Sivistystoimen rahoitus 2017 KUNTAMARKKINAT

Transkriptio

1 Sivistystoimen rahoitus 2017 KUNTAMARKKINAT

2 Muutoksia rahoitukseen Perusopetukseen valmistavan opetuksen sekä oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksen rahoitusperusteita esitetään muutettavaksi lukien. Hallituksen esitys eduskunnalle annetaan syksyllä. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki on perusopetukseen valmistavan opetuksen osalta voimassa vuoden loppuun asti ja mahdollistaa laissa määriteltyyn kuukausimäärään perustuvan laskentapäivien väliin jäävän opetuksen rahoituksen opetuksen järjestäjille syksyn 2016 tiedonkeruuseen perustuen asti. Laskentapäivä toimii täysimääräisen valtion rahoituksen perusteena myös syksyllä 2016.

3 Valtion budjettiesityksen nostoja vuodelle 2017 Lähde: VM Valtion talousarvioesitys vm.fi

4 Yleistä Kuntien peruspalveluiden valtionosuusprosentti alenee 25,61 prosentista 25,24 prosenttiin (-0,37 %). Kuntien rahoitusosuus 74,76 %. Indeksikorotusten jäädytys sisältyy opetus- ja kulttuuritoimen sekä peruspalveluiden valtionosuuden sopeutustoimiin. Indeksijäädytysten lisäleikkaus ei koske OKM:n hallinnonalaa. VM:n esityksessä huomioitu kilpailukykysopimuksen valtionosuusvähennykset.

5 Vuosien leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj Sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Leikkaukset pienentävät peruspalvelujen valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 2,2 mrd. euroa eli noin 20 % * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. vuosina Vuosina toteutettavat OKM:n leikkaukset ovat arviolta yli 220 milj. vuoden 2019 tasolla Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus Indeksisidonnaisten menojen 75 milj. euron lisäleikkaus Kiky-sopimukseen perustuva leikkaus vuonna sl/hp

6 Kilpailukykysopimus OKM TIEDOTE Kilpailukykysopimuksen johdosta rahoitustarve vähenee opetus- ja kulttuuritoimen osalta korkeakouluissa noin 21 miljoonaa euroa, ammatillisessa koulutuksessa noin 19 miljoonaa euroa, lukiokoulutuksessa 8 miljoonaa euroa sekä taiteen perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä ja museoissa, teattereissa ja orkestereissa yhteensä noin 4 miljoonaa euroa. Peruspalveluiden valtionosuuksiin 343 milj. euron leikkaus. Kuntien peruspalveluiden valtionosuustarpeen alentumisesta opetus- ja kulttuuritoimen osuus on noin 11 miljoonaa euroa. Työnantajamaksuja alennetaan yhteensä 1,59 prosenttia ja sen vaikutukset on kohdennettu täysimääräisesti valtion rahoitusosuuteen. Lomarahaleikkauksen laskennallinen säästö on jaettu kuntien ja valtion kesken lakisääteisen valtionosuusprosentin mukaisesti. RIIHI: Kuntatalouden arvioidaan Työajan pidentämisestä seuraavan tuottavuuden kasvun johdosta rahoitusta ei ole alennettu valtionosuusjärjestelmän ja valtion rahoituksen piirissä olevilta. tasapainottuvan hallituksen asettaman tavoitteen Kilpailukykysopimuksen mukainen määrärahatason alennus on kohdistettu lakisääteiseen mukaisesti valtion (tasapaino rahoitukseen. -0,5 % suhteessa kokonaistuotantoon v. 2019). Hallitus on KUNTALIITTO: sitoutunut korjaaviin KUSTANNUS- toimiin julkisen talouden NEUTRAALI suunnitelman mukaisesti. Opetus- ja kulttuuri: ei kustannusvaikutuksia työajanpidentämisestä.

7 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen kaikki vaikutukset yksittäisen kunnan talouteen ja budjetointiin 2017 FCG Koulutuksen ja Suomen Kuntaliiton kuntatalousyksikön järjestämä maksuton videokoulutus klo 9:30-12:00 Lisätiedot ja ilmoittautuminen: koulutus.fcg.fi

8 Kärkihankkeet Toimenpiteet ja panostukset OSAAMINEN JA KOULUTUS M 300 M M M M Kärkihanke Toimenpide Yhteensä 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit Uudistetaan peruskoulua 2020-luvulle tavoitteena Suomi modernin, innostavan peruskouluihin oppimisen kärkimaana 15, , M Opettajien osaamisloikka opettajankoulutuksella 9, ,5 50 Digitaalisten materiaalien käyttöönoton vauhdittaminen ja digioppimisen kokeilut ja kehittäminen Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva koulu -hanketta valtakunnalliseksi. Liikunnallistetaan oppiminen eri oppiaineissa Lisätään ja monipuolistetaan kieltenopetusta. Käynnistetään alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opetus jo 1. luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Uudistetaan toisen asteen ammatillista koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita Tehdään ammatillisen koulutuken rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus Nopeutetaan siirtymistä työelämään Nopeutetaan toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymistä Sujuvoitetaan korkeakouluopintoja mahdollistamalla ympärivuotinen opiskelu ja parantamalla aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista Kehitetään korkeakoulujen digitaalisia oppimisympäristöjä, verkko-opetustarjontaa ja digitaalista koulutusyhteistyötä palvelemaan opintojen sujuvoittamista ja nopeampaa korkeakoulutukseen siirtymistä Päivitetään kelpoisuusvaatimuksia julkisella sektorilla Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta 10 M Parannetaan epätasaisesti jakautunutta taiteen perusopetuksen ja lastenkulttuurin saatavuutta taiteenalakohtaisesti maan eri osissa sekä edistetään lasten ja nuorten luovia taitoja Lasten kulttuuritoiminnan saatavuuden edistäminen kerhotoimintaa hyödyntäen taiteen perusopetuksen ja koulujen välillä koulutiloissa iltapäivisin. 0, ,8 Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. 1, ,2 Laajennetaan prosenttitaiteen periaatetta yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi 0,6 0,8 0, Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Edellytetään korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta esitystä työnjaosta sekä tiedekuntien ja tutkimusyksiköiden tiivistyvästä yhteistyöstä. Pääomitetaan korkeakouluja: yliopistot 46 M + AMK 24 M 159 M Tuetaan rahoituksella alueellisia ja alakohtaisia vahvoja osaamiskeskittymiä Otetaan tutkimustulosten vaikuttavuuden ja kaupallistamisen kehittäminen huomioon julkisen TKI-rahituksen ohjauksessa sekä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kannusteissa Puretaan koulutusviennin esteitä kaikilta koulutusasteilta Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan 10 M Kehitetään nuorisotakuusta malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla ja vahvistetaan etsivää nuorisotyötä. Syvennetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa. Hyödynnetään 2 1,5 1,5 5 nuorisotakuun hyvät käytännöt ja hankkeet sekä otetaan käyttöön parhaat elementit laajentamalla ne valtakunnalliseksi. Kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutuspaikka 0,4 0,3 0,3 1 Vahvistetaan nuorten sosiaali- ja terveyspalveluita, nuorten mielenterveyspalveluita sekä taataan kuntoutuspaikat 1,5 1,5 1 4 Vahvistetaan työnetsijätoimintaa ja kehitetään nuorten palkkatukea ja Sanssi-korttia työntekoon kannustavampaan suuntaan

9 Arviot lapsi- ja opiskelijamääristä SUORITEMÄÄRÄMUUTOKSET Muutos Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus3) Ammatillinen lisäkoulutus4) Ammattikorkeakoulun perustutkinnot Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Lähde: Tilastokeskus. Opetushallinnon alainen koulutus. Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. Päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen luvut eivät sisällä Ahvenanmaata. 3) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen osallistuvien henkilöiden todellisia lukumääriä, jonka vuoksi ne poikkeavat rahoituksessa käytettävistä valtionosuusjärjestelmän mukaisista laskennallisista vuosiopiskelijamääristä. 4) Sisältää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen osallistuvien henkilöiden todellisia lukumääriä, jonka vuoksi ne poikkeavat rahoituksessa käytettävistä valtionosuusjärjestelmän mukaisista laskennallisista vuosiopiskelijamääristä

10 Yleissivistävä opetus Määräraha valtionosuuksiin ja avustuksiin euroa Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen rahoituksen laskentaa esitetään tehostettavaksi. Selvitetään, siirretäänkö oppivelvollisuusikäisten perusopetukseen valmistava opetus kuntien velvoitteeksi. Perusopetuksen valmistavan opetuksen oppilaskohtaista rahoitusta alennetaan oppilasmäärien kasvettua. Vaikutus noin euroa/oppilas. Oppilasmäärän arvioidaan nousevan noin 3000 oppilaasta yli oppilaaseen. Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot 32,8 milj. euroa: digitaalisuus ja taiteen perusopetuksen saavutettavuuden edistäminen, tilastoinnin kehittäminen, tutkimus- ja koulutushankkeet, kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeet. Sisältää kärkihankerahoitusta 15 milj. euroa kielikokeiluihin, taiteen perusopetuksen saavutettavuuteen ja digitalisaatioon. RIIHI: opettajain täydennyskoulutus 20 milj. euroa

11 Varhaiskasvatus Esiopetuksessa olevien lasten hoidon toteuttaminen maksullisena kerhotoimintana mahdollistetaan. Lisätuloarvio varhaiskasvatusmaksujen korottamisesta 54 M vuonna RIIHI: Päivähoitomaksujen kevennys pienituloisille 10 milj. euroa. Nostetaan kiinteistöveron alarajanostoilla 50 milj. euroa, josta 9 milj. euroa rakentamaton asuintontti, tuulivoimapuistot selvitetään Subjektiivista päivähoito-oikeuden rajaaminen ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muutos Määrärahavähennys vuonna 2017 on 9,4 M» HE : lukien oikeus 20 tuntiin + tietyin perustein kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Kokonaissäästö -62 milj. euroa, josta vos 15,9 milj. euroa. Yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteen nostaminen 1/8:aan. Määrärahavähennys 2017 on 9,4 M. Aiemmin arvioitu, että vuodesta 2019 lukien kuntatalouden menot -67 M, vos -17 M.

12 Esi- ja perusopetus Digitaaliset oppimisympäristöt ja pedagogiikan uudistaminen Liikkuva koulu valtakunnalliseksi hankkeeksi Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilasmäärälisäys Uudistetaan aikuisten perusopetuksen tuntijako, rahoitus ja ops-perusteet. Valmistavan opetuksen oppilaskohtaista rahoitusta alennetaan. Monikulttuurisuustaitojen tukiohjelman kehittäminen. Vahvistetaan emotionaalisia ja psykososiaalisia taitoja. Monilukutaito-kehittämisohjelmaa jatketaan. Selvitetään oppivelvollisuusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen velvoittavuus kunnille. LuMa-kehittämisohjelma, kielikylpytoiminnan tukeminen ja kielikokeilut. Kurinpitoa sekä oppilashuoltoa koskevaa sääntelyä kevennetään. Koululaisten apip-toimintaan ei resurssimuutoksia.

13 Yleissivistävä koulutus Valtionavustukset 2017 Yleissivistävän koulutuksen valtionavustusten kohdennus Erotus Esi- ja perusopetus: erityisopetuksen laatu ja kk-avustajien palkkaaminen + ryhmäkoko Laadun kehittäminen Innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin Kerhotoiminnan tukeminen Kielikylpytoiminnan laajentaminen Kärkihanke: Osaaminen ja koulutus, nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen YHTEENSÄ

14 Taiteen perusopetus Jatketaan taiteen perusopetuksen saavutettavuutta. Valtionosuus ja avustus opetustuntikohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuus euroa (78,8 milj. euroa 2016). Kilpailukykysopimuksen vähennys valtionosuuksiin - 1,4 milj. euroa. lain 44 mukaisiin valtionavustuksiin euroa opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille ja muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. tuntimäärät ovat säilynet entisellään - musiikkioppilaitosten tunnit ja muun taiteen perusopetuksen tunnit opetustuntikohtainen vos:n yksikköhinta 77,52 euroa (76,16 vuonna 2016) taiteen perusopetuksen asukaskohtainen osa sisältyy peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmään Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke: Määrärahalisäys taiteen perusopetuksen saavuttavuuden edistämiseen euroa (sisältyy yleissivistävän ja varhaiskasvatuksen yhteisiin menoihin momentilla ) ja euroa Eräät avustukset, jossa 2 M arvioitu käyttö kärkihankkeeseen.

15 Akselin otsikko Kuntien ja valtion rahoitusosuudet lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa (milj. euroa) Lähde: Rahoitusjärjestelmäraportit, Opetushallitus lukien Valtion talousarvio, VM lukien sis. AMK:n rahoitusosuuden 291 milj. euroa. Sisältää ammatillisen oppilaitosmuotoisen peruskoulutuksen ja oppisopimuksena järjestettävän peruskoulutuksen. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lukio Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Valtio Kunnat Amm atillin en

16 Lukiokoulutus 7000, , ,93 Lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta Muutos ,25 % 6122, , , , , , ,00 0,00 Vähimmäishinta VnA ,33 76, Euroa Muutos euroa

17 Vapaa sivistystyö Kansalaisopistot 2017 (2016) Valtionosuus, opetustunnit ( ) Muutos opetustuntia. Yksikköhinta 83,51 (83,60) /opetustunti Valtionosuus 57 % Valtionosuus käyttökustannuksiin Valtionavustukset Yhteensä 81,3 (86,0 M ) 3,0 (3,2 M ) 84,3 (89,2 M )

18 Säästöt TAE2017 Valtionosuus Valtionavustus Yhteensä Säästö Muutos % Kansalaisopistot ,3 Kansanopistot ,3 Opintokeskukset ,9 Kesäyliopistot ,9 Yhteensä ,3 Kiky-sopimus ,3 YHTEENSÄ ,6

19 Ammatillinen koulutus Reformi toteutetaan pääosin 2018 Tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta OKM:n hallinnonalalle Toimintalainsäädännön, rahoitusjärjestelmän ja säätely- ja ohjausjärjestelmän uudistaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi Yksi näyttöperusteinen ja osaamisen hankkimistavasta riippumaton tutkinto, yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi Uusi koulutussopimusmalli valmistellaan Valtionavustuksilla tuetaan reformia pääosin usean koulutuksen järjestäjien verkostohankkeille Rahoituksen säästöt M peruskoulutuksen kuntarahoitusosuudesta: perusteena oleva opiskelijamäärä 12,5 % järjestämisluvan mukaista enimmäisopiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle -> keinoina opiskelijamäärän sopeuttaminen tai toiminnan tehostaminen. Säästö vastaa vuosiopiskelijaa. Säästö kohdennetaan ammatillisen peruskoulutuksen kuntarahoitusosuuteen valtionosuusprosenttia muuttamalla.

20 Ammatillisen koulutuksen rahoitus TAE2017 TA2016 TAE2017 Muutos Ammatillinen peruskoulutus (laskennalliset kustannukset) Oppisopimuskoulutus, peruskoulutus (ammatilliset perustutkinnot) Kuntien rahoitusosuus Valtion rahoitusosuus Oppisopimuskoulutus, lisäkoulutus Oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus Yhteensä (sis. sekä kuntien että valtion rahoitusosuudet) Nuorten aikuisten osaamisohjelma (päättyminen asteittain) Maahanmuuttajien koulutustarpeeseen vastaaminen, 2000 opiskelijaa Ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta vuonna ,64 euroa/opiskelija (vuonna ,32 euroa/opiskelija). Yksikköhinnan aleneminen -109,68 eurolla/opiskelija eli -1,05%. Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuusrahoitukseen -15 milj. euroa.

21 Kulttuuritoiminta Yleinen kulttuuritoiminta on osana peruspalvelujen valtionosuusrahoitusta. Taiteen tukemiseen kohdennetaan valtion rahoitusta yhteensä 2017 (2016) Rahapelitoiminnan voittovarat 233,6 milj. euroa (233,3) Budjettivarat 228,1 milj. euroa (225,6) YHTEENSÄ 461,7 milj. euroa (458,9)

22 Museot, teatterit ja orkesterit Yhteensä TA-määräraha Rahapelitoiminnan vos ja -av. voittovarat Teatterit ja orkesterit Muutos Muutos % Museot Muutos Muutos % Kiky-vaikutus Yhteensä Muutos Teatterit Htv. Lukumäärä Hinta /htv Muutos Muutos % 0 0 Valtionosuus 37 % henkilötyövuoden hintaan tällä hetkellä. HE säästöt 2017 Rahoitusuudistuksen toteuttaminen Orkesterit Htv. Lukumäärä Hinta /htv Muutos Muutos % 0-4 Museot Htv. Lukumäärä Hinta /htv Muutos Muutos % 0-2

23 Yleiset kirjastot Valtionosuus osana kuntien peruspalveluiden valtionosuutta OKM:n valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan 3,7 milj. euroa (3,9 milj. euroa). Vähennys euroa. Avustukset keskus- ja maakuntakirjastoille 2,6 milj. euroa (sama) Kirjastojen sisältötuotantoon 0,3 milj. euroa (sama) Yleisten kirjastojen tietokanta- ja aineistopalvelujen tuottaminen ja avustukset muihin erityistehtäviin 0,6 (0,8 milj. euroa. Avustukset viittomakielisen kirjaston toimintaan 0,2 (sama) euroa). Rahapelitoiminnan voittorahoista kohdennetaan kirjastolain mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja kirjastojen valtion aluehallinnon alueelliseen ja muuhun kehittämiseen. Kirjastot ja tiedon saatavuudelle yhteensä euroa, ei jaoteltu kirjastojen valtionapujen määrää. Veikkausvoittovaroista euroa vuonna 2016 kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kehittämiseen

24 Liikuntatoimi Liikkuva koulu ohjelma: Valtakunnallisena tunti liikuntaa päivässä perusopetukseen 7 milj. euroa, kuten vuonna Valtionosuusrahoitus 19,5 milj. euroa. Rahoitusperuste 12 euroa/asukas, ei muutosta. Valtionosuusprosentti 29,70 % tällä hetkellä. Liikuntapaikkarakentamiseen 33,4 milj. euroa (2016: 28,3). Rahapelitoiminnan voittovaroista 154,1 milj. euroa (2016: 147,6). Lisäys 6,5 milj. euroa. Sisältää valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan 19,5 milj. euroa (19,4).

25 Nuorisotyö 53,6 milj. euroa rahapelitoiminnan voittovaroja, sisältää 8 milj. euron valtionosuusrahoituksen (53,1 milj. euroa 2016) Valtionosuusperuste ennallaan, 15 euroa/alle 29-vuotias asukas, yhteensä 8 milj. euroa. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö Rahoituksen kehitys 2017 talousarvio euroa 2016 talousarvio euroa Määräraha jakaantuu 2017 Nuorten työpajatoiminta 11 milj. euroa Etsivä nuorisotyö 2,5 milj. euroa Kärkihankerahoitus 1,5 milj. euroa (yhteisötakuu) RIIHI: Etsivä nuorisotyö Rahapelitoiminnan voittovaroista osoitetaan etsivän nuorisotyön tukemiseen 7,1 milj. euroa, jolloin yhteensä 22 milj. euroa. (Vuonna 2016 veikkausvoittovarat 6 milj. euroa) Budjettirahoitus vähenee 4,6 milj. euroa vuoteen 2016 verrattuna (-23,3 %) ja rahapelitoiminnan voittovarat kasvaa 1,1 milj. euroa, joten yhteensä vähennys 3,5 milj. euroa.

26 Kiitos!