Kokonaisturvallisuusstrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokonaisturvallisuusstrategia 2012 2015"

Transkriptio

1 Kokonaisturvallisuusstrategia

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1.JOHDANTO Hallitusohjelmanlinjauksetjasisäisenturvallisuudenohjelmanvalmistelu 1.2 Yhteiskunnanturvallisuudenkeskeisimmäthaasteet 1.3 Länsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastontoimintaympäristöstä japeruspalvelujentilasta 2.KOKONAISTURVALLISUUSSTRATEGIAPÄHKINÄNKUORESSA Yhteinenvisiojamissiokokonaisturvallisuudesta Kokonaisturvallisuudenyhteistoiminnanorganisointi,tavoitteetjatasot Kokonaisturvallisuudenyhteistoiminnankumppanit Kokonaisturvallisuussuunnittelunnykytila Maakunnallinenturvallisuussuunnittelu Keskuskaupunkienjakuntienturvallisuussuunnittelu Kylätjakolmassektoriturvallisuussuunnittelussa Viranomaistenturvallisuussuunnittelu 27 3.KOKONAISTURVALLISUUDENTILANNEKUVAJAHAASTEET Puolustusvoimientoiminta PuolustusvoimatLänsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastonalueella Yhteistoimintajakumppanuudet Puolustusvoimienjapuolustusvoimiinsidoksissaolevakoulutus Puolustusvoimientoimintanuortensyrjäytymisenestämiseksi Varautuminenjaalmiussuunnittelu Sisäinenturvallisuudenohjelmajakehittämisehdotuksetohjauksen 67 tehostamiseksi Tilannekuva,haasteetjatoimenpide-ehdotukset Arjenjaasumisenturvallisuus Ennaltaehkäiseväpäihdetyö 75

3 Väkivallanjarikostenehkäiseminenjavähentäminenvaikuttamallalastenja 86 nuortenkasvuolosuhteisiinjaperheidenhyvinvointiin Syrjäytymisenehkäiseminenjaosallisuudenvahvistaminen Yritystenjatyöpaikkojenturvallisuus Kokonaisturvallisuudenyhteistoiminnanhorisontaalisetkokonaisuudet Turvallisuudentunnejahenkinenhyvinvointi Turvallisuusosaaminen Turvallisuusviestintä KRIISIJOHTAMINEN Häiriötilanteidenhallinta Tilannekuva Viestintähäiriötilanteissa KOKONAISTURVALLISUUSSTRATEGIANJOHTOJAOHJAUS Kokonaisturvallisuudenyhteistoimintavuosina Toiminnallisenyhdenvertaisuudenarviointi Seurantaindikaattoritjaseurannanorganisointi 150 LIITTEET Liite1:Kokonaisturvallisuudenyhteistoimintaryhmienkokoonpanot Liite2:Käsitesanasto Liite3:Kuviot,taulukot

4 ESIPUHE Arvoisalukija Käsissänneonensimmäistäkertaaaluehallintovirastonjohdollavalmistunutalueellinenkokonaisturvallisuusstrategiavuosille Valtioneuvostopäätöksenmukaisestikansallinensisäisenturvallisuudenohjelmanrinnallavalmisteltiinmyösalueellisetosiot.Kansallinensisäisenturvallisuuden ohjelmahyväksyttiin jaalueellisetsuunnitelmatvalmistuivat mennessä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia on valmisteltu tiiviillä aikataulullajalaajassaverkostoyhteistyössä.strategissaannetaankuvauskokonaisturvallisuustyönnykytilasta,nostetaanesiinkeskeisethaasteetsekänoin60kärkitoimenpidettä,joillahaasteisiinlähivuosinavastataan.kärkitoimenpiteitäonkolmenlaisia;1)organisaatioidenomat,jokäynnissäolevattoimenpiteet,2)kansallistasisäisenturvallisuudenohjelmaaalueellsestitoteuttavattoimenpiteetja3) uudet, innovatiiviset prosessin aikana syntyneet toimenpiteet. Kokonaisturvallisuusstrategia on dynaaminenjasitäpäivitetääntulostenarvioinninyhteydessävuosittain.toimenpide-ehdotuksistalaaditaantiivisvirtuaaliyhteenveto.jatkossastrategiaonpitkältisähköinen,ajassakiinniolevasekävirtuaalisestipuhutteleva. Valmisteluvaihe onosoittanutniinjotehtävänyhteistyönlaajuudenkuinmyösennenkaikkeaneyhteistoimintatarpeet ja mahdollisuudet, joita kokonaisturvallisuuden edistäminen ja lisääminen eri toimijoilletarjoaajamyösheiltävaatii.globaalissayhteiskunnassammesyvänasiantuntemuksenrinnallatarvitaanyhäenenevässämäärinhorisontaalistayhteistyötäjalaaja-alaistanäkemyksellisyyttä. Kokonaisturvallisuusstrategiaosoittaaselkeästi,ettäaluehallintovirastotovaterinomainenjakäytännössäainoataho,jokaluontevastitoiminta-ajatukseensanojautuenvoiyhteensovittaajakootaalueellisettoimijatsekäkoordinoidatätätyötä. Kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta mallintaa hallitusohjelmaa käytännön toimiksi. Käytännössä strategia kuvaa miten laaja poikkihallinnollinen työskentely julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin yhteistyönä johtaa myös resurssien kannalta tuottavampiin ja laadullisesti vaikuttavampiinratkaisuihin. Länsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastokokonaisturvallisuusstrategianpainopisteonennaltaehkäisevässätyössäjaerityisestilastenjanuortenelämänhallinnanparantamisessa.Onhyvämuistaa,että vaikkaympärillämmekaikkimuujatkuvastikehittyyjamuuttuu,ovatlastentarpeetainaolleetjatulevatvastakinolemaansamoja.asuupalapsiydin-,yksinhuoltaja-taisateenkaariperheessähäntarvitseeerityisestiperushoivaajahuoltoa,aikaa,rakkauttajarajojasekähyviätapoja,tunteensiitä,että onrakastettujahyväksyttyperheessä,koulussajakaveriporukassa,tulevaisuudenuskoaja-toivoa! Sininenkirjaavaaelämänhallinnanoventulevaisuuteenlapsillejanuorille,vanhemmille,kasvattajille jaopettajillesekätyönantajille.sinisenkirjanteesitsiivittävätläpielämänperinteisinjamodernein tavoinerielämäntilanteisiinsovitettuna. YlijohtajaJormaPitkämäki

5 1.JOHDANTO 1.1HALLITUSOHJELMANLINJAUKSETJASISÄISENTURVALLISUUDENOHJELMAN VALMISTELU JyrkiKataisenhallitusohjelmanlinjaustenmukaisestitavoitteenaon,ettäSuomionEuroopanturvallisinmaavuonna2015.Maanhallituksenlinjaustentoteutuminenedellyttääturvallisuustyönkehittämistäkohtikokonaisturvallisuustyötä,jonkakeskiössäovatlaajaviranomaisyhteistoimintajapoikkihallinnollisuussekäennakoivaturvallisuussuunnittelujanäitätukevalaajasidosryhmä-javerkostoyhteistyö.Tämänähdäänniukkenevienresurssienaikanapienenmaanparhaaksijatehokkaimmaksi toimintamalliksi. Eritoten käynnissä olevassa hallintorakenteiden uudistustyössä tämä näkökulma tuleekinpitääkirkkaanamielessä. Kaiken turvallisuustyön kehittämisen tavoitteena on lisätä kansalaisten turvallisuutta ja turvallisuudentunnettajapitemmälläaikavälillävaikuttaamyöskokonaisturvallisuustyössätarvittavienresurssienmääräänjauudelleenallokointiin.tavoitteensaavuttaminenannetussaaikataulussaonhaasteellista,muttasiltitämätavoitetoimiijohtotähtenäsuomenkokonaisturvallisuudenkehittämisessä. Valtioneuvostotekipäätöksen(SM062:00/2011)kolmannensisäisenturvallisuudenohjelmanvalmistelunkäynnistämisestä pääministeriJyrkiKataisenhallituksenohjelmanlinjaustenmukaisesti.Ohjelmahyväksyttiin valtioneuvostonyleisistunnossa. Sisäisenturvallisuudenohjelmasisältääkeskeisetturvallisuushaasteetjakehittämiskohteetsekäehdotukset arjen turvallisuuden kannalta keskeisimpien turvallisuusongelmien ennalta ehkäisemiseksi jaratkaisemiseksi. Ohjelmanvalmistelutapahtuisekävaltakunnallisellaettäalueellisellatasolla. Valtakunnallinen valmistelu Sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelua johtisisäisenturvallisuudenministerityöryhm sisäisen turvallisuuden sihteeristön valmistelusta. Kansliapäällikön johtama Sisäisenturvallisuudenohjausryhmäohjasiohjelmanvalmisteluavastateneriaihealueidenpoikkihallinnollisestayhteensovittamisesta ja koordinaatiosta sekä kootun ohjelmaehdotuksen esittämisestä ministerityöryhmälle. Ohjelman valmistelulaadittiinkuudenasiantuntijaryhmäntoimesta. Alueellinen valmistelu Sisäisenturvallisuuden alueellinen yhteistyö perustuu sisäasianministeriön julkaisussa 23/2011 kuvattuun yhteistyön toimintamalliin (Arjen turvaa yhteistyöllä). Ehdotus alueellisen sisäisen turvallisuudenyhteistyöntoimintamalliksi.smjulkaisu23/2011). Asettamispäätöksen mukaisesti sisäisen turvallisuuden alueelliset toimeenpano-suunnitelmat laadittiin ja edelleen sisäisen turvallisuuden yhteensovittaminen tapahtui aluehallintovirastojen johdolla laajassayhteistyössäeriviranomaistenjajärjestöjenkanssa.alueellisetohjelmattäydentävätkansallistasisäisenturvallisuudenohjelmaa. Toimeenpanosuunnitelmienmääräaikaonvaltioneuvostontekemänpäätöksenmukaisesti

6 Valmistelun organisointi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa sisäisen turvallisuuden alueellisen toimeenpanosuunnitelmanvalmistelujatoteutustapahtuiosanakokonaisturvallisuudenyhteistoimintaa.kokonaisturvallisuussuunnittelussaseurataanyhteiskunnanturvallisuusstrategianlinjauksia.kokonaisturvallisuussuunnittelunlähtökohtanaonyksilönhyvinvoinninturvaaminen.länsi-jasisä-suomenaluehallintovirastontoimialueellasisäisenturvallisuudenalueellisenohjelmansuunnittelunjatoimeenpanonorganisoimiseksi on perustettu kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmä ja sihteeristö. Lisäksi työskentelyyn osallistuu mittava määrä asiantuntijoita teemaryhmien työn kautta. Ryhmät on asetettu toimikaudeksi KOKONAISTURVALLISUUDEN YHTEISTOIMINTARYHMÄ Pj LSSAVI Suunnitelmien ja toiminnan yhteensovittaminen Sihteeristö Pj LSSAVI Kokonaismaanpuolustustyö Aatteellinen Koulutuksellinen Virka-avun anto Maakunnalliset valmiustoimikunnat Kuntien valmiussuunnittelu Yritysten valmiussuunnittelu Alueellliset maanpuolustuskurssit Kuntien/julkishallinnon turvallisuussuunnittelu Yritysten turvallisuussuunnittelu Syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen Päihdetyö Väkivallan ja rikosten ehkäisy Väkivaltaisen ekstremismin torjunta Arjen ja asumisen turvallisuuden parantaminen ml rakennetun ympäristön suunnittelu Turvallisuustilannekuvan ylläpito Turvallisuusviestintä Turvallisuusosaamisen kehittäminen Yksilön turvallisuustunteesta ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen Monikulttuurisuus, maahanmuutto, Väkivaltaisen ekstremismin torjunta Yksilön hyvinvointi Kokonaisturvallisuussuunnittelun lähtökohta Kuvio1:LSSAVI:nkokonaisturvallisuudenyhteistoiminnanorganisointi Paikalliset turvallisuussuunnitelmat Alueellisen toimeenpanosuunnitelman valmistettua päivitetään paikalliset turvallisuussuunnitelmat sisäasiainministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Kunnat huomioivat turvallisuussuunnittelussaan niin kolmannensisäisenturvallisuudenkansallisenohjelmankuinalueellistentoimeenpanosuunnitelmien linjauksetjatoimeenpanoesitykset.

7 1.2YHTEISKUNNANTURVALLISUUDENKESKEISIMMÄTHAASTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on valtioneuvoston periaatepäätös, joka ohjaa ja yhtenäistää hallinnonalojenvarautumistajaantaatietoavarautumisenperusteistamyösmuilletoimijoille.periaatepäätöksen tavoitteiden toteuttamisesta päättävät ja vastaavat viranomaiset. Strategia päivitetään muutamanvuodenvälein,viimeksivuonna2010.silloinaiemminyhteiskunnanelintärkeidentoimintojenturvaamisenstrategianatunnetunasiakirjannimimuutettiin. Turvallisuusstrategianlaativatyhdessäviranomaiset,järjestötja elinkeinoelämänedustajat.senseurantaajakehittämistäkoordinoiturvallisuus-japuolustusasiainkomiteayhteistyössäministeriöiden valmiuspäällikkökokouksenkanssa. Turvallisuuden haasteet Suomalainenyhteiskuntaonvarsinturvallinen.Normaalioloissakinilmeneesiltihäiriötilanteita,jotka voivat vaikuttaa vakavasti monien suomalaisten elämään. Viime vuosina tällaisia ovat olleet esimerkiksinokianvesikriisijakouluampumistapaukset. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan on koottu varautumistyön perustaksi uhkamalleja. Ne ovat kuvauksiatilanteista,jotkavoivatvaarantaayhteiskunnanturvallisuudenjasenelintärkeättoiminnot. Uhkamallejaovat: voimahuollonvakavathäiriöt tietoliikenteenjatietojärjestelmienvakavathäiriöt kuljetuslogistiikanvakavathäiriöt yhdyskuntatekniikanvakavathäiriöt elintarvikehuollonvakavathäiriöt rahoitus-jamaksujärjestelmänvakavathäiriöt julkisentaloudenrahoituksensaatavuudenhäiriintyminen väestönterveydenjahyvinvoinninvakavathäiriöt suuronnettomuudet,luonnonääri-ilmiötjaympäristöuhkat terrorismijamuuyhteiskuntajärjestystävaarantavarikollisuus rajaturvallisuudenvakavathäiriöt poliittinen,taloudellinenjasotilaallinenpainostussekä sotilaallisenvoimankäyttö. Soveltamalla uhkamalleja omaan toimintaympäristöönsä viranomaiset, järjestöt ja yritykset voivat suunnitellavarautumistaanyhteiskunnanturvallisuusstrategianpohjalta.

8 (lähde:http://www.yhteiskunnanturvallisuus.fi/fi/uhkat) Sisäisen turvallisuuden keskeisin uhka on nuorten sosiaalinen syrjäytyminen Yhteiskunnan turvallisuuden haasteista vakavin on syrjäytyminen, jota ei omana kokonaisuutena yhteiskunnanturvallisuusstrategiassaolenostettuesiin.sensijaansisäisenturvallisuudenohjelmassa nuortentilanneonvahvastiesillä. Uhkamallit ovat yksi lähtökohta turvallisuushaasteiden määrittelylle. Osa yhteiskunnan turvallisuudenhaasteistaonjäänytyhteiskunnanturvallisuussstrategiassaheikommallehuomiolle.tällaisiayhteiskunnan turvallisuuteen voimakkaasti vaikuttavia tekijöitä tulevaisuudessa ovat mm. syrjäytymisen ehkäisyssä onnistuminen, osaavan työvoiman riittävyydestä huolehtiminen, kansalaisten oikeuturvantoteutumisenvarmistaminenmonikulttuuristuvassayhteiskunnassajne. Syrjäytymistäontutkittupaljon,muttayhtäainoaasyrjäytymisenmääritelmääeiole.Yleisestisyrjäytymistävoidaankuvatayksilöiden,perheidentaikokonaistenyhteisöjenajautumisenayhteiskunnassa tavanomaisenjayleisestisopivanapidetynelämäntavan,resurssienhallinnantaielintasonulkopuolelle. Käsitteellisesti onkin jo siirrytty puhumaan ulkopuolisuudesta, jonka avulla on helpompi päästä kiinni taustoihin ja syihin. Lisäksi on olemassa kriminologinen syrjäytymisen määritelmä, jonka mukaansyrjäytyminentarkoittaa,ettähenkilönsiteetsosiaalistakontrolliaharjoittaviininstituutioihinja yhteisöihinovatheikentyneettaikatkenneet.syrjäytyminenvoisiisollasekätaloudellistaettäsosiaalista.rikoskäyttäytymisenjasyrjäytymisenvälilläonkorrelaatiotoisinsanoensyrjäytymistävähentämällävoidaanvähentäämyösrikollisuuttajarikollisuuttavähentämällävoidaanvähentääsyrjäytymistä.[(kivivuori,janne(toim.):nuortensyrjäytyminenjarikollisuus:suomessatehdyntutkimuksen jasenkatvealueidenkartoitusta(2009).oikeuspoliittisentutkimuslaitoksentutkimustiedonantoja94, s.3)] Sosiaalinen syrjäytyminen on usein yhteydessä taloudelliseen syrjäytymiseen, mutta nuori voi myös ollasosiaalisestisyrjäytynyt,vaikkeituletaloudellisestihuono-osaisestaperheestä.lastenjanuorten kannalta keskeisiä sosiaalista kontrollia harjoittavia tai yhteisöllisyyttä luovia instituutioita ovat esimerkiksiperhejamuutlähisuhteet,koulujatyöelämä.tästäkokonaisuudestakäytetäänkäsitettäsosiaalinenpääoma.merkittävinsosiaaliseensyrjäytymiseenjohtavatekijäonpuutteellinenvanhempien tuki.muistasosiaalisistatekijöistäperheenhajoaminen,opettajanhuonokontrollijaheikkoluottamus toisiaihmisiäkohtaanlisäävätrikoskäyttäytymisenriskiä.kouluyhteisönsosiaalinenpääomasaattaa vaikuttaanuorenhyvinvointiin,vaikkeinuoriitsekoenauttivansakorkeastasosiaalisestapääomasta. (Kivivuori2009,s.15 17). Syrjäytymisen hinta Syrjäytymisenjarikostenkustannuksiaonjopitkäänlaskettueriasiantuntijoidentoimestajahieman erikriteerein.esimerkiksi OulunyliopistossatoiminutprofessoriIrmaMoilasenjulkaisi1990-luvun lopussamukaana-jab-tapausten hoitamattajättämisen -laskelmansa: HOITAMATTAJÄTTÄMISENHINTA60-VUOTIAAKSI 11-vuotiaslapsi,eilähdekouluun(kustannuksetmarkkoina) A:levoton,keskittymätön,käytöshäiriöinen koulukoti13-18-vuotiaana

9 vankilajaksoja10vuotta oikeudenkäyntikulujayms kansaneläke Yhteensä790000mk B:pelokas,yksinäisyyteenvetäytyvä kansaneläke16-60-vuotiaana eläkkeensaajanhoitotuki lääkekulut hoitotukiomaiselle psykiatrisiahoitojayhteensä10v Yhteensä825000mk Huomioitavaa on, että esimerkiksi näistä laskelmista puuttuvat vielä ne laskelmat, millaisia vakavia seurauksiaem.a-tapauksessavankilaanjoutunutontehnytjatoimillaanaiheuttanut.esimerkiksihän on saattanut tehdä henkirikoksen tai useampia ja/tai aiheuttaa pysyvän invaliditeetin, mikä puolestaanvaikuttaamonintavoinuhrinomaisiin,esim.masennuksena,päihteidenkäyttönä,työkyvyttömyytenätaijopaitsemurhanasekäuhrinmahdollistenlastensyrjäytymisketjunalkuna. Tekijäontodennäköisesti saanut myös lääkehoitoja ja/tai käyttää huumeita ja/tai aiheuttaa eri tahoille mittavia omaisuusvahinkoja.näinlaskettunaa-kohdanlukumoninkertaistuu. Riihimäellä2006tehdynelinkaarilaskelmanmukaansyrjäytynytnuorivoimaksaakunnalleenmiljoonaeuroa,mikäonlähelläprofessoriMoilasenesittämiälukuja.Elinkaarimallissakaanontuskinainakaantäysinhuomioituedelläesitettyjätehtyjenrikostenaiheuttamiamoniakerrannaisvaikutuksia. Nuorten yhteiskuntatakuu työryhmässä on taasen laskettu että nuorten syrjäytymisen kustannukset vuositasollayhteiskunnalle300milj.euroa,josnuoriaonarviolta30000.nuorensyrjäytymisenhinnaksionarvioitu10000pervuosi. Syrjäytymisenhinnastaonsiishyvinerilaisiaarvioitalaskentatavastariippuen.Selvääonjokatapauksessa se, että syrjäytymiskierre on katkaistava. Oireiden hoitoontarvitaan vahvoja toimia, mutta ennenkaikkeahuomioonsuunnattavasyrjäytymisensyihin.yhteiskunnanhyvinvointipalvelujenrakenteetonarvioitavauudelleen,priorisoitavajatarpeenvaatiessatehtävämyöslainsäädännöllisiämuutoksiajauudistuksia,joidenavullalastenjanuortensosiaalinenosallisuusturvataan.

10 Sosiaalisen rikoksentorjunnan menetelmät, esim. toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja erityiset panostuksetlastenkasvuntukemiseen,tuottavatpitkällätähtäimelläedullisimmintuloksia(omrikoksentorjuntaneuvosto). Esim. vanhempainvalmennukseen ja koulunkäynnin loppuunsaattamiseen sijoitettu rahasumma ehkäisee noin 2-3 -kertaisesti aikuisiän vakavia rikoksia verrattuna saman summan sijoitukseen rikollisten poliisivalvontaan tai rikoksenuusijoiden pitkäaikaiseen vankeuteen. Vastaavialaskelmiaonesitettymm.oppilashuollonresurssienvähentämisenjalisääntyneidenlasten huostaanottokustannuksiensuhteesta. 1.3LÄNSI-JASISÄ-SUOMENALUEHALLINTOVIRASTONTOIMINTAYMPÄRISTÖS- TÄJAPERUSPALVELUJENTILASTA Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tehtävä on alueensa hyvinvoinnin lisääminen edistämällä toiminta-alueellaan perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin-jatyöympäristöäalueilla.poliisinvastuualueentehtäväthoidetaanlounais-suomenaluehallintovirastosta. Viraston ruotsinkielisen opetustoimen palveluyksikkö toimii erillisenä yksikkönä ja sen toimialueeseenkuuluuruotsinkielisetalueetkokomaassa. Länsi-jaSisä-SuomenaluehallintovirastonmaantieteellinentoimialuemuodostuuPirkanmaan,Keski- Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiavirastontoimialueellaonneljä.virastontoimialueellaviimevuosienaikanatoteutuneidenkuntaliitostenmyötävirastontoimialueenkuntienmääräon88. Länsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastontoimialueenpinta-alaonnoin55400km2elivajaaviidennes Suomen pinta-alasta. Asukkaita alueella on 1,2 miljoonaa eli runsas viidennes maan asukkaista. Alueonkaksikielinen.AlueenkunnistaKorsnäs,LuotojaNärpiöPohjanmaanmaakunnassaovatyksikielisiäruotsinkielisiäkuntia.Kaksikielisistäkunnistaseitsemässäonenemmistönkielenäruotsi. Väestön rakenteen muutokset Alueen 88 kunnasta lähes 15 prosenttia on kaupunkimaisia, taajaan asuttuja kuntia on noin 22 prosenttiajamaaseutumaisiakuntianoin64prosenttia.maaseutualueilletyypillistäontyöikäistenjalastenmääränväheneminen.erityisestimaaseutualueillaväestörakenteenmuutosaiheuttaaväestöllisen huoltosuhteenheikkenemisen.väkiluvultaansuurimmatkunnatvirastontoimialueella ovattampere Pirkanmaalla,JyväskyläKeski-Suomessa,VaasaPohjanmaalla,SeinäjokiEtelä-PohjanmaallajaKokkola Keski-Pohjanmaalla. Näistä Tampere, Jyväskylä, Vaasa ja Seinäjoki kuuluvat Suomen 20 suurimman kunnan joukkoon. Väestö keskittyy entistä enemmän keskuskaupunkien ympärille työssäkäyntialueista muodostuviin tuottaviin ympäristöihin, joissa on tarjolla laajat työ- ja koulutusmahdollisuudet,viihtyisäjaturvallinenympäristösekähyvätpalvelut.maakuntienreuna-alueillaväestövähenee ja ikääntyy. Väestön kokonaismuutokset, ikärakenteen muutokset, taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen sekä taloudellisten toimintaedellytyksien erot vaikuttavat hyvinvointi- ja lähipalvelujen kysynnänjatarjonnaneroihinjamuutostarpeisiinsekäturvallisuudentunteenjatilankehittymiseen. Näihinvaikuttavatomaltaosaltaanmyösalueenväestönkielellisetjamonikulttuuristuvatsekäkulkuyhteyksiinliittyvättekijät.

11 10 Alueen viiden maakunnan kokonaisväkiluvun ennustetaan vuonna 2020 olevan Väestön kasvualueellaennusteenmukaanolisinäinrunsaanviidenprosentinluokkaavuoteen2020.vuonna 2011 alueella 65 vuotta täyttäneiden määrä oli , kun se Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaanvuonna2020tulisiolemaan näinollen65vuottatäyttäneidenmääräkasvaisivuoteen2020mennessälähes30prosentilla.väestöennusteenmukaanvuoteen2020mennessä65vuotta täyttäneidenosuudenkasvuonselkeästisuurempaakuinalle15-vuotiaidenosuudenkasvu,jokaalueellaolisiallekymmenenprosentintasoa. Väestöllinenhuoltosuhdeon luku,jokailmaiseealle15-vuotiaidenja 65vuottatäyttäneidenmäärän sataatyöikäistäkohden.kokomaanväestöllinenhuoltosuhde olivuoden2011 lopussa52,9.tilastokeskuksenväestöennusteenmukaankokomaanväestöllinenhuoltosuhdevuonna2020on65,4.tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde tulee kehittymään edullisimmin edelleen Pirkanmaan maakunnan alueella, jossa se vuonna 2020 olisi 63,7. Epäedullisin väestöllinen huoltosuhdevuonna2011olietelä-pohjanmaallajakeski-pohjanmaalla, joissaväestöllinenhuoltosuhde olivuonna2011noin60jaennusteenmukaanvuonna2020tulisiolemaanyli75. Nopeimmin ikärakenteen muutos vaikuttaa jo väestöään menettäneissä maakunnissa. Ikärakenteen muutoksen vaikutukset korostuvat edelleen kuntatasolla, jossa muutokset ovat maakuntatasoa suurempia.nopeutuvaväestönikääntyminenmerkitseeväestönvähenemisenkiihtymistäyhäuseammissakunnissakuolleisuudenylittäessäsyntyvyyden. Peruspalveluiden tila viraston toimialueella Sekä valtakunnallisesti että aluehallintovirastojen toimialueittain toteuttavan peruspalvelujen arvioinnin tarkoituksena onperustuslain mukaisten ja kaikkien kansalaisten yhdenvertaisesti saatavilla oltavienhyvinvointipalvelujentoteutumisenarviointi.vuonna2011arvioinninkohteenaolivaterityisestisyrjäytymisenehkäisynjaedelleenharvaanasuttujenalueidenturvallisuudenkannaltakeskeiset palvelut.teemaolikokonaisuusturvallisuustyönnäkökulmastaajankohtainen. PeruspalvelujensaatavuusonLänsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastonalueellavielävarsinhyvällä tasolla.verrattaessaperuspalvelujensaatavuuttalänsi-jasisä-suomenaluehallintovirastontoimialueella valtakunnalliseen tilanteeseen, alueellinen raportti vahvistaa pitkälti valtakunnallisen raportin linjauksia. Nuorten syrjäytyminen, väestön ikääntyminen, kestävyysvajeen vaikutukset ja aluerakenteenpolarisoituminenyhäkaksijakoisemmaksihaastavatkuittenkinpalvelujärjestelmäntoimivuuden japeruspalvelujentasapuolisensaatavuudenjonytjayhäenemmänlähivuosina. Vuoden2011arvioinnistaonerityisestinostettavaesiinkaksiasiakokonaisuutta,joidenmerkityson hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmasta erittäin tärkeinä: nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekäkansalaistenturvallisuus. Nuortensosiaalisenvahvistamisen eteen on vielä paljon tehtävää. Arvioinnin tuloksista käy selvästi ilmi,etteiohjaus-japalveluverkostontoimivuusolevielähyvällätasolla.kysymysonkaikkiennuorten sujuvasta ohjauksesta, mutta erityisesti huolena ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Tällainen ryhmäovatmm.toimialueellaperusopetuksenpäättäneistäyhteishaussahakemattajättäneetnoin1.5 nuorista.ohjaus-japalveluverkostonriittämättömyysviestittääkuitenkinlaajemmastayhteiskunnallisestahaasteesta,jonkaydinkilpistyyvanhemmuuteenjakasvatukseen.josemmepystyvahvistamaankodinjavanhemmuudenmerkitystä,yhteisöllisyydenjatoinentoisestavälittämisenkulttuuria, ovatponnistelummeerilaistentukiverkkojenkasvattamiseksiosinturhia.

12 11 Nuorten näkökulmasta tärkeää on perusopetuksen alueellisen saatavuuden keskimäärin hyvä taso. Ammatillistaja lukiokoulutusta onedelleenhyvintarjolla,joskintoimialueen maakuntienkuinmyös valtakunnan ruotsinkielisten alueiden välillä koulutuksen saatavuudessa on selkeitä eroja erityisesti ammatillisen koulutuksen osalta. Kuntien välistä yhteistyötä ja pitkäjänteistä suunnittelua uusien ratkaisumallien aktiiviseksi etsimiseksi osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta on lisättävä sekä toimivan lähikouluverkon että laadukkaiden kuljetuspalveluiden turvaamiseksi. Kuntalaiset onkin entistäparemminotettavamukaankuntienpalveluverkonkehittämiseen. Koulutuksensaatavuudenpohdintaanliittyyolennaisestikoulutuksenjatyöelämänvaatimustenkohtaannonvarmistaminen,jottavalmistuvatnuoretsijoittuisivatnopeastikoulutustaanvastaavaantyöhönmielelläänLänsi-jaSisä-Suomenalueelle.Nuortenosallistamiseenonpanostettavajakehitettävä oppilas- ja opiskelijahuoltoa koko oppilaitosyhteisön yhteisenä asiana. Nuorten työpajatoiminnan ja ammatillistenoppilaitostenyhteistyönvahvistaminenjaetsivänuorisotyöonkeskeistä. Toinen merkittävä kokonaisuus on kansalaistenturvallisuus.kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta, turvallisuussuunnittelun toteuttaminen laajamittaisella viranomaisyhteistyöllä on tärkeää alueellisen turvallisuudenjakansalaistenturvallisuudentunteenparantamiseksi.poliisitoimenarviointikohteina olivatmm.ennaltaehkäisevätoimintajanopeaavunsaanti.poliisinennaltaehkäisevätoimintajahälytyspalvelujensaatavuusmuodostavatperustanturvallisuudentunteelle.ennaltaehkäiseväntyönmerkityskorostuuerityisestiperhe-jaläheisväkivallanyhteydessä,jonkamääräalueellammeonnoussut 11vuodenaikana.Tähänvaikuttaneetosinosaksise,ettäperheväkivallantilastointiaonlisättyja ilmiöontullutnäin aiempaaselkeämminesiin.erityisenhuolestuttavaaonväkivaltarikostenuhriksi joutuneiden hyvinkin nuorten lasten ja nuorten määrän voimakas lisääntyminen. Hälytystehtävien lisääntymisenmyötäpalvelutasoheikkeni,vaikkakintoimintavalmiusaikakohenipääsääntöisestitoimialueella.pelastustoiminnanosaltaonjatkettuennaltaehkäisevänmoniviranomaisyhteistyöntehostamistaniinonnettomuuksienehkäisyynkuinhälytystehtäviinliittyen Niinnuortensyrjäytymisenkuinkansalaistenturvallisuudennäkökulmastaerityisentärkeääonjatkaa määrätietoisestiehkäisevääpäihdetyötä.kuntienehkäisevääpäihdetyötätuleeedelleenkehittäävoimakkaastijalevittäähyviä,jokäytössäoleviakäytäntöjäedelleen. Aluehallintovirastontehtäviinliittyenarvioinninkohteenaolivatmyöselintarvikevalvontajaeläinlääkintähuolto.Elintarvikevalvonnanosaltatoimialueonhaasteellinen,silläalueellasijaitseeylikolmasosa koko maan alkutuotannosta. Kunnallisen elintarvikevalvonnan keinoin ei pystytä varmistamaan elintarviketurvallisuutta toimialueen kuluttajille tasavertaisesti. Valvonta on paikoin jopa heikkoa. Myöskääneläinlääkintähuollonosaltanykytilanneeioletyydyttävä.Perimmäisenäsyynäonvalvontaresurssien puute. Arvioinnin tulokset osoittavat LSSAVIn tilavalvonta- ja lupafoorumin yhteydessä esiinnostetuntoiminnanlaadunsertifioinninjans.omavalvonnankehittämisentärkeyden. Peruspalvelujenarviointiraportintarkoituksenaonpalvellasekäkuntiapalvelujentuottajinaettävaltiotakeskus-japaikallishallinnonkehittäjänä.Peruspalvelujenarviointiontoiminuthyvinvointipalvelujenjakokonaisturvallisuudentilannekuvanlaadinnassayhtenäkeskeisenälähteenä.

13 12 2.KOKONAISTURVALLISUUSSTRATEGIAPÄHKINÄNKUORESSA 2.1YHTEINENVISIOJAMISSIOKOKONAISTURVALLISUUDESTA TAUSTAATURVALLISUUSKÄSITTEISTÖNUUDISTAMISELLE ValtiollisenitsenäisyydenjakansalaistenelinmahdollisuuksienturvaamiseksionSuomessajovuosikymmeniä ollut käytössä kokonaismaanpuolustuksen toimintamalli. Alati muuttuvassa turvallisuusympäristössämallionosoittautunutmaallemmejasentoimintakulttuurilleluonnolliseksitavaksitoimia. Kokonaismaanpuolustus ja sen yhteensovittaminen on määritelty valtioneuvoston asiakirjoissa seuraavasti: "Kokonaismaanpuolustuksellatarkoitetaankaikkianiitäsotilaallisiajasiviilialojentoimia,joillaturvataan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioidenaiheuttamaataimuutauhkaavastaa.kokonaismaanpuolustuksenyhteensovittamiseenkuuluvat julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtionviranomaisten ja kuntiensekä yksityisen sektorin toimenpiteiden ja kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa." (VNOS, 262/2003 perustelumuistio 16 ) Laaja turvallisuus kattaa sellaiset turvallisuuskysymykset, jotka kehittyessään saattavat muodostua uhkiksi ja aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa Suomelle, väestölle tai suomalaisen yhteiskunnan elintärkeilletoiminnoille.tällaisetlaaja-alaisetturvallisuusuhkatovatjokoaktiivistatoimintaakuten esimerkiksi sotilaallisen voiman käyttö, terrorismi ja tietoverkkojen häirintä tai tahattomia tapahtumiakutensähköverkonlaajattoimintahäiriöttailuonnonääri-ilmiöt. Visio ja missio Juuri täsmennetty turvallisuuskäsitteistö tukee ennaltaehkäisevän työn ja laajan yhteistyön vahvaa kehittämistä. Kokonaisturvallisuusonyhteiskunnanelintärkeidentoimintojenturvaamistaviranomaisten,elinkeinoelämänjajärjestöjenyhteistyönä (Varautuminen ja jatkuvuuden hallinta kunnissa: Turvallisuus-japuolustusasiankomiteansihteeristönjulkaisu2012).Samassayhteydessätodetaankäsitteistöön liittyen, että kokonaismaanpuolustuksesta on luovuttu ja korvattu kokonaisturvallisuudella. KokonaisturvallisuudenyhteistoiminnanvisioonhallitusohjelmanlinjaustenmukaisestiSuomi-Euroopanturvallisinmaa2015. MissioonkansalaistenhyvinvoinninjaturvallisuudenedistäminenyhteistoiminnassaLSSAVI:ntoimialueella.

14 13 2.2KOKONAISTURVALLISUUDENYHTEISTOIMINNANORGANISOINTI,TAVOIT- TEETJATASOT Aluehallintovirastojenstrategia-asiakirjan mukaisestialuehallintovirastojen visioon Suomi on tasa-arvoinen, hyvinvoiva ja turvallinen yhteiskunta. Aluehallintovirasto on yhdenvertaisuutta edistävä, asiakkaiden, kumppaneiden ja työntekijöiden arvostama, eettisesti toimiva monialainen asiantuntija ja yhteistyökumppani. Toiminta-ajatus on: Aluehallintovirasto toteuttaa alueellista yhdenvertaisuutta edistämällä oikeusturvaa, hyvinvointia ja turvallisuutta yhteistyössä muiden tahojen kanssa Aluehallintovirastojen ylijohtajavetoiset ydinprosessit ovat: Tasa-arvoinen yhteiskunta - oikeusturvaprosessit: Perusoikeudet ja oikeusturva Hyvinvoiva yhteiskunta - hyvinvointiprosessit: Peruspalvelujen saatavuus ja laatu Turvallinen yhteiskunta - turvallisuusprosessit: Asuin-, työ- ja elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus Aluehallintovirastoistaannetunlain(896/2009mukaanaluehallintovirastontehtävänäonvarautumisen yhteensovittaminen alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen, valmiussuunnittelunyhteensovittaminen,alueellistenmaanpuolustuskurssienjärjestäminen,kuntienvalmiussuunnitteluntukeminen,valmiusharjoitustenjärjestäminensekäalue-japaikallistasonturvallisuussuunnittelun edistäminen. Kokonaisturvallisuusstrategiaan sisältyvät aluehallintoviraston lakisääteiset tehtävät ja erityisesti se onaluehallintovirastonturvallisuusprosessinsisällöllinenkuvaus. LSSAVINLAINSÄÄDÄNTÖÖNSEKÄALUEHALLINTOVIRASTOJENSTRATEGIA-ASIAKIRJAANPERUS- TUVAKOKONAISTURVALLISUUDENYHTEISTOIMINTAMALLI Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa sisäisen turvallisuuden alueellisen toimeenpanosuunnitelman valmistelu ja toteutus tapahtuu osana kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaa. Alueellisesta toimeenpanosuunnitelmastakäytetäännimitystäkokonaisturvallisuusstrategia.kokonaisturvallisuussuunnittelussa seurataan yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjauksia. Kokonaisturvallisuussuunnittelunlähtökohtanaonyksilönhyvinvoinninturvaaminen. Länsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastontoimialueellasisäisenturvallisuudenalueellisenohjelman suunnittelun ja toimeenpanon organisoimiseksi perustettiin kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmäjasihteeristö.lisäksityöskentelyynosallistuimittavamääräasiantuntijoitateemaryhmientyön kautta. Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmän ja sihteeristön ensimmäinen yhteiskokous on Ryhmätasetettiintoimikaudeksi

15 14 Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmä Kokonaisturvallisuudenyhteistoimintaryhmä Kokonaisturvallisuudenyhteistoimintaryhmäntehtävänäonjohtaasisäisenturvallisuudenalueellisen toimeenpanosuunnitelman laadintaa ja vahvistaa se. Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmä vastaasuunnittelunlinjakkuudestasuhteessakeskushallintoon,suunnitelmienjatoteutuksenyhteensovittamisestatoimialueellajaraportoisiitäkeskushallintoon. laatiisyyskuuhun2012mennessälänsi-jasisä-suomenaluehallintovirastontoimialueenensimmäisen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelman osana alueen kokonaisturvallisuustyötä. seuraasuunnitelmantoteuttamista,yhteensovittaako.työtäsekäraportoisiitävaltioneuvostolle kehittää viranomaisten, järjestöjen, yritysten ja muiden mahdollisten toimijoiden yhteistyötä jatoimintaaturvallisuustyössä. Kokonaisturvallisuustyön fokus on aluksi toimeenpanosuunnitelman valmistelussa. Toiminta jatkuu suunnitelmanvalmistuttuaoppivanajakehittyvänäyhteistoimintanaerillisenvuosittaintäsmennettäväntoimintasuunnitelmanmukaisesti. Työskentelykäynnistyiturvallisuustilannekuvanmuodostamisella jahaasteidentunnistamisellasekä edellisten perusteella priorisoitavien kehittämiskokonaisuuksien määrittelyllä. Työskentely jatkui konkreettisten ja käytännönläheisten ratkaisujen hahmottamisella ja niihin liittyen sovittavien toimenpiteidenaikatauluttamisellajavastuuttamisella.työskentelylleleimaa-antavaaonollutinnovatiivinenkehittämisote. Sihteeristö Sihteeristön tehtävänä on ensi vaiheessa ollut toimeenpanosuunnitelman valmistelu ja toteutusvaiheessakäsiteltävienasioidenvalmistelukokonaisturvallisuudenyhteistoimintaryhmällekokonaisturvallisuudenkehittämistäjasiihensisältyvääsisäisenturvallisuudenohjelmanrakennettajaaihealueitanoudattaen.sihteeristöonvastannutosallistumis-jaarviointisuunnitelmanmukaisestisuunnitteluprosessin etenemisestä sekä viestintäsuunnitelman laatimisesta ja viestinnän toteutumisesta yhteistoimintaryhmänlinjaustenmukaisesti. Teemaryhmät Toimeenpanosuunnitelman valmistelua on tuettu viestinnällisesti. Sähköisen työtilan kehittäminen jatkuu edelleen. Sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelman vaikutusten arviointi tehtiin toiminnallisentasa-arvonmenetelmällä. TyöskentelyssänojaudutaanmahdollisimmanpitkällejoolemassaolevienLänsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastonomienjamuidentoimialueellaolevienteemakohtaistentaimaakunnittaistenverkostojen ja työryhmien työskentelyyn. Näiden työryhmien kokoonpanoja tarkennettiin tarvittaessa yhteistoiminnassa eri toimijoiden kanssa tai niiden toiminta linkitettiin sellaisenaan kokonaisturvallisuustyöhön.nimettyjäteemaryhmiäonkahdeksan.

16 15 Työn organisoinnista 2.3 KOKONAISTURVALLISUUDENYHTEISTOIMINNANKUMPPANIT Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmän puheenjohtajana toimii viraston ylijohtaja ja varapuheenjohtajanahallintopalvelutvastuualueenjohtajasekäsihteerinäsihteeristönpuheenjohtaja.sihteeristön jäsenet sekä työryhmien puheenjohtajat toimivat johtoryhmän esittelijöinä omaan toimialaansaliittyvissäasioissa. Kokonaisturvallisuudenyhteistoiminnassaovatmukanakeskeisetviranomaiset,kirkko,kunnat,elinkeinoelämä sekä kolmas sektori. Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmän ja sen sihteeristön sekäteemaryhmienkokoonpanotovatliitteenä1 2.4 KOKONAISTURVALLISUUSSUUNNITTELUNNYKYTILA Seuraavassaonkatsausmaakuntien,kuntienjaviranomaistenturvallisuussuunnittelunnykytilaan MAAKUNNALLINENTURVALLISUUSSUUNNITTELU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto toimii viiden maakunnan (Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä- Pohjanmaa,PohjanmaajaKeski-Pohjanmaa)alueella.Alueenmaakunnissaturvallisuussuunnitteluon huomioitu ja toteutettu eri tavoin. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla on tehty tahoillaan kaikki maakunnan kunnat sisältävät turvallisuussuunnitelmat. Varsinkin Keski-Suomessa turvallisuussuunnitelmaonkattavajasisältääerikseenjokaisenkunnanlaajanturvallisuussuunnitelman.pirkanmaalla turvallisuusosaamista on koottu yhteen Pirkanmaan turvallisuusklusterin alle. Klusterin tavoitteena onturvallisuusosaamisenkehittäminen,parhaidenkäytäntöjenkerääminenjajalostaminen,sekäturvallisuusosaamisenjalostaminenmyöskaupallisessamielessäainavientiinsaakka.

17 16 TOIMENPITEET 1. Pirkanmaan turvallisuusklusterin organisointi- ja toimintamallin levittäminen maakunnalliseksi, alueelliset erityispiirteet huomioivaksi malliksi. Vastuu: Pirkanmaan turvallisuusklusteri ja LSSAVI/turvallisuusosaaminen teemaryhmä KESKUSKAUPUNKIENJAKUNTIENTURVALLISUUSSUUNNITTELU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueen kuntien turvallissuunnitelmissa on paljon yhtäläisyyksiä.kuntarkastelussakeskitytäänpienempiinkuntiinjättäensuuretkeskuskaupungitpois,yhtäläisyydetlisääntyvät.yhdistäviäseikkojakuntienvälilläovatverrattainpienetasukasmäärät,paineet kuntaliitoksiin ja -yhteistyöhön, sekä toiminnan ja tulevaisuuden samankaltaiset haasteet joista voi esimerkkinä mainita vaikkapa väestön vanhentumisen ja harvaan asutuksen. Erottaviakin tekijöitä löytyy,joistavoilssavi:nalueellanostaaesiinesim.kielen,sekämaahanmuuttajienmäärän. Tehtyjen turvallisuussuunnitelmien määrä vaihtelee alueen maakunnittain varsin suuresti. Keski- Suomessa,jossaturvallisuussuunnitteluaonjohdettumaakuntatasolla,onmaakunnankaikillakunnilla kattavat turvallisuussuunnitelmat. Lisäksi ne ovat laajasti yhdistetty koko maakunnan laajuiseen turvallisuussuunnitelmaan. Vastaavasti Pohjanmaalla ainoastaan Kruunupyyn kunnalla on ajantasainen turvallisuussuunnitelma. Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma kuuluu osaksi Keski- Pohjanmaan kuntien turvallisuussuunnitelmaa, joka Kruunupyyn lisäksi kattaa kaikki Keski- Pohjanmaan kunnat. Pirkanmaalla turvallisuussuunnitelma löytyy yli puolelta kunnista. Etelä- Pohjanmaankunnistanoinpuolellaonturvallisuussuunnitelma. MonetLSSAVI:nalueenkunnistaovattehneetturvallisuussuunnitelmanyhdessäyhdentaiuseamman toisenkunnankanssa.tyypillisiäovatkahdennaapurikunnanyhteisetturvallisuussuunnitelmat,muttajopakahdeksankunnanyhteinensuunnitelmalöytyy.yhteisetturvallisuussuunnitelmatovattyypillisiäkaikistapienimmillekunnille,isotkaupungitovattehneetkaikkiomansa.keskikokoisissakunnissaonturvallisuussuunnitelmattehtyvaihtelevastiitsenäisestisekäyhteistyönavulla. Pääosatehdyistäturvallisuussuunnitelmistaontällähetkelläajantasaisiajaniitäpäivitetäänsäännöllisesti. Tyypillisesti ne laaditaan valtuustokausiksi, joiden jälkeen niitä tarkistetaan. Maakuntatason suunnitelmat ovat yleensä laadittu eri aikajaksoksi, joten ne eivät ole riippuvaisia alueensa kuntien valtuustokausista. Useimmat turvallisuussuunnitelmat perustuvat sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelmaan.turvallisuussuunnitelmatontyypillisimminlaadittumuodostamallatyöryhmä,jokaasiantuntijaverkostoahyväksikäyttäentoteuttaasuunnitelmanlaatimisen.yhteistyötahojaonhyödynnettyyleisestiottaenvarsinlaajasti,japoliisisekäpelastustoimionhuomioitukaikkiensuunnitelmienlaadintavaiheessa,jaheidänosaamisensaonotettuavuksi. Sisällöltäänturvallisuussuunnitelmatovatpitkältisamankaltaisia.Laajuudensuhteenvaihtelualöytyy jasitäsyntyymm.esitettyjentoimenpide-ehdotustenmääränjakattavuudenkautta. Tyypillinenturvallisuussuunnitelmakoostuunykytilanteenkuvaamisesta,keskeistenturvallisuushaasteidenjaprioriteettien määrittelystä, toimenpide-ehdotuksista ja vastuutahojen nimeämisestä, sekä suunnitelman seurannanmäärittelystä.monissa,varsinkinyhdenkunnanyksintekemissäturvallisuussuunnitelmissa,ontuotuesiinhyvinkonkreettisiatoimenpide-ehdotuksia.

18 17 YHTEENVETOLÄNSI-JASISÄ-SUOMENALUEHALLINTOVIRASTONALUEEN KESKUSKAUPUNKIENTURVALLISUUSSUUNNITELMISTA YhteenvedossapyritääntuomaanLänsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastonalueenkeskuskaupunkien,eliTampereen,Jyväskylän,Vaasan,SeinäjoenjaKokkolanturvallisuussuunnitelmienkeskeisettekijätesiin,sekähiemanryhmittelemään,mitäyhteisiäjavastaavastimitäerottaviatekijöitäalueeneri keskuskaupunkienturvallisuussuunnitelmissaon. Kuka vastaa? Keskuskaupunkien turvallisuussuunnitelmista löytyy hieman eri tavoin sekä eri laajuisesti määriteltyinä,mitenjakenellevastuuturvallisuusasioissajaniidensuunnittelussalankeaa. Jyväskylän kaupungin turvallisuussuunnitelman mukaan keskeinen vastuu turvallisuuden osaalueista on kaupungilla Sosiaali-, opetus- ja terveystoimi, kaavoitus, ympäristönsuunnittelu sekä teidenjakatujenylläpitoovattoimintoja,joissatehdytratkaisutmäärittelevätlaajastijapitkäaikaisesti kaupunginasukkaidenturvallisuudentasoa.kaupungitvastaavatvarautumisestaonnettomuuksiinja yhteiskunnanhäiriötilanteisiin. Pelastustoimiedistääkaupunkienturvallisuuttavastatenonnettomuuksienennaltaehkäisystä,pelastustoiminnasta onnettomuustilanteissa sekä väestönsuojelusta. Poliisitoimen tehtävänä on yleisen järjestyksenjaturvallisuudenylläpitäminen,rikostenennaltaehkäisy,liikenneturvallisuusjarikostutkinta.toimintaympäristönmuutostenseurauksenanäidenkolmenkeskeisentoimijanvälinensaumatonjatavoitteellinenyhteistyöonyhätärkeämpää,jottahallinnonalojenrajatylittäviinongelmiinpystytäänpuuttumaanlaajastijaennaltaehkäisevästi. Vaasassaturvallisuusyhteistyönjuuretovatsyvällä:jokansalliseenrikoksentorjuntaohjelmaan1999 pohjautuenlaadittiinv.2001turvallisuus-jarikoksentorjuntayhteistyöntoimintasuunnitelma. Nykymuotoisen toiminnan pohjana onsisäasiainministeriön kirjelmä, jossa määrättiinpoliisipäällikötkutsumaanturvallisuusyhteistyöneritahotkokoukseen.sepidettiinvaasassa jatuolloinpäädyttiintoimimaanakselillaohjausryhmäydintyöryhmäalatyöryhmät. Ohjausryhmäntehtävänäonollutjohtaaturvallisuusyhteistyönkokonaisuutta.Turvallisuusyhteistyön ohjausryhmän (nyk. johtoryhmän) puheenjohtajana on toiminut ja toimii kaupunginjohtaja. Siihen kuuluvatpoliisipäällikköjapelastusjohtaja.esittelijöinäovatolleetsosiaali-jaterveystoimenjohtajaja turvallisuuskoordinaattori, joka on toiminut myös sihteerinä. Ydintyöryhmää on vetänyt sosiaali- ja terveystoimen johtaja ja sihteerinä on toiminut turvallisuuskoordinaattori. Ryhmään on kuulunut edustus keskushallinnosta, pelastuslaitokselta, kasvatus- ja opetustoimesta, poliisista ja merivartiostosta. Ohjausryhmän voimin on viety eri toimia eteenpäin. Alatyöryhminä on pyritty käyttämään jo olemassa olleita työryhmiä, kuten nuorten päihteiden-käyttöä ehkäisevää NET-ryhmää ja perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyöryhmää.tarvittaessaonperustettutiimejätaityöryhmiätietynhaasteenympärille, esim. Mopoturvallisuus -työryhmä. Päätoiminen turvallisuuskoordinaattori on välittänyt tietoa eritahoillejanivonuttoimiajatoimijoitayhteensekäedistänyttoimientoteutumista. Vuoden2012aikanaVaasassapäivitetään,nimetäänjaasemoidaantoimintaajasenorganisointiamm. eriyhteistyötahojenorganisaatio-jahenkilömuutostenvuoksi.esimerkiksiohjausryhmäonmuutettu turvallisuusyhteistyön johtoryhmäksi ja ydintyöryhmän vetäjäksi ryhtyy perusturvajohtaja. Lisäksi turvallisuus-jahyvinvointiasiatnivotaanentistäparemminyhteiseksisuunnitelmaksi.

19 18 Seinäjoenturvallisuussuunnitelmassavastuunjakoamääritelläänseuraavasti.Kaupunkionkeskeisin toimijaedistettäessäasukkaidenturvallisuuttajahyvinvointia.käyttäessäänsillekuuluvaapäätöksenteko-jabudjettivaltaaesimerkiksiterveys-,sosiaali-taikouluasioissatailaatiessaanasemakaavojase ratkaiseepitkälläaikavälilläkaupunginkehityssuunnannimenomaanhyvinvoinninosalta.kaupungilla on keskeinen rooli asukkaidensa syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kuntalaki ei suoraan velvoita kuntia huolehtimaan asukkaiden turvallisuudesta, mutta perusteena sille voidaan pitää kuntalain :n momenttia,jonkamukaankunnantehtäväonpyrkiäedistämäänasukkaidensahyvinvointiajakestävääkehitystäalueellaan.seinäjoenkaupungissaasukkaidenturvallisuudenedistämisenkannaltakeskeisetpalvelukeskuksetovat: Sosiaali-jaterveyskeskus Sivistyskeskus Tekniikkakeskus Poliisin perustehtävä perustuu Poliisilain 1 :ään, jonka mukaan poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksenturvaaminen,yleisenjärjestyksenjaturvallisuudenylläpitäminensekärikosten ennaltaestäminen,selvittäminenjasyyteharkintaansaattaminen.poliisitoimiiturvallisuudenylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa.lainhengenmukaanyleistenpaikkojenturvallisuudenylläpitämienonpoliisinperustehtävä. Alueenlaajuudenjatehtävämäärienvuoksiturvallisuudenylläpidossalaintoisenmomentinmukainen yhteistyö on välttämätöntä. Seinäjoen poliisilaitoksen toimialue käsittää kuntaa eli Seinäjoen kaupunginlisäksialueeseenkuuluvatkurikankaupunki,ilmajoen,jalasjärven,nurmonjaylistaronkunnat. Pelastustoimentehtävät on määritelty pelastuslain :ssä, jonka mukaan se huolehtii muun muassa pelastustoimenalaankuuluvastavalistuksestajaneuvonnastasekätoimiiasiantuntijanapelastustointa koskevissa asioissa ja huolehtii pelastusviranomaisille kuuluvasta onnettomuuksien ehkäisystä ja vahinkojenrajoittamisestasekäpalotarkastuksista.lisäksipelastustoimentehtävänäonyhteensovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaa pelastustoimessa. Ennaltaehkäisevää pelastustoimintaa ylläpidetään suorittamalla palotarkastuksia sekä valistus- ja neuvontatyötä. Liikelaitokset, taloyhtiöt ja isot yleisötapahtumat laativat omat pelastussuunnitelmat pelastusasetuksenmukaisesti.pelastusviranomainenkoordinoijakonsultoisuunnitelmienlaadinnassasekäsuorittaatarpeellisettarkastukset.tarkemminetelä-pohjanmaanpelastuslaitoksentoimintoihin liittyvät asiat kirjataan palvelutasopäätökseen joka hyväksytään valtuustokaudeksi kerrallaan. SeinäjoenkaupunginpelastustoiminnastavastaaEtelä-Pohjanmaanpelastuslaitos. Turvallisuuden edistämisessä ja ylläpitämisessä kaupungin asukkaiden tuella ja panoksella on myös keskeinenmerkitys.vaikkajulkisenvallantehtäväonhuolehtiakansalaistenturvallisuudesta,tukeutuuseyhäenemmäntuontehtävänhoitamisessaihmistenluottamukseenjatukeen.kansalaistenjaeri osapuolienvuorovaikutuksenlisääminenjatiivistäminenonsiissuotavaa.seinäjoenkaupunkihalusi lisätä vuorovaikutusta kaupungin asukkaiden kanssa jo turvallisuussuunnitelman valmisteluvaiheessa. Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelmassa vastuuta lähestytään seuraavasti. Kunnan opetus-,sosiaali-jaterveystoimi,kaavoitus,ympäristösuunnittelusekä teiden ja katujen ylläpito ovat toimintoja, joissa tehtävät ratkaisut vaikuttavat asukkaiden turvallisuuteen. Rakentaminen kaavoittaminen sekä asunto-jatyöllisyyspolitiikka ovat niitä toimintoja, joilla voidaan

20 19 merkittävästilisätäkaupunkilaistenturvallisuuttajaehkäistäalueellistaeriytymistä.mittavahaasteei ole pelkästään kunta- tai kaupunkikohtainen vaan se vaatii yhteistyötäylihallinto-jasektorirajojen Mukaanturvallisuussuunnitteluunotetaanmyöselinkeinoelämänjakolmannensektorintoimijat. Tampereenkaupunginturvallisuussuunnitelmanimeääjokaiseenkehityskohtaantoimivaltavastuullisentahon,jokaonainayksitaiuseampikaupunginlautakunnistapoliisitaialuepelastuslaitosYritystoiminnan turvallisuuden parantamisen päävastuu on koordinoivalla kauppakamarilla Lisäksi kaikkiinkohtiinnimettiinuseitaulkopuolisiayhteistyötahojakutenerilaisiajärjestöjä. Yhteenvetonavoidaantodeta,ettäkaikkiturvallisuussuunnitelmathuomioivatjatuovattärkeimpänä esiinkaupunginvastuunturvallisuudensuunnittelussajaturvallisuudestavastaavanatahona.lisäksi kaikissa muissa paitsi Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnanturvallisuussuunnitelmissa tuotiinerikseenesiinpoliisinjapelastustoimenvastuu.yritystoimintajasenvastuuhuomioitiintampereen,sekäkeski-pohjanmaankuntienjakruunupyynkunnanturvallisuussuunnitelmassa,jalisäksi Keski-Suomenmaakunnanturvallisuussuunnitelmassasiihenaiotaantulevaisuudessapanostaa.Asukkaiden ja kansalaisten vastuullisuus nostettiin erillisenä tekijänä esiin Seinäjoen sekä Keski- PohjanmaankuntienjaKruunupyynkunnanturvallisuussuunnitelmissa. Kuka laatinut? Kuinka laadittu? Millainen verkosto? Keskuskaupungeissa turvallisuussuunnitelmat oli laadittu pääosin kahdella eri tapaa. Kokkolassaja Jyväskylässä turvallisuussuunnitelmat oli toteutettu ohjausryhmävetoisesti maakuntatasolla kun taasseinäjoellajatampereellatyöryhmävetoisestiominahankkeinaanjoskinyhteistyössälähialueidenkanssa.jyväskylässäkaupunginomaturvallisuussuunnitelmanivoutuukeski-suomenmaakunnan kattavaan turvallisuussuunnitelmaan. Kokkolassa puolestaan turvallisuussuunnitelma kuuluu osaksilaajaakeskipohjanmaankuntienjakruunupyynkunnanturvallisuussuunnitelmaa. Seinäjoella laadinta toteutettiin seuraavasti. Kaupunginjohtaja asetti työryhmän johon kuuluivatvirkamiesjäseninäkaupunginlakimies,työsuojelupäällikkö,vs.kaupungininsinööri,insinööri, sosiaalityön päällikkö, vanhustyön päällikkö, opetustoimenjohtaja ja koulukuraattori. Ryhmän puheenjohtajana toimi kaupunginlakimies ja sihteerinä sekä turvallisuussuunnitelman kokoajana toimi kaupunginlakimiesharjoittelija.myöspelastustoimijapoliisiosallistuivattyöryhmäntyöskentelyyn. Virkamiestyöryhmävalmisteliomiensektoreidensaosaltaturvallisuussuunnitelmaa.Lisäksisepyysi lausuntoaturvallisuussuunnitelmaanseinäjoenjärjestötaloltajossaon18sosiaali-jaterveysalanjärjestön toimistoa. Myös kaupungin asukkaillaolimahdollisuusilmaistaomiaajatuksiaanturvallisuudesta ja tehdä ehdotuksia sen parantamiseksi palauttamalla turvallisuuskyselylomakkeen, joka oli mahdollistatäyttäämyöskaupunginwwwsivuilla. Tampereenkaupunginpaikallisenturvallisuussuunnitelmantarkistaminenkäynnistyisyksyllä2006 poliisipäällikön,tampereenkaupunginedustajanjapelastusjohtajanjohdolla.suunnitelmaalaatimaan asetettiin pormestarinpäätöksellä työryhmä jonka puheenjohtajaksi nimettiin riskienhallintapäällikkö konsernihallinnosta sekä jäseniksi johtava palotarkastaja Tampereen aluepelastuslaitokselta, suunnittelupäällikköä ja kehityskoordinaattori konsernihallinnon tilaajaryhmästä sekä yhteistoimintapäällikkö ja osastonhoitaja hyvinvointipalveluista. Työryhmän toimintaan osallistumaan kutsuttiin edustajattampereenpoliisilaitokselta. Turvallisuusteemojenasiantuntijoinatyöryhmäraportinlaadinnassalaajajoukkoasiantuntijoita.Paikallisille asukkaille, elinkeinoelämän ja vapaaehtoisjärjestöjen edustajille sekä viranomaisille anne-

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan.

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot edistävät keskushallinnon valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden toteutumista sekä alueellista

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lausunto kokonaisturvallisuuden ja varautumisen sanastoluonnoksesta

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lausunto kokonaisturvallisuuden ja varautumisen sanastoluonnoksesta Lausunto LSSAVI/2784/05.09.00/2014 Länsi- ja Sisä- Suomi 28.5.2014 Sanastokeskus Riina Kosunen Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Lausuntopyyntönne 30.4.2014 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Muutos on pysyvää LSSAVIn uusi strategia: Yhteistyöllä yhteiseen tulkintaan hyvästä käytännöstä. Ylijohtaja Jorma Pitkämäki,

Muutos on pysyvää LSSAVIn uusi strategia: Yhteistyöllä yhteiseen tulkintaan hyvästä käytännöstä. Ylijohtaja Jorma Pitkämäki, Muutos on pysyvää LSSAVIn uusi strategia: Yhteistyöllä yhteiseen tulkintaan hyvästä käytännöstä Ylijohtaja Jorma Pitkämäki, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Terveydenhuollon tarpeet, tavoitteet

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan.

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot edistävät keskushallinnon valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden toteutumista sekä alueellista

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015 Elli Aaltonen ylijohtaja aluehallintovirasto 16.9.2015 1 Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa 16.9.2015 OHJELMA: 9.00 Tervetuloa ja

Lisätiedot

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Mikkelissä ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Mikkelissä ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Mikkelissä 25.9.2014 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 25.9.2014 1 Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa 25.9.2014

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Byrokratian ikeestä innostavaan yhdessä tekemiseen Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

- Pohjois-Lapin kunnat

- Pohjois-Lapin kunnat Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja koskeva neuvottelu Saariselkä 4.9.2013 - Pohjois-Lapin kunnat Lapin aluehallintovirasto Laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuuskäsitys / Arjen turva TOIMEENTULO

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5. OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 30.01.2017 Sivu 1 / 1 2584/2015 09.00.00 27 Espoon kaupungin turvallisuusohjelman tarkastaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Petri Häkkinen, puh. 043 824 5679 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana

SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana Turvalliseen huomiseen SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana Veli-Pekka Nurmi Valtuuston puheenjohtaja, dosentti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Lisätiedot

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Pelastustoimi 2019 -kysely Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Perustiedot kyselystä Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

/ RA

/ RA raimo.aarnio@turku.fi 050-5662555 TURVALLISUUSSUUNNITELMIEN TARKISTUSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Paikallisella tasolla on laadittava turvallisuussuunnittelun prosessikuvaus. Turvallisuussuunnitteluprosessi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Tervetuloa Lapin aluehallintovirastoon!

Tervetuloa Lapin aluehallintovirastoon! Tervetuloa Lapin aluehallintovirastoon! Lapin Nuorisofoorumi 2/2014 12.4.2014 Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Kaisa Ainasoja Lyhyt katsaus valtion aluehallinnon historiaan valtion aluehallinnon katsotaan

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa Espoo 28.1.2015 Ari Evwaraye Tausta Sähköinen hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki 12 - hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa, kuntalaisten terveyden

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät 23.8.2016 Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen 16.2.2017 Alueelliset nuorisotyöpäivät Mikä muuttuu julkisen hallinnon rakenteen muutoksen iso kuva Ministeriöt

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Virtaviivaista turvallisuus- ja hyvinvointityötä Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaari Kotka 26.11.2013 Arjen turvaa kunnissa

Lisätiedot

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? UHKA 25.9.2012 2 MAHDOLLISUUS! 25.9.2012 3 Aluehallinnon yhteisen sisäisen turvallisuuden sihteeristön asettaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Turvallisuuskomitean toiminta 2015

Turvallisuuskomitean toiminta 2015 Turvallisuuskomitean toiminta 2015 HaV 1.3.2016 Yleissihteeri Tatu Mikkola Turvallisuuskomitea tehtävät ja kokoonpano Pysyvä asiantuntija VIJOHT Mantila VNK PÄÄLL Kaukanen RVL Poliisiylijohtaja Kolehmainen

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN www.ekarjala.fi 1 PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY / Osallistujat: Pelastuslaitoksen yhteistyöryhmä täydennettynä Eksoten ensihoidon palvelupäälliköllä

Lisätiedot

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään?

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Seinäjoki kehittämispäällikkö Jaana Markkula

Lisätiedot

Lausuntopyyntönne koskien Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmaluonnosta

Lausuntopyyntönne koskien Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmaluonnosta Lausunto AVI/15.3./2010 Länsi- ja Sisä-Suomi 15.3.2010 Etelä-Pohjanmaan liitto PL 109 60101 Seinäjoki Lausuntopyyntönne 22.2.2010/Dnro LSSAVI/2010/1256/HA-13/25.10.2010 Lausuntopyyntönne koskien Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen

Lisätiedot

Kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu. Tampere Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö

Kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu. Tampere Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö Kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu Tampere 19.10.2011 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 21.10.2011 Sisäisen turvallisuuden ohjelmat 2004, 2008 21.10.2011 2 SISÄINEN TURVALLISUUS -

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistamishanke STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Pelastustoimi ja varautuminen teemaryhmä

Työsuunnitelma. Pelastustoimi ja varautuminen teemaryhmä Työsuunnitelma Pelastustoimi ja varautuminen teemaryhmä 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Työsuunnitelman sisältö 1. Kokouskäytännöt 2. Teemaryhmän yleiset tehtävät 3. Teemaryhmän tehtävät 4. Valmistelun

Lisätiedot

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arvioinnista Vauhtia kulttuuriin! 12.1.2012, Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arviointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 23.8.2016 Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ylijohtaja Terttu Savolainen 13.10.2016 Uusi julkisen hallinnon työnjako maakuntauudistuksen myötä 2 Mikä muuttuu julkisen hallinnon

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Valviran asiantuntijasymposium Ylijohtaja Sirkka Jakonen

Kommenttipuheenvuoro. Valviran asiantuntijasymposium Ylijohtaja Sirkka Jakonen Kommenttipuheenvuoro Valviran asiantuntijasymposium 8.2.2017 Ylijohtaja Sirkka Jakonen 1 1.3.2015 alkaen Strateginen ohjaus, tavoitteet ja resurssit Toiminnallinen ohjaus Strategisen ohjauksen yhteistyö

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus aluehallinnon näkökulmasta

Sisäinen turvallisuus aluehallinnon näkökulmasta Sisäinen turvallisuus aluehallinnon näkökulmasta Lounais-Suomen aluehallintovirasto Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Mikael Luukanen 20.12.2016 1 AVIen toimiala ja tehtävät 1) sosiaali- ja terveydenhuolto;

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölain koulutuskierros

Sosiaalihuollon ammattihenkilölain koulutuskierros Sosiaalihuollon ammattihenkilölain koulutuskierros Johtaja Satu Koskela Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen AVIn toimialue Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Tervetuloa Oppilaiden hyvinvointia ja terveyttä tukevaa osaamista koulutukseen

Tervetuloa Oppilaiden hyvinvointia ja terveyttä tukevaa osaamista koulutukseen Tervetuloa Oppilaiden hyvinvointia ja terveyttä tukevaa osaamista koulutukseen Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Ehkäisevän päihdetyön Ehyt ry:n yhteistyökoulutus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Jarkko

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun

Lisätiedot

Julkaisun nimi YHTEINEN ITÄ-SUOMI Itä-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012 2015

Julkaisun nimi YHTEINEN ITÄ-SUOMI Itä-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012 2015 YHTEINEN ITÄ-SUOMI Itä-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012 2015 2012 Julkaisija Itä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisun nimi YHTEINEN ITÄ-SUOMI Itä-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012 2015

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien valtuustoaloite: Äänekosken kaupungille on laadittava turvallisuussuunnitelma

Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien valtuustoaloite: Äänekosken kaupungille on laadittava turvallisuussuunnitelma Kaupunginvaltuusto 20 09.03.2015 Kaupunginhallitus 71 16.03.2015 Tekninen lautakunta 35 01.04.2015 Kaupunginhallitus 242 14.09.2015 Kaupunginvaltuusto 66 05.10.2015 Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien

Lisätiedot

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Tarkistettu 2.1.2013 TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Arvoisa vastaanottaja Vuoden 2013 valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN 19.12. 2016 1 Teemaryhmän työsuunnitelma valmis Nykytilan kuvaus ja tilannekatsaus pelastuslaitoksen toiminnoista valmis Teema- ja sen alatyöryhmien esille nostamia asioita:

Lisätiedot

Kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston toimialueella

Kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston toimialueella Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston toimialueella LSSAVI 13.12.2013 2012-2015 2/8 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Lääninhallituksen kuulumisia

Lääninhallituksen kuulumisia Lääninhallituksen kuulumisia Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 8.10.2009 Heli Kajava Ylitarkastaja Aluehallintouudistus (Alku-hanke)

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot