus 26 Liite: 1. asukasillan ryhmätyön tulokset 28 3

4 1. Taustaa Virala on nuori kylä, jonka kyläkuvaa luonnehtii metsäisyys ja 1900-luvun loppupuolen tyylillisesti kirjava rakennuskanta (vasemmalla). Viralan alakoulu (yllä) on kylän tärkein palvelu. Viralan leirintäalue (alla) on kehittyvä vapaa-ajan keskus Janakkala ja Virala Janakkala on rakenteeltaan kaksikeskuksinen kunta luvulla yli puolet Janakkalan väestöstä asui maaseudulla, jolloin suurimmat asutuskeskittymät Turenki ja Tervakoski olivat vielä asukasmäärältään keskenään samankokoisia. Turengin kasvu ja maaseudun väestömäärän vähentyminen alkoi seuraavalla vuosikymmenellä ja on jatkunut aina 2000-luvulle saakka siten, että niiden keskinäinen suhde on kääntynyt lähes päinvastaiseksi kuin 1960-luvulla. Kunnan tasainen kasvu on kohdistunut juuri Turenkiin. Tervakoski ei ole enää 1970-luvun jälkeen merkittävästi kasvanut, ja Turenki onkin pikku hiljaa suurentunut asukasluvultaan kaksi kertaa niin suureksi kuin Tervakoski. Leppäkoskea on historiallisesti pidetty Janakkalan kolmantena alakeskuksena. Keskiaikaisen kivikirkon olemassaolo kertoo, että myös Janakkalan kirkonkylällä (Tarinmaan kylällä) on ollut historiallinen asema alueen keskuksena. Nämä ovat kuitenkin koko 1900-luvun jälkipuolen olleet hyvin pieniä Turenkiin ja Tervakoskeen nähden, ja erityisesti Leppäkosken asukasluku on pienentynyt alle puoleen entisestä. Nykyään Leppäkosken ja kirkonkylän (Tarinmaan) taajama-alueet ovat reilulla 300 hengellään käytännössä väestömääärältään saman kokoiset. Ne ovat Janakkalan kylistä suurimpia ja rakenteeltaan tiiviimpiä, mutta kyliksi ne tulisi kuitenkin molemmat käsittää. Myös Viralan kylän asukasmäärä on noin 300 henkilöä, mutta hajakylänä Viralan rakenne on tyystin erilainen kuin kirkonkylän tai Leppäkosken. Viralan kylä on yksi Janakkalan kahdeksasta kylästä, jossa on kyläkoulu, ja - todennäköisesti hyvän liikenteellisen sijainnin ansiosta - kylän kasvu 2000-luvulla on ollut nopeampaa kuin esimerkiksi kuntakeskus Turengin. Yhdyskuntarakenteeltaan sekä Janakkalan kunta että Viralan kylä poikkeavat muista

5 n ja sijoittuminen Janakkalan asukasmäärän ja sijoittumisen muutos Janakkalan väestön määrän ja sijoittuminen minen Haja-asutus ja muut kylät Turenki Tervakoski Leppäkoski Kirkonkylä Kirkonkylä Haja-asutus ja muut kylät Turenki Haja-asutus ja Tervakoski muut kylät Turenki Leppäkoski Tervakoski Kirkonkylä Leppäkoski Janakkalan väestön ikärakenteen muutos Janakkalan väestön ikärakenteen muutos 100 % s 90 % 80 % 70 % 60 % % 40 % eläkeikäiset vanhemmat keski-ikäiset nuoremmat keski-ikäiset nuoret aikuiset 0-17 alaikäiset 30 % 20 % 10 % 0 % eläkeikäiset vanhemmat keski-ikäiset nuoremmat keski-ikäiset nuoret aikuiset 0-17 alaikäiset 3 Tietojen lähde: Hämeen liitto / Tilastokeskus

6 4 Kyläkaavahankkeessa käsittelyistä alueista, mistä syystä Viralan kylän käsittely vaati myös erilaista lähestymistapaa kuin muissa kylissä on käytetty Työskentely kyläkaavahankkeessa Janakkalan kunta valitsi Viralan kylän mukaan Kyläkaavahankkeeseen. Kunta oli hankkinut omistukseensa Viralassa sijaitsevan leirintäalueen, ja on luonnollisesti kiinnostunut hankintansa kehittämisestä. Kunta on sitoutunut myös Viralan koulun pitämiseen toiminnassa, kunhan koulun oppilasmäärä pysyy riittävänä. Viralan kylä oli noussut esiin rakentamistiheydeltään riittävänä myös vesihuoltoverkoston laajentamissuunnitelmissa. Lisäksi kylässä toimii kunnan kanssa aktiivisesti keskusteleva kyläyhdistys. Nämä lienevät olleet keskeisiä syitä, miksi Janakkalan kunta halusi kylää käsiteltävän hankkeen puitteissa. Hankkeen perustyö - analysointi ja suunnittelu - tapahtui sekä maasto- että toimistotöinä. Kyläkaava-arkkitehti tutki Viralan kylän rakennetta ja maisemaa maastokäynnein useaan otteeseen sekä paikallisten opastamana että itsenäisesti liikkuen. Väestörakenteen analysointiin ja kylän fyysisen ympäristön visualisointiin käytettiin erilaisia yhdyskuntasuunnittelun tietojärjestelmiä, joista saatiin tietoa esimerkiksi työmatkojen suuntautumisesta tai joilla pystyttiin kuvaamaan vaikkapa alueen maaperän ominaisuuksia. Kyläkaava-arkkitehti oli hankkeen aikana läsnä kylällä kolmella eri tavalla. Kylällä järjestettiin kolme asukasiltaa, joiden näyttämönä toimi Viralan koulun sali. Kyläläiset kutsuttiin asukasiltoihin lehtiilmoituksilla sekä osoitteensa ilmoittaneet myös henkilökohtaisilla kutsukirjeillä. Tilaisuudet tavoittivat kyläläistä kerrallaan. Ensimmäisessä tilaisuudessa syksyllä 2010 kyläläisiltä kerättiin suunnittelun lähtötietoja SWOT-analyysistä (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat) sovelletussa ryhmätyössä. Tämän työn tulokset ovat liitteenä vihon lopussa. Toisessa tilaisuudessa syksyllä 2011 kyläläisillä oli mahdollisuus kommentoida rakentamiselle edullisia alueita osoittavaa vyöhyketarkastelua ja keskustella suoraan sekä kunnan teknisen toimen ja maankäytön johtajan Hannu Seppälän että yleiskaavoittajan Ismo Holstilan kanssa. Kolmas tilaisuus syksyllä 2012 päätti hankkeen. Maanomistajien henkilökohtaisia tapaamisia varten kyläkaava-arkkitehti järjesti iltapäivystyksen kylällä kesällä Asukkaat ja maanomistajat kutsuttiin ilman ajanvarausta ja turhia muodollisuuksia tapahtuvaan henkilökohtaiseen keskusteluun kyläyhdistyksen

7 jakamien kutsujen avulla. 15 asukasta ja/ tai maanomistajaa kävi päivystyksessä keskustelemassa rakennuspaikoista ja kaavoitusasioista, ja tilaisuudessa ehdotetuista rakennuspaikoista piirrettiin puhtaaksi asukkaiden oma ehdotuskartta, joka löytyy luvusta 3. Myös kyläyhdistyksen kanssa työskentely tapahtui yhdistyksen luottamushenkilöjen - lähinnä puheenjohtajien - henkilökohtaisten tapaamisten ja näissä tapaamisissa käytyjen keskustelujen kautta. Kylän yrittäjille aiottiin järjestää vielä erikseen yritystiimi-tilaisuus, jossa maankäytön suunnittelua olisi peilattu elinkeinotoiminnan tarpeisiin kylässä. Lopulta erityisiä elinkeinollisia asioita ei Viralan leirintäaluetta lukuun ottamatta kuitenkaan noussut esiin kylältä, eikä yritystiimin järjestäminen vaikuttanut tarpeelliselta. Viralan kyläläisillä oli myös mahdollisuus osallistua myös kyläkaavahankkeen ja Sadan megan maakunta -hankkeen yhteistyössä järjestämiin Google Maps -karttaohjelmakoulutuksiin keväällä ja syksyllä Tähän julkaisuun on koottu tiivistelmä hankkeen aikana käydyistä keskusteluista ja tehdyistä analyyseistä. Vihkoon ei ole pyritty sisällyttämään kaikkea eri yhteyksissä esillä ollutta materiaalia, vaan julkaisun näkökulma on tiivistetty, kyläkaava-arkkitehdin ammatillinen näkemys Viralan maankäytölle olennaisten asioiden valikoimasta. Yksi suurimmista arvoista hankkeessa lienee kuitenkin ollut itse keskusteluprosessi kylän ja kunnan edustajien välillä, jota hanke on ylläpitänyt. Vasemmalla sivulla: Viralan kartano kasvattaa fasaaneja pääasiassa fasaanijahteja varten. Vuosittain n kasvatettua fasaania liikkuu vapaasti kartanon mailla. Viralan fasaanijahdit saivat kuuluisuutta vuonna 1975, jolloin presidentti Kekkonen ja Ruotsin kuningas Carl Gustaf metsästivät kartanolla. Virala on kautta historiansa ollut luonteeltaan tuotantokartano - isäntäväki ei ole koskaan asunut kartanolla. Oikealla: Metsäisessä Viralassa on kaunista luonnonympäristöä. Kuvassa oleva Lanankoski on koskikaran pesimäaluetta tai reviiriä. Myös Kuuslammi on maakunnan mittakaavassa merkityksellinen lintuvesi. Hämeenkylmäkukkaakin esiintyy ja liito-oravaa tavataan Viralassa. 5

8 Tampereen seutu, 55 min Oma kylä, 0 min Hämeenlinna, 10 min Janakkala, 10 min Riihimäki, 20 min 2. PERUSTIEDOT Yllä: Viralan sijainti Etelä-Suomen kaupunkien keskellä sekä asukkaiden työmatkojen suuntautuminen. Viivan pituus kuvaa ajallista etäisyyttä paikasta ja ympyrän suuruus sinne suuntautuvien työmatkojen osuutta: 1. Hämeenlinna 33% 2. Turenki 19% 3. Oma kylä 11% 4. Pääkaupunkiseutu 11% 5. Riihimäki 7% 6. Muu Janakkala 5% (Kuva Kehittämiskeskus Oy Häme / Toni Husu, tiedot SYKE/YKR) 6 Pääkaupunkiseutu, 60 min 2.1. Asukasprofiili Kyläkaavahankkeen kylistä Virala ja Hauhon kirkonkylä ovat monessa suhteessa toistensa vastakohtia ja edustavat kahta esiin noussutta ääripäätä, jotka väestörakenteeltaan selkeästi erottuvat muista, enemmän tai vähemmän toisiaan muistuttavista kylistä. Siinä missä Hauho on tiivis, paikallinen ja ikääntyvä, on Virala hajanainen, liikkuva ja nuorekas. Virala on rakenteeltaan 1900-luvun loppupuoliskolla syntynyt hajakylä, jolla on hyvä liikenteellinen saavutettavuus henkilöautoa käyttäen. Kylä sijaitsee Helsinki- Tampere -moottoritien rampin molemmin puolin 10 kilometriä Hämeenlinnasta etelään. Etäisyys kuntakeskus Turenkiin on samaa luokkaa. Myös Viralan rekisterikylän asukasmäärä on n. 280, mutta kyläläisten itse Viralan kyläksi käsittävällä alueella asuu lähes 400 henkilöä. Työpaikkojen suhteen Virala on 20% työpaikkaomavaraisuusasteellaan kylistä vähiten omavarainen, ja 90% viralalaisista työskentelee oman kylän ulkopuolella. Hämeenlinnan keskusta on kylän työväestön suurin työssäkäyntialue 33 prosentillaan ja Turenki toiseksi suurin 19 prosentilla. Muihin Kyläkaavahankkeen kyliin verrattuna Viralan asukkaiden työssäkäynti hajautuu enemmän useamman paikan kesken, mikä kertoo myös sen asukkaiden tavasta hyödyntää kylän liikenteellistä sijaintia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla työskentelee yhtä monta viralalaista kuin kylässä itsessään. Kylän alueella on vajaa 40 työpaikkaa, joista puolessa myös työskentelee viralalainen. Liikenne on kylän työpaikkojen suurin toimiala ja se vastaa 10 työpaikasta kylällä. Toiseksi merkittävin toimiala on rakentaminen. Työntekijöiden päätoimiala on kuitenkin teollisuus, jossa työskentelee viidennes kylän työssäkäyvistä. Teollisuuden alalla työ on haettava kylän ulkopuolelta.

9 tokunnat hankkeen Asuntokunnat kylissä hankkeen 2007 (lähde kylissä YKR/SYKE) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % Asuntokunnat hankkeen kylissä 2007 (lähde YKR/SYKE) sinkut parit lapsiperheet muut perheet sinkut parit lapsiperheet muut perheet Kuvaajissa on vertailtu Kyläkaavahankkeen kyliä sekä Hämeenlinnan kaupungin pientaloalueita keskenään autonomistuksen sekä asuntokuntien tyyppien suhteen. Virala erottuu muista kylistä erilaisena molemmissa indikaattoreissa. 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Kouvala, Hyrvälä, Koski Virala Uusikylä, Oinaala Iittala Hauhon kirkonkylä Syrjäntaka Sankola Hämeenlinnan pientaloalueet Kouvala-Koski Virala Uusikylä-Nevilä Iittala-Keikkala Kirkonkylä Syrjäntaka Sankola pientaloalueet Hattula Janakkala Renko Kalvola Hauho Tuulos Lammi Hämeenlinna tokuntien autonomistus Asuntokuntien hankkeen autonomistus kylissä hankkeen 2007 kylissä (lähde YKR/SYKE) 1 auto 2 tai useampi auto ei autoa Asuntokuntien autonomistus hankkeen kylissä 2007 (lähde YKR/SYKE) 1 auto 2 tai useampi auto ei autoa 50% Viralan kotitalouksista on vähintään kolmen hengen muodostamia perheitä. Lapsiperhe on kylän yleisin kotitaloustyyppi (oranssi palkki ylemmässä kuvassa). Muut perheet tarkoittaa vähintään kolmen hengen asuntokuntia, joiden kaikki jäsenet ovat täysi-ikäisiä - käytännössä siis perheitä, joissa on aikuisia lapsia taihuolehdittavia vanhuksia. 93% Viralan kotitalouksista omistaa auton ja suurin osa vieläpä kaksi tai useamman (tummansininen palkki alemmassa kuvaajassa). Kahden tai useamman auton omistavia asuntokuntia on enemmän kuin perheitä., Hyrvälä, ski Virala Uusikylä, Oinaala Iittala Hauhon kirkonkylä Syrjäntaka Sankola Hämeenlinnan pientaloalueet 50 % 40 % 30 % (Tiedot vuodelta Tietojen lähde SYKE / YKR) 20 % 10 % 0 % Kouvala, Hyrvälä, Koski Virala Uusikylä, Oinaala Iittala Hauhon kirkonkylä Syrjäntaka Sankola Hämeenlinnan pientaloalueet Kouvala-Koski Virala Uusikylä-Nevilä Iittala-Keikkala Kirkonkylä Syrjäntaka Sankola pientaloalueet Hattula Janakkala Renko Kalvola Hauho Tuulos Lammi Hämeenlinna 7

10 Erilaisten asuntokuntien sijoittuminen Viralan koulun läheisyyteen. (Kuvaajat Kehittämiskeskus Oy Häme / Toni Husu, tiedot SYKE/YKR) 8 Maatalous työllistää vain kymmenen kyläläistä. Työttömyysprosentti on maaseutukyläksi pieni, 5%, ja kylän huoltosuhde (työelämän ulkopuolella olevien eli mm. lapsien ja vanhusten määrän suhde työssäkäyviin) hämmästyttävän hyvä. Siinä missä muissa kylissä yhtä työssäkäyvää kohti on yhtä lailla vähintään yksi työelämän ulkopuolella oleva, Viralassa on kaksi huoltajaa yhtä huollettavaa kohden. Viralan väestön ikärakenne painottuu vahvasti nuoreen päähän. Alle 18-vuotiaiden osuus on lähes 30% kylän asukkaista ja yli 65-vuotiaita on vain 10%. Nuorten aikuisten osuus ei ole sen suurempi kuin muissakaan kylissä, mutta keski-ikäisissä (30-64) nuorempi pää korostuu jälleen. Perheiden osuus on 50% kylän asuntokunnista. Perheistä 80%:ssa on alaikäisiä lapsia. Kaikista kotitalouksista yli 90% omistaa auton ja 60% kaksi autoa tai useamman. Viralalle leimallista on loma-asuntojen suuri osuus kylän rakennuskannasta, lähes 40% luvulla Viralassa on rakennettu vajaa kolme taloa vuodessa - yhtä monta kuin asukasmäärältään kolme kertaa Viralan kokoisessa Hauhon kirkonkylässä luvulla tapahtunut rakentaminen vastaakin jo 20 prosenttia kylän koko omakotitalokannasta Palvelutarjonta Kylän ainoa kunnallinen palvelu on Viralan koulu, jossa toimivat luokat 1-6 sekä esikoulu. Koulussa on kaksi opettajaa ja n. 40 lasta. Koulua on laajennettu 2000-luvulla. Muut kunnalliset palvelut tarjotaan Turengin taajamassa. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat niin ikään Turengissa, mutta Hämeenlinnan kantakaupungin palveluihin on ajallisesti lyhyempi matka. Linja-autojen vakiovuorot Turenki- Virala-kirkonkylä-Turenki sekä Tervakoski- Rehakka-Hyvikkälä-Turenki ajavat kylän läpi koulupäivisin aikaisin aamulla ja alkuiltapäivästä sekä Turengin että Tervakosken suuntiin. Paluuvuoro on kuitenkin niin aikaisin, että se ei mahdollista työssäkäyntiä Turengissa julkista liikennettä käyttäen edes normaalia päivätyöaikaa noudattaville. Hämeenlinnan keskustaan ja takaisin pääsee arkisin Siankärsäntien pysäkiltä 20 minuutissa Hyvinkää-Hämeenlinna ja Riihimäki- Hämeenlinna vakiovuoroilla aamukuuden ja iltaseitsemän välisenä aikana. Työssäkäynti Hämeenlinnan suuntaan on siis mahdollista julkista liikennettä käyttäen ainakin moottoritien itäpuolelta, jonne Viralan koululta on matkaa reilu 2 kilometriä. Viralan leirintäalue, Virala Camping, toimii vanhalla Saarelan tilalla Viralanjärven rannassa. Janakkalan kunta omistaa leirintäalueen ja on vuokrannut sen yrittäjälle. Virala Camping keskittyy karavaanarien kausipaikkoihin. Leirintäalueen uimaranta on kylän yleisessä käytössä

11 Viralan asukkaiden lähimpien palveluiden sijainti. Kylän tärkein palvelu on ala-asteen koulu. Muut kunnallispalvelut on haettava Turengista. Hämeenlinnan keskustan kaupallisiin palveluihin on moottoritietä pitkin hieman nopeampi yhteys kuin Turengin myymälöihin, vaikka matka sinne on lyhyempi. Hämeenlinnan keskustan kaupallinen tarjonta on luonnollisesti myös kattavampi kuin pienemmän Turengin. Koska suurin osa kylän työssäkäynnistä suuntautuu Hämeenlinnaan, onkin varsin todennäköistä, että kauppa-asiointia tehdään työmatkojen yhteydessä. (Kuva Kehittämiskeskus Oy Häme / Sonja Hilska) 9

12 Yllä: Viralan maaston korkeussuhteet on kuvattu värien avulla. (Kuva Kehittämiskeskus Oy Häme / Sonja Hilska) Oikealla sivulla: Viralan maaperän maalajit on esitetty eri väreillä. Erilaisia maalajeja esiintyy runsaasti pieninä aloina. Suuri osa kylän maaperästä on haastavaa rakennusmaata. (Maaperäaineisto Geologian tutkimuskeskus) 10 ja kahvila-ravintola terasseineen palvelee kesäaikaan myös muita kuin alueella majoittujia. Virala Campingissa on järjestetty rock-keikkoja ja zumba-jumppaa. Kyläyhdistys järjestää kyläläisille yhteistä vapaa-ajan ohjelmaa, esimerkiksi latotansseja. Lisäksi se julkaisee Viralan kylälehteä, tukee Viralan koulun toimintaa ja on 2000-luvulla kustantanut kylän ja koulun vaiheista kertovat kirjat Yhtaikaa! sano Viralan pojat ja Pieni sivistysvalo - ja sitkeä!. Kyläyhdistys myös ylläpitää rekisteriä kylän omista osaajista. Kylän yrittäjiltä saakin monenlaisia palveluja tavanomaisemmista kyläpalveluista eli polttopuista ja koneurakoinnista harvinaisempiin erikoistaitoihin kuten tekstiilien konservointiin, käännöspalveluihin tai viulunsoiton opetukseen Infrastruktuuri Merkittävimpiä yhteiskunnan ylläpitämiä rakenteita alueella ovat valtion yleiset tiet, mukaan lukien Helsinki-Tampere -moottoritie ja tätä vanhempi Helsingintie, ns. vanha kolmostie. Kylän halkaisee Viralantietie (yhdystie 13838), josta haarautuu ns. Myllynkylän kohdalla Kuuslammintie (yhdystie 13840) Hyvikkälän suuntaan. Siankärsäntie-Santasillantie on yhdystie Tiet on asfaltoitu. Muut kylän tiet ovat yksityisteitä. Alueella ei ole kevyen liikenteen väyliä tai jalkakäytäviä, vaan kevyt liikenne käyttää tien piennarta. Janakkalan Vesi Oy:n vesihuoltoverkosto ulottuu tällä hetkellä Siankärsäntien-Santasillantien ja Turengintien risteykseen. Vesihuoltoverkoston laajentamista tutkitaan, mistä lisää kappaleessa Maasto ja maaperä Kylän alueella maasto on pienipiirteisesti kumpuilevaa. Luode-kaakko -suuntainen joki- ja järvilaakso on kylän alavinta aluetta. Kylän maaperässä on runsaasti eri maalajeja pieniin alueihin pirstoutuneena. Joki- ja järvilaaksossa esiintyy myös pehmeitä ja hienorakeisia maalajeja kuten savea, hiesua, turvetta ja liejua tai hietaa. Rakentaminen on pääsääntöisesti hakeutunut sora- ja moreenikumpareille. Järvien ja jokien rannoilla loma-asutusta on sijoitettu myös haastavammalle rakennusmaalle Arvot Maisema Virala kuuluu maakuntakaavaan merkittyyn, maakunnallisesti arvokkaaseen Vanajaveden laakson maisema-alueeseen. Vanajaveden laakson maisema-alue on Kanta-Hämeen maisema-alueista laajin ja merkittävin. Vanajavesi ja siihen laskevat vesireitit ovat koko hämäläisen kulttuurimaiseman ydin. Vanajaan laskevien järvi- ja jokireittien lisäksi maisemakuvaan kuuluvat vesistön pääsuuntaa noudatte-

13 Turenki 11

14 Oikealla sivulla: Viralan kylän kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta liittyy Viralan kartanon vaiheisiin. Ylemmässä kuvassa kartanon metsänhoitajan entinen asuintalo, joka toimii Virala Campingin kahvilana. Rakennuksen perinteinen ulkoasu on kärsinyt terassi- ja katosrakennelmien myötä. Alemmassa kuvassa kartanon teollisuusvaiheeseen liittyvää tiiliarkkitehtuuria vuodelta levat jyrkkäpiirteiset harjujonot. Kulttuuriympäristölle antavat leimansa mm. vuosisataisesta kulttuurista kertovat lukuisat muinaisjäännökset sekä hämäläinen kartano- ja puistokulttuuri. Maisema-alue ulottuu Hattulan pohjoisrajalta aina Rengon eteläosiin ja Janakkalan keskivaiheille. Viralan kylä kuuluu yhteen sen kapeista lonkeroista, joka saa alkunsa Iso-Munakkaan järveltä Hämeenlinnasta ja seurailee jokia Suojärven kautta Viralanjärveen. Rakennusperintö Valtakunnallisesti arvokasta rakennusperintöä kylässä on vain Viralan kartanon alue, joka edustaa agraarimaisemassa säilynyttä kartano- ja teollisuusmiljöötä 1800-luvun lopulta. Museovirasto on luokitellut Viralan kartanon ns. RKY-alueeksi eli valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Näitä alueita on kaiken kaikkiaan Janakkalassa seitsemän. Kartanomiljööseen kuuluu asuin- ja talousrakennuksia sekä tiilisiä tuotantorakennuksia, kuten vanha viinanpolttimo. Rakennukset ovat 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Uusrenessanssityylisen päärakennuksen ulkoasu on 1890-luvulta ja siihen liittyvä puisto 1880-luvulta. Rakennusryhmällä on huomattava merkitys Viralanjärven koillisrannan viljelysmaisemassa. Hirsirakenteinen Viralan työväentalo vuodelta 1932 on maakunnallisesti arvokasta rakennusperintöä yhtenä Janakkalan 41 kohteesta. Paikallisesti arvokkaaksi on vuonna 2005 arvioitu Suontaan tila, Saarelan eli Virala Campingin päärakennus, Jokilanjoen 1800-luvun torpista periytyvä joenvarsiasutus sekä Myllynkylän myllypaikka luvulla jalkamylly sijaitsi Lanankoskessa, josta se ilmeisesti siirrettiin nykyiselle myllypaikalle 1700-luvun lopussa. Nyt mylly- ja sahatoiminnasta on jäänteinä vain kivi- ja betonirakennelmia 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Myös Viralan puukoulujen maalaiskansakoulujen tyyppiarkkitehtuuria edustanut rakennusryhmä ja 20-luvuilta arvioitiin vuoden 2005 inventoinnissa paikallisesti arvokkaaksi. Sittemmin kouluista toinen on purettu ja toista laajennettu, mikä on hävittänyt kokonaisuuden rakennushistoriallisia arvoja. Myös Virala Campingin päärakennuksen eli Viralan kartanon metsänhoitajan vanhan asuinrakennuksen alkuperäisyys on kärsinyt muutoksista inventoinnin jälkeen. Mielenkiintoisin Viralan paikallisista rakennusperintökohteista onkin ehkä Suontaan tila Suojärven takana, Monnintien ja Viralantien risteyksessä. Suontaka on Viralan kartanon perustama sivutila jonka talouskeskuksessa on säilynyt kartanonaikaiset asuin- ja talousrakennukset 1890-luvulta. Asuinrakennuksen on maaseuturakennuksille poikkeuksellisesti suunnitellut arkkitehti, nimeltään Lindahl. Suontaka edustaa

15 kartanoiden synnyttämää rakennettua ympäristöä 1800-luvun lopulta. Janakkalan arvokkaaseen rakennusperintöön voi tutustua tarkemmin seuraavien julkaisujen avulla: - Ahola, Teija 2005: Rakennusinventointi - Janakkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 92/2005. Kustantajat Hämeen ympäristökeskus & Janakkalan kunta. - Hämeen liitto 2003: Rakennettu Häme - Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Kustantaja Rakennustieto. Muinaismuistot Viralan kylästä on löydetty viisi kiinteää muinaismuistoa. Saarelantien varressa on kivikautinen asuinpaikka, jonka kulttuurikerros on kuitenkin tuhoutunut pellon kyntämisen seurauksena. Irtolöydöt kuitenkin osoittavat asuinpaikan sijaintia. Toinen kivikautinen asuinpaikka on Koivikon tilan lounaispuolella, Viralantien eteläpuolella. Mikkolan tilan päärakennuksen koillispuolella on historiallisen ajan uhrilähde. Kaksi muuta muinaismuistoa ovat Viralan kartanon alueella. Kivi- ja rautakautinen asuinpaikka löytyi moottoritien rakentamisen yhteydessä ja jäi sen alle. Sen erityispiirre oli useiden esihistoriallisten ajanjaksojen löydöt, joista vanhimmat olivat mesoliittiseltä kivikaudelta. Asuinpaikassa oli kiinteitä rakenteita myöhäisrautakaudelta tai varhaiskeskiajalta. Lisäksi Savi- 13

16 Rauhoitettua, erittäin harvinaista hämeenkylmänkukkaa tavataan mm. Viralantien pohjoispuolella. Se on Kanta-Hämeen maakuntakasvi. (Kuva Heli Jutila) 14 rannan tilan talouskeskuksen kohdalla on mahdollinen pronssikautinen asuinpaikka. Luonto Viralan luonnon erityispiirteet liittyvät erityisesti sen vesistöihin. Kapeaa Viralanjärveä luonnehtii suora rantaviiva ja laaja matalan veden vesikasvillisuus. Alapuoliseen Kernaalanjärveen verrattuna Viralanjärvi ei ole yhtä pitkälle rehevöitynyt. Rantaluonto on kulttuurivaikutteista runsaan rakentamisen ja viljelysten vuoksi. Maisemakuva muodostuu peltojen edustojen ja kesämökkipihojen lehtipuuvaltaisista metsiköistä. Viralanjärven koillisrannalla on Koivumäen rantalehto, jonka edustava osuus on pienialainen ulottuen vain 40 metrin päähän rannasta. Paikan arvoa kuitenkin nostaa lahopuuston runsaus. Jutikkalannokka on geologisesti huomionarvoinen kohde ja vanha metsä. Koskenjoki on myllykosken yläpuolella hitaasti virtaava ja matala. Joen koillispuolella on kosteapohjaisia koivumetsiä. Lanankoski ja Myllykoski ovat ekologisesti erittäin monimuotoisia kokonaisuuksia, joista Lanankoski on merkitty maakuntakaavaan Kanta-Hämeen ainoana maakunnallisesti arvokkaana vesistökohdeluontotyyppinä, joka on suojeltavaksi tarkoitettu alue. Se on suojeltu myös rantayleiskaavan kaavamerkinnällä. Lanankoski on luontotyyppinä edustava, vuolas, koskinen ja kivinen puro, ja siihen kuuluu myös puronvarren luonnontilainen rantametsä. 40 metrin pituinen myllykoski on ollut pitkään hoitamatta ja on siksi lehtipuumetsänä ja runsasvetisenä koskena maakunnallisesti arvokas kohde, josta on tehty havaintoja lajina elinvoimaisuudeltaan vaarantuneesta liito-oravasta. Viralanjärveen ja siihen virtaaviin jokiin liittyy myös huomattavia linnustollisia arvoja. Myllykoski on parhaita koskikaran talvehtimisalueita Hämeenlinnan seudulla. Pikkutikka pesii säännöllisesti Myllykoskessa ja Koskelanojan lehdossa. Viralan kartanon ja Koivumäen alueella pesivät harvinaisemmista lintulajeista myös lehtopöllö ja harmaapäätikka. Kuuslammi puolestaan on yksi kolmesta Janakkalan tärkeästä lintuvedestä ja se on merkitty myös maakuntakaavaan luonnonsuojelualueena. Lähdelammista laskevaa Koskelanojaa reunustaa Viralan koulun ja järven välillä edustava ja arvokas noin hehtaarin kokoinen lehtometsä, joka on arvioitu kaavaan liittyvässä luontoselvityksessä vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi. Puronotko on arvokas myös pienvetenä. Sen kasvillisuuden monimuotoisuuteen vaikuttaa Koskelanojan lähdevetisyys. Uhanalaisista kasvilajeista Viralassa tavataan hämeenkylmänkukkaa ja Suomessa erittäin harvinaista idännukkia, joka on tulokaslaji Euraasiasta. Paikoin rannoiltaan soistuvan Suojärven ranta-alueet ovat ekologiselta ja maisemalliselta arvoltaan tavanomaisia.

17 Alla: Virala on pohjavesialuetta. Kartassa on osoitettu valtakunnalliset luonnonsuojelualueet, mutta ei kaavoissa olevia luonnonsuojelualuevarauksia, jollaiset Viralassa on Lanankoskella, Kuuslammilla ja Lähdelammin länsipuolella. Nämä käyvät ilmi sivun 24 maakuntakaavaotteesta. (Ainestot Suomen ympäristökeskus) Yllä: Viralan kartano on yksi Janakkalan seitsemästä valtakunnallisesti arvokkaasta rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Itse kylä kuuluu lisäksi maakunnallisesti arvokkaaseen Vanajaveden laakson kulttuurimaisema-alueeseen. Viralajärven lounaspuolella on Mikkolan uhrilähde. Muut muinaisjäännökset ovat kivi- ja rautakautisia asuinpaikkoja. (Aineistot Museovirasto & Hämeen liitto) 15

18 Vasemmalla ns. Kuninkaan kartta ja 1800-lukujen vaihteesta, jossa Viralan kylä sijaitsee vielä nykyisen kartanon mailla. Viralanjärven pohjoispohjukassa on vain yksinäinen torppa (Kuva kirjasta Alanen, Timo: Kuninkaan kartasto Suomesta , Suomalaisen kirjallisuuden seura 1989). Keskellä 1840-luvun pitäjänkartta, jossa kylä on edelleen peltojensa keskellä, ja nyky-viralan kohdalla on vihreällä merkittyjä niittymaita sekä kolme torppaa (Kuva Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto). Vuoden 1954 peruskartassa asutus on siirtynyt kartanon paikalta nykyiseen sijaintiin, mutta sen määrä on vielä varsin vähäinen 16 (Kartta Maanmittauslaitos) Historia Viralan kartanon paikalla 1800-luvun lopulle asti sijainneesta Viralan kylästä ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat 1430-luvulta. Keskiajalla kylä oli verollisten tilojen määrässä mitattuna Janakkalan suurimpia kyliä 14 talollaan. Kylän talot joutuivat läänityksen kautta Harvialan kartanolle vuonna 1585, ja ostorälssiä niistä tuli Hakoisten kartanon omistukseen talot siirtyivät 1800-luvun alussa. Yhdeksän rälssitaloa sijaitsi ryhmäkylässä maaston kumpareella, kahden puolen kylänraittia. Näillä taloilla oli muutamia omia torppia nykyisen Viralan kylän paikalla, Viralanjärven pohjoisosassa luvulla maiden tultua Hans Gustaf Boijen omistukseen sai ryhmäkylä rakennuksineen lähtökäskyn kartanon nykyisen talouskeskuksen paikalta, jotta Boije sai maat omaan viljelykseensä. Osa kylän vanhoista asukkaista siirtyi Viralasta muihin kyliin, mutta nykyinen Viralan kylä alkoi pikku hiljaa rakentua Viralanjärven pohjoispäähän. Viina- ja hiivatehtaista 1800-luvun lopulla alkanut Viralan kartanon teollinen toiminta oli sotien jälkeen uraauurtavaa ja monipuolista: siellä oli mm. pesu- ja puhdistusaineita valmistanut teknokemian tehdas ja Suomen ensimmäiset herkkusieniviljelmät. Teollisuustoiminta hiipui viimeistään 1960-luvulla, minkä jälkeen kylä on kehittynyt lähinnä asumakylänä ja erityisesti vapaaajan asumisen paikkana Kaavoitus Viralan moottoritien itäpuoleinen osa on kunnan päätöksellä ns. suunnittelutarvealuetta, jossa rakennuslupaa edeltää suunnittelutarveratkaisu -niminen kaavoittajalta haettava lupa. Moottoritien ja Koskelantien välinen kyläalue on puolestaan määrätty ns.

19 hehtaarirajoitusalueeksi, jossa rakennuspaikkojen on oltava kooltaan vähintään hehtaarin eli neliömetrin suuruisia. Sama pätee suunnittelutarvealueeseen. Läntinen rantayleiskaava vuodelta 2005 kattaa Viralanjärven, Suojärven, Lähdelammin, Kuuslammin sekä Jokilanjoen ja Koskenjoen ranta-alueet n. 300 metrin etäisyydelle rannasta. Siinä on näin ollen ratkaistu rakennuspaikat myös kahdella keskeisellä kyläalueella: Myllynkylän risteyksessä sekä Viralan koulun ympäristössä Viralantien eteläpuolella. Tarkempia ranta-asemakaavoja on lisäksi tehty Viralanjärven, Suojärven, Lähdelammin ja Koskenjoen varteen maanomistajien aloitteesta ja 2000-luvuilla. Moottoritien itäpuolelle jäävää Viralan kylän aluetta koskee myös Turengin-Viralan osayleiskaava vuodelta 1993, mutta kaavaa ei ole vahvistettu joten se on oikeusvaikutuksettomana ohjeellinen. Muuta kylää ei ole kaavoitettu, mikä merkitsee, että rakennuslupaa haetaan suoraan rakennustarkastajalta ja rakennuspaikkaan sovelletaan Janakkalan kunnan rakennusjärjestyksen vaatimuksia mm. rakennuspaikan koosta ja rakentamisen määrästä. Rakennuspaikan on oltava vähintään 5000 neliömetriä ja asuinrakennuksen kerrosala saa olla 7% rakennuspaikan pinta-alasta. Oikealla yllä: Viralan rantayleiskaavoitetut alueet (Aineisto SYKE ) Oikealla alla: Vuonna 1993 laadittu ja vuoteen 2000 tähdännyt Turengin-Viralan osayleiskaava (Kuva Janakkalan kunta). 17

20 3. Kehittämistarpeet ja -keinot Kuva näyttää, mihin sodan jälkeen Karjalasta tullutta siirtoväki - yhteensä 100 henkeä - asettui Viralassa. Siirtoväen asuttaminen ja rantarakentaminen johtivat kylärakenteen hajautumiseen vasta 1900-luvun loppupuoliskolla (Kuva Viralan kyläkirjasta Yhtaikaa! sano Viralan pojat, Viralan kyläyhdistys ry) Kylärakenteen kehityksen analyysi Suunnittelijana Viralan kylän olemukseen ja kylärakenteeseen oli vaikeampi päästä kiinni kuin muissa kyläkaavahankkeen kylissä. Nykyinen Virala on nuori kylä, joka ei ole vuosisatoja vanhaa viljelys- ja kulttuurimaisemaa, kuten kylät Hämeessä yleensä. Itse asiassa Viralan peltoalan määrä on karttatarkastelun perusteella kasvanut huomattavasti vielä vuoden 1950-luvun puolivälin jälkeenkin, vaikka maanlaajuisesti maatalouden merkitys elinkeinona alkoi vähentyä jo 1960-luvulla. Näin ollen Viralan kehitys on ollut kovin erilaista kuin perinteisten hämäläiskylien kuten vaikkapa Tuuloksen Syrjäntaan, jossa lähes kaikki nykyisin viljelty maa oli peltona tai niittynä jo 1700-luvulla. Viralalla voi ajatella olleen jonkinlaista historiaa hajakylänä (1700-luvun lopulla torppa ja mylly, 1840-luvulla kolme torppaa) jo ennen kartanon mailla sijainneen ryhmäkylän 1870-luvulla tapahtunutta hajottamista. Kuitenkin uudessa (nykyisessä) paikassaankin kylän ensimmäiset talot eli tilat asettautuivat melko lähekkäin toisiaan - joskaan mistään ryhmäkylästä ei enää voinut puhua. Kylän ydinalue jäi vuonna 1912 valmistuneen koulun ja Kanssin talon väliin. Myllyn yhteydessä oli niin ikään rakennusten tihentymä. Näin oli peruskartan perusteella ainakin 1950-luvulle, mutta nykykartalla uuden Viralan kylän vanha ydinaluekaan ei enää hahmotu minkäänlaisena tiivistymänä. Käytännössä vasta Karjalan siirtolaisten asuttaminen 1945 alkaen (100 henkilöä, kun kylän nykyinen asukasmäärä n.280 henkilöä! ) ja rantarakentaminen luvuilta lähtien muuttivat kylärakenteen nykyisenkaltaiseksi. Rakennettu vyöhyke laajentui päämaanteihin Viralantiehen ja Kuuslammintiehen nähden niin niin pituus- kuin leveyssuunnassakin ja hajaantui järvien ja jokien rannoille. Henkilöautoilun yleistyminen

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015

Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015 Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015 Suunnittelutarveratkaisu / Koskimäki / Ohkolan kylä, Eerola-Kortistotie / 505-410-57-5 / Omakotitalon rakentaminen määräalalle 2 /

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous >

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 Östensön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 2 Sisällysluettelo: 1. KAAVA-ALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua?

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Maaseutututkijatapaaminen Karstulassa yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö 1 Mitä eheyttäminen on? MRL 44 kyläyleiskaavoituksesta Kyläkaavoituksen kehittämishanke

Lisätiedot

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava)

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Pori 609 Lampaluoto 420 SISÄLTÖ 1. Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö 2. Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

9 KAAVASELOSTUS Harju-Härkälä 2:n asemakaava

9 KAAVASELOSTUS Harju-Härkälä 2:n asemakaava Someron kaupunki 9 4.7 Maanomistus Kaavoitettava alue on pohjois- ja länsiosaltaan kaupungin omistuksessa sekä itä- ja eteläosiltaan yksityisessä omistuksessa. Kuvassa kaupungin omistamat maat turkoosilla

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

Kerimäen kunta Anttolan yleiskaavamuutos

Kerimäen kunta Anttolan yleiskaavamuutos Kerimäen kunta Anttolan yleiskaavamuutos Kaavaehdotukseen on nähtävilläolon (1. 30.11.2012) jälkeen tehty muutoksia. Muutoksista on kuultu maanomistajia erikseen. Maanomistajat ovat kommentoineet muutoksista

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Miksi tiivistää kyliä? Miksi ei? Kehittyvät kylät seminaari 16.12.13 Gustav Tallqvist, YSI Valtuustoryhmän puheenvuoro

Miksi tiivistää kyliä? Miksi ei? Kehittyvät kylät seminaari 16.12.13 Gustav Tallqvist, YSI Valtuustoryhmän puheenvuoro Miksi tiivistää kyliä? Miksi ei? Kehittyvät kylät seminaari 16.12.13 Gustav Tallqvist, YSI Valtuustoryhmän puheenvuoro Sipoon kylät ja suurjako Ennen suurjakoa Suurjaon jälkeen = nyt Kylissä on yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Mika Ristimäki ( esitys), Ville Helminen, Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen kestävä

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunginhallitus 195 26.05.2014. 195 Asianro 1389/10.03.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunginhallitus 195 26.05.2014. 195 Asianro 1389/10.03.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) 195 Asianro 1389/10.03.00/2014 Vastine oikaisuvaatimukseen koskien suunnittelutarveratkaisua Haminanlahti, Vuorenlehto 410-5-110 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA

PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.9.2009, 12.1.2012 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Koiviston ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne (635)

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali vs.

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi

Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi KAAVAMUUTOSHAKEMUS 1 (6) 26.11.2014 Taipalsaaren kunta Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi Hakija Yhteyshenkilöt Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi, Kiinteistö- ja mittaustoimi Villimiehenkatu

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

1 S ivu TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030 TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030

1 S ivu TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030 TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030 1 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030 2 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 SISÄLTÖ: sivu 29 32 33 36 37 40 44 48 50 49 3 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/

Lisätiedot

1 RAKENNUS- Kunnan tai kaupungin osa / kylä Kortteli ja tontti / rakennuspaikka Rek. n:o Koko tila PAIKKA Määräala

1 RAKENNUS- Kunnan tai kaupungin osa / kylä Kortteli ja tontti / rakennuspaikka Rek. n:o Koko tila PAIKKA Määräala Suunnittelutarveratkaisu- OULUN SEUDUN RAKENNUSVALVONNAT hakemus Hailuoto Haukipudas Kempele Kiimiki Liminka (MRL 137 ) Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee MRL 16

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Kopsamoon laadittavana olevan kyläosayleiskaavan ehdotusvaiheen kaava-aineisto on ollut nähtävillä 29.4. 29.5.2015 välisen ajan.

Kopsamoon laadittavana olevan kyläosayleiskaavan ehdotusvaiheen kaava-aineisto on ollut nähtävillä 29.4. 29.5.2015 välisen ajan. Liite 8 1 (5) Ehdotusvaiheen palauteraportti Juupajoen kunta Kopsamon kyläosayleiskaava Ehdotusvaiheesta saadut lausunnot ja muistutukset sekä kaavanlaatijan vastine näihin Sisällysluettelo Kopsamoon laadittavana

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot