Kauhavan kaupunki. Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma. Hyväksytty Kauhavan kaupunginvaltuustossa

Transkriptio

1 Kh xx Kauhavan kaupunki Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Hyväksytty Kauhavan kaupunginvaltuustossa x

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperustelut Kaupunkistrategia Kaupungin alue, väestö ja työpaikat Kaupungin taloudellinen tilanne Yleinen taloudellinen tilanne Talousarvion laadintaperusteet Talousarvion sitovuus ja tilivelvollisuus Talouden tasapaino vaatimuksen toteutuminen Konsernin tavoitteet Käyttötalousosa Toimielintasoiset tavoitteet ja talousarviot Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Perusturva Kasvatus- ja opetuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Yhdistelmä käyttötalouden määrärahoista ja tuloarvioista Henkilöstö Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Taloussuunnitelma Liitteet... 63

3 3 1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Kaupunkistrategia Kaupunkistrategia uudistetaan vuonna Strategiatyö aloitetaan vuoden alussa ja prosessi päättyy strategian valtuustokäsittelyyn syksyllä Talousarvioperustana käytetään kaupunginvaltuuston hyväksymää kaupunkistrategiaa Yhteistyöllä turvattuun tulevaisuuteen. Kauhava -konsernin arvot: Millaisia arvoja haluamme toiminnallamme edistää? Vastuullisuus ja yhteistoiminta Kannamme toiminnassamme kestävän kehityksen perustalta yhteistä vastuuta yhteisöstä, yksilöstä, ympäristöstä ja alueemme tulevaisuudesta. Kaupunkikonsernina toimimme yhtenä kokonaisuutena. Tavoitteenamme on kaupunkilaisille ja yhteisöille suunnattujen palvelujen laadukas ja tehokas järjestäminen. Oikeudenmukaisuus ja luotettavuus Noudatamme päätöksenteossamme tasapuolisuutta ja yhdenvertaisuutta. Toimimme avoimesti ja johdonmukaisesti kuntalaistemme hyvinvoinnin tukena. Olemme uskottava yhteistyökumppani, joka on valmis aktiiviseen yhteistoimintaan samat päämäärät jakavan toimijan kanssa. Luovuus ja yrittäjyys Suhtaudumme avarakatseisesti uusiin asioihin ja ihmisiin. Uusiutuaksemme olemme valmiit kokeilemaan erilaisia tapoja toimia. Uskomme luovuuden, yhteistoiminnan ja yrittäjyyden merkitykseen kaupunkimme kehittymisen voimavarana. Terveys ja turvallisuus Edistämme toiminnassamme tervettä elämäntapaa ja kestävää ympäristöä. Tahdomme luoda asuin- ja elinympäristölle, työn tekemiselle ja vapaa-ajalle terveelliset, turvalliset ja viihtyisät puitteet. Kestävyys Edistämme uusiutuvien luonnonvarojen ja lähiruuan hyödyntämistä sekä ekologisesti tehokasta energiankäyttöä. Pidämme huolta taloutemme kestävyydestä ja osaamisemme tasosta palvelutoimintamme ja kehittymisemme perustana. Visio: Millaisen Kauhavan tahdomme tehdä? Kauhava on maaseutumainen ja vireästi kehittyvä kaupunki, joka toimii Etelä-Pohjanmaan pohjoisosan hallinnollisena ja kaupallisena keskuksena.

4 4 Kaupunki tarjoaa asukkailleen hyvän elämän puitteet viihtyisässä ja luonnonläheisessä asumis- ja elinympäristössä. Turvattu tulevaisuus Kauhavalla rakentuu yhteen hiileen puhaltavan yhteisöllisyyden ja monipuolisen palvelu-, työpaikka- ja vapaa-aikatarjonnan tuloksena. Painopisteet: Mihin panostamme erityisesti? Kehittämisessä on otettava erityisesti huomioon, että Kauhava toimii yhtenä kaupunkikokonaisuutena. Se ei ole liitoskuntien kaupunginosista muodostuva koonnos, vaan omaehtoisesti kehittyvä yhteisönsä, jonka kokonaisetu on paikkakunnan tulevaisuuden rakentamisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Painopisteet määrittelevät, minkä asioiden varaan kaupungin kehittäminen rakennetaan ja mihin kaupungin omat panostukset erityisesti suunnataan. Painopisteiden yhteisenä tavoitteena on noin asukkaan kasvava ja kehittyvä kaupunki, jossa lapsiperheiden ja työpaikkojen määrä lisääntyy ja elinkeinoelämä monipuolistuu 1. Hyvä yhteishenki, yhteistoiminta ja yhteisöllisyys aikaansaavat suotuisan kehittämisilmapiirin. 2. Asuin- ja elinympäristön viihtyisyys luo vetovoimaa. 3. Uutta luova yrittäjyys rakentaa elinvoimaa. 4. Tasapainoinen talous turvaa kaupungin peruspalvelut ja kehityksen Kaupungin alue, väestö ja työpaikat Kauhavan kaupunki kuuluu Seinäjoen seutukuntaan ja K8-kaupunkiseuturyhmään. Entinen Härmänmaan alue kuuluu kehitysalueen tukialuejaossa 2-alueeseen ja Järviseutu korkeimpaan 1- alueeseen, eli Kauhavan kaupunki kuuluu eri osiltaan eri tukialueille. Maakuntajaossa kaupunki kuuluu Etelä-Pohjanmaan liittoon. Kaupungin alue on pinta-alaltaan tilanteen mukaan 1.313,41 km². Alue on suhteellisen harvaan asuttu väestötiheyden ollessa 12,78 henkilöä/km² (koko maa 18,06, Lapua 19,79). Asutuksesta noin 37 % on haja-asutusta. Väestön määrä ja rakenne alkaen v v Yli 64 v yhteensä Kaupungin väkiluku on vähentynyt vuodesta 2009 vuoteen 2015 yhteensä 761 henkilöä ja väestömääräennuste on edelleen laskeva. Vuonna 2020 kaupungin väkiluku on tilastokeskuksen ennusteen mukaan henkilöä. Eläkeläisten osuus Kauhavan väestöstä on jo lähes kolmannes. Alla oleva tilastokeskuksen viivadiagrammi osoittaa selkeästi eläkeläisten osuuden väestöstä kasvaneen tasaisesti. Tämä ei johdu

5 5 eläkeläisten lukumäärän kasvusta vaan pikemminkin siitä, että muiden väestöryhmien lukumäärä on pienentynyt voimakkaasti, joten eläkeläisten suhteellinen osuus on kasvanut. Väestöllinen huoltosuhde oli Kauhavalla vuonna ,4 %, joka tarkoittaa, että sataa työikäistä kohden on 73,4 lasta ja ikääntynyttä. Väestöllinen huoltosuhde tunnusluku pohjautuu pelkästään väestön ikärakenteeseen eikä ota huomioon työllisyyttä. Väestörakennetta mitataan myös ns. taloudellisella huoltosuhteella, jossa lasketaan kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on työllisiä kohti. Kauhavan osalta tilastokeskuksella on viimeisin tieto vuodelta 2013, jolloin taloudellinen huoltosuhdeluku oli 147,6 (v ,9). Tämä tarkoittaa, että sataa työllistä henkilöä kohden Kauhavalla on 147,6 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä. Työssäkäyvien määrä heijastuu suoraan kunnan maksukykyyn. Mitä enemmän kunnassa on työssäkäyviä, sitä enemmän kunta saa tuloveroa. Syntyvyys on ollut laskevaa Kauhavalla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2010 syntyi 180 lasta ja vuonna lasta. Luonnollinen väestölisäys on ollut pitkään negatiivinen, mikä tarkoittaa, että kuolleita on enemmän kuin syntyneitä. Vuonna 2015 luonnollisen väestönlisäyksen määrä oli -27 henkilöä. Kaupungin väkilukuun vaikuttaa syntyvyyden ja kuolleisuuden lisäksi muuttoliike. Seuraavalla sivulla oleva pylväskaavio kuvaa Kauhavan nettomuuttoa ikäluokittain vuosina Nettomuutto lasketaan vähentämällä kaupunkiin muuttaneiden lukumäärästä kaupungista pois muuttaneiden lukumäärä. Viime vuosien aikana nettomuutto on ollut miinusmerkkinen, mikä tarkoittaa, että kaupunki kärsii muuttotappiosta.

6 6 Muuttoliikettä tarkastellessa ilmeistä on, että nuoret, vastavalmistuneet ja perheettömät muuttavat hyvin joustavasti paikkakunnalta toiselle. Tutkimusten mukaan iän ja perheen karttuessa muuttohalukkuus pienenee ja useimmiten pendelöidään, mikäli työmatka on alle 100 km. Miesten työmatkat ovat pitempiä kuin naisten, josta voidaan päätellä perheen asuinpaikkakunnan olevan pääsääntöisesti siellä, missä perheen naisen työpaikka on. Tutkimusten mukaan muuttohalukkuus laskee iän myötä, mutta pendelöintialttius pysyy vakaana iästä huolimatta. Myöhemmällä iällä muuttosyyt liittyvät palveluiden saatavuuteen. Iän lisäksi henkilökohtaisista ominaisuuksista koulutustaso on keskeinen muuttamisen taustatekijä. Koulutustason kohoaminen lisää liikkuvuutta yleisesti, valintatilanteessa useimmiten valintana on pendelöinnin sijaan muutto. Kouluikäiset lapset puolestaan ankkuroivat useimmiten perheet paikkakunnalle. Muuttaminen on todennäköisempää perheillä, joilla on alle kouluikäiset lapset. Huomioitavaa on, että työttömyys ei välttämättä vaikuta muuttoon. Useimmiten työpaikansaanti aiheuttaa pendelöintiä, mutta ei muuttoa. Tähän voi vaikuttaa monet asiat, esim. määräaikainen työsuhde tai muut epävarmuustekijät. (Lähde: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2008; Työvoiman alueellisen liikkuvuuden esteet ja kannustimet.) Kauhavan suurimmat pendelöintikunnat vuonna 2013 Kauhavalle pendelöi huomattava määrä ihmisiä päivittäin. Viimeisin tilastokeskuksen tieto on vuodelta 2013, jolloin Kauhavalle pendelöiviä oli lähes henkilöä. Suurin sisäänpendelöinti tapahtuu Seinäjoelta ja Lapualta. Kauhavalle suuntautuvaa pendelöintiä on tutkittu vuonna Tämän tutkimuksen mukaan tärkeimmät syyt muualla kuin Kauhavalla (vastaajien työssäkäyntipaikkakunta) asumiseen olivat omistusasuminen ja puolison työpaikka. Muita syitä olivat omien sosiaalisten verkostojen sijainti asuinpaikkakunnalla, Kauhavan houkuttelemattomuus asuinkuntana, harrastusmahdollisuudet, nykyisen asuinpaikkakunnan paremmuus ja Kauhavan palvelutarjonta. Osa

7 7 voisi harkitakin muuttoa, jos Kauhavalta löytyisi myös puolisolle töitä, hyvä ja edullinen koti tai kaupungissa tapahtuisi selkeää positiivista kehitystä. Tutkimuksen mukaan Kauhavan kaupunki voisi joitain tekijöitä kehittämällä edistää muuttoa alueelle. Näitä ovat mm. kaupungin ulkoisen yleiskuvan, vapaa-ajan tarjonnan, asumismahdollisuuksien ja ympäristön kehittäminen. (Lähde: Henna Matintupa, pro gradu 2013; Pendelöinti vai muutto? Kyselytutkimus pendelöinnistä Kauhavalle.) Muuttoliikettä tarkastellessa Seinäjoki ja Lapua ovat niin ikään selkeä kahden kärki sekä tulo- että lähtömuuton suhteen. Vuonna 2014 Kauhavalle muutti 100 henkilöä Seinäjoelta ja 52 henkilöä Lapualta. Kauhavalta puolestaan muutti Seinäjoelle 172 henkilöä ja Lapualle 74 henkilöä. Kauhavan ja muiden kuntien välinen muuttoliike vuonna 2014 (kahdeksan kärki) Kauhavalta poismuuttaneet muuttokunnan mukaan Seinäjoki 172 Lapua 74 Vaasa 47 Jyväskylä 41 Tampere 33 Helsinki 20 Oulu 16 Evijärvi 15 Kauhavalle muuttaneet lähtökunnan mukaan Seinäjoki 100 Lapua 52 Vaasa 34 Helsinki 33 Evijärvi 24 Tampere 20 Oulu 13 Vantaa 11 Kaupungin aikaisemmin varsin hyvä työllisyystilanne lähti heikkenemään vuodesta 2013 alkaen. Kesän 2016 jälkeen työttömyys on kuitenkin kääntynyt laskuun. Kauhavan työllisyystilanne oli Elykeskuksen syyskuun 2016 työllisyyskatsauksen mukaan Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi paras työttömyysasteen ollessa 7,5 prosenttia. Etelä-pohjanmaan työttömyysaste oli 9,5 prosenttia. Taulukko: Työttömien lukumäärä ja työttömyysaste vuosina ( tilanteen mukaan) Työttömät (lkm) Työttömyysaste (%) 7,3 5,3 5,2 7,7 8,4 9,8 7,5 TÄMÄ PÄIVITETÄÄN, KUN LOKAKUUN 2016 TIEDOT TULEVAT MARRASKUUN LOPUSSA! Lokakuun 2015 tilanteen mukaan työttömyyden rakenne oli seuraava: naisia 46,0 % (lokakuu ,0 %), yli vuoden työttömänä olleita 16,6 % (13,1 %), alle 25-vuotiaita 13,3 % (15,0 %) ja yli 50- vuotiaita 38,2 % (37,0 %). On kuitenkin muistettava, että kaikki työttömät eivät ole työvoimahallinnon tilastoissa. Valtio lisäsi kunnille alkaen korvausvastuuta pitkäaikaistyöttömistä siten, että kuntien työmarkkinatuen korvausvastuu alkaa jo 300 työttömyyspäivän jälkeen aiemman 500 työttömyyspäivän sijaan. 300 työttömyyspäivän jälkeen kunnat korvaavat 50 % työmarkkinatuesta, päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuesta kunta korvaa 70 %. Tämän uudistuksen ja pitkäaikaistyöttömien määrän selvän kasvun seurauksena kaupungin maksuosuus työmarkkinatukeen (ns. sakkomaksu) on kasvanut voimakkaasti. Työmarkkinatukeen ennustetaan vuonna 2016 tarvittavan noin euroa, kun määrä vuonna 2014 oli euroa ja vuonna euroa. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen vuoden 2017 talousarviossa on Kauhavan työmarkkinatukimaksuosuudeksi varattu euroa.

8 Kaupungin taloudellinen tilanne Kauhavan kaupungin avaavassa taseessa on kertynyttä ylijäämää noin 10,3 miljoonaa euroa. Kaupungilla on oman pääoman alaisina rahastoina Kortesjärven ja Ylihärmän alueen ylijäämärahastot (pääoma euroa). Kaupunginvaltuusto on jatkanut rahastojen käyttöaikaa vuoden 2020 loppuun saakka. Rahastoa käytetään Kortesjärven ja Ylihärmän entisten kuntien alueella toteutettaviin investointeihin ja kehittämishankkeisiin, joista ei jatkossa aiheudu käyttökustannuksia. Kaupungilla on myös pääomaltaan enintään euron henkilökuntarahasto. Vuoden 2016 talousarvio oli laadittu noin 0,2 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti , että Kauhavan koulukeskushanke toteutetaan uudisrakennushankkeena 750 oppilaalle ja kaupunginhallitus päätti rakennuksen purkamisesta Päätöksistä seurasi koulukeskuksen noin miljoonan euron tasearvon alaskirjaus kertapoistona, mikä rasittaa vastaavalla määrällä vuoden 2016 tulosta. Maatalouslomituspalveluiden kysynnän vähenemisen seurauksena toiminnasta aiheutuvat menot tulevat alittamaan budjetoidun. Koska kuluihin saadaan Melalta täysimääräinen korvaus, alittuvat tulot vastaavasti. Vuoden 2016 kunnallisveron tilitykset tulevat jäämään noin 0,3 miljoonaa euroa budjetoidusta, mutta yhteisöveroa saadaan ennakoitua enemmän. Kokonaisuutena verotulot jäänevät noin 0,1 miljoonaa euroa budjetoidusta. Korkokulut toteutuvat ennakoitua pienempinä johtuen alhaisesta korkotasosta sekä uuden lainan noston ajoittumisesta vasta aivan loppuvuoteen. Myös poistot toteutuvat budjetoitua pienempinä, koska useat hankkeet valmistuvat ennakoitua myöhemmin. Vuoden 2016 tulos onkin hyvin riippuvainen käyttötalousmenojen toteutumisesta. Kaupungin oman toiminnan lisäksi merkittävä vaikutus on Kuntayhtymä Kaksineuvoisen maksuosuudella, johon yhtymän oman toiminnan lisäksi vaikuttaa myös erikoissairaanhoidon käyttö. Mikäli käyttötalousmenot toteutuvat enintään budjetoidun mukaisina, muodostunee vuoden 2016 tulos lähelle nollaa. Mikäli Kuntayhtymä Kaksineuvoisen maksuosuus ylittää budjetoidun, on tulos vaarassa painua alijäämäiseksi. Tase tulee kuitenkin pysymään selvästi ylijäämäisenä. Valtionosuuksista tehtävät leikkaukset jatkuvat vuonna 2017, vaikka toisaalta valtio kompensoi valtionosuuksien kautta veroperustemuutosten vaikutuksia kunnille. Myös kilpailukykysopimuksen vaikutukset huomioidaan valtionosuuksissa, eli niitä leikataan kuntien saamia, laskennallisia säästöjä vastaava määrä. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaista kuntien rahoitusosuutta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen pienennetään vuonna 2017 noin 35 eurolla / asukas, mikä vaikuttaa suotuisasti valtionosuuksien määrään. Kokonaisuutena vuoden 2017 valtionosuusrahoituksen arvioidaan jäävän 0,5 prosenttia vuoden 2016 tasoa alhaisemmaksi. Verotuloja kertyy vuonna ,3 prosenttia enemmän kuin vuonna Asiaa on selvitetty kohdassa Verotulot. Käyttötalousmenot pienenevät vuonna 2017 noin 1,2 prosentilla, mikä selittyy henkilöstömenojen pienenemisellä peräti 4,1 prosentilla. Myös toimintatulot pienenevät vuoteen 2016 verrattuna. Toimintakate paranee lähes 0,5 miljoonalla eurolla. Poistojen määrä kasvaa nopeasti, mutta vuosikate riittää poistoihin vielä vuonna Kaupungin talous näyttääkin käyttötalouden osalta olevan tasapainossa. Kaupungin taloudellista tilannetta tulee kuitenkin arvioida myös rahoituksen kannalta. Kuntatalouden tasapainoa tarkastellaankin aikaisemman tilikauden yli-/alijäämän lisäksi myös tulorahoitusjäämän kautta. Tulorahoitusjäämä kertoo vuosikatteen ja poistonalaisten investointien omahankintamenon erotuksen. Lähes vastaava tarkastelu voidaan tehdä rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirran avulla. Kauhavan ao. tunnusluku on ollut vuosia selvästi negatiivinen, mikä tarkoittaa, että tulorahoitus ei riitä investointeihin, vaan ne rahoitetaan käytännössä lainalla. Taloudellista tilaa tarkastellessa tulee seurata myös lainamäärän kehitystä. Mikäli lainakanta kasvaa kaupungin taloudelliseen kantokykyyn nähden liian raskaaksi, joudutaan lainojen takaisin maksun

9 9 mahdollistamiseksi lisäämään tuloja eli korottamaan veroja ja leikkaamaan käyttötalousmenoja. Edellä selostetulla tarkastelutavalla arvioiden Kauhavan kaupungin talous tulee heikkenemään. Kauhavan kestävän talouden haasteena on kantokykyyn nähden liian korkea investointitaso ja lainakannan nopea kasvaminen. Tilannetta kuvataan alla olevassa taulukossa TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Siitä: Henkilöstökulut Palvelujen ostot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 200 Investointihyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Lainakanta Tuloveroprosentti 21,75 % 21,75 % 21,75 % 21,75 % 21,75 % Vakituisen henkilöstön määrä Haastetta kaupungin taloudelle tuo myös vuonna 2019 tuleva sote- ja maakuntauudistus. Kaupungin tuloveroprosentti on tällä hetkellä selvästi Etelä-Pohjanmaan keskiarvoa korkeampi. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien tehtävät ja rahoitusjärjestelmä tulevat muuttumaan merkittävästi. Kunnallista tuloveroprosenttia esitetään laskettavaksi 12,3 prosenttiyksiköllä kaikissa kunnissa. Myös valtionosuusjärjestelmä tullaan uudistamaan. Jotta kaupunki selviää jäljellä jäävistä tehtävistään ja olemassa olevien lainojen takaisinmaksusta jäävillä verotuloillaan, täytyy toiminnan tehokkuuteen ja taloudellisuuteen kiinnittää yhä enemmän huomiota. Kauhavan pitää pystyä tuottamaan palvelut Etelä-Pohjanmaan keskimääräistä kustannusta edullisemmin. Erityistä huomiota tulee jatkossa kiinnittää kuntien päätoimialaksi muodostuvan sivistystoimen palveluihin. Niiden tulee olla laadukkaita, mutta taloudellisesti tuotettuja. Vapaa-ajanpalvelujen laatu ja saatavuus vaikuttavat merkittävästi asuinpaikan valintaan. Talouden haasteeseen vastaaminen helpottuu, mikäli väestökehitys saadaan käännettyä positiiviseksi. Vähenevällä rahoituksella on siis saatava jatkossa enemmän aikaan.

10 Yleinen taloudellinen tilanne Vuonna 2015 Suomen bruttokansantuotteen määrä kasvoi 0,2 prosenttia kolmen taantumavuoden, , jälkeen. Erittäin vaimean kasvun lähteenä oli pääasiassa kotimainen kysyntä. Vuonna 2016 BKT:n ennustetaan kasvavan hieman. Kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien suotuisa kehitys. Teollisuustuotannon lasku jatkuu edelleen. Syyskuussa 2016 julkaistuissa ennusteissa Valtionvarainministeriö ja PT arvioivat BKT:n vuosimuutoksen olevan +1,1 prosenttia. PTT arvioi BKT:n kasvavan 1,2 prosentti ja ETLA 1,1 1,2 prosenttia. Danske Bank ennustaa muutokseksi +0,8 prosenttia, Handelsbanken +0,9 1,2 prosenttia ja Nordea +1,0 prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa bruttokansantuotteen kasvavan 0,9 prosenttia vuonna Kasvun taustalla on edelleen investointien suotuisa kehitys ja yksityinen kulutus. Vienti piristyy maailmankaupan elpymisen vanavedessä, mutta kasvu on edelleen vaisua. Vienti kasvaa hieman tuontia nopeammin. Teollisuustuotannon ennustetaan kääntyvän nousuun etupäässä metalliteollisuuden ansiosta. Palvelujen tuotannossa ei ole merkkejä kasvun alkamisesta. Vuodelle 2018 VM arvioi bruttokansantuotteen kasvuksi 1,1 prosenttia. Kokonaiskuva vuosista on talouskasvun kannalta erittäin vaisu. Syynä alhaiseen kasvuun on viennin heikko kehitys. Lyhyellä aikavälillä kotimaisen kysynnän kehitys ylläpitää kasvua, mutta pienen avoimen talouden kohdalla se ei kuitenkaan riitä luomaan edellytyksiä nopeammalle kasvulle. Ennusteen mukaan vuoden kumulatiivinen kasvu jää vain noin kolmeen prosenttiin ja BKT:n määrä jää noin kolme prosenttia pienemmäksi kuin vuonna Suomen taloudellinen tilanne on siis edelleen heikko ja vielä suurempien haasteiden edessä kuin aikaisemmin on arvioitu. Suomen julkinen talous pysyy sopeutustoimista huolimatta ennustejaksolla alijäämäisenä. Alijäämä kuitenkin pienenee vähitellen. Hidas kasvu ei tuota riittävästi verotuloja menojen rahoittamiseen ja väestön ikääntynen lisää julkisia menoja. Kilpailukykysopimuksen seurauksena veroaste alenee merkittävästi. Julkinen velan suhde BKT:hen kasvaa vuosikymmenen loppuun saakka. Työttömyysasteen arvioidaan vuonna 2016 olevan 9,0 prosenttia ja 8,8 prosenttia vuonna Vuoden 2018 työttömyysasteeksi ennustetaan 8,5 prosenttia. Vuoden 2015 työttömyysaste oli 9,4 prosenttia. Palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin VM arvioi vuonna 2016 kohoavan 1,2 prosenttia palkkasumman kasvaessa 1,7 prosenttia. Kilpailukykysopimuksen seurauksena ansiotason kasvun ennustetaan hidastuvan ja olevan 0,8 prosenttia vuonna 2017 ja 1,2 prosenttia vuonna Palkkasumman ennustetaan kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2017 ja 1,7 prosenttia vuonna Korkotason odotetaan pysyvän maltillisena. Lyhyiden korkojen ennustetaan pysyvän negatiivisina koko ennustejakson ajan. Kolmen kuukauden euribor-koron arvioidaan olevan -0,3 prosenttia vuosina 2016 ja 2018 ja -0,1 prosenttia vuonna vuoden keskimääräinen korko on 0,3 prosenttia vuonna Vuonna vuoden koron arvioidaan olevan 0,4 prosenttia ja vuonna ,0 prosenttia. Lähde: Valtiovarainministeriö. Taloudellinen katsaus. Syksy VM:n julkaisu 31a/2016.

11 11 Kuntien talous vuosina Valtiovarainministeriön mukaan kuntatalouden näkymät vuosille ovat aikaisempaa myönteisemmät, sillä tilikauden tulos jopa hieman vahvistuu vuosina Koko ennustejaksolla investoinnit tulorahoituksen jälkeen huomioiva rahoitusjäämä pysyy vähintään ennallaan, eikä heikkene aikaisempien ennusteiden tapaan. Muutos näkyy myös velan kasvuarviossa; kuntien velkaantuminen jatkuu, mutta ei enää nouse suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuntien menojen arvioidaan kehittyvät historiaan nähden vaimeampina. Menojen kasvua hidastaa mm. kilpailukykysopimuksen päätökset, vuonna 2017 voimaan tuleva eläkeuudistus ja perustoimeentulotuen maksatuksen siirtyminen Kelaan sekä kuntien tehtävien karsiminen. Kunta-alan henkilötön määrän arvioidaan laskevan vuoden 2015 tasosta noin 7000 hengellä vuoteen Edellä todetusta huolimatta kuntatalouden näkymät ovat yhä hyvin haastavat. Talouskasvu pysyy laimeana ja väestö ikääntyy. Rakennusten korjausvelka näkyy investointipaineena. Myönteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista saattaa syntyä yllättäviä menopaineita. Kilpailukykysopimus leikkaa vuonna 2017 kunta-alan palkkoja keskimäärin 1,46 prosentilla, kun lomarahaa leikataan 30 prosentilla. Myös työnantajan maksamia palkkojen sosiaalivakuutusmaksuja alennetaan ja siirretään osittain palkansaajan vastattavaksi. Työajan pidentäminen 30 minuutilla viikossa lisää työpanosta ja laskennallisesti vähentää tarvittavan henkilöstön määrää. Kilpailukykysopimus siis vaikuttaa kuntien menoihin pienentävästi. Tämän seurauksena kuntien valtionosuuksia pienennetään laskennallista vaikutusta vastaavasti. Kilpailukykysopimuksen positiivinen kokonaisvaikutus kuntatalouteen tulee näkymään vasta vuodesta 2019 eteenpäin. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2016 noin 1,2 prosenttia (1,3 % vuonna 2015). Palkkasumma kasvaa 1,7 prosenttia. Vuonna 2017 kunta-alan ansiotaso-indeksi kohonnee 0,8 prosenttia. Palkkasumman arvioidaan kasvavan 0,8 prosenttia. Kilpailukykysopimukseen perustuen palkkoihin ei tule sopimuskorotukia vuonna Vuonna 2018 sekä palkkasumma että ansiotasoindeksi kasvavat 1,7 prosenttia. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan 0,6 prosenttia. Vuonna 2016 kustannustason kasvun arvioidaan olevan 1,0 prosenttia, vuonna ,7 prosenttia ja vuonna ,7 prosenttia. Kuntien verotulot kasvavat vuonna 2016 noin 0,9 prosenttia. Vuonna 2017 verotulot kokonaisuutena pienenevät noin 0,7 prosenttia. Vuonna 2018 verotulojen ennustetaan kasvavan 2,4 prosenttia. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi vuonna ,04 prosenttiyksikköä ollen 19,87 prosenttia. Kunnallisen tuloveron tilitykset kohoavat vuonna 2016 noin 1,4 prosentilla edellisestä vuodesta. Vuonna 2017 kunnallisveron tilitysten arvioidaan pienenevän noin 0,5 prosentilla. Kehitykseen vaikuttaa mm. kilpailukykysopimuksen mukaiset seikat ml. palkansaajan sosiaalivakuutusmaksujen korotus, mikä kasvattaa tuloverosta tehtävien vähennysten määrää merkittävästi sekä muut muutokset tuloverotuksessa huomioitavissa vähennyksissä. Vuonna 2018 kunnallisverotilitysten arvioidaan kasvavan noin 2,1 prosentilla. Yhteisöveron tilitykset pienenevät vuonna 2016 noin 7,0 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtuu suurelta osin yhteisöveron kuntien jakoosuuden tilapäisen viiden prosenttiyksikön korotuksen poistumisesta. Vuonna 2017 tilitysten arvioidaan kasvavan 1,6 prosentilla. Vuonna 2018 yhteisöveron tuoton odotetaan kasvavan 4,7 prosenttia. Kiinteistöveron tilitykset kasvavat 3,2 prosenttia vuonna 2016 vuoteen 2015 verrattuna. Vuonna 2017 kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan 6,9 prosentilla ja vuonna ,6 prosentilla. Vuoden 2017 kasvua selittää kiinteistöveroprosenttien rajoihin, erityisesti alarajoihin tulleet tarkistukset.

12 12 Kuntien yhteenlasketun tilikauden tuloksen arvioidaan vuonna 2016 muodostuvan noin 0,68 miljardia euroa ylijäämäiseksi. Vuonna 2017 ylijäämätasoksi arvioidaan noin 0,86 mrd. euroa ja vuonna 2018 noin 0,41 mrd. euroa. Kuntatalouden tasapainoa tarkastellaan myös rahoitusjäämän eli tulorahoituksen ja nettoinvestointimenojen erotuksen kautta. Vuonna 2016 kuntien yhteenlasketun rahoitusjäämän määrä arvioidaan olevan -0,56 mrd. euroa. Vuonna 2017 rahoitusjäämän ennustetaan olevan -0,44 mrd. euroa ja vuonna ,42 mrd. euroa. Investointien määrän ennustetaan vuonna 2016 olevan noin 3,45 mrd. euroa. Vuoden 2017 investointitasoksi arvioidaan 3,57 mdr. euroa ja vuoden 2018 tasoksi 3,62 mrd. euroa. Lainakannan arvioidaan nousevan siten, että vuonna 2016 lainakanta on 18,01 mrd. euroa, vuonna ,50 mrd. euroa ja vuonna ,96 mrd. euroa. Lähde: Kuntatalousohjelma , Kuntaliiton laskelmat sekä Kuntaliiton julkaisu Kuntatalouden tila on yhä haastava Talousarvion laadintaperusteet Käyttötalouden osalta talousarvio on valtuustoon nähden sitova toimielintasolla ja kaupunginhallitukseen ja lautakuntiin nähden tehtävä tai osatehtävä tasolla. Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia hankeryhmittäin toimielintasolla kuitenkin siten, että mikäli yksittäisen investointihankkeen arvo on yli euroa, käsitellään se erillisenä hankkeena, jolle myönnetään oma määräraha. Ylijäämärahasto- ja yhdistymisavustusinvestointien määrärahat myönnetään yksilöidyille hankkeille. Kaupunginhallitus on vahvistanut Kauhavan kaupungin taloussuunnitelmakaudeksi 3 vuotta. Kaupungin hallinnoimat hankkeet on budjetoitu sille tehtäväalueelle, joka vastaa hankkeen hallinnoinnista. Hankkeiden kuntarahaosuuksiin on vuodelle 2017 varattu yhteensä euroa. Palkat on budjetoitu vakanssirakenteen mukaisena. Kilpailukykysopimukseen perustuen palkkoihin ei ole varattu sopimuskorotuksia vuodelle 2017 ja lomarahojen määrää on leikattu 30 prosentilla. Palkkoja ja henkilöstömenoja tarkastellaan lähemmin luvussa 2.3 Henkilöstö. Kuntayhtymät ja muu yhteistyö Perusturvan järjestäminen on vuoden 2009 alusta lukien siirretty Kuntayhtymä Kaksineuvoiselle, johon kuuluvat Kauhavan kaupungin lisäksi Lappajärven ja Evijärven kunnat. Kansalaisopistopalvelut ostetaan Järvilakeuden kansalaisopistolta. Ympäristöterveydenhuollon palvelut hankitaan Seinäjoen kaupungilta. Seinäjoen kaupungilta / Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta ostetaan palo- ja pelastustoimen palvelut. Näin ollen merkittävin menoryhmä kaupungin talousarviossa on palvelujen ostot. Velkaneuvontapalvelut ostetaan Lappajärven kunnalta. Kauhavan kaupunki tuottaa Evijärven ja Lappajärven kunnille maaseututoimen viranomaispalvelut sekä maatalous- ja turkistarhayrittäjien lomituspalvelut sekä varhaiskasvatuspalvelut. Lappajärven kunnalle myydään musiikkiopistopalvelut.

13 13 Kaupungin käyttötalouden menoihin sisältyvät seuraavat merkittävät maksuosuudet kuntayhtymille ja muille yhteistyökumppaneille: Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Siitä: euroa - Kuntayhtymä Kaksineuvoisen oma toiminta euroa - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä euroa - Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä euroa - Esh:n ostot yksityisiltä palveluntuottajilta euroa Etelä-Pohjanmaan liitto Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Järviseudun ammatti-instituutin kuntayhtymä Seinäjoen kaupunki, ympäristöterveydenhuolto Seinäjoen kaupunki, palo- ja pelastustoimi Järvilakeuden kansalaisopisto euroa 0 euroa 0 euroa euroa euroa euroa Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät saavat toimintaansa valtiolta täyden yksikköhinnan mukaisen rahoituksen lisättynä investointilisällä. Tämän ns. ylläpitäjämallin mukaan kotikunnille ei määrätä erillistä maksuosuutta, vaan kunnat osallistuvat ammatillisen koulutuksen rahoitukseen niiltä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta perittävällä asukaskohtaisella rahoitusosuudella. Jäsenkuntien mahdollinen suoritusvelvollisuus kuntayhtymän menoihin on sovittu perussopimuksissa tai erillisillä päätöksillä. Avustusmäärärahat Avustusmäärärahat perustuvat osittain sopimuksiin ja aikaisemmin tehtyihin päätöksiin. Muilta osin avustuskäytännöt on yhtenäistetty kaupungin taloudellisiin ja toiminnallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Asukaslautakunnat päättävät kaupunginosien alueella toimivien kyläyhdistysten ym. paikallisten toimijoiden avustamisesta. Kaupunginhallitus ei myönnä vuosittaisia toiminta-avustuksia. Toimielimien käytössä olevat avustusmäärärahat on ilmoitettu luvussa 2 Käyttötalousosa kunkin toimielimen kohdalla. Verotulot Kaupungin tuloveroprosentiksi vuodelle 2017 on määrätty 21,75. Veroprosentti on ollut sama vuodesta 2014 alkaen. Vuodelta 2015 toimitetussa verotuksessa Kauhavan kaupunki sai kunnallista tuloveroa 48,3 miljoonaa euroa. Vuoteen 2014 verrattuna tuloveron määrä väheni 2,1 prosenttia, kun valtakunnallisesti kunnallisen tuloveron määrä kasvoi 1,6 prosenttia. Kauhavan osalta heikohkoa kehitystä selittää työllisyystilanteen heikkeneminen, väestön väheneminen ja ikääntyminen sekä osin myös Lentosotakoulun lakkauttaminen. Vuoden 2016 alkuvuoden aikana kunnallisveron tilitykset ovat olleet vuotta 2015 alhaisemmat, ja marraskuulle osuva edellisen vuoden maksuunpanotilitys ja joulukuulle kohdistuva vuoden 2016 kuntakohtaisen jako-osuuden tarkistus huomioiden kunnallisen tuloveron tilitykset tulevat jäämään jopa 1,2 miljoonaa euroa eli 2,5 prosenttia vuoden 2015 tilityksiä alhaisemmaksi. Vuonna 2017 kunnallisveron tuoton arvioidaan olevan 47,6 miljoonaa euroa, missä kasvua vuoden 2016 tuottoon on 0,2 prosenttia.

14 14 Yhteisöveron tuotto oli lokakuun 2016 lopussa noin 0,3 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaa aikaa alhaisempi. Muutos johtuu kuntien jako-osuuden määräaikaisen viiden prosenttiyksikön määräaikaisen korotuksen poistumisesta vuoden 2016 alussa. Vuonna 2017 kaupungin saaman yhteisöveron määrän arvioidaan euromääräisesti olevan lähes vuoden 2016 tasossa, ja kertymäksi on budjetoitu 3,6 miljoonaa euroa. Prosentteina mitattuna yhteisöveroa arvioidaan vuonna 2017 saatavan 2,2 prosenttia vuotta 2016 enemmän. Kiinteistöveron tuotto on budjetoitu kiinteistöjen verotusarvoihin perustuen. Kauhavan kaupungille on määrätty seuraavat kiinteistöveroprosentit: Yleinen kiinteistövero 0,95 % Vakituinen asuinrakennus 0,55 % Muu asuinrakennus 1,10 % Voimalaitokset 3,00 % Rakentamattomat rakennuspaikat 2,00 %. Verotulojen määräksi on arvioitu: Tulovero (kunnallisvero) Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Verotulot, euroa/asukas euroa euroa euroa euroa euroa Valtionosuudet Valtionosuuksiin on budjetoitu valtiovarainministeriön peruspalveluihin maksama ns. yhden putken valtionosuus sekä sen ulkopuolelle jäävät, opetus- ja kulttuuriministeriön päätettävät valtionosuudet. OKM:n valtionosuudessa on huomioitu turvapaikanhakijoiden perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilasmääräksi vuositasolla 12. Perusopetuksen kotikuntakorvaukset (menot ja tulot) on budjetoitu käyttötalouteen. Peruspalvelujen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Yhteensä Valtionosuudet, euroa/asukas euroa euroa euroa euroa Maksut ja muut toimintatuotot Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen korvaus lomitustoiminnan kustannuksista on budjetoitu toimintatuottoihin. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen vuokraa kaupungilta toimintaansa tarvitsemia tiloja. Kaupunki vastaa omistamiensa tilojen kunnossapitokustannuksista sekä pääosin siivouksesta. Kuntayhtymä maksaa perussopimuksen mukaisesti vuonna 2016 käyttövuokraa 3,40 euroa/m² ja korvaa siivouksesta siivousintensiteetin mukaisesti perushinnasta 5,37 euroa/m² viikoittaisen siivouskertojen mukaisesti johdetut kulut. Lisäksi kuntayhtymä maksaa pääomavuokrana kiinteistöjen suunnitelman mukaiset poistot. Kaupunki myy Kuntayhtymä Kaksineuvoiselle myös ateriapalveluita. Kauhavan Vesi Oy vuokraa toimintaansa tarvitsemat, kaupungin omistuksessa olevan vesihuoltoja jätevesihuolto-omaisuuden. Omaisuuden siirtoa yhtiön omistukseen selvitetään vuoden 2017

15 15 aikana kun yhtiö saa omaisuuden siirrosta seuraavasta varainsiirtoveron määrästä verottajan ennakkopäätöksen. Kauhavan Vesi Oy ostaa toistaiseksi kaupungilta taloushallintopalvelut. Valtionosuuksien yhteydessä maksettavat perusoppilaiden kotikuntakorvaukset on budjetoitu toimintatuottoihin. Lainanottoperiaatteet ja maksuvalmiuden ylläpitäminen Pitkäaikaista lainaa otetaan kaupunginvaltuuston talousarviossa tai erillisenä päätöksenä hyväksymä enimmäismäärä vuodessa. Talousarvion rahoitusosassa määritelty pitkäaikaisten lainojen lisäys on valtuustoon nähden sitova. Pitkäaikaisten lainojen nostovaltuuksista määrätään hallintosäännössä. Lainojen lyhennysten ja suunnitelman mukaisten poistojen tasoa pyritään lähentämään. Lainakanta pidetään lainakustannusriskien minimoimiseksi mahdollisimman monipuolisena ja korkoriskeiltä voidaan suojautua eri instrumentteja käyttäen. Talousarviolainojen lisäksi kaupunki voi käyttää lyhytaikaisia rahoitusinstrumentteja maksuvalmiuden turvaamiseksi. Kaupungilla on sopimukset kuntatodistusohjelmista Danske Bank Oyj:n, Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja Kuntarahoitus Oyj:n kanssa. Lyhytaikaisen luoton nostovaltuuksista em. sopimusten rajoissa määrätään hallintosäännössä. Taloussuunnitelma Sote- ja maakuntauudistusta ei ole huomioitu taloussuunnitelmassa, koska uudistus on vasta valmistelu- ja lakiluonnosvaiheessa. Veroprosentit pidetään taloussuunnitelmakaudella vuoden 2016 tasolla. Tuloveroprosentti on jonkin verran Etelä-Pohjanmaan keskimääräistä tasoa korkeampi ja kiinteistöveroprosenteista yleinen kiinteistöveroprosentti Etelä-Pohjanmaan keskiarvon alapuolella sekä muilta osin lähes Etelä- Pohjanmaan keskiarvossa. Menokehityksen arvioidaan pysyvän suunnitelmavuosina maltillisena. Maltillisesta menokehityksestä huolimatta talous painuu alijäämäiseksi vuonna 2018, koska verotulojen arvioidaan jäävän 0,1 prosenttia vuotta 2017 alhaisemmiksi. Verotulojen arvioidaan kääntyvän kasvuun vuonna Myös poistojen määrän lisääntyminen raskaan investointiohjelman seurauksena ja korkomenojen kasvu lainakannan kasvaessa rasittaa talouden tasapainoa. Suunnitelmakauden aikana on kiinnitettävä erityistä huomioita tuottavuuden parantamiseen ja toimintatapojen tehostamiseen. Henkilöstölisäyksiin on suhtauduttava kriittisesti. Tulossa olevalla sote- ja maakuntahallintouudistuksella on vaikutuksia myös kaupungin henkilöstöön. Mikäli uudistus toteutuu suunnitellun mukaisesti, maaseutu- ja lomatoimen henkilöstö siirtyvät maakunnan palvelukseen vuonna Uusituksella on mahdollisesti vaikutusta myös kaupungin tukipalveluhenkilöstöön ruokahuollossa ja puhtauspalveluissa sekä palkanlaskennassa. Poistoja lisäävät investoinnit tulee suunnitelmakauden jälkeen laskea suunnitelmapoistojen tason alapuolella, jotta kaupungin velkaantuminen saadaan taitettua laskuun. Investointitaso on ollut kaupungin taloudelliseen kestokykyyn nähden selvästi liian korkea vuodesta 2013 alkaen. Lainakanta kasvaa taloussuunnitelmakaudella peräti 18,7 miljoonalla eurolla johtuen korkeasta investointitasosta ja siitä, että investointeja ei pystytä rahoittamaan tulorahoituksella. Jotta rahoitus muilta osin olisi tasapainossa, pitäisi lainojen lyhennysten jäädä vuosikatteen määrää pienemmiksi. Suunnitelmavuosina tavoitteeseen ei päästä. Lainojen lyhennyksiä joudutaan siis osittain maksamaan uutta lainaa ottamalla.

16 16 Suunnitelman lähtökohtana on vuoden 2015 tilinpäätöksen mukainen 10,3 miljoonan euron kumulatiivinen ylijäämä. Vuoden 2013 tulokseksi on huomioitu alkuperäisen talousarvion mukainen 0,235 miljoonan euron ylijäämä. Vuoden 2017 tuloksen arvioidaan muodostuvan 0,370 euroa ylijäämäiseksi. Vuosi 2017 muodostuu 0,589 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mutta vuonna 2019 päästään nollatulokseen. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin tase pysyy ylijäämäisenä suunnitelmakaudella Talousarvion sitovuus ja tilivelvollisuus Kaupunginvaltuusto vahvistaa taloussuunnitelman ensimmäisen vuoden (2017) talousarviona sitovana noudatettavaksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena noudatettavaksi. Valtuusto päättää ulkoiset määrärahat ja tuloarviot sekä tavoitteet toimielimittäin, paitsi perusturvan osalta, jolle päätetään oma määräraha toimiala-tasoisena. Investointimäärärahat myönnetään toimielimille hankkeittain. Talousarvio on siis kaupunginvaltuustoon nähden sitova bruttomääräisenä käyttötalouden ulkoisten erien osalta toimielintasolla ja investointien osalta toimielintasolla hankkeittain tai hankeryhmittäin. Rahoituslaskelman eristä pitkäaikaisten lainojen lisäys on valtuustoon nähden sitova siten, että se osoittaa talousarviopäätöksellä otettavan uuden lainan enimmäismäärän. Määrärahojen riittävyydestä, tuloarvioiden ja tavoitteiden toteutumisesta vastaavat tilivelvolliset viranhaltijat ja ao. toimielimet. Tilivelvolliset viranhaltijat on mainittu toimielinkohtaisten tavoitteiden yhteydessä. Perusturvan osalta tilivelvollinen on kaupunginjohtaja, tuloslaskelman erien sekä pitkäaikaisten lainojen lisäyksen osalta hallintojohtaja. Teknisen toimialan investoinneista tilivelvollinen on tekninen johtaja, sivistystoimialan investoinneista sivistysjohtaja ja kaupunginhallituksen investoinneista kaupunginjohtaja Talouden tasapaino vaatimuksen toteutuminen Kuntalaki edellyttää, että kunnan talouden on oltava tasapainossa. Kauhavan kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää euroa. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin tase pysyy ylijäämäisenä myös taloussuunnitelmakauden ajan. Näin ollen kuntalain edellyttämä talouden tasapainovaatimus toteutuu, eikä erillistä toimenpideohjelmaa tarvita Konsernin tavoitteet Kuntalaki korostaa valtuuston vahvaa asemaa ja kokonaisvastuuta toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Kuntalain uudistuksessa on kiinnitetty huomioita konsernitasoiseen tarkasteluun ja omistajaohjaukseen. Omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Kauhavan kaupungin konserniohje on päivitetty kaupunginvaltuustossa Siinä annetaan toimintaohjeet ja periaatteet Kauhava-konserniin kuuluville tytäryhteisöille ja soveltuvin osin kuntayhtymille ja osakkuusyhteisöille. Kaupunkistrategiassa on asetettu myös konsernia koskevia tavoitteita. Yhdeksi kaupunkistrategian painopisteeksi on määrätty tasapainoinen talous. Tavoitteena on varmistaa kaupungin ja sen konserniyksiköiden talouden tasapaino jatkuvalla tuottavuustyöllä, tulopohjan kehittämisellä ja aktiivi-

17 17 sella omistajaohjauksella. Tavoitetta mitataan tytäryhtiöiden osalta taloudellisella tuloksella, jonka on oltava kaikkien tytäryhtiöiden osalta vähintään lievästi voitollinen. Vuokrataloyhtiöt Ryhmään kuuluvat Kauhavan Vuokra-asunnot Oy ja sen tytäryhtiöt As Oy Kauhavan Jokihovi sekä As Oy Tilhentupa 1 ja 2. Koy Sakunkoto fuusioidaan Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:öön. Vuokra-asunnot Oy ostaa taloushallintopalvelut kaupungilta. Taloudelliset tavoitteet: Tilikauden tulos: lievästi positiivinen yhtiöillä ei ole velvollisuutta maksaa osinkoa kaupungille Yhtiön vakavaraisuus paranee: omavaraisuusaste yli 12 % vuonna 2020 Yhtiöiden maksuvalmius on hyvä: quick ratio tunnusluvun tavoitearvo vähintään 0,5 Yhtiön tulorahoitus riittää lainoihin ja korvausinvestointeihin: rahoitustulos vähintään nolla Vieraan pääoman määrä: enintään 500 euroa / vuokrattu m² Toiminnalliset tavoitteet: Asukkaille tarjotaan viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö: asukasvaihtuvuus enintään 30 % / vuosi Tilojen käyttöaste: vähintään 92 %:ssa tiloista on vuokralaiset Päätöksen saaminen asuntohakemukseen: enintään 7 päivää hakemuksen jättämisestä Vuokrasaamiset: saamisten määrä enintään 3 % liikevaihdosta Poistot vastaavat lainojen lyhennyksiä yhtiö tekee EVL:n mukaiset maksimipoistot lainoja lyhennetään vuosittain vähintään poistojen verran Yhtiö voi toimia asuntomarkkinatilanteen edellyttäessä kaupunkistrategian mukaisesti kiinteistöjä hankkivana ja asuntoja rakennuttavana operaattorina Muut kiinteistöyhtiöt ja yhtiöt Ryhmään kuuluvat Kiinteistö Oy Kauhavan Säästökeskus, Kiinteistö Oy Riihi, Kiinteistö Oy Ylihärmän liikekeskus VT19, Kiinteistö Oy Tietotalo ja Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy, josta on muodostettu kaupungin koko alueen kattava yritystiloja hallinnoiva ja rakennuttava yhtiö. Elinkeinotoiminnan edellytyksiin liittyvien yhtiöiden toimitusjohtajuudet keskitetään samalle henkilölle ja taloushallinnot siirretään kaupungin taloustoimiston vastattavaksi. Konsernirakennetta tiivistetään fuusioimalla soveltuvat yhtiöt Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy:öön.

18 18 Taloudelliset tavoitteet: Taloudellinen tulos: vähintään nollatulos. yhtiöillä ei ole osingonmaksuvelvollisuutta kaupungille Yhtiön vakavaraisuus paranee: omavaraisuusaste yli 15 % vuoteen 2020 mennessä Yhtiön maksuvalmius on hyvä: quick ratio tunnusluvun arvo on vähintään 0,5 Yhtiön tulorahoitus riittää lainoihin ja korvausinvestointeihin: rahoitustulos vähintään nolla Toiminnalliset tavoitteet: Tilat ovat vuokrattuina / käytössä mahdollisimman täysimääräisesti: käyttöaste vähintään 90 % Vuokrasaamisten määrä: enintään 3 % liikevaihdosta Omistuksen siirto yrittäjälle / sijoittajalle on mahdollista Kauhavan Vesi Oy Kauhavan Vesi Oy tuottaa talous- ja jätevesihuoltoa Kauhavan kaupungin asukkaille ja alueen teollisuudelle. Yhtiön tavoitteena on tarjota alueelle korkealaatuinen ja varma palvelutaso nyt ja tulevaisuudessa. Toimintaa ohjaavat asiakaslähtöisyys, suunnitelmallisuus ja kestävän kehityksen periaatteet. Yhtiö ostaa taloushallintopalvelut Kauhavan kaupungilta. Taloudelliset tavoitteet: Taloudellinen tulos: voitollinen/positiivinen tuottovaatimus sijoitetulle pääomalle: 2 % Yhtiön vakavaraisuus: omavaraisuusaste yli 25 % Yhtiön maksuvalmius on hyvä: quick ratio tunnusluvun arvo on vähintään 1,0 current ratio tunnusluvun arvo vähintään 1,5 Yhtiön tulorahoitus riittää lainoihin ja korvausinvestointeihin: rahoitustulos positiivinen Investoinnit: tavanomaiset, vuotuiset investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella. merkittävät toiminnan laajennus-, laitos- yms. investoinnit voidaan rahoittaa lainalla, jolle kaupunki voi myöntää omavelkaisen takauksen voimassaolevan lainsäädännön puitteissa kaupunki ei osallistu yhtiön investointien rahoittamiseen Toiminnalliset tavoitteet: Toimintavarmuus: yksittäisen vedenjakelukatkoksen enimmäispituus 12 tuntia Veden laatu: talousvesi täyttää talousvesiasetuksen (461/2000) mukaiset terveysperusteiset sekä laatusuosituksien mukaiset laatuvaatimukset Jätevedenpuhdistamojen toiminta: puhdistettu jätevesi täyttää viranomaisten ja lupaehtojen vaatimukset

19 19 Vuotovesien määrää pyritään vähentämään: jätevesiverkostoja saneerataan Kauhavan ja Kortesjärven alueella vuotovesimäärän pienentämiseksi Voltin puhdistamon käsittelypiirissä olevat verkostot, vuotovesien määrä enintään 20 % laskuttamattoman talousveden määrä alle 20 % (Suomessa keskimäärin 18,4 %) Kauhavan Kaukolämpö Oy Yhtiö ostaa taloushallintopalvelut Kauhavan kaupungilta. Taloudelliset tavoitteet: Taloudellinen tulos: voitollinen/positiivinen tuottovaatimus sijoitetulle pääomalle: 2 % Yhtiön vakavaraisuus: omavaraisuusaste yli 25 % Yhtiön maksuvalmius on hyvä: quick ratio tunnusluvun arvo on vähintään 1,0 current ratio tunnusluvun arvo vähintään 2,0 Yhtiön tulorahoitus riittää lainoihin ja korvausinvestointeihin: rahoitustulos positiivinen Investoinnit: tavanomaiset, vuotuiset investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella merkittävät toiminnan laajennus-, laitos- yms. investoinnit voidaan rahoittaa lainalla, jolle kaupunki voi myöntää omavelkaisen takauksen voimassaolevan lainsäädännön puitteissa kaupunki ei osallistu yhtiön investointien rahoittamiseen Toiminnalliset tavoitteet: Lämmönjakelun turvaaminen kaikissa olosuhteissa: toimitusvarmuus asiakasjakelussa 99,9 % Asiakkaiden / Liittymien määrä: uusia liittyjiä otetaan, mikäli se on mahdollista nykyinen verkosto kannattavasti hyödyntäen ja sitä kustannustehokkaasti laajentaen Lämmöntuotannossa hyödynnetään kannattavuustavoitteesta tinkimättä mahdollisimman paljon uusiutuvaa energiaraaka-ainetta: uusiutuvan energiaraaka-aineen osuus vähintään 95 % Lämpöhävikin määrän minimointi: verkoston hyötysuhde vähintään 86 % Kauhavan Jäähalli Oy Taloudelliset tavoitteet Taloudellinen tulos: vähintään nollatulos Käyttötuntihinta: hoitokustannukset kattava Kaupunki tukee yhtiötä vuonna 2017 taloudellisesti vain yhtiön pääomakulujen kannalta välttämättömällä määrällä Yhtiön vakavaraisuus vahvistuu: omavaraisuusaste vähintään 20 % vuonna 2020

20 20 Yhtiön maksuvalmius on hyvä: quick ratio tunnusluvun arvo vähintään 0,5. Toiminnalliset tavoitteet: Käyttötunnit: vähintään 1500 tuntia Kesäaikaisen käytön kehittäminen Yhtiö ostaa taloushallintopalvelut kaupungilta. Suomen Yrittäjäopiston Kannatus Oy Taloudelliset tavoitteet Taloudellinen tulos: voitollinen/positiivinen Yhtiön vakavaraisuus: omavaraisuusaste yli 50 % Yhtiön maksuvalmius on hyvä: quick ratio tunnusluvun arvo on vähintään 1,0 Yhtiön tulorahoitus riittää lainoihin ja korvausinvestointeihin: rahoitustulos positiivinen Toiminnalliset tavoitteet Suomen Yrittäjäopiston päätoimipaikka ja hallinto sijaitsevat Kauhavalla Suomen Yrittäjäopistolla on valtakunnallisesti tunnustettu asema yrittäjäkoulutuksen edistäjänä ja uudistajana vuonna Selvitetään edellytykset muodostaa Yrittäjäopiston korttelista toimitilojen, kustannusten ja markkinoinnin kannalta jäsentynyt ja tehokas sekä omistajuudeltaan yhtenäinen kokonaisuus. Yrittäjyyslukiotoiminnan kehittäminen yhdessä Kauhavan kaupungin kanssa. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen: Kuntayhtymän päätehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa (Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi) asukkaille perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut. Yhtymä tuottaa perusturvapalvelut kaupungin asettaman rahoituskehyksen puitteissa ja koordinoi erikoissairaanhoidon ja erityishuollon palvelujen käyttöä. Kauhavan alueella on normaalien terveyskeskuspalvelujen lisäksi lääkärin iltavastaanottoja viikonlopun kiirevastaanotto sekä tarvittava osastohoito. Tarvittavat sosiaali- ja ikäihmisten palvelut on saatavissa Kauhavan kaupungin alueella. Perusturva on järjestettävä kustannustehokkaasti. Palvelutuotantoa kehitetään kaikilla tulosalueilla kohti valtakunnallisia laatusuosituksia. Kuntayhtymän talouden ja toiminnan kehittymistä seurataan säännöllisellä kuntayhtymän yhtymähallituksen ja johtajan raportoinnilla kaupungille. Sote-uudistuksen valmisteluun osallistutaan aktiivisesti tavoitteena Kauhavan kaupungin alueen muodostuminen Etelä-Pohjanmaan pohjoisen alueen sote-palveluja tarjoavaksi keskukseksi. Kuntayhtymän perussopimusta tarkistetaan tarvittaessa vuonna 2017 siten, että se täyttää uuden kuntalain vaatimukset.

21 21 2. KÄYTTÖTALOUSOSA Ulkoisten toimintatuottojen määräksi arvioidaan euroa, mikä on euroa (-6,3 %) vähemmän kuin vuoden 2016 talousarviossa. Myyntituottoja on arvioitu kertyvän euroa. Vuoden 2016 talousarvioon verrattuna myyntituotot vähenevät 5,3 prosenttia. Myyntituottojen pieneneminen johtuu maatalouslomituksen kysynnän vähenemisestä seuraavasta lomitusmaksujen ja Melan korvauksen pienenemisestä. Maksutuotoiksi on budjetoitu euroa, missä on vuoteen 2016 verrattuna vähennystä 11,2 prosenttia. Muutosta selittää päivähoitomaksujen budjetoidussa määrässä tapahtunut muutos. Päivähoitomaksuihin ei tehty ennakoitua korotusta, minkä seurauksena vuodelle 2016 budjetoitu määrä ei todennäköisesti täyty. Tukien ja avustusten määrä pienenee 24,0 prosentilla ollen euroa. Muutos johtuu mm. kaupungin hallinnoimien hankkeiden vähenemisestä, jolloin hankkeiden rahoitukseen saatava euromäärä pienenee. Muita toimintatuottaja arvioidaan kertyvän euroa, mikä on 1,1 prosenttia vuodelle 2016 budjetoitua vähemmän. Kaupungin käyttötalouden ulkoiset menot vuodelle 2017 ovat talousarvion mukaan euroa. Vuoden 2016 talousarvion käyttötalousmenoihin verrattuna vuoden 2017 menot ovat euroa (-1,2 %) pienemmät. Vuodelle 2017 budjetoidut henkilöstökulut ovat euroa. Henkilöstömenot pienenevät euroa eli peräti 4,1 prosenttia vuoden 2016 budjetoituun verrattuna. Muutosta selittää kilpailukykysopimuksesta seuraavan lomarahaleikkauksen ja sosiaalivakuutusmaksujen pienenemisen lisäksi maatalouslomituksen väheneminen ja varhaiskasvatuksen rakennemuutos. Vuonna 2017 palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Kueleläkemenoperusteinen maksu pienenee siten, että maksun taso on noin 80 prosenttia vuoden 2016 tasosta. Palvelujen ostoihin osoitetaan euroa, mikä on euroa (-0,3 %) vähemmän kuin vuoden 2016 talousarviossa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat tiliryhmän menoihin on budjetoitu euroa, missä on 0,3 prosentin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Avustuksiin on budjetoitu euroa. missä on kasvua 4,9 prosenttia vuoden 2016 tasoon verrattuna. Muutosta selittää mm. lasten kotihoidon tuen lisääntynyt käyttö. Muihin toimintakuluihin on varattu , mikä on 17,4 prosenttia kuluvaa vuotta enemmän. Muutos selittyy mm. vuokramenojen lisääntymisellä, kun esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä luottamushenkilökäyttöön tulevat tietotekniset laitteet liisataan. Myös väistötiloista aiheutuvat vuokrat nostavat vuokramenoja. Talousarvio ei kuitenkaan ole sitova tiliryhmätasolla. Toimielimet voivat käyttösuunnitelman hyväksyessään kohdistaa valtuuston myöntämän määrärahan uudelleen parhaaksi katsomallaan tavalla. Käyttötalousosa on valtuustoon nähden sitova ulkoisten toimintakulujen ja tuottojen osalta (käyttötaloustulot ja menot) toimielimittäin. Sisäiset ja ulkoiset erät on eriteltynä tehtävittäin tavoitteiden yhteydessä. Sisäiset erät käsitellään informatiivisia. Toimielinten määrärahat eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia vuoden 2015 tilinpäätökseen ja vuoden 2016 talousarvioon. Liikunta-alueiden hoitoon osoitettu määräraha on siirretty vuoden 2017 talousarviossa vapaa-aikalautakunnalta tekniselle lautakunnalle. Muutos pienentää vapaaaikalautakunnan menoja eurolla ja lisää teknisen lautakunnan menoja vastaavalla määrällä. Myös Kuel-eläkemenoperusteisten maksujen kirjaamiskäytäntöä on muutettu. Kun maksut aikaisemmin on pyritty kohdistamaan aiheuttamisperiaatteella, kohdistetaan ne vuodesta 2017 alkaen perusturvaa, palo- ja pelastustoimea, kansalaisopistoa ja lomatoimea lukuun ottamatta eri kustannuspaikoille palkkasumman suhteessa. Tietoteknisten laitteiden hankinnassa siirrytään kaupungin omistukseen hankkimisesta liisaukseen. Hankinnat on aikaisemmin käsitelty investointina, ja hankinta on kirjattu laitteen käyttöaikana kuluksi suunnitelman mukaisina poistoina. Leasingvuokrat käsitellään toimintakuluina (käyttötalousmenoina),