Hoitohenkilöstön työnjako ja osaamisvaatimukset lääkehoidossa - tapaustutkimus Etelä-Karjalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoitohenkilöstön työnjako ja osaamisvaatimukset lääkehoidossa - tapaustutkimus Etelä-Karjalassa"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja, VSH Pia Jaatinen Nona Ruotsi Piia Veijalainen Hoitohenkilöstön työnjako ja osaamisvaatimukset lääkehoidossa - tapaustutkimus Etelä-Karjalassa

2 Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja, VSH Pia Jaatinen Nona Ruotsi Piia Veijalainen Ohjaajat: Anna-Maija Koskinen, Marja-Liisa Vesterinen Sivujen lukumäärä: 35 Liitteet: 1 kpl TIIVISTELMÄ Hoitohenkilöstön työnjako ja osaamisvaatimukset lääkehoidossa Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lääkehoidon työnjako ja osaamisvaatimukset. Näkökulmana olivat hoitohenkilöstön työnjako ja eri ammattiryhmien osaamisvaatimukset. jakautui seuraaviin tutkimusongelmiin: 1. Miten nykyinen laki lääkehoidosta ja terveydenhuoltoammattihenkilöstöstä määrittää tällä hetkellä tarvittavan osaamisen ja työn jaon? 2. Miten lääkehoitoa toteutetaan kansainvälisesti? 3. Miten lääkehoitoa on esitetty muutettavaksi? 4. Miten hoitohenkilökunnan osalta sovelletaan käytännössä voimassa olevaa lainsäädäntöä ja työnjakoa ja miten uusi lainsäädäntö sitä muuttaa? on osa SOTE-ENNAKOINTI-projektia, jossa ennakoidaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuutta. Osa-alueina työnjako ja uudistuva lainsäädäntö ja koko projektin lopputavoitteena on selvittää koulutuksen uudistamistarpeita. on ajankohtainen myös sen vuoksi, että se antaa tietoa, mitä valmisteilla oleva uusi laki muuttaa työnjaossa. Tämä opinnäytetyö on tehty kolmen lähihoitajaopiskelijan ryhmätyönä ja meitä kiinnostaa, muuttaako tuleva laki lähihoitajan työnkuvaa. Tämä opinnäytetyö on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus tapaus muodostuu Etelä-Karjalan alueella syksyllä 2009 kuudessa yksikössä toteutetuista henkilöstön haastatteluista. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella vanhainkodilta, kotihoidosta, vuodeosastolta, ryhmäkotimuotoisesta yksiköstä, palveluasunnoista sekä kotihoidosta. Tutkimukseen vastasi yhteensä yhdeksäntoista lähihoitajaa, yhdeksän sairaanhoitajaa ja viisi osastonhoitajaa. Aineisto analysoitiin tutkimusongelmittain sisällön analyysillä. Tämä on tapaustutkimus, joten tulokset pätevät tässä em. kohderyhmässä ja voivat vaihdella eri yksiköissä. Tutkimuksessamme kävi ilmi, että osalla tutkimukseen osallistuneista hoitajista oli tietämättömyyttä oman työyksikkönsä lääkehoidon toteutuksesta. Lääkehoidon toteutuksessa työnjako oli hyvinkin kirjavaa eri työyksiköiden kesken. Kotihoidossa lääkehoitoa toteuttivat kokonaisvaltaisesti kaikki työntekijät: sairaanhoitajat sekä lähihoitajat. Laitoshoidossa ja ryhmäkotimuotoisessa työyksikössä lääkehoidosta vastasivat pääsääntöisesti sairaanhoitajat ja osastonhoitaja. Työpaikkakohtaisissa lääkeluvissa ei eroja eri työyksiköiden välillä ollut. Suurin yksittäinen havainto oli, että lähihoitajista suurin osa oli tyytymättömiä, koska he eivät saa toteuttaa lääkehoitoa työssään. Myös lääkehoidon osaamisen varmistamisessa oli työyksikkökohtaisia eroja. Kysyimme tutkimuksessamme myös hoitajien mielipidettä rajatun lääkemääräämisoikeuden lakiesityksestä. Pääsääntöisesti hoitajat pitivät asiaa hyvänä. Avainsanat: lääkehoito, hoitohenkilöstö, työnjako, osaamisvaatimukset, vanhustyö

3 Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja, VSH Pia Jaatinen Nona Ruotsi Piia Veijalainen Ohjaajat: Anna-Maija Koskinen, Marja-Liisa Vesterinen Sivujen lukumäärä: 35 Liitteet: 1 kpl SISÄLTÖ 1 JOHDANTO n tarkoitus Tutkimusongelmat Tutkimusmenetelmä Viitekehys LÄÄKEHOITOA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA UUSI LAKIEHDOTUS Lääkehoitolaki Sairaanhoitajan (AMK), ensihoitajan, terveydenhoitajan ja kätilön lääkehoito-osaaminen Lähihoitajan lääkehoito-osaaminen Lääkehoidon tavoitteet ja perehdyttämissuunnitelma Lääkehoidon osaamisen ylläpito, kehittäminen ja seuranta Lääkehoitosuunnitelma Lääkkeenmääräämisoikeus ja vastuu Suonensisäinen neste ja lääkehoito PKV-lääkehoito Ilman koulutusta lääkehoitoon osallistuva Opiskelija lääkehoidossa Lakimuutosesitys Kansainvälinen lääkehoito TUTKIMUKSEN ESITTELY JA TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analysointi TULOKSET Työnjako lääkehoidossa Taulukko Oheisessa taulukossa 1 on koottuna eri ammattiryhmien työnjako Opiskelijoiden osallistuminen lääkehoitoon... 22

4 4.4 Lääkehoidon ohjeistus Lääkehoidon osaamisen varmistaminen Työpaikkakohtaiset lääkeluvat Lääkehoidon luvat ja näyttö Lääkehoidon lupien dokumentointi Lääkehoitolupien päivittäminen Lääkehoito-osaamisen hyödyntäminen Lääkehoidon opetussuunnitelman tunteminen Lääkehoidon käyttämätön osaaminen Rajatun lääkemääräämisoikeuden lakiuudistus Muita lääkehoidon osaamisesta ja työnjaosta esiin tulleita asioita OPINNÄYTETYÖPROSESSIN JA TULOSTEN ARVIOINTI Tavoitteiden saavuttaminen Tutkimusmenetelmän luotettavuuden arviointi n onnistumisen ja oppimisen arviointi Jatkotutkimuksen tarve... 34

5 Etelä-Karjalan aikusopisto 5 1 JOHDANTO Tämä opinnäytetyö koskettaa lääkehoidon työnjakoa ja osaamista lähihoitajan näkökulmasta. on osa SOTE-ENNAKOINTI -projektia, jossa ennakoidaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuutta. Ennakoinnin osa-alueina työnjako ja uudistuva lainsäädäntö. Koko projektin lopputavoitteena on selvittää sosiaali- ja terveysalan koulutuksen uudistamistarpeita. on ajankohtainen myös sen vuoksi, että se antaa tietoa, mitä valmisteilla oleva uusi lääkkeenmääräämisoikeutta koskeva lakialoite muuttaa työn jaossa. Tämä opinnäytetyö tehdään kolmen lähihoitajaopiskelijan ryhmätyönä ja meitä kiinnostaa, muuttaako tuleva laki lähihoitajan työnkuvaa. Koemme lääkehoidon erityisen kiinnostavana opinnäytetyön aihealueena. 1.1 n tarkoitus Tämän opinnäytetyön tehtävä on selvittää lääkehoidon työnjako ja osaamisvaatimukset. Näkökulmana on ollut hoitohenkilöstön työnjako ja eri ammattiryhmien osaamisvaatimukset. stä arvioidaan olevan hyötyä hoitolan työpaikoilla työskenteleville, jotta nykyinen lainsäädäntö tulisi tutuksi. mme perehdyttää nykyiseen lainsäädäntöön ja tulevaan lakimuutokseen. Sen vuoksi opinnäytetyöstä on hyötyä sekä hoitoalan työpaikoilla työskenteleville että meille itsellemme tulevina työntekijöinä. stä on hyötyä sote projektille, opettajille sekä opetussuunnitelman kehittämiselle. Kaikille tällä alalla työskenteleville ja siitä kiinnostuneille, koska soteprojekti on valtakunnallinen, ja sen tutkimusraportti on kaikkien käytettävissä. Tutkimuksen toteutuksesta kerrotaan luvussa kolme.

6 Etelä-Karjalan aikusopisto Tutkimusongelmat Opinnäyteyö jakautuu seuraaviin tutkimusongelmiin: 1. Miten nykyinen laki lääkehoidosta ja terveydenhuoltoammattihenkilöstöstä määrittää tällä hetkellä tarvittavan osaamisen ja työn jaon? Tähän tutkimusongelmaan annetaan vastaus teoriaosassa. 2. Miten lääkehoitoa toteutetaan kansainvälisesti? Tähän tutkimusongelmaan annetaan vastaus teoriaosassa. 3. Miten lääkehoitoa on esitetty muutettavaksi? Tähän tutkimusongelmaan annetaan vastaus teoriaosassa. 4. Miten hoitohenkilökunnan osalta sovelletaan käytännössä voimassa olevaa lainsäädäntöä ja työnjakoa ja miten uusi lainsäädäntö sitä muuttaa? Näihin tutkimusongelmiin annetaan vastaukset teoriaosassa. 1.1 Tutkimusmenetelmä Tämä opinnäytetyö on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Laadullisessa tutkimuksessa on tavoitteena kuvata, ymmärtää ja selittää tutkittavaa ilmiötä. Laadullisessa tutkimuksessa kirjoittamisella on tutkimuksessa merkittävämpi asema kuin teoriapohjaisessa tutkimuksessa. Tutkija analysoi koko ajan otettaan teoreettisesti terästäen ja näkemystään kirkastaen, eikä kirjoittaminen painotu tehdyn tutkimuksen jälkiselostukseen lukijalle tässä on perusero teoriapohjaisella tutkimuksella ja laadullisella tutkimuksella. Tutkija lähtee liikkeelle tutkimusprosessissaan empiirisistä havainnoista esim. litteroiduista haastatteluista, keskusteluista, havainnointiraporteista, kirjallisista raporteista. Havaintomateriaalia tulkitaan lähilukuisesti ja vertailevien muistiinpanojen ja analyysin avulla nostetaan merkittäviksi katsottavia teemoja havaintomaiseman näköalapaikoiksi, jotka sitten muotoillaan ja koodataan yleisimmiksi luokittelukategorioiksi. Tutkimusote on induktiivinen, se päätyy yksityisistä havainnoista yleisiin merkityksiin. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2000, 246.) Tapaus muodostuu Etelä Karjalan alueella kuudessa vanhuspalveluyksikössä toteutetussa henkilöstön haastattelussa. Menetelmä ja toteutus kuvataan tarkemmin luvussa kolme.

7 Etelä-Karjalan aikusopisto Viitekehys 1. tä ohjaava viitekehys on esitetty kuviossa 1. Johdantoluvun jälkeen esitellään lääkehoitolakia, lakimuutosesitystä ja kansainvälistä lääkehoitoa. Samalla vastataan tutkimusongelmiin 1 ja 2. Luvussa 3 kuvataan käytettyä tutkimusmenetelmää sekä esitellään opinnäytetyön empiirisen osan haastattelukohteena olleet vanhuspalveluyksiköt. Lisäksi selostetaan aineiston keruuta, käsittelyä ja analysointia. OPINNÄYTETYÖNRAPORTIN RAKENNE 1. JOHDANTO - n lähtökohdat ja tavoitteet 2. TEORIA-OSA lääkehoidon laki lakimuutosesitys kansainvälinen lääkehoito 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS casen esittely tutkimus menetelmän selostus aineiston keruu, käsittely ja analysointi 4. TUTKIMUSTULOKSET JA TULOSTEN YHTEENVETO 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 6. TUTKIMUKSEN ARVIOINTI Kuvio 1 n viitekehys.

