Hoitohenkilöstön työnjako ja osaamisvaatimukset lääkehoidossa - tapaustutkimus Etelä-Karjalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoitohenkilöstön työnjako ja osaamisvaatimukset lääkehoidossa - tapaustutkimus Etelä-Karjalassa"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja, VSH Pia Jaatinen Nona Ruotsi Piia Veijalainen Hoitohenkilöstön työnjako ja osaamisvaatimukset lääkehoidossa - tapaustutkimus Etelä-Karjalassa

2 Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja, VSH Pia Jaatinen Nona Ruotsi Piia Veijalainen Ohjaajat: Anna-Maija Koskinen, Marja-Liisa Vesterinen Sivujen lukumäärä: 35 Liitteet: 1 kpl TIIVISTELMÄ Hoitohenkilöstön työnjako ja osaamisvaatimukset lääkehoidossa Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lääkehoidon työnjako ja osaamisvaatimukset. Näkökulmana olivat hoitohenkilöstön työnjako ja eri ammattiryhmien osaamisvaatimukset. jakautui seuraaviin tutkimusongelmiin: 1. Miten nykyinen laki lääkehoidosta ja terveydenhuoltoammattihenkilöstöstä määrittää tällä hetkellä tarvittavan osaamisen ja työn jaon? 2. Miten lääkehoitoa toteutetaan kansainvälisesti? 3. Miten lääkehoitoa on esitetty muutettavaksi? 4. Miten hoitohenkilökunnan osalta sovelletaan käytännössä voimassa olevaa lainsäädäntöä ja työnjakoa ja miten uusi lainsäädäntö sitä muuttaa? on osa SOTE-ENNAKOINTI-projektia, jossa ennakoidaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuutta. Osa-alueina työnjako ja uudistuva lainsäädäntö ja koko projektin lopputavoitteena on selvittää koulutuksen uudistamistarpeita. on ajankohtainen myös sen vuoksi, että se antaa tietoa, mitä valmisteilla oleva uusi laki muuttaa työnjaossa. Tämä opinnäytetyö on tehty kolmen lähihoitajaopiskelijan ryhmätyönä ja meitä kiinnostaa, muuttaako tuleva laki lähihoitajan työnkuvaa. Tämä opinnäytetyö on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus tapaus muodostuu Etelä-Karjalan alueella syksyllä 2009 kuudessa yksikössä toteutetuista henkilöstön haastatteluista. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella vanhainkodilta, kotihoidosta, vuodeosastolta, ryhmäkotimuotoisesta yksiköstä, palveluasunnoista sekä kotihoidosta. Tutkimukseen vastasi yhteensä yhdeksäntoista lähihoitajaa, yhdeksän sairaanhoitajaa ja viisi osastonhoitajaa. Aineisto analysoitiin tutkimusongelmittain sisällön analyysillä. Tämä on tapaustutkimus, joten tulokset pätevät tässä em. kohderyhmässä ja voivat vaihdella eri yksiköissä. Tutkimuksessamme kävi ilmi, että osalla tutkimukseen osallistuneista hoitajista oli tietämättömyyttä oman työyksikkönsä lääkehoidon toteutuksesta. Lääkehoidon toteutuksessa työnjako oli hyvinkin kirjavaa eri työyksiköiden kesken. Kotihoidossa lääkehoitoa toteuttivat kokonaisvaltaisesti kaikki työntekijät: sairaanhoitajat sekä lähihoitajat. Laitoshoidossa ja ryhmäkotimuotoisessa työyksikössä lääkehoidosta vastasivat pääsääntöisesti sairaanhoitajat ja osastonhoitaja. Työpaikkakohtaisissa lääkeluvissa ei eroja eri työyksiköiden välillä ollut. Suurin yksittäinen havainto oli, että lähihoitajista suurin osa oli tyytymättömiä, koska he eivät saa toteuttaa lääkehoitoa työssään. Myös lääkehoidon osaamisen varmistamisessa oli työyksikkökohtaisia eroja. Kysyimme tutkimuksessamme myös hoitajien mielipidettä rajatun lääkemääräämisoikeuden lakiesityksestä. Pääsääntöisesti hoitajat pitivät asiaa hyvänä. Avainsanat: lääkehoito, hoitohenkilöstö, työnjako, osaamisvaatimukset, vanhustyö

3 Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja, VSH Pia Jaatinen Nona Ruotsi Piia Veijalainen Ohjaajat: Anna-Maija Koskinen, Marja-Liisa Vesterinen Sivujen lukumäärä: 35 Liitteet: 1 kpl SISÄLTÖ 1 JOHDANTO n tarkoitus Tutkimusongelmat Tutkimusmenetelmä Viitekehys LÄÄKEHOITOA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA UUSI LAKIEHDOTUS Lääkehoitolaki Sairaanhoitajan (AMK), ensihoitajan, terveydenhoitajan ja kätilön lääkehoito-osaaminen Lähihoitajan lääkehoito-osaaminen Lääkehoidon tavoitteet ja perehdyttämissuunnitelma Lääkehoidon osaamisen ylläpito, kehittäminen ja seuranta Lääkehoitosuunnitelma Lääkkeenmääräämisoikeus ja vastuu Suonensisäinen neste ja lääkehoito PKV-lääkehoito Ilman koulutusta lääkehoitoon osallistuva Opiskelija lääkehoidossa Lakimuutosesitys Kansainvälinen lääkehoito TUTKIMUKSEN ESITTELY JA TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analysointi TULOKSET Työnjako lääkehoidossa Taulukko Oheisessa taulukossa 1 on koottuna eri ammattiryhmien työnjako Opiskelijoiden osallistuminen lääkehoitoon... 22

4 4.4 Lääkehoidon ohjeistus Lääkehoidon osaamisen varmistaminen Työpaikkakohtaiset lääkeluvat Lääkehoidon luvat ja näyttö Lääkehoidon lupien dokumentointi Lääkehoitolupien päivittäminen Lääkehoito-osaamisen hyödyntäminen Lääkehoidon opetussuunnitelman tunteminen Lääkehoidon käyttämätön osaaminen Rajatun lääkemääräämisoikeuden lakiuudistus Muita lääkehoidon osaamisesta ja työnjaosta esiin tulleita asioita OPINNÄYTETYÖPROSESSIN JA TULOSTEN ARVIOINTI Tavoitteiden saavuttaminen Tutkimusmenetelmän luotettavuuden arviointi n onnistumisen ja oppimisen arviointi Jatkotutkimuksen tarve... 34

5 Etelä-Karjalan aikusopisto 5 1 JOHDANTO Tämä opinnäytetyö koskettaa lääkehoidon työnjakoa ja osaamista lähihoitajan näkökulmasta. on osa SOTE-ENNAKOINTI -projektia, jossa ennakoidaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuutta. Ennakoinnin osa-alueina työnjako ja uudistuva lainsäädäntö. Koko projektin lopputavoitteena on selvittää sosiaali- ja terveysalan koulutuksen uudistamistarpeita. on ajankohtainen myös sen vuoksi, että se antaa tietoa, mitä valmisteilla oleva uusi lääkkeenmääräämisoikeutta koskeva lakialoite muuttaa työn jaossa. Tämä opinnäytetyö tehdään kolmen lähihoitajaopiskelijan ryhmätyönä ja meitä kiinnostaa, muuttaako tuleva laki lähihoitajan työnkuvaa. Koemme lääkehoidon erityisen kiinnostavana opinnäytetyön aihealueena. 1.1 n tarkoitus Tämän opinnäytetyön tehtävä on selvittää lääkehoidon työnjako ja osaamisvaatimukset. Näkökulmana on ollut hoitohenkilöstön työnjako ja eri ammattiryhmien osaamisvaatimukset. stä arvioidaan olevan hyötyä hoitolan työpaikoilla työskenteleville, jotta nykyinen lainsäädäntö tulisi tutuksi. mme perehdyttää nykyiseen lainsäädäntöön ja tulevaan lakimuutokseen. Sen vuoksi opinnäytetyöstä on hyötyä sekä hoitoalan työpaikoilla työskenteleville että meille itsellemme tulevina työntekijöinä. stä on hyötyä sote projektille, opettajille sekä opetussuunnitelman kehittämiselle. Kaikille tällä alalla työskenteleville ja siitä kiinnostuneille, koska soteprojekti on valtakunnallinen, ja sen tutkimusraportti on kaikkien käytettävissä. Tutkimuksen toteutuksesta kerrotaan luvussa kolme.

6 Etelä-Karjalan aikusopisto Tutkimusongelmat Opinnäyteyö jakautuu seuraaviin tutkimusongelmiin: 1. Miten nykyinen laki lääkehoidosta ja terveydenhuoltoammattihenkilöstöstä määrittää tällä hetkellä tarvittavan osaamisen ja työn jaon? Tähän tutkimusongelmaan annetaan vastaus teoriaosassa. 2. Miten lääkehoitoa toteutetaan kansainvälisesti? Tähän tutkimusongelmaan annetaan vastaus teoriaosassa. 3. Miten lääkehoitoa on esitetty muutettavaksi? Tähän tutkimusongelmaan annetaan vastaus teoriaosassa. 4. Miten hoitohenkilökunnan osalta sovelletaan käytännössä voimassa olevaa lainsäädäntöä ja työnjakoa ja miten uusi lainsäädäntö sitä muuttaa? Näihin tutkimusongelmiin annetaan vastaukset teoriaosassa. 1.1 Tutkimusmenetelmä Tämä opinnäytetyö on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Laadullisessa tutkimuksessa on tavoitteena kuvata, ymmärtää ja selittää tutkittavaa ilmiötä. Laadullisessa tutkimuksessa kirjoittamisella on tutkimuksessa merkittävämpi asema kuin teoriapohjaisessa tutkimuksessa. Tutkija analysoi koko ajan otettaan teoreettisesti terästäen ja näkemystään kirkastaen, eikä kirjoittaminen painotu tehdyn tutkimuksen jälkiselostukseen lukijalle tässä on perusero teoriapohjaisella tutkimuksella ja laadullisella tutkimuksella. Tutkija lähtee liikkeelle tutkimusprosessissaan empiirisistä havainnoista esim. litteroiduista haastatteluista, keskusteluista, havainnointiraporteista, kirjallisista raporteista. Havaintomateriaalia tulkitaan lähilukuisesti ja vertailevien muistiinpanojen ja analyysin avulla nostetaan merkittäviksi katsottavia teemoja havaintomaiseman näköalapaikoiksi, jotka sitten muotoillaan ja koodataan yleisimmiksi luokittelukategorioiksi. Tutkimusote on induktiivinen, se päätyy yksityisistä havainnoista yleisiin merkityksiin. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2000, 246.) Tapaus muodostuu Etelä Karjalan alueella kuudessa vanhuspalveluyksikössä toteutetussa henkilöstön haastattelussa. Menetelmä ja toteutus kuvataan tarkemmin luvussa kolme.

7 Etelä-Karjalan aikusopisto Viitekehys 1. tä ohjaava viitekehys on esitetty kuviossa 1. Johdantoluvun jälkeen esitellään lääkehoitolakia, lakimuutosesitystä ja kansainvälistä lääkehoitoa. Samalla vastataan tutkimusongelmiin 1 ja 2. Luvussa 3 kuvataan käytettyä tutkimusmenetelmää sekä esitellään opinnäytetyön empiirisen osan haastattelukohteena olleet vanhuspalveluyksiköt. Lisäksi selostetaan aineiston keruuta, käsittelyä ja analysointia. OPINNÄYTETYÖNRAPORTIN RAKENNE 1. JOHDANTO - n lähtökohdat ja tavoitteet 2. TEORIA-OSA lääkehoidon laki lakimuutosesitys kansainvälinen lääkehoito 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS casen esittely tutkimus menetelmän selostus aineiston keruu, käsittely ja analysointi 4. TUTKIMUSTULOKSET JA TULOSTEN YHTEENVETO 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 6. TUTKIMUKSEN ARVIOINTI Kuvio 1 n viitekehys.

8 8 2. LÄÄKEHOITOA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA UUSI LAKIEHDOTUS Tässä luvussa käydään läpi eri ammattiryhmien osalta lääkehoitolain toteutusta käytännössä. Lisäksi luvussa esitellään lääkehoitolain tuleva lakimuutos esitys ja kansainvälistä lääkehoitoa. 2.1 Lääkehoitolaki Opetusministeriö on laatinut osaamiskuvaksia, mitä sairaanhoitajan tutkinnon perusteissa (AMK) ja lähihoitajatutkinnon opetussuunnitelmassa ja näyttötutkinnon perusteissa määritellään, lääkehoidon opetukseen sisällöstä ja mitä tavoitteita lääkehoidon opetuksessa on. ( Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 29) Sairaanhoitajan (AMK), ensihoitajan, terveydenhoitajan ja kätilön lääkehoitoosaaminen Sairaanhoitajan, ensihoitajan, terveydenhoitajan ja kätilön on osaamiskuvausten perusteella tarkoitus saada koulutuksen aikana laaja-alaiset valmiudet eritasoisen lääkehoidon toteuttamiseksi. Sairaanhoitajan on osattava lääkehoito lääkärin määräysten mukaisesti eri annostelureittejä käyttäen. Suonensisäinen neste- ja lääkehoito, verensiirtojen toteuttaminen sekä näihin liittyvät valmistelut perifeerisen laskimon kanyloinnista lääkkeen käyttökuntoon saattamiseen lääkevalmistajan tai toimittajan kirjallisten ohjeiden mukaisesti. Sairaanhoitajan on myös osattava seurata potilaan tilaa, oireita sekä lääkehoidon vaikutusta lääkehoidon aikana ja sen jälkeen. Sairaanhoitajan on myös osattava lääkelaskut, lääkehoidon keskeiset toimenpiteet, esim. injektiot, potilaan ohjauksen ja itsehoitoon liittyvät tukemisen taidot. ( Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 29.) Lähihoitajan lääkehoito-osaaminen Lähihoitajan on osattava lääkehoidon toteutus lääkärin määräysten perusteella eri annostelureittejä käyttäen, injektioina lihakseen sekä ihon alle, lääkkeiden jakaminen tarjottimelle ja annostelu potilaalle. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 30).

9 9 Henkilöstön, joka toteuttaa lääkehoitoa, pitää ymmärtää lääkehoidon merkitys osana hoidon kokonaisuutta, sekä lääkehoidon koko kaari. Henkilöstön tulee tietää, miksi lääkettä annetaan, mitä lääkettä, antoreitit ja osata arvioida lääkehoidon vaikutusta. Henkilöstön on myös osattava juridisen, farmalogisen, fysiologisen, patofysiologisen sekä lääkelaskennan perustiedot. Myös hoidolliset vaikutukset, lääkkeiden käsittely, toimittaminen, hankinta, säilyttäminen ja hävittäminen pitää henkilöstön hallita. Lääkettä käyttökuntoon saatettaessa ja lääkettä potilaalle annosteltaessa on henkilöstön ymmärrettävä eri lääkemuotoja ja lääkevalmisteita sekä niiden ominaisuuksia, esim. ettei depot-tabletteja saa murskata. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 46,47.) 2.2 Lääkehoidon tavoitteet ja perehdyttämissuunnitelma Jokaisella työyksiköllä pitää olla perehdyttämissuunnitelma, johon kirjataan lääkehoidon tavoitteet. Määräaikaisen tai uuden työntekijän sekä opiskelijan tulee hallita nämä tavoitteet. Työyksikön esimies tai perehdyttämisestä vastaava henkilö on vastuussa, että työntekijällä on peruskoulutuksen antamat valmiudet toteuttaa lääkehoitoa. Työyksikössä testataan työntekijöiden lääkehoidon valmiutta. Esimerkiksi perehdytettävä jakaa lääkkeet perehdyttäjän valvonnassa muutaman kerran, ennen kuin voi saada oikeuden jakaa lääkettä. Tämän jälkeen vastaava lääkäri kirjoittaa lähihoitajalle lääkkeenjakoluvan, joka dokumentoidaan ja arkistoidaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 47.) 2.3 Lääkehoidon osaamisen ylläpito, kehittäminen ja seuranta Sosiaali- ja terveysministeriön säännösten ja valtakunnallisten suositusten mukaisesti työyksiköiden lääkehoidon osaamista kartoitetaan, koulutustarpeita arvioidaan ja osaamista ylläpidetään sekä kehitetään ja seurataan. Työnantaja on vastuussa lääkehoidon täydennyskoulutuksen järjestämisestä peruskoulutuksen saaneille terveyden-

10 10 huollon ammattihenkilöille sekä niille henkilöille, joilla ei ole lääkehoidon peruskoulutusta, mutta jotka kuitenkin osallistuvat lääkehoitoon työyksikössä. Henkilöstöllä on velvollisuus ylläpitää ammattitaitoa. Myös työnantajan järjestämään täydennys- ja muuhun lisäkoulutukseen on lääkehoitoa toteuttavalla henkilöstöllä velvollisuus osallistua. Seurantaa henkilöstön lääkehoidon toteuttamiseen liittyvistä valmiuksista, täydennyskoulutustarpeista ja koulutukseen osallistumisesta tehdään toimintayksikön täydennyskoulutusrekisterin avulla. Seurantaa voi myös tehdä alueellisessa ja seudullisessa yhteistyössä. Tällöin sairaanhoito- tai terveydenhuoltopiiri voi liittää täydennyskoulutusrekisterin yhteyteen tietoja lääkehoidon toteutumiseen liittyvistä asioista. Tietoja, joita täydennysrekisterin yhteyteen voidaan liittää ovat, lääkehoidon koulutus, tarjonta, toteutetut koulutukset, henkilöstön koulutukseen osallistuminen, kustannukset ja eritasoiseen lääkehoitoon oikeuttavat luvat. Myös työntekijöiden täydennyskoulutuksen ja lääkehoitotaitojen seurannassa voidaan tätä rekisteriä hyödyntää. Rekisteriä voidaan käyttää myös tukena vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa esimiehen kanssa. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 47,48.) 2.4 Lääkehoitosuunnitelma Työyksikön lääkehoitoa toteuttavan henkilöstön rakenne, tehtävät ja vastuualueet määritellään lääkehoitosuunnitelmassa. Toimintayksikön johto sekä terveydenhuollosta/lääketieteellisestä toiminnasta vastaava lääkäri yhteistyössä hoitotyön johtajan kanssa vastaavat lääkehoidon suunnittelusta ja organisoinnista. Esimiehet varmistavat, että yksikön lääkehoidon toteuttamiseen osallistuvalla henkilöstöllä on tarvittava osaaminen ja olosuhteet ovat oikeanlaiset lääkehoidon toteuttamiseksi. Esimiehen tehtäviin kuuluvat myös ohjaaminen ja valvonta lääkehoidon toteuttamisesta ja laadusta lääkehoitosuunnitelman mukaisesti sekä henkilöryhmien työnjako ja yhteistyö lääkehoidon toteuttamisesta niin, että jokaisen

11 11 edellytys koulutukseen pääsyyn on kolmen vuoden yhtäjaksoinen työkokemus sillä sektorilla, jolle lääkkeenmääräämisoikeuden saa. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 48.) Lääkkeenmääräämisoikeus ja vastuu Lääkkeen määräämisestä ja lääkehoidon kokonaisuudesta vastaa lääkäri. Lääkehoidon toteuttamisesta lääkärin määräysten mukaisesti vastaavat terveydenhuollon ammattihenkilöt. Hoidon tarpeen arvioinnista, lääkehoidon ohjauksesta, neuvonnasta ja vaikuttavuuden arvioinnista vastaa lääkäri yhteistyössä lääkehoidon koulutuksen saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 48,49.) Lääkärin tehtävänä on ottaa huomioon moniammatillinen osallistuminen ja yhteistyön huomioiminen lääkehoidon toteuttamisessa. Esim. millä tavoin suonensisäinen lääkehoito toteutetaan yövuoron aikana, mikäli yksikössä ei työskentele silloin lääkehoidon koulutuksen saanutta laillistettua terveydenhuollon ammattihenkilöä. Kokonaisvastuun lääkehoidon toteutumisesta terveydenhuollon yksikössä kantavat lääkehoidon koulutuksen saaneet laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt. Potilashoitoon liittyvät tehtäväjaon päättämiset, siihen liittyvät ohjaukset, neuvonta, arviointi sekä työyksikön lääkehuollon toimivuudesta huolehtiminen kuuluvat kokonaisvastuuseen. Nämä tehtävät kuuluvat esim. osastonhoitajan tai vastaavan sairaanhoitajan vastuu alueisiin. Vastuun omasta toiminnastaan kantaa kuitenkin jokainen lääkehoitoa toteuttava tai siihen osallistuva. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 48,49.) Suonensisäinen neste ja lääkehoito Lääkehoidon peruskoulutuksen saanut laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö voi toteuttaa suonensisäistä neste- ja lääkehoitoa (sairaanhoitaja, ensihoitaja, terveydenhoitaja ja kätilö), verensiirtohoitoa ja niihin liittyviä toimenpiteitä sekä kipupumppua vaativaa lääkehoitoa. Tähän suonensisäisen lääkehoitoon osallistuminen edellyttää

12 12 osaamisen varmistamista, tarvittaessa lisäkoulutusta ja toimintayksikön lääkärin myöntämää kirjallista lupaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 49.) Määräaikaisten työntekijöiden osaaminen pitää olla varmistettu eli heidän tulee antaa osastonhoitajalle tai vastaavalle sairaanhoitajalle näyttö osaamisestaan. Ja heillä tulee olla suoritettuna suonensisäistä lääkehoitoa ja verensiirtohoitoa koskeva lisäkoulutus. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 49.) Lisäksi määräaikaisilla työntekijöillä tulee olla toimintayksikössä myönnetty kirjallinen lupa, luvan myöntää vastaava lääkäri ja lupa dokumentoidaan ja arkistoidaan kuten vakinaistenkin hoitajien lääkehoitoluvat. Lääkkeettömän perusliuosta sisältävän nestepussin voivat vaihtaa lääkehoidon koulutuksen saaneet nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt. Mikäli laillistettua lääkehoidon koulutuksen saanutta terveydenhuollon ammattihenkilöstöä ei ole saatavilla, voi nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö aloittaa nestehoidon hätätilanteessa. Myös sydänpysähdyksen yhteydessä käytettävää adrenaliinia, suonensisäistä plasman korvausnestettä ja glukoosiliuosta voi antaa nimikesuojattu lääkehoidon koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattihenkilö, mikäli laillistettua terveydenhuollon ammattihenkilöä ei ole saatavilla. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 49.) PKV-lääkehoito PKV- lääkehoitoa eli pääasiassa keskushermostoon vaikuttava lääkehoitoa voivat toteuttaa koulutetut laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt (sairaanhoitaja, ensihoitaja, terveydenhoitaja ja kätilö). Nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat jakaa lääkkeitä potilaskohtaisiin annoksiin ja antaa lääkkeitä luonnollista tietä. Nimekesuojattu ammattihenkilö on henkilö, jolla on lain nojalla oikeus käyttää valtioneuvoston asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä (perushoitaja, lähihoitaja, mielenterveyshoitaja ja lastenhoitaja). He voivat myös pistää lääkkeen lihakseen ja ihon alle. Tämä vaatii kuitenkin työntekijän osaamisen varmistamisesta, perehdyttämistä tehtävään ja hänelle tulee olla myönnettynä kirjallinen lupa tehtävän suorittamiseen. Kirjallisen luvan myöntää osastonhoitaja tai vastaava lääkäri ja lupa arkistoidaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 49.)

13 Ilman koulutusta lääkehoitoon osallistuva Ensihoidon alueella poikkeuksen muodostavat ilman koulutusta toimivat lääkehoitoon osallistuvat pelastajat ja palomies-sairaankuljettajat. Heidän lääkehoidon osaamisensa tulee varmistaa ja lisäkoulutusta järjestää samoin periaattein kuten terveydenhuollon ammattihenkilöidenkin kohdalla. Kaikilla ensihoidossa vaativan tason lääkehoitoon osastuvilla tule olla terveysalan koulutus, joka sisältää laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön peruskoulutusta vastaavan lääkehoidon koulutuksen. Siirtymäaika on viisi vuotta. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 50.) Lääkehoitoa toteuttavilla epätyypillisillä alueilla yhteistyön merkitys lääkehoidon koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa korostuu erityisesti. Henkilöstö, jolla ei ole lääkehoidon peruskoulutusta, voi osallistua lääkehoidon toteuttamiseen yksittäistapauksissa tai tilannekohtaisen harkinnan ja riittävän lisäkoulutuksen jälkeen. Lääkehoitoon kouluttamaton henkilö voi osallistua luonnollista tietä (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 50.) Annettavan ja ihon alle pistettävän lääkehoidon toteuttamiseen. Terveydenhuollon ammattihenkilö antaa koulutuksen, ja terveydenhuollosta vastaava lääkäri kirjallisen luvan. Osaaminen tulee varmistaa säännöllisesti. Luvan myöntänyt lääkäri vastaa tehtävän edellyttämän osaamisen ja lisäkoulutuksen tason määrittelystä, lisäkoulutuksen järjestelyistä ja lääkehoidon laadusta. Laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö vastaa näytön vastaanottamisesta. Näissä tilanteissa lääkehoidon toteuttaminen perustuu potilaan ja/tai hänen omaisensa sekä lääkehoitoa toteuttavan työntekijän ja toimintayksikön johdon väliseen yhteiseen sopimukseen. Työnantaja vastaa lääkehoidon asianmukaisuudesta, työntekijä omasta toiminnastaan lääkehoitoa toteuttaessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 50.) Jotta työntekijä saavuttaa toimintayksikön lääkehoidon vaativuuteen vaadittavan osaamisen tason, on hänen saatava riittävää lisäkoulutusta, joka johtaa työtehtävien hallitsemiseen. Lääkehoitosuunnitelmassa määritellään tehtävänkuvat, vastuualueet lääkehoidon toteuttamisessa, vastuu tehtäviä siirrettäessä, moniammatillinen yhteistyö ja sen edellytykset. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 50.)

14 2.4.5 Opiskelija lääkehoidossa 14 Opiskelijaohjauksessa noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön antamaa suositusta. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa ja lähihoitajan tutkintoa suorittavat opiskelijat harjoittelevat työpaikkaohjaajan välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa koulutuksensa mukaista lääkehoitoa työssä oppimisjaksojen aikana. Ohjaajat ovat vastuussa opiskelijoista. ( Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 51.) Ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat sairaanhoitaja-, ensihoitaja-, kätilö-, ja terveydenhoitajaopiskelijat osallistuvat lisäksi vaativan lääkehoidon kuten suonensisäisen neste- ja lääkehoidon toteuttamiseen sekä niihin liittyviin valmistaviin toimenpiteisiin ohjaajan vastuulla ja välittömässä valvonnassa ja ohjauksessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 51.) Työssäoppimisjaksoilla ja lääkehoitoon ohjatussa harjoittelussa opiskelijoilta edellytetään riittäviä koulutuksessa saatuja tietoja ja taitoja sekä lääkelaskujen moitteetonta hallintaa. Harjoitteluyksikön pyytäessä opiskelijoiden tulee osoittaa lääkehoidon opintojensa laajuus sekä suoriutuminen opinnoista ja lääkelaskennasta. Opintojen laajuus voidaan esittää opintokortilla, jossa on siihen asti suoritetut kurssit ja tentit. Opiskelijoilta lääkehoidossa vaadittava osaamisen taso, lääkehoitoon osallistuminen ja lääkehoitoa koskevat oppimistavoitteet on otettava huomioon koulutuksenjärjestäjien ja harjoitteluyksiköiden ohjatussa harjoittelussa ja työssäoppimista koskevissa sopimuksissa otettava huomioon. Työnantaja määrittää opiskelijan oikeudet lääkehoidon toteuttamisessa, opiskelijan valmiudet ja työyksikön lääkehoidon vaativuuden huomioiden. Silloinkin, kun opiskelija toimii tilapäisesti terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 51.) 2.5 Lakimuutosesitys Ehdotettu lakimuutos toisi rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden sairaanhoitajille, kätilöille ja terveydenhoitajille. Tämä koskisi terveyskeskuksen ajanvaraus ja päivystysvastaanottoa, neuvolatoimintaa, koulu ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä työterveys-

15 15 huoltoa sekä sairaanhoitopiirin hoitamia terveyskeskuksen päivystyspalveluja, ei kuitenkaan yhteispäivystyksiä. Perusterveydenhuoltoa puolustusvoimissa tämä koskisi myös. Esitys ei koskisi ostopalveluita yksityisiltä yksiköiltä eikä terveyskeskuksen ulkoistettuja palveluita.( Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 51.) Lääkkeenmääräämisoikeus edellyttäisi palvelussuhdetta kuntaan tai kuntayhtymään ja terveyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin johtavan lääkärin kirjallista määräystä. Hoitajan osaaminen tulisi varmistaa riittävällä käytännön kokemuksella, vähintään kolmen vuoden työkokemuksella alueelta, jossa lääkkeen määrääminen tapahtuu, tai lisäkoulutuksella (45 op: kliininen lääketiede, farmakologia, reseptioppi, tautioppi, lääkehoitoon liittyvät säädökset ja ohjeet.) Osaaminen määriteltäisiin erikoispätevyytenä, josta Valvira sisällyttäisi henkilön hakemuksesta tiedot erikoispätevyydestä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Valviralta saataisiin myös yksilöintitunnus, jota käytetään lääkemääräyksiä laadittaessa. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä löytyy tieto oikeudesta, sen perusteena olevasta koulutuksesta, sen laajuudesta sekä työpaikasta. Valviralle laitetaan jäljennös kirjallisesta määräyksestä, sekä muutoksista ja oikeuden ja palvelussuhteen päättymisestä. Tämän tekee terveyskeskuksen vastaava lääkäri, puolustusvoimien perusterveydenhuollosta vastaava lääkäri tai sairaanhoitopiirin johtava lääkäri..(sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 51.) 2.6 Kansainvälinen lääkehoito Irlannissa on aloitettu vuonna 2007 koulutus rajattuun lääkkeen määräämisoikeuteen rekisteröidyille sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille. Koulutuksen tavoitteena on parantaa ja nopeuttaa potilaiden hoitoon pääsyä ja hyödyntää henkilöstön osaamista. Koulutuksen suorittaneista pidetään rekisteriä sekä seurataan koulutuksen laatua Työpaikkakohtainen sopimus tehdään terveydenhuollon työntekijän kanssa ja siinä määritellään lääkkeenmääräämisoikeuksien rajat. Irlannissa koulutuksen on suorittanut 64 hoitajaa. Koulutuksessa on 248 perusterveydenhuollossa tai sairaalassa työskentelevää hoitajaa. Hoitajien osittainen lääkkeenmääräämisoikeus on ollut käytössä

16 16 kansainvälisesti 2003 alkaen Etelä-Afrikassa, Ruotsissa, Englannissa, Espanjassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Koreassa, Uudessa-Seelannissa, Hollannissa ja Irlannissa. (Sairaanhoitajaliitto, sairaanhoitaja-lehti/5,2009).

17 17 3 TUTKIMUKSEN ESITTELY JA TOTEUTUS mme on osa sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden ennakointiin liittyvää SOTE-ENNAKOINTI -projektia, joka toteutetaan Etelä-Karjalan koulutuskuntaryhmässä Lappeenrannassa. Ennakoinnin tavoitteena on selvittää, minkälainen on tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan palvelurakenne, henkilöstörakenne ja ammattiryhmien välinen työnjako ja palveluprosessit. Yhtenä tutkimusongelmana on selvittää, miten uudistuva lakisäädäntö ja muu ohjeistus vaikuttavat prosesseihin, osaamistarpeisiin, ammattirakenteisiin sekä organisaatioiden ammattiryhmien työnjakoon. tä koskeva työnjako tapahtui niin, että aluksi jokaiselle opinnäytetyöntekijälle jaettiin jokin oma osa-alue, josta hän keräsi tietoa. Tämän jälkeen kirjoitettiin yhteinen teoriaosuus. Jokaiselle opinnäytetyöntekijälle mietittiin omat tutkimuskohteet, jossa kyselyt suoritettiin. 3.1 Tutkimusmenetelmä Tutkimuksemme käsittelee lääkehoidon työnjakoa ja osaamista eri terveydenhuollon työyksiköissä. Tutkimuksemme on laadullinen tapaustutkimus, joka toteutettiin Etelä- Karjalan alueella haastattelemalla kuudesta eri työyksiköstä lähihoitajia, sairaanhoitajia ja osastonhoitajia. Laadullinen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa. Laadullisessa tutkimuksessa tutkija luottaa enemmän omiin havaintoihinsa ja keskusteluihin, kuin erilaisiin mittausvälineisiin. Tutkimuksessa käytetään induktiivista analyysia, tutkijan tavoitteena on paljastaa tutkimuksessa odottamattomia seikkoja. Aineiston hankinnassa käytetään metodeja, joissa tutkittavien näkökulmat ja ääni pääsevät perille, mm. teemahaastattelu, osallistuva havainnointi, ryhmähaastattelut ja erilaisten dokumenttien ja tekstien diskursiiviset analyysit. Tyypillisiä tapaustutkimuksen aineiston hankintamenetelmiä ovat haastattelut, kirjallinen materiaali, osallistuva havainnointi ja kyselylomake.

18 18 Tutkimus muotoutuu tutkimuksen edetessä, toteutus on joustavaa ja suunnitelmia muutetaan olosuhteiden mukaan. Tutkimuskohde valitaan tarkoituksenmukaisesti, tapaukset ovat ainutlaatuisia ja aineistoa tulkitaan sen mukaisesti. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997,165.) Tapaustutkimus palvelee monenlaista lukijaa, koska tällainen tutkimus voidaan kirjoittaa myös kansankielelle. Tapaustutkimuksen etuja ovat myös sen toiminnallisuus ja se, että tuloksia voidaan soveltaa jossakin määrin käytäntöön. Se myös sallii yleistykset ja muodostaa tutkittavasta aiheesta kuvailevan materiaalin. ( Metsämuuronen 2006.) 3.2 Aineiston keruu ryhmämme koostuu meistä opinnäytetyöntekijöistä, ohjaavasta opettajasta ja ulkopuolisesta ohjaajasta. Haastattelukysymykset tehtiin yhteistyössä ohjaajien kanssa. Saimme ohjaajiltamme tapaustutkimusta koskevat saatekirjeet, jotka annoimme tutkimuskohteisiin tutkimislupaa anoessamme. Tutkimusluvat saatuamme veimme kyselylomakkeet tutkimuskohteisiin. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Strukturoitu haastattelu on yhtä kuin lomakehaastattelu, jossa haastattelija esittää haastateltavalle kysymyksiä valmiiksi luodusta kysymysluettelosta. (Wikipedia 2009.) Haastattelut tehtiin Etelä-Karjalan alueella kuudessa eri työyksikössä. Haastattelut tehtiin vanhainkodeilta, kotihoidosta, vuodeosastolta, palveluasunnoista ja ryhmäkotimuotoisesta yksiköstä. Osastonhoitaja jakoi kyselylomakkeet kaikille tutkimukseen osallistuville hoitajille. Kyselylomakkeita jaettiin neljäkymmentäkuusi ja vastauksia saatiin kolmekymmentäneljä. Vastausaikaa tutkimukseen oli kaksi viikkoa. Kaikista työyksiköistä emme saaneet vastauksia määräaikaan mennessä, joten annoimme viikon lisä-aikaa palauttaa kyselylomakkeet. Tutkimukseen osallistui yhdeksäntoista (19) lähihoitajaa, yhdeksän (9) sairaanhoitajaa sekä viisi (5) osastonhoitajaa. 3.3 Aineiston analysointi Aineisto litteroitiin eli kirjoitettiin auki jokaisen vastaajan jokaisen kysymyksen osalta ja käytiin läpi aihealueittain, jokainen purki omat haastatteluaineistonsa (tuloksensa).

19 19 Menetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, jossa haettiin yhteisiä ja erottavia asioita lääkehoidossa. Lyhyesti sisällönanalyysia voidaan määrittää seuraavasti: se on ihmisen minkä tahansa henkisen tuotteen, puhutun, piirretyn, kuvatun tai esitetyn sisällön tieteellistä tutkimusta. Sitä voidaan käyttää kaikenlaisen kirjallisen materiaalin analyysiin, esim. päiväkirjojen, puheiden ja kyselyiden. Suorilla lainauksilla aineistosta voidaan lisätä luotettavuutta raporttiin. Sisällönanalyysi on paljon käytetty menetelmä hoitotieteellisissä tutkimuksissa. (Tuumasta tekstiksi. Perusopas seminaari- ja opinnäytetyön tekijälle).

20 20 4 TULOKSET Seuraavassa esitetään tutkimusongelmittain (tapaus)tutkimuksen tulokset. 4.1 Työnjako lääkehoidossa Aluksi esitetään työnjaon pääperiaatteet kohderyhmittäin. Ensimmäisessä tutkimusongelmassa haluttiin selvittää, millainen työnjako lääkehoidossa on osastonhoitajien, sairaanhoitajien ja lähihoitajien välillä. tehtiin tiimityönä, ja tuloksissa yhdistetään vuodeosaston, vanhainkodin, ryhmäkodin, palveluasuntojen ja kotihoidon kohderyhmien tulokset. Lähihoitajan lääkehoidon toteutuksen työnkuva oli selvästi riippuvainen yksiköstä, jossa hän työskenteli. Laitoshoidossa lääkehoitoa toteuttivat kokonaisvaltaisesti vain sairaanhoitajat. Lähihoitajat antoivat jaettuja lääkkeitä doseteista ja lääkelaseista suun kautta sekä tarvittavia lääkkeitä potilaille. Osastonhoitaja osallistuu lääkehoitoon laitoshoidossa satunnaisesti, tämä johtuu siitä, että osastonhoitajalle kuuluu myös hallinnollisia töitä. Tämä ilmenee seuraavalla tavalla vastauksista: Työpaikallamme on tehty lääkehoidon suunnitelma, jossa määritellään lääkkeiden tilaus ja lääkkeiden jako selkeästi osastonhoitajan ja sairaanhoitajan tehtäväksi. Lääkehoidon työjako toteutuu huonosti, koska se on täysin sairaanhoitajien vastuulla. Kotihoidossa sairaanhoitajat ja lähihoitajat toteuttavat kokonaisvaltaisesti lääkehoitoa, eikä siellä ole erityistä työnjakoa. Ei erityistä työnjakoa, lähihoitajat ja sairaanhoitajat huolehtivat lääkkeenjaon, resepti ja apteekkiasiat omilta asiakkailtaan. Myös pistokset lihakseen ja ihon alle kuuluvat kaikille.

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Kaius Kaartinen Ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri TAYS Ensihoitokeskus, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Teiskontie 35 PL 2000 33521 Tampere LAUSUNTO

Kaius Kaartinen Ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri TAYS Ensihoitokeskus, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Teiskontie 35 PL 2000 33521 Tampere LAUSUNTO LAUSUNTO LSSAVI/4873/05.07.00/2015 Länsi- ja Sisä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 12.11.2015 Kaius Kaartinen Ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri TAYS Ensihoitokeskus, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

LOVe - kliinisten näyttöjen vastaanottajien koulutus kevät- 2015. Merja Nummelin Suunnittelija (ma) VSSHP, Kehittämispalvelut -yksikkö

LOVe - kliinisten näyttöjen vastaanottajien koulutus kevät- 2015. Merja Nummelin Suunnittelija (ma) VSSHP, Kehittämispalvelut -yksikkö LOVe - kliinisten näyttöjen vastaanottajien koulutus kevät- 2015 Merja Nummelin Suunnittelija (ma) VSSHP, Kehittämispalvelut -yksikkö Miksi LOVe -koulutus? Terveydenhuollon ammatissa toimivalla työntekijällä

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Lääkehoidon osaaminen verkossa (LOVe) - koulutuksen yhteiset linjaukset

Lääkehoidon osaaminen verkossa (LOVe) - koulutuksen yhteiset linjaukset Lääkehoidon turvallisuus Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus edellyttää ja valvoa, että työntekijöillä on työtehtävien vaatima peruskoulutus. Täydennyskoulutuksen avulla peruskoulutuksessa saatua

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

sivu 1 (8) Sähköinen lääkemääräys vaatimusmäärittely versio 2.8

sivu 1 (8) Sähköinen lääkemääräys vaatimusmäärittely versio 2.8 sivu 1 (8) LIITE 1: Lääkemääräyksiin ja toimitussanomaan liittyvät oikeudet 1 Lääkemääräyksiin liittyvät oikeudet (lääkemääräysten käsittelyyn liittyvät käyttöoikeudet) tila Toimittamaton lääkemääräys

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

ESIKOULUN, PERUSOPETUKSEN SEKÄ ÄÄMU- JÄ ILTÄPÄ IVÄ TOIMINNÄN LÄ Ä KEHOITOSUUNNITELMÄ. Lovisalayout

ESIKOULUN, PERUSOPETUKSEN SEKÄ ÄÄMU- JÄ ILTÄPÄ IVÄ TOIMINNÄN LÄ Ä KEHOITOSUUNNITELMÄ. Lovisalayout ESIKOULUN, PERUSOPETUKSEN SEKÄ ÄÄMU- JÄ ILTÄPÄ IVÄ TOIMINNÄN LÄ Ä KEHOITOSUUNNITELMÄ Lovisalayout SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. LÄÄKEHOIDON OSAAMISEN VARMISTAMINEN JA YLLÄPITÄMINEN... 3 3. LÄÄKKEEN ANTAMINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v. 2015-2016 Valtuuston info 6.6.2016 Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja Rajallisten henkilöstövoimavarojen kohdennus Hoitohenkilöstön resurssien kohdennus ja henkilöstömenojen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Psykiatri - Psykiatria TURVALLISEN LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN VAASAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

Psykiatri - Psykiatria TURVALLISEN LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN VAASAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Psykiatri - Psykiatria TURVALLISEN LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN VAASAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 1 2 Turvallinen lääkehoito -työryhmän hyväksymä Vaasa 30.1.2012 SISÄLTÖ LUKIJALLE......4 TAUSTAA...5 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA...6

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Suunnitelman perustana ja lähteinä on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön 2007 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta Sosiaali-

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.8.2015 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Päätös. Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Päätös. Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 319/2010 vp Hallituksen esitys laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Lääkärin/ hammaslääkärin tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Lääkärin/ hammaslääkärin tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Lääkärin/ hammaslääkärin tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 1:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-56-8 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.5.2016 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 8 / 2016 1 (6) Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa Lääkehoidon turvallisuus Oikein toteutettu, tehokas, turvallinen, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekeminen ja henkilökunnan työnjako oppilaan ohjaamisessa varmistavat harjoittelujakson onnistumista!

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekeminen ja henkilökunnan työnjako oppilaan ohjaamisessa varmistavat harjoittelujakson onnistumista! henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 1. harjoittelujaksolle apteekki Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekeminen ja henkilökunnan työnjako oppilaan ohjaamisessa varmistavat harjoittelujakson onnistumista!

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö, Esittelijäneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 29.10.2014 Maarit Mikkonen 1 Terhikki-rekisteri

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät ereseptiä

Suomeksi Näin käytät ereseptiä Suomeksi Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Tarkista, mitkä apteekit ja terveydenhuollon toimipaikat käyttävät jo ereseptiä. Saat

Lisätiedot

EKL -täydennyskoulutuksen kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 4

EKL -täydennyskoulutuksen kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 4 EKL -täydennyskoulutuksen kurssisuunnitelma Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 4 DOKUMENTIN MUUTOSHISTORIA Version Pvm Muutoksen sisältö nro 1.0 26.11.2009 1.1 31.5.2010 Lisätty kokeeseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) antoi asiassa lausunnon 27.2.2012 (liitteenä).

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) antoi asiassa lausunnon 27.2.2012 (liitteenä). 31.1.2013 Dnro 3426/2/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Iisa Suhonen VARTIJOIDEN OSALLISTUMINEN LÄÄKKEIDEN ANTAMISEEN VANKILOISSA 1 ASIA Erään vankien

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot