ETSK: silta Euroopan unionin ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välillä

Transkriptio

1 ETSK: silta Euroopan unionin ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välillä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

2 2

3 3 1 Saatteeksi puheenjohtajan viesti 4 2 Mikä on Euroopan talous- ja sosiaalikomitea? Ainutlaatuinen rooli mikä ETSK:ssa on erityistä? 2.2 Mikä on komitean tehtävä? 2.3 Kuinka komitea toimii? 2.4 Yhteistyö jäsenvaltioiden vastaavien elinten kanssa 3 Keitä ETSK:ssa on? Ryhmät 4 Miten ETSK toimii? Puheenjohtajisto ja työvaliokunta 4.2 Täysistunto 4.3 Jaostot 4.4 Budjettiryhmä, viestintäryhmä ja kvestoriryhmä 4.5 Pääsihteeristö 5 Katse muuhun maailmaan 30 6 Ota yhteyttä! Mistä meidät löytää? 6.2 Vierailut: tervetuloa komiteaan! 6.3 Internetsivut 6.4 Julkaisut ja muut asiakirjat

4 4 1 Saatteeksi puheenjohtajan viesti On aika löytää tehokkaita ratkaisuja Nyt kun Euroopan unionille ollaan saamassa perustuslaki, komitean on ratkaisevan tärkeää keskittyä olennaiseen tehtävään: ETSK:n neuvoa-antavan roolin lujittamiseen. Kasvavan yhteiskunnallisen epävarmuuden leimaamana aikana ETSK:n on uudistettava sovittelijan ja kompromissien etsijän roolinsa ja autettava EU:n toimeenpanevia ja lakeja säätäviä elimiä vastaamaan tehokkaasti unionin kansalaisten tarpeisiin ja huolenaiheisiin. Roolimme on vaikea, sillä hankala poliittinen tilanne ja historialliset hetket, joita elämme, edellyttävät EU:n institutionaalisen ja poliittisen ympäristön perinpohjaista uudistamista. Unioni on liian usein ollut kyvytön tarjoamaan vastauksia yhteiskuntamme ongelmiin ja odotuksiin. Tämä luo epävarmuutta ja levottomuutta, joka usein kääntyy itsekeskeiseksi käyttäytymiseksi, taloudelliseksi protektionismiksi ja sosiaalisella tasolla monesti muukalaisvihamielisyydeksi. Komitea keskittyy kolmeen prioriteettiin: Lissabonin sopimuksen ratifiointiin ja täytäntöönpanoon, Euroopan sosiaalisen mallin lujittamiseen sekä Lissabonin strategian elvyttämiseen. Lissabonin sopimus on ETSK:n kannalta keskeinen, sillä sopimukseen on kirjattu osallistavan demokratian periaate. Tuo periaate on nyt muunnettava lainsäädännöksi. EU:n toimielinjärjestelmässä ETSK:n tehtävänä on edistää kansalaisyhteiskunnassa käytävää keskustelua yhteistyössä jäsenvaltioiden kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen kanssa. Sopimukseen sisältyy perusoikeuskirja, johon on koottu Euroopan unionin kansalaisten perusoikeudet ja ensimmäistä kertaa myös velvollisuudet. Meidän on nyt pyrittävä näiden oikeuksien tinkimättömään soveltamiseen ja syrjinnän torjumiseen sekä painotettava niiden ohjaavaa roolia etsittäessä vastauksia maahanmuuttoon liittyviin ongelmiin. Euroopan sosiaalisen mallin juuret ulottuvat syvälle EU:n syntyhistoriaan aina vuonna 1957 allekirjoitetusta Rooman sopimuksesta alkaen. ETSK:n ydintehtävänä on oltava pyrkimys täystyöllisyyteen ja parempiin työpaikkoihin sekä ympäristönsuojeluun. Puheenjohtajakauteni perusviestinä onkin se, että kansalaisten oikeuksien ja solidaarisuuden on oltava globalisaation ohjaajina.

5 5 Lissabonin strategian toteuttaminen edellyttää kansalaisyhteiskunnan toimijoiden aktiivista osallistumista. ETSK ja sen vuorovaikutteinen verkosto jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten kanssa tuo siksi tärkeän panoksen jäsenvaltioiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehittämiseen. Asetetut prioriteetit vaativat ETSK:lta huomattavaa panosta ja sen jäseniltä entistäkin tiiviimpää sitoutumista. On tärkeää, että me kaikki sekä komitean jäsenet että sen virkamiehet olemme tietoisia tästä roolista ja heijastamme sitä ulkopuoliseen maailmaan nöyrinä, mutta samalla tietoisina työmme ja tehtävämme arvosta. Viestinnän on oltava työssämme keskeisellä sijalla, kun pyrkimyksenä on vaikuttaa kansalaisyhteiskuntaan ja julkiseen mielipiteeseen. Tämä on ratkaisevan tärkeää, kun päämääränä on edistää kansalaisyhteiskunnan järjestäytymistä ja parantaa sen mielipiteiden kuulemista. Institutionaalinen näkökulmamme kattaa myös suhteet jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalineuvostoihin ja vastaaviin elimiin. Yhteistyö auttaa kaikkia meitä tehostamaan neuvoa-antavaa tehtäväämme. Yhdessä pystymme myös entistä paremmin tarkkailemaan EU:n päätösten konkreettisia vaikutuksia yhteiskuntaelämään kotimaissamme ja analysoimaan tältä osin tapahtuvaa kehitystä. Mario Sepi Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja vuosina

6 6 2 Mikä on Euroopan talous- ja sosiaalikomitea? Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on EU:n neuvoa-antava elin, joka edustaa järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia talous- ja yhteiskuntaelämän eri aloja. Komitea perustettiin vuonna 1957, kun Euroopan unionin perustajat allekirjoittivat Rooman sopimukset. Tarkoituksena oli saada talous- ja yhteiskuntaelämän eri eturyhmät mukaan yhteismarkkinoiden kehittämiseen sekä antaa komissiolle ja ministerineuvostolle mahdollisuus kuulla kansalaisyhteiskuntaa laajemmin EU:n toimintalinjoista. Komitean ensimmäinen täysistunto pidettiin Brysselissä toukokuussa Viisikymmentä vuotta myöhemmin, toukokuussa 2008, ETSK juhlisti puolen vuosisadan mittaista toimintaansa juhlallisuuksin, keskusteluin ja kulttuuritapahtumin, joiden painopisteenä oli Euroopan nuoren sukupolven osallistuminen EU-hankkeeseen. Lisätietoa saa osoitteesta Ainutlaatuinen rooli mikä ETSK:ssa on erityistä? Jotta Euroopan unioni voisi menestyä, kansalaisten on oltava sen huomion keskipisteenä. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pitää tehtävänään varmistaa, että yhteiskuntaelämän eri ryhmien ääni kuullaan ja otetaan huomioon EU:n päätöksenteon korkeimmilla tasoilla. Komitean jäsenet valitaan monipuolisilta elämänaloilta, ja ministerineuvostossa kokoontuvat jäsenvaltioiden hallitukset nimeävät komitean jäsenet tehtäväänsä. Näin komitean jäsenillä on kokemusta monilta aloilta, ja he säilyttävät päivittäiset yhteytensä maanmiehiinsä eri maissa ja talous- ja yhteiskuntaelämän eri aloilla. He ymmärtävät ihmisten päivittäiset toiveet ja huolenaiheet.

7 7 Komitealla on oma erityinen asemansa yhteisön päätöksenteossa. Se on unionin toimeenpanijan (komission) ja lainsäätäjien (Euroopan parlamentin ja neuvoston) linkkinä oleva neuvoa-antava elin. Komitea tarjoaa jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioille erinomaisen edustus-, tieto- ja ilmaisukanavan. Konsensuksen rakentaminen Komitean jäsenillä on olennainen osa EU-tason toimintalinjojen muotoilussa ja päätösten valmistelussa. Yleisen edun puolustajana komitea antaa EU:n toimielimille lausuntoja, joissa se pyrkii saavuttamaan myönteisen konsensuksen usein keskenään hyvinkin erilaisten ja joskus jopa toisilleen vastakkaisten kantojen välillä. Näkemysten yhdistämiseen ja jatkuvaan kompromissien etsintään osallistuvat julkisen ja yksityisen sektorin työnantajaorganisaatiot, ammattiliitot sekä myös ja juuri tämä on ETSK:n erityispiirre järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan muiden etupiirien edustajat. Tällaisia muita etupiirejä ovat esimerkiksi maataloustuottajat, vapaiden ammattien harjoittajat, kuluttajat, ympäristönsuojelijat, köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan puolesta työskentelevät organisaatiot, nuoret, perheet, ikääntyneet, naiset, vammaiset jne. Komitean kuulemisen avulla EU:n päätöksentekoelimet saavat tietoa vaikutuksista, joita komission ehdotuksilla on niiden vaikutuspiiriin selkeimmin kuuluviin osapuoliin. Toisaalta ne kykenevät näin kartoittamaan muutoksia, joita tarvitaan mahdollisimman laajan kannatuksen saamiseksi ehdotetuille toimille.

8 8 Perussopimukset velvoittavat kuulemaan ETSK:ta monilla EU:n toimialoilla. Lisäksi komitea ottaa oma-aloitteisissa lausunnoissaan ja tiedonannoissaan kantaa aiheisiin, joita muut toimielimet eivät ole käsitelleet riittävästi tai lainkaan. Avoimuuden lisääminen Komitean vahva asiantuntemus, komiteassa käytävät vuoropuhelut ja neuvottelut sekä lähestymistavoissa olevien erojen yksilöinti ja pyrkimys näkökantojen lähentämiseen tähtäävät kaikki parantamaan EU:n poliittisen päätöksenteon laatua ja uskottavuutta. Näin autetaan Euroopan unionin kansalaisia ymmärtämään ja hyväksymään päätökset entistä paremmin ja lisätään demokratialle välttämätöntä avoimuutta. Edustuksellista demokratiaa täydentää tällä tavoin osallistuva demokratia, jossa EU:n talous- ja yhteiskuntaelämän etupiireillä sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on todellinen mahdollisuus esittää mielipiteensä. Euroopan unionin nykyiset haasteet lisäävät komitean merkitystä ja sen lisäarvoa unionin toimielinkartalla. Haasteisiin vastaaminen edellyttää kaikkien kansalaisten osallistumista. Oma osansa on tehtävä etenkin niiden, jotka tuntevat maidensa talousja yhteiskuntaelämän tosiasiat ja joiden harteilla eurooppalaisen yhteiskunnan toiminta lepää. Vuoropuhelun ja neuvottelun institutionaalisena foorumina komitea auttaa osaltaan sekä lisäämään demokratiaa Euroopan unionin rakentamisessa että lähentämään

9 9 unionia ja sen kansalaisia toisiinsa. Näin komitea antaa panoksensa unionin demokraattisen legitiimiyden lujittamiseen ja eurooppalaisen tietoisuuden kehittämiseen toimien yhdyssiteenä Euroopan unionin ja eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan välillä. Yhteyksien rakentaminen Kansalaisyhteiskunnan valtiolliset ja eurooppalaiset taloudellis-yhteiskunnalliset järjestöt kuten työnantaja- ja ammattijärjestöt tapaavat säännöllisesti ETSK:ssa ja osallistuvat aktiivisesti komitean järjestämiin konferensseihin ja kuulemistilaisuuksiin. Järjestöjen asiantuntijat, jotka toimivat joko Euroopan tai jäsenvaltion tasolla, rikastavat kokemuksillaan ja asiantuntemuksellaan pohdintoja ja keskusteluja lausuntoja laadittaessa. Komitean jäsenten suhteet heidän kotimaissaan toimiviin kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin takaavat laajamittaisen tietojen vaihdon sekä ETSK:n että yleisesti Euroopan unionin aloitteista ja toiminnasta. Jäsenet työskentelevät aktiivisesti Euroopan unionin toimintatapoja koskevan tietämyksen lisäämiseksi ja vaikuttavat taustaorganisaatioidensa mielipiteenmuodostukseen. Komitea haluaa myös toimia entistä aktiivisemmin ja tehokkaammin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan vastaanottavana ja kuuntelevana rakenteena. Avoimuutta ja vastavuoroisuutta ilmentävät lukuisat aloitteet seminaarit, kuulemistilaisuudet, konferenssit ja foorumit, joihin osallistuvat erityisesti sellaiset kansalaisyhteiskunnan Euroopan tason järjestöt, jotka ovat vain välillisesti tai eivät lainkaan edustettuina komiteassa. ETSK on myös perustanut kansalaisyhteiskunnan eurooppalaisten organisaatioiden ja verkostojen yhteysryhmän. Näistä aloitteista eräät järjestetään unionin toimielinten ja etenkin Euroopan komission pyynnöstä. Niiden avulla ETSK voi ilmentää entistä paremmin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan monipuolisuutta ja kehitystä. Komitea edistää paitsi järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja EU:n toimielinten välistä dialogia myös kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden keskinäistä laajaa, järjestelmällistä vuoropuhelua. 2.2 Mikä on komitean tehtävä? ETSK:lla on kolme keskeistä tehtävää: antaa komissiolle, neuvostolle ja Euroopan parlamentille lausuntoja, joissa hyödynnetään komitean jäsenten erityisasiantuntemusta ja käytännön kokemusta. Näin komitea osallistuu EU:n päätöksentekoprosessiin.

10 10 lisätä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja sen sitoutumista Eurooppa-hankkeeseen sekä jäsenvaltioiden että unionin tasolla. Siten komitea edistää unionin ja sen kansalaisten lähentymistä. vahvistaa kansalaisyhteiskunnan asemaa EU:n ulkopuolisissa maissa ja maaryhmittymissä, joihin komitea on luonut pysyvät suhteet, ja kehittää järjestelmällistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja erityisesti työmarkkinaosapuolien kesken edistäen näissä maissa neuvoa-antavien rakenteiden luomista olemalla itse siitä esimerkkinä. 2.3 Kuinka komitea toimii? Kun EU:n perussopimuksissa määrätään neuvostoa tai komissiota kuulemaan komiteaa tietyistä ehdotuksista, tällöin ETSK:n kuuleminen on pakollista. Muutoin komitean kuuleminen on vapaaehtoista. ETSK voi myös antaa lausuntoja omasta aloitteestaan. Euroopan yhtenäisasiakirja (1986) ja Maastrichtin sopimus (1992) lisäsivät aloja, joilla toteutettavista toimista komiteaa on kuultava. Erityisesti pakollisiin kuulemisaloihin lisättiin uudet politiikanalat, aluepolitiikka ja ympäristöpolitiikka. Amsterdamin sopimus (1997) laajensi pakollisen kuulemisen aloja entisestään ja antoi ensimmäistä kertaa Euroopan parlamentille mahdollisuuden pyytää komitealta virallisesti lausuntoa. ETSK voi antaa lausunnon kysymyksestä, josta komissio, neuvosto tai parlamentti on pyytänyt siltä lausuntoa antaa oma-aloitteisen lausunnon, jossa se kertoo kantansa tarpeelliseksi katsomastaan asiasta laatia valmistelevan lausunnon, kun komissio, parlamentti tai unionin puheenjohtajana toimiva valtio pyytää sitä pohtimaan jotain tiettyä kysymystä ja tekemään sitä koskevia ehdotuksia. Komissio voi myöhemmin tehdä komitean suositusten perusteella oman ehdotuksensa. Komitea voi myös päättää laatia tiedonannon mistä tahansa Euroopan unionin toimintalinjaan liittyvästä kysymyksestä. Lisäksi se voi jonkin erityisjaostonsa, ryhmänsä tai jäsentensä kahden kolmasosan ehdotuksesta antaa päätöslauselmia ajankohtaisista kysymyksistä. EU-lainsäädännön mukaan neuvoston on lopullista päätöstä tehdessään otettava huomioon komitean lausunto riippumatta siitä, onko se annettu pakollisen tai omaehtoisen lausuntopyynnön perusteella.

11 11 Osana pyrkimystä parantaa EU:n toimielinten keskinäisiä suhteita komissio ja ETSK allekirjoittivat marraskuussa 2005 yhteistyösopimuksen. Yhteistyöpöytäkirjassa yksilöidään tärkeimmät alat, joilla komitealla on vahvaa erityisosaamista ja joilla se voi tuoda merkittävää lisäarvoa Euroopan unionin toimintaan. Näitä aloja ovat Lissabonin strategia, kestävä kehitys, rakennemuutokset, yhteisön lainsäädännön vaikutusten analysointi sekä Euroopan unionin ulkosuhteet. Yhteistyö laajeni, kun vuoden 2004 syyskuussa perustettiin ETSK:n sekä kansalaisyhteiskunnan eurooppalaisten organisaatioiden ja verkostojen yhteysryhmä. Ryhmä on poliittisen vuoropuhelun foorumi, joka pyrkii takaamaan ETSK:n koordinoidun lähestymistavan kansalaisyhteiskunnan eurooppalaisiin organisaatioihin ja verkostoihin sekä huolehtimaan yhteisesti laadittujen aloitteiden seurannasta. Yhteysryhmä auttaa ETSK:ta nostamaan eurooppalaisen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan profiilia ja lisäämään sen vaikutusvaltaa EU-tasolla. Toisaalta näin vahvistetaan komitean asemaa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajana sekä sen huolenaiheita, toiveita ja pyrkimyksiä viestivänä tahona EU:n toimielinjärjestelmässä. 2.4 Yhteistyö jäsenvaltioiden vastaavien elinten kanssa Komitea pitää säännöllisesti yhteyttä jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalineuvostoihin. Tarkoituksena on vahvistaa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välistä järjestelmällistä vuoropuhelua ja edistää kansalaisten osallistumista Euroopan rakentamiseen. Yhteistyön perustana on yhteinen näkemys siitä, että suoraan

12 12 kansalaisten elämään vaikuttavat talous- ja sosiaalipolitiikan alat (kuten työllisyys, sosiaaliset oikeudet, yhteiskunnallinen vuoropuhelu, tietoyhteiskunta, julkiset palvelut, Lissabonin strategia) edellyttävät neuvoa-antavien elinten välisen yhteistyön tiivistämistä niin valtioiden kuin unioninkin tasolla Tämän ajatuksen innoittamana kulloinkin EU:n puheenjohtajana toimivassa maassa on alettu järjestää yhteisiä konferensseja. Lisäksi talous- ja sosiaalineuvostojen ja ETSK:n puheenjohtajat ja pääsihteerit kokoontuvat säännöllisesti yhteen kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen toimiessa vuorollaan vierailun isäntänä. Tapaamisissa voidaan keskustella EU:n poliittisella asialistalla kulloinkin etualalla olevista aiheista. Esimerkiksi vuosina 2006 ja 2008 Eurooppa-neuvoston kevätkokoukseen laadittiin yhteiset raportit. EU:n valtion- ja hallitusten päämiehille toimitetuissa raporteissa tarkasteltiin Lissabonin strategian täytäntöönpanoa eri jäsenvaltioissa. Komitea tukee lisäksi järjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan muiden toimijoiden ja julkisen vallan aloitteita perustaa talous- ja sosiaalineuvostoja erityisesti EU:n jäsenvaltioihin ja niihin ehdokasvaltioihin, joissa tällaisia elimiä ei vielä ole. Myös Euroopan unionin ulkopuolisten maiden hallituksia tuetaan talous- ja sosiaalineuvostojen sekä pyöreän pöydän ryhmien perustamisessa kansalaisvuoropuhelun helpottamiseksi. Esimerkiksi Intian kanssa on perustettu tällainen ryhmä.

13 13 Komitea on myös vuonna 1999 perustetun talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten kansainvälisen järjestön AICESIS:n jäsen. Järjestössä on lähes viisikymmentä täys- tai liitännäisjäsenmaata. Järjestö pyrkii lisäämään järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia globalisoituvassa maailmassa. ETSK vaikuttajana ETSK:n toiminnan vaikutuksia vuosina tarkastelleessa raportissa vahvistettiin komitean antavan tärkeän, rakentavan lisäulottuvuuden EU:n päätöksentekoprosessiin. Se on tärkeä tuki järjestäytyneelle kansalaisyhteiskunnalle kaikissa jäsenvaltioissa. Erityisesti kahdentyyppiset lausunnot ovat tehokkaita välitettäessä ETSK:n näkemyksiä poliittisten päätöksentekijöiden tietoon: Oma-aloitteiset lausunnot lisäävät usein erityisesti komissiossa päättäjien tietoisuutta huomiota vaille jääneistä kysymyksistä ja ovat usein perustana myöhemmin tehtäville aloitteille. Muiden toimielinten pyynnöstä laaditut valmistelevat lausunnot, jotka annetaan ennen komission omia ehdotuksia, antavat kansalaisyhteiskunnan eturyhmille mahdollisuuden kertoa vaatimuksistaan ja huolenaiheistaan. Ne tarjoavat myös ETSK:lle kanavan tuoda esiin aloja, joilla EU-tason toimet ovat tarpeen. ETSK:n lausuntojen vaikutus näkyy muuallakin kuin komission ehdotuksissa, ja ETSK:ta pidetään yhä yleisemmin asiantuntijalähteenä, joka on hyvin perillä tavallisten kansalaisten tärkeinä pitämistä kysymyksistä ja tuntee heidän näkemyksensä. Kuvio vuosia koskevasta vaikutustenarvioinnista. Euroopan komission neljännesvuosikertomusten mukaan 81 prosenttia ETSK:n lausunnoista on vaikuttanut komission lainsäädäntä- tai toimeenpanotyöhön vuonna Vaikutusta 81 prosentissa Raportti kokonaisuudessaan: Haluatko lisätietoa toiminnastamme? Lausuntoja yhteensä

14 14 3 Keitä ETSK:ssa on? EY:n perustamissopimuksessa määrätään seuraavasti: Komitea muodostuu järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvista talous- ja yhteiskuntaelämän eri alojen edustajista, erityisesti tuottajien, maanviljelijöiden, liikenteenharjoittajien, työntekijöiden, kauppiaiden, käsityöläisten, vapaiden ammattien harjoittajien, kuluttajien ja yleisen edun edustajista. ETSK:ssa on nykyisellään 344 jäsentä. Jäsenet ovat jäsenvaltioiden hallitusten nimeämiä, ja heidän uusittavissa oleva toimikautensa kestää neljä vuotta. Jäsenet edustavat Euroopan talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmiä. Jäsenmäärä valtioittain on seuraava: Belgia Bulgaria Tšekki Tanska Saksa Viro Irlanti Kreikka Espanja Ranska Italia Kypros Latvia Liettua Luxemburg Unkari Malta Alankomaat Itävalta Puola Portugali Romania Slovenia Slovakia Suomi Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta

15

16 Ryhmät Työjärjestyksessä määrätään, että komitean jäsenet muodostavat kolme ryhmää, jotka edustavat työnantajia, työntekijöitä ja muita järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia talous- ja yhteiskuntaelämän eri alojen edustajia. Ryhmillä on omat sihteeristönsä. Jäsenet valitsevat itse, mihin ryhmään he haluavat kuulua. (Eräissä tapauksissa jäsen voi päättää, ettei liity mihinkään ryhmään.) Työnantajien ryhmä (ryhmä I) Puheenjohtaja: Henri Malosse (Ranska) Työnantajien ryhmässä (ryhmä I) ovat edustettuina elinkeinoelämän yksityinen ja julkinen sektori, pk-yritykset, kauppakamarit, tukku- ja vähittäiskauppa, rahoitus- ja vakuutuspalvelut, kuljetusala sekä maatalous. Ryhmä I pitää jatkuvasti yhteyttä Businesseuropeen (Euroopan teollisuuden ja työnantajien keskusjärjestö), CEEP:hen (julkisalan yritysten Euroopan keskus), Eurochambresiin (Euroopan kauppa- ja teollisuuskamareiden yhteisjärjestö), Eurocommerceen (vähittäis-, tukku- ja kansainvälisen kaupan edustusto) sekä lukuisiin elinkeinoelämän alakohtaisiin Euroopan tasoisiin organisaatioihin. Kaiken kaikkiaan ryhmä I:n politiikka kuvastaa työnantajien teollisuusliittojen näkemyksiä. Tavoitteena on sellainen EU, jossa vallitsee vapaa markkinatalous ja vapaa kilpailu ja joka turvaa vapaan kaupankäynnin ja liikkumisen yhteismarkkinoilla. Ryhmän mielestä yhteismarkkinat ovat todellinen tie kasvuun, kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Työnantajien ryhmä katsoo, että kolmikantarakenteeseen perustuva ETSK on ainutlaatuinen keino löytää konsensus EU:n toimintalinjoista. Komitea toimii näin mallina eurooppalaiselle yhteiskunnalle laajemminkin ajateltuna. Työntekijöiden ryhmä (ryhmä II) Puheenjohtaja: Georgios Dassis (Kreikka) Työntekijöiden ryhmä (ryhmä II) koostuu jäsenvaltioiden keskusjärjestötasoisten sekä alakohtaisten työntekijäjärjestöjen jäsenistä. Ryhmän jäsenistö edustaa yli 80:tä ammatillista järjestöä, joista suurin osa kuuluu Euroopan ammatilliseen yhteisjärjestöön (EAY) tai sen alakohtaisiin liittoihin. Osa jäsenistä kuuluu myös Euroopan ylempien toimihenkilöiden liittoon (CEC).

17 17 Vaikka Euroopan sosiaaliset rakenteet ovat usein mallina muulle maailmalle, liian monet kärsivät edelleen vaikeuksista tai ovat syrjäytyneet yhteiskunnasta köyhyyden, syrjinnän, koulutuksen puutteen tai muiden haittatekijöiden vuoksi. Työntekijöiden ryhmän ensisijaisena tavoitteena on aina ollut kaikkien työntekijöiden elin- ja työskentelyolojen parantaminen Euroopassa sekä kaikkien EU:n kansalaisten samoin kuin muiden maanosien työntekijöiden ja heidän perheidensä hyvinvoinnin parantaminen. Ryhmä II on sitoutunut vakaasti edistämään Euroopan unionin laajentumista ja lujittamista hyvinvoinnin, vapauden ja demokratian alueena sekä vahvistamaan solidaarisuutta ja sosiaalista koheesiota. Se pyrkii varmistamaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet EU:n päätöksenteossa. Muut eturyhmät (ryhmä III) Puheenjohtaja: Staffan Nilsson (Ruotsi) Eurooppalainen yhteiskunta muutoksineen heijastuu ETSK:n kokoonpanossa. Niinpä komiteassa on työnantajien ja työntekijöiden rinnalla myös muiden eturyhmien edustus. Näin varmistetaan, että komitea kuulee järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan koko kirjoa ilmentävien sosiaalisten, ammatillisten, taloudellisten ja kulttuuristen ryhmien huolet. Ryhmä III:n erityispiirteenä on siinä edustettuna olevien etupiirien monipuolisuus: sen jäseninä on viljelijäjärjestöjen, pienyritysten, käsiteollisuuden ja vapaiden ammattien, osuuskuntien, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen, kuluttaja-, ympäristö-, perhe-, vammais- ja vapaaehtoisjärjestöjen sekä tiedemaailman ja akateemisen yhteisön edustajia. Näitä tahoja yhdistää vastuuntunne niitä kansalaisryhmittymiä kohtaan, joiden etuja ne ajavat. Ne katsovat, että niiden edustamien etujen puolustamiseksi kaikkien talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden on pystyttävä osallistumaan EU:n päätösten muokkaamiseen. Ryhmän yhteisenä tavoitteena on todellisen taloudellisen ja yhteiskunnallisen demokratian toteuttaminen EU:ssa.

18 18 4 Miten ETSK toimii? 4.1 Puheenjohtajisto ja työvaliokunta Komitea valitsee puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Heidän tehtävänään on johtaa ETSK:ta ja edustaa sitä muiden EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden hallitusten, kansainvälisten organisaatioiden sekä järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa eri puolilla Eurooppaa ja muualla maailmassa edustavien elinten kanssa pidettävissä kokouksissa. Puheenjohtaja: Mario Sepi (Italia, ryhmä II) Varapuheenjohtajat: Irini Ivoni Pari (Kreikka, ryhmä I) ja Seppo Kallio (Suomi, ryhmä III) Komitean 39-jäseninen työvaliokunta organisoi ETSK:n toiminnan. Työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja (joka johtaa työvaliokunnan kokouksia), molemmat varapuheenjohtajat, komitean kolmen ryhmän (työnantajat, työntekijät ja muut eturyhmät) puheenjohtajat, komitean kuuden erityisjaoston puheenjohtajat sekä yksi täysistunnon suoraan valitsema edustaja kustakin jäsenvaltiosta. Toinen varapuheenjohtajista johtaa budjettiryhmää ja toinen komitean viestintäryhmää. 4.2 Täysistunto Komitea kokoontuu täysistuntoon yhdeksän kertaa vuodessa. Täysistunnossa hyväksytään komitean lausunnot yksinkertaisella enemmistöllä. Sen jälkeen lausunnot toimitetaan neuvostolle, komissiolle ja parlamentille. ETSK hyväksyy keskimäärin 170 konsultatiivista asiakirjaa ja lausuntoa vuodessa. Näistä noin 15 prosenttia laaditaan oma-aloitteisesti.

19 Jaostot Komiteassa on kuusi erityisjaostoa. Jaostot valmistelevat lausunnot täysistunnoissa käsiteltäviksi. Kukin jaosto on erikoistunut tiettyihin EU:n perussopimuksissa mainittuihin politiikanaloihin. Lausunnon laatimista varten jaosto nimeää esittelijän ja perustaa yleensä valmisteluryhmän, jota avustavat asiantuntijat. Kun kyseessä on useamman kuin yhden jaoston kannalta tärkeä aihe, ETSK voi perustaa väliaikaisen alakomitean. Alakomitea toimii jaoston tavoin, mutta sen tehtävänä on käsitellä tietty asia asetettuun määräaikaan mennessä. Lisäksi on perustettu joukko seurantaryhmiä, jotka seuraavat tiettyjä tärkeitä kysymyksiä pidemmän ajan. Talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus -erityisjaosto (ECO) Puheenjohtaja: Krzysztof Pater (Puola, ryhmä III) ECO-jaoston vastuualueeseen kuuluvat rahoitusnäkymiä, Euroopan unionin omia varoja ja talousarviota sekä tilastoasioita koskevat aiheet. Se käsittelee ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi verotuksen yhtenäistämiseen tai rahoitusmarkkinoihin ja niiden lähentymiseen. ECO-jaosto huolehtii talous- ja rahaliittoon liittyvistä asioista ja erityisesti talous- ja rahapolitiikkojen koordinoinnista pysyvän ryhmän avulla. Pysyvä ryhmä seuraa EU:n talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja sekä muita talouden hallintoon ja Lissabonin strategiaan liittyviä asiakokonaisuuksia. Taloudellisen, yhteiskunnallisen ja alueellisen

20 20 yhteenkuuluvuuden alalla ECO-jaoston vastuualaan kuuluvat alue-, rakenne- ja koheesiopolitiikka. ECO-jaosto käsittelee myös aluesuunnitteluun ja kaupunkipolitiikkaan sekä suurkaupunkialueisiin liittyviä kysymyksiä. Yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus -erityisjaosto (INT) Puheenjohtaja: Bryan Cassidy (Yhdistynyt kuningaskunta, ryhmä I) INT-jaoston toimialaan kuuluvat yleinen ja alakohtainen teollisuuspolitiikka, markkinapolitiikka, kilpailupolitiikka, palvelut (mukaan luettuna pankkitoiminta, kauppa, vakuutuspalvelut ja matkailu, mutteivät sen sijaan yleishyödylliset palvelut, kuten veden ja sähkön jakelu, postipalvelut jne.), pkyritykset ja käsiteollisuus, osuus- ja yhteisötalous (osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, yhdistykset ja säätiöt), vapaat ammatinharjoittajat, yhtiöoikeus, tutkimus, teollis- ja tekijänoikeudet, kuluttajansuoja ja tulliliitto. Jaosto järjestää myös vuosittain Euroopan kuluttajapäivä -tapahtuman.

21 21 Comité économique et social européen 6 e étage JDE 62 COMMISSION EUROPÉENNE 10 e Anniversaire Journée européenne du consommateur 13 mars 2009 Bruxelles Les droits du consommateur Euroopan kuluttajapäivä Euroopan kuluttajapäivää vietetään vuosittain maaliskuussa. Kaikissa jäsenvaltioissa järjestetään tuolloin aiheeseen liittyviä tapahtumia. Tapahtumat voivat olla konferensseja, näyttelyitä, julkisuuden henkilöiden vauhdittamia tiedotustapahtumia, kuluttajakeskusteluita, verkossa toteutettavia tietokilpailuita, esiintymisiä kouluissa, liikkuvia infokeskuksia tai muita toimintoja, joilla pyritään lisäämään kuluttajien tietoisuutta omista oikeuksistaan. Komitea pitää kuluttajien oikeuksien edistämistä kaikkialla Euroopassa erittäin tärkeänä asiana ja tekee yhteistyötä muiden EU:n toimielinten, kuten komission ja parlamentin, kanssa tämän tavoitteen edistämiseksi. Kuultuaan ETSK:ta ja muita elimiä komissio julkisti 8. lokakuuta 2008 ehdotuksen kuluttajanoikeuksia koskevaksi direktiiviksi, jolla pyritään korkeaan kuluttajansuojan tasoon kaikkialla EU:ssa. Samalla on kuitenkin määrä säilyttää yritysten kilpailukyky. Ehdotus kuluttajan oikeuksia koskevaksi direktiiviksi: PROPOSITION_DE_DIRECTIVE.pdf Yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä Puheenjohtaja: Jorge Pegado Liz (Portugali, ryhmä III) INT-jaoston alaisuudessa toimii yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä. Vuonna 1994 perustetun ryhmän tehtävänä on yhtenäismarkkinoiden toiminnan jatkuva arviointi käytännön elämän kannalta, mahdollisten puutteiden erittely ja parannusehdotusten tekeminen. Seurantaryhmä ylläpitää eurooppalaisia itsesääntely- ja yhteissääntelyaloitteita koskevaa tietokantaa, jonka ETSK on kehittänyt tiiviissä yhteistyössä komission pääsihteeristön kanssa ( Tietokanta on tätä nykyä ainoa internetosoite, josta kaikki eurooppalaiset itse- ja yhteissääntelyaloitteet löytyvät keskitetysti.

22 22 Liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta -erityisjaosto (TEN) Puheenjohtaja: János Tóth (Unkari, ryhmä III) TEN-jaoston toiminta-alaan kuuluvat kaikki liikennemuodot, Euroopan laajuiset perusrakenneverkot, energia, tietoyhteiskunta, yleishyödylliset palvelut sekä EU:n audiovisuaalipolitiikka. Jaosto järjestää keskeisistä aiheista kuulemistilaisuuksia, ja niiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Vuodesta 2005 lähtien jaoston puitteissa ovat toimineet yleishyödyllisiä palveluita sekä yleiseurooppalaisia liikennekäytäviä käsittelevät pysyvät valmisteluryhmät. Jaosto on laatinut useita oma-aloitteisia ja valmistelevia lausuntoja, joissa tarkastellaan erityisesti energia-alaa ja esimerkiksi uusiutuvia energialähteitä, fossiilisia polttoaineita ja ydinvoimaa.

23 23 Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus -erityisjaosto (SOC) Puheenjohtaja: Leila Kurki (Suomi, ryhmä II) SOC-jaoston tehtäväkenttään kuuluu monia eri politiikanaloja: esimerkiksi työllisyys, työolot, koulutus ja ammattikoulutus, sosiaaliset oikeudet ja kansalaisten oikeudet, yhteiskunnallinen osallisuus, sukupuolten välinen tasa-arvo, liikkumisvapaus, maahanmuutto ja kotouttaminen sekä kansanterveys. Jaoston toiminta kattaa useiden Euroopan parlamentin valiokuntien ja useiden komission pääosastojen vastuualueen, ja sen panos on huomattava Euroopan unionin sosiaalista ulottuvuutta ajatellen. SOC-jaoston viimeaikaisen työskentelyn painopisteenä on ollut eurooppalainen sosiaalinen malli. Aiheesta on käyty vilkasta keskustelua ruohonjuuritasolla, ja ETSK on toimittanut aihetta käsittelevät lausuntonsa jäsenvaltioiden ministereiden tietoon. Hyvänä esimerkkinä ovat aihepiirin tärkeimpänä viiteasiakirjana toimivaa Euroopan uutta sosiaalista toimintaohjelmaa koskevat ETSK:n suositukset. SOC-jaosto on laatinut merkittävän määrän eurooppalaisen sosiaalisen mallin eri ulottuvuuksia käsitteleviä erityislausuntoja. Aiheina ovat olleet esimerkiksi työllisyyssuuntaviivat, nuorten työllisyys, koulutus ja elinikäinen oppiminen, yritysten yhteiskuntavastuu, joustoturva, työlainsäädännön uudistaminen, ihmisarvoinen työ, tuottavuus ja työelämän laatu, työsuojelu, toiseen maahan lähetetyt työntekijät, tasa-arvo ja sukupuolten välinen palkkakuilu, ikääntyvät työntekijät, vammaisten mahdollisuudet, sosiaaliturva ja yhteiskunnallinen osallisuus, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, sukupolvien välinen solidaarisuus, väestörakenteen muutos, vanhukset ja pitkäaikaishoito, lasten oikeudet, potilaan oikeudet, syrjinnän torjuminen, kulttuurienvälinen vuoropuhelu, vähemmistöjen integroituminen sekä maahanmuutto ja kotouttaminen. Asiantuntijoiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa järjestetään säännöllisesti tämänkaltaisia aiheita koskevia kuulemisia.

24 24 Työmarkkinoiden seurantaryhmä (LMO) Puheenjohtaja: Josly Piette (Belgia, ryhmä II) Työmarkkinoiden seurantaryhmä (Labour Market Observartory, LMO) on hiljattain perustettu ryhmä, jonka tehtävänä on tarkkailla työmarkkinoiden suuntauksia ja haasteita sekä analysoida niitä. Tämä tuo lisäarvoa SOC-jaoston ja koko komitean työskentelyyn. Ryhmä pyrkii erityisesti analysoimaan esimerkkejä parhaista käytänteistä järjestämään kuulemisia institutionaalisten ja yhteiskunnallis-ammatillisten sidosryhmien, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen sekä yliopisto- ja tiedemaailman edustajien kanssa tuottamaan ennakoivia tutkimusraportteja ja tutkimuksia valikoiduista aiheista. LMO on järjestänyt perusteellisia kuulemistilaisuuksia ja keskusteluja ikääntyvien työntekijöiden tilanteesta, naisten pääsystä työmarkkinoille, vammaisten työllisyystilanteesta, kasvuun liittyvistä kysymyksistä, työelämän laadusta ja kestävyysperiaatteiden mukaisesta tuottavuudesta.

25 25 Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö -erityisjaosto (NAT) Puheenjohtaja: Hans-Joachim Wilms (Saksa, ryhmä II) NAT-jaoston työskentelyn painopisteet ovat yhteinen maatalouspolitiikka ja sen uudistaminen, maaseudun kehittäminen, elintarvikkeiden turvallisuus, yhteinen kalastuspolitiikka ja sen uudistus, metsätalous sekä ympäristönsuojelu laajasti ymmärrettynä. Suurin osa näitä aloja koskevista lainsäädäntöehdotuksista kuuluu ETSK:n pakollisen kuulemisen piiriin. Lausuntoja laatiessaan jaosto järjestää kuulemistilaisuuksia ja pitää kokouksia Brysselissä ja sen ulkopuolella. Se laatii myös oma-aloitteisia ja valmistelevia lausuntoja tärkeistä poliittisista kysymyksistä ja järjestää laajoja kuulemisia tärkeistä ajankohtaisista asioista, kuten viinialan uudistuksesta, metsien roolista tai ruokaturvan maailmanlaajuisista haasteista. Kestävän kehityksen seurantaryhmä Puheenjohtaja: Stéphane Buffetaut (Ranska, ryhmä I) NAT-jaoston alaisuudessa toimii kestävän kehityksen seurantaryhmä. Lokakuussa 2006 perustetun ryhmän tavoitteena on lisätä kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia kestävän kehityksen politiikassa. Ryhmä auttaa komiteaa löytämään dynaamisia kompromisseja, joissa yhdistyvät ympäristöön liittyvät, sosiaaliset ja taloudelliset intressit. Kestävän kehityksen tukeminen Ympäristötekijät ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat nousemassa EU:n päätöksenteossa yhä tärkeämmälle sijalle. ETSK:lla on merkittävä rooli näitä kysymyksiä koskevien käytännön ratkaisujen löytämisessä. Vuonna 2005 komitea järjesti kestävää kehitystä käsitelleen sidosryhmäfoorumin ja antoi valmistelevan lausunnon aiheesta EU:n kestävän kehityksen strategian arviointi. Näin luotiin vakaa perusta EU:n lähestymistavan punnitsemiselle. Eurooppa-neuvosto antoi tunnustusta ETSK:n panokselle ja totesi kesäkuussa 2006, että komitealla tulisi olla aktiivinen rooli kansalaisten omavastuullisuuden lisäämiseksi muun muassa toimimalla katalysaattorina EU:n tason keskustelun kannustamiseksi. Kestävän kehityksen seurantaryhmä perustettiin tukemaan ETSK:n laaja-alaista työtä tällä alalla. Toimikaudella komitea jatkaa asiantuntemuksensa kartuttamista kehittyäkseen luotettavaksi ja arvovaltaiseksi kansalaisyhteiskunnan edustajaksi kestävää kehitystä koskevassa keskustelussa. Komitea on antanut useita lausuntoja kestävän kehityksen ydinkysymyksistä, kuten kansainvälisistä ilmastonmuutosneuvotteluista sekä EU:n kestävän kehityksen strategiaa koskevasta kaksivuotisraportista.

26 26 Ulkosuhteet -erityisjaosto (REX) Puheenjohtaja: Filip Hamro-Drotz (Suomi, ryhmä I) REX-jaoston pääasialliset toiminta-alat ovat laajentuminen, suhteet EU:n ulkopuolisiin maihin ja erityisesti niiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin sekä kansainvälinen kauppa ja kehitys. Jaosto laatii pääasiassa oma-aloitteisia lausuntoja mutta enenevästi myös valmistelevia lausuntoja EU:n toimielinten pyynnöstä. Lausuntoja laatiessaan erityisjaosto tekee tiivistä yhteistyötä niiden Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa, jotka eivät ole edustettuina komiteassa, sekä myös unionin ulkopuolisten maiden kansalaisyhteiskuntaa edustavien tahojen kanssa. Assosiaatiosopimuksen solmineiden maiden sekä Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden kanssa on perustettu neuvoa-antavia sekakomiteoita. Länsi- Balkanin maiden ja EU:n itäisten naapurivaltioiden kanssa on perustettu yhteysryhmiä. Lisäksi seurantakomiteat työskentelevät yhdessä vastaavien elinten kanssa Euro Välimeri-kumppanuuden puitteissa sekä ylläpidettäessä suhteita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden ryhmään ja Latinalaisen Amerikan maihin. Kiinan ja Intian kanssa on perustettu pyöreän pöydän ryhmät.

27 27 Neuvoa-antava valiokunta teollisuuden muutokset (CCMI) Puheenjohtaja: Joost van Iersel (Alankomaat, ryhmä I) Neuvoa-antavan valiokunnan työskentelyn pohjana on Euroopan hiili- ja teräsyhteