Viron kirkollisen työn hankkeen raportti 1/2014

Transkriptio

1 1 Viron kirkollisen työn hankkeen raportti 1/2014 Kumppani Raportoija Viron evankelisluterilainen kirkko, EELK Christina Heikkilä, KIT-koordinaattori Hankkeen kuvaus Viron evankelisluterilainen kirkko eli vuosikymmenet ateististen ja kommunistisen neuvostovallan keskellä. Vaikka kirkko säilyi, niin kristillisten perinteen välittyminen uusille sukupolville heikkeni. Tällä hetkellä virolaiset luetaan Euroopan maallistuneimpien kansakuntien joukkoon. Vain noin joka kymmenes virolainen pitää itseään kristittynä. Kirkon ja seurakuntien vastuupaikoilla on lahjakkaita ja aikaansaavia ihmisiä, sekä teologeja ja maallikoita. Suomalaisten lähetystyöntekijöiden tarjoaman tuen tarve kuitenkin jatkuu ja tuovat kirkkoon omaa erityisosaamistaan. Taloudellisella tuella on edelleen huomattava merkitys kirkon oman kapasiteetin vahvistamisessa ja uuden sukupolven kasvattamisessa Kristuksen tuntemiseen ja seurakuntien vastuutehtäviin. Suomen Lähetysseura tukee Viron kirkkoa monen työmuodon kautta. Hankkeen toiminnot raportointi aikana Tavoittava työ (101) Sauen alueella jossa ei ole ollut luterilaista seurakuntaa kehitetään seurakunnallista toimintaa. Anu ja Juha Väliaho ovat syksystä 2012 alkaen auttaneet kehittämään työtä Sauen alueella osana Keilan seurakunnan toimintaa. Pääpaino on sunnuntaissa jumalanpalveluksissa. Tavoitteena on saada lisää osallistujia jumalanpalveluksiin, työikäisiä ja nuoria, syventää heidän kristillistä tietämystään ja rohkaisemaan heitä ottamaan vastuuta seurakunnasta.juha toimii pastorina ja Anu diakonina. Seurakuntatyössä (102) keskeinen toimintamuoto ovat seurakuntakoulut missä opetetaan kristillisen uskon ja elämän perusasioita sekä rohkaistaan seurakuntalaisia kantamaan vastuuta oman seurakunnan toiminnasta. Seurakuntakoulut toimivat Haapsalussa, Keilassa/Sauella sekä Nississä. Seurakuntakoulu jotka Anu ja Juha Väliaho pitävät, on Viron kirkon Lähetyskeskuksen toimintaa. Musiikki- ja kulttuurityössä (110) tavoitteena on rohkaista seurakunnissa toimivia musiikin harrastajia palvelemaan kirkkoa omilla lahjoillaan sekä rikastuttaa jumalanpalvelus- ja musiikkielämää kirkossa. Työn tavoitteisiin kuuluu myös kirkon nuorisotyön tukeminen musiikkityön kautta, sekä vaihtoehtoisten jumalanpalvelusten toiminnan tukeminen kuten Tuomas- ja Emmaus messuja. Tero Ruotsala toimii Viron kirkon musiikkityössä. Pöltsamaan seurakunnan ja lähielueen seurakuntien nuorisomusiikkityön tukeminen on yksi tärkeä tavoite, myöskin rohkaista seurakuntien pappeja ja kanttoreita käyttämään nuoria hyväksi seurakuntien musiikkielämässä on tärkeä työ. Tähendus

2 2 Sönade Taga-raamattuillat, Tuomasmessut ja Emmausmessut toimivat joka kuukausi. Rainaru vennad gospelyhtyeen tuetaan taloudellisesti sekä työpanoksellisesti. Yhtye on valovoimaisin gospelyhtye Virossa. Merkittävä yhteistyö tehdään myös Hagerin seurakunnan Lambertus-kuoron kanssa. Nuorisotyö (155) Titta Hämäläinen toimii lapsi- ja nuorisotyön asiantuntijana Viron kirkon Lapsi- ja nuorisotyön yhdityksessä. Yhdistyksen toiminta on m.m pyhäkouluopettajien koulutus, lastenpäivien järjestäminen sekä uusien materiaalien tuottaminen. Tärkein nuorisotyön työmuoto on tällä hetkellä lukuvuoden mittainen Nuorten raamattu- ja lähetyskurssi missä Titta Hämäläinen toimii kurssisihteerinä. Kurssi koostuu yhdeksästä viikonlopusta ja on suunnattu vuotiaille nuorille jotka ovat käyneet rippikoulun. Kurssin aikana nuoret saavat kasvaa ja vahvistua uskossa sekä kristillisessä identiteetissään sekä oppia tuntemaan paremmin raamattua. Tavoitteena on että nuoret löytävät paikkansa omissa kotiseurakunnissaan missä he voivat palvella omilla lahjoillaan erityisesti lapsi- ja nuorisotyössä. Tähendus Sönade Taga-raamattuillat Tallinnassa, jotka järjestetään jatkokoulutuksena, toimivat nuorten hengellisenä lataamispaikkana mutta ovat avoimia kaikille. Lapsi- ja nuorisotyötä tuetaan myös Sakun seurakunnassa missä Titta osallistuu m.m pyhäkoulutyöhön sekä nuorten jumalanpalvelusten järjestämiseen. Minna ja Tommi Nikki toimivat Tallinnan tuomikirkkoseurakunnan missä he osallistuvat laaja-alaisesti lapsi-, perhe- ja nuorisotyöhön. Työn tavoitteena on monipuolistaa ja kehittää nuorisotyötä, vahvistaa vapaaehtoistoimintaa, tukea hengellistä kasvua ja vahvistaa lasten asemaa kirkossa. Sanan ja musiikin illat järjestetään kuukausittain Tuomiokirkossa. Lähetyskuoron tukeminen missä Tommi toimii kuoron bändijohtajana, on myös tärkeä osa työtä. Työkuvaan kuuluu myös pyhäkoulutyö, musiikkitoiminta lasten parissa sekä perhejumalanpalvelusten suunnittelu ja toteutus. Osallistuminen Katedraalinkoulun arkeen sekä sen kristillisen kasvatuksen tukemiseen on myös tärkeä osa heidän työtään. Perhetyö (185) Lähetysseura tukee Viron kirkon (EELK) perehtyötä kolmella työmuodolla: seurakunnallisen perhetyön tukeminen, perheneuvonnan käynnistäminen ja vaikutamistyö. Tavoitteena on ollut toteuttaa perhetyötä Viron kirkon ja Lähetysseuran strategioista käsin kumppanilähtöisesti. Perhetyössä on tuettu virolaisia seurakuntia heidän tarpeistaan käsin mm. organisoimalla koulutuksia, konsultoimalla ja tarjoamalla työvoimaa. Vuoden 2014 alussa avattiin ensmmäinen kirkon perheasian neuvottelukeskus, EELK Perekeskus, jota johtaa Pia Ruotsala. Perheneuvonta on kirkon uusin työmuoto ja sen tueksi toimi Perhekeskeisen perheneuvonnan käynnistäminen hanke, jonka kumppaneina on yhteiskunnallisia toimijoita, kuten Viron Sosiaaliministeriö, joka ensimmäistä kertaa rahoitti suoraan kirkon työtä Virossa. Vaikuttamistyössä on virolaisia verkostoja hyödyntämällä vaikutettu lasten hyvinvointiin, perheväkivallan vähentämiseen, avioliiton merkitykseen ja seurakuntien laaja-alaiseen perhetyöhön. Kirkon sisällä tietoisuutta perhetyön merkityksestä ja mahdollisuuksista on nostettu, mikä on ollut arkkipiispa Põderin tavoite ja siinä Lähetysseura on tukenut kirkkoa. Vammaistyö (195) Vammaistyössä missä Minna ja Nikki Tommi tekevät työtä, tavoitteena on vammaistyön kehittäminen, Viron kirkon ensimmäisen vammaistyön koordinaattorin tukeminen sekä vammaisten aseman vahvistaminen. Työssä järjestetään kirkkotunteja eli toiminnallisia raamattutunteja, jumalanpalveluksia, ehtoollishetkiä, perhepiiri, konsertteja, sielunhoito. Tuetaan myös vammaisten osallistuminen oman seurakunnan toimintaan. Toinen työmuoto josta Tero Ruotsala vastaa on apuvälinelainaamon organisoiminen. Työn tavoitteena on että mahdollisimman monille ihmisille olisi tarjolla apuvälineitä.

3 3 Kapasiteetin vahvistaminen (223) Suomen lähetysseuran keskeinen yhteistaho Viron evankelisluterilaisessa kirkossa on Misjonkeskus eli kirkon lähetyskeskus. Sen tehtävänä on tukea seurakuntia niiden pyrkiessä tavoittamaan uusia ihmisiä. Lähetyskeskuksen painoalueet ovat julistustyö, koulutus ja Virossa olevien ulkomaisten lähetystyöntekijöiden tukeminen. Lähetyskeskuksen tehtävänä on myös organisoida kirkon ulkolähetystä. Keskeisiä toimintamuotoja ovat lähetyskuoro, nuorten Lähetys ja raamattukurssi, Tähendus Sönade Taga-raamattuillat, plussmedia joka julkaisee neljä kertaa vuodessa nuorten pluss-lehden ja ylläpitää omia nettisivuja. Hankkeen tulokset ja vaikutukset raportointiaikana Tavoittava työ: Jumalanpalvelukset pidetään joka sunnuntai klo 13 Sauen kaupungin päiväkeskuksessa. Jumalanpalvelukseen on osallistunut ihmistä. Huhti-toukokuun ajan Anu ja Juha järjestivät Sauen Päiväkeskuksessa näyttelyn Meidän Kuvaraamattumme, jossa oli nähtävillä 21 suurta värikuvaa Vanhan ja Uuden testamentin kertomuksista. Maaliskuun 29. päivänä oli Tampereen eteläisen seurakunnan edustajat Virossa alle-kirjoittamassa sen ja Keilan seurakunnan välisen ystävyysseurakuntasopimuksen. Samalla sovittiin, että Tampereen seurakunnan diakonia- ja perhetyöntekijä Eveliina Ruokola tulee Lähetysseuran esikoulutusharjoitteluun syys-lokakuussa 1 ½ kuukaudeksi ja samaksi ajaksi keväällä 2015 Keilan seurakunnan Sauen työn avuksi. Seurakuntatyö: Seurakuntakoulu on pidetty Keilassa/Sauella, Nississä ja Haapsalussa. Toukokuussa alustettiin uuden seurakuntakoulun aloittamista syksyllä Tarton Maarian seurakunnassa. Musiikki- ja kulttuurityö: Maaliskuun lopussa järjestettiin bändileiri Pöltsamaan seurakunnassa johon osallistui 25 nuorta. Bändileirillä oli mukana paikallisten nuorten lisäksi Suomesta SLS:n nuorten tiimi, joka kantoi osaltaan vetivastuuta. Põltsamaan bändileiri oli rohkaiseva ja innostava niin suomalaisille, kuin myös virolaisille nuorille. Leirillä olleille bändeille järjestettiin konsertteja myöhemmin keväällä toiminneissa nuorten tapahtumissa. Ryhmät ovat saaneet uutta intoa ja uskoa tekemiseensä. Ilahduttavaa oli myös paikallisen kanttorin ja nuorisokuoron johtajan avoimen innostunut suhtautuminen musiikkityön monipuolistamiseen seurakunnassa. Tähendus Sönade Taga-raamattuilloissa Tero vastasi musiikista paikallisten muusikkojen kanssa. Mukana kevään aikana oli 15 muusikkoa. Tuomas- ja Emmausmessujen vasuunkantajien tukeminen on katsottu tärkeäksi ja hyödylliseksi. Reinaru vennad-yhtyeen tukeminen on mahdollistanut, sen että he voivat konsertoida myös niissä seurakunnissa, joilla aikaisemmin ei ole ollut varaa maksaa esim. äänentoistosta. Kevään aikana oli 6 konserttia eri puolilla Viroa, sekä Vaasan lähetysjuhlien aikaan konserttikiertue Suomessa. Yhtyeen konsertit ovat merkittävä apu ja innostus seurakuntien nuorisotyölle. Suomen kiertue tuki erityisesti yhtyeen jäseniä innostaen jatkamaan työtään Virossa. Lambertus-kuoron kanssa alkanut yhteistyö on avannut uusia ovia erityisesti kirkkomusiikkiliiton ja kirkkomuusikoiden keskuuteen. Pekka Simojoen Ylistys-levyn laululujen käännöstyöt ovat ainutlaatuinen lisä virolaiseen gospelmusiikki tarjontaan. Nuorisotyö: Nuorten Raamattu ja lähetyskurssista valmistui keväällä 13 kurssilaista. Lukuvuoden aikana osallistujat ovat kasvaneet, myöskin hengellisesti. Monet niistä ovat aktiivisesti mukana vastuunkantajina kotiseurakunnissaan, yksi on aloittanut teologiaopiskeluja, toinen on lähtenyt raamattukouluun Norjaan. Tähendus Sönade Taga- raamattuillat on pidetty kerran kuussa missä on ollut mukana ihmistä joka kerta. Sakun seurakunnan lapsityön kautta on tavoitettu noin

4 4 40 lasta Sakun alueelta. Noin 15 lasta kävi säännöllisesti pyhäkoulussa. Pyhäkoululaisista ei kukaan ole kastettu eivätkö tule kristitystä perheestä. Pääsiäislauantaina pidetyssä perhepäivässä kerrottiin pääsiäisen tapahtumia näytelmän kautta. Pärnun rovastikunnan lastenpäivä huhtikuussa toi yhteen noin 130 rovastikunnan lapsityöntekijää. Tulevaisuus näyttää, toteutuvatko suunnitellut rovastikunnalliset tapaamiset neljä kertaa vuodessa. Muuta toimintaa raportointijakson aikana on ollut m.m pyhäkoulutuntien tekeminen internettiin ekumeenisen toimikunnan kanssa, pyhäkoulun koulutuspäivä tammikuussa, sekä lapsi- ja nuorisotyön yhdistyksen strategian uudistaminen. Tallinnan tuomiokirkkoseurakunnassa on toiminut kaksi pyhäkoulua ja nuorten ryhmä, johon on osallistunut yhteensä 30 lasta ja nuorta. Edellisellä raportointikaudella aloitettu pyhäkoulujen alussa oleva välipalatarjoilu vakiintui ja lasten keskittyminen parani nälän tuoman levottomuuden sijaan. Pyhäkoulun sisältöä monipuolistettiin laulamisella ja draamallisella ilmaisulla. Kirkkoparkki vakiintui seurakunnan perustoiminnaksi ja kokosi noin 10 lasta kerrallaan päivän tekstin ja askartelun pariin. Lapsia perhekirkoissa oli noin 30, mikä on merkittävästi enemmän kuin jumalanpalveluksissa tavallisesti. Sanan ja musiikin illat kokosivat vastuunkantajiksi yhteensä 25 henkilöä ja illat sisällytettiin Tuomiokirkon säännölliseen toimintaan. Sanan ja musiikin iltojen hausbändistä kasvoi raportointikaudella tuomiokirkon historian ehkä ensimmäinen gospelyhtye Katedrali ansambel ja se esiintyi niin kirkossa kun kirkon puistossa Tallinnan Vanhan kaupungin päiviin liittyen. Lähetyskuoron bändi on raportointikaudella esiintynyt 7 paikkakunnalla ja siinä soitti 6 vapaaehtoista muusikkoa erilaisissa kokoonpanossa. Katedraalikoulun luovantoiminnan kerhoon osallistui 27 lasta ja musiikkitunneille 10 oppilasta. Katedraalikoulun jumalanpalveluksissa oli lasten lauluesityksiä ja erilaisia musiikkikokoonpanoja Tommi Nikin johdolla. Jo vuosia jatkunut jouluseimiprojekti on toiminut ilmeisesti liikkeellepanevana voimana monille muille seimiasetelmille. Kirkkoihin, päiväkoteihin ja nyt jopa Tallinnan raatihuoneen edustalle on ilmestynyt aina enemmän seimiasetelmia. Myöskin jouluseimi joka oli tuomiokirkossa näkyvissä loppiaiseen asti, on tullut tuomiokirkon vakitoiminnaksi ja sen ympärille luodaan kouluvierailuja. Perhetyö: Ekumeenisen parisuhde-työryhmän puheenjohtajana Pia Ruotsala johti prosessia, jonka tuloksena pidettiin valtakunnallinen Avioliittofestivaali ja koottiin yhdelle nettisivulle kaikki Virossa kirkkojen käyttöön tarkoitetut parisuhdeohjelmat ja koulutukset. Työn vaikutuksena on kohdattu 238 ihmistä perheneuvonnan kautta ja 35% heistä on tullut kuntien sosiaalityön tai Rikosuhripäivystyksen kautta. Kuusi (Haapsalu, Hageri, Kaarli, Põltsamaa, Pärnu, Saku, Risti) seurakuntaa on saanut tilaamansa hanke-, parisuhde- tai vanhemmuuskoulutuksen ja lisäksi on joka toinen viikko tarjottu äitien tukiryhmää Mustamäen seurakunnassa. Seurakuntien vapaaehtoisia ja heidän toimintamahdollisuuksia on tuettu mm. sielunhoito- ja prosessikoulutuksella, jonka ansiosta mm. 50 vapaaehtoista Pärnun Diakoniakeskuksen vapaaehtoista ovat kehittyneet perheiden kohtaajina ja auttajina. Perhekeskuksen puolivuotiskaudella on rekrytoitu neljä vapaaehtoista perheneuvojaa (mm. psykologi ja erityispedagogi), jotka ovat löytäneet seurakunnan jäseninä mahdollisuuden hyödyntää ammattitaitoaan ja terapiakoulutuksiaan kirkossa palvellen hädässä olevia lähimmäisiään. Kirkon täydennyskoulutuksessa perhetyön koulutusta on saanut yli 130 henkeä, mm. Suomen Kirkkohallituksen perheneuvonta-alan kouluttaja Tero Pulkkisen koulutuksessa. Mediatyön kautta on vaikutettu perheväkivalta-tietoisuuden kasvuun ja siihen, että väkivaltaiset naiset sekä heidän lapsensa saavat apua. EELK Perhekeskuksessa on autettu kahdeksaa perhettä, joissa väkivalta on ongelma. Viron kirkon näkyvyys ja kirkon asema tasaveroisena kumppanina yhteiskunnallisessa keskustelussa ovat parantuneet Perhekeskuksen työn vaikutuksena. Viron kunnat ja ministeriöt ovat myös ra-

5 5 hoittaneet kirkon perhetyötä, mikä on vahvistanut taloudellista riippumattomuutta ja auttanut muuttamaan ennakkoluuloista asennetta kirkkoa kohtaan positiivisemmaksi Virossa. Työn vaikutuksesta Tarton kaupungin ja ympäryskuntien kanssa on kartoitettu kirkollisen perheneuvonnan aloittamista ja luotu koulutusyhteistyö Viron Perheterapeuttien Yhdistyksen kanssa. Työn tuloksena on mahdollistettu suomalaisille lähetysystäville humanitäärisen avun tuominen suoraan virolaisseurakuntiin ja esim. Mustamäen kirkon rakentamisen hyväksi toimivan Magdakirpputorin varustaminen vaatteilla ja huonekaluilla. Perhetyön vaikutuksena on yli 200 suomalaista eri seurakunnista saanut mahdollisuuden käydä paikan päällä tutustumassa työhön. Ennen kaikkea työn tuloksena ja vaikutuksena on kohdattu ihminen, rakkaudellisesti hänen elämän kivuissaan rinnalla kulkien, hänen visiotaan tukien, hänelle uutta ammatillista antia tarjoten ja hänen lapsen ihmisarvoa kunnioittaen. Lähetysseuran tuella on perhetyön kautta kohdattu tuhansia virolaisia, monet heistä kirkkoon kuulumattomien uusien ihmisryhmien tai yhteiskunnassa syrjittyjen ihmisryhmien edustajia. Kaikkia heitä on kutsuttu Kristuksen ja Hänen kirkkonsa yhteyteen. Vammaistyö: Raportointikaudella kehitysvammatyön tiimi tavoitti yli 500 vammaista eri puolella Viroa. Kevään aikana selvisi, että kirkolla ei itsellä ole resursseja laajamittaisen lainaamotoiminnan perustamiseen. Suomesta tulleita apuvälineitä on jaettu seurakuntien kautta ja se on koettu toimivaksi malliksi. Keväällä alkoi Tallinnan köyhien sairaalan kanssa yhteistyö. Heillä on oma pieni varasto ja henkilökuntaa, joka voi apuvälineitä huoltaa ja jakaa. Tulevaisuudessa keskitytään kehittämään kyseistä yhteistyötä. Käytännössä yhteistyö tarkoittaa sitä, että Suomesta tulevia apuvälineitä viedään sairaalan varastoon, josta ihmiset voivat niitä käydä lainaamassa. Kapasiteetin vahvistaminen: Raamattuillat on järjestetty kerran kuussa. Lähetyskuoro juhli 16. syntymäpäiväänsä konsertilla Lääne.Nigulassa sekä osallitui helmi- että toukokuussa Sanan ja musiikin iltaan. Kesäkuussa kuoro teki kuoromatkan ja lauloi kolmen päivän aikana viidessä kirkossa Saarenmaalla rohkaisten paikallisia kristittyjä ja kutsuen kirkkoon uusia ihmisiä. Raamattu ja lähetyskurssilla siunattiin toukokouussa kolmatta opiskelijaryhmää jonka osallistujat käytyään kurssia lähti palvelemaan omiin seurakuntiinsa. Plusmedia on julkaissut kaksi numeroa raportointiaikana sekä järjestänyt opintopäiviä ja leirejä joiden tuloksena on syntynyt lehden jokainen numero. Erityisen aktiivisesti lähetyskeskus on osallistunut raamattuopetus-iltoihin missä Ilkka Puhakka on käynyt kerran kuussa opettamassa raamattua.. Kahdessa seurakunnassa on järjestetty luottamushenkilöiden koulutus. Viron kirkon lähetyspäivien suunittelu on jo aloitettu. Ne pidetään Viimsissä syyskuussa. Myöskin raamattukoulu aikuisille järjestetään syksyllä Muita huomioita/viestit työn tukijoille Kiitos kaikesta tuesta Viron kirkon lähetystyölle! Pyydämme muistamaan esirukouksessa nuorten Raamattu- ja lähetyskurssia, Sakun ja Tuomiokirkon pyhäkoululaisia ja koko Viron kristillistä kasvatusta sekä laaja-alaista perhetyötä ja perheneuvontaa. Pyydämme esirukousta myös Sauen seurakuntatoiminnalle, Seurakuntakoululle, musiikkityölle, vammaistyölle sekä Viron kirkon lähetyskeskukselle.