Kokonaisturvallisuusstrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokonaisturvallisuusstrategia 2012 2015"

Transkriptio

1 Kokonaisturvallisuusstrategia

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1.JOHDANTO Hallitusohjelmanlinjauksetjasisäisenturvallisuudenohjelmanvalmistelu 1.2 Yhteiskunnanturvallisuudenkeskeisimmäthaasteet 1.3 Länsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastontoimintaympäristöstä japeruspalvelujentilasta 2.KOKONAISTURVALLISUUSSTRATEGIAPÄHKINÄNKUORESSA Yhteinenvisiojamissiokokonaisturvallisuudesta Kokonaisturvallisuudenyhteistoiminnanorganisointi,tavoitteetjatasot Kokonaisturvallisuudenyhteistoiminnankumppanit Kokonaisturvallisuussuunnittelunnykytila Maakunnallinenturvallisuussuunnittelu Keskuskaupunkienjakuntienturvallisuussuunnittelu Kylätjakolmassektoriturvallisuussuunnittelussa Viranomaistenturvallisuussuunnittelu 27 3.KOKONAISTURVALLISUUDENTILANNEKUVAJAHAASTEET Puolustusvoimientoiminta PuolustusvoimatLänsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastonalueella Yhteistoimintajakumppanuudet Puolustusvoimienjapuolustusvoimiinsidoksissaolevakoulutus Puolustusvoimientoimintanuortensyrjäytymisenestämiseksi Varautuminenjaalmiussuunnittelu Sisäinenturvallisuudenohjelmajakehittämisehdotuksetohjauksen 67 tehostamiseksi Tilannekuva,haasteetjatoimenpide-ehdotukset Arjenjaasumisenturvallisuus Ennaltaehkäiseväpäihdetyö 75

3 Väkivallanjarikostenehkäiseminenjavähentäminenvaikuttamallalastenja 86 nuortenkasvuolosuhteisiinjaperheidenhyvinvointiin Syrjäytymisenehkäiseminenjaosallisuudenvahvistaminen Yritystenjatyöpaikkojenturvallisuus Kokonaisturvallisuudenyhteistoiminnanhorisontaalisetkokonaisuudet Turvallisuudentunnejahenkinenhyvinvointi Turvallisuusosaaminen Turvallisuusviestintä KRIISIJOHTAMINEN Häiriötilanteidenhallinta Tilannekuva Viestintähäiriötilanteissa KOKONAISTURVALLISUUSSTRATEGIANJOHTOJAOHJAUS Kokonaisturvallisuudenyhteistoimintavuosina Toiminnallisenyhdenvertaisuudenarviointi Seurantaindikaattoritjaseurannanorganisointi 150 LIITTEET Liite1:Kokonaisturvallisuudenyhteistoimintaryhmienkokoonpanot Liite2:Käsitesanasto Liite3:Kuviot,taulukot

4 ESIPUHE Arvoisalukija Käsissänneonensimmäistäkertaaaluehallintovirastonjohdollavalmistunutalueellinenkokonaisturvallisuusstrategiavuosille Valtioneuvostopäätöksenmukaisestikansallinensisäisenturvallisuudenohjelmanrinnallavalmisteltiinmyösalueellisetosiot.Kansallinensisäisenturvallisuuden ohjelmahyväksyttiin jaalueellisetsuunnitelmatvalmistuivat mennessä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia on valmisteltu tiiviillä aikataulullajalaajassaverkostoyhteistyössä.strategissaannetaankuvauskokonaisturvallisuustyönnykytilasta,nostetaanesiinkeskeisethaasteetsekänoin60kärkitoimenpidettä,joillahaasteisiinlähivuosinavastataan.kärkitoimenpiteitäonkolmenlaisia;1)organisaatioidenomat,jokäynnissäolevattoimenpiteet,2)kansallistasisäisenturvallisuudenohjelmaaalueellsestitoteuttavattoimenpiteetja3) uudet, innovatiiviset prosessin aikana syntyneet toimenpiteet. Kokonaisturvallisuusstrategia on dynaaminenjasitäpäivitetääntulostenarvioinninyhteydessävuosittain.toimenpide-ehdotuksistalaaditaantiivisvirtuaaliyhteenveto.jatkossastrategiaonpitkältisähköinen,ajassakiinniolevasekävirtuaalisestipuhutteleva. Valmisteluvaihe onosoittanutniinjotehtävänyhteistyönlaajuudenkuinmyösennenkaikkeaneyhteistoimintatarpeet ja mahdollisuudet, joita kokonaisturvallisuuden edistäminen ja lisääminen eri toimijoilletarjoaajamyösheiltävaatii.globaalissayhteiskunnassammesyvänasiantuntemuksenrinnallatarvitaanyhäenenevässämäärinhorisontaalistayhteistyötäjalaaja-alaistanäkemyksellisyyttä. Kokonaisturvallisuusstrategiaosoittaaselkeästi,ettäaluehallintovirastotovaterinomainenjakäytännössäainoataho,jokaluontevastitoiminta-ajatukseensanojautuenvoiyhteensovittaajakootaalueellisettoimijatsekäkoordinoidatätätyötä. Kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta mallintaa hallitusohjelmaa käytännön toimiksi. Käytännössä strategia kuvaa miten laaja poikkihallinnollinen työskentely julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin yhteistyönä johtaa myös resurssien kannalta tuottavampiin ja laadullisesti vaikuttavampiinratkaisuihin. Länsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastokokonaisturvallisuusstrategianpainopisteonennaltaehkäisevässätyössäjaerityisestilastenjanuortenelämänhallinnanparantamisessa.Onhyvämuistaa,että vaikkaympärillämmekaikkimuujatkuvastikehittyyjamuuttuu,ovatlastentarpeetainaolleetjatulevatvastakinolemaansamoja.asuupalapsiydin-,yksinhuoltaja-taisateenkaariperheessähäntarvitseeerityisestiperushoivaajahuoltoa,aikaa,rakkauttajarajojasekähyviätapoja,tunteensiitä,että onrakastettujahyväksyttyperheessä,koulussajakaveriporukassa,tulevaisuudenuskoaja-toivoa! Sininenkirjaavaaelämänhallinnanoventulevaisuuteenlapsillejanuorille,vanhemmille,kasvattajille jaopettajillesekätyönantajille.sinisenkirjanteesitsiivittävätläpielämänperinteisinjamodernein tavoinerielämäntilanteisiinsovitettuna. YlijohtajaJormaPitkämäki

5 1.JOHDANTO 1.1HALLITUSOHJELMANLINJAUKSETJASISÄISENTURVALLISUUDENOHJELMAN VALMISTELU JyrkiKataisenhallitusohjelmanlinjaustenmukaisestitavoitteenaon,ettäSuomionEuroopanturvallisinmaavuonna2015.Maanhallituksenlinjaustentoteutuminenedellyttääturvallisuustyönkehittämistäkohtikokonaisturvallisuustyötä,jonkakeskiössäovatlaajaviranomaisyhteistoimintajapoikkihallinnollisuussekäennakoivaturvallisuussuunnittelujanäitätukevalaajasidosryhmä-javerkostoyhteistyö.Tämänähdäänniukkenevienresurssienaikanapienenmaanparhaaksijatehokkaimmaksi toimintamalliksi. Eritoten käynnissä olevassa hallintorakenteiden uudistustyössä tämä näkökulma tuleekinpitääkirkkaanamielessä. Kaiken turvallisuustyön kehittämisen tavoitteena on lisätä kansalaisten turvallisuutta ja turvallisuudentunnettajapitemmälläaikavälillävaikuttaamyöskokonaisturvallisuustyössätarvittavienresurssienmääräänjauudelleenallokointiin.tavoitteensaavuttaminenannetussaaikataulussaonhaasteellista,muttasiltitämätavoitetoimiijohtotähtenäsuomenkokonaisturvallisuudenkehittämisessä. Valtioneuvostotekipäätöksen(SM062:00/2011)kolmannensisäisenturvallisuudenohjelmanvalmistelunkäynnistämisestä pääministeriJyrkiKataisenhallituksenohjelmanlinjaustenmukaisesti.Ohjelmahyväksyttiin valtioneuvostonyleisistunnossa. Sisäisenturvallisuudenohjelmasisältääkeskeisetturvallisuushaasteetjakehittämiskohteetsekäehdotukset arjen turvallisuuden kannalta keskeisimpien turvallisuusongelmien ennalta ehkäisemiseksi jaratkaisemiseksi. Ohjelmanvalmistelutapahtuisekävaltakunnallisellaettäalueellisellatasolla. Valtakunnallinen valmistelu Sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelua johtisisäisenturvallisuudenministerityöryhm sisäisen turvallisuuden sihteeristön valmistelusta. Kansliapäällikön johtama Sisäisenturvallisuudenohjausryhmäohjasiohjelmanvalmisteluavastateneriaihealueidenpoikkihallinnollisestayhteensovittamisesta ja koordinaatiosta sekä kootun ohjelmaehdotuksen esittämisestä ministerityöryhmälle. Ohjelman valmistelulaadittiinkuudenasiantuntijaryhmäntoimesta. Alueellinen valmistelu Sisäisenturvallisuuden alueellinen yhteistyö perustuu sisäasianministeriön julkaisussa 23/2011 kuvattuun yhteistyön toimintamalliin (Arjen turvaa yhteistyöllä). Ehdotus alueellisen sisäisen turvallisuudenyhteistyöntoimintamalliksi.smjulkaisu23/2011). Asettamispäätöksen mukaisesti sisäisen turvallisuuden alueelliset toimeenpano-suunnitelmat laadittiin ja edelleen sisäisen turvallisuuden yhteensovittaminen tapahtui aluehallintovirastojen johdolla laajassayhteistyössäeriviranomaistenjajärjestöjenkanssa.alueellisetohjelmattäydentävätkansallistasisäisenturvallisuudenohjelmaa. Toimeenpanosuunnitelmienmääräaikaonvaltioneuvostontekemänpäätöksenmukaisesti

6 Valmistelun organisointi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa sisäisen turvallisuuden alueellisen toimeenpanosuunnitelmanvalmistelujatoteutustapahtuiosanakokonaisturvallisuudenyhteistoimintaa.kokonaisturvallisuussuunnittelussaseurataanyhteiskunnanturvallisuusstrategianlinjauksia.kokonaisturvallisuussuunnittelunlähtökohtanaonyksilönhyvinvoinninturvaaminen.länsi-jasisä-suomenaluehallintovirastontoimialueellasisäisenturvallisuudenalueellisenohjelmansuunnittelunjatoimeenpanonorganisoimiseksi on perustettu kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmä ja sihteeristö. Lisäksi työskentelyyn osallistuu mittava määrä asiantuntijoita teemaryhmien työn kautta. Ryhmät on asetettu toimikaudeksi KOKONAISTURVALLISUUDEN YHTEISTOIMINTARYHMÄ Pj LSSAVI Suunnitelmien ja toiminnan yhteensovittaminen Sihteeristö Pj LSSAVI Kokonaismaanpuolustustyö Aatteellinen Koulutuksellinen Virka-avun anto Maakunnalliset valmiustoimikunnat Kuntien valmiussuunnittelu Yritysten valmiussuunnittelu Alueellliset maanpuolustuskurssit Kuntien/julkishallinnon turvallisuussuunnittelu Yritysten turvallisuussuunnittelu Syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen Päihdetyö Väkivallan ja rikosten ehkäisy Väkivaltaisen ekstremismin torjunta Arjen ja asumisen turvallisuuden parantaminen ml rakennetun ympäristön suunnittelu Turvallisuustilannekuvan ylläpito Turvallisuusviestintä Turvallisuusosaamisen kehittäminen Yksilön turvallisuustunteesta ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen Monikulttuurisuus, maahanmuutto, Väkivaltaisen ekstremismin torjunta Yksilön hyvinvointi Kokonaisturvallisuussuunnittelun lähtökohta Kuvio1:LSSAVI:nkokonaisturvallisuudenyhteistoiminnanorganisointi Paikalliset turvallisuussuunnitelmat Alueellisen toimeenpanosuunnitelman valmistettua päivitetään paikalliset turvallisuussuunnitelmat sisäasiainministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Kunnat huomioivat turvallisuussuunnittelussaan niin kolmannensisäisenturvallisuudenkansallisenohjelmankuinalueellistentoimeenpanosuunnitelmien linjauksetjatoimeenpanoesitykset.

7 1.2YHTEISKUNNANTURVALLISUUDENKESKEISIMMÄTHAASTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on valtioneuvoston periaatepäätös, joka ohjaa ja yhtenäistää hallinnonalojenvarautumistajaantaatietoavarautumisenperusteistamyösmuilletoimijoille.periaatepäätöksen tavoitteiden toteuttamisesta päättävät ja vastaavat viranomaiset. Strategia päivitetään muutamanvuodenvälein,viimeksivuonna2010.silloinaiemminyhteiskunnanelintärkeidentoimintojenturvaamisenstrategianatunnetunasiakirjannimimuutettiin. Turvallisuusstrategianlaativatyhdessäviranomaiset,järjestötja elinkeinoelämänedustajat.senseurantaajakehittämistäkoordinoiturvallisuus-japuolustusasiainkomiteayhteistyössäministeriöiden valmiuspäällikkökokouksenkanssa. Turvallisuuden haasteet Suomalainenyhteiskuntaonvarsinturvallinen.Normaalioloissakinilmeneesiltihäiriötilanteita,jotka voivat vaikuttaa vakavasti monien suomalaisten elämään. Viime vuosina tällaisia ovat olleet esimerkiksinokianvesikriisijakouluampumistapaukset. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan on koottu varautumistyön perustaksi uhkamalleja. Ne ovat kuvauksiatilanteista,jotkavoivatvaarantaayhteiskunnanturvallisuudenjasenelintärkeättoiminnot. Uhkamallejaovat: voimahuollonvakavathäiriöt tietoliikenteenjatietojärjestelmienvakavathäiriöt kuljetuslogistiikanvakavathäiriöt yhdyskuntatekniikanvakavathäiriöt elintarvikehuollonvakavathäiriöt rahoitus-jamaksujärjestelmänvakavathäiriöt julkisentaloudenrahoituksensaatavuudenhäiriintyminen väestönterveydenjahyvinvoinninvakavathäiriöt suuronnettomuudet,luonnonääri-ilmiötjaympäristöuhkat terrorismijamuuyhteiskuntajärjestystävaarantavarikollisuus rajaturvallisuudenvakavathäiriöt poliittinen,taloudellinenjasotilaallinenpainostussekä sotilaallisenvoimankäyttö. Soveltamalla uhkamalleja omaan toimintaympäristöönsä viranomaiset, järjestöt ja yritykset voivat suunnitellavarautumistaanyhteiskunnanturvallisuusstrategianpohjalta.

8 (lähde:http://www.yhteiskunnanturvallisuus.fi/fi/uhkat) Sisäisen turvallisuuden keskeisin uhka on nuorten sosiaalinen syrjäytyminen Yhteiskunnan turvallisuuden haasteista vakavin on syrjäytyminen, jota ei omana kokonaisuutena yhteiskunnanturvallisuusstrategiassaolenostettuesiin.sensijaansisäisenturvallisuudenohjelmassa nuortentilanneonvahvastiesillä. Uhkamallit ovat yksi lähtökohta turvallisuushaasteiden määrittelylle. Osa yhteiskunnan turvallisuudenhaasteistaonjäänytyhteiskunnanturvallisuussstrategiassaheikommallehuomiolle.tällaisiayhteiskunnan turvallisuuteen voimakkaasti vaikuttavia tekijöitä tulevaisuudessa ovat mm. syrjäytymisen ehkäisyssä onnistuminen, osaavan työvoiman riittävyydestä huolehtiminen, kansalaisten oikeuturvantoteutumisenvarmistaminenmonikulttuuristuvassayhteiskunnassajne. Syrjäytymistäontutkittupaljon,muttayhtäainoaasyrjäytymisenmääritelmääeiole.Yleisestisyrjäytymistävoidaankuvatayksilöiden,perheidentaikokonaistenyhteisöjenajautumisenayhteiskunnassa tavanomaisenjayleisestisopivanapidetynelämäntavan,resurssienhallinnantaielintasonulkopuolelle. Käsitteellisesti onkin jo siirrytty puhumaan ulkopuolisuudesta, jonka avulla on helpompi päästä kiinni taustoihin ja syihin. Lisäksi on olemassa kriminologinen syrjäytymisen määritelmä, jonka mukaansyrjäytyminentarkoittaa,ettähenkilönsiteetsosiaalistakontrolliaharjoittaviininstituutioihinja yhteisöihinovatheikentyneettaikatkenneet.syrjäytyminenvoisiisollasekätaloudellistaettäsosiaalista.rikoskäyttäytymisenjasyrjäytymisenvälilläonkorrelaatiotoisinsanoensyrjäytymistävähentämällävoidaanvähentäämyösrikollisuuttajarikollisuuttavähentämällävoidaanvähentääsyrjäytymistä.[(kivivuori,janne(toim.):nuortensyrjäytyminenjarikollisuus:suomessatehdyntutkimuksen jasenkatvealueidenkartoitusta(2009).oikeuspoliittisentutkimuslaitoksentutkimustiedonantoja94, s.3)] Sosiaalinen syrjäytyminen on usein yhteydessä taloudelliseen syrjäytymiseen, mutta nuori voi myös ollasosiaalisestisyrjäytynyt,vaikkeituletaloudellisestihuono-osaisestaperheestä.lastenjanuorten kannalta keskeisiä sosiaalista kontrollia harjoittavia tai yhteisöllisyyttä luovia instituutioita ovat esimerkiksiperhejamuutlähisuhteet,koulujatyöelämä.tästäkokonaisuudestakäytetäänkäsitettäsosiaalinenpääoma.merkittävinsosiaaliseensyrjäytymiseenjohtavatekijäonpuutteellinenvanhempien tuki.muistasosiaalisistatekijöistäperheenhajoaminen,opettajanhuonokontrollijaheikkoluottamus toisiaihmisiäkohtaanlisäävätrikoskäyttäytymisenriskiä.kouluyhteisönsosiaalinenpääomasaattaa vaikuttaanuorenhyvinvointiin,vaikkeinuoriitsekoenauttivansakorkeastasosiaalisestapääomasta. (Kivivuori2009,s.15 17). Syrjäytymisen hinta Syrjäytymisenjarikostenkustannuksiaonjopitkäänlaskettueriasiantuntijoidentoimestajahieman erikriteerein.esimerkiksi OulunyliopistossatoiminutprofessoriIrmaMoilasenjulkaisi1990-luvun lopussamukaana-jab-tapausten hoitamattajättämisen -laskelmansa: HOITAMATTAJÄTTÄMISENHINTA60-VUOTIAAKSI 11-vuotiaslapsi,eilähdekouluun(kustannuksetmarkkoina) A:levoton,keskittymätön,käytöshäiriöinen koulukoti13-18-vuotiaana

9 vankilajaksoja10vuotta oikeudenkäyntikulujayms kansaneläke Yhteensä790000mk B:pelokas,yksinäisyyteenvetäytyvä kansaneläke16-60-vuotiaana eläkkeensaajanhoitotuki lääkekulut hoitotukiomaiselle psykiatrisiahoitojayhteensä10v Yhteensä825000mk Huomioitavaa on, että esimerkiksi näistä laskelmista puuttuvat vielä ne laskelmat, millaisia vakavia seurauksiaem.a-tapauksessavankilaanjoutunutontehnytjatoimillaanaiheuttanut.esimerkiksihän on saattanut tehdä henkirikoksen tai useampia ja/tai aiheuttaa pysyvän invaliditeetin, mikä puolestaanvaikuttaamonintavoinuhrinomaisiin,esim.masennuksena,päihteidenkäyttönä,työkyvyttömyytenätaijopaitsemurhanasekäuhrinmahdollistenlastensyrjäytymisketjunalkuna. Tekijäontodennäköisesti saanut myös lääkehoitoja ja/tai käyttää huumeita ja/tai aiheuttaa eri tahoille mittavia omaisuusvahinkoja.näinlaskettunaa-kohdanlukumoninkertaistuu. Riihimäellä2006tehdynelinkaarilaskelmanmukaansyrjäytynytnuorivoimaksaakunnalleenmiljoonaeuroa,mikäonlähelläprofessoriMoilasenesittämiälukuja.Elinkaarimallissakaanontuskinainakaantäysinhuomioituedelläesitettyjätehtyjenrikostenaiheuttamiamoniakerrannaisvaikutuksia. Nuorten yhteiskuntatakuu työryhmässä on taasen laskettu että nuorten syrjäytymisen kustannukset vuositasollayhteiskunnalle300milj.euroa,josnuoriaonarviolta30000.nuorensyrjäytymisenhinnaksionarvioitu10000pervuosi. Syrjäytymisenhinnastaonsiishyvinerilaisiaarvioitalaskentatavastariippuen.Selvääonjokatapauksessa se, että syrjäytymiskierre on katkaistava. Oireiden hoitoontarvitaan vahvoja toimia, mutta ennenkaikkeahuomioonsuunnattavasyrjäytymisensyihin.yhteiskunnanhyvinvointipalvelujenrakenteetonarvioitavauudelleen,priorisoitavajatarpeenvaatiessatehtävämyöslainsäädännöllisiämuutoksiajauudistuksia,joidenavullalastenjanuortensosiaalinenosallisuusturvataan.

10 Sosiaalisen rikoksentorjunnan menetelmät, esim. toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja erityiset panostuksetlastenkasvuntukemiseen,tuottavatpitkällätähtäimelläedullisimmintuloksia(omrikoksentorjuntaneuvosto). Esim. vanhempainvalmennukseen ja koulunkäynnin loppuunsaattamiseen sijoitettu rahasumma ehkäisee noin 2-3 -kertaisesti aikuisiän vakavia rikoksia verrattuna saman summan sijoitukseen rikollisten poliisivalvontaan tai rikoksenuusijoiden pitkäaikaiseen vankeuteen. Vastaavialaskelmiaonesitettymm.oppilashuollonresurssienvähentämisenjalisääntyneidenlasten huostaanottokustannuksiensuhteesta. 1.3LÄNSI-JASISÄ-SUOMENALUEHALLINTOVIRASTONTOIMINTAYMPÄRISTÖS- TÄJAPERUSPALVELUJENTILASTA Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tehtävä on alueensa hyvinvoinnin lisääminen edistämällä toiminta-alueellaan perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin-jatyöympäristöäalueilla.poliisinvastuualueentehtäväthoidetaanlounais-suomenaluehallintovirastosta. Viraston ruotsinkielisen opetustoimen palveluyksikkö toimii erillisenä yksikkönä ja sen toimialueeseenkuuluuruotsinkielisetalueetkokomaassa. Länsi-jaSisä-SuomenaluehallintovirastonmaantieteellinentoimialuemuodostuuPirkanmaan,Keski- Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiavirastontoimialueellaonneljä.virastontoimialueellaviimevuosienaikanatoteutuneidenkuntaliitostenmyötävirastontoimialueenkuntienmääräon88. Länsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastontoimialueenpinta-alaonnoin55400km2elivajaaviidennes Suomen pinta-alasta. Asukkaita alueella on 1,2 miljoonaa eli runsas viidennes maan asukkaista. Alueonkaksikielinen.AlueenkunnistaKorsnäs,LuotojaNärpiöPohjanmaanmaakunnassaovatyksikielisiäruotsinkielisiäkuntia.Kaksikielisistäkunnistaseitsemässäonenemmistönkielenäruotsi. Väestön rakenteen muutokset Alueen 88 kunnasta lähes 15 prosenttia on kaupunkimaisia, taajaan asuttuja kuntia on noin 22 prosenttiajamaaseutumaisiakuntianoin64prosenttia.maaseutualueilletyypillistäontyöikäistenjalastenmääränväheneminen.erityisestimaaseutualueillaväestörakenteenmuutosaiheuttaaväestöllisen huoltosuhteenheikkenemisen.väkiluvultaansuurimmatkunnatvirastontoimialueella ovattampere Pirkanmaalla,JyväskyläKeski-Suomessa,VaasaPohjanmaalla,SeinäjokiEtelä-PohjanmaallajaKokkola Keski-Pohjanmaalla. Näistä Tampere, Jyväskylä, Vaasa ja Seinäjoki kuuluvat Suomen 20 suurimman kunnan joukkoon. Väestö keskittyy entistä enemmän keskuskaupunkien ympärille työssäkäyntialueista muodostuviin tuottaviin ympäristöihin, joissa on tarjolla laajat työ- ja koulutusmahdollisuudet,viihtyisäjaturvallinenympäristösekähyvätpalvelut.maakuntienreuna-alueillaväestövähenee ja ikääntyy. Väestön kokonaismuutokset, ikärakenteen muutokset, taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen sekä taloudellisten toimintaedellytyksien erot vaikuttavat hyvinvointi- ja lähipalvelujen kysynnänjatarjonnaneroihinjamuutostarpeisiinsekäturvallisuudentunteenjatilankehittymiseen. Näihinvaikuttavatomaltaosaltaanmyösalueenväestönkielellisetjamonikulttuuristuvatsekäkulkuyhteyksiinliittyvättekijät.

11 10 Alueen viiden maakunnan kokonaisväkiluvun ennustetaan vuonna 2020 olevan Väestön kasvualueellaennusteenmukaanolisinäinrunsaanviidenprosentinluokkaavuoteen2020.vuonna 2011 alueella 65 vuotta täyttäneiden määrä oli , kun se Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaanvuonna2020tulisiolemaan näinollen65vuottatäyttäneidenmääräkasvaisivuoteen2020mennessälähes30prosentilla.väestöennusteenmukaanvuoteen2020mennessä65vuotta täyttäneidenosuudenkasvuonselkeästisuurempaakuinalle15-vuotiaidenosuudenkasvu,jokaalueellaolisiallekymmenenprosentintasoa. Väestöllinenhuoltosuhdeon luku,jokailmaiseealle15-vuotiaidenja 65vuottatäyttäneidenmäärän sataatyöikäistäkohden.kokomaanväestöllinenhuoltosuhde olivuoden2011 lopussa52,9.tilastokeskuksenväestöennusteenmukaankokomaanväestöllinenhuoltosuhdevuonna2020on65,4.tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde tulee kehittymään edullisimmin edelleen Pirkanmaan maakunnan alueella, jossa se vuonna 2020 olisi 63,7. Epäedullisin väestöllinen huoltosuhdevuonna2011olietelä-pohjanmaallajakeski-pohjanmaalla, joissaväestöllinenhuoltosuhde olivuonna2011noin60jaennusteenmukaanvuonna2020tulisiolemaanyli75. Nopeimmin ikärakenteen muutos vaikuttaa jo väestöään menettäneissä maakunnissa. Ikärakenteen muutoksen vaikutukset korostuvat edelleen kuntatasolla, jossa muutokset ovat maakuntatasoa suurempia.nopeutuvaväestönikääntyminenmerkitseeväestönvähenemisenkiihtymistäyhäuseammissakunnissakuolleisuudenylittäessäsyntyvyyden. Peruspalveluiden tila viraston toimialueella Sekä valtakunnallisesti että aluehallintovirastojen toimialueittain toteuttavan peruspalvelujen arvioinnin tarkoituksena onperustuslain mukaisten ja kaikkien kansalaisten yhdenvertaisesti saatavilla oltavienhyvinvointipalvelujentoteutumisenarviointi.vuonna2011arvioinninkohteenaolivaterityisestisyrjäytymisenehkäisynjaedelleenharvaanasuttujenalueidenturvallisuudenkannaltakeskeiset palvelut.teemaolikokonaisuusturvallisuustyönnäkökulmastaajankohtainen. PeruspalvelujensaatavuusonLänsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastonalueellavielävarsinhyvällä tasolla.verrattaessaperuspalvelujensaatavuuttalänsi-jasisä-suomenaluehallintovirastontoimialueella valtakunnalliseen tilanteeseen, alueellinen raportti vahvistaa pitkälti valtakunnallisen raportin linjauksia. Nuorten syrjäytyminen, väestön ikääntyminen, kestävyysvajeen vaikutukset ja aluerakenteenpolarisoituminenyhäkaksijakoisemmaksihaastavatkuittenkinpalvelujärjestelmäntoimivuuden japeruspalvelujentasapuolisensaatavuudenjonytjayhäenemmänlähivuosina. Vuoden2011arvioinnistaonerityisestinostettavaesiinkaksiasiakokonaisuutta,joidenmerkityson hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmasta erittäin tärkeinä: nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekäkansalaistenturvallisuus. Nuortensosiaalisenvahvistamisen eteen on vielä paljon tehtävää. Arvioinnin tuloksista käy selvästi ilmi,etteiohjaus-japalveluverkostontoimivuusolevielähyvällätasolla.kysymysonkaikkiennuorten sujuvasta ohjauksesta, mutta erityisesti huolena ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Tällainen ryhmäovatmm.toimialueellaperusopetuksenpäättäneistäyhteishaussahakemattajättäneetnoin1.5 nuorista.ohjaus-japalveluverkostonriittämättömyysviestittääkuitenkinlaajemmastayhteiskunnallisestahaasteesta,jonkaydinkilpistyyvanhemmuuteenjakasvatukseen.josemmepystyvahvistamaankodinjavanhemmuudenmerkitystä,yhteisöllisyydenjatoinentoisestavälittämisenkulttuuria, ovatponnistelummeerilaistentukiverkkojenkasvattamiseksiosinturhia.

12 11 Nuorten näkökulmasta tärkeää on perusopetuksen alueellisen saatavuuden keskimäärin hyvä taso. Ammatillistaja lukiokoulutusta onedelleenhyvintarjolla,joskintoimialueen maakuntienkuinmyös valtakunnan ruotsinkielisten alueiden välillä koulutuksen saatavuudessa on selkeitä eroja erityisesti ammatillisen koulutuksen osalta. Kuntien välistä yhteistyötä ja pitkäjänteistä suunnittelua uusien ratkaisumallien aktiiviseksi etsimiseksi osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta on lisättävä sekä toimivan lähikouluverkon että laadukkaiden kuljetuspalveluiden turvaamiseksi. Kuntalaiset onkin entistäparemminotettavamukaankuntienpalveluverkonkehittämiseen. Koulutuksensaatavuudenpohdintaanliittyyolennaisestikoulutuksenjatyöelämänvaatimustenkohtaannonvarmistaminen,jottavalmistuvatnuoretsijoittuisivatnopeastikoulutustaanvastaavaantyöhönmielelläänLänsi-jaSisä-Suomenalueelle.Nuortenosallistamiseenonpanostettavajakehitettävä oppilas- ja opiskelijahuoltoa koko oppilaitosyhteisön yhteisenä asiana. Nuorten työpajatoiminnan ja ammatillistenoppilaitostenyhteistyönvahvistaminenjaetsivänuorisotyöonkeskeistä. Toinen merkittävä kokonaisuus on kansalaistenturvallisuus.kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta, turvallisuussuunnittelun toteuttaminen laajamittaisella viranomaisyhteistyöllä on tärkeää alueellisen turvallisuudenjakansalaistenturvallisuudentunteenparantamiseksi.poliisitoimenarviointikohteina olivatmm.ennaltaehkäisevätoimintajanopeaavunsaanti.poliisinennaltaehkäisevätoimintajahälytyspalvelujensaatavuusmuodostavatperustanturvallisuudentunteelle.ennaltaehkäiseväntyönmerkityskorostuuerityisestiperhe-jaläheisväkivallanyhteydessä,jonkamääräalueellammeonnoussut 11vuodenaikana.Tähänvaikuttaneetosinosaksise,ettäperheväkivallantilastointiaonlisättyja ilmiöontullutnäin aiempaaselkeämminesiin.erityisenhuolestuttavaaonväkivaltarikostenuhriksi joutuneiden hyvinkin nuorten lasten ja nuorten määrän voimakas lisääntyminen. Hälytystehtävien lisääntymisenmyötäpalvelutasoheikkeni,vaikkakintoimintavalmiusaikakohenipääsääntöisestitoimialueella.pelastustoiminnanosaltaonjatkettuennaltaehkäisevänmoniviranomaisyhteistyöntehostamistaniinonnettomuuksienehkäisyynkuinhälytystehtäviinliittyen Niinnuortensyrjäytymisenkuinkansalaistenturvallisuudennäkökulmastaerityisentärkeääonjatkaa määrätietoisestiehkäisevääpäihdetyötä.kuntienehkäisevääpäihdetyötätuleeedelleenkehittäävoimakkaastijalevittäähyviä,jokäytössäoleviakäytäntöjäedelleen. Aluehallintovirastontehtäviinliittyenarvioinninkohteenaolivatmyöselintarvikevalvontajaeläinlääkintähuolto.Elintarvikevalvonnanosaltatoimialueonhaasteellinen,silläalueellasijaitseeylikolmasosa koko maan alkutuotannosta. Kunnallisen elintarvikevalvonnan keinoin ei pystytä varmistamaan elintarviketurvallisuutta toimialueen kuluttajille tasavertaisesti. Valvonta on paikoin jopa heikkoa. Myöskääneläinlääkintähuollonosaltanykytilanneeioletyydyttävä.Perimmäisenäsyynäonvalvontaresurssien puute. Arvioinnin tulokset osoittavat LSSAVIn tilavalvonta- ja lupafoorumin yhteydessä esiinnostetuntoiminnanlaadunsertifioinninjans.omavalvonnankehittämisentärkeyden. Peruspalvelujenarviointiraportintarkoituksenaonpalvellasekäkuntiapalvelujentuottajinaettävaltiotakeskus-japaikallishallinnonkehittäjänä.Peruspalvelujenarviointiontoiminuthyvinvointipalvelujenjakokonaisturvallisuudentilannekuvanlaadinnassayhtenäkeskeisenälähteenä.

13 12 2.KOKONAISTURVALLISUUSSTRATEGIAPÄHKINÄNKUORESSA 2.1YHTEINENVISIOJAMISSIOKOKONAISTURVALLISUUDESTA TAUSTAATURVALLISUUSKÄSITTEISTÖNUUDISTAMISELLE ValtiollisenitsenäisyydenjakansalaistenelinmahdollisuuksienturvaamiseksionSuomessajovuosikymmeniä ollut käytössä kokonaismaanpuolustuksen toimintamalli. Alati muuttuvassa turvallisuusympäristössämallionosoittautunutmaallemmejasentoimintakulttuurilleluonnolliseksitavaksitoimia. Kokonaismaanpuolustus ja sen yhteensovittaminen on määritelty valtioneuvoston asiakirjoissa seuraavasti: "Kokonaismaanpuolustuksellatarkoitetaankaikkianiitäsotilaallisiajasiviilialojentoimia,joillaturvataan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioidenaiheuttamaataimuutauhkaavastaa.kokonaismaanpuolustuksenyhteensovittamiseenkuuluvat julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtionviranomaisten ja kuntiensekä yksityisen sektorin toimenpiteiden ja kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa." (VNOS, 262/2003 perustelumuistio 16 ) Laaja turvallisuus kattaa sellaiset turvallisuuskysymykset, jotka kehittyessään saattavat muodostua uhkiksi ja aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa Suomelle, väestölle tai suomalaisen yhteiskunnan elintärkeilletoiminnoille.tällaisetlaaja-alaisetturvallisuusuhkatovatjokoaktiivistatoimintaakuten esimerkiksi sotilaallisen voiman käyttö, terrorismi ja tietoverkkojen häirintä tai tahattomia tapahtumiakutensähköverkonlaajattoimintahäiriöttailuonnonääri-ilmiöt. Visio ja missio Juuri täsmennetty turvallisuuskäsitteistö tukee ennaltaehkäisevän työn ja laajan yhteistyön vahvaa kehittämistä. Kokonaisturvallisuusonyhteiskunnanelintärkeidentoimintojenturvaamistaviranomaisten,elinkeinoelämänjajärjestöjenyhteistyönä (Varautuminen ja jatkuvuuden hallinta kunnissa: Turvallisuus-japuolustusasiankomiteansihteeristönjulkaisu2012).Samassayhteydessätodetaankäsitteistöön liittyen, että kokonaismaanpuolustuksesta on luovuttu ja korvattu kokonaisturvallisuudella. KokonaisturvallisuudenyhteistoiminnanvisioonhallitusohjelmanlinjaustenmukaisestiSuomi-Euroopanturvallisinmaa2015. MissioonkansalaistenhyvinvoinninjaturvallisuudenedistäminenyhteistoiminnassaLSSAVI:ntoimialueella.

14 13 2.2KOKONAISTURVALLISUUDENYHTEISTOIMINNANORGANISOINTI,TAVOIT- TEETJATASOT Aluehallintovirastojenstrategia-asiakirjan mukaisestialuehallintovirastojen visioon Suomi on tasa-arvoinen, hyvinvoiva ja turvallinen yhteiskunta. Aluehallintovirasto on yhdenvertaisuutta edistävä, asiakkaiden, kumppaneiden ja työntekijöiden arvostama, eettisesti toimiva monialainen asiantuntija ja yhteistyökumppani. Toiminta-ajatus on: Aluehallintovirasto toteuttaa alueellista yhdenvertaisuutta edistämällä oikeusturvaa, hyvinvointia ja turvallisuutta yhteistyössä muiden tahojen kanssa Aluehallintovirastojen ylijohtajavetoiset ydinprosessit ovat: Tasa-arvoinen yhteiskunta - oikeusturvaprosessit: Perusoikeudet ja oikeusturva Hyvinvoiva yhteiskunta - hyvinvointiprosessit: Peruspalvelujen saatavuus ja laatu Turvallinen yhteiskunta - turvallisuusprosessit: Asuin-, työ- ja elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus Aluehallintovirastoistaannetunlain(896/2009mukaanaluehallintovirastontehtävänäonvarautumisen yhteensovittaminen alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen, valmiussuunnittelunyhteensovittaminen,alueellistenmaanpuolustuskurssienjärjestäminen,kuntienvalmiussuunnitteluntukeminen,valmiusharjoitustenjärjestäminensekäalue-japaikallistasonturvallisuussuunnittelun edistäminen. Kokonaisturvallisuusstrategiaan sisältyvät aluehallintoviraston lakisääteiset tehtävät ja erityisesti se onaluehallintovirastonturvallisuusprosessinsisällöllinenkuvaus. LSSAVINLAINSÄÄDÄNTÖÖNSEKÄALUEHALLINTOVIRASTOJENSTRATEGIA-ASIAKIRJAANPERUS- TUVAKOKONAISTURVALLISUUDENYHTEISTOIMINTAMALLI Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa sisäisen turvallisuuden alueellisen toimeenpanosuunnitelman valmistelu ja toteutus tapahtuu osana kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaa. Alueellisesta toimeenpanosuunnitelmastakäytetäännimitystäkokonaisturvallisuusstrategia.kokonaisturvallisuussuunnittelussa seurataan yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjauksia. Kokonaisturvallisuussuunnittelunlähtökohtanaonyksilönhyvinvoinninturvaaminen. Länsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastontoimialueellasisäisenturvallisuudenalueellisenohjelman suunnittelun ja toimeenpanon organisoimiseksi perustettiin kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmäjasihteeristö.lisäksityöskentelyynosallistuimittavamääräasiantuntijoitateemaryhmientyön kautta. Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmän ja sihteeristön ensimmäinen yhteiskokous on Ryhmätasetettiintoimikaudeksi

Kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta esimerkkinä Hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnan ohjausjärjestelmä & Välittämisen koodi

Kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta esimerkkinä Hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnan ohjausjärjestelmä & Välittämisen koodi Kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta esimerkkinä Hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnan ohjausjärjestelmä & Välittämisen koodi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

ARJEN TURVAA YHTEISTYÖLLÄ

ARJEN TURVAA YHTEISTYÖLLÄ ARJEN TURVAA YHTEISTYÖLLÄ Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamalli Lahti 24.1.2012 Anneli Taina Aluehallintovirastot Etelä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lausunto kokonaisturvallisuuden ja varautumisen sanastoluonnoksesta

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lausunto kokonaisturvallisuuden ja varautumisen sanastoluonnoksesta Lausunto LSSAVI/2784/05.09.00/2014 Länsi- ja Sisä- Suomi 28.5.2014 Sanastokeskus Riina Kosunen Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Lausuntopyyntönne 30.4.2014 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan.

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot edistävät keskushallinnon valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden toteutumista sekä alueellista

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Valtuustokaudelle 2013 2016 Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hankkeen työ- ja ohjausryhmän työskentely Asukas- ja järjestötapaamiset

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015 Elli Aaltonen ylijohtaja aluehallintovirasto 16.9.2015 1 Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa 16.9.2015 OHJELMA: 9.00 Tervetuloa ja

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Miten kuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyötä kehitetään? Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli, Itä-Suomen AVI, 5.9.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren

Lisätiedot

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Byrokratian ikeestä innostavaan yhdessä tekemiseen Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Sirkka Jakonen TtT, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.12.2010 1

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISAATIO JOENSUUSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Alatyöryhmät:

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

strategiasta 2016 2019

strategiasta 2016 2019 Keskustelutilaisuus valtion aluehallinnon strategiasta 2016 2019 Hallituksen linjaukset alustavia arvioita Elli Aaltonen Ylijohtaja 26.5.2015 1 Aluehallintovirastot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

uudet tehtävät konsultaation kannalta

uudet tehtävät konsultaation kannalta Aluehallintouudistus ja Valviran uudet tehtävät konsultaation kannalta Ylitarkastaja Keijo Mattila Lapin lääninhallitus Verkkokonsulttien työkokous Rovaniemellä 26.11.2009 1 Aluehallinto uudistuu 1.1.2010

Lisätiedot

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? UHKA 25.9.2012 2 MAHDOLLISUUS! 25.9.2012 3 Aluehallinnon yhteisen sisäisen turvallisuuden sihteeristön asettaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen

Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen Heikki Laurikainen Omatoiminen varautuminen nouseva trendi Demografiset muutokset Urbanisoituminen Julkisen talouden ongelmat Resilienssi

Lisätiedot

6.9.2013 Marina Palace. aluehallintovirastosta

6.9.2013 Marina Palace. aluehallintovirastosta 6.9.2013 Marina Palace Ajankohtaista Lounais-Suomen aluehallintovirastosta Johtaja Mikael Luukanen 6.9.2013 1 Valtion aluehallinto Aluehallintovirastot 6 kpl Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI. _ Lausunto 13.8.2014. Sisäministeriö Pl 26 00023 Valtioneuvosto. Tuija. Koivisto

KEURUUN KAUPUNKI. _ Lausunto 13.8.2014. Sisäministeriö Pl 26 00023 Valtioneuvosto. Tuija. Koivisto Lausunto 13.8.2014 Sisäministeriö Pl 26 00023 Valtioneuvosto Viite: Toimenpidepyyntö 17.6.2014 SM021:00/2013 Lausuntona raportista Päätöksiä turvallisuudesta. Turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta

Lisätiedot

Paikallisen turvallisuussuunnittelun periaatteet Helsingissä

Paikallisen turvallisuussuunnittelun periaatteet Helsingissä HELSINGIN KAUPUNKI 1 Paikallisen turvallisuussuunnittelun periaatteet Helsingissä 1 Johdanto Helsingissä ensimmäinen kaupunkitilaa koskeva tuvallisuussuunnitelma astui voimaan vuonna 2001. Ohjelma kulki

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Vaasan turvallisuustyön tehostaminen

Vaasan turvallisuustyön tehostaminen Vaasan turvallisuustyön tehostaminen Vaasan turvallisuustyön n koordinaattori Seppo MäenpM enpää Vaasan turvallisuus ja rikoksen torjuntayhteistyön n suunnitelma 2001 Pohjana kansallinen RT ohjelma 1999

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA

SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari, 5.9.2013 Kansliapäällikkö

Lisätiedot

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 18.11.2010 Mihin suuntaan Suomi kehittyy Suomi kaupungistuu ja ikääntyy nopeasti Turvattomuuden

Lisätiedot

TURVALLINEN JA EHEÄ SUOMI -MAAKUNNISTA KAUPUNKEIHIN JA KYLIIN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 24. 25.1.

TURVALLINEN JA EHEÄ SUOMI -MAAKUNNISTA KAUPUNKEIHIN JA KYLIIN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 24. 25.1. TURVALLINEN JA EHEÄ SUOMI -MAAKUNNISTA KAUPUNKEIHIN JA KYLIIN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 24. 25.1.2012 Arvoisa vastaanottaja Paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Julkaisun nimi YHTEINEN ITÄ-SUOMI Itä-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012 2015

Julkaisun nimi YHTEINEN ITÄ-SUOMI Itä-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012 2015 YHTEINEN ITÄ-SUOMI Itä-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012 2015 2012 Julkaisija Itä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisun nimi YHTEINEN ITÄ-SUOMI Itä-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012 2015

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 TEAviisari 2013 Seinäjoki Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 www.thl.fi/teaviisari Kuntajohdon kyselyn tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Tarvitsevatko hyvinvoinnin vahvat rakenteet keppiä vai porkkanaa? Johtaja Sirkka Jakonen

Tarvitsevatko hyvinvoinnin vahvat rakenteet keppiä vai porkkanaa? Johtaja Sirkka Jakonen Tarvitsevatko hyvinvoinnin vahvat rakenteet keppiä vai porkkanaa? Johtaja Sirkka Jakonen Mitä nyt? Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tilanne ja tulevaisuus uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 24.9.2012 TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Arvoisa vastaanottaja Vuoden 2013 valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

13.5.2011 UKK instituutti Tapaturmien järjestelmällinen seuranta mitä kunta siitä hyötyy?

13.5.2011 UKK instituutti Tapaturmien järjestelmällinen seuranta mitä kunta siitä hyötyy? 13.5.2011 UKK instituutti Tapaturmien järjestelmällinen seuranta mitä kunta siitä hyötyy? Turvallinen kaupunki Safe Community Kouvolan kaupunki/ Hyvinvointipalvelut Kim Strömmer Safe Community -verkosto

Lisätiedot

Onko turvallisuuden parantaminen rahasta vai asenteista kiinni?

Onko turvallisuuden parantaminen rahasta vai asenteista kiinni? Onko turvallisuuden parantaminen rahasta vai asenteista kiinni? Lapin malli sisäisen turvallisuuden verkostoyhteistyössä - Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää arjen turvaa Valtakunnallinen harvaan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta

Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Infotilaisuus Keski-Karjalan kylätoimijoille Kitee 24.4.2014 Tuomo Eronen Rautjärvi 30.7.2010 Pohjois-Karjalan KYLÄOHJELMA 2014 Pohjois-Karjalan KYLÄOHELMA

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Turvallinen kunta - käytäntöjä ja kokemuksia Kouvolan kaupungin turvallisuustyöstä

Turvallinen kunta - käytäntöjä ja kokemuksia Kouvolan kaupungin turvallisuustyöstä Turvallinen kunta - käytäntöjä ja kokemuksia Kouvolan kaupungin turvallisuustyöstä Turvallinen kunta Safe Community Kouvolan kaupunki/ Hyvinvointipalvelut Kim Strömmer Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Turvallisuuden monialainen edistäminen

Turvallisuuden monialainen edistäminen Turvallisuuden monialainen edistäminen Jyväskylä, Turvallisuutta ja hyvinvointia hoitotyössä -seminaari 25.11.2014 Anne Lounamaa. THL, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Tapaturmissa kuolleet ja ennuste vuoteen

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Tarkistettu 2.1.2013 TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Arvoisa vastaanottaja Vuoden 2013 valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli

Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli European Public Sector Award Winner 2013 Hyvinvointia ja turvallisuutta kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kuntatasolle Kemi 30.9.2014 Pelastusylitarkastaja

Lisätiedot

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti. Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit. Suomen Punainen Risti

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti. Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit. Suomen Punainen Risti KAMU -yhteistyö Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit Toiminta - alue Toiminta- alueeseen kuuluu Savo Karjalan piirin alueella 51 paikallista osastoa Kaakkois Suomen piirin alueella 22 osastoa Yhteensä

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Anssi Kuhlman Taustaa Pelastuslaki 379/2011 27 Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta,

Lisätiedot

JAKE-hankkeen mahdollisuudet ja Kylähyvinvoinnin teemojen jatkotyöstäminen

JAKE-hankkeen mahdollisuudet ja Kylähyvinvoinnin teemojen jatkotyöstäminen JAKE-hankkeen mahdollisuudet ja Kylähyvinvoinnin teemojen jatkotyöstäminen Kunnaspirtti 21.10.2014 1 Lähtökohta Juurrutus >>> jatkuvuus Yleistettävyys >>> siirrettävissä Kunta- ja järjestökumppanuudella

Lisätiedot

Turvallisuutta älykkäästi

Turvallisuutta älykkäästi Turvallisuutta älykkäästi Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Valtakunnallinen turvallisuusseminaari järjestetään 27. 28.1.2016 Joensuussa hotelli Kimmelissä, Itäranta 1, Joensuu.

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki

KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki Katariina Soanjärvi Projektipäällikkö, KT 2 OHJELMALLISIA LÄHTÖKOHTIA Osa toimia, joilla Suomi lunastaa Eurooppa 2020 strategian kansallisessa toimeenpanoohjelmassa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön

KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma 2012-2015 1 Kolmas valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden ohjelmaan 2012 2015 Hallitusohjelma 11.6.2011

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti 18.6.2008 Sisällysluettelo Työryhmän tausta ja tehtävät... 2 Aluejakotyöryhmän työskentely... 3 Valtion aluejaotuksissa huomioon

Lisätiedot