8 8 2. LÄÄKEHOITOA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA UUSI LAKIEHDOTUS Tässä luvussa käydään läpi eri ammattiryhmien osalta lääkehoitolain toteutusta käytännössä. Lisäksi luvussa esitellään lääkehoitolain tuleva lakimuutos esitys ja kansainvälistä lääkehoitoa. 2.1 Lääkehoitolaki Opetusministeriö on laatinut osaamiskuvaksia, mitä sairaanhoitajan tutkinnon perusteissa (AMK) ja lähihoitajatutkinnon opetussuunnitelmassa ja näyttötutkinnon perusteissa määritellään, lääkehoidon opetukseen sisällöstä ja mitä tavoitteita lääkehoidon opetuksessa on. ( Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 29) Sairaanhoitajan (AMK), ensihoitajan, terveydenhoitajan ja kätilön lääkehoitoosaaminen Sairaanhoitajan, ensihoitajan, terveydenhoitajan ja kätilön on osaamiskuvausten perusteella tarkoitus saada koulutuksen aikana laaja-alaiset valmiudet eritasoisen lääkehoidon toteuttamiseksi. Sairaanhoitajan on osattava lääkehoito lääkärin määräysten mukaisesti eri annostelureittejä käyttäen. Suonensisäinen neste- ja lääkehoito, verensiirtojen toteuttaminen sekä näihin liittyvät valmistelut perifeerisen laskimon kanyloinnista lääkkeen käyttökuntoon saattamiseen lääkevalmistajan tai toimittajan kirjallisten ohjeiden mukaisesti. Sairaanhoitajan on myös osattava seurata potilaan tilaa, oireita sekä lääkehoidon vaikutusta lääkehoidon aikana ja sen jälkeen. Sairaanhoitajan on myös osattava lääkelaskut, lääkehoidon keskeiset toimenpiteet, esim. injektiot, potilaan ohjauksen ja itsehoitoon liittyvät tukemisen taidot. ( Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 29.) Lähihoitajan lääkehoito-osaaminen Lähihoitajan on osattava lääkehoidon toteutus lääkärin määräysten perusteella eri annostelureittejä käyttäen, injektioina lihakseen sekä ihon alle, lääkkeiden jakaminen tarjottimelle ja annostelu potilaalle. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 30).

9 9 Henkilöstön, joka toteuttaa lääkehoitoa, pitää ymmärtää lääkehoidon merkitys osana hoidon kokonaisuutta, sekä lääkehoidon koko kaari. Henkilöstön tulee tietää, miksi lääkettä annetaan, mitä lääkettä, antoreitit ja osata arvioida lääkehoidon vaikutusta. Henkilöstön on myös osattava juridisen, farmalogisen, fysiologisen, patofysiologisen sekä lääkelaskennan perustiedot. Myös hoidolliset vaikutukset, lääkkeiden käsittely, toimittaminen, hankinta, säilyttäminen ja hävittäminen pitää henkilöstön hallita. Lääkettä käyttökuntoon saatettaessa ja lääkettä potilaalle annosteltaessa on henkilöstön ymmärrettävä eri lääkemuotoja ja lääkevalmisteita sekä niiden ominaisuuksia, esim. ettei depot-tabletteja saa murskata. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 46,47.) 2.2 Lääkehoidon tavoitteet ja perehdyttämissuunnitelma Jokaisella työyksiköllä pitää olla perehdyttämissuunnitelma, johon kirjataan lääkehoidon tavoitteet. Määräaikaisen tai uuden työntekijän sekä opiskelijan tulee hallita nämä tavoitteet. Työyksikön esimies tai perehdyttämisestä vastaava henkilö on vastuussa, että työntekijällä on peruskoulutuksen antamat valmiudet toteuttaa lääkehoitoa. Työyksikössä testataan työntekijöiden lääkehoidon valmiutta. Esimerkiksi perehdytettävä jakaa lääkkeet perehdyttäjän valvonnassa muutaman kerran, ennen kuin voi saada oikeuden jakaa lääkettä. Tämän jälkeen vastaava lääkäri kirjoittaa lähihoitajalle lääkkeenjakoluvan, joka dokumentoidaan ja arkistoidaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 47.) 2.3 Lääkehoidon osaamisen ylläpito, kehittäminen ja seuranta Sosiaali- ja terveysministeriön säännösten ja valtakunnallisten suositusten mukaisesti työyksiköiden lääkehoidon osaamista kartoitetaan, koulutustarpeita arvioidaan ja osaamista ylläpidetään sekä kehitetään ja seurataan. Työnantaja on vastuussa lääkehoidon täydennyskoulutuksen järjestämisestä peruskoulutuksen saaneille terveyden-

10 10 huollon ammattihenkilöille sekä niille henkilöille, joilla ei ole lääkehoidon peruskoulutusta, mutta jotka kuitenkin osallistuvat lääkehoitoon työyksikössä. Henkilöstöllä on velvollisuus ylläpitää ammattitaitoa. Myös työnantajan järjestämään täydennys- ja muuhun lisäkoulutukseen on lääkehoitoa toteuttavalla henkilöstöllä velvollisuus osallistua. Seurantaa henkilöstön lääkehoidon toteuttamiseen liittyvistä valmiuksista, täydennyskoulutustarpeista ja koulutukseen osallistumisesta tehdään toimintayksikön täydennyskoulutusrekisterin avulla. Seurantaa voi myös tehdä alueellisessa ja seudullisessa yhteistyössä. Tällöin sairaanhoito- tai terveydenhuoltopiiri voi liittää täydennyskoulutusrekisterin yhteyteen tietoja lääkehoidon toteutumiseen liittyvistä asioista. Tietoja, joita täydennysrekisterin yhteyteen voidaan liittää ovat, lääkehoidon koulutus, tarjonta, toteutetut koulutukset, henkilöstön koulutukseen osallistuminen, kustannukset ja eritasoiseen lääkehoitoon oikeuttavat luvat. Myös työntekijöiden täydennyskoulutuksen ja lääkehoitotaitojen seurannassa voidaan tätä rekisteriä hyödyntää. Rekisteriä voidaan käyttää myös tukena vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa esimiehen kanssa. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 47,48.) 2.4 Lääkehoitosuunnitelma Työyksikön lääkehoitoa toteuttavan henkilöstön rakenne, tehtävät ja vastuualueet määritellään lääkehoitosuunnitelmassa. Toimintayksikön johto sekä terveydenhuollosta/lääketieteellisestä toiminnasta vastaava lääkäri yhteistyössä hoitotyön johtajan kanssa vastaavat lääkehoidon suunnittelusta ja organisoinnista. Esimiehet varmistavat, että yksikön lääkehoidon toteuttamiseen osallistuvalla henkilöstöllä on tarvittava osaaminen ja olosuhteet ovat oikeanlaiset lääkehoidon toteuttamiseksi. Esimiehen tehtäviin kuuluvat myös ohjaaminen ja valvonta lääkehoidon toteuttamisesta ja laadusta lääkehoitosuunnitelman mukaisesti sekä henkilöryhmien työnjako ja yhteistyö lääkehoidon toteuttamisesta niin, että jokaisen

11 11 edellytys koulutukseen pääsyyn on kolmen vuoden yhtäjaksoinen työkokemus sillä sektorilla, jolle lääkkeenmääräämisoikeuden saa. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 48.) Lääkkeenmääräämisoikeus ja vastuu Lääkkeen määräämisestä ja lääkehoidon kokonaisuudesta vastaa lääkäri. Lääkehoidon toteuttamisesta lääkärin määräysten mukaisesti vastaavat terveydenhuollon ammattihenkilöt. Hoidon tarpeen arvioinnista, lääkehoidon ohjauksesta, neuvonnasta ja vaikuttavuuden arvioinnista vastaa lääkäri yhteistyössä lääkehoidon koulutuksen saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 48,49.) Lääkärin tehtävänä on ottaa huomioon moniammatillinen osallistuminen ja yhteistyön huomioiminen lääkehoidon toteuttamisessa. Esim. millä tavoin suonensisäinen lääkehoito toteutetaan yövuoron aikana, mikäli yksikössä ei työskentele silloin lääkehoidon koulutuksen saanutta laillistettua terveydenhuollon ammattihenkilöä. Kokonaisvastuun lääkehoidon toteutumisesta terveydenhuollon yksikössä kantavat lääkehoidon koulutuksen saaneet laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt. Potilashoitoon liittyvät tehtäväjaon päättämiset, siihen liittyvät ohjaukset, neuvonta, arviointi sekä työyksikön lääkehuollon toimivuudesta huolehtiminen kuuluvat kokonaisvastuuseen. Nämä tehtävät kuuluvat esim. osastonhoitajan tai vastaavan sairaanhoitajan vastuu alueisiin. Vastuun omasta toiminnastaan kantaa kuitenkin jokainen lääkehoitoa toteuttava tai siihen osallistuva. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 48,49.) Suonensisäinen neste ja lääkehoito Lääkehoidon peruskoulutuksen saanut laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö voi toteuttaa suonensisäistä neste- ja lääkehoitoa (sairaanhoitaja, ensihoitaja, terveydenhoitaja ja kätilö), verensiirtohoitoa ja niihin liittyviä toimenpiteitä sekä kipupumppua vaativaa lääkehoitoa. Tähän suonensisäisen lääkehoitoon osallistuminen edellyttää

12 12 osaamisen varmistamista, tarvittaessa lisäkoulutusta ja toimintayksikön lääkärin myöntämää kirjallista lupaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 49.) Määräaikaisten työntekijöiden osaaminen pitää olla varmistettu eli heidän tulee antaa osastonhoitajalle tai vastaavalle sairaanhoitajalle näyttö osaamisestaan. Ja heillä tulee olla suoritettuna suonensisäistä lääkehoitoa ja verensiirtohoitoa koskeva lisäkoulutus. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 49.) Lisäksi määräaikaisilla työntekijöillä tulee olla toimintayksikössä myönnetty kirjallinen lupa, luvan myöntää vastaava lääkäri ja lupa dokumentoidaan ja arkistoidaan kuten vakinaistenkin hoitajien lääkehoitoluvat. Lääkkeettömän perusliuosta sisältävän nestepussin voivat vaihtaa lääkehoidon koulutuksen saaneet nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt. Mikäli laillistettua lääkehoidon koulutuksen saanutta terveydenhuollon ammattihenkilöstöä ei ole saatavilla, voi nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö aloittaa nestehoidon hätätilanteessa. Myös sydänpysähdyksen yhteydessä käytettävää adrenaliinia, suonensisäistä plasman korvausnestettä ja glukoosiliuosta voi antaa nimikesuojattu lääkehoidon koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattihenkilö, mikäli laillistettua terveydenhuollon ammattihenkilöä ei ole saatavilla. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 49.) PKV-lääkehoito PKV- lääkehoitoa eli pääasiassa keskushermostoon vaikuttava lääkehoitoa voivat toteuttaa koulutetut laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt (sairaanhoitaja, ensihoitaja, terveydenhoitaja ja kätilö). Nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat jakaa lääkkeitä potilaskohtaisiin annoksiin ja antaa lääkkeitä luonnollista tietä. Nimekesuojattu ammattihenkilö on henkilö, jolla on lain nojalla oikeus käyttää valtioneuvoston asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä (perushoitaja, lähihoitaja, mielenterveyshoitaja ja lastenhoitaja). He voivat myös pistää lääkkeen lihakseen ja ihon alle. Tämä vaatii kuitenkin työntekijän osaamisen varmistamisesta, perehdyttämistä tehtävään ja hänelle tulee olla myönnettynä kirjallinen lupa tehtävän suorittamiseen. Kirjallisen luvan myöntää osastonhoitaja tai vastaava lääkäri ja lupa arkistoidaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 49.)

13 Ilman koulutusta lääkehoitoon osallistuva Ensihoidon alueella poikkeuksen muodostavat ilman koulutusta toimivat lääkehoitoon osallistuvat pelastajat ja palomies-sairaankuljettajat. Heidän lääkehoidon osaamisensa tulee varmistaa ja lisäkoulutusta järjestää samoin periaattein kuten terveydenhuollon ammattihenkilöidenkin kohdalla. Kaikilla ensihoidossa vaativan tason lääkehoitoon osastuvilla tule olla terveysalan koulutus, joka sisältää laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön peruskoulutusta vastaavan lääkehoidon koulutuksen. Siirtymäaika on viisi vuotta. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 50.) Lääkehoitoa toteuttavilla epätyypillisillä alueilla yhteistyön merkitys lääkehoidon koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa korostuu erityisesti. Henkilöstö, jolla ei ole lääkehoidon peruskoulutusta, voi osallistua lääkehoidon toteuttamiseen yksittäistapauksissa tai tilannekohtaisen harkinnan ja riittävän lisäkoulutuksen jälkeen. Lääkehoitoon kouluttamaton henkilö voi osallistua luonnollista tietä (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 50.) Annettavan ja ihon alle pistettävän lääkehoidon toteuttamiseen. Terveydenhuollon ammattihenkilö antaa koulutuksen, ja terveydenhuollosta vastaava lääkäri kirjallisen luvan. Osaaminen tulee varmistaa säännöllisesti. Luvan myöntänyt lääkäri vastaa tehtävän edellyttämän osaamisen ja lisäkoulutuksen tason määrittelystä, lisäkoulutuksen järjestelyistä ja lääkehoidon laadusta. Laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö vastaa näytön vastaanottamisesta. Näissä tilanteissa lääkehoidon toteuttaminen perustuu potilaan ja/tai hänen omaisensa sekä lääkehoitoa toteuttavan työntekijän ja toimintayksikön johdon väliseen yhteiseen sopimukseen. Työnantaja vastaa lääkehoidon asianmukaisuudesta, työntekijä omasta toiminnastaan lääkehoitoa toteuttaessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 50.) Jotta työntekijä saavuttaa toimintayksikön lääkehoidon vaativuuteen vaadittavan osaamisen tason, on hänen saatava riittävää lisäkoulutusta, joka johtaa työtehtävien hallitsemiseen. Lääkehoitosuunnitelmassa määritellään tehtävänkuvat, vastuualueet lääkehoidon toteuttamisessa, vastuu tehtäviä siirrettäessä, moniammatillinen yhteistyö ja sen edellytykset. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 50.)

14 2.4.5 Opiskelija lääkehoidossa 14 Opiskelijaohjauksessa noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön antamaa suositusta. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa ja lähihoitajan tutkintoa suorittavat opiskelijat harjoittelevat työpaikkaohjaajan välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa koulutuksensa mukaista lääkehoitoa työssä oppimisjaksojen aikana. Ohjaajat ovat vastuussa opiskelijoista. ( Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 51.) Ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat sairaanhoitaja-, ensihoitaja-, kätilö-, ja terveydenhoitajaopiskelijat osallistuvat lisäksi vaativan lääkehoidon kuten suonensisäisen neste- ja lääkehoidon toteuttamiseen sekä niihin liittyviin valmistaviin toimenpiteisiin ohjaajan vastuulla ja välittömässä valvonnassa ja ohjauksessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 51.) Työssäoppimisjaksoilla ja lääkehoitoon ohjatussa harjoittelussa opiskelijoilta edellytetään riittäviä koulutuksessa saatuja tietoja ja taitoja sekä lääkelaskujen moitteetonta hallintaa. Harjoitteluyksikön pyytäessä opiskelijoiden tulee osoittaa lääkehoidon opintojensa laajuus sekä suoriutuminen opinnoista ja lääkelaskennasta. Opintojen laajuus voidaan esittää opintokortilla, jossa on siihen asti suoritetut kurssit ja tentit. Opiskelijoilta lääkehoidossa vaadittava osaamisen taso, lääkehoitoon osallistuminen ja lääkehoitoa koskevat oppimistavoitteet on otettava huomioon koulutuksenjärjestäjien ja harjoitteluyksiköiden ohjatussa harjoittelussa ja työssäoppimista koskevissa sopimuksissa otettava huomioon. Työnantaja määrittää opiskelijan oikeudet lääkehoidon toteuttamisessa, opiskelijan valmiudet ja työyksikön lääkehoidon vaativuuden huomioiden. Silloinkin, kun opiskelija toimii tilapäisesti terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 51.) 2.5 Lakimuutosesitys Ehdotettu lakimuutos toisi rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden sairaanhoitajille, kätilöille ja terveydenhoitajille. Tämä koskisi terveyskeskuksen ajanvaraus ja päivystysvastaanottoa, neuvolatoimintaa, koulu ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä työterveys-

15 15 huoltoa sekä sairaanhoitopiirin hoitamia terveyskeskuksen päivystyspalveluja, ei kuitenkaan yhteispäivystyksiä. Perusterveydenhuoltoa puolustusvoimissa tämä koskisi myös. Esitys ei koskisi ostopalveluita yksityisiltä yksiköiltä eikä terveyskeskuksen ulkoistettuja palveluita.( Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 51.) Lääkkeenmääräämisoikeus edellyttäisi palvelussuhdetta kuntaan tai kuntayhtymään ja terveyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin johtavan lääkärin kirjallista määräystä. Hoitajan osaaminen tulisi varmistaa riittävällä käytännön kokemuksella, vähintään kolmen vuoden työkokemuksella alueelta, jossa lääkkeen määrääminen tapahtuu, tai lisäkoulutuksella (45 op: kliininen lääketiede, farmakologia, reseptioppi, tautioppi, lääkehoitoon liittyvät säädökset ja ohjeet.) Osaaminen määriteltäisiin erikoispätevyytenä, josta Valvira sisällyttäisi henkilön hakemuksesta tiedot erikoispätevyydestä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Valviralta saataisiin myös yksilöintitunnus, jota käytetään lääkemääräyksiä laadittaessa. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä löytyy tieto oikeudesta, sen perusteena olevasta koulutuksesta, sen laajuudesta sekä työpaikasta. Valviralle laitetaan jäljennös kirjallisesta määräyksestä, sekä muutoksista ja oikeuden ja palvelussuhteen päättymisestä. Tämän tekee terveyskeskuksen vastaava lääkäri, puolustusvoimien perusterveydenhuollosta vastaava lääkäri tai sairaanhoitopiirin johtava lääkäri..(sosiaali- ja terveysministeriö, 2005:32, 51.) 2.6 Kansainvälinen lääkehoito Irlannissa on aloitettu vuonna 2007 koulutus rajattuun lääkkeen määräämisoikeuteen rekisteröidyille sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille. Koulutuksen tavoitteena on parantaa ja nopeuttaa potilaiden hoitoon pääsyä ja hyödyntää henkilöstön osaamista. Koulutuksen suorittaneista pidetään rekisteriä sekä seurataan koulutuksen laatua Työpaikkakohtainen sopimus tehdään terveydenhuollon työntekijän kanssa ja siinä määritellään lääkkeenmääräämisoikeuksien rajat. Irlannissa koulutuksen on suorittanut 64 hoitajaa. Koulutuksessa on 248 perusterveydenhuollossa tai sairaalassa työskentelevää hoitajaa. Hoitajien osittainen lääkkeenmääräämisoikeus on ollut käytössä

16 16 kansainvälisesti 2003 alkaen Etelä-Afrikassa, Ruotsissa, Englannissa, Espanjassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Koreassa, Uudessa-Seelannissa, Hollannissa ja Irlannissa. (Sairaanhoitajaliitto, sairaanhoitaja-lehti/5,2009).

17 17 3 TUTKIMUKSEN ESITTELY JA TOTEUTUS mme on osa sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden ennakointiin liittyvää SOTE-ENNAKOINTI -projektia, joka toteutetaan Etelä-Karjalan koulutuskuntaryhmässä Lappeenrannassa. Ennakoinnin tavoitteena on selvittää, minkälainen on tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan palvelurakenne, henkilöstörakenne ja ammattiryhmien välinen työnjako ja palveluprosessit. Yhtenä tutkimusongelmana on selvittää, miten uudistuva lakisäädäntö ja muu ohjeistus vaikuttavat prosesseihin, osaamistarpeisiin, ammattirakenteisiin sekä organisaatioiden ammattiryhmien työnjakoon. tä koskeva työnjako tapahtui niin, että aluksi jokaiselle opinnäytetyöntekijälle jaettiin jokin oma osa-alue, josta hän keräsi tietoa. Tämän jälkeen kirjoitettiin yhteinen teoriaosuus. Jokaiselle opinnäytetyöntekijälle mietittiin omat tutkimuskohteet, jossa kyselyt suoritettiin. 3.1 Tutkimusmenetelmä Tutkimuksemme käsittelee lääkehoidon työnjakoa ja osaamista eri terveydenhuollon työyksiköissä. Tutkimuksemme on laadullinen tapaustutkimus, joka toteutettiin Etelä- Karjalan alueella haastattelemalla kuudesta eri työyksiköstä lähihoitajia, sairaanhoitajia ja osastonhoitajia. Laadullinen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa. Laadullisessa tutkimuksessa tutkija luottaa enemmän omiin havaintoihinsa ja keskusteluihin, kuin erilaisiin mittausvälineisiin. Tutkimuksessa käytetään induktiivista analyysia, tutkijan tavoitteena on paljastaa tutkimuksessa odottamattomia seikkoja. Aineiston hankinnassa käytetään metodeja, joissa tutkittavien näkökulmat ja ääni pääsevät perille, mm. teemahaastattelu, osallistuva havainnointi, ryhmähaastattelut ja erilaisten dokumenttien ja tekstien diskursiiviset analyysit. Tyypillisiä tapaustutkimuksen aineiston hankintamenetelmiä ovat haastattelut, kirjallinen materiaali, osallistuva havainnointi ja kyselylomake.

18 18 Tutkimus muotoutuu tutkimuksen edetessä, toteutus on joustavaa ja suunnitelmia muutetaan olosuhteiden mukaan. Tutkimuskohde valitaan tarkoituksenmukaisesti, tapaukset ovat ainutlaatuisia ja aineistoa tulkitaan sen mukaisesti. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997,165.) Tapaustutkimus palvelee monenlaista lukijaa, koska tällainen tutkimus voidaan kirjoittaa myös kansankielelle. Tapaustutkimuksen etuja ovat myös sen toiminnallisuus ja se, että tuloksia voidaan soveltaa jossakin määrin käytäntöön. Se myös sallii yleistykset ja muodostaa tutkittavasta aiheesta kuvailevan materiaalin. ( Metsämuuronen 2006.) 3.2 Aineiston keruu ryhmämme koostuu meistä opinnäytetyöntekijöistä, ohjaavasta opettajasta ja ulkopuolisesta ohjaajasta. Haastattelukysymykset tehtiin yhteistyössä ohjaajien kanssa. Saimme ohjaajiltamme tapaustutkimusta koskevat saatekirjeet, jotka annoimme tutkimuskohteisiin tutkimislupaa anoessamme. Tutkimusluvat saatuamme veimme kyselylomakkeet tutkimuskohteisiin. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Strukturoitu haastattelu on yhtä kuin lomakehaastattelu, jossa haastattelija esittää haastateltavalle kysymyksiä valmiiksi luodusta kysymysluettelosta. (Wikipedia 2009.) Haastattelut tehtiin Etelä-Karjalan alueella kuudessa eri työyksikössä. Haastattelut tehtiin vanhainkodeilta, kotihoidosta, vuodeosastolta, palveluasunnoista ja ryhmäkotimuotoisesta yksiköstä. Osastonhoitaja jakoi kyselylomakkeet kaikille tutkimukseen osallistuville hoitajille. Kyselylomakkeita jaettiin neljäkymmentäkuusi ja vastauksia saatiin kolmekymmentäneljä. Vastausaikaa tutkimukseen oli kaksi viikkoa. Kaikista työyksiköistä emme saaneet vastauksia määräaikaan mennessä, joten annoimme viikon lisä-aikaa palauttaa kyselylomakkeet. Tutkimukseen osallistui yhdeksäntoista (19) lähihoitajaa, yhdeksän (9) sairaanhoitajaa sekä viisi (5) osastonhoitajaa. 3.3 Aineiston analysointi Aineisto litteroitiin eli kirjoitettiin auki jokaisen vastaajan jokaisen kysymyksen osalta ja käytiin läpi aihealueittain, jokainen purki omat haastatteluaineistonsa (tuloksensa).

19 19 Menetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, jossa haettiin yhteisiä ja erottavia asioita lääkehoidossa. Lyhyesti sisällönanalyysia voidaan määrittää seuraavasti: se on ihmisen minkä tahansa henkisen tuotteen, puhutun, piirretyn, kuvatun tai esitetyn sisällön tieteellistä tutkimusta. Sitä voidaan käyttää kaikenlaisen kirjallisen materiaalin analyysiin, esim. päiväkirjojen, puheiden ja kyselyiden. Suorilla lainauksilla aineistosta voidaan lisätä luotettavuutta raporttiin. Sisällönanalyysi on paljon käytetty menetelmä hoitotieteellisissä tutkimuksissa. (Tuumasta tekstiksi. Perusopas seminaari- ja opinnäytetyön tekijälle).

20 20 4 TULOKSET Seuraavassa esitetään tutkimusongelmittain (tapaus)tutkimuksen tulokset. 4.1 Työnjako lääkehoidossa Aluksi esitetään työnjaon pääperiaatteet kohderyhmittäin. Ensimmäisessä tutkimusongelmassa haluttiin selvittää, millainen työnjako lääkehoidossa on osastonhoitajien, sairaanhoitajien ja lähihoitajien välillä. tehtiin tiimityönä, ja tuloksissa yhdistetään vuodeosaston, vanhainkodin, ryhmäkodin, palveluasuntojen ja kotihoidon kohderyhmien tulokset. Lähihoitajan lääkehoidon toteutuksen työnkuva oli selvästi riippuvainen yksiköstä, jossa hän työskenteli. Laitoshoidossa lääkehoitoa toteuttivat kokonaisvaltaisesti vain sairaanhoitajat. Lähihoitajat antoivat jaettuja lääkkeitä doseteista ja lääkelaseista suun kautta sekä tarvittavia lääkkeitä potilaille. Osastonhoitaja osallistuu lääkehoitoon laitoshoidossa satunnaisesti, tämä johtuu siitä, että osastonhoitajalle kuuluu myös hallinnollisia töitä. Tämä ilmenee seuraavalla tavalla vastauksista: Työpaikallamme on tehty lääkehoidon suunnitelma, jossa määritellään lääkkeiden tilaus ja lääkkeiden jako selkeästi osastonhoitajan ja sairaanhoitajan tehtäväksi. Lääkehoidon työjako toteutuu huonosti, koska se on täysin sairaanhoitajien vastuulla. Kotihoidossa sairaanhoitajat ja lähihoitajat toteuttavat kokonaisvaltaisesti lääkehoitoa, eikä siellä ole erityistä työnjakoa. Ei erityistä työnjakoa, lähihoitajat ja sairaanhoitajat huolehtivat lääkkeenjaon, resepti ja apteekkiasiat omilta asiakkailtaan. Myös pistokset lihakseen ja ihon alle kuuluvat kaikille.

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN LÄÄKEHOITOON OSALLISTUMINEN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN LÄÄKEHOITOON OSALLISTUMINEN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND Hallintoylihoitajan ohje 03-2011 29.6.2011 Jakelussa mainituille SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN LÄÄKEHOITOON OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kaius Kaartinen Ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri TAYS Ensihoitokeskus, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Teiskontie 35 PL 2000 33521 Tampere LAUSUNTO

Kaius Kaartinen Ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri TAYS Ensihoitokeskus, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Teiskontie 35 PL 2000 33521 Tampere LAUSUNTO LAUSUNTO LSSAVI/4873/05.07.00/2015 Länsi- ja Sisä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 12.11.2015 Kaius Kaartinen Ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri TAYS Ensihoitokeskus, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija 15.5.2014 OIKEUS OIREENMUKAISEEN HOITOON JA RAJATTUUN LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEEN (L433/2010) Oireenmukainen hoito 23a

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma VARHAISKASVATUKSEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Suunnitelman perustana ja lähteinä on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön 2005 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito,

Lisätiedot

Turvallinen lääkehoito

Turvallinen lääkehoito Turvallinen lääkehoito 2 Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:32) Johdanto Lähi- ja perushoitajien

Lisätiedot

LOVe - kliinisten näyttöjen vastaanottajien koulutus kevät- 2015. Merja Nummelin Suunnittelija (ma) VSSHP, Kehittämispalvelut -yksikkö

LOVe - kliinisten näyttöjen vastaanottajien koulutus kevät- 2015. Merja Nummelin Suunnittelija (ma) VSSHP, Kehittämispalvelut -yksikkö LOVe - kliinisten näyttöjen vastaanottajien koulutus kevät- 2015 Merja Nummelin Suunnittelija (ma) VSSHP, Kehittämispalvelut -yksikkö Miksi LOVe -koulutus? Terveydenhuollon ammatissa toimivalla työntekijällä

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä

POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä 1 POTILASTURVALLISUUS LAITET URVALLISUUS Laitteiden turvallisuus Toimintahäiriö Laitevika Käyttöturvallisuus laitteen käytössä HOIDON TURVALLIS UUS Hoitomenetel mien turvallisuus Hoidon haittavaikutus

Lisätiedot

Avoin Yhtiö 14.04.2015 Papinkatu 3 C 14 74120 Iisalmi LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA

Avoin Yhtiö 14.04.2015 Papinkatu 3 C 14 74120 Iisalmi LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Heidin ja Päivin Lähihoiva Laatinut: Päivi Marin Avoin Yhtiö 14.04.2015 Papinkatu 3 C 14 74120 Iisalmi LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Lääkehoitosuunnitelma sisältää seuraavat osa-alueet: Lääkehoidon sisältö ja

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ohje työyksikköjen lääkehoitosuunnitelmaa

Uudenkaupungin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ohje työyksikköjen lääkehoitosuunnitelmaa VARHAISKASVATUKSESSA 2.4.2013 päivähoidon johtaja Kirsi Häkkinen Hyväksytty liitteineen (1-4) 9.4.2013 va vastaava ylilääkäri Sanna Maula, Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Suunnitelman perustana

Lisätiedot

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

KUNTAKOHTAINEN VARHAISKASVATUKSEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA. 14.8.2013 Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

KUNTAKOHTAINEN VARHAISKASVATUKSEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA. 14.8.2013 Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä KUNTAKOHTAINEN VARHAISKASVATUKSEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA 14.8.2013 Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 Suunnitelman perustana on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema opas Turvallinen

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Suunnitelman perustana ja lähteinä ovat olleet Sosiaali- ja terveysministeriön 2007 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

MITEN PARANNAN LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUTTA KOTIHOIDOSSA?

MITEN PARANNAN LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUTTA KOTIHOIDOSSA? MITEN PARANNAN LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUTTA KOTIHOIDOSSA? Leila Mäkinen kotihoidon koordinaattori LÄÄKEHOITO RAI:SSA Keskimäärin asiakkailla on käytössä n. 7,7 lääkevalmistetta viikoittain Yli seitsemän

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 377/2011 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA 1. Johdanto 3 2. Potilaan / asiakkaan asema ja oikeudet 3 3. Ammatinharjoittaminen 4 4. Valvonta ja vastuu 4 5. Osaamisen varmistaminen 5 6. Lupakäytännöt

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

sivu 1 (8) Sähköinen lääkemääräys vaatimusmäärittely versio 2.8

sivu 1 (8) Sähköinen lääkemääräys vaatimusmäärittely versio 2.8 sivu 1 (8) LIITE 1: Lääkemääräyksiin ja toimitussanomaan liittyvät oikeudet 1 Lääkemääräyksiin liittyvät oikeudet (lääkemääräysten käsittelyyn liittyvät käyttöoikeudet) tila Toimittamaton lääkemääräys

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä

Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä Robert Paul, dos. johtava ylilääkäri Potilasturvallisuuden johtamismallin rakentamisen työpaja 16.-18.2.2011 Lääkkeet erityishuollossa Lähes kaikki

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus

Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön Terveydenhoitajan täydennyskoulutus TH_ta ydennyskoulutus.indd 1 20.8.2008 09:15:04 Sisältö Lukijalle 3 Taustaa 4 Velvoitteet ja oikeudet täydennyskoulutukseen

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

SAIRAALAFARMASIA JA KORKEALAATUINEN SYÖVÄNLÄÄKEHOITO SEKÄ TUTKIMUS

SAIRAALAFARMASIA JA KORKEALAATUINEN SYÖVÄNLÄÄKEHOITO SEKÄ TUTKIMUS SAIRAALAFARMASIA JA KORKEALAATUINEN SYÖVÄNLÄÄKEHOITO SEKÄ TUTKIMUS Syövän lääkehoitoon osallistuvan farmasian ammattilaisen tulee hallita lääkkeiden hankinta, potilasannosten käyttökuntoon saattaminen

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00. Sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.11.2015 00102 EDUSKUNTA puh. 09 4321 stv@eduskunta.fi Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00. Asia Tehy ry:n

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008 Toimiala Tulosalue Sosiaali- ja terveystoimiala Terveyden- sairaudenhoitopalvelut sekä Vanhuspalvelut Tulosalueen esitys 1. Vastuualue Tulosyksikkö Viran-/toimenhaltijan nimi Operatiivine n Osasto 7 Ohtonen

Lisätiedot

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi

Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi 4.3.2015 Karolina Peltomaa Potilasturvallisuuspäällikkö Vs. Vastuuhenkilö Kehittämispalvelut - yksikkö VSSHP HaiPro HaiPro Potilas sai toiselle

Lisätiedot

Psykiatri - Psykiatria TURVALLISEN LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN VAASAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

Psykiatri - Psykiatria TURVALLISEN LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN VAASAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Psykiatri - Psykiatria TURVALLISEN LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN VAASAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 1 2 Turvallinen lääkehoito -työryhmän hyväksymä Vaasa 30.1.2012 SISÄLTÖ LUKIJALLE......4 TAUSTAA...5 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA...6

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA Suonenjoen kaupunki Koulutoimi / Varhaiskasvatus LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA Lääkehoitosuunnitelma perustuu Lääkelakiin ja Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Ammattipätevyyden. Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1

Ammattipätevyyden. Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1 Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1 Lainsäädäntö - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Porvoon sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.12.2015 11.12.2015 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Vastuut ja velvollisuudet... 1 2.1 Tulosyksikön johto... 1 2.2 Yksikön

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen käytännössä - hoitaja näkökulma

Lääkehoidon toteuttaminen käytännössä - hoitaja näkökulma Lääkehoidon toteuttaminen käytännössä - hoitaja näkökulma Sairaaloiden lääkehuollon kehittäminen THL Pirjo Lehtomäki Projektivastaava pirjo.lehtomaki@phsotey.fi Lääkehoidon toteutuminen vuodeosastoilla

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Kauniaisten kaupunki 6.4.2010 Sosiaali- ja terveystoimi Varhaiskasvatus ja esiopetus LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tämän lääkehoitosuunnitelman perustana on Sosiaali- ja

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuksen kokemuksia Marita Huovinen ja Tuija Sairanen Helsinki 11.6.2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattilaisten ammattipätevyyden osoittaminen lääketurvallisuuden näkökulmasta

Terveydenhuollon ammattilaisten ammattipätevyyden osoittaminen lääketurvallisuuden näkökulmasta Terveydenhuollon ammattilaisten ammattipätevyyden osoittaminen lääketurvallisuuden näkökulmasta TtT Katja Luojus Projektipäällikkö, opetusylihoitaja ehealth ja Hoitotyö- seminaari 25.9.2012 Esitykseni

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä

Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä Kysymys: Kuka saa järjestää kokeita anniskelupassin saamiseksi? Vastaus: Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1371/2002

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Osaamisen ja ammattitaidon arviointi. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala

Osaamisen ja ammattitaidon arviointi. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala Osaamisen ja ammattitaidon arviointi Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala Sosiaali- ja terveysala opettajien kelpoisuusvaatimukset Sosiaali- ja terveysalalla

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Bioanalyytikon tehtäväsiirrot ja tehtäväkuvan laajentuminen. Kaija Sopenlehto Bioanalyytikko (yamk) Suomen Bioanalyytikkoliitto ry

Bioanalyytikon tehtäväsiirrot ja tehtäväkuvan laajentuminen. Kaija Sopenlehto Bioanalyytikko (yamk) Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Bioanalyytikon tehtäväsiirrot ja tehtäväkuvan laajentuminen Kaija Sopenlehto Bioanalyytikko (yamk) Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Sisältö käsitteet kevään 2014 tutkimuksen tuloksia Mitä, miksi, milloin?

Lisätiedot

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Suunnitelman perustana ja lähteinä on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön 2007 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta Sosiaali-

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot