LUKIOKOULUTUKSESTA AJANKOHTAISTA

Transkriptio

1 Pro Lukion Valtakunnallinen lukioseminaari LUKIOKOULUTUKSESTA AJANKOHTAISTA Lieselotte Eskelinen, erityisasiantuntija Liese Eskelinen 1

2 1. Lukiokoulutuksen nykytilasta 2. Talousarvioesityksestä Lukiokoulutuksen rahoituksesta Lukiokoulutuksen kehittäminen Tulevaisuuden lukio: Mihin suuntaan? Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma 2025 Kärkihankkeet Opettajien osaaminen Liese Eskelinen 2

3 Tulevaisuuden kunta ja tulevat maakunnat Maakuntauudistus sisältää sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen että aluehallintouudistuksen. Kuntaliitto tukee kuntia ja alueita uudistusten suunnittelussa ja toteutuksessa.

4 Kuntien rooli ja tehtävät muuttuvat 4 3

5 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 5

6 6

7 Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Arvio vuodelle 2016: Hahmotelma vuodesta 2019: (mukana sote-uudistus, perustoimeentulotuen siirto Kela:lle, kiky-sopimus) Palkat 35 % Muut henk.- menot 11 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 %, noin 23 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 48 % Siitä: Kunnallisvero 41% Yhteisövero 3 % Kiinteistövero 4 % Materiaalin ostot 8 % Palvelujen ostot 23 % Avustukset 6 % Lainanhoito 6 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Opetus- ja kulttuuritoimi 29 %, noin 13 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Muut tehtävät 16 %, noin 7 mrd. Rahoitus ym.6 % Valtionosuudet 19 % ulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot noin 45,8 mrd. ja ulkoiset menot noin 45,7 mrd. Palkat 35 % Materiaalin ostot 7% Opetus- ja kulttuuritoimi 59 %, noin 14 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 47 % Siitä: Kunnallisvero 34 % Yhteisövero 5 % Kiinteistövero 8 % Muut henk.menot 9% Palvelujen ostot Valtionosuudet 12 % Toimintatulot 12% 23 % Avustukset 5% Muut tehtävät Toimintatulot Lainanhoito 11% 29 %, 26 % Investoinnit noin 7 mrd. Lainanotto 6 % 17 % Lainanotto 8 % Muut tulot 4 % Rahoitus ym.12 % Muut menot 4 % Muut tulot 7 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 23 mrd. 7 Lähde: Kuntaliitto

8 Suomeen syntyi ennätysvähän lapsia vuonna 2015 TK:n ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi lasta vuonna Tätä vähemmän lapsia syntyi viimeksi 1860-luvun nälkävuosina Syntyneiden lukumäärä Suomessa Lähde: Tilastokeskus 8

9 Tulevaisuuden sivistyskunta Koulutuksen merkitys korostuu tulevaisuuden kunnassa Muutos haastaa niin valtiota kuin kuntiakin Miten turvaamme koulutuksellisen tasa-arvon kaikilla koulutuksen osa-alueilla? Miten saamme riittävät resurssit ja miten ohjaamme niiden käyttöä? Miten kunta organisoituu? 9

10 Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus MAAKUNNAT Roolit Rajapintakysymykset ja palvelut: esim. hyte, tukipalvelut, oppilashuolto, työllisyys,, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen, elinvoima,, asuminen, järjestöyhteistyö, osallisuus, johtaminen jne. Vuorovaikutus ja neuvottelumenettely KUNNAT Roolit Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 10

11

12 Kulttuuri Lukiokoulutus Liikunta Nuoriso Perusopetus Ammatillinen koulutus Varhaiskasvatus Vapaa sivistystyö Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Liese Eskelinen

13 LUKIOKOULUTUS NYKYTILASTA

14 Vuonna kuntaa, joissa alle 25 syntynyttä 60 kuntaa, joissa kuntaa, joissa kuntaa, joissa kuntaa, joissa 500 tai enemmän 14

15 Ikäluokan, 0-18-vuotiaat, osuus väestöstä vuosina 2014 ja Koko maa 20,8% 2025 Koko maa 20,2 % Karttakuva Kuntaliitto /JAH Kuntarajat MML Liese Eskelinen

16 Lu k io k o u lu t u k s e n jä r je s t ä j ä t 2015 Lähde: Opetushallituksen yksikköhinta- ja opiskelijamääräraportit ( ) MS Liese Eskelinen

17 Lukiokoulutusta järjestävät kunnat* ja opiskelijamäärä *Koulutuskuntayhtymät sisältyvät kuntien määrään Liese Eskelinen

18 Lukiokoulutuksen järjestäjät omistajuuden ja opiskelijamäärän mukaan Lähde: Opetushallituksen valtionosuusraportit sekä tilastokeskuksen koulutustilastot MS 7/2016

19 Lukiokoulutuksen järjestäjäjakauma 2015 Omistajatyyppi % % opiskelijoista Yksityinen (36) 13,0 10,1 Valtio (3) 1,1 0,3 Yliopistot (8) 2,9 2,2 Kunta (223) 80,8 82,6 Kuntayhtymä (6) 2,2 4,8 Yhteensä (276) 100,0 100,0 Lähde: Opetushallituksen yksikkö- ja opiskelijamääräraportit Liese Eskelinen

20 Lukiokoulutuksen järjestäjät omistajuuden mukaan , lukumäärä 200 Lkm 150 Yksityinen Valtio Yliopistot Kunta Kuntayhtymä Liese Eskelinen

21 Lukiokoulutuksessa olevien ja lukioiden määrän kehitys - Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat Lähde: Tilastokeskus MS 7/2016

22 Lukiokoulutuksen opiskelijat* *Lukion koko oppimäärää opiskelevat Opiskelijat yhteensä Uudet opiskelijat Lähde: Tilastokeskus

23 500 Lukioiden määrä OPHH Kuukauden tilasto: Peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten määrä väheni vuosina Perus- ja toisen asteen oppilaitosten määrät ovat vähentyneet viimeisen viiden vuoden aikana. Kyseisellä ajanjaksolla lakkautettiin 393 peruskoulua, 44 lukiota ja 22 ammatillista oppilaitosta

24 Oppilaitosten lkm 250 Lukioiden määrä ja koko yhteensä 428 lukiota ja 2015 yhteensä Yhteensä opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa

25 Opetus- ja kulttuuritoimen valtion talousarvioesitys vuodelle VM Liese Eskelinen

26 Yleistä Kuntien peruspalveluiden valtionosuusprosentti alenee 25,61 prosentista 25,23 prosenttiin (-0,38 %). Kuntien rahoitusosuus 74,77 %. Indeksikorotusten jäädytys sisältyy opetus- ja kulttuuritoimen sekä peruspalveluiden valtionosuuden sopeutustoimiin. Kuntien sopeutustoimiin eivät sisälly valtion talousarvioon sisältyviin perusopetuksen valtionavustuksiin kohdistuvat leikkaukset. Niillä on kuitenkin vaikutuksia myös kuntien talouteen ja toimintaan valtion rahoituksen vähenemisenä. VM:n esityksessä huomioitu kilpailukykysopimuksen valtionosuusvähennykset.

27 Kilpailukykysopimus 2017 Kuntatalousohjelman mukaiset valtionosuusvähennykset PERUSPALVELUIDEN VALTIONOSUUSRAHOITUS VÄHENEE EUROLLA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAN VÄHENNYS NOIN EUROA Esi-ja perusopetus/okrl (Kiky) Lukiokoulutus (Kiky) Taiteen perusopetus (Kiky) Vapaa sivistystyö Liikunnan koulutuskeskukset Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Teatterit, museot, orkesterit Yhteensä Työnantajamaksuja alennetaan yhteensä 1,59 prosenttia ja sen vaikutukset on kohdennettu täysimääräisesti valtion rahoitusosuuteen. Lomarahaleikkauksen laskennallinen säästö on jaettu kuntien ja valtion kesken lakisääteisen valtionosuusprosentin mukaisesti. Työajan pidentämisestä seuraavan tuottavuuden kasvun johdosta rahoitusta ei ole alennettu valtionosuusjärjestelmän ja valtion rahoituksen piirissä olevilta. Kilpailukykysopimuksen mukainen määrärahatason alennus on kohdistettu ainoastaan lakisääteiseen valtion rahoitukseen

28 Arviot lapsi- ja opiskelijamääristä SUORITEMÄÄRÄMUUTOKSET Muutos Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus3) Ammatillinen lisäkoulutus4) Ammattikorkeakoulun perustutkinnot Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Lähde: Tilastokeskus. Opetushallinnon alainen koulutus. Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. Päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen luvut eivät sisällä Ahvenanmaata. 3) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen osallistuvien henkilöiden todellisia lukumääriä, jonka vuoksi ne poikkeavat rahoituksessa käytettävistä valtionosuusjärjestelmän mukaisista laskennallisista vuosiopiskelijamääristä. 4) Sisältää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen osallistuvien henkilöiden todellisia lukumääriä, jonka vuoksi ne poikkeavat rahoituksessa käytettävistä valtionosuusjärjestelmän mukaisista laskennallisista vuosiopiskelijamääristä

29 Vuosien leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj Sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Leikkaukset pienentävät peruspalvelujen valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 2,2 mrd. euroa eli noin 20 % * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. vuosina Vuosina toteutettavat OKM:n leikkaukset ovat arviolta yli 220 milj. vuoden 2019 tasolla Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus Indeksisidonnaisten menojen 75 milj. euron lisäleikkaus Kiky-sopimukseen perustuva leikkaus vuonna sl/hp

30 Yleissivistävä opetus Määräraha valtionosuuksiin ja avustuksiin euroa (- 3,7 milj. euroa) Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot 32 milj. euroa: digitaalisuus ja taiteen perusopetuksen saavutettavuuden edistäminen, tilastoinnin kehittäminen, tutkimus- ja koulutushankkeet, kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeet. - Sisältää kärkihankerahoitusta 15 milj. euroa kielikokeiluihin, taiteen perusopetuksen saavutettavuuteen ja digitalisaatioon Liese Eskelinen

31 Eräät turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista aiheutuvat avustukset Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista edistävistä toimista sekä osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta sekä siihen liittyvien menettelyiden kehittämisestä aiheutuvien avustusten ja menojen maksamiseen. Lisäys lähes 6 milj. euroa TAE TAE Perusopetus Vieraskielisten oppilaiden AI ja SU/RU opetuksen valtionosuusrahoitus säilytetään 85 %:ssa, lisäys 3 milj. euroa. AIKUISTEN PERUSOPETUS 2018 Uudistetaan tuntijako, rahoitus, opetussuunnitelman perusteet Liese Eskelinen

32 Valtionosuusrahoitus 2017 Peruspalvelut ja toisen asteen koulutus Valtionosuus peruspalvelujen valtionosuus (VM) 25,23 % opetustoimen valtionosuus (OKM) ilman amk-siirron vaikutusta valtionosuus 41,89 % Säästö 190 M esitetään kohdistettavaksi kuntien rahoitusosuuteen Kunnan omarahoitusosuudet KL arvio: peruspalvelujen valtionosuus (VM) ~3 620 euroa/as. opetustoimen valtionosuus, arvio (OKM) 260,63 euroa/as Liese Eskelinen

33 Ammatillisen koulutuksen 190 M säästön vaikutus -34,81 euroa/as. kuntien rahoitusosuuteen Liese Eskelinen

34 Akselin otsikko 100 % Kuntien ja valtion rahoitusosuudet lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa (milj. euroa) Lähde: Rahoitusjärjestelmäraportit, Opetushallitus lukien Valtion talousarvio, VM lukien sis. AMK:n rahoitusosuuden 291 milj. euroa. Sisältää ammatillisen oppilaitosmuotoisen peruskoulutuksen ja oppisopimuksena järjestettävän peruskoulutuksen. 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % Lisäksi Kiky 2017 Lukio -5,4 M Ammatillinen yht. -5,3 M 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lukio Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Valtio Kunnat Amm atillin en Liese Eskelinen

35 4 500 Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus Rahoitusvastuun jakautuminen M TAE Kunnat Valtio Laskennalliset kustannukset Lukiokoulutus Ammatillinen pk yhteensä YHTEENSÄ Liese Eskelinen

36 Yleissivistävä koulutus Valtionavustukset 2017 Yleissivistävän koulutuksen valtionavustusten kohdennus Erotus Esi- ja perusopetus: erityisopetuksen laatu ja kk-avustajien palkkaaminen + ryhmäkoko Laadun kehittäminen Innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin Kerhotoiminnan tukeminen Kielikylpytoiminnan laajentaminen Kärkihanke: Osaaminen ja koulutus, nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen YHTEENSÄ Saamenkielinen ja saamen kielen opetus: Perusopetus, lukio, ammatillinen Saamenkielisten varhaiskasvatuspalvelut Liese Eskelinen

37 Lukiokoulutusta kehitetään Yo-tutkinnon kehittäminen. Sähköisenä koko tutkinto keväällä Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Uusi lukio uskalla kokeilla kehittämisohjelma: jatketaan tuntijakokokeilua ja kehittämisverkoston toimintaa. Valmistellaan rahoitusjärjestelmä- ja järjestäjäverkkouudistusta. Tuetaan opiskeluympäristöjen ja toimintaympäristön kehittämistä. Kevennetään kurinpitoon ja ohjeistamiseen ja oppilas- ja opiskeluhuoltolakiin sisältyviä velvoitteita Liese Eskelinen

38 Lukiokoulutuksen ja lukioon valmistavan koulutuksen rahoitus Laskennalliset kustannukset Kunnallinen lukiokoulutus Yksityinen lukiokoulutus Kunnallinen yli 18-v. aloittaneet Yksityinen yli 18-v. aloittaneet Rahoitusosuudet 2017 Kunnat (72,1%) Valtionosuus Kunnat Laskennalliset kustannukset kasvavat 3,5 milj. euroa eli 0,6 % Sisältää: Opiskelijamäärän aleneminen 1,2 milj. euroa, Kikysopimus 5,4 milj. euroa ja indeksikorotuksen leikkaus Liese Eskelinen

39 HENKILÖSTÖN TÄYDENNYSKOULUTUS OPETUSALA Opetustoimen toimintamenot: Opetustoimen henkilöstökoulutus 15 M (18,5 vuonna 2016) Osallistuja-arvio Kärkihankeraha Opettajien osaamisloikkaan noin 20 milj.euroa Korkeakoulujen rahoituksessa Liese Eskelinen

40 LUKIOKOULUTUKSEN RAHOITUKSESTA TAE 2017: Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistamista valmistellaan. Tavoitteena on, että lukiokoulutuksen vaikuttavuus, laatu ja tehokkuus parantuvat ja että lukiokoulutuksen alueellinen saatavuus turvataan Liese Eskelinen 40

41 talousarvio Lukion rahoitus (Kaatuneesta HE 2015) Indeksikorotettava rahoitus Rahoitus, joka perustuu toteutuneeseen alv-tasoon Rahoitusosuudet Muu rahoitus alvkorvaus yksityisille Vaikuttavuusrahoitus Suoritus - rahoitus Perusrahoitus Majoitus, harkinnanvarainen rahoitus Liese Eskelinen 41

42 LUKIOKOULUTUKSEN RAHOITUKSESTA/KL Rahoitusjärjestelmän tulee olla ennakoitava, läpinäkyvä ja selkeä. Lukiokoulutuksen nykyinen rahoitusjärjestelmä toteuttaa nämä tavoitteet. Tähän järjestelmään muutoksena riittäisi pienten lukioiden lisän muuttaminen saavutettavuuslisäksi Liese Eskelinen

43 LUKIOKOULUTUS ON LAADUKASTA JA KUSTANNUSTEHOKASTA Lukiokoulutus on nykyään laadukasta ja kustannustehokasta kaikkialla maassa» Tutkimuksissa ei lukiokoulutuksessa ja sen tehokkuudessa ole osoitettu suuria eroja maan eri lukioissa» Rahoitus on erittäin alhaista» Silti jokaisesta lukiosta on hyvät mahdollisuudet hakeutua jatko-opintoihin, niin korkeakouluihin kuin toisen asteen yo-pohjaisiin ammatillisiin peruskoulutuksiin» Lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti on pieni; 4 % keskeyttää lukio-opinnot ja vain n. 1,5 % ei suorita toisen asteen tutkintoa» Opettajat ovat kelpoisia (93,5%) ja tyytyväisiä työhönsä» Lukiokoulutusta ja opettajia arvostetaan Liese Eskelinen 43

44 KUNTALIITON TAVOITE: LUKIOKOULUTUKSEN ALHAINEN RAHOITUSTASO KORJATTU V Lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitus on selvästi tätä nykyä alhaisemmalla tasolla kuin ammatillisen peruskoulutuksen alhaisin yksikköhintarahoitus. Opetusjärjestelyt ovat koulutusmuodoissa kuitenkin samankaltaisia. Valtiontalouden säästövaikutukset ovat entisestään suurentaneet tätä eroa.» V ero halvimpaan ammatilliseen koulutusalaan n. 24%» V n. 30% Ennen mahdollisesti tulevaan uuteen rahoitusjärjestelmään siirtymistä lukiokoulutuksen opiskelijakohtaisen yksikköhintarahoituksen tulisi vastata ammatillisen peruskoulutuksen yhteiskuntatieteen, liiketalouden ja hallinnonalan opiskelijakohtaisen yksikköhintarahoituksen tasoa. LISÄKSI: Vuonna 2015 lask.keskim.yksikköhinta/opiskelija oli 6024, kun toteutunut opiskelijakohtainen kustannus oli 7747, eli n. 30 % korkeampi! Liese Eskelinen 44

45 Lukiokoulutus 7000, , ,93 Lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta Muutos ,25 % 6122, , , , , , ,00 0,00 Vähimmäishinta VnA ,33 76, Euroa Muutos euroa Liese Eskelinen

46 Lukiokoulutuksen kehittämisestä Tulevaisuuden lukio: Mihin suuntaan?

47 Kuntaliiton sivistyspoliittisen ohjelma Liese Eskelinen 47

48 Lukiokoulutus rakentamassa osaamisperustaa Lukiokoulutusta on saatavilla koko maassa Valtakunnallinen kehittämisohjelma: laadukasta toisen asteen yleissivistävää koulutusta sähköisiä oppimisympäristöjä hyödyntäen Lukiotutkinto tasa-arvoistaa toisen asteen koulutuksen Liese Eskelinen 48

49 Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? KL:n VISIO VUODELLE 2025 Lukiokoulutus on vetovoimainen ja laadukas toisen asteen yleissivistävä koulutusmuoto. Lukiokoulutus on koko maassa kuntalaisten saatavilla. Kunnat kantavat vastuun lukiokoulutuksesta. Lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa lukiotutkinnon. Lukion ylioppilaalla on vahva perusta jatko-opintoihin erityisesti yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Liese Eskelinen

50 Lukiokoulutuksen saavutettavuus enintään 10 ja 30 kilometrin etäisyydellä alueittain vuosina 2009, 2011 ja 2013 Lähde: Patio - paikkatietoportaali Liese Eskelinen

51 Lukiokoulutuksen kehittämisestä Kärkihankkeet Opettajien osaaminen tajankoulutusfoorumi/index.html

52

53 Kehitetään opettajankoulutusta yhdessä!

54 Opettajankoulutusfoorumin tehtävät 1. Laaditaan opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutusohjelma - nykytila ja haasteet - visio opettajankoulutukselle - tavoitteet tulevaisuuden opettajuudelle - kuusi strategista linjausta ja niihin liittyvät toimenpiteet. 2. Tuetaan paikallista visiointi- ja kehittämistyötä. 3. Käynnistetään ja tuetaan kehittämishankkeita opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen opetuksen järjestäjien, koulujen, johtajien, opettajien ja verkostojen tarpeet huomioon Arvioidaan ohjelman toteutumista 54

55 VISIO Luomme yhdessä parasta osaamista maailmaan!

56 Syvällinen oman alan osaaminen Pedagoginen taitavuus Yhteiskunnalliset, globaalit ja eettiset kysymykset Arvo-osaaminen Tunne-, vuorovaikutusja yhteistyötaidot Yritteliäisyys Muutososaaminen Tavoitteet Laajaalainen perusosaaminen Uutta luova asiantuntijuus ja toimijuus Oman osaamisen ja yhteisön jatkuva kehittäminen - Opetussuunnitelmaosaaminen - Luovuus, uteliaisuus, kokeilu- ja kehittämisrohkeus - Taito luoda yhdessä ja ottaa käyttöön uusia opetuksen innovaatioita (mm. digisosaaminen) - Taito reflektoida ja arvioida - Taito muuttaa oma toimintaa - Pystyvyys ja toimijuus - Koulun toimintakulttuurin kehittäminen verkostoissa - Oman osaamisen kehittäminen itsearviointeihin ja tutkimukseen perustuen 56 - Verkostoituminen ja yhteisöosaaminen

57 Muuta Kärkihanke: Nopeutetaan siirtymistä työelämään» Huom! Lukiolaiset ja ylioppilaat - oppisopimuskoulutus Uskalla kokeilla Lukion uudet opetussuunnitelmat, Sähköistyvät ylioppilaskirjoitukset Kehittyvät ylioppilaskirjoitukset» OKM: Ylioppilastutkinnon kehittämistarpeita selvittävä työryhmä» OKM: Ylioppilastutkinnon parempi hyödyntäminen korkeakouluvalinnoissa Liese Eskelinen

58 Valtionavustukset kärkihankkeen Uusi peruskoulu -ohjelman kehittämis- ja koulutustoimintaan ovat nyt haettavissa Opetushallituksen sivuilla. Hakuohjeet 1) tutoropettajien koulutukseen ja 2) toimintaan sekä 3) kokeilu- ja kehittämistoimintaan osoitteessa: /0/valtionavustukset_karkihankkeen_uusi_perusk oulu_-ohjelman_kehittamis- _ja_koulutustoimintaan?language=fi Liese Eskelinen

59 KIITOS! Liese Eskelinen 59