UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta vuonna 2014

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta vuonna 2014 Kaupunginhallitus

2 KAUPUNGINHALLITUKSEN ARVIO TAVOITTEIDEN JA STRATEGIAN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä taloudesta Taloudelliset Investoinnit Rahoitustilanne ja lainat Toiminnalliset Muita tapahtumia vuonna Sisäinen valvonta Konserni Kaupunginhallituksen arvio strategian toteutumisesta vuonna Liite 1 Strategian toteutuminen vuonna 2014 Liite 2 Tilastoaineistoa Liite 3 Valtuustokysely 1

3 KAUPUNGINHALLITUKSEN ARVIO TAVOITTEIDEN JA STRATEGIAN TOTEUTUMISESTA VUONNA YLEISTÄ TALOUDESTA Uudenkaupungin kaupunki jatkoi aktiivisesti kaupungin talouden kuntoon saattamista vuonna Vuoden 2014 tilinpäätös oli vain euroa alijäämäinen, ja kaupungin taseessa ei ollut vuoden lopussa kattamatonta alijäämää. Elinvoimainen uusi kaupunki 2020 strategiassa tavoitteeksi on asetettu, että kaupungilla ei ole kattamatonta alijäämää vuonna 2016, ja taloussuunnitelman mukaan tavoite olisi toteutumassa. Tämä edellyttää, että kaupunki jatkaa hyväksytyn toimenpideohjelman ja säästöohjelman toteuttamista. Kaupungin vuosikate eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä oli 380,80 euroa/asukas. Vuosikate kattoi 120 % omaisuuden kulumista vastaavista poistoista ja 137 % investointien omahankintamenoista. Uudenkaupungin omavaraisuusaste oli 62,6 %. Aste pysyi melkein ennallaan. Hyvänä na pidetään 70 %:n omavaraisuutta. Alkuperäisen talousarvion 2 miljoonan euron alijäämä kutistui euroon ja kaupungin taseessa ei ole kattamatonta alijäämää. Uudenkaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksessä kaupungin taseessa oli ylijäämää ,66 euroa, 43 euroa/asukas. Vuoden 2014 alijäämä on ,22 euroa. Taseen ylijäämä on tämän jälkeen ,44 euroa. Kaupungin verotulot nousivat 3,2 miljoonaa euroa, 5,7 %, vuonna Uudenkaupungin kasvu oli poikkeuksellisen hyvä, koska koko maan verotulot kasvoivat vain 2,5 %. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vuonna 2014 yli miljoonalla eurolla nousseet yhteisöverot laskevat jo vuonna 2015 miljoonalla eurolla. Kaupungin verorahoitteiset tulot -verotulot ja valtionosuudetnousivat edellisestä vuodesta yhteensä 5,2 miljoonalla eurolla. Palvelukeskuksissa ei tapahtunut isoja organisaatiomuutoksia vuonna 2014, mutta osin vielä 2104 puolella jatkuneet lomautukset ja henkilöstön määrän pieneneminen laskivat henkilöstömenoja edellisestä vuodesta. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen palkkamenot laskivat 5,6 %, sosiaali- ja terveyskeskuksen 0,8 % ja sivistyspalvelukeskuksen 0,2 %. Uudenkaupungin ja liikelaitosten palkkamenot laskivat yhteensä 1,3 % ja henkilöstömenot 0,4 prosenttia vuoden 2013 tasosta. Silloin kun Uudenkaupungin käyttötalouden palkkoja/asukas verrataan muihin kuntiin, on muistettava, että Uusikaupunki 2

4 järjestää isäntäkuntana perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin lisäksi neljälle muulle kunnalle. Uudenkaupungin kaupungin tilikauden tulos oli euroa alijäämäinen. Kertynyt alijäämä esitetään siirrettäväksi taseen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämätilille. Kaupungin taseessa on tämän jälkeen noin euroa ylijäämää. 2. TALOUDELLISET TAVOITTEET Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten vuoden 2014 käyttötalouden nettomenot (toimintakate + poistot) olivat 83,4 miljoonaa euroa. Ne laskivat eurolla, 0,2 %, edellisestä vuodesta. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen nettomenot laskivat 7,8 %. Sosiaali- ja terveyskeskuksen ja sivistyspalvelukeskuksen nettomenot nousivat alle prosentin. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset kokonaismenot (varsinaisen toiminnan lähinnä käyttötalouden menot, investointimenot ja rahoitustoiminnan menot) olivat 120,5 miljoonaa euroa. Kaupunki Vuonna 2014 ei tapahtunut merkittäviä organisaatiomuutoksia. Uudenkaupungin kaupungin (ilman liikelaitoksia) käyttötalouden toimintatuottojen toteutumisaste oli 98,2 % ja toimintakulujen samoin 98,2 %. Toimintakate (toimintatuotot toimintakulut ilman poistoja) alitti talousarvion eurolla. Sen toteutumisaste oli 98,3 %. Toimintakate (kaupunki ilman liikelaitoksia) oli 80,9 miljoonaa euroa. Alkuperäisessä kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa se oli noin 81 miljoonaa euroa. Kaupungin nettomenot (ilman liikelaitoksia) olivat 84,9 miljoonaa euroa. Ne pysyivät vuoden 2013 tasolla ja alittivat talousarvion 2,2 miljoonalla eurolla. Kaupungin käyttötalouden nettomenot (ilman liikelaitoksia) olivat 84,9 miljoonaa euroa. Ne pysyivät vuoden 2013 tasolla. Ne alittivat tarkistetun talousarvion 2,2 miljoonalla ja valtuuston hyväksymän talousarvion 0,8 miljoonalla eurolla. Talousarvio toteutui siis kokonaisuutena erittäin tarkasti, rahankäyttö oli jopa alkuperäistä talousarviota pienempää. Palvelukeskusten menot toteutuivat seuraavasti: Hallinto- ja kehittämiskeskuksen toimintakatteen toteutumisaste oli 51,1 % ja tilikauden yli- /alijäämän 75,3 % talousarviosta. Nettomenot laskivat euroa, 7,8 %. 3

5 Sosiaali- ja terveyskeskuksen nettomenot nousivat euroa, 0,7 %. Toimintakatteen toteutumisaste oli 100,5 % ja tilikauden yli-/alijäämän 100,1 %. Sivistyspalvelukeskuksen nettomenot nousivat euroa, 0,9 %. Toimintakatteen toteutumisaste oli 97,9 % ja tilikauden yli- /alijäämän 97,4 %. Sosiaali- ja terveyskeskuksen osuus kaupungin käyttötalouden alijäämästä, nettokäyttömenoista, on 65 %. THL:n vuodelta 2012 tekemän selvityksen mukaan terveydenhuollon ja vanhustyön tarvevakioidut kustannukset olivat Uudessakaupungissa 12 % yli laskennallisen tarpeen (tarvevakioidut menot indeksi/ Uusikaupunki =112). Tämä tarkoittaa, että Uusikaupunki käyttää terveyden- ja vanhustenhuoltoon 5 miljoonaa euroa tarvetta enemmän. Vuonna 2014 kaupungin talouden kehitystrendi oli pitkästä aikaa positiivinen: menot pysyivät ennallaan ja tulopohja vahvistui. Liikelaitokset Kaupungin liikelaitokset eivät vuonna 2014 ylittäneet niille hyväksyttyjä investointi- ja lainatasoja. Valtuusto on päättänyt, että kaupungin kaikkien liikelaitosten tulee toimia tehokkaasti ja tuottavasti. Vuonna 2014 liikelaitosten toiminnan voidaan todeta olleen tämän tavoitteen mukaista. Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen liikeylijäämä oli euroa, ja se oli euroa budjetoitua parempi. Se nousi lähes puolella miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Tilikauden ylijäämä oli euroa, euroa ennakoitua parempi ja euroa edellisvuotta parempi. Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen liikevaihto oli euroa. Se oli euroa talousarviota ja euroa viime vuotta pienempi. Koska käyttökustannukset jäivät euroa ja korkokustannukset - mukaan lukien peruspääoman korko euroa alle talousarvion, tilikauden ylijäämä jäi kuitenkin vain euroa alle budjetin. Jätevedenpuhdistusmaksuja ei korotettu vuodelle

6 3. INVESTOINNIT Kaupungin investoinnit olivat pienet. Kokonaisinvestoinnit laskivat 0,9 miljoonalla eurolla vuodesta 2013, ja kaupungin ja liikelaitosten bruttoinvestoinnit olivat yhteensä vain 5,3 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 4,2 miljoonaa euroa. Kaupunki ei tehnyt isoja yksittäisiä investointeja, mutta pieniä hankkeita oli paljon. Euromääräisesti isoimmat yksittäiset investoinnit olivat katuvalaistuksen uusiminen ( euroa), Autonrakentajantie ( euroa), Merilinnun yrityshallin vesikatto ( euroa) ja Hakametsän koulun pihan kunnostus (nettomenot euroa). Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen investoinnit olivat noin 0,7 miljoonaa euroa, 43 % budjetoidusta, ja Vakka-Suomen vuoden 0,5 miljoona euroa, 62 % suunnitellusta. Uudenkaupungin Veden merkittävimmät investoinnit olivat Hiun alueen vesi- ja viemäriverkoston laajennus ( euroa) ja keskusta-alueen vesiverkoston saneeraus ( euroa). Vakka-Suomen Veden merkittävin investointi oli Niiniojan pumppaamo-betorantie -välin parantaminen ( euroa). 4. RAHOITUSTILANNE JA LAINAT Kaupungin lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 32,1 miljoonaa euroa eli euroa asukasta kohden. Liikelaitosten lainaosuus oli tästä 7,7 miljoonaa, 24 %. Lainamäärä laski 1,2 miljoonalla eurolla vuodesta Kaupunki ja Uudenkaupungin Vesi ottivat yhteensä 5,5 miljoonaa euroa uutta pitkäaikaista luottoa. Uudenkaupungin konsernin lainakanta oli vuoden lopussa 73 miljoonaa euroa eli 4755 euroa/asukas. Konsernin lainakanta on 2010-luvulla kasvanut erittäin nopeasti, koska kaupungin kiinteistöyhtiöt ovat rakentaneet toimitiloja useille yrityksille. Lainojen keskikorko laski alle prosenttiin, mutta korkosuojauskustannukset nostivat kokonaiskorkokustannukset pariin prosenttiin p/a. Kaupungin rahavarat (sijoitukset ja kassavarat) laskivat 1,3 miljoonalla eurolla vuodesta 2013, ja ne olivat 8,6 miljoonaa euroa vuoden lopussa. Koska lyhyet korot olivat erittäin alhaalla, toimintaa rahoitettiin myös edullisilla kuntatodistusluotoilla. 5

7 5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET Hallinto- ja kehittämiskeskus Kaupungin asukasluku kasvoi ensimmäisen kerran pariinkymmeneen vuoteen. Asukasluku kasvoi 103 hengellä ja nettomuuttovoitto oli 152. Kaupungin asukasluku oli Uudenkaupungin asukasmäärän yli 20 vuotta jatkunut väheneminen ja ikärakenteen nopea muutos vaikuttavat moniin kaupungin toimintoihin ja toiminnallisiin tavoitteisiin sekä niiden saavuttamiseen. Perusopetuksen oppilasmäärät ovat laskeneet ja vanhusten palvelujen tarve on kasvanut. Euromääräiset toiminnalliset toteutuivat hyvin ja muut kohtuullisesti, koska erityisesti kehittämis- ja uudistamistoimintaan olisi tarvittu enemmän sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja. Joiltakin osin tavoitteiden toteuttaminen siirtyi vuodelle Tavoitteista voidaan mainita joitakin: Elinkeinopalvelut Elinkeino-ohjelman teko Uusien toimipaikkojen perustanta Matkailuohjelman päivittäminen mittarit Ohjelman valmistuminen Uusien perustettujen yritysten määrä Matkailuohjelman valmistuminen Valmis 2014 aikana 1-12 / 2014 Elinkeino-ohjelmaa on valmisteltu elokuusta 2014 alkaen ja sen teko on kesken. 40 / vuosi 63 uutta yritystä, lopettaneita yrityksiä 34, nettolisäys 29. Valmis kevään 2014 aikana Matkailuohjelma on valmistunut ja se on esitelty kaupungin hallitukselle Lopullinen muoto Hallinto- ja talouspalvelut Taloushallinnon ja palkanlaskennan kustannusten osuus kaupungin käyttökustannuksista ei nouse. Taloushallinnon ja palkanlaskennan kustannukset % kaupungin ja liikelaitosten käyttötalousmenoista Taloushallinnon ja palkanlaskennan kustannukset ovat max. 0,87 % kaupungin ja liikelaitosten käyttötalousmenoista. Toteutuneet kustannukset olivat 1-12/2014 0,79 %. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen organisaatio toimii tehokkaasti. Menojen muutos Palvelukeskuksen ulkoiset menot kasvavat enintään inflaation verran Ulkoiset menot ovat pienentyneet 3,3 %. Inflaatio oli joulukuun lopussa 1 %. 6

8 mittarit 1-12 / 2014 Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmien uusiminen ja talous- ja henkilöstöpalvelujen tuottamistavasta päättäminen Selvitys ohjelmistoista ja palvelujen tuottamistavasta Päätös vuonna 2014 ja käyttöönotto vuoden 2016 alusta lukien. Esiselvitys tehty Kunnan Taitoa Oy ja Kuntien Tiera Oy kanssa ja asia on ollut tiedotusasiana kaupunginhallituksessa Selvitystyötä jatketaan myös kahden muun toimijan kanssa. Päätöstä ei tehty. Henkilöstöpalvelut Työterveyshuoltoyhteistyön kehittäminen Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä ei kasva vuoden 2013 tasosta 1-8 / 2013 sairauspoissaoloja on ollut kalenteripäivää. 1 8 / 2014 sairauspoissaoloja on ollut kalenteripäivää. Perehdytetään nuoria työelämään ja helpotetaan yritysten mahdollisuuksia palkata kesätyöntekijöitä. Nuoret kesätyöntekijät kaupungin organisaatiossa ja yritystuetut kesätyöpaikat Kaupungin organisaatioon on palkattu 75 kesätyöntekijää ja kesätyöpaikkoja yrityksiin syntyy noin 119 kpl. Kaupungin organisaatioon palkattiin 76 kesätyöntekijää. Yritykset palkkasivat 101 nuorta yritystuella. Tietohallintopalvelut Yksikön toiminta on kustannustehokasta, palvelutaso turvattu uusien tekniikoiden käyttöönotolla Vertailut muihin palveluntuottajiin Yksikkö on kilpailukykyinen verrattuna muihin palvelutuottajiin. Palvelinten virtualisointi aloitettiin laitteistoasennusten jälkeen 2013 ja fyysisten palvelimien virtualisointia jatkettu Uudet palvelimet ovat ensisijaisesti virtuaalipalvelimia jolloin investointeja niihin ei tarvita. Fyysisiä palvelimia ei hankittu 2014 aikana. Maankäyttöpalvelut Uusia asemakaavan mukaisia rakennuspaikkoja luovutettaviksi Asuntotontteja /kpl Teollisuustontteja /kpl yht. 20 kpl/v 10 kpl Maanhankinta Ostettu ha Hankittu raakamaata riittävästi kaavoituksen tarpeisiin. 5 vuoden tontti varantoa vastaava. 0,3 ha Maa-alueiden myynti Myyntitulot Maanmyyntitulot /v

9 mittarit 1-12 / 2014 Rakennuttaminen Rakennusyksikkö Työohjelman toteutuminen Investointimäärärahat Määrärahoja ei ylitetä Talonrakennus + asuntojen kunnostus Määräraha Toteutunut Käyttöprosentti 31 %. Valmius 80 % Aikataulu Investointimäärärahat Aikataulu Työt toteutetaan aikataulussa Määrärahoja ei ylitetä Työt toteutetaan aikataulussa Jaksolle merkitystä 29:sta työstä on valmistunut 14 ja aloitettu/ käynnissä 15 Yhdyskuntatekniikka Määräraha Toteutunut Käyttöprosentti 51 % Valmiusaste 70 %. Jaksolle merkitystä 16:sta työstä on valmistunut tai aloitettu 15 * Katujen ja teiden kunnossapidon kustannustaso /m² 0,60 /m² Katuja ja väyliä n m² 0,44 /m² = 74,00 % Kiinteistönhoito Kiinteistöjen kunnossapito toteutetaan laaditun kunnossapito-ohjelman mukaisesti Toteutumisaste (%) Määrärahan käyttö ( ) 100 % 2014:lle laaditun kiinteistöjen kunnossapito-ohjelman mukaisista hankkeista toteutettu ja määrärahoja ei ylitetä , valmius 65,83 % Jaksolle merkitystä 12:stä työstä on aloitettu tai valmistunut 9 * Puhtaanapito Siivouksen käyttötalouden kustannusten seuranta /h/v (keskiarvo) /neliö/v Siivouksen kustannukset ovat vuonna 2014 enintään 25,3 /h ja 25 /neliö Siivouksen kustannukset ovat keskimäärin 25,40 / h ja 24,70 / neliö Siivoustyön suunnittelun perusteet päivitetään ajan tasalle; - aloitetaan mitoitusten päivittäminen Päivitettyjen kohteiden määrä. Mitoitettavia kiinteistöjä on n. 47 kpl 25 % kiinteistöistä mitoitetaan vuoden 2014 aikana Siivoustyön mitoitusten päivitys on aloitettu, tehtynä on 3 % Lisäksi on aloitettu vuodeosasto siivoustyön mitoitus joulukuussa 8

10 mittarit 1-12 / 2014 Jätehuoltopalvelut Haja-asutusalueen jätehuollon uudelleen järjestely Aloitusajankohta Valmis vuoden loppuun mennessä Selvitystyö aloitettu Rakennusvalvonta Lupa-asioiden nopea käsittely. Rakentamislupien käsittelyaika. Rakentamislupien käsittelyaika on 3-5 viikkoa Toteutunut 9

11 Sosiaali- ja terveyskeskus mittarit 1-12 / 2014 Sosiaali- ja terveyskeskus Valmistautuminen kuntaja palvelurakenneuudistukseen Valmistelutyön toteutumisaste Palvelustrategian laatiminen Kuntarakenneselvitys Laitilan kanssa valmis. Pyhärannan kanssa työ suunnitteilla. Sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinto Toiminnan taloudellisuutta parantavat rakenteelliset uudistukset Toiminnallisten uudistusten lukumäärä Tulosalueittain 1-2 uudistusta Sosiaali- ja terveyskeskuksen tulosalueiden kokonaisuuksien läpikäyminen on aloitettu sosiaali- ja terveyskeskuksen johtoryhmässä. Vanhusten palvelut Vanhusten kotona tai kodinomaisissa oloissa asumista tuetaan. Kotona asuvien osuus (pois lukien ympärivuorokautisen palvelun piirissä olevat). Yli 75-vuotiaista yli 91 % asuu omassa kodissaan/ kodinomaisissa olosuhteissa. Tilanteen mukaan kotona/kodinomaisissa olosuhteissa asui 91,1 % yli 75-vuotiaista. Ostetun palveluasumisen piirissä (Vire Koti Salmenkallio) oli 0,1 % ja ikäihmisten perhehoidossa 0,1 % yli 75-vuotiaista. Vanhusten palveluiden pääpaino on kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita ovat ne kotihoidon asiakkaat, joilla on tarkastelukuukauden aikana voimassa oleva palvelu- ja hoitosuunnitelma. Kotihoidon asiakkaiksi lasketaan myös kotihoidon vaihtoehtona palvelusetelin valinneet asiakkaat. (Valtakunnallinen laskentapäivä ) Yli 75-vuotiaista 12,4 % saa säännöllistä kotihoitoa. Säännöllistä kotihoitoa saavia oli 12,5 % yli 75- vuotiaista joulukuussa 2014 ja kuukausittainen keskiarvo oli 12,8 % tammi-joulukuussa 2014 (kotihoito ja kotihoidon palvelusetelit). 10

12 mittarit 1-12 / 2014 Ympärivuorokautisessa hoidossa on korkeintaan 8,4 % yli 75-vuotiaista. Ympärivuorokautisen hoidon piirissä ovat ne asiakkaat, jotka tarkastelupäivänä asuvat tehostetussa palveluasumisessa tai ovat pitkäaikaishoitopäätöks ellä asukkaina vanhainkodeissa tai vuodeosastoilla. (Valtakunnallinen laskentapäivä ) Ympärivuorokautisessa hoidossa on korkeintaan 8,4 % 75- vuotta täyttäneistä. Vanhainkodeissa ja vuodeosastoilla (sis.myös Vehmaan hoivaos.olevat) oli yht. 82 yli 75- vuotiasta eli pitkäaikaispaikoilla oli 5 % yli 75-vuotiaista. Tehostetussa palveluasumisessa (Kalannin Palv.keskus, Villa Maria, Attendo Hellä, Villa Galand, Rinnekoti Jäsperlä, Laitilan Terveyskoti, Hoivakoti Pellava/ Forssa, Hoitokoti Helmi/Joensuu, Jaalakoti/ Kustavi) oli 64 yli 75- vuotiasta oli ympärivuorokautisessa hoidossa 8,9 % yli 75- vuotiaista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen SHQSlaatuohjelman soveltamista jatketaan niin, että v uusitaan auditointi vanhustyön tulosalueella. Ulkoisen laaduntunnustuksen toteutuminen koko vanhustyössä. Ulkoinen auditointi on toteutettu v loppuun mennessä. Laaduntunnustus saadaan uusittua. Ulkoinen auditointi on toteutunut Laaduntunnustus on myönnetty Sosiaalityö Tunnistetaan sosiaalityön prosesseja ja kuvataan niitä Nimetyt prosessiryhmät ja tehdyt prosessikuvaukset Kuvattuja prosesseja 5 3 prosessia on aloitettu. Työllistämistoiminnan kokonaiskehittäminen Suunnittelupalaverien määrä/ työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä Työllistämistoimintaan on sovittu selkeitä työkäytäntöjä Kehittäminen on aloitettu Henkilöstön työnkuvien päivittäminen Päivitettyjen työnkuvien määrä Koko henkilöstön työnkuvat ovat ajantasaiset On aloitettu. 11

13 mittarit 1-12 / 2014 Erikoissairaanhoito Toimiva hoidon porrastus ja toimivat hoitoketjut. Vuodeosaston hoitopäivien ja poliklinikkakäyntien määrän väheneminen valtakunnalliselle tasolle. Hoitoprosessien pääpaino on perusterveydenhuollossa. Asiakkaille tarjotaan kokonaistilanteeseen nähden tarkoituksenmukaisin hoito. Vuodeosaston hoitopäivät: VSS: +2,97% (+119 hp) TYKS: +5,6 % (+247 hp) Poliklinikkakäyntien määrä: VSS: +12,6 % (+3035) TYKS: +0,1% (+13) Terveyspalvelut tuotetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tarkoituksenmukaisena yhteistyönä terveydenhuollon järjestämissuunnitelma n mukaisesti. Hoidon porrastus ei toteudu tarkoituksenmukaisella tavalla. Talouden ja toiminnan ennakoitavuus ja luotettavuus. Kuukausittainen, kuntakohtainen raportointi erikoisaloittain tehdyistä toimenpiteistä ja niihin perustuvasta laskutuksesta. Kunta-asiakas saa luotettavan raportin toiminnasta ja taloudesta sekä pystyy arvioimaan laskutuksen oikeellisuutta. Raporttia ei ole käytettävissä. Laskutuksen oikeellisuutta ei pystytä arvioimaan. Terveyspalvelut Tulevaisuusorientoitunut suunnittelu ja raportointi Palvelutuotantoa parantavan tutkimus-, kehitys- tai innovaatioidean esittely kahdesti vuodessa (huhtikuu, lokakuu). Palvelutuotannon kehittyminen uusien tutkimus-, kehitys- ja innovaatioideoiden myötä. Ei ole toteutunut. Palvelujen saatavuus on lainsäädännön (hoitotakuu ja muut säädökset) edellyttämällä tasolla. Hoitotakuun ja asetuksen toteutumisen seuranta. Hoitotakuun ja asetuksen edellytysten täyttyminen. Hoitotakuu ja neuvolaasetus toteutuvat. 12

14 mittarit 1-12 / 2014 Osaava, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Osaamiskartoitus on laadittu. Osaamiskartoituksen laatiminen ja soveltaminen henkilöstösuunnitteluun. Osaamiskartoitus on aloitettu osastohoidossa. Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelman toteutumisen raportointi kahdesti vuodessa. Asiakaspalvelukoulutus, asiakastyytyväisyyskyselyt. Työhyvinvoinnin jatkuva edistäminen. Asiakaspalvelun parantaminen. Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelman toteutumista on arvioitu 5/2014, ja se toteutuu yksiköissä Asiakastyytyväisyyskysel yt toteutettu / Kyselyt tehtiin joko omana toimintana tai osana suurempaa kokonaisuutta (THL). Osasta vastaukset on saatu ja analysoitu. Näissä asiakastyytyväisyys on ollut hyvällä tasolla ( vuodeosastohoito, työterveyshuolto). Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto ja avosairaanhoito ovat vielä kesken; tulokset joko saamatta tai analyysi vielä Seudullinen ympäristöterveydenhuolto Laatukäsikirjan päivittäminen Toteutumisaste 100 % 80 % 13

15 Sivistyspalvelukeskus mittarit 1-12 / 2014 Sivistyspalvelukeskuksen hallinto Perusopetuksen laatutyön eteneminen toimintasuunnitelman mukaisesti Peruskoulujen koulukohtaiset laatukuvaukset ja itsearvioinnit Koulujen toiminnan vertailu perusopetuksen laatukriteereihin ja vertailuista nousevien kehittämiskohteiden prosessointi. Peruskoulut ovat arvioineet toimintaansa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Varhaiskasvatus Päivähoitopaikkojen määrä vastaa kysyntää Hoitopaikka on voitu osoittaa 2 viikon sisällä, kun tarve on johtunut työllistymisestä tai opiskelusta Kaikki päivähoitoa tarvitsevat saavat hoitopaikan (100 %) Kaikki päivähoitoa tarvitsevat ovat saaneet hoitopaikan. Perusopetuspalvelut Kaikki oppivelvolliset saavat päättötodistuksen Peruskoulun päättötodistuksen saaneet sijoittuvat välittömästi jatkoopintoihin Ilman päättötodistusta peruskoulusta eronneiden määrä Jatko-opintoihin sijoittuneiden määrä 0 Kaikki oppivelvolliset ovat saaneet päättötodistuksen. Yksi oppilas on eronnut koulusta oppivelvollisuusiän täytyttyä. 100 % Yksi peruskoulun päättötodistuksen saanut oppilas ei hakenut yhteishaussa, vaan meni töihin perheyritykseen. Muut peruskoulun päättäneet oppilaat sijoittuivat jatko-opintoihin. Lukio Ylioppilastutkintoon osallistuvien hylkäysprosentti on alhainen Ylioppilastutkintolautakunn an puolivuosittaiset koulukohtaiset taulukot Ylioppilastutkintoon osallistuvien koko tutkintoa suorittavien osalta hylkäysprosentti on alle valtakunnallisen keskiarvon Ylioppilastutkintoon osallistuvien hylkäysprosentti koko tutkintoa suorittavien osalta oli Uudessakaupungissa 1,6 % valtakunnallisen hylkäysprosentin ollessa n. 6 %. 14

16 mittarit 1-12 / 2014 Kulttuuripalvelut Henkilökunnasta ¼ jää eläkkeelle. Joudumme selviämään pienemmillä henkilöresursseilla. Tämä edellyttää palvelujen karsimista ja työtehtävien uudelleen jakoa. Pyrimme ylläpitämään pääkirjaston ja Kalannin palveluja tämänhetkisellä tasolla. Kirjastoauton palveluja leikataan 2/5:lla. Toimintatunnit Pääkirjaston ja Kalannin palvelujen säilyttäminen nykyisellä tasolla henkilökunnan voimavarat huomioon ottaen. Kirjastoauton palvelujen leikkaaminen näkyy luonnollisesti kirjastoauton lainojen vähentymisenä. Pääkirjastossa aloitti syksyllä työnsä kolme uutta henkilöä. Työtehtävien uudelleenjako sinetöitiin päivittämällä koko henkilökunnan työnkuvaukset. Lasten kuu Marraskuu tapahtuman järjestäminen vuoden 2013 tasolla Kävijämäärä Kävijämäärän pysyminen vuoden 2013 tasolla Tavoite toteutui vain 40 - prosenttisesti tapahtumien vähenemisen takia. Kävijämäärä vuonna 2014 oli 2212 vastaavan kävijämäärän ollessa 5474 vuonna Nuoriso- ja liikuntapalvelut Informaatio-ohjauksen tehostaminen Nuorten tuki ja neuvontapiste Aviksen kontaktien, etsivän nuorisotyön asiakkuuksien ja liikuntaneuvolan kontaktien määrä. Nuorten tuki- ja neuvontapiste Aviksen kontaktien määrä Etsivän nuorisotyön asiakkuuksien määrä 40. Nuorten tuki- ja neuvontapiste Aviksen kontaktien määrä oli195. Tilastointi muuttunut. Etsivän nuorisotyön asiakkuuksien määrä oli 78. Liikuntaneuvolan kontaktien määrä 1000 Liikuntaneuvolan kontaktien määrä 681. Tilavarausjärjestelmä käytössä Tilanvarausten asiakaspalvelu toimii ja tilojen käyttö on tehokasta. Tilavarausjärjestelmä oli henkilökunnan käytössä vuoden 2014 loppuun mennessä. Liikuntasalien käyttöasteen tehostaminen ja tulojen kasvu. Liikuntasalien varausten käyttöaste. Liikuntasalitulojen kasvu Liikuntasalien varausten käyttöaste 100 %. Liikuntasalitulot kasvavat eurolla. Liikuntasalien varausten käyttöaste kaudella 1-12 oli 100 %. Liikuntasalien tulot kasvoivat eurolla. 15

17 6. MUITA TAPAHTUMIA VUONNA 2014 Kaupunginhallitus perusti työryhmän valmistelemaan pysyviä säästöjä ja palvelujen uusia tuottamistapoja. Kaupunginvaltuusto hyväksyi toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset ja säästöt toukokuussa Tämän lisäksi kaupunginhallitus jatkoi talousarvion toimenpide-/säästöohjelman toteuttamista. Kaupunginhallitus valmisteli valtuustolle lausunnot valtionosuusuudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. Kaupunginhallitus käynnisti keväällä 2014 kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti kuntarakennelain mukaiset kuntaselvitykset sekä Laitilan että Pyhärannan kanssa. Kaupunginhallitus valitsi syksyllä kaupungille teknisen johtajan. Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman raamit ja laadintaohjeet ja valmisteli talousarvioehdotuksen kaupunginvaltuustolle. Kunnan Taitoa Oy:ltä ja Kuntien Tiera Oy:ltä tilaama esiselvitys valtakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon ERP-toimintamallin käyttöönotosta valmistui, ja se esiteltiin hallitukselle. Selvitys oli jatkoa Kunnan Taitoa Oy:n vuonna 2012 tekemälle talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden siirtoselvitykselle. Kaupunginhallitus valmisteli valtuustolle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen. Uudenkaupungin kaupungin irtautumista Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymästä selvitettiin, ja kaupunki etsi uutta yhteistyökumppania. Kaupunki päätti kuitenkin jatkaa kuntayhtymän osakkaana. Kaupunginhallitus käynnisti Uudenkaupungin kaupungin elinkeinoohjelman laadinnan, mutta sen hyväksyminen siirtyi vuodelle Kaupunginhallitus päätti joulukuussa käynnistää yhteistyöneuvottelut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemiseksi. 16

18 7. MERKITTÄVIÄ RISKEJÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ Osaavan henkilöstön saatavuus o Kaupungin merkittävimpiä toiminnallisia riskejä on osaavan henkilökunnan saatavuus erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Osaavan henkilökunnan puuttuminen voi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia esimerkiksi lastensuojelussa ja vammaispalvelussa. Perusterveydenhuollon resurssien riittämättömyys nostaa erikoissairaanhoidon kustannuksia ja kaupungin kokonaismenoja. Verotulojen kehitys: o Verotulot ovat kaupungin merkittävin tulolähde. Prosentin muutos verotuloissa laskee tai nostaa kaupungin tuloja eurolla. Kaupungin verotulot voivat tällöin helposti jäädä 1-2 miljoonaa euroa arvioitua pienemmäksi, ja tätä aukkoa on vaikea kattaa säästöillä. Valtionosuudet o Valtionosuusuudistus ei pienentänyt Uudenkaupungin valtionosuuksia, mutta valtionosuusleikkaukset pienentävät niitä. Uudet velvoitteet o Uusien palvelusuositusten ja normien säätäminen nostaa kuntien kustannuksia Sosiaali- ja terveydenhuolto o Suurin toiminnallinen epävarmuus liittyy sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja siihen, miten palvelut jatkossa järjestetään ja miten kustannukset jaetaan. Lainakanta o Kaupungin ja liikelaitosten lainasalkku oli vuoden 2014 lopussa yhteensä noin 32 miljoonaa euroa. Korkojen yhden prosentin nousu nostaisi korkokustannuksia eurolla. Riskiin on varauduttu ottamalla osa lainoista kiinteäkorkoisena ja osa lainoista on suojattu. 17

19 8. SISÄINEN VALVONTA Huomioita sisäisestä valvonnasta Kaupungin uusi hallintosääntö astui voimaan Hallintosääntö sisältää kuntalain mukaiset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Vuonna 2014 otettiin käyttöön uuden lain ja hallintosäännön mukaiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja yleisohje. Syksyllä 2104 järjestettiin luottamushenkilöille ja henkilökunnalle koulutusta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Kaupungin toiminnassa on noudatettu Uudenkaupungin kaupungin hyväksymää hallintosääntöä, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjetta, talousarvion täytäntöönpanomääräyksiä ja johto-sääntöä sekä muita annettuja ohjeita. Kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta Kokonaisuudessaan sisäisen valvonnan voidaan todeta toimivan Uudessakaupungissa tyydyttävästi. Kaupungin ja liikelaitosten toiminta on ollut niille asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaista. Kehittämiskohteet ja kehittäminen vuonna 2014 Uudessa kuntalaissa kiinnitetään huomiota sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseen kunnassa ja kuntakonsernissa ja siinä on terävöitetty kunnan omistajaohjausta koskevia pykäliä. Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa on todettu olevan kehittämistarpeita erityisesti seuraavissa asioissa: - Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuutus, ohjeistus ja koulutus - Riskianalyysien tekeminen - Henkilöstön palkitsemisjärjestelmä ja henkilökunnan riittävyys sekä henkilöstötarpeen ennakointi - Taloudellisissa ja toiminnallisissa tavoitteissa tulisi ottaa paremmin huomioon tehtävien häiriöttömyyden, toiminnan vaikuttavuuden, taloudellisuuden, tuottavuuden ja henkilöstön riittävyyden ja ammattitaidon kehittymisen näkökulma - Sisäisten ja ulkoisten arviointien tekeminen - Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen konserniyhteisöissä - Raportointijärjestelmien parantaminen 18

20 9. KONSERNI Yleistä Talousarviossa on määritelty yleiset konserni ja merkittävimmille yhteisöille. Alla olevassa taulukossa on arvio joidenkin merkittävimpien tavoitteiden toteutumisesta. mittarit 1-12/2014 YLEISET TAVOITTEET: Toteutetaan kuntarakenneuudistuksen edellyttämät toimenpiteet. Kunnilta edellytetyt toimenpiteet (esim. selvitykset ja yhteistyöneuvottelut) Toimenpiteet tehty Laitila-Uusikaupunki ja Pyhäranta-Uusikaupunki kuntarakenneselvitykset valmistuivat. Kv:n päätös asiasta Toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen edellyttämät toimenpiteet Kunnilta edellytetyt toimenpiteet (esim. selvitykset ja yhteistyöneuvottelut) Toimenpiteet tehty Sosiaali- ja terveyspalveluuudistus on viivästynyt. Sote- järjestämislaki, lausunto on annettu kv YLEISET KONSERNITAVOITTEET: Kiinteistöyhtiöt eivät saa aiheuttaa kustannuksia kaupungille. Kaupungin tytäryhtiöiden omistamien vuokraasuntojen käyttöaste on hyvä. UUDENKAUPUNGIN SATAMA OY Sataman liikennemäärät ja liikevaihto kasvavat vuosittain. Tulojen ja menojen suhde Yhtiöt kattavat pääomaja käyttökustannuksensa vuokratuloilla. Toteutunut yhtä lukuun ottamatta (Kiinteistö Oy Pyhämaan Pientalot toiminta on päättynyt). Käyttöaste Käyttöaste 95 % Käyttöaste oli 97 %. tavaratonni, euromäärä Liikennemäärän kasvu 10 % Liikevaihdon kasvu 5 % Liikennemäärän kasvu 9 % Liikevaihdon kasvu 62 % UKIPOLIS Edistää kaupungin työpaikkatavoitteiden saavuttamista Uudet työpaikat Yhtiön neuvonta- ja kehittämistoiminta on vaikuttanut vähintään 50 työpaikan syntymiseen Uuteenkaupunkiin. 45 Säilyneet/turvatut työpaikat Kehittämistoimien piirissä olleissa yrityksissä on vähintään 300 työpaikkaa Syntyneet uudet yritykset Neuvonta- ja kehittämistoiminta on vaikuttanut vähintään 30 uuden yrityksen syntymiseen