Kokonaisturvallisuusstrategia
|
|
- Tauno Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kokonaisturvallisuusstrategia
2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1.JOHDANTO Hallitusohjelmanlinjauksetjasisäisenturvallisuudenohjelmanvalmistelu 1.2 Yhteiskunnanturvallisuudenkeskeisimmäthaasteet 1.3 Länsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastontoimintaympäristöstä japeruspalvelujentilasta 2.KOKONAISTURVALLISUUSSTRATEGIAPÄHKINÄNKUORESSA Yhteinenvisiojamissiokokonaisturvallisuudesta Kokonaisturvallisuudenyhteistoiminnanorganisointi,tavoitteetjatasot Kokonaisturvallisuudenyhteistoiminnankumppanit Kokonaisturvallisuussuunnittelunnykytila Maakunnallinenturvallisuussuunnittelu Keskuskaupunkienjakuntienturvallisuussuunnittelu Kylätjakolmassektoriturvallisuussuunnittelussa Viranomaistenturvallisuussuunnittelu 27 3.KOKONAISTURVALLISUUDENTILANNEKUVAJAHAASTEET Puolustusvoimientoiminta PuolustusvoimatLänsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastonalueella Yhteistoimintajakumppanuudet Puolustusvoimienjapuolustusvoimiinsidoksissaolevakoulutus Puolustusvoimientoimintanuortensyrjäytymisenestämiseksi Varautuminenjaalmiussuunnittelu Sisäinenturvallisuudenohjelmajakehittämisehdotuksetohjauksen 67 tehostamiseksi Tilannekuva,haasteetjatoimenpide-ehdotukset Arjenjaasumisenturvallisuus Ennaltaehkäiseväpäihdetyö 75
3 Väkivallanjarikostenehkäiseminenjavähentäminenvaikuttamallalastenja 86 nuortenkasvuolosuhteisiinjaperheidenhyvinvointiin Syrjäytymisenehkäiseminenjaosallisuudenvahvistaminen Yritystenjatyöpaikkojenturvallisuus Kokonaisturvallisuudenyhteistoiminnanhorisontaalisetkokonaisuudet Turvallisuudentunnejahenkinenhyvinvointi Turvallisuusosaaminen Turvallisuusviestintä KRIISIJOHTAMINEN Häiriötilanteidenhallinta Tilannekuva Viestintähäiriötilanteissa KOKONAISTURVALLISUUSSTRATEGIANJOHTOJAOHJAUS Kokonaisturvallisuudenyhteistoimintavuosina Toiminnallisenyhdenvertaisuudenarviointi Seurantaindikaattoritjaseurannanorganisointi 150 LIITTEET Liite1:Kokonaisturvallisuudenyhteistoimintaryhmienkokoonpanot Liite2:Käsitesanasto Liite3:Kuviot,taulukot
4 ESIPUHE Arvoisalukija Käsissänneonensimmäistäkertaaaluehallintovirastonjohdollavalmistunutalueellinenkokonaisturvallisuusstrategiavuosille Valtioneuvostopäätöksenmukaisestikansallinensisäisenturvallisuudenohjelmanrinnallavalmisteltiinmyösalueellisetosiot.Kansallinensisäisenturvallisuuden ohjelmahyväksyttiin jaalueellisetsuunnitelmatvalmistuivat mennessä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia on valmisteltu tiiviillä aikataulullajalaajassaverkostoyhteistyössä.strategissaannetaankuvauskokonaisturvallisuustyönnykytilasta,nostetaanesiinkeskeisethaasteetsekänoin60kärkitoimenpidettä,joillahaasteisiinlähivuosinavastataan.kärkitoimenpiteitäonkolmenlaisia;1)organisaatioidenomat,jokäynnissäolevattoimenpiteet,2)kansallistasisäisenturvallisuudenohjelmaaalueellsestitoteuttavattoimenpiteetja3) uudet, innovatiiviset prosessin aikana syntyneet toimenpiteet. Kokonaisturvallisuusstrategia on dynaaminenjasitäpäivitetääntulostenarvioinninyhteydessävuosittain.toimenpide-ehdotuksistalaaditaantiivisvirtuaaliyhteenveto.jatkossastrategiaonpitkältisähköinen,ajassakiinniolevasekävirtuaalisestipuhutteleva. Valmisteluvaihe onosoittanutniinjotehtävänyhteistyönlaajuudenkuinmyösennenkaikkeaneyhteistoimintatarpeet ja mahdollisuudet, joita kokonaisturvallisuuden edistäminen ja lisääminen eri toimijoilletarjoaajamyösheiltävaatii.globaalissayhteiskunnassammesyvänasiantuntemuksenrinnallatarvitaanyhäenenevässämäärinhorisontaalistayhteistyötäjalaaja-alaistanäkemyksellisyyttä. Kokonaisturvallisuusstrategiaosoittaaselkeästi,ettäaluehallintovirastotovaterinomainenjakäytännössäainoataho,jokaluontevastitoiminta-ajatukseensanojautuenvoiyhteensovittaajakootaalueellisettoimijatsekäkoordinoidatätätyötä. Kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta mallintaa hallitusohjelmaa käytännön toimiksi. Käytännössä strategia kuvaa miten laaja poikkihallinnollinen työskentely julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin yhteistyönä johtaa myös resurssien kannalta tuottavampiin ja laadullisesti vaikuttavampiinratkaisuihin. Länsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastokokonaisturvallisuusstrategianpainopisteonennaltaehkäisevässätyössäjaerityisestilastenjanuortenelämänhallinnanparantamisessa.Onhyvämuistaa,että vaikkaympärillämmekaikkimuujatkuvastikehittyyjamuuttuu,ovatlastentarpeetainaolleetjatulevatvastakinolemaansamoja.asuupalapsiydin-,yksinhuoltaja-taisateenkaariperheessähäntarvitseeerityisestiperushoivaajahuoltoa,aikaa,rakkauttajarajojasekähyviätapoja,tunteensiitä,että onrakastettujahyväksyttyperheessä,koulussajakaveriporukassa,tulevaisuudenuskoaja-toivoa! Sininenkirjaavaaelämänhallinnanoventulevaisuuteenlapsillejanuorille,vanhemmille,kasvattajille jaopettajillesekätyönantajille.sinisenkirjanteesitsiivittävätläpielämänperinteisinjamodernein tavoinerielämäntilanteisiinsovitettuna. YlijohtajaJormaPitkämäki
5 1.JOHDANTO 1.1HALLITUSOHJELMANLINJAUKSETJASISÄISENTURVALLISUUDENOHJELMAN VALMISTELU JyrkiKataisenhallitusohjelmanlinjaustenmukaisestitavoitteenaon,ettäSuomionEuroopanturvallisinmaavuonna2015.Maanhallituksenlinjaustentoteutuminenedellyttääturvallisuustyönkehittämistäkohtikokonaisturvallisuustyötä,jonkakeskiössäovatlaajaviranomaisyhteistoimintajapoikkihallinnollisuussekäennakoivaturvallisuussuunnittelujanäitätukevalaajasidosryhmä-javerkostoyhteistyö.Tämänähdäänniukkenevienresurssienaikanapienenmaanparhaaksijatehokkaimmaksi toimintamalliksi. Eritoten käynnissä olevassa hallintorakenteiden uudistustyössä tämä näkökulma tuleekinpitääkirkkaanamielessä. Kaiken turvallisuustyön kehittämisen tavoitteena on lisätä kansalaisten turvallisuutta ja turvallisuudentunnettajapitemmälläaikavälillävaikuttaamyöskokonaisturvallisuustyössätarvittavienresurssienmääräänjauudelleenallokointiin.tavoitteensaavuttaminenannetussaaikataulussaonhaasteellista,muttasiltitämätavoitetoimiijohtotähtenäsuomenkokonaisturvallisuudenkehittämisessä. Valtioneuvostotekipäätöksen(SM062:00/2011)kolmannensisäisenturvallisuudenohjelmanvalmistelunkäynnistämisestä pääministeriJyrkiKataisenhallituksenohjelmanlinjaustenmukaisesti.Ohjelmahyväksyttiin valtioneuvostonyleisistunnossa. Sisäisenturvallisuudenohjelmasisältääkeskeisetturvallisuushaasteetjakehittämiskohteetsekäehdotukset arjen turvallisuuden kannalta keskeisimpien turvallisuusongelmien ennalta ehkäisemiseksi jaratkaisemiseksi. Ohjelmanvalmistelutapahtuisekävaltakunnallisellaettäalueellisellatasolla. Valtakunnallinen valmistelu Sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelua johtisisäisenturvallisuudenministerityöryhm sisäisen turvallisuuden sihteeristön valmistelusta. Kansliapäällikön johtama Sisäisenturvallisuudenohjausryhmäohjasiohjelmanvalmisteluavastateneriaihealueidenpoikkihallinnollisestayhteensovittamisesta ja koordinaatiosta sekä kootun ohjelmaehdotuksen esittämisestä ministerityöryhmälle. Ohjelman valmistelulaadittiinkuudenasiantuntijaryhmäntoimesta. Alueellinen valmistelu Sisäisenturvallisuuden alueellinen yhteistyö perustuu sisäasianministeriön julkaisussa 23/2011 kuvattuun yhteistyön toimintamalliin (Arjen turvaa yhteistyöllä). Ehdotus alueellisen sisäisen turvallisuudenyhteistyöntoimintamalliksi.smjulkaisu23/2011). Asettamispäätöksen mukaisesti sisäisen turvallisuuden alueelliset toimeenpano-suunnitelmat laadittiin ja edelleen sisäisen turvallisuuden yhteensovittaminen tapahtui aluehallintovirastojen johdolla laajassayhteistyössäeriviranomaistenjajärjestöjenkanssa.alueellisetohjelmattäydentävätkansallistasisäisenturvallisuudenohjelmaa. Toimeenpanosuunnitelmienmääräaikaonvaltioneuvostontekemänpäätöksenmukaisesti
6 Valmistelun organisointi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa sisäisen turvallisuuden alueellisen toimeenpanosuunnitelmanvalmistelujatoteutustapahtuiosanakokonaisturvallisuudenyhteistoimintaa.kokonaisturvallisuussuunnittelussaseurataanyhteiskunnanturvallisuusstrategianlinjauksia.kokonaisturvallisuussuunnittelunlähtökohtanaonyksilönhyvinvoinninturvaaminen.länsi-jasisä-suomenaluehallintovirastontoimialueellasisäisenturvallisuudenalueellisenohjelmansuunnittelunjatoimeenpanonorganisoimiseksi on perustettu kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmä ja sihteeristö. Lisäksi työskentelyyn osallistuu mittava määrä asiantuntijoita teemaryhmien työn kautta. Ryhmät on asetettu toimikaudeksi KOKONAISTURVALLISUUDEN YHTEISTOIMINTARYHMÄ Pj LSSAVI Suunnitelmien ja toiminnan yhteensovittaminen Sihteeristö Pj LSSAVI Kokonaismaanpuolustustyö Aatteellinen Koulutuksellinen Virka-avun anto Maakunnalliset valmiustoimikunnat Kuntien valmiussuunnittelu Yritysten valmiussuunnittelu Alueellliset maanpuolustuskurssit Kuntien/julkishallinnon turvallisuussuunnittelu Yritysten turvallisuussuunnittelu Syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen Päihdetyö Väkivallan ja rikosten ehkäisy Väkivaltaisen ekstremismin torjunta Arjen ja asumisen turvallisuuden parantaminen ml rakennetun ympäristön suunnittelu Turvallisuustilannekuvan ylläpito Turvallisuusviestintä Turvallisuusosaamisen kehittäminen Yksilön turvallisuustunteesta ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen Monikulttuurisuus, maahanmuutto, Väkivaltaisen ekstremismin torjunta Yksilön hyvinvointi Kokonaisturvallisuussuunnittelun lähtökohta Kuvio1:LSSAVI:nkokonaisturvallisuudenyhteistoiminnanorganisointi Paikalliset turvallisuussuunnitelmat Alueellisen toimeenpanosuunnitelman valmistettua päivitetään paikalliset turvallisuussuunnitelmat sisäasiainministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Kunnat huomioivat turvallisuussuunnittelussaan niin kolmannensisäisenturvallisuudenkansallisenohjelmankuinalueellistentoimeenpanosuunnitelmien linjauksetjatoimeenpanoesitykset.
7 1.2YHTEISKUNNANTURVALLISUUDENKESKEISIMMÄTHAASTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on valtioneuvoston periaatepäätös, joka ohjaa ja yhtenäistää hallinnonalojenvarautumistajaantaatietoavarautumisenperusteistamyösmuilletoimijoille.periaatepäätöksen tavoitteiden toteuttamisesta päättävät ja vastaavat viranomaiset. Strategia päivitetään muutamanvuodenvälein,viimeksivuonna2010.silloinaiemminyhteiskunnanelintärkeidentoimintojenturvaamisenstrategianatunnetunasiakirjannimimuutettiin. Turvallisuusstrategianlaativatyhdessäviranomaiset,järjestötja elinkeinoelämänedustajat.senseurantaajakehittämistäkoordinoiturvallisuus-japuolustusasiainkomiteayhteistyössäministeriöiden valmiuspäällikkökokouksenkanssa. Turvallisuuden haasteet Suomalainenyhteiskuntaonvarsinturvallinen.Normaalioloissakinilmeneesiltihäiriötilanteita,jotka voivat vaikuttaa vakavasti monien suomalaisten elämään. Viime vuosina tällaisia ovat olleet esimerkiksinokianvesikriisijakouluampumistapaukset. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan on koottu varautumistyön perustaksi uhkamalleja. Ne ovat kuvauksiatilanteista,jotkavoivatvaarantaayhteiskunnanturvallisuudenjasenelintärkeättoiminnot. Uhkamallejaovat: voimahuollonvakavathäiriöt tietoliikenteenjatietojärjestelmienvakavathäiriöt kuljetuslogistiikanvakavathäiriöt yhdyskuntatekniikanvakavathäiriöt elintarvikehuollonvakavathäiriöt rahoitus-jamaksujärjestelmänvakavathäiriöt julkisentaloudenrahoituksensaatavuudenhäiriintyminen väestönterveydenjahyvinvoinninvakavathäiriöt suuronnettomuudet,luonnonääri-ilmiötjaympäristöuhkat terrorismijamuuyhteiskuntajärjestystävaarantavarikollisuus rajaturvallisuudenvakavathäiriöt poliittinen,taloudellinenjasotilaallinenpainostussekä sotilaallisenvoimankäyttö. Soveltamalla uhkamalleja omaan toimintaympäristöönsä viranomaiset, järjestöt ja yritykset voivat suunnitellavarautumistaanyhteiskunnanturvallisuusstrategianpohjalta.
8 (lähde: Sisäisen turvallisuuden keskeisin uhka on nuorten sosiaalinen syrjäytyminen Yhteiskunnan turvallisuuden haasteista vakavin on syrjäytyminen, jota ei omana kokonaisuutena yhteiskunnanturvallisuusstrategiassaolenostettuesiin.sensijaansisäisenturvallisuudenohjelmassa nuortentilanneonvahvastiesillä. Uhkamallit ovat yksi lähtökohta turvallisuushaasteiden määrittelylle. Osa yhteiskunnan turvallisuudenhaasteistaonjäänytyhteiskunnanturvallisuussstrategiassaheikommallehuomiolle.tällaisiayhteiskunnan turvallisuuteen voimakkaasti vaikuttavia tekijöitä tulevaisuudessa ovat mm. syrjäytymisen ehkäisyssä onnistuminen, osaavan työvoiman riittävyydestä huolehtiminen, kansalaisten oikeuturvantoteutumisenvarmistaminenmonikulttuuristuvassayhteiskunnassajne. Syrjäytymistäontutkittupaljon,muttayhtäainoaasyrjäytymisenmääritelmääeiole.Yleisestisyrjäytymistävoidaankuvatayksilöiden,perheidentaikokonaistenyhteisöjenajautumisenayhteiskunnassa tavanomaisenjayleisestisopivanapidetynelämäntavan,resurssienhallinnantaielintasonulkopuolelle. Käsitteellisesti onkin jo siirrytty puhumaan ulkopuolisuudesta, jonka avulla on helpompi päästä kiinni taustoihin ja syihin. Lisäksi on olemassa kriminologinen syrjäytymisen määritelmä, jonka mukaansyrjäytyminentarkoittaa,ettähenkilönsiteetsosiaalistakontrolliaharjoittaviininstituutioihinja yhteisöihinovatheikentyneettaikatkenneet.syrjäytyminenvoisiisollasekätaloudellistaettäsosiaalista.rikoskäyttäytymisenjasyrjäytymisenvälilläonkorrelaatiotoisinsanoensyrjäytymistävähentämällävoidaanvähentäämyösrikollisuuttajarikollisuuttavähentämällävoidaanvähentääsyrjäytymistä.[(kivivuori,janne(toim.):nuortensyrjäytyminenjarikollisuus:suomessatehdyntutkimuksen jasenkatvealueidenkartoitusta(2009).oikeuspoliittisentutkimuslaitoksentutkimustiedonantoja94, s.3)] Sosiaalinen syrjäytyminen on usein yhteydessä taloudelliseen syrjäytymiseen, mutta nuori voi myös ollasosiaalisestisyrjäytynyt,vaikkeituletaloudellisestihuono-osaisestaperheestä.lastenjanuorten kannalta keskeisiä sosiaalista kontrollia harjoittavia tai yhteisöllisyyttä luovia instituutioita ovat esimerkiksiperhejamuutlähisuhteet,koulujatyöelämä.tästäkokonaisuudestakäytetäänkäsitettäsosiaalinenpääoma.merkittävinsosiaaliseensyrjäytymiseenjohtavatekijäonpuutteellinenvanhempien tuki.muistasosiaalisistatekijöistäperheenhajoaminen,opettajanhuonokontrollijaheikkoluottamus toisiaihmisiäkohtaanlisäävätrikoskäyttäytymisenriskiä.kouluyhteisönsosiaalinenpääomasaattaa vaikuttaanuorenhyvinvointiin,vaikkeinuoriitsekoenauttivansakorkeastasosiaalisestapääomasta. (Kivivuori2009,s.15 17). Syrjäytymisen hinta Syrjäytymisenjarikostenkustannuksiaonjopitkäänlaskettueriasiantuntijoidentoimestajahieman erikriteerein.esimerkiksi OulunyliopistossatoiminutprofessoriIrmaMoilasenjulkaisi1990-luvun lopussamukaana-jab-tapausten hoitamattajättämisen -laskelmansa: HOITAMATTAJÄTTÄMISENHINTA60-VUOTIAAKSI 11-vuotiaslapsi,eilähdekouluun(kustannuksetmarkkoina) A:levoton,keskittymätön,käytöshäiriöinen koulukoti13-18-vuotiaana
9 vankilajaksoja10vuotta oikeudenkäyntikulujayms kansaneläke Yhteensä790000mk B:pelokas,yksinäisyyteenvetäytyvä kansaneläke16-60-vuotiaana eläkkeensaajanhoitotuki lääkekulut hoitotukiomaiselle psykiatrisiahoitojayhteensä10v Yhteensä825000mk Huomioitavaa on, että esimerkiksi näistä laskelmista puuttuvat vielä ne laskelmat, millaisia vakavia seurauksiaem.a-tapauksessavankilaanjoutunutontehnytjatoimillaanaiheuttanut.esimerkiksihän on saattanut tehdä henkirikoksen tai useampia ja/tai aiheuttaa pysyvän invaliditeetin, mikä puolestaanvaikuttaamonintavoinuhrinomaisiin,esim.masennuksena,päihteidenkäyttönä,työkyvyttömyytenätaijopaitsemurhanasekäuhrinmahdollistenlastensyrjäytymisketjunalkuna. Tekijäontodennäköisesti saanut myös lääkehoitoja ja/tai käyttää huumeita ja/tai aiheuttaa eri tahoille mittavia omaisuusvahinkoja.näinlaskettunaa-kohdanlukumoninkertaistuu. Riihimäellä2006tehdynelinkaarilaskelmanmukaansyrjäytynytnuorivoimaksaakunnalleenmiljoonaeuroa,mikäonlähelläprofessoriMoilasenesittämiälukuja.Elinkaarimallissakaanontuskinainakaantäysinhuomioituedelläesitettyjätehtyjenrikostenaiheuttamiamoniakerrannaisvaikutuksia. Nuorten yhteiskuntatakuu työryhmässä on taasen laskettu että nuorten syrjäytymisen kustannukset vuositasollayhteiskunnalle300milj.euroa,josnuoriaonarviolta30000.nuorensyrjäytymisenhinnaksionarvioitu10000pervuosi. Syrjäytymisenhinnastaonsiishyvinerilaisiaarvioitalaskentatavastariippuen.Selvääonjokatapauksessa se, että syrjäytymiskierre on katkaistava. Oireiden hoitoontarvitaan vahvoja toimia, mutta ennenkaikkeahuomioonsuunnattavasyrjäytymisensyihin.yhteiskunnanhyvinvointipalvelujenrakenteetonarvioitavauudelleen,priorisoitavajatarpeenvaatiessatehtävämyöslainsäädännöllisiämuutoksiajauudistuksia,joidenavullalastenjanuortensosiaalinenosallisuusturvataan.
10 Sosiaalisen rikoksentorjunnan menetelmät, esim. toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja erityiset panostuksetlastenkasvuntukemiseen,tuottavatpitkällätähtäimelläedullisimmintuloksia(omrikoksentorjuntaneuvosto). Esim. vanhempainvalmennukseen ja koulunkäynnin loppuunsaattamiseen sijoitettu rahasumma ehkäisee noin 2-3 -kertaisesti aikuisiän vakavia rikoksia verrattuna saman summan sijoitukseen rikollisten poliisivalvontaan tai rikoksenuusijoiden pitkäaikaiseen vankeuteen. Vastaavialaskelmiaonesitettymm.oppilashuollonresurssienvähentämisenjalisääntyneidenlasten huostaanottokustannuksiensuhteesta. 1.3LÄNSI-JASISÄ-SUOMENALUEHALLINTOVIRASTONTOIMINTAYMPÄRISTÖS- TÄJAPERUSPALVELUJENTILASTA Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tehtävä on alueensa hyvinvoinnin lisääminen edistämällä toiminta-alueellaan perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin-jatyöympäristöäalueilla.poliisinvastuualueentehtäväthoidetaanlounais-suomenaluehallintovirastosta. Viraston ruotsinkielisen opetustoimen palveluyksikkö toimii erillisenä yksikkönä ja sen toimialueeseenkuuluuruotsinkielisetalueetkokomaassa. Länsi-jaSisä-SuomenaluehallintovirastonmaantieteellinentoimialuemuodostuuPirkanmaan,Keski- Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiavirastontoimialueellaonneljä.virastontoimialueellaviimevuosienaikanatoteutuneidenkuntaliitostenmyötävirastontoimialueenkuntienmääräon88. Länsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastontoimialueenpinta-alaonnoin55400km2elivajaaviidennes Suomen pinta-alasta. Asukkaita alueella on 1,2 miljoonaa eli runsas viidennes maan asukkaista. Alueonkaksikielinen.AlueenkunnistaKorsnäs,LuotojaNärpiöPohjanmaanmaakunnassaovatyksikielisiäruotsinkielisiäkuntia.Kaksikielisistäkunnistaseitsemässäonenemmistönkielenäruotsi. Väestön rakenteen muutokset Alueen 88 kunnasta lähes 15 prosenttia on kaupunkimaisia, taajaan asuttuja kuntia on noin 22 prosenttiajamaaseutumaisiakuntianoin64prosenttia.maaseutualueilletyypillistäontyöikäistenjalastenmääränväheneminen.erityisestimaaseutualueillaväestörakenteenmuutosaiheuttaaväestöllisen huoltosuhteenheikkenemisen.väkiluvultaansuurimmatkunnatvirastontoimialueella ovattampere Pirkanmaalla,JyväskyläKeski-Suomessa,VaasaPohjanmaalla,SeinäjokiEtelä-PohjanmaallajaKokkola Keski-Pohjanmaalla. Näistä Tampere, Jyväskylä, Vaasa ja Seinäjoki kuuluvat Suomen 20 suurimman kunnan joukkoon. Väestö keskittyy entistä enemmän keskuskaupunkien ympärille työssäkäyntialueista muodostuviin tuottaviin ympäristöihin, joissa on tarjolla laajat työ- ja koulutusmahdollisuudet,viihtyisäjaturvallinenympäristösekähyvätpalvelut.maakuntienreuna-alueillaväestövähenee ja ikääntyy. Väestön kokonaismuutokset, ikärakenteen muutokset, taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen sekä taloudellisten toimintaedellytyksien erot vaikuttavat hyvinvointi- ja lähipalvelujen kysynnänjatarjonnaneroihinjamuutostarpeisiinsekäturvallisuudentunteenjatilankehittymiseen. Näihinvaikuttavatomaltaosaltaanmyösalueenväestönkielellisetjamonikulttuuristuvatsekäkulkuyhteyksiinliittyvättekijät.
11 10 Alueen viiden maakunnan kokonaisväkiluvun ennustetaan vuonna 2020 olevan Väestön kasvualueellaennusteenmukaanolisinäinrunsaanviidenprosentinluokkaavuoteen2020.vuonna 2011 alueella 65 vuotta täyttäneiden määrä oli , kun se Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaanvuonna2020tulisiolemaan näinollen65vuottatäyttäneidenmääräkasvaisivuoteen2020mennessälähes30prosentilla.väestöennusteenmukaanvuoteen2020mennessä65vuotta täyttäneidenosuudenkasvuonselkeästisuurempaakuinalle15-vuotiaidenosuudenkasvu,jokaalueellaolisiallekymmenenprosentintasoa. Väestöllinenhuoltosuhdeon luku,jokailmaiseealle15-vuotiaidenja 65vuottatäyttäneidenmäärän sataatyöikäistäkohden.kokomaanväestöllinenhuoltosuhde olivuoden2011 lopussa52,9.tilastokeskuksenväestöennusteenmukaankokomaanväestöllinenhuoltosuhdevuonna2020on65,4.tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde tulee kehittymään edullisimmin edelleen Pirkanmaan maakunnan alueella, jossa se vuonna 2020 olisi 63,7. Epäedullisin väestöllinen huoltosuhdevuonna2011olietelä-pohjanmaallajakeski-pohjanmaalla, joissaväestöllinenhuoltosuhde olivuonna2011noin60jaennusteenmukaanvuonna2020tulisiolemaanyli75. Nopeimmin ikärakenteen muutos vaikuttaa jo väestöään menettäneissä maakunnissa. Ikärakenteen muutoksen vaikutukset korostuvat edelleen kuntatasolla, jossa muutokset ovat maakuntatasoa suurempia.nopeutuvaväestönikääntyminenmerkitseeväestönvähenemisenkiihtymistäyhäuseammissakunnissakuolleisuudenylittäessäsyntyvyyden. Peruspalveluiden tila viraston toimialueella Sekä valtakunnallisesti että aluehallintovirastojen toimialueittain toteuttavan peruspalvelujen arvioinnin tarkoituksena onperustuslain mukaisten ja kaikkien kansalaisten yhdenvertaisesti saatavilla oltavienhyvinvointipalvelujentoteutumisenarviointi.vuonna2011arvioinninkohteenaolivaterityisestisyrjäytymisenehkäisynjaedelleenharvaanasuttujenalueidenturvallisuudenkannaltakeskeiset palvelut.teemaolikokonaisuusturvallisuustyönnäkökulmastaajankohtainen. PeruspalvelujensaatavuusonLänsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastonalueellavielävarsinhyvällä tasolla.verrattaessaperuspalvelujensaatavuuttalänsi-jasisä-suomenaluehallintovirastontoimialueella valtakunnalliseen tilanteeseen, alueellinen raportti vahvistaa pitkälti valtakunnallisen raportin linjauksia. Nuorten syrjäytyminen, väestön ikääntyminen, kestävyysvajeen vaikutukset ja aluerakenteenpolarisoituminenyhäkaksijakoisemmaksihaastavatkuittenkinpalvelujärjestelmäntoimivuuden japeruspalvelujentasapuolisensaatavuudenjonytjayhäenemmänlähivuosina. Vuoden2011arvioinnistaonerityisestinostettavaesiinkaksiasiakokonaisuutta,joidenmerkityson hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmasta erittäin tärkeinä: nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekäkansalaistenturvallisuus. Nuortensosiaalisenvahvistamisen eteen on vielä paljon tehtävää. Arvioinnin tuloksista käy selvästi ilmi,etteiohjaus-japalveluverkostontoimivuusolevielähyvällätasolla.kysymysonkaikkiennuorten sujuvasta ohjauksesta, mutta erityisesti huolena ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Tällainen ryhmäovatmm.toimialueellaperusopetuksenpäättäneistäyhteishaussahakemattajättäneetnoin1.5 nuorista.ohjaus-japalveluverkostonriittämättömyysviestittääkuitenkinlaajemmastayhteiskunnallisestahaasteesta,jonkaydinkilpistyyvanhemmuuteenjakasvatukseen.josemmepystyvahvistamaankodinjavanhemmuudenmerkitystä,yhteisöllisyydenjatoinentoisestavälittämisenkulttuuria, ovatponnistelummeerilaistentukiverkkojenkasvattamiseksiosinturhia.
12 11 Nuorten näkökulmasta tärkeää on perusopetuksen alueellisen saatavuuden keskimäärin hyvä taso. Ammatillistaja lukiokoulutusta onedelleenhyvintarjolla,joskintoimialueen maakuntienkuinmyös valtakunnan ruotsinkielisten alueiden välillä koulutuksen saatavuudessa on selkeitä eroja erityisesti ammatillisen koulutuksen osalta. Kuntien välistä yhteistyötä ja pitkäjänteistä suunnittelua uusien ratkaisumallien aktiiviseksi etsimiseksi osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta on lisättävä sekä toimivan lähikouluverkon että laadukkaiden kuljetuspalveluiden turvaamiseksi. Kuntalaiset onkin entistäparemminotettavamukaankuntienpalveluverkonkehittämiseen. Koulutuksensaatavuudenpohdintaanliittyyolennaisestikoulutuksenjatyöelämänvaatimustenkohtaannonvarmistaminen,jottavalmistuvatnuoretsijoittuisivatnopeastikoulutustaanvastaavaantyöhönmielelläänLänsi-jaSisä-Suomenalueelle.Nuortenosallistamiseenonpanostettavajakehitettävä oppilas- ja opiskelijahuoltoa koko oppilaitosyhteisön yhteisenä asiana. Nuorten työpajatoiminnan ja ammatillistenoppilaitostenyhteistyönvahvistaminenjaetsivänuorisotyöonkeskeistä. Toinen merkittävä kokonaisuus on kansalaistenturvallisuus.kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta, turvallisuussuunnittelun toteuttaminen laajamittaisella viranomaisyhteistyöllä on tärkeää alueellisen turvallisuudenjakansalaistenturvallisuudentunteenparantamiseksi.poliisitoimenarviointikohteina olivatmm.ennaltaehkäisevätoimintajanopeaavunsaanti.poliisinennaltaehkäisevätoimintajahälytyspalvelujensaatavuusmuodostavatperustanturvallisuudentunteelle.ennaltaehkäiseväntyönmerkityskorostuuerityisestiperhe-jaläheisväkivallanyhteydessä,jonkamääräalueellammeonnoussut 11vuodenaikana.Tähänvaikuttaneetosinosaksise,ettäperheväkivallantilastointiaonlisättyja ilmiöontullutnäin aiempaaselkeämminesiin.erityisenhuolestuttavaaonväkivaltarikostenuhriksi joutuneiden hyvinkin nuorten lasten ja nuorten määrän voimakas lisääntyminen. Hälytystehtävien lisääntymisenmyötäpalvelutasoheikkeni,vaikkakintoimintavalmiusaikakohenipääsääntöisestitoimialueella.pelastustoiminnanosaltaonjatkettuennaltaehkäisevänmoniviranomaisyhteistyöntehostamistaniinonnettomuuksienehkäisyynkuinhälytystehtäviinliittyen Niinnuortensyrjäytymisenkuinkansalaistenturvallisuudennäkökulmastaerityisentärkeääonjatkaa määrätietoisestiehkäisevääpäihdetyötä.kuntienehkäisevääpäihdetyötätuleeedelleenkehittäävoimakkaastijalevittäähyviä,jokäytössäoleviakäytäntöjäedelleen. Aluehallintovirastontehtäviinliittyenarvioinninkohteenaolivatmyöselintarvikevalvontajaeläinlääkintähuolto.Elintarvikevalvonnanosaltatoimialueonhaasteellinen,silläalueellasijaitseeylikolmasosa koko maan alkutuotannosta. Kunnallisen elintarvikevalvonnan keinoin ei pystytä varmistamaan elintarviketurvallisuutta toimialueen kuluttajille tasavertaisesti. Valvonta on paikoin jopa heikkoa. Myöskääneläinlääkintähuollonosaltanykytilanneeioletyydyttävä.Perimmäisenäsyynäonvalvontaresurssien puute. Arvioinnin tulokset osoittavat LSSAVIn tilavalvonta- ja lupafoorumin yhteydessä esiinnostetuntoiminnanlaadunsertifioinninjans.omavalvonnankehittämisentärkeyden. Peruspalvelujenarviointiraportintarkoituksenaonpalvellasekäkuntiapalvelujentuottajinaettävaltiotakeskus-japaikallishallinnonkehittäjänä.Peruspalvelujenarviointiontoiminuthyvinvointipalvelujenjakokonaisturvallisuudentilannekuvanlaadinnassayhtenäkeskeisenälähteenä.
13 12 2.KOKONAISTURVALLISUUSSTRATEGIAPÄHKINÄNKUORESSA 2.1YHTEINENVISIOJAMISSIOKOKONAISTURVALLISUUDESTA TAUSTAATURVALLISUUSKÄSITTEISTÖNUUDISTAMISELLE ValtiollisenitsenäisyydenjakansalaistenelinmahdollisuuksienturvaamiseksionSuomessajovuosikymmeniä ollut käytössä kokonaismaanpuolustuksen toimintamalli. Alati muuttuvassa turvallisuusympäristössämallionosoittautunutmaallemmejasentoimintakulttuurilleluonnolliseksitavaksitoimia. Kokonaismaanpuolustus ja sen yhteensovittaminen on määritelty valtioneuvoston asiakirjoissa seuraavasti: "Kokonaismaanpuolustuksellatarkoitetaankaikkianiitäsotilaallisiajasiviilialojentoimia,joillaturvataan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioidenaiheuttamaataimuutauhkaavastaa.kokonaismaanpuolustuksenyhteensovittamiseenkuuluvat julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtionviranomaisten ja kuntiensekä yksityisen sektorin toimenpiteiden ja kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa." (VNOS, 262/2003 perustelumuistio 16 ) Laaja turvallisuus kattaa sellaiset turvallisuuskysymykset, jotka kehittyessään saattavat muodostua uhkiksi ja aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa Suomelle, väestölle tai suomalaisen yhteiskunnan elintärkeilletoiminnoille.tällaisetlaaja-alaisetturvallisuusuhkatovatjokoaktiivistatoimintaakuten esimerkiksi sotilaallisen voiman käyttö, terrorismi ja tietoverkkojen häirintä tai tahattomia tapahtumiakutensähköverkonlaajattoimintahäiriöttailuonnonääri-ilmiöt. Visio ja missio Juuri täsmennetty turvallisuuskäsitteistö tukee ennaltaehkäisevän työn ja laajan yhteistyön vahvaa kehittämistä. Kokonaisturvallisuusonyhteiskunnanelintärkeidentoimintojenturvaamistaviranomaisten,elinkeinoelämänjajärjestöjenyhteistyönä (Varautuminen ja jatkuvuuden hallinta kunnissa: Turvallisuus-japuolustusasiankomiteansihteeristönjulkaisu2012).Samassayhteydessätodetaankäsitteistöön liittyen, että kokonaismaanpuolustuksesta on luovuttu ja korvattu kokonaisturvallisuudella. KokonaisturvallisuudenyhteistoiminnanvisioonhallitusohjelmanlinjaustenmukaisestiSuomi-Euroopanturvallisinmaa2015. MissioonkansalaistenhyvinvoinninjaturvallisuudenedistäminenyhteistoiminnassaLSSAVI:ntoimialueella.
14 13 2.2KOKONAISTURVALLISUUDENYHTEISTOIMINNANORGANISOINTI,TAVOIT- TEETJATASOT Aluehallintovirastojenstrategia-asiakirjan mukaisestialuehallintovirastojen visioon Suomi on tasa-arvoinen, hyvinvoiva ja turvallinen yhteiskunta. Aluehallintovirasto on yhdenvertaisuutta edistävä, asiakkaiden, kumppaneiden ja työntekijöiden arvostama, eettisesti toimiva monialainen asiantuntija ja yhteistyökumppani. Toiminta-ajatus on: Aluehallintovirasto toteuttaa alueellista yhdenvertaisuutta edistämällä oikeusturvaa, hyvinvointia ja turvallisuutta yhteistyössä muiden tahojen kanssa Aluehallintovirastojen ylijohtajavetoiset ydinprosessit ovat: Tasa-arvoinen yhteiskunta - oikeusturvaprosessit: Perusoikeudet ja oikeusturva Hyvinvoiva yhteiskunta - hyvinvointiprosessit: Peruspalvelujen saatavuus ja laatu Turvallinen yhteiskunta - turvallisuusprosessit: Asuin-, työ- ja elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus Aluehallintovirastoistaannetunlain(896/2009mukaanaluehallintovirastontehtävänäonvarautumisen yhteensovittaminen alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen, valmiussuunnittelunyhteensovittaminen,alueellistenmaanpuolustuskurssienjärjestäminen,kuntienvalmiussuunnitteluntukeminen,valmiusharjoitustenjärjestäminensekäalue-japaikallistasonturvallisuussuunnittelun edistäminen. Kokonaisturvallisuusstrategiaan sisältyvät aluehallintoviraston lakisääteiset tehtävät ja erityisesti se onaluehallintovirastonturvallisuusprosessinsisällöllinenkuvaus. LSSAVINLAINSÄÄDÄNTÖÖNSEKÄALUEHALLINTOVIRASTOJENSTRATEGIA-ASIAKIRJAANPERUS- TUVAKOKONAISTURVALLISUUDENYHTEISTOIMINTAMALLI Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa sisäisen turvallisuuden alueellisen toimeenpanosuunnitelman valmistelu ja toteutus tapahtuu osana kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaa. Alueellisesta toimeenpanosuunnitelmastakäytetäännimitystäkokonaisturvallisuusstrategia.kokonaisturvallisuussuunnittelussa seurataan yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjauksia. Kokonaisturvallisuussuunnittelunlähtökohtanaonyksilönhyvinvoinninturvaaminen. Länsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastontoimialueellasisäisenturvallisuudenalueellisenohjelman suunnittelun ja toimeenpanon organisoimiseksi perustettiin kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmäjasihteeristö.lisäksityöskentelyynosallistuimittavamääräasiantuntijoitateemaryhmientyön kautta. Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmän ja sihteeristön ensimmäinen yhteiskokous on Ryhmätasetettiintoimikaudeksi
15 14 Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmä Kokonaisturvallisuudenyhteistoimintaryhmä Kokonaisturvallisuudenyhteistoimintaryhmäntehtävänäonjohtaasisäisenturvallisuudenalueellisen toimeenpanosuunnitelman laadintaa ja vahvistaa se. Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmä vastaasuunnittelunlinjakkuudestasuhteessakeskushallintoon,suunnitelmienjatoteutuksenyhteensovittamisestatoimialueellajaraportoisiitäkeskushallintoon. laatiisyyskuuhun2012mennessälänsi-jasisä-suomenaluehallintovirastontoimialueenensimmäisen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelman osana alueen kokonaisturvallisuustyötä. seuraasuunnitelmantoteuttamista,yhteensovittaako.työtäsekäraportoisiitävaltioneuvostolle kehittää viranomaisten, järjestöjen, yritysten ja muiden mahdollisten toimijoiden yhteistyötä jatoimintaaturvallisuustyössä. Kokonaisturvallisuustyön fokus on aluksi toimeenpanosuunnitelman valmistelussa. Toiminta jatkuu suunnitelmanvalmistuttuaoppivanajakehittyvänäyhteistoimintanaerillisenvuosittaintäsmennettäväntoimintasuunnitelmanmukaisesti. Työskentelykäynnistyiturvallisuustilannekuvanmuodostamisella jahaasteidentunnistamisellasekä edellisten perusteella priorisoitavien kehittämiskokonaisuuksien määrittelyllä. Työskentely jatkui konkreettisten ja käytännönläheisten ratkaisujen hahmottamisella ja niihin liittyen sovittavien toimenpiteidenaikatauluttamisellajavastuuttamisella.työskentelylleleimaa-antavaaonollutinnovatiivinenkehittämisote. Sihteeristö Sihteeristön tehtävänä on ensi vaiheessa ollut toimeenpanosuunnitelman valmistelu ja toteutusvaiheessakäsiteltävienasioidenvalmistelukokonaisturvallisuudenyhteistoimintaryhmällekokonaisturvallisuudenkehittämistäjasiihensisältyvääsisäisenturvallisuudenohjelmanrakennettajaaihealueitanoudattaen.sihteeristöonvastannutosallistumis-jaarviointisuunnitelmanmukaisestisuunnitteluprosessin etenemisestä sekä viestintäsuunnitelman laatimisesta ja viestinnän toteutumisesta yhteistoimintaryhmänlinjaustenmukaisesti. Teemaryhmät Toimeenpanosuunnitelman valmistelua on tuettu viestinnällisesti. Sähköisen työtilan kehittäminen jatkuu edelleen. Sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelman vaikutusten arviointi tehtiin toiminnallisentasa-arvonmenetelmällä. TyöskentelyssänojaudutaanmahdollisimmanpitkällejoolemassaolevienLänsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastonomienjamuidentoimialueellaolevienteemakohtaistentaimaakunnittaistenverkostojen ja työryhmien työskentelyyn. Näiden työryhmien kokoonpanoja tarkennettiin tarvittaessa yhteistoiminnassa eri toimijoiden kanssa tai niiden toiminta linkitettiin sellaisenaan kokonaisturvallisuustyöhön.nimettyjäteemaryhmiäonkahdeksan.
16 15 Työn organisoinnista 2.3 KOKONAISTURVALLISUUDENYHTEISTOIMINNANKUMPPANIT Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmän puheenjohtajana toimii viraston ylijohtaja ja varapuheenjohtajanahallintopalvelutvastuualueenjohtajasekäsihteerinäsihteeristönpuheenjohtaja.sihteeristön jäsenet sekä työryhmien puheenjohtajat toimivat johtoryhmän esittelijöinä omaan toimialaansaliittyvissäasioissa. Kokonaisturvallisuudenyhteistoiminnassaovatmukanakeskeisetviranomaiset,kirkko,kunnat,elinkeinoelämä sekä kolmas sektori. Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmän ja sen sihteeristön sekäteemaryhmienkokoonpanotovatliitteenä1 2.4 KOKONAISTURVALLISUUSSUUNNITTELUNNYKYTILA Seuraavassaonkatsausmaakuntien,kuntienjaviranomaistenturvallisuussuunnittelunnykytilaan MAAKUNNALLINENTURVALLISUUSSUUNNITTELU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto toimii viiden maakunnan (Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä- Pohjanmaa,PohjanmaajaKeski-Pohjanmaa)alueella.Alueenmaakunnissaturvallisuussuunnitteluon huomioitu ja toteutettu eri tavoin. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla on tehty tahoillaan kaikki maakunnan kunnat sisältävät turvallisuussuunnitelmat. Varsinkin Keski-Suomessa turvallisuussuunnitelmaonkattavajasisältääerikseenjokaisenkunnanlaajanturvallisuussuunnitelman.pirkanmaalla turvallisuusosaamista on koottu yhteen Pirkanmaan turvallisuusklusterin alle. Klusterin tavoitteena onturvallisuusosaamisenkehittäminen,parhaidenkäytäntöjenkerääminenjajalostaminen,sekäturvallisuusosaamisenjalostaminenmyöskaupallisessamielessäainavientiinsaakka.
17 16 TOIMENPITEET 1. Pirkanmaan turvallisuusklusterin organisointi- ja toimintamallin levittäminen maakunnalliseksi, alueelliset erityispiirteet huomioivaksi malliksi. Vastuu: Pirkanmaan turvallisuusklusteri ja LSSAVI/turvallisuusosaaminen teemaryhmä KESKUSKAUPUNKIENJAKUNTIENTURVALLISUUSSUUNNITTELU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueen kuntien turvallissuunnitelmissa on paljon yhtäläisyyksiä.kuntarkastelussakeskitytäänpienempiinkuntiinjättäensuuretkeskuskaupungitpois,yhtäläisyydetlisääntyvät.yhdistäviäseikkojakuntienvälilläovatverrattainpienetasukasmäärät,paineet kuntaliitoksiin ja -yhteistyöhön, sekä toiminnan ja tulevaisuuden samankaltaiset haasteet joista voi esimerkkinä mainita vaikkapa väestön vanhentumisen ja harvaan asutuksen. Erottaviakin tekijöitä löytyy,joistavoilssavi:nalueellanostaaesiinesim.kielen,sekämaahanmuuttajienmäärän. Tehtyjen turvallisuussuunnitelmien määrä vaihtelee alueen maakunnittain varsin suuresti. Keski- Suomessa,jossaturvallisuussuunnitteluaonjohdettumaakuntatasolla,onmaakunnankaikillakunnilla kattavat turvallisuussuunnitelmat. Lisäksi ne ovat laajasti yhdistetty koko maakunnan laajuiseen turvallisuussuunnitelmaan. Vastaavasti Pohjanmaalla ainoastaan Kruunupyyn kunnalla on ajantasainen turvallisuussuunnitelma. Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma kuuluu osaksi Keski- Pohjanmaan kuntien turvallisuussuunnitelmaa, joka Kruunupyyn lisäksi kattaa kaikki Keski- Pohjanmaan kunnat. Pirkanmaalla turvallisuussuunnitelma löytyy yli puolelta kunnista. Etelä- Pohjanmaankunnistanoinpuolellaonturvallisuussuunnitelma. MonetLSSAVI:nalueenkunnistaovattehneetturvallisuussuunnitelmanyhdessäyhdentaiuseamman toisenkunnankanssa.tyypillisiäovatkahdennaapurikunnanyhteisetturvallisuussuunnitelmat,muttajopakahdeksankunnanyhteinensuunnitelmalöytyy.yhteisetturvallisuussuunnitelmatovattyypillisiäkaikistapienimmillekunnille,isotkaupungitovattehneetkaikkiomansa.keskikokoisissakunnissaonturvallisuussuunnitelmattehtyvaihtelevastiitsenäisestisekäyhteistyönavulla. Pääosatehdyistäturvallisuussuunnitelmistaontällähetkelläajantasaisiajaniitäpäivitetäänsäännöllisesti. Tyypillisesti ne laaditaan valtuustokausiksi, joiden jälkeen niitä tarkistetaan. Maakuntatason suunnitelmat ovat yleensä laadittu eri aikajaksoksi, joten ne eivät ole riippuvaisia alueensa kuntien valtuustokausista. Useimmat turvallisuussuunnitelmat perustuvat sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelmaan.turvallisuussuunnitelmatontyypillisimminlaadittumuodostamallatyöryhmä,jokaasiantuntijaverkostoahyväksikäyttäentoteuttaasuunnitelmanlaatimisen.yhteistyötahojaonhyödynnettyyleisestiottaenvarsinlaajasti,japoliisisekäpelastustoimionhuomioitukaikkiensuunnitelmienlaadintavaiheessa,jaheidänosaamisensaonotettuavuksi. Sisällöltäänturvallisuussuunnitelmatovatpitkältisamankaltaisia.Laajuudensuhteenvaihtelualöytyy jasitäsyntyymm.esitettyjentoimenpide-ehdotustenmääränjakattavuudenkautta. Tyypillinenturvallisuussuunnitelmakoostuunykytilanteenkuvaamisesta,keskeistenturvallisuushaasteidenjaprioriteettien määrittelystä, toimenpide-ehdotuksista ja vastuutahojen nimeämisestä, sekä suunnitelman seurannanmäärittelystä.monissa,varsinkinyhdenkunnanyksintekemissäturvallisuussuunnitelmissa,ontuotuesiinhyvinkonkreettisiatoimenpide-ehdotuksia.
18 17 YHTEENVETOLÄNSI-JASISÄ-SUOMENALUEHALLINTOVIRASTONALUEEN KESKUSKAUPUNKIENTURVALLISUUSSUUNNITELMISTA YhteenvedossapyritääntuomaanLänsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastonalueenkeskuskaupunkien,eliTampereen,Jyväskylän,Vaasan,SeinäjoenjaKokkolanturvallisuussuunnitelmienkeskeisettekijätesiin,sekähiemanryhmittelemään,mitäyhteisiäjavastaavastimitäerottaviatekijöitäalueeneri keskuskaupunkienturvallisuussuunnitelmissaon. Kuka vastaa? Keskuskaupunkien turvallisuussuunnitelmista löytyy hieman eri tavoin sekä eri laajuisesti määriteltyinä,mitenjakenellevastuuturvallisuusasioissajaniidensuunnittelussalankeaa. Jyväskylän kaupungin turvallisuussuunnitelman mukaan keskeinen vastuu turvallisuuden osaalueista on kaupungilla Sosiaali-, opetus- ja terveystoimi, kaavoitus, ympäristönsuunnittelu sekä teidenjakatujenylläpitoovattoimintoja,joissatehdytratkaisutmäärittelevätlaajastijapitkäaikaisesti kaupunginasukkaidenturvallisuudentasoa.kaupungitvastaavatvarautumisestaonnettomuuksiinja yhteiskunnanhäiriötilanteisiin. Pelastustoimiedistääkaupunkienturvallisuuttavastatenonnettomuuksienennaltaehkäisystä,pelastustoiminnasta onnettomuustilanteissa sekä väestönsuojelusta. Poliisitoimen tehtävänä on yleisen järjestyksenjaturvallisuudenylläpitäminen,rikostenennaltaehkäisy,liikenneturvallisuusjarikostutkinta.toimintaympäristönmuutostenseurauksenanäidenkolmenkeskeisentoimijanvälinensaumatonjatavoitteellinenyhteistyöonyhätärkeämpää,jottahallinnonalojenrajatylittäviinongelmiinpystytäänpuuttumaanlaajastijaennaltaehkäisevästi. Vaasassaturvallisuusyhteistyönjuuretovatsyvällä:jokansalliseenrikoksentorjuntaohjelmaan1999 pohjautuenlaadittiinv.2001turvallisuus-jarikoksentorjuntayhteistyöntoimintasuunnitelma. Nykymuotoisen toiminnan pohjana onsisäasiainministeriön kirjelmä, jossa määrättiinpoliisipäällikötkutsumaanturvallisuusyhteistyöneritahotkokoukseen.sepidettiinvaasassa jatuolloinpäädyttiintoimimaanakselillaohjausryhmäydintyöryhmäalatyöryhmät. Ohjausryhmäntehtävänäonollutjohtaaturvallisuusyhteistyönkokonaisuutta.Turvallisuusyhteistyön ohjausryhmän (nyk. johtoryhmän) puheenjohtajana on toiminut ja toimii kaupunginjohtaja. Siihen kuuluvatpoliisipäällikköjapelastusjohtaja.esittelijöinäovatolleetsosiaali-jaterveystoimenjohtajaja turvallisuuskoordinaattori, joka on toiminut myös sihteerinä. Ydintyöryhmää on vetänyt sosiaali- ja terveystoimen johtaja ja sihteerinä on toiminut turvallisuuskoordinaattori. Ryhmään on kuulunut edustus keskushallinnosta, pelastuslaitokselta, kasvatus- ja opetustoimesta, poliisista ja merivartiostosta. Ohjausryhmän voimin on viety eri toimia eteenpäin. Alatyöryhminä on pyritty käyttämään jo olemassa olleita työryhmiä, kuten nuorten päihteiden-käyttöä ehkäisevää NET-ryhmää ja perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyöryhmää.tarvittaessaonperustettutiimejätaityöryhmiätietynhaasteenympärille, esim. Mopoturvallisuus -työryhmä. Päätoiminen turvallisuuskoordinaattori on välittänyt tietoa eritahoillejanivonuttoimiajatoimijoitayhteensekäedistänyttoimientoteutumista. Vuoden2012aikanaVaasassapäivitetään,nimetäänjaasemoidaantoimintaajasenorganisointiamm. eriyhteistyötahojenorganisaatio-jahenkilömuutostenvuoksi.esimerkiksiohjausryhmäonmuutettu turvallisuusyhteistyön johtoryhmäksi ja ydintyöryhmän vetäjäksi ryhtyy perusturvajohtaja. Lisäksi turvallisuus-jahyvinvointiasiatnivotaanentistäparemminyhteiseksisuunnitelmaksi.
19 18 Seinäjoenturvallisuussuunnitelmassavastuunjakoamääritelläänseuraavasti.Kaupunkionkeskeisin toimijaedistettäessäasukkaidenturvallisuuttajahyvinvointia.käyttäessäänsillekuuluvaapäätöksenteko-jabudjettivaltaaesimerkiksiterveys-,sosiaali-taikouluasioissatailaatiessaanasemakaavojase ratkaiseepitkälläaikavälilläkaupunginkehityssuunnannimenomaanhyvinvoinninosalta.kaupungilla on keskeinen rooli asukkaidensa syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kuntalaki ei suoraan velvoita kuntia huolehtimaan asukkaiden turvallisuudesta, mutta perusteena sille voidaan pitää kuntalain :n momenttia,jonkamukaankunnantehtäväonpyrkiäedistämäänasukkaidensahyvinvointiajakestävääkehitystäalueellaan.seinäjoenkaupungissaasukkaidenturvallisuudenedistämisenkannaltakeskeisetpalvelukeskuksetovat: Sosiaali-jaterveyskeskus Sivistyskeskus Tekniikkakeskus Poliisin perustehtävä perustuu Poliisilain 1 :ään, jonka mukaan poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksenturvaaminen,yleisenjärjestyksenjaturvallisuudenylläpitäminensekärikosten ennaltaestäminen,selvittäminenjasyyteharkintaansaattaminen.poliisitoimiiturvallisuudenylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa.lainhengenmukaanyleistenpaikkojenturvallisuudenylläpitämienonpoliisinperustehtävä. Alueenlaajuudenjatehtävämäärienvuoksiturvallisuudenylläpidossalaintoisenmomentinmukainen yhteistyö on välttämätöntä. Seinäjoen poliisilaitoksen toimialue käsittää kuntaa eli Seinäjoen kaupunginlisäksialueeseenkuuluvatkurikankaupunki,ilmajoen,jalasjärven,nurmonjaylistaronkunnat. Pelastustoimentehtävät on määritelty pelastuslain :ssä, jonka mukaan se huolehtii muun muassa pelastustoimenalaankuuluvastavalistuksestajaneuvonnastasekätoimiiasiantuntijanapelastustointa koskevissa asioissa ja huolehtii pelastusviranomaisille kuuluvasta onnettomuuksien ehkäisystä ja vahinkojenrajoittamisestasekäpalotarkastuksista.lisäksipelastustoimentehtävänäonyhteensovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaa pelastustoimessa. Ennaltaehkäisevää pelastustoimintaa ylläpidetään suorittamalla palotarkastuksia sekä valistus- ja neuvontatyötä. Liikelaitokset, taloyhtiöt ja isot yleisötapahtumat laativat omat pelastussuunnitelmat pelastusasetuksenmukaisesti.pelastusviranomainenkoordinoijakonsultoisuunnitelmienlaadinnassasekäsuorittaatarpeellisettarkastukset.tarkemminetelä-pohjanmaanpelastuslaitoksentoimintoihin liittyvät asiat kirjataan palvelutasopäätökseen joka hyväksytään valtuustokaudeksi kerrallaan. SeinäjoenkaupunginpelastustoiminnastavastaaEtelä-Pohjanmaanpelastuslaitos. Turvallisuuden edistämisessä ja ylläpitämisessä kaupungin asukkaiden tuella ja panoksella on myös keskeinenmerkitys.vaikkajulkisenvallantehtäväonhuolehtiakansalaistenturvallisuudesta,tukeutuuseyhäenemmäntuontehtävänhoitamisessaihmistenluottamukseenjatukeen.kansalaistenjaeri osapuolienvuorovaikutuksenlisääminenjatiivistäminenonsiissuotavaa.seinäjoenkaupunkihalusi lisätä vuorovaikutusta kaupungin asukkaiden kanssa jo turvallisuussuunnitelman valmisteluvaiheessa. Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelmassa vastuuta lähestytään seuraavasti. Kunnan opetus-,sosiaali-jaterveystoimi,kaavoitus,ympäristösuunnittelusekä teiden ja katujen ylläpito ovat toimintoja, joissa tehtävät ratkaisut vaikuttavat asukkaiden turvallisuuteen. Rakentaminen kaavoittaminen sekä asunto-jatyöllisyyspolitiikka ovat niitä toimintoja, joilla voidaan
20 19 merkittävästilisätäkaupunkilaistenturvallisuuttajaehkäistäalueellistaeriytymistä.mittavahaasteei ole pelkästään kunta- tai kaupunkikohtainen vaan se vaatii yhteistyötäylihallinto-jasektorirajojen Mukaanturvallisuussuunnitteluunotetaanmyöselinkeinoelämänjakolmannensektorintoimijat. Tampereenkaupunginturvallisuussuunnitelmanimeääjokaiseenkehityskohtaantoimivaltavastuullisentahon,jokaonainayksitaiuseampikaupunginlautakunnistapoliisitaialuepelastuslaitosYritystoiminnan turvallisuuden parantamisen päävastuu on koordinoivalla kauppakamarilla Lisäksi kaikkiinkohtiinnimettiinuseitaulkopuolisiayhteistyötahojakutenerilaisiajärjestöjä. Yhteenvetonavoidaantodeta,ettäkaikkiturvallisuussuunnitelmathuomioivatjatuovattärkeimpänä esiinkaupunginvastuunturvallisuudensuunnittelussajaturvallisuudestavastaavanatahona.lisäksi kaikissa muissa paitsi Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnanturvallisuussuunnitelmissa tuotiinerikseenesiinpoliisinjapelastustoimenvastuu.yritystoimintajasenvastuuhuomioitiintampereen,sekäkeski-pohjanmaankuntienjakruunupyynkunnanturvallisuussuunnitelmassa,jalisäksi Keski-Suomenmaakunnanturvallisuussuunnitelmassasiihenaiotaantulevaisuudessapanostaa.Asukkaiden ja kansalaisten vastuullisuus nostettiin erillisenä tekijänä esiin Seinäjoen sekä Keski- PohjanmaankuntienjaKruunupyynkunnanturvallisuussuunnitelmissa. Kuka laatinut? Kuinka laadittu? Millainen verkosto? Keskuskaupungeissa turvallisuussuunnitelmat oli laadittu pääosin kahdella eri tapaa. Kokkolassaja Jyväskylässä turvallisuussuunnitelmat oli toteutettu ohjausryhmävetoisesti maakuntatasolla kun taasseinäjoellajatampereellatyöryhmävetoisestiominahankkeinaanjoskinyhteistyössälähialueidenkanssa.jyväskylässäkaupunginomaturvallisuussuunnitelmanivoutuukeski-suomenmaakunnan kattavaan turvallisuussuunnitelmaan. Kokkolassa puolestaan turvallisuussuunnitelma kuuluu osaksilaajaakeskipohjanmaankuntienjakruunupyynkunnanturvallisuussuunnitelmaa. Seinäjoella laadinta toteutettiin seuraavasti. Kaupunginjohtaja asetti työryhmän johon kuuluivatvirkamiesjäseninäkaupunginlakimies,työsuojelupäällikkö,vs.kaupungininsinööri,insinööri, sosiaalityön päällikkö, vanhustyön päällikkö, opetustoimenjohtaja ja koulukuraattori. Ryhmän puheenjohtajana toimi kaupunginlakimies ja sihteerinä sekä turvallisuussuunnitelman kokoajana toimi kaupunginlakimiesharjoittelija.myöspelastustoimijapoliisiosallistuivattyöryhmäntyöskentelyyn. Virkamiestyöryhmävalmisteliomiensektoreidensaosaltaturvallisuussuunnitelmaa.Lisäksisepyysi lausuntoaturvallisuussuunnitelmaanseinäjoenjärjestötaloltajossaon18sosiaali-jaterveysalanjärjestön toimistoa. Myös kaupungin asukkaillaolimahdollisuusilmaistaomiaajatuksiaanturvallisuudesta ja tehdä ehdotuksia sen parantamiseksi palauttamalla turvallisuuskyselylomakkeen, joka oli mahdollistatäyttäämyöskaupunginwwwsivuilla. Tampereenkaupunginpaikallisenturvallisuussuunnitelmantarkistaminenkäynnistyisyksyllä2006 poliisipäällikön,tampereenkaupunginedustajanjapelastusjohtajanjohdolla.suunnitelmaalaatimaan asetettiin pormestarinpäätöksellä työryhmä jonka puheenjohtajaksi nimettiin riskienhallintapäällikkö konsernihallinnosta sekä jäseniksi johtava palotarkastaja Tampereen aluepelastuslaitokselta, suunnittelupäällikköä ja kehityskoordinaattori konsernihallinnon tilaajaryhmästä sekä yhteistoimintapäällikkö ja osastonhoitaja hyvinvointipalveluista. Työryhmän toimintaan osallistumaan kutsuttiin edustajattampereenpoliisilaitokselta. Turvallisuusteemojenasiantuntijoinatyöryhmäraportinlaadinnassalaajajoukkoasiantuntijoita.Paikallisille asukkaille, elinkeinoelämän ja vapaaehtoisjärjestöjen edustajille sekä viranomaisille anne-
Kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta esimerkkinä Hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnan ohjausjärjestelmä & Välittämisen koodi
Kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta esimerkkinä Hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnan ohjausjärjestelmä & Välittämisen koodi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotAlueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja
Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa
LisätiedotAluehallintovirastot ja kuntien varautuminen
Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset
LisätiedotKokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri
LisätiedotKeskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen
Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä 4.10.2013 Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintoviraston toimintaympäristö Toimialue
LisätiedotPohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme
Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan
LisätiedotARJEN TURVAA YHTEISTYÖLLÄ
ARJEN TURVAA YHTEISTYÖLLÄ Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamalli Lahti 24.1.2012 Anneli Taina Aluehallintovirastot Etelä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto
LisätiedotAjankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö
Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan
LisätiedotAluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan.
Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot edistävät keskushallinnon valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden toteutumista sekä alueellista
LisätiedotLänsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lausunto kokonaisturvallisuuden ja varautumisen sanastoluonnoksesta
Lausunto LSSAVI/2784/05.09.00/2014 Länsi- ja Sisä- Suomi 28.5.2014 Sanastokeskus Riina Kosunen Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Lausuntopyyntönne 30.4.2014 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotUusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari
Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta
LisätiedotPeruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet
Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää
LisätiedotItä-Suomen aluehallintovirasto. organisaatio. Ylijohtaja Elli Aaltonen. Johtoryhmä. Opetustoimi- ja kulttuuri. Ympäristölupavastuualue
Yli Elli Aaltonen organisaatio Maistraatin ohjaus- ja kehittämisyksikkö yksikön päällikkö Merja Koponen Työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkayksikkö yksikön päällikkö Timo Kähärä Johtoryhmä Hallintopalvelujen
LisätiedotMuutos on pysyvää LSSAVIn uusi strategia: Yhteistyöllä yhteiseen tulkintaan hyvästä käytännöstä. Ylijohtaja Jorma Pitkämäki,
Muutos on pysyvää LSSAVIn uusi strategia: Yhteistyöllä yhteiseen tulkintaan hyvästä käytännöstä Ylijohtaja Jorma Pitkämäki, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Terveydenhuollon tarpeet, tavoitteet
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotOnko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?
Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen
LisätiedotSISÄASIAINMINISTERIÖ. Jakelussa mainitut JÄSENEN NIMEÄMINEN ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN TOIMINTAMALLIA LAATIVAAN TYÖRYHMÄÄN
SISÄASIAINMINISTERIÖ 25.10.2010 SM050:00/2010 Jakelussa mainitut JÄSENEN NIMEÄMINEN ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN TOIMINTAMALLIA LAATIVAAN TYÖRYHMÄÄN Saatekirje jäsenen nimeäminen 26.10.2010 Sisäasiainministeriö
LisätiedotAluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan.
Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot edistävät keskushallinnon valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden toteutumista sekä alueellista
LisätiedotMaakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina
Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakunnat varautumisen toimijoina -seminaari 26.9.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Maakuntauudistuksen valmius- ja varautumistehtävien
LisätiedotKeskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva
Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet
LisätiedotVI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011
VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011
LisätiedotValviran ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ajankohtaisseminaari. Vaasa Tampere Jyväskylä
Valviran ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ajankohtaisseminaari Vaasa 20.8.2013 Tampere 23.8.2013 Jyväskylä 27.8.2013 1 LSSAVIN toiminnalliset linjaukset koskien vanhustenhuoltoa ja laillisuusvalvontaa
LisätiedotSisäisen turvallisuuden strategian ohjausryhmän kokous Ohjausryhmän tehtävät ja kokoonpano
1.3.2018 1 Sisäisen turvallisuuden strategian ohjausryhmän kokous 7.12.2017 1. Kokouksen avaus 2. Ohjausryhmän tehtävät ja kokoonpano 3. Sisäisen turvallisuuden strategian toimeenpano 4. Alueellinen ja
LisätiedotArjen turvaa kunnissa -hanke
Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotKeskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020
Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen
LisätiedotYHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
LisätiedotAlueelliset kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkostot
Alueelliset kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkostot Turvallisuus opetusalalla - ennakoi, opi ja toimi Rauma 26.-27.9.2018 Mikko Helasvuo Tiina Mäkitalo Michael Mäkelä Thomas Sundell Merja Ekqvist,
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto, turvallisuus ja varautuminen & hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Satakunnan kuntapäivä
Sosiaali- ja terveydenhuolto, turvallisuus ja varautuminen & hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Satakunnan kuntapäivä 8.5.2018 Terttu Nordman Muutosjohtaja, Satakunta Maakunnan tehtävät Hyvinvoinnin
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen
LisätiedotYHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO
YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I 19.10.2011 1 PUHEENVUORON SISÄLTÖ Miksi
LisätiedotItä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen
KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURITOIMI -VASTUUALUEEN SIDOSRYHMÄTILAISUUS
OPETUS- JA KULTTUURITOIMI -VASTUUALUEEN SIDOSRYHMÄTILAISUUS 5.3.2014 Tervetuloa 5.3.2014 1 OPETUS- JA KULTTUURITOIMI -VASTUUALUEEN SIDOSRYHMÄTILAISUUS Elli Aaltonen Ylijohtaja 5.3.2014 2 Ministeriöiden
LisätiedotJOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?
JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA
LisätiedotKuntamarkkinat 11.9.2013
Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin
LisätiedotVarautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.
Varautumisen uudet rakenteet Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.22 Alueellinen varautumisen yhteensovittaminen Malli on rajattu
LisätiedotOnko harvaan asuttu maaseutu turvassa?
8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa -seminaariin
Tervetuloa Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa -seminaariin Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Uudenmaan, Hämeen sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskusten yhteiskoulutus Etelä-Suomen aluehallintovirasto,
LisätiedotEtelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen
Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Valtuustokaudelle 2013 2016 Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hankkeen työ- ja ohjausryhmän työskentely Asukas- ja järjestötapaamiset
LisätiedotSisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö
Sisäisen turvallisuuden strategia Ari Evwaraye Sisäministeriö 26.1.2018 2 Sisäisen turvallisuuden määritelmä Ne yhteiskunnan ominaisuudet, joiden johdosta väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista
LisätiedotArjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat
Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja
LisätiedotSisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli
Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotTulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys
LisätiedotSisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana
Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Ari Evwaraye Sisäministeriö Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2107) 10.11.2017 2 Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotAluehallinnon uudistaminen
Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA
LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles
LisätiedotSidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto
Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015 Elli Aaltonen ylijohtaja aluehallintovirasto 16.9.2015 1 Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa 16.9.2015 OHJELMA: 9.00 Tervetuloa ja
LisätiedotSisäisen turvallisuuden strategia ja kunnat
Sisäisen turvallisuuden strategia ja kunnat Turvallinen ja kriisinkestävä kunta 14.11.2018 Ari Evwaraye, SM Turvallisuus luo pohjan hyvinvoinnille Ne yhteiskunnan ominaisuudet, joiden johdosta väestö voi
LisätiedotSidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Mikkelissä ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto
Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Mikkelissä 25.9.2014 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 25.9.2014 1 Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa 25.9.2014
LisätiedotTEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT VAHVUUTEMME.
KUNTIEN JA 3. SEKTORIN YHTEISTYÖ VARAUTUMISESSA JA ARJEN TURVALLISUUDESSA, HELSINKI 28.6.2019 JOENSUUN KONSERNISTRATEGIA: ROHKEASTI UUDISTUVA TEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT
LisätiedotTULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET
TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio
Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,
LisätiedotVARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA
VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen
LisätiedotHallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki
Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Byrokratian ikeestä innostavaan yhdessä tekemiseen Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto
LisätiedotArjen turvaa kunnissa -hanke
Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotVarautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio
Varautuminen ja valmius 2020 ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio 15.11.2017 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 15.11.2017 2 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
LisätiedotSuunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo
Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotPohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Miten kuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyötä kehitetään? Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli, Itä-Suomen AVI, 5.9.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren
LisätiedotAlueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset
Alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset HyTe-vertaisfooumi 9.5.2019 Ari Evwaraye, SM Turvallisuus luo pohjan hyvinvoinnille Ne yhteiskunnan ominaisuudet, joiden johdosta
LisätiedotLapin aluehallintovirasto
Lapin aluehallintovirasto 1 Toimintaympäristö 3 % koko maan väestöstä - väkiluku 180 848 (joulukuu 2015) - 75-v täyttäneitä 18209, 2030 ennuste 10 800 enemmän 30 % koko Suomen maapinta-alasta - maapinta-ala
LisätiedotAluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto
Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys
LisätiedotVoiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?
Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Sirkka Jakonen TtT, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.12.2010 1
LisätiedotAVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn
AVAUS RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn 23.5.2013 Kirsti Riihelä Yksikön päällikkö 1 Aluehallintovirastojen toiminta-ajatus Aluehallintovirasto
LisätiedotSPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana
Turvalliseen huomiseen SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana Veli-Pekka Nurmi Valtuuston puheenjohtaja, dosentti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
LisätiedotPelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio
Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen Hankejohtaja Taito Vainio 1 Pelastustoimen kehittämistä ohjaavat linjaukset HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 1) Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista
Lisätiedot- Pohjois-Lapin kunnat
Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja koskeva neuvottelu Saariselkä 4.9.2013 - Pohjois-Lapin kunnat Lapin aluehallintovirasto Laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuuskäsitys / Arjen turva TOIMEENTULO
LisätiedotKokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta
Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki
LisätiedotSOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN. SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Erityisasiantuntija Jouni Pousi
SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT 6. 8.4.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Hallitusohjelman
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 27. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 30.01.2017 Sivu 1 / 1 2584/2015 09.00.00 27 Espoon kaupungin turvallisuusohjelman tarkastaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Petri Häkkinen, puh. 043 824 5679 etunimi.sukunimi@espoo.fi
Lisätiedot12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -
12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8
LisätiedotVäliraportti. Työryhmä: Turvallisuus- ja varautuminen Turvallisuuden osio. Harri Setälä Pelastusjohtaja
Väliraportti Työryhmä: Turvallisuus- ja varautuminen Turvallisuuden osio Harri Setälä Pelastusjohtaja Tehtäväkentän analysointi ja lähitulevaisuuden haasteet Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta:
LisätiedotOULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue
Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotNäkökulma: kuntien turvallisuustutkimuksen tulokset
Näkökulma: kuntien turvallisuustutkimuksen tulokset Pääsihteeri, Rikoksentorjuntaneuvosto 1 Turvallisesti yhdessä. Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma. Valtioneuvoston toimeksianto laatia rikoksentorjuntaohjelma
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotLausunto: Päätöksiä turvallisuudesta
Lausunto: Päätöksiä turvallisuudesta KH 156 (valm. Mikko Saari) 2014 INRIKESMIi'JlSTERIET Sisäasiainministeriö on pyytänyt kunnilta lausuntoa suunnitelmaan, jonka mukaan kuntien turvallisuussuunnittelu
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö
9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin
LisätiedotPelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen
Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee Varautuminen Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 22.11.2018 Varautumisjohtaja Jussi Korhonen, SM Varautuminen: pelastustoimen uudistus ja maakuntauudistuksen
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Ehkäisevän päihdetyön, ja terveyden edistämisen sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä
LisätiedotAjankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta
Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta LSPel jäsenpalokuntien hallinnon ja päällystön seminaari 14.10.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni 1 Tavoitteena sujuvoittaa
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa Eeva Häkkinen 25.5.2018 Maakuntalakiluonnoksen linjauksia maakuntien tehtävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen
LisätiedotOPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.
OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN
LisätiedotMAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN
MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 53 31.1.2019 30.1.2019 Martti Soudunsaari Prosessisuunnittelija / maakuntauudistuksen valmistelu
Lisätiedot/ RA
raimo.aarnio@turku.fi 050-5662555 TURVALLISUUSSUUNNITELMIEN TARKISTUSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Paikallisella tasolla on laadittava turvallisuussuunnittelun prosessikuvaus. Turvallisuussuunnitteluprosessi kokonaisuudessaan
LisätiedotKuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?
Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö
LisätiedotTervetuloa Lapin aluehallintovirastoon!
Tervetuloa Lapin aluehallintovirastoon! Lapin Nuorisofoorumi 2/2014 12.4.2014 Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Kaisa Ainasoja Lyhyt katsaus valtion aluehallinnon historiaan valtion aluehallinnon katsotaan
LisätiedotPelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen
Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön
LisätiedotPelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio
Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?
Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön? Pekka Puustinen, LT, MPH, TM Sp. pekka.puustinen@kuh.fi 1) Kuinka kokonaiskuva hallitaan? Pohjois-Savossa iso työkenttä
LisätiedotKasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkosto Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
Kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkosto Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Seinäjoki 5.10.2017 Thomas Sundell Lakimies Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 1 Tausta Vuonna 2013 julkaistiin Turvallisuuden
LisätiedotTURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA
TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISAATIO JOENSUUSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Alatyöryhmät:
LisätiedotKuntalaisten ja järjestöjen osallistaminen kuntien turvallisuustyöhön. Saija Sambou OM, rikoksentorjuntaneuvosto
Kuntalaisten ja järjestöjen osallistaminen kuntien turvallisuustyöhön Saija Sambou OM, rikoksentorjuntaneuvosto 1 Rikoksentorjunta ja rikosten ehkäisy = kaikki toimet, joilla ehkäistään ja vähennetään
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
LisätiedotAlueellisen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman valmistelu ja tilannekatsaus Pirkanmaalta
Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman valmistelu ja tilannekatsaus Pirkanmaalta Maarit Varjonen-Toivonen, ylilääkäri PSHP ja Johanna Riippi, Pirkanmaa 2021 muutosvalmistelusuunnittelija Maakuntien
Lisätiedot