Päivi Väisänen-Haapanen

Transkriptio

1 Opetus ja kulttuuri 13:30-14:15 Uusi liikuntalaki voimaan :30-13:50 Kansalaisopisto - sosiaalisen pääoman moniosaaja? 14:00-14:20 Voiko kunnan viranomaisvalvonta olla sekä tehokasta että laadukasta? - Pilottihankkeen tuloksia ja vertailua kuntien välillä 14:30-15:15 Ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuus 14:30-14:50 Uusi ajatusmalli; päivä- ja hoivakodit kunnallesi ilmaiseksi! 15:30-15:50 Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi 15:30-15:50 Taidetta Taipalsaaren kunnan rakennushankkeisiin Kuntatalous 13:25-13:40 Vaikuttavuuden arviointia lastensuojelun toimintakykymittarilla 13:30-13:50 Talousinformaatio kuntien menestystekijäksi - Kuntajohdon tietotarpeet ja tiedon hyödyntäminen 13:45-14:00 Vaikuttavuuden arviointia työllisyyspalvelujen toimintakykymittarilla 14:00-14:20 Voiko kunnan viranomaisvalvonta olla sekä tehokasta että laadukasta? - Pilottihankkeen tuloksia ja vertailua kuntien välillä 14:30-15:30 Talouspoliittinen yhteistyö EU:ssa mitä se tarkoittaa kuntien kannalta? 14:30-16:00 Talouden näkymät -seminaari 14:30-14:50 Peruspalveluohjelmasta kuntatalousohjelmaksi mikä muuttuu? 15:00-15:20 Vain kilpailu jalostaa - mitä kunta hyötyy? Kokemuksia Päijät-Hämeestä

2 Opetus- ja kulttuuritoimen talouskatsaus 2014

3 Katsauksessa Valtion vuoden 2015 talousarvioesitys II lisätalousarvio Rahoitusjärjestelmät uudistuvat Valtionavustuksia haettavana Kouluikkuna

4 Peruspalveluiden valtionosuus Peruspalveluiden valtionosuus alenee 29,57 %:sta 25,42 %:iin, muutos -4,15 %. Kuntien rahoitusosuus kasvaa 74,58 %:iin.

5 Hallitusohjelman sekä vuosien kehysriihien päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj Uutta Uutta * - mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus - Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna milj., vuonna milj. ja vuonna milj hp Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Kehysriihi 3/2014 Kiinteistöverojen rajojen noston (48) ja maksujen korotusten (40) hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen (20) Vuosille kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd.

6 Perustamishankkeet Yleissivistävän koulutuksen oppilaitokset 42,1 M Kirjastot 4,5 M Esitetään siirrettäväksi osaksi peruspalveluiden valtionosuusrahoitusta. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että valtio osallistuu merkittävästi nykyistä enemmän kiinteistöjen kosteusvaurioista aiheutuvien peruskorjausinvestointitarpeiden rahoittamiseen. Tukee työllisyyttä ja talouden elvyttämistä. Avustusten tulisi olla jatkuvia ja ennakoitavissa.

7 Päivähoito kokonaistarkasteluun Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Määräraha vähennys 6 milj. euroa vuonna Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lasten hoidon tuista. Uudella lailla korvataan nykyinen laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. Laissa säädetään kotihoidon tuen kohdentamisesta puoliksi molemmille vanhemmille. Kuntaliitto pitää rajaamista hyvänä. Todellisia kustannusvaikutuksia vuodelle 2015 vaikea arvioida riippuen koskeeko muutos jo päivähoitopaikan saaneita lapsia. Kokonaissäästön saavuttaminen edellyttää osapäiväisen palvelun henkilöstön suhdeluvun säilyttämistä ennallaan 1:13. Kotihoidon tuen puolittamisesta kustannusvaikutusten toteutuminen 2016 palvelujen lisääntymisen seurauksena.

8 Esi- ja perusopetus Kotikuntakorvauksen perusosa 6232,40 /asukas Taiteen perusopetus, opetustuntikohtainen 75,56 /opetustunti Aamu- ja iltapäivätoiminta h * 26 /ohjaustunti

9 Muutoksia ja lausuttua Esiopetuksen velvoittavuus Kuntaliitto: Täysimääräisesti korvattava. Aiheutuu menoja tarvittaessa esiopetusryhmien perustamisesta ja ns. kotiopetusesioppilaiden tavoitteiden seurannasta. Muut kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen minimiryhmäkoon tarkistaminen 3 10 perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Kuntaliitto: Perusopetuksessa oppilaalle, jollei ei opeteta uskontoa tai elämänkatsomustietoa tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Säästöt jäänevät pienemmiksi. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4,7 milj. euroa Yksityisten ja valtion koulujen perusopetuksen järjestäjien oppilaat kunnan psykologi- ja kuraattoripalveluiden piiriin. Voimaan Kuntaliitto: Huomioitu vain henkilöstökustannukset, johon valtionosuus 50 %. Edellytetään uutena ja laajenevana tehtävänä täysimääräistä korvausta ja muiden kustannusten huomioimista. Aikataulua tulee siirtää vuodella.

10 Oppivelvollisuuden pidentäminen: ei toteuteta Peruspalveluiden (perusopetus) valtionosuusmäärärahaesitys vuodelle 2015 on euroa. Yleissivistävässä koulutuksessa (lukiokoulutus) oppivelvollisuusiän nostoon esitetään euroa ja ammatillisessa koulutuksessa euroa. Yhteensä euroa. Koulumatkatuen osuus Valtioneuvoston tiedote : Oppivelvollisuuden ulottamista toiselle asteelle ei tässä vaiheessa jatketa. Jokainen perusopetuksen päättävä nuori velvoitetaan osana nuorisotakuuta hakemaan toiselle asteelle tai muuhun jatkokoulutukseen. Jos nuori ei koulutukseen pääse, on hänellä oikeus halutessaan perusopetuksen lisäopetukseen, lukion tai ammatillisen koulutuksen valmistavaan koulutukseen, paikkaan työpajassa tai vastaavassa koulutuksessa. Oppivelvollisuusiän nostamiseen aiemmin varatut rahat osoitetaan koulupudokkuuden estoon sekä perusopetuksen kehittämiseen. Tiedotusvälineiden mukaan 15 milj. euroa + 35 milj. euroa

11 Vuoden 2014 toinen lisätalousarvioehdotus milj. euroa valtionosuuksiin ja avustuksiin yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 M opetusryhmäkoon pienentämiseen ja yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen. Lisämäärärahalla tehostetaan ryhmäkokojen pienentämistä ja yleissivistävän koulutuksen laatua.

12 Yleissivistävä koulutus Valtionavustukset ESI- JA PERUSPETUS, PERUSOPETUS Euroa Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin Joustavan perusopetuksen lisä Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen VM OKM VM OKM Kerhotoiminnan tukeminen Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukeminen Rahoituslain 45 :n mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen LAADUN KEHITTÄMINEN Esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun kehittäminen ja seuranta ESI- JA PERUSOPETUS SEKÄ LUKIOKOULUTUS Innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan VM OKM VM OKM Rahoituslain 45 :n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 :n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen TAITEEN PERUSOPETUS Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille VARHAISKASVATUS Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon tuki Saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa

13 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Rahoitusvastuu siirtyy valtiolle täysimääräisesti. Kustannusneutraali siirto valtion ja kuntien rahoituksen välillä. Kuntien rahoitusosuus 454,6 milj. euroa peritään: Peruspalveluiden valtionosuus 163,7 milj. euroa (36 %) OKM:n hallinnonala, toisen asteen koulutus 290,9 milj. euroa (64 %) Muutos nostaa toisen asteen koulutuksen osalta kuntien rahoitusosuuden noin 70 prosenttiin. Kuntaliitto: tulee siirtää kokonaisuudessaan OKM:n hallinnonalan rahoituksesta perittäväksi. Kuntien päätösvaltaa tulee kasvattaa kuntien rahoitusvastuun kasvaessa. Peruspalveluiden valtionosuusprosenttiin rahoitussiirron vaikutus 0,64 %.

14 Lukiokoulutuksen tavoitteita Valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako Opetussuunnitelman perusteet käyttöön Ylioppilaskirjoitukset Oppimisympäristöjen, materiaalien keskitetyn hankinnan, digitaaliset materiaali, pilvipalvelut yms. kehittäminen

15 Lukiokoulutuksen rahoitus Laskennalliset kustannukset Kunnallinen lukiokoulutus Yksityinen lukiokoulutus Rahoitusosuudet 2015 Kunnat ja valtio Kunnat ja valtio Laskennalliset kustannukset alenisi 6,12 %

16 Lukiokoulutus Vuoden 2015 talousarvioesityksessä lukion yksikköhintaa pienennetään 6,56 % 6425,98 => 6004,52 euroa/opiskelija (-421,46 /opiskelija). Kuntaliitto on erittäin huolissaan lukiokoulutuksen rahoituksen alhaisesta tasosta ja toivoo toiminnan järjestämisen edellyttämän rahoituksen huomioimista valtion talousarvioesityksessä. Lukiokoulutuksen saavutettavuuden varmistaminen ja kehittäminen lukiokoulutukseen osoitetun määrärahan turvin ovat vaakalaudalla.

17 Ammatillisen koulutuksen tavoitteita Nuorisotakuu Koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti. Tutkintojärjestelmän uudistaminen Ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoitus- ja säätelyjärjestelmä uudistetaan.

18 Ammatillinen koulutus Vuodesta 2014 ammatillisen koulutuksen valtion rahoitusta esitetään alennettavaksi eurolla (-31 %) euroon. Oppisopimuskoulutuksen määrärahaa esitetään alennettavaksi eurolla (-18 %) euroon valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä. Ministeriöiden määrärahaesitykset eroavat seuraavasti: Työpaikalla tapahtuva oppiminen OKM:n esitys VM:n esitys: Ero: Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin OKM:n esitys: VM:n esitys: Ero: Vähennys kohdennettu kohtiin virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen OKM:n esitys: VM:n esitys: Ero: sekä työvaltiasta oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävät koulutusmallit OKM:n esitys: VM:n esitys: Ero:

19 Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Oppisopimuskoulutus Yhteensä Keskimääräinen yksikköhinta 10833,04 /opiskelija (2014: 10970,06 /opiskelija) valtionosuuden määräytymisperusteena. Vähennys 137,03 /opiskelija. Ammatillisen peruskoulutuksen (ilman oppisopimuskoulutusta) laskennalliset kustannukset M, josta kunnilta perittävä rahoitusosuus 1 147M Oppisopimusmuotoinen ammatillinen peruskoulutus, keskimääräinen yksikköhinta 7191,50. Laskennalliset kustannukset 97 M, josta kunnilta perittävä rahoitusosuus 67,6 M.

20 Säästöjen toteutus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus Opiskelijamäärän sopeuttaminen -6,5 M Yksikköhinnan leikkaaminen vaikutus 19,6 M

21 Aikuiskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Valtionosuus käyttökustannuksiin 133 M Sisältää rakennepoliittisen ohjelman säästö -6,5 M Opetustoimen henkilöstökoulutus 21,6 M Määrärahasta Osaava-täydennyskoulutusohjelmaan 6 M Nuorten aikuisten osaamisohjelma 47,5 M ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen 10 M

22 Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoululaki Osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä Vastuu perusrahoituksesta siirretään valtiolle Toimiluvat ja rahoitusjärjestelmä uudistettu Laskennalliset kustannukset 816 M + alv. 45 M Sisältää 20 M säästöpäätöksen

23 Vapaa sivistystyö Kansalaisopistot 2015 (2014) Valtionosuus, opetustunnit ( ) Yksikköhinta 83,59 (82,60) /opetustunti Valtionosuus käyttökustannuksiin 85,9 M (90,5 M ) Valtionavustukset 3,2 M (3,3 M ) Yhteensä 89,1 M (93,8 M )

24 Kirjastot Osana peruspalveluiden rahoitusjärjestelmää OKM:n hallinnonalalla valtionavustukset euroa yleisten kirjastojen toimintaan Veikkausvoittovaroista euroa kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kehittämiseen

25 Yleisten kirjastojen tavoitteita Edistetään medialukutaitoa, media- ja elokuvakasvatusta ja yleisten kirjastojen mediakasvatustyötä Parannetaan digitaalisten kulttuuriperintö- ja kirjastoaineistojen saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä osana kansallista digitaalista kirjastoa. Toteutetaan Kirjastopolitiikka ohjelmaa ja edistetään yleisten kirjastojen laatusuosituksen käyttöönottoa. Valmistellaan kirjastolainsäädännön ajantasaistamista. Kuntaliitto: Valtion talousarviossa tulee huomioida määrärahavaraus näihin sisältyviin toimenpiteisiin. Kuntaliitto suhtautuu kriittisesti siihen, että valtionavustuksilla ohjataan kuntien toimintaa. Painopisteen tulee olla kuntien peruspalveluiden järjestämiseksi myönnettävässä valtionosuusrahoituksessa. Kehitetään kirjasto- ja tietopalveluja väestön kunnallisina perus- ja lähipalveluina. Alueellisen kirjastotoiminnan uudelleen organisointi

26 Yleiset kirjastot Valtionosuus osana kuntien peruspalveluiden valtionosuutta 25,42 % (2014: 29,57 %) Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan 4,7 M Avustukset keskus- ja maakuntakirjastoille 3,2 M Kirjastojen sisältötuotantoon 0,3 M Yleisten kirjastojen tietokanta- ja aineistopalvelujen tuottaminen ja avustukset muihin erityistehtäviin 0,9 M Avustukset viittomakielisen kirjaston perustamiseen ja toimintaan 0,3 M

27 Yleinen kulttuuritoimi Taiteen perusopetuksen opetustuntikohtainen yksikköhinta 75,56 Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuus 78 M Laskennallisena perusteena tuntimäärät Musiikin perusopetus Muu opetustuntiperusteinen tpo Opetustuntikohtaista taiteen perusopetusta saavat opetuksen järjestäjät: valtionavustus 1,3 M Muut kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saatavat taiteen perusopetusta järjestävät: harkinnanvarainen valtionavustus euroa

28 Museot, teatterit ja orkesterit Yhteensä TA-mr. Veikkausvos ja -av. voittovarat Teatterit ja orkesterit Muutos Muutos % Museot Muutos Muutos % 0,5-7,1 7,2 Yhteensä Teatterit Htv. Lukumäärä Hinta /htv Muutos Muutos % 0-3 Orkesterit Htv. Lukumäärä Hinta /htv Muutos Muutos % 0-3 Museot Htv. Lukumäärä Hinta /htv Muutos Muutos % 0-3

29 Liikuntatoimi Tehtävänä liikunnan edistäminen Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle Valtionosuuden peruste 12 /asukas, ei muutosta. Rahoitus kattaa vain 3-4 % liikuntatoimen käyttömenoista. Liikuntapaikkarakentaminen 28,7 M. Tärkeä rahoitus kuntien liikuntapaikkainvestointeihin Veikkausvoittovaroista 148,9 M. Sisältää valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan 19 M

30 Nuorisotyö Nuorisolain uudistaminen vireillä Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpano ja arviointi sekä kehittämisohjelman laatiminen Valtionosuusperuste 15 /alle 29-vuotias, ei muutosta. Veikkausvoittovaroista nuorisotyön edistämiseen 53,6 M. Sisältää vos-rahoituksen 8,6 M. Lisäksi 27 M jakautuu: Etsivä nuorisotyö 8 M Nuorten työpajatoiminta 13 M Veikkausvoittovaroista osoitetaan tarkoitukseen lisäksi 6 M

31 TAE2015 käsittelyaikataulu 7.8. VM:n ehdotus talousarvioesitykseksi julkaistaan Talousjaoston laskentaryhmän ja ppo-sihteeristön kokous Talousjaoston laskentaryhmän ja ppo-sihteeristön kokous Kuthanek, talousjaoston kokous Kuthanekin kokous Peruspalvelubudjettia valmistelevan ministeriryhmän kokous Hallituksen budjettiriihi 9.9. Kuthanekin kokous Talousarvioehdotus eduskunnalle

32 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistuu HE annetaan syksyllä Uusia rahoituksen määräytymisperusteita sovelletaan ensimmäisen kerran määriteltäessä rahoitusta vuodelle 2017 Oppilaitosmuotoinen peruskoulutus Oppisopimuskoulutus, peruskoulutus Oppisopimuskoulutus, lisäkoulutus Oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus Vaikuttavuusrahoitus Työllistyminen, jatko-opinnot Opiskelija/työelämäpalaute Suorituksiin perustuva rahoitus - Tutkinnot - Erityisopiskelijoiden lisärahoitus, laskennallinen - Ilman 2. asteen tutkintoa olevat - Tutkinnon osat - Ilman 2.asteen tutkintoa olevien lisärahoitus, laskennallinen Perusrahoitus Vakausosio - Opiskelijavolyymi, tutkintotavoitteinen - Erityisopiskelijat Lisäosio (koskee oppilaitosmuotoista ammatillista peruskoulutusta) Valmentava ja valmistava koulutus Erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa Harkinnanvarainen korotus Majoitus

33 Kuntaliitto: Valtion ohjausta tultaneen tiukentamaan sekä toiminta- (järjestämis- ja ylläpitämisluvat) että rahoituslainsäädännössä Peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelmien ja säätelyn eriyttäminen Tuloksellisuusrahoitus säilyy nykytasolla Kuntien omistajaohjaus turvattava, ovat omistajia ja rahoittavat Puhdasta talousarvioperusteisuutta ei hyväksytä; kustannusten seuranta ja kustannustenjako säilyttävä Tulosneuvottelumenettelyä ei voida hyväksyä Peruspalveluiden hintaindeksi Eriävä mielipide työryhmän ehdotusluonnokseen

34 Vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmä uudistuu

35 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmä OKM/Asettamispäätöksen toimeksianto: Tehtävänä on laatia selvitykset ja ehdotukset 1. Rakenteellisesta kehittämisestä 2. Kansalaisopistojen, kansanopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten rahoitusperusteiden muutostarpeista. Myöhemmin otettu mukaan liikuntaopistot. 3. Etä- ja monimuoto-opetuksen rahoitusperusteista 4. Ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi 5. Laatia arvio ehdotusten kustannusvaikutuksista. Työryhmän tulee jättää ehdotuksensa mennessä. Työryhmä asettanut jaostot eri oppilaitosmuodoille. Kansalaisopistojaostossa Kuntaliitosta Päivi Väisänen-Haapanen, joka myös Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusryhmässä.

36 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Toteutetaan vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus. Tavoitteena on toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi luoda riittävän suuret vapaan sivistystyö oppilaitokset. Uudistuksessa selkeytetään ja ajantasaistetaan rahoituksen määräytymisperusteet. Rahoituksen tulee kannustaa opiskelumuotojen kehittämiseen. Toiminnan ennakoitavuuden parantamiseksi määritellään vapaan sivistystyön toiminnan volyymille ylläpitäjäkohtaiset rahoituksen reunaehdot. Vapaan sivistystyön valtionosuuksissa on otettu huomioon 18,5 milj. euron vähennys vuodesta 2017 alkaen. Kuntien menot vähenevät 33 milj. euroa.

37 Kuntaliitto Rakenteelliset muutokset kuntien alueellisista ja paikallisista tarpeista lähtien Rahoitusuudistuksessa ennakoitavuuden parantaminen Mahdollisuus yhteen yksikköhintaan selvitetään Valtionosuuksien ja valtionavustusten suhde

38 Valtionavustukset Seuraa haettavana olevia valtionavustuksia OKM OPH AVI Nyt mm. ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö Linkit myös kunnat.net: opeku-avustukset/sivut/default.aspx

39

40 Kouluikkunasta löydät hyviä kavereita

41 Kiitos!