UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Tilinpäätös 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Tilinpäätös 2014"

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo I TOIMINTAKERTOMUS KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN HALLINTO Uudenkaupungin kaupungin organisaatio Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous vuosina KAUPUNGIN TALOUS Talousjohtajan katsaus Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS HENKILÖSTÖ KÄYTTÖTALOUSMENOT INVESTOINTIMENOT SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KAUPUNGIN KOKONAISMENOT JA TULOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Uudenkaupungin kaupungin kuntakonsernin rakenne Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet Konsernitavoitteet Muutokset konsernissa Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernin tilinpäätöslaskelmat Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY II TOTEUTUMISVERTAILUT KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Investoinnit palvelukeskuksittain Investoinnit hankkeittain, kaupunki YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Sitovuustason ylitykset ja alitukset

3 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMAT Tuloslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset Konsernituloslaskelma RAHOITUSLASKELMAT Rahoituslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset Konsernirahoituslaskelma TASE Tase, kaupunki ja liikelaitokset Konsernitase IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Tuloslaskelman liitetiedot TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET (erillinen kirja) Uudenkaupungin Vesi liikelaitos Vakka-Suomen Vesi liikelaitos 1

4 I TOIMINTAKERTOMUS 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS (0,5 milj. euroa). Kaupungin palkkamenot laskivat 1,4 %:lla ja henkilöstömenot 0,5 %:lla, eurolla. Henkilöstömenoja pienensivät lomautukset ja henkilöstöresurssien vähennykset. Poistoerokirjausten ja varausten ja rahastojen käytön jälkeen tilikauden alijäämä on noin euroa. Taseen kumulatiivinen ylijäämä on noin 0,5 miljoonaa euroa. Aivan keskeinen mahdollisuus kehittää kaupungin elinvoimaisuutta tässä tilanteessa olisi saada tänne uusia asukkaita. Uudet työpaikat eivät kuitenkaan niitä automaattisesti tuo. Erittäin myönteisenä kehitysaskeleena voimme pitää sitä, että kaupunkiin on tulossa lisää omistus- sekä vuokraasuntojen tarjontaa. Ensinnäkin haluan kiittää kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä panoksestanne Uudenkaupungin hyväksi vuoden osalta. Viime vuonna väkiluku kasvoi Uudessakaupungissa peräti noin sadan henkilön verran. Tämä on paitsi myönteinen myös suuruudeltaan merkittävä käänne väkilukuumme suhteutettuna. Lisäksi työttömyysprosentti on Uudessakaupungissa laskenut keskimääräisesti 10,2 %:iin. Työllisten määrä on täällä kuitenkin laskussa, koska väkeä siirtyy runsaasti eläkkeelle. Tämä kehitys on omiaan laskemaan kaupungin saamia verotuloja. Uudenkaupungin ikärakenne heikkenee poikkeuksellisen nopeasti, joten mm. sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tarve on kasvanut voimakkaammin kuin muualla. Talouden osalta tilanteemme oli viime vuoteen lähdettäessä tukala ja kestävyysvajeemme huolestuttava. Saimme kuitenkin talouteemme muutosta parempaan suuntaan: Vuosikatteemme, eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä, kattoi 120 % poistoista. Vuosikate asukasta kohden nousi 380 euroon. Kaupungin vuosikate oli 3,7 miljoonaa euroa positiivinen eli 5 miljoonaa euroa edellisvuotta parempi. Parannus johtui siitä, että menot pysyivät ennallaan ja tulot, eli verot ja valtionosuudet, kasvoivat 5,3 miljoonalla eurolla. Kaupungin ja liikelaitosten vuosikate oli 5,9 miljoonaa ja tilikauden tulos -0,5 miljoonaa euroa. Yhteisöverot kasvoivat noin miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna. Suurimmat säästöt olivat henkilöstökuluissa (1,9 milj. euroa) ja ylitykset palvelujen ostoissa Etenkin autotehtaan ja toki myös muiden teollisuusyritystemme menestyksen myötä Uudenkaupungin Sataman toimintaedellytykset ovat hyvät. Uudenkaupungin meriväylän ruoppaustyöt saatiin valmiiksi ja laivaväylä on syvennetty 10,0 metristä 12,5 metrin kulkusyvyyteen. Yara Suomi Oy:n Uudenkaupungin lannoitetehdas on jälleen ilmoittanut merkittävistä kehitysinvestoinneista. Suurena pettymyksenä on todettava, ettei soijajalostamolle ole tähän mennessä löytynyt uutta omistajaa. Samoin on huomioitava, että palvelusektorin yritykset ovat monin paikoin vaikeuksissa. Teollisuutemme menestys ei ole vaikuttanut esimerkiksi kaupan alan yritysten toimintaedellytyksiin samassa suhteessa kuin aiemmin olemme tottuneet. Kuluttajien ostokäyttäytyminen elää nyt omaa muutosvaihettaan, joka omalta osaltaan asettaa vähittäiskaupan ja samalla kaupunkikeskustan kivijalkaliikkeet uuteen tilanteeseen. Yhä useampi kuluttaja tekee kasvavan osan ostoksistaan internetissä, minkä seurauksena huolestuttavia merkkejä kaupunkikeskustan autioitumisesta on näkyvissä myös Uudessakaupungissa. Tuo muutos ihmisten ostokäyttäytymisessä on maailmanlaajuinen, mutta sen vaikutukset vaihtelevat eri kaupungeissa ja kansantalouksissa varsin paljon. Tässä tilanteessa meidän on tärkeää pitää mielessämme, että kaupunki ja sen henkilöstö eivät ole pelkästään organisaatio, joka järjestää palveluita. Me olemme laaja yhteisö, joka yhdessä yritysten, yhdistysten, asukkaiden ja järjestöjen kanssa vaikuttaa toinen toisiinsa - yhteisen hyvän ja hyvinvoinnin eteen! Atso Vainio Kaupunginjohtaja 1

5 2. UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN HALLINTO 2.1 Uudenkaupungin kaupungin organisaatio 2

6 2.2. Kaupunginvaltuusto 3

7 2.3. Kaupunginhallitus 4

8 Kaupunginvaltuuston tärkeimmät päätökset Elinvoimainen uusi kaupunki 2020 Uudenkaupungin kaupungin strategia Uudenkaupungin hallintosääntö Lausuntopyyntö selvitysmiehen luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista ja Toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset ja säästöt Uudenkaupungin kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Palvelusetelijärjestelmän uudistaminen vanhusten tehostetussa palveluasumisessa Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Uudenkaupungin kaupungin tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle Vuoden 2015 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Kaupunginhallituksen toiminta Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, taloudenhoidosta ja palvelujen tuottamisesta tehokkaasti ja taloudellisesti sekä valmistelee ja panee täytäntöön kaupunginvaltuuston päätökset. Suomen kunnilta pyydettiin lausuntoja mm. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategialuonnoksesta ja Varsinais-Suomen liikennestrategiasta Kaupunginhallitus käynnisti keväällä kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti kuntarakennelain mukaiset kuntaselvitykset sekä Laitilan että Pyhärannan kanssa. Kaupunginhallitus valitsi syksyllä kaupungille teknisen johtajan. Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman raamit ja laadintaohjeet ja valmisteli talousarvioehdotuksen kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallituksen Kunnan Taitoa Oy:ltä ja Kuntien Tiera Oy:ltä tilaama esiselvitys valtakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon ERPtoimintamallin käyttöönotosta valmistui, ja se esiteltiin hallitukselle. Selvitys oli jatkoa Kunnan Taitoa Oy:n vuonna 2012 tekemälle talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden siirtoselvitykselle. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin uuden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen. Vuoden aikana selvitettiin Uudenkaupungin kaupungin irtautumista Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymästä, ja kaupunki etsi uutta yhteistyökumppania, mutta kaupunki päätti jatkaa kuntayhtymän osakkaana. Kaupunginhallitus käynnisti Uudenkaupungin kaupungin elinkeino-ohjelman laadinnan, mutta sen hyväksyminen siirtyi vuodelle Kaupunginhallitus päätti joulukuussa käynnistää yhteistyöneuvottelut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemiseksi. Kaupunginhallitus jatkoi vuonna aktiivisesti kaupungin talouden kuntoon saattamista. Kaupunginhallitus perusti työryhmän valmistelemaan pysyviä säästöjä ja palvelujen uusia tuottamistapoja. Henkilöstömenojen karsinnan lisäksi etsittiin vaihtoehtoisia tapoja, kuten tulojen lisääminen ja ostopalvelujen vähentäminen, parantaa taloutta ja pienentää kaupungin nettokustannuksia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset ja säästöt toukokuussa. Tämän lisäksi kaupunginhallitus jatkoi talousarvion toimenpide-/säästöohjelman toteuttamista. Kaupunginhallitus valmisteli valtuustolle lausunnot valtionosuusuudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. Lisäksi Varsinais- 5

9 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Vuosi oli Suomelle taloudellisesti raskas. Työttömyys kasvoi, bruttokansantuote ei päässyt kasvu-uralle ja valtio ja kunnat jatkoivat velkaantumistaan. Vuodesta 2015 odotetaan hieman kulunutta vuotta parempaa. Maailmantalouden kasvun ennustetaan nopeutuvan vuonna 2015 ja erityisesti Yhdysvaltojen ja Iso- Britannian talouksien ennakoidaan vahvistuvan. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä, Irakissa ja Libyassa varjostavat kuitenkin teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Euroalueen taantuma on päättymässä, ja talous on kääntymässä hitaaseen nousuun. Hauraan kasvun taustalla on toipuminen velkakriisin vaikutuksista. Kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, viennin matala taso ja Saksan talouden hiipuminen sekä yksityisen sektori velkaantuminen. Tämä rajoittaa sekä yksityisen kulutuksen että investointien kasvua. Suomen bruttokansantuote supistui vuonna. Vuonna 2015 bkt:n ennustetaan lisääntyvän noin prosentilla ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Maailmankaupan virkoamisen vanavedessä vienti kasvaisi yli 3 %. Yksityisten investointien lasku on pysähtymässä vuonna 2015, ja vuonna 2016 ne kääntyvät kasvuun. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,3 %, ja kasvu on laajapohjaista. Kasvuvauhti on hidasta, koska talouden kasvupotentiaali on alhainen: työikäinen väestö ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja tuottavuuden kasvu on merkittävästi hidastunut. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Matalasuhdanne heijastuu selvimmin valtiontalouteen, joka pysyy selvästi alijäämäisenä, mutta myös kuntasektori on alijäämäinen vaimean verotulokehityksen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvun vuoksi. Kasvavat eläkemenot heikentävät työeläkelaitosten ylijäämää. Julkisyhteisöjen menojen samoin kuin niiden saamien verojen suhde kokonaistuotantoon nousi edelleen vuonna, mutta sopeutustoimet ja viriävä talouskasvu kääntävät menoasteen laskuun vuonna Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosentin rajan vuonna Vaimea kotimainen talouskehitys on hidastanut kuluttajahintojen nousua. Myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat vähäiset. Kuluttajahintojen nousu hidastui 1,1 prosenttiin vuonna, ja se jää 0,8 prosenttiin vuonna Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,5 prosenttiyksikköä. Korkotaso pysyi vuonna historiallisen matalalla tasolla, ja talouden heikko kehitys on siirtänyt korkojen nousupaineita eteenpäin. Korkotason ennakoidaan pysyvän parina seuraavana vuotena likimain nykytasolla. Matala korkotaso pitää kaupungin korkomenot pieninä. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Tilastokeskuksen lukujen mukainen työttömyysaste nousi 8,6 %:iin vuonna. Vuonna 2015 työttömyysasteen arvioidaan olevan n. 8,8 %. Rakenteellisen työttömyyden taso on noussut huolestuvan korkeaksi ja edes talouden kasvu ei auta sitä poistamaan. 3.2 Kuntatalous vuosina 2015 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan prosentin verran vuonna. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät arviolta nekin noin prosentilla. Ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna ennakkotiedon mukaan hieman tätä enemmän eli 1,4. Vuonna 2015 kunta-alan palkkasumma kasvaa ja ansiotasoindeksi kohonnee vain prosentin verran. Palvelujen ostot ovat edelleen kasvussa. Suomen inflaatio oli viime vuonna noin 1,0 %. Vuonna 2015 inflaation ennustetaan laskevan jo alle 1,0 %:n. Kuntasektorin kustannustason nousun oletetaan olevan koko maan tasolla. Kuntien verotulojen kehitys Vuonna kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat vain 2,5 %, kun ne edellisenä vuonna kasvoivat 6,9 %. Kunnallisveroa kertyi 1,3 % enemmän kuin vuonna 2013, mutta yhteisöverotilitykset nousivat yli kymmenyksellä, 11,3 %. Kunnille tilitettiin verotuloja yhteensä 21,16 mrd. euroa. Varovaisen arvion mukaan kunnallisveron tuotto nousee vuonna 2015 vain 1,5 %. Kuntien yhteisöveron tuoton arvioidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla ja kiinteistöveron kasvavan 6,5 %. Kuntien verotulojen kasvu on vuonna 2015 jäämässä alle kahteen prosenttiin. Vaikka käyttötalousmenot kasvoivat ja tulot ja valtionosuudet laskivat, Tilastokeskuksen keräämien 6

10 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien vuosikatteet laskivat vain 0,14 mrd. euroa vuodesta Vuosikate ei aivan riittänyt kattamaan poistoja. Lisäksi korkea investointitaso piti kuntien lainakannan kasvussa. kasvusta että kuntien sopeuttamistoimista. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuitenkin yli 130 kunnassa vuosikate ei riittänyt poistoihin. Kuntien tulos tulee heikkenemään vuonna 2015, koska kuntien menot kasvavat tuloja enemmän. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopussa lähes 17,20 mrd. euroa. Se on 1,7 miljardia euroa, yli 10 %, enemmän kuin vuonna Ennakkotietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa (28 kuntaa vuonna 2013). Vuosi oli kunnissa vaikea, mutta kuitenkin ennakoitua parempi. Se johtuu sekä verotulojen 7

11 8

12 Keskeiset ennusteluvut 9

13 4. KAUPUNGIN TALOUS 4.1 Talousjohtajan katsaus Asukasluku oli pitkästä aikaa nousussa ja työttömyys oli laskussa. Tästä on hyvä jatkaa vuoteen Kaupungin talous vuonna Kaupungin verotulot nousivat 3,2 miljoonaa euroa, 5,7 %, vuonna. Uudenkaupungin kasvu oli poikkeuksellisen hyvä, koska koko maassa verotulot kasvoivat vain 2,5 %. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vuonna yli miljoonalla eurolla kasvaneet yhteisöverot laskevat jo vuonna 2015 miljoonalla eurolla. Kaupungin verotulot ja valtionosuudet nousivat yhteensä 5,2 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Talousjohtaja Anne Takala Kuntien talous Vuosi oli Suomelle taloudellisesti erittäin raskas. Työttömyys jatkoi kasvuaan, bruttokansantuote ei päässyt kasvu-uralle ja valtion ja kuntien velkaantuminen jatkui. Vuonna 2015 talouteen odotetaan pieniä valonpilkahduksia, koska euro on heikentynyt ja öljyn hinta laskenut ja maailmantalouden kasvun ennustetaan nopeutuvan. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä, Irakissa ja Libyassa varjostavat kuitenkin edelleen teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat vuonna vain 2,5 %, kun kasvu edellisenä vuonna oli lähes 7 %. Kunnallisveroa kertyi 1,3 % enemmän kuin vuonna 2013, mutta yhteisöverotilitykset nousivat yli kymmenyksellä, 11,3 %. Kunnille tilitettiin verotuloja yhteensä 21,16 mrd. euroa. Kuntien käyttötalousmenot nousivat ja valtionosuudet laskivat, mutta Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien vuosikatteet laskivat vain 0,14 mrd. euroa vuodesta Vuosikate ei aivan riittänyt kattamaan poistoja. Lisäksi korkea investointitaso piti kuntien lainakannan kasvussa. Valtionosuusleikkaukset ovat heikentäneet kuntien taloutta jo vuosia, ja leikkaukset jatkuvat vuonna Uudenkaupungin osalta leikkaukset olivat 3,2 miljoonaa euroa vuonna ja 4 miljoonaa euroa vuonna Vuonna leikkauksen suuruus vastasi jo tuloveroprosentin1,3 prosenttiyksikön korotuksen tuottoa. Tulevaisuutta ajatellen Uudessakaupungissa oli vuonna positiivista virettä ja toimeliaisuutta. Kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden tulojen ja menojen erotus eli toimintakate oli 78,5 miljoonaa euroa. Kaupungin ja liikelaitosten vuosikate oli yhteensä noin 5,9 miljoonaa euroa. Se oli 1,5 miljoonaa euroa alkuperäistä ja 1,8 miljoonaa euroa tarkistettua talousarviota parempi. Kaupungin vuosikate eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä oli 380,80 euroa/asukas. Vuosikate kattoi 120 % omaisuuden kulumista vastaavista poistoista ja 137 % investointien omahankintamenoista. Jotta talous olisi tasapainossa, vuosikatteen tulee kattaa vähintään poistot. Korot olivat koko vuoden edelleen poikkeuksellisen alhaalla. Lainojen vuotuiset korkokustannukset (sis. korot ja korkosuojaus) olivat noin 2 %. Arvopaperien myynnistä kirjattiin tuloslaskelmaan noin euron myyntivoitto. Uudenkaupungin kaupungin (ilman liikelaitoksia) käyttötalouden toimintatuottojen toteutumisaste oli 98,2 % ja toimintakulujen samoin 98,2 %. Toimintakate (toimintatuotot toimintakulut ilman poistoja) alitti talousarvion eurolla. Kaupungin nettomenot (ilman liikelaitoksia) olivat 84,9 miljoonaa euroa. Ne pysyivät vuoden 2013 tasolla, ja ne alittivat talousarvion 2,2 miljoonalla eurolla. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset kokonaismenot (varsinaisen toiminnan lähinnä käyttötalouden menot, investointimenot ja rahoitustoiminnan menot) olivat 120,5 miljoonaa euroa. Kaupungin kustannuksia verrataan vuosittain muiden kuntien kustannuksiin. Eri tarkastelujen mukaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon - ja siellä erityisesti erikoissairaanhoidon - tarvevakioidut kustannukset ovat korkeat. Tämä kehitys jatkui vuonna. THL:n selvityksen mukaan vuonna 2012 Uudenkaupungin terveyden- ja van- 10

14 hustenhuollon tarvevakioidut menojen indeksi oli 112. Euroina tämä tarkoittaa noin 5 miljoonan euron ns. ylikäyttöä. Kunnan talous on tasapainossa, jos kunnan vuosikate riittää poistoihin ja poistojen määrä kattaa investoinnit, Kaupungin vuosikate riitti vuonna poistoihin ja poistojen määrä riitti kattamaan investoinnit, joten tällä tavalla tarkasteltuna kaupungin talous oli tasapainossa vuonna. Investoinnit Kaupungin investointitaso oli matala vuonna. Kokonaisinvestoinnit laskivat 0,9 miljoonalla eurolla vuodesta, ja kaupungin ja liikelaitosten bruttoinvestoinnit olivat yhteensä vain 5,3 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 4,2 miljoonaa euroa. Kaupungin osuus bruttoinvestoinneista oli 4,1 miljoonaa euroa. Kaupungin investoinnit pysyivät ennallaan, mutta liikelaitosten investoinnit laskivat miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Kaupunki ei tehnyt isoja yksittäisiä investointeja, mutta pieniä hankkeita oli paljon. Euromääräisesti isoimmat yksittäiset investoinnit olivat katuvalaistuksen uusiminen ( euroa), Autonrakentajantie ( euroa), Merilinnun yrityshallin vesikatto ( euroa) ja Hakametsän koulun pihan kunnostus (nettomenot euroa). Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen investoinnit olivat noin 0,7 miljoonaa euroa, 43 % budjetoidusta, ja Vakka-Suomen vuoden 0,5 miljoona euroa, 62 % suunnitellusta. Uudenkaupungin Veden merkittävimmät investoinnit olivat Hiun alueen vesi- ja viemäriverkoston laajennus ( euroa) ja keskusta-alueen vesiverkoston saneeraus ( euroa). Vakka-Suomen Veden merkittävin investointi oli Niiniojan pumppaamo-betorantie -välin parantaminen ( euroa). Henkilöstömuutokset ja henkilöstömenot Kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä oli 823. Se väheni 15 henkilöllä vuodesta Vuoden lopussa kaupungin palveluksessa oli, määräaikaiset mukaan lukien, 1059 henkilöä eli saman verran kuin vuonna Hallinto- ja kehittämiskeskuksen vakinaisen henkilöstön määrä väheni 14:llä, Sosiaali- ja terveyskeskuksen ja sivistyspalvelukeskuksen vakinaisen henkilöstön määrä ei muuttunut. Palvelukeskuksissa ei tapahtunut isoja organisaatiomuutoksia vuonna, mutta osin vielä 2104 puolella jatkuneet lomautukset ja henkilöstön määrän pieneneminen laskivat henkilöstömenoja edellisestä vuodesta. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen palkkamenot laskivat 5,6 %, sosiaali- ja terveyskeskuksen 0,8 % ja sivistyspalvelukeskuksen 0,2 %. Uudenkaupungin ja liikelaitosten palkkamenot laskivat yhteensä 1,3 % ja henkilöstömenot 0,4 prosenttia vuoden 2013 tasosta. Kun Uudenkaupungin käyttötalouden palkkoja/asukas verrataan muihin kuntiin, on muistettava, että Uusikaupunki järjestää isäntäkuntana perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin lisäksi neljälle muulle kunnalle. Rahoitus Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 32,1 miljoonaa euroa eli euroa asukasta kohden. Liikelaitosten lainaosuus oli tästä 7,7 miljoonaa, 24 %. Lainamäärä laski 1,2 miljoonalla eurolla vuodesta Kaupunki ja Uudenkaupungin Vesi ottivat yhteensä 5,5 miljoonaa euroa uutta pitkäaikaista luottoa. Koska lyhyet korot olivat erittäin alhaalla, toimintaa rahoitettiin edelleen myös edullisilla kuntatodistusluotoilla. Lainojen keskikorko laski alle prosenttiin, mutta korkosuojauskustannukset nostivat kokonaiskorkokustannukset pariin prosenttiin p/a. Kaupungin lainasalkku analysoitiin keväällä ja silloin harkittiin myös uusien korkosuojausten tekemistä, mutta niitä ei tässä tilanteessa katsottu tarpeelliseksi. Kaupungin rahavarat (sijoitukset ja kassavarat) laskivat 1,3 miljoonalla eurolla vuodesta 2013, ja ne olivat 8,6 miljoonaa euroa vuoden lopussa. Uudenkaupungin omavaraisuusaste oli 62,6 %. Aste pysyi melkein ennallaan. Hyvänä tavoitetasona pidetään 70 %:n omavaraisuutta. Lopuksi Kaupungin henkilöstö ja yksiköt tekivät vuoden aikana kiitettävää työtä, ja ne osoittivat vahvaa sitoutumista työhönsä. Yksiköt eivät ylittäneet budjettejaan, ja ne löysivät vuoden mittaan uusia säästöjä ja uusia tapoja toimia. Koska sekä verotulot että valtionosuudet nousivat ja kaupungin tiukka menokuri piti, kaupungin toiminnallinen tulos oli positiivinen. Ilman kertaluonteista satunnaiskulua kaupungin tilikausi olisi ollut 1,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Alkuperäisen talousarvion 2 miljoonan euron alijäämä kutistui euroon ja kaupungin taseessa ei ole kattamatonta alijäämää. Toiminnan kehittämistä ja rationalisointia sekä tehtävien priorisointia on välttämätöntä jatkaa. Kaikkia nykymuotoisia palveluita ei voida nykyisillä resursseilla enää tarjota, vaan sekä työntekijöillä että luottamushenkilöillä pitää olla valmiutta luopua vanhasta ja keskittyä olennaiseen. Vain tällä tapaa Elinvoimainen uusi kaupunki strategian tavoitteet - terve talous ja hyvinvoivat asukkaat - toteutuvat. 11

15 Talous on tasapainossa, jos kunnan vuosikate riittää poistoihin ja poistojen määrä kattaa investoinnit. Uudessakaupungissa vuosikate oli vuonna noin 120 % poistoista ja investointien tulorahoitusprosentti oli 136,6. Näillä tunnusluvuilla arvioituna kaupungin talous oli tasapainossa vuonna. 1,4 miljoonan euron satunnaiset kulut painoivat kuitenkin Uudenkaupungin tilikauden tuloksen negatiiviseksi, ja tilikausi oli euroa alijäämäinen. Kertynyt alijäämä esitetään siirrettäväksi taseen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämätilille. Kaupungin taseessa on tämän jälkeen noin euroa ylijäämää. 12

16 Verotulot ovat Uudenkaupungin talouden perusta, ja niiden kehitystä on havainnollistettu verotettavien tulojen muutoksista kertovalla graafisella esityksellä. Uudenkaupungin verotettavien tulojen kokonaiskasvu ja kasvu/asukas ovat jo pitkään jääneet alle vertailuryhmien tason. Siihen ovat vaikuttaneet lähinnä asukasmäärän ja palkansaajien / työvoiman määrän jatkuva väheneminen. Vuonna 2013 Uudenkaupungin verotettavat tulot nousivat kuitenkin 3,0 % eli samaa vauhtia kuin koko maassa ja vastaavankokoisissa kunnissa ( asukkaan kunnat 3,4 %, koko maa 3,1 %, Varsinais-Suomi 2,3 %). Uudenkaupungin kokonaisverotulot olivat pitkään yli maan keskiarvon. Vaikka kaupunki on viimeisen 10 vuoden aikana useaan otteeseen korottanut sekä tuloveroprosenttia että kiinteistöveroja, kaupungin verotulot ovat koko maata pienemmät. Kaupungin verotulot nousivat 5,7 %, 3,2 miljoonaa euroa, vuonna. Kasvu oli poikkeuksellisen hyvä, koska koko maassa verotulot kasvoivat vain 2,5 %. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vuonna yli miljoonalla eurolla kasvaneet yhteisöverot laskevat jo vuonna 2015 miljoonalla eurolla. 13

17 Yhteisöveron tuotto oli yli 4 miljoonaa euroa ja kunnan tuloveron tuotto yli 51,2 miljoonaa euroa. Työllisyyden ja verotulojen kehityksellä on keskeinen merkitys kaupungin talouteen ja sille, minkä tasoisia palveluja kaupunkilaiset saavat. Autotehtaan ja muiden teollisuusyritysten uudet työpaikat paransivat työllisyyttä vuonna, ja toivottavasti ne auttavat kääntämään palkansaajien määrän ja verotulot vakaaseen kasvuun. Prosentin kasvu verotuloissa lisää aina verotuloja 0,5 miljoonalla eurolla. Yhteensä Muutos ed. vuoteen 5,1 2,2 8,9 7,7 0,4 9,2 1,9-0,1 4,2 5,7 14

18 4.2 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin talous vahvistui vuonna ja toiminnallinen tulos oli positiivinen. Kaupungin verotulot olivat yhteensä 59,5 miljoonaa ja valtionosuudet 24,7 miljoonaa euroa. Verotulot nousivat 3,2 miljoonalla (5,7 %) ja valtionosuudet parilla miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat siis yhteensä 5,2 miljoonalla eurolla, 6,5 %. Kaupungin vuosikate oli 3,7 miljoonaa euroa positiivinen. Se parani 5,2 miljoonalla vuodesta Parannus johtui siitä, että menot pysyivät ennallaan ja tulot eli verot ja valtionosuudet kasvoivat. Kaupungin ja liikelaitosten vuosikate oli 5,9 miljoonaa ja tilikauden tulos -0,4 miljoonaa. Tilikausi oli euroa alijäämäinen. Ilman 1,4 miljoonan euron satunnaista menoa, kaupungin talous olisi ollut ylijäämäinen. Kaupunginhallitus jatkoi kaupungin talouden kuntoon saattamista. Henkilöstömenojen karsinnan lisäksi etsittiin vaihtoehtoisia tapoja, kuten tulojen lisääminen ja ostopalvelujen vähentäminen, parantaa taloutta ja pienentää kaupungin nettokustannuksia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset ja säästöt toukokuussa. Tämän lisäksi kaupunginhallitus jatkoi talousarvion toimenpide-/säästöohjelman toteuttamista. Kaupungin vuonna 2013 päättämät henkilöstöä koskevat lomautukset jaksottuivat sosiaali- ja terveyskeskuksessa, sivistyspalvelukeskuksessa ja ruokapalvelussa vuosille Kaupungin henkilöstömäärä laski, koska virkoja ja tehtäviä jätettiin täyttämättä ja järjesteltiin uudelleen ja kuusi henkilöä irtisanottiin. Suomen hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan kuntauudistuksen, jonka tavoitteena oli vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntarakenneuudistuksen lisäksi hallitus valmisteli valtionosuusuudistusta, kuntalain kokonaisuudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta. Valtionosuusuudistus astui voimaan vuoden 2015 alussa, mutta uuden kuntalain lopullinen hyväksyminen siirtyi vuodelle Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelu jatkui vuonna, mutta päätökset siitä siirtyivät vuodelle Vuosia jatkunut epätietoisuus kuntien roolista ja tehtävistä jatkossa ja kesken olevat uudistushankkeet ovat jo pitkään työllistäneet kuntia kohtuuttomasti ja haitanneet niiden toimintaa ja kehittämistä. Uudenkaupungin kaupunki teki kuntarakennelain mukaiset kuntaselvitykset Laitilan kaupungin ja Pyhärannan kunnan kanssa. Selvitykset valmistuivat loppuvuodesta, mutta Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto käsitteli ne helmikuussa Laitilan kaupunki ja Pyhärannan kunta eivät olleet halukkaita jatkamaan selvitystä yhdistymissopimusluonnokseen saakka. Uudellakaupungilla on kaksi liikelaitosta: Uudenkaupungin Vesi liikelaitos ja Vakka-Suomen Vesi liikelaitos. Liikelaitokset eivät vuonna ylittäneet valtuuston hyväksymiä investointi- ja lainatasoja. Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen toimintavuosi oli liikelaitokselle ennakoitua parempi ja sen kannattavuus oli hyvä. Vaikka Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen liikevaihto laski edellisestä vuodesta ja myös liikelaitoksen ylijäämä ja kannattavuus laskivat, sen kannattavuus oli edelleen hyvä. Liikelaitoksen lainakanta laski. Häpönniemen puhdistamon toiminta ei kaikilta osin täyttänyt ympäristöluvan vaatimuksia. Vuosi oli Uudenkaupungin Satama Oy:n toinen toimintavuosi. Uudenkaupungin kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Yhtiön vuosi oli menestyksekäs: liikevaihto ja liikennemäärät kasvoivat. Myös yhtiön kannattavuus oli erittäin hyvä. Uudenkaupungin Investoinnit laskivat 1,7 miljoonalla eurolla vuodesta Kaupungin ja liikelaitosten bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 5,3 miljoonaa euroa (6,2 milj. euroa v. 2013). Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. 4.3 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Uudenkaupungin taloutta on saneerattu voimakkaasti vuosina 2013-, ja säästötoimenpiteet jatkuvat vuonna Kaupungin henkilöstökustannukset laskivat vuonna ja kehitys on suunnitelmakaudella maltillista. Vuoden tilinpäätös on niukasti alijäämäinen, mutta tulos on kuitenkin 2 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Kaupungin strategisena tavoitteena on, että kaupungin vuosikate kattaa poistot vuonna Siihen voidaan päästä pitämällä kaupungin kustannukset kurissa. Omien toimintojensa kustannuksiin kaupunki voi vaikuttaa omilla päätöksillään, mutta uhkana ovat ostopalvelujen käytön kasvu ja erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten nousu. Kaupungin menot eivät saisi juurikaan kasvaa vuosina

19 Verotulojen kasvun arvioidaan olevan lähivuosina koko maassa heikkoa, mutta Uudessakaupungissa työllisyyden paraneminen on tuomassa vakautta verotuloihin, ja verotulojen kehitys näyttäisi olevan muuta maata parempaa. Vaikka kaupungin asukasmäärä kasvoi vuonna, työvoiman määrä laski ja lähivuosina työvoiman määrä pienenee kiihtyvällä vauhdilla. Uhkana on myös, että uudet työpaikat eivät tuokaan mukanaan uusia asukkaita, jolloin työpaikkojen verotulovaikutus jää pieneksi. Tulossa olevat suuret investoinnit, kuten Viikaisten koulukiinteistön ja uimahallin korjaus sekä Vakka-Suomen Veden investoinnit, kasvattavat kaupungin velkamäärää. Tällä hetkellä korkotaso on matala, mutta korkotason nousu lisäisi kaupungin lainanhoitokustannuksia ja heikentäisi vuosikatetta. Prosenttiyksikön koronnousu kasvattaa korkokuluja eurolla. Kaupungin tulorahoitus ei edelleenkään riitä investointeihin, mutta omarahoitusosuus kasvaa viime vuosien tasosta. Vaikka vuoden 2015 alussa voimaan tullut valtionosuusuudistus ei vähennä kaupungin valtionosuuksia, valtionosuudet pienenevät valtionosuusleikkausten takia euromääräisesti vuonna Kaupunki ei pysty omilla toimillaan vaikuttamaan valtionosuuksiin. Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus ja dokumentointi saatiin vuonna ajan tasalle, mutta uusien käytäntöjen jalkauttaminen vie aikaa. 4.4 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupungin merkittävimpiä toiminnallisia riskejä on osaavan henkilökunnan saatavuus erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Osaavan henkilökunnan puuttuminen voi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia esimerkiksi lastensuojelussa ja vammaispalvelussa. Perusterveydenhuollon resurssien riittämättömyys nostaa erikoissairaanhoidon kustannuksia ja kaupungin kokonaismenoja. Taloussuhdanteet vaikuttavat kaupungin verotuloihin, ja heikko talouskehitys leikkaa verotuloja, jotka ovat kaupungin merkittävin tulolähde. Prosentin muutos verotuloissa laskee tai nostaa kaupungin tuloja eurolla. Kaupungin verotulot voivat tällöin helposti jäädä 1-2 miljoonaa euroa arvioitua pienemmäksi, ja tätä aukkoa on vaikea kattaa säästöillä. Vaikka valtionosuusuudistus ei pienentänyt Uudenkaupungin valtionosuuksia, valtionosuusleikkaukset pienentävät niitä edelleen. Uusien palvelusuositusten ja normien säätäminen nostaa kuntien kustannuksia. Kaupunki ei pysty vaikuttamaan säädettäviin uusiin velvoitteisiin. Suurin toiminnallinen epävarmuus liittyy tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja siihen, miten palvelut jatkossa järjestetään ja miten kustannukset jaetaan. Uusi toimintamalli ja uudet kustannusten jakoperusteet voivat vaikuttaa kaupungin kustannuksiin ja toimintaan erittäin paljon, koska sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat 60 % kaupungin kokonaismenoista. Kaupungin ja liikelaitosten lainasalkku oli vuoden lopussa yhteensä noin 32 miljoonaa euroa. Tästä 7 miljoonaa euroa oli lyhytaikaisia kuntatodistusluottoja. Pitkäaikaisista lainoista (25 miljoonaa euroa) oli vaihtuvakorkoisia lainoja 10,4 miljoonaa ja kiinteäkorkoisia 9,6 miljoonaa euroa. Vaihtuvakorkoisista lainoista oli suojattu johdannaissopimuksilla 2,5 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi kaupungilla oli kokonaislainamäärään kohdistetut 10 miljoonan euron korkosuojaukset. Pitkäaikaisista lainoista 12,5 miljoonaa euroa oli siis korkosuojattu. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin euroa, ja kuntatodistusluottoja vähennettiin vastaavalla määrällä vuodesta Kaupungin lainakannasta tehtiin vuonna lainasalkkuanalyysi, joka antoi ulkopuolisen näkemys esimerkiksi siitä, kuinka suuri osuus lainoista kannattaisi suojata. Kaupunki on varautunut riskeihin julkisyhteisövakuutuksella, joka sisältää mm. omaisuuden ja toiminnan turvat sekä näihin liitetyn lisäturvan. Tällaisia kustannuksia voivat olla mm. muutto-, tiedotus-, kuljetus- ja vuokrakustannukset esimerkiksi vanhainkodin tuhouduttua. Toiminnan turva sisältää julkisyhteisön vastuuturvan (toiselle aiheutettu henkilö-, esine- tai taloudellinen vahinko) ja julkisyhteisön hallinnon vastuuturvan (virassa tai toimessa teolla tai laiminlyönnillä aiheutettu taloudellinen vahinko). 16

20 4.5 Ympäristötekijät Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen jäteveden puhdistustulokset eivät kaikilta osin täytä voimassa olevan ympäristöluvan vaatimuksia, ja liikelaitoksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistuskapasiteetin nostamiseksi ja mahdollisesti kuormituksen vähentämiseksi. Tehostamisen esisuunnitteluhanke on aloitettu loppuvuodesta. Uudessa jätevesiluvassa päästövaatimuksia kiristettiin ja määrättiin, että Häpönniemen puhdistamon purkuputkea tulee jatkaa noin 10 km avomeren suuntaan. Kaupunki on valittanut päätöksestä, mutta mikäli päätös jää sellaisenaan voimaan, liikelaitos joutuu lähimmän 2-6 vuoden aikana investoimaan jopa 10 miljoonaa euroa purkuputkeen ja jätevedenpuhdistamoon. Uudenkaupungin kaatopaikka myytiin vuonna 2012 Lassila & Tikanoja Oy:lle. Kaupan yhteydessä kaupungille jäi vastuu vanhasta kaatopaikasta, mutta uuden myydyn alueen osalta vastuut siirtyivät ostajalle (piilevät ennen kauppaa syntyneet velvoitteet ovat edelleen kaupungilla). Kaatopaikka-alueet ovat ympäristöriskialueita. 5. VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS syntyneet kuolleet nettomuutto väkiluku muutos kum. muutos *) *) ennakkotieto, jota käytetty tilinpäätöslaskelmissa Uudenkaupungin asukasluku laski vuodesta 1991 vuoteen 2013 saakka yhteensä 2957 hengellä. Tällä ajanjaksolla asukasluku nousi vain yhtenä vuotena, vuonna Vähennys vastaa pienen kunnan asukasmäärää. Samalla ajanjaksolla vastaavan kokoisten kuntien asukasmäärä on pysynyt ennallaan tai jopa noussut. Elinvoimainen uusi kaupunki 2020-strategiassa asetettiin tavoitteeksi, että kaupungin asukasluku vähenee ennusteita hitaammin (ennuste n henkilöä vuoteen 2025 mennessä). Vuonna sekä Uudenkaupungin asukasluvun kehitys että muuttoliike olivat positiivisia. Kaupungin väestön määrä kasvoi 103 hengellä. Kaupunkiin muutti 152 henkeä enemmän kuin täältä lähti, mutta kaupungin huoltosuhde heikkeni, koska väestö ikääntyy ja kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän 49:llä. Jos elinkeinoelämässä oleva positiivinen vire jatkuu, Uudenkaupungin asettama strateginen asukaslukutavoite toteutuu. 17

21 Uudessakaupungissa lasten ja nuorten osuus väestöstä on jo pitkään pienentynyt nopeammin kuin koko maassa, ja syntyneisyys on jäänyt alle vastaavan kokoisten kuntien. 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä oli vuonna 2013 vain 6,5 %, kun se oli vastaavan kokoissa kunnissa 8,0 % ja koko maassa 7,8 %. Jos 0-6-vuotiaiden lasten osuus koko väestöstä olisi Uudessakaupungissa sama kuin koko maassa, kaupungissa olisi 280 alle kouluikäistä lasta enemmän kuin nyt. Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä on vastaavasti noussut nopeasti, ja se on jo 25 % (23,7 % v. 2012). Osuus on 5,6 prosenttiyksikköä koko maata korkeampi. Uudenkaupungin asukasluvun väheneminen on poikkeuksellisen rajua, kun sitä verrataan vastaavan kokoisiin kuntiin, Varsinais-Suomeen tai koko maahan. Niissä asukasmäärä on ollut koko luvun kasvussa, kun Uudessakaupungissa asukasmäärä kasvoi vasta vuonna. 19

22 Uudenkaupungin työpaikkojen määrä romahti noin 5.300:aan. Menetys oli työpaikkaa, yli 40 %. Vuoteen 2000 mennessä työpaikkojen määrä oli noussut yli 2000:lla noin työpaikkaan. Tämän jälkeen työpaikkojen määrä on välillä noussut ja välillä laskenut. Elinvoimainen uusi kaupunki 2020 strategiassa työpaikkojen määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2016 mennessä ja työllisyysasteen olevan 42 % koko väestöstä. Vaikka asukasmäärä kasvoi, kehitys ei vuonna ollut strategian mukainen. Vuonna toimipaikkojen nettolisäys oli 29. Työvoiman ja työllisten määrä on ollut laskussa. Vuonna 2000 työvoiman määrä oli 8650 ja noin Työllisten määrä oli 7501 vuonna 2000 ja 6326 vuonna. Vuodesta 2013 työvoiman ja työllisten määrä laski lähes 200. Viimeisin virallinen tilasto vuodelta 2012 Toimiala Muutos 2002->2012 Maa- ja metsätalous Mineraalien kaivu Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitustoiminta ym Kuljetus, varastointi ja tietoliik Rahoitustoiminta ym Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä

23 Uudenkaupungin työttömyysaste oli 10,2 % vuonna (11,4 % v. 2013), kun se Varsinais- Suomessa oli 12,5 % ja koko maassa 12,4 %. Varsinais-Suomen ja koko maan työttömyysaste nousi vuoden aikana yli prosenttiyksiköllä. Uudenkaupungin suunta oli toinen: työttömyysaste parani vuoden aikana ja se oli jo parempi kuin koko maassa tai Varsinais-Suomessa. 19

24 6. HENKILÖSTÖ. Palvelussuhde Muutos % ed. Palvelukeskuksittain Yhteensä Yhteensä Yhteensä vuodelta Kaupunki yhteensä ,1 Vakinaiset ,8 Määräaikaiset ,3 - josta työllistetyt ,7 Hallinto- ja kehittämiskeskus ,8 Vakinaiset ,1 Määräaikaiset ,1 - josta työllistetyt ,0 Sosiaali- ja terveyskeskus ,0 Vakinaiset ,3 Määräaikaiset ,3 - josta työllistetyt ,0 Sivistyspalvelukeskus ,9 Vakinaiset ,0 Määräaikaiset ,4 - josta työllistetyt ,4 Liikelaitokset ,0 Vakinaiset ,0 Määräaikaiset ,0 - josta työllistetyt Vuoden 2013 alusta 2 henkilöä siirtyi Vehmaan kunnan palvelukseen kun maaseutuhallinto siirtyi seudullisesti Vehmaan kunnan hoidettavaksi. Sataman yhtiöittämisen kautta 3 henkilöä siirtyi kaupungin palveluksesta Uudenkaupungin Satama Oy:öön. Palvelukeskusten välisenä organisaatiomuutoksena henkilöstömäärissä näkyy varhaiskasvatuksen siirtyminen sivistyspalvelukeskukseen v Vuonna yt-neuvottelujen päätyttyä irtisanottiin kuusi henkilöä. 22

25 Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivinä (koko henkilöstö) Sairauslomat Palvelukeskukset Alle 4 pv 4-29 pv 30-60pv pv pv Yli 180 pv Yht. Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset YHTEENSÄ Työtapaturmapoissaolot Palvelukeskukset Alle 4 pv 4-29 pv 30-60pv pv pv Yli 180 pv Yht. Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset YHTEENSÄ Sairauslomia kertyi 14 kalenteripäivää / työntekijä. Vuonna 2013 vastaava luku oli 16,4. 23

26 PALKAT Kunta-alan palkkasumma ja ansiotaso nousivat arviolta vain runsaan prosentin vuonna. Uudenkaupungin ja liikelaitosten palkkamenot laskivat 1,3 % ja henkilöstömenot 0,4 prosenttia vuoden 2013 tasosta. Palvelukeskuksissa ei tapahtunut isoja organisaatiomuutoksia vuonna, mutta osin vielä 2104 puolella jatkuneet lomautukset ja henkilöstön määrän pieneneminen laskivat henkilöstömenoja edellisestä vuodesta. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen palkkamenot laskivat 5,6 %, sosiaali- ja terveyskeskuksen 0,8 % ja sivistyspalvelukeskuksen 0,2 %. Kun Uudenkaupungin käyttötalouden palkkoja/asukas verrataan muihin kuntiin, on muistettava, että Uusikaupunki järjestää isäntäkuntana perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin lisäksi neljälle muulle kunnalle. Kaikki kaupungin palkat ja palkkiot palvelukeskuksittain 1000 euroa Toimielimet 2013 Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,6 Sosiaali- ja terveyskeskus ,8 Sivistyspalvelukeskus ,2 Kaupunki yhteensä ,4 Liikelaitokset ,2 Kaikki yhteensä ,3 Henkilöstömenot 1000 euroa Toimielimet Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,6 Sosiaali- ja terveyskeskus ,6 Sivistyspalvelukeskus ,6 Kaupunki yhteensä ,5 Liikelaitokset ,7 Kaikki yhteensä ,4 24

27 25

28 7. KÄYTTÖTALOUSMENOT Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten vuoden käyttötalouden nettomenot (toimintakate + poistot) olivat 83,4 miljoonaa euroa. Ne laskivat eurolla, 0,2 %, edellisestä vuodesta. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen nettomenot laskivat 7,8 %. Sosiaali- ja terveyskeskuksen ja sivistyspalvelukeskuksen nettomenot nousivat alle prosentin. Käyttötalous palvelukeskuksittain Ulkoiset ja sisäiset, mukana poistot 1000 euroa Toimintakulut+ poistot Toimintatuotot Toimintakate+ poistot Muutos Toimielin, 1000 euroa % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,8 Sosiaali- ja terveyskeskus ,7 Sivistyspalvelukeskus ,9 Kaupunki yhteensä ,2 Liikelaitokset ,4 Kaupunki ja liikelaitokset yht ,2 Vuonna ei tapahtunut suuria organisatorisia muutoksia. 26

29 Käyttötalous palvelukeskuksittain Ulkoiset ja sisäiset 1000 euroa Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Muutos Toimielin % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,3 Sosiaali- ja terveyskeskus ,7 Sivistyspalvelukeskus ,7 Kaupunki yhteensä ,1 Liikelaitokset ,1 Kaupunki ja liikelaitokset yht ,6 27

30 Käyttötalous palvelukeskuksittain Ulkoiset 1000 euroa Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Muutos Toimielin % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,0 Sosiaali- ja terveyskeskus ,6 Sivistyspalvelukeskus ,2 Kaupunki yhteensä ,1 Liikelaitokset ,1 Kaupunki ja liikelaitokset yht ,6 28

31 Toimintakulut ja toimintatuotot Uudenkaupungin kaupunki, ilman liikelaitoksia Toimintakulut, ulkoiset ja sisäiset 1000 euroa 2013 Muutos Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Yhteensä Toimintatuotot, sisäiset ja ulkoiset 1000 euroa 2013 Muutos Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus oman käyttöön Yhteensä

32 8. INVESTOINTIMENOT Kaupungin ja liikelaitosten bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 5,3 miljoonaa euroa Kaupungin osuus tästä oli 4,1 miljoonaa euroa. Investointimenot olivat yli 0,9 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna Kaupungin investoinnit pysyivät ennallaan ja liikelaitosten laskivat miljoonalla eurolla. Kaupungilla ei ollut isoja investointeja vuonna. Euromääräisesti isoimmat yksittäiset investoinnit olivat katuvalaistuksen uusiminen ( euroa), Autonrakentajantie ( euroa), Merilinnun yrityshallin vesikatto ( euroa) ja Hakametsän koulun pihan kunnostus (nettomenot euroa). Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen investoinnit olivat noin 0,7 miljoonaa euroa, 43 % budjetoidusta, ja Vakka-Suomen vuoden 0,5 miljoona euroa, 62 % suunnitellusta. Uudenkaupungin Veden merkittävimmät investoinnit olivat Hiun alueen vesi- ja viemäriverkoston laajennus ( euroa) ja keskusta-alueen vesiverkoston saneeraus ( euroa). Vakka-Suomen Veden merkittävin investointi oli Niiniojan pumppaamo-betorantie -välin parantaminen ( euroa). Investointimenot Investointitulot Nettoinvestoinnit Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,2 Sosiaali- ja terveyskeskus ,7 Sivistyspalvelukeskus ,6 Kaupunki yhteensä ,1 Liikelaitokset ,3 Kaupunki ja liikelaitokset yht ,6 30

33 9. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA Kuntien on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen valvonta on osa johtamista ja sillä varmistetaan, että toimitaan tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti. Riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa, että merkittävät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja mitataan ja että niitä seurataan ja hallitaan kokonaisvaltaisesti osana päivittäistä kaupunkikonsernin toimintojen johtamista. Kuntalaissa olevat uudet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnon säädökset astuivat voimaan vuonna. Kaupungin hallintosääntö ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus on uusittu vastaamaan niitä. Yleistä Sisäisen valvonnan tavoitteena on saada toimivalle johdolle varmuus siitä, että organisaatiolle asetetut tavoitteet saavutetaan. Valvonnalla varmistetaan, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perustana oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Riskienhallinnan toimenpitein varmistetaan muuan muassa, että merkittävät riskit ovat tiedossa ja riittävät suunnitelmat ja menetelmät mahdollisten vahinkojen hoitamiseksi ovat olemassa. Uudenkaupungin sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti tilivelvollisten on jatkuvasti tarkkailtava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä viivyttelemättä toimenpiteisiin aina, kun sääntöjen vastaista, epätaloudellista, tehotonta ja vaikutuksetonta toimintaa havaitaan. Samalla johdon on varmistettava, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Kaupungin palvelukeskukset ja liikelaitokset ovat arvioineet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta ja toteutumisesta vuonna. Selvitysten pohjalta on tehty yhteenveto siitä, miten kaupungin ja liikelaitoksen johtaminen ja hallinnon järjestäminen, hyvä hallintotapa ja arvot, organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta, informaatio ja kommunikaatio sekä riskien arviointi ja niiden seuranta toteutuvat kaupungin ja liikelaitosten päivittäisessä toiminnassa. Huomioita sisäisestä valvonnasta Kaupungin uusi hallintosääntö astui voimaan Hallintosääntö sisältää kuntalain mukaiset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje hyväksyttiin syksyllä. Kaupunki pyysi hallintosäännöstä BDO Oy:n lausunnon, ja kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje laadittiin BDO Oy:n johdolla. Sen valmistelun aikana kuultiin palvelukeskusten edustajia. Luottamushenkilöille ja palvelukeskusten edustajille järjestettiin syksyllä 2104 koulutusta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Kaupungin toiminnassa on noudatettu Uudenkaupungin kaupungin hyväksymää hallintosääntöä, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjetta, talousarvion täytäntöönpanomääräyksiä ja johtosääntöä sekä muita annettuja ohjeita. Johtaminen ja hallinnon järjestäminen Hyvä hallintotapa ja arvot eivät aina osin toteudu kaupungin ja liikelaitosten käytännön toiminnassa. Organisaatiorakennetta ei kaikilta osin pidetä toimivana ja tarkoituksenmukaisena ja siihen kaivataan selkeyttä. Tehtävien ja vastuiden jakoa tulisi edelleen parantaa. Vastaajien mielestä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuutuksessa ja ohjeistuksessa on edelleen puutteita ja sitä pitää merkittävästi tarkentaa. Henkilöstön osalta nousee säännöllisesti esille se, että henkilöstön suoriutumista ei arvioida riittävän systemaattisesti. Kaupungille kaivataan selkeää henkilöstön palkitsemisjärjestelmää. Kaupungin toivotaan järjestävän lisää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koulutusta. Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta on järjestetty kohtuullisesti, mutta silloin kun suunnitelmia laaditaan tai tavoitteita asetetaan, ei riittävän hyvin arvioida tai määritellä toiminnan vastaavuutta tarpeisiin tai mitä toimenpiteitä ja resursseja tarvitaan, jotta tavoitteisiin päästään. Lisäksi taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteissa ei riittävästi oteta huomioon tehtävien häiriöttömyyden, toiminnan vaikuttavuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden näkökulmia ja poikkeamiin ei reagoida riittävästi. Lähes koko organisaation mielestä erityisesti henkilöstön 31

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010 Tilastoaineistoa Kaupunginhallitus 4.4.2011 Uusikaupunki, työvoima ja työlliset Muutos vuodesta 2000 Työvoima Muutos vuodesta

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Tilinpäätös 2013

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Tilinpäätös 2013 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Tilinpäätös 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Tarkastuslautakunta 24.3.2014, 12.5.2014 Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Sisällysluettelo I TOIMINTAKERTOMUS... 1 1. KAUPUNGINJOHTAJAN

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2009. Tilastoaineistoa

Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2009. Tilastoaineistoa UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2009 Tilastoaineistoa ASUKKAILLE MATKAILIJOILLE PÄÄTÖKSENTEKO Kaupunginhallitus 12.4.2010 Uusikaupunki, työvoima ja työlliset Muutos

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden ja tavoitteiden toteutuma 1-8/2014 ja talousarviomuutokset vuoden 2014 talousarvioon RAPORTOINTI VALTUUSTOLLE

Talouden ja tavoitteiden toteutuma 1-8/2014 ja talousarviomuutokset vuoden 2014 talousarvioon RAPORTOINTI VALTUUSTOLLE Kaupunginhallitus 366 29.09.2014 Kaupunginvaltuusto 90 13.10.2014 Talouden ja tavoitteiden toteutuma 1-8/2014 ja talousarviomuutokset vuoden 2014 talousarvioon 908/02.02.02/2014 KHALL 29.09.2014 366 Liite

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla

Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Bo-Erik Ekström B&MANs - 1 - Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Tuloja kertyisi konsernitasolla yli 10 mrd, siitä 50 % muita kuin verotuloja 5. sija TE500

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot