EE100 Viron kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015

Transkriptio

1 1 Viron kirkon työ Kumppani: Viron evankelis-luterilainen kirkko, EELK Hankkeen kuvaus Viro on yksi Euroopan maallistuneimpia maita. Vain alle kolmannes Virossa asuvista ihmisistä kuuluu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön. Yli 60 % ihmisistä sanoo, ettei ole kiinnostunut uskonnoista. Samalla Virossa on kuitenkin viimeisen väestönlaskennan mukaan edustettuna 90 erilaista uskonnollista yhteisöä. Kristillisiin kirkkoihin kuuluu noin 27 % väestöstä. Ero on valtava verrattuna toista maailmansotaa edeltäneeseen tilanteeseen, jossa luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuului noin 98 % väestöstä. Neuvostoaikana kristilliset perinteet yhteiskunnassa katkesivat ja tietämys kristinuskosta oheni valtavasti. Uskonnollista lukutaitoa on edelleen vähän, ja uskonnonopetusta saa noin 1 % koululaisista. Hengellistä etsintää on paljon, mutta useammin vastauksia etsitään muualta kuin kristillisestä kirkosta. Lähetysseuran työn tavoitteena on auttaa Viron luterilaista kirkkoa tavoittamaan kirkosta vieraantuneita ja vahvistamaan jäsentensä identiteettiä ja raamatuntuntemusta. Sitä kautta kirkko vahvistuu, seurakuntalaisten usko vahvistuu ja aktiivisuus kasvaa. Se on Viron kirkolle hyvin tärkeää myös siksi, että kirkon resurssit ovat edelleen erittäin rajalliset. Palkattuja työntekijöitä on vähän, palkat pieniä ja toimintaan ei ole paljon määrärahoja. Hankkeen toiminnot raportointiaikana Tavoittava työ (101) Anu ja Juha Väliaho ovat syksystä 2012 alkaen kehittäneet työtä Sauen alueella osana Keilan seurakunnan toimintaa. Sauella ei ole ennen sitä ollut luterilaisen kirkon toimintaa, vaikka kaupunki kuuluu Keilan seurakunnan alueeseen. Tavoitteena on saada lisää osallistujia jumalanpalveluksiin, tavoittaa työikäisiä ja nuoria, syventää heidän kristillistä tietämystään ja rohkaista heitä ottamaan vastuuta seurakunnasta. Seurakunnalle on etsitty omia tiloja, joista voisi tulla seurakunnan koti. Keilan seurakunnan kanssa on pyritty kehittämään yhteistyötä Tampereen ystävyysseurakuntien kanssa. Seurakuntatyössä (102) keskeinen toimintamuoto ovat seurakuntakoulut, joissa opetetaan syvennetysti kaksi vuotta kestävän kurssin aikana kristillisen uskon ja elämän perusasioita sekä rohkaistaan seurakuntalaisia kantamaan vastuuta oman seurakunnan toiminnasta. Seurakuntakouluja pitävät Anu ja Juha Väliaho. Juha palvelee myös Viron kirkon ainoaa herätysliikettä, Veljesseurakuntaa julistustyöllä Tallinnan Endla-kadun rukoushuoneella. Musiikki- ja kulttuurityössä (110) tavoitteena on rohkaista seurakunnissa toimivia musiikin harrastajia palvelemaan kirkkoa omilla lahjoillaan sekä rikastuttaa jumalanpalvelus- ja musiikkielämää kirkossa. Työn tavoitteisiin kuuluu myös kirkon nuorisotyön tukeminen musiikkityön kautta, sekä vaihtoehtoisten jumalanpalvelusten (mm. Tuomas- ja Emmaus-messut) toiminnan tuke-

2 2 minen. Tero Ruotsala toimii Viron kirkon musiikkityössä. Yksi tärkeä tavoite on rohkaista seurakuntien pappeja ja kanttoreita käyttämään nuoria seurakuntien musiikkielämässä. Tero tekee yhteistyötä Reinaru Vennad nimisen gospelyhtyeen ja Hagerin seurakunnan kamarikuoro Lambertuksen kanssa. Tero on mukana monissa seurakuntien tapahtumissa muusikkona tai musiikkivastaavana, kutsuen usein mukaan myös nuoria, aloittelevia musiikinharrastajia ja rohkaisten heitä palvelemaan. Nuorisotyö (155) Titta Hämäläinen toimii lapsi- ja nuorisotyön asiantuntijana Viron kirkon Lapsi- ja nuorisotyön yhdistyksessä. Hänen työnsä painopistealueena on lukuvuoden mittainen nuorten Raamattu- ja lähetyskurssi, josta Titta vastaa yhdessä paikallisista nuorista aikuisista koostuvan tiimin kanssa. Kurssi koostuu yhdeksästä viikonlopusta, kotitehtävistä ja harjoittelusta ja on suunnattu vuotiaille nuorille. Kurssin aikana nuoret saavat oppia tuntemaan Raamattua ja kasvaa ja vahvistua uskossa sekä identiteetissään kristittynä. Yhtenä tavoitteena on myös että nuoret löytävät paikkansa omissa kotiseurakunnissaan, missä he voivat palvella omilla lahjoillaan. Kurssin käyneille nuorille pyritään järjestämään mahdollisuuksia hengelliseen kasvuun ja tapaamisiin myös kurssivuoden jälkeen, yhtenä esimerkkinä tästä ovat kaikille avoimet raamattuopetusillat Tähendus Sõnade Taga. Yhdistyksen kautta Titta on mukana lapsityöntekijöiden ja nuorisotyöntekijöiden koulutuksessa sekä materiaalin tuottamisessa kirkon lapsi- ja nuorisotyöhön. Koulutuksissa ja vapaaehtoisten työntekijöiden tapaamisissa yhtä tärkeää kuin tiedot ja taidot on kokemusten jakaminen ja verkostoituminen, jotta kukaan ei joutuisi tekemään töitä aivan yksin. Titta on mukana myös Sakun nuoren seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä. Minna ja Tommi Nikki toimivat Tallinnan Tuomiokirkkoseurakunnassa, jossa he osallistuvat laaja-alaisesti lapsi-, perhe- ja nuorisotyöhön. Työn tavoitteena on monipuolistaa ja kehittää nuorisotyötä, vahvistaa vapaaehtoistoimintaa, tukea hengellistä kasvua ja vahvistaa lasten asemaa kirkossa. Sanan ja musiikin illat järjestetään kuukausittain Tuomiokirkossa. Työnkuvaan kuuluu myös pyhäkoulutyö, musiikkitoiminta lasten parissa sekä perhejumalanpalvelusten suunnittelu ja toteutus yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Seurakunnan jäsenten varustaminen ja rohkaiseminen työhön on keskeistä. Osallistuminen Katedraalikoulun arkeen sekä sen kristillisen kasvatuksen tukemiseen on myös tärkeä osa heidän työtään. Tommi luotsaa Tuomiokirkkoseurakunnan yhtyettä Katedraali Ansambel sekä Viron kirkon Lähetyskeskuksen kuoron, Misjonikoorin orkesteria. Sanan ja musiikin ilta huhtikuussa 2015 Tallinnan tuomiokirkossa. Katedraali ansamblissa Karvin Lillepea, Eva-Liisa Luhamets, Raul Arras, Mati Heinsar, Ahti Bachblum, Kristiina Lillepea ja Tommi Nikki. Kuva Minna Nikki.

3 3 Viron kirkon perhetyö (185) Tärkeimpinä perhetyön muotoina voi mainita Parisuhteen ja Vanhemmuuden palikoiden koulutukset, Avioliittofestivaalin ja kirkon Lapsi- ja nuorisotyön yhdistyksen perheleirin. Tavoitteena on tukea seurakuntia perhetyössä tarjoamalla heille materiaaleja, koulutusta ja resursseja. Perhetyössä toimii Pia Ruotsala. Vammaistyö (195) Vammaistyön tavoitteena on vammaistyön kehittäminen, Viron kirkon ensimmäisen vammaistyön koordinaattorin tukeminen sekä vammaisten aseman vahvistaminen. Työssä järjestetään kirkkotunteja eli toiminnallisia raamattutunteja, jumalanpalveluksia, ehtoollishetkiä, perhepiirejä, konsertteja, sielunhoitoa ja vammaisten rippikouluja. Tuetaan myös vammaisten osallistuminen oman seurakunnan toimintaan. Tätä työtä tekee Minna Nikki. Toinen työmuoto, josta vastaa Tero Ruotsala on apuvälinelainaamon organisoiminen. Työn tavoitteena on tarjota mahdollisimman monille ihmisille apuvälineitä arjen helpottamiseksi. Kapasiteetin vahvistaminen (223) Suomen Lähetysseuran keskeinen yhteistaho Viron evankelis-luterilaisessa kirkossa on Misjonikeskus eli kirkon lähetyskeskus. Sen tehtävänä on tukea seurakuntia niiden pyrkiessä tavoittamaan uusia ihmisiä. Lähetyskeskuksen painoalueet ovat julistustyö, koulutus ja Virossa olevien ulkomaisten lähetystyöntekijöiden tukeminen. Lähetyskeskuksen tehtävänä on myös organisoida kirkon ulkolähetystä. Viime aikoina on pyritty kehittämään mediatyötä radion ja internetin kautta. Hankkeen tulokset ja vaikutukset raportointiaikana Tavoittava työ: Anu ja Juha muistelevat kevään virstanpylväitä: Helmikuussa vihittiin Viron luterilaisen kirkon arkkipiispaksi Urmas Viilma, joka on sauelainen järjestimme Sauella tapaamisen Kohtaaminen Urmas Viilman kanssa. Arkkipiispaa tapaamaan tuli 115 ihmistä. Heti tuon tapaamisen jälkeen aloitimme Sauen päiväkeskuksessa Alfakurssin, johon tuli seitsemän osallistujaa. Kevään aikana pidimme Alfa-kurssin myös Harkujärven kirkossa. Molemmat kokemukset olivat erittäin hyviä ja rohkaisevia. Keväällä Juha piti päiväkeskuksessa suomen kielen opintoryhmää ja kitaransoiton ryhmää. Syksyllä ryhmät jatkuvat. Jumalanpalveluksia pidimme päiväkeskuksen tiloissa aina kesään saakka, jolloin saimme vuokrattua talon seurakunnan toimintaa varten. Talo tarvitsee kuitenkin remonttia. Iloitsemme siitä, että meillä on Sauella kanttorina marilainen Inga Pogonina, joka asuu nykyään Virossa. Keilan (jonka alaisuuteen Sauen seurakuntatyömme kuuluu) ja Tampereen seurakunnat solmivat reilu vuosi sitten ystävyysseurakuntasopimuksen. Helmikuun alussa Tampereen nuoret olivat Keilassa vierailulla ja meillä oli hyvä tapaaminen yhdessä virolaisten kanssa. Väkeä oli yllättävän paljon. Toiveissa ja rukouksissa on nuorisotyön käynnistäminen Keilan seurakunnassa. Maaliskuussa kävimme Tampereella vastavierailulla. Tarkoituksena on aloittaa vironkieliset jumalanpalvelukset Tampereella Keilan seurakunnan toimesta. Tampereella asuu useampi tuhat virolaista, mutta vironkielisiä jumalanpalveluksia ei ole. Haluamme että molemmat seurakunnat ovat tässä työssä sekä antajina että saajina. Kesän aikana jatkui vankilatyö, johon Anu on osallistunut Harkun ja Tallinnan vankiloissa suomalaisen vapaaehtoisryhmän tulkkina. Työ on ollut antoisaa mutta samalla aika vaativaa, kun on pitänyt tulkata käyttäen joka tilaisuudessa suomen, viron ja venäjän kielen taitoja.

4 4 Seurakuntatyö: Kaksivuotinen seurakuntakoulu saatiin keväällä päätökseen Haapsalussa ja Nississä. Kummankin ryhmän osanottajat saivat lopputodistuksensa yli kaksivuotisesta opiskelustaan, jonka aikana käytiin läpi 32 teemaa kristinuskon perusteista, Raamatusta, kirkkohistoriasta ja käytännöllisen seurakuntatyön eri muodoista. Syksyllä jatkamme seurakuntakoulua Tartossa ja aloitamme Paidessa, sanovat Väliahot. Musiikki- ja kulttuurityö: Tero kertoo: Kevään 2015 aikana toteutimme yhdessä Lambertus-kuoron kanssa kuusi Musiikki ja missio-iltaa. Illoissa esitimme ja yhdessä lauloimme kuulijoiden kanssa Pekka Simojoen "Ylistys"-cd:n lauluja, jotka on käännetty viroksi ja julkaistu "Ülistus"-cd:nä viime marraskuun lopussa. Lisäksi kerroin lähetystyöstä lähellä ja kaukana. Konsertit onnistuivat oikein hyvin. Oli ilo seurata, kuinka rohkeasti ja innostuneena ihmiset lauloivat mukana. Uudet ylistys-laulut on otettu erittäin hyvin vastaan ja erittäin iloinen olen siitä, että monet kuorot ja lauluryhmät käyttävät näitä lauluja. Tähendus Sõnade Taga -illat jatkuivat vielä kevään 2015 aikana. Viimeinen TST ilta oli erityisen juhlava. Paikalla oli Puhakan Ilkan lisäksi myös Jukka Jämsen ja Pekka Simojoki. Illassa musiikista vastasi tällä kertaa Lambertus-kuoro ja bändi. Oli hienoa laulaa Simojoen ylistyslauluja itse tekijän kanssa! TST illat ovat olleet erittäin suosittuja ja tykättyjä. Olen todella iloinen aktiivisesta vapaaehtoisryhmästä, joka on iltojen toteutuksesta vastuuta kantanut. Muusikoitakin oli kevään aikana mukana toistakymmentä. Monet muusikot ovat halukkaita ja valmiita antamaan omat lahjansa käyttöön evankeliumin eteenpäin viemisessä. Tuomasmessussa Jaanin kirkossa, toteutusvastuu siirtyi kevään aikana täysin paikallisten vapaaehtoisten käsiin. Siitä olin todella iloinen. Tähendus Sõnade Taga raamattuopetusiltojen päätösilta majataloillan tapaan Nõmme Rahun kirkossa.kuvassa kamarikuoro Lambertus ja yksi solisteista Samuel Markus Reinaru, Pekka Simojoki ja osa illan yhtyettä. Kuva Veiko Ilus.

5 5 Nuorisotyö: Nuorten Raamattu- ja lähetyskurssin neljäs vuosikurssi valmistui Kurssi oli pieni, vain 10 kurssilaista kahdeksasta eri seurakunnasta, mutta täynnä mahdollisuuksia. Kutsuimme kurssia Pietareiden kurssiksi: nuoret lähtivät harjoitteluissaan rohkeasti tekemään työtä luottaen Jumalaan kuin Pietari astuessaan veneestä aaltojen päälle. Kevään aikana raamattuopetusiltojen (TST) ensimmäisen vuoden materiaali saatiin koottua DVDlle. Suurta iloa tuotti raamattuopetusiltojen vapaaehtoisjoukko, joka hoiti iltojen järjestelyn kevään aikana hyvin itsenäisesti, kertoo Titta. Myös raamattuiltojen opettajan, Ilkka Puhakan kirja Taivaan mitta käännettiin kevään aikana viroksi ja se ilmestyi kesän alussa Lapsi- ja nuorisotyön yhdistyksen julkaisemana nimellä Taevane mõõdupuu. Kirja on selkeä opetus pelastuksesta ja kristityn vapaudesta olla Jeesuksen todistaja ja samalla selväsanaista opetusta Paavalin kirjeestä efesolaisille. Minna ja Tommi kertovat kevätkaudesta: Aloitimme uutena asiana lapsityöntekijöiden kouluttamisen seurakunnassamme. Käymme läpi Jeesuksen vertauksia, joita vapaaehtoiset työntekijät kertovat sitten eteenpäin lapsille ja nuorille. Iloksemme olemme huomanneet, että lasten määrä jumalanpalveluksissa ja heille suunnatussa ohjelmassa kirkossamme on kasvanut. Iloitsemme myös siitä, että lapsia ja perheitä otetaan enemmän huomioon jumalanpalvelusten suunnittelussa. Katedraalikoulu kasvaa koko ajan, oppilaita oli kevätjuhlassa jo 107. Siellä aloitteli myös esikoulu, ja Minna oli esikoulussa musiikinopettajana. Hengellisten laulujen kautta, joita opetuksessa käytimme, olivat usko ja Jumala luonnollinen osa elämää ja arkea. Katedraali ansamblilla on ollut keväällä monia esiintymisiä, mm. Vanhan kaupungin päivillä ja kristillisen radiokanavan, Raadio 7:n kiitostilaisuudessa. Tommia on työllistänyt myös tilaisuuksien mainosten tekeminen kristillisille radiokanaville yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Iloitsemme siitä, että saamme tehdä töitä lahjakkaiden ja työlleen omistautuneiden ihmisten kanssa, joiden olemuksesta ja työstä heijastuu Kristuksen rakkaus! Nuorten Raamattu- ja lähetyskurssin neljännen vuosikurssin päättäjäiskuva, kuvassa myös ohjaajatiimi. Kuva Tuuli Varik.

6 6 Perhetyö: Viron kirkon perhetyössä on tuettu seurakuntien perhetyötä ja viety päätökseen kirkon perhetyön käynnistämisen hanke Perhetyö on moninaista, eri seurakunnissa erilaista ja sen periaatteiden mukaan kirkko kulkee rinnalla koko ihmisen elinkaaren ajan. Tammi helmikuun vaihteessa järjestettiin Talussa Lapsi- ja nuorisotyön yhdistyksen valtakunnallinen perheleiri. Osallistujia oli paljon ja mukana monia kirkon työntekijöitä perheineen. Kevään aikana järjestettiin Parisuhteen ja Vanhemmuuden palikat koulutuksia seurakunnissa, kouluttajia koulutettiin yhteistyössä Teologisen Insitituutin kanssa. Maaliskuussa oli yhteiskristillinen Avioliittofestivaali Tallinnassa. Iloa tuo se, että yhä useammissa seurakunnissa otetaan vastuu perhetyöstä ja järjestetään perhekirkkoja sekä tukea perheille säännöllisesti. Pia muistelee: Erityisesti jäi mieleen se, että kun asessori Marko Tiitus vaimonsa Mirjamin kanssa oli saanut kouluttautua Vanhemmuuden palikat -kouluttajaksi, hyvin pian sen jälkeen alkoi heidän kotiseurakuntansa Viljandin Jaanin perheille vanhemmuustaitojen tukikoulutus eli hyvä sanoma lähti välittömästi leviämään. Vammaistyö: Minna on kiertänyt pitämässä kirkkotunteja kehitysvammaisten hoitokodeissa yhdessä Viron kirkon kehitysvammaisten pastorin Tiina Oolin ja Kansanlähetyksen lähetystyöntekijä Kirsti Malmin kanssa. Luovuuden ja havainnollistamisen kautta löytyy ilo ja sanoma Raamatun tekstien takaa. Usein myös henkilökunta osallistuu tilaisuuksiin ja tulee ehtoolliselle. Puhuttelevaa on aina uudelleen ja uudelleen oivaltaa juuri tämä on Kristuksen ruumis kaikessa kirjossaan, huokaa Minna. Jumalanpalvelus Sõmeran keskuslaitoksessa toukokuussa EELK:n kehitysvammatyön pastori Tiina Ool ja Minna Nikki mukana tekemässä toiminnallista saarnaa Sakkeuksesta. Kuva Eve Mägi.

7 7 Kapasiteetin vahvistaminen: Viron kirkon Lähetyskeskus julkaisi Tähendus Sõnade Taga DVDn ja oli mukana järjestämässä raamattuopetusiltoja. Mediatyötä kehittää voimakkaasti Plussmeedia, jonka työssä on mukana noin 40 nuorta vapaaehtoista. Nuoret tuottavat Viron ainoata kristillistä nuortenlehteä, Pluss, tekevät lyhytelokuvia nuorisotyön käyttöön ja kertovat ajankohtaisista tapahtumista ja uutisista eri kristillisissä kirkoissa nettisivuillaan ja sosiaalisessa mediassa. Keväällä alkoi myös nuorten radio-ohjelma kristillisellä radiokanavalla. Jokaisessa työmuodossa toimitaan ajoittain myös materiaalisen avun ja tuen välittäjinä: Tukea ja avustuskuormia tulee niin Suomesta kuin Virostakin, ja tarvitaan välikäsiä että apu päätyy tarvitsijoille. Tässä työssä auttavat monet vapaaehtoiset. Muita huomioita/viestit työn tukijoille Rukousaiheiksi haluamme jättää Viron lapset, nuoret ja perheet. Rukouksemme on, että kaikki lapset saisivat elää rakastavassa, väkivallattomassa kodissa ja että heillä olisi rinnallakulkijoina ja myös hengellisinä vanhempina turvallisia aikuisia. Rukoilemme seurakuntien vapaaehtoisten työntekijöiden puolesta, että he eivät uupuisi liian suurten työtaakkojen alle vaan saisivat iloa yhdessä tekemisestä. Pyydämme rohkaisevaa rukousta heille, jotka pelkäävät tai epäröivät antaa lahjojaan seurakunnan käyttöön tai ottaa vastuuta seurakunnassa. Isä Jumala, auta kasvamaan tehtävien mukana. Rukoustukea tarvitsevat myös kaikki he, jotka haluavat oppia tuntemaan paremmin Raamattua ja kolmiyhteistä Jumalaa erilaisissa koulutuksissa. Pyydämme johdatusta ja esirukousta Sauen uusien tilojen remontointiin. Pyydämme esirukousta syksyiselle vammaisten rippikoululeireille ja kaikille rippikoululaisille sekä heidän läheisilleen ja opettajilleen. Isä, anna meidän olla välittämässä jokaiselle ihmiselle sitä viestiä, että hän on tärkeä ja arvokas siksi, että Sinä olet hänet luonut ja lunastanut. Iso kiitos teille kaikille, jotka mahdollistatte ja kannattelette työtämme täällä Virossa esirukouksin ja muistamisin! Yksin emme työtä tee, toinen toista tarvitsee. Tuomme vaihtopöydälle lahjamme ja puutteemme. (VK 428:4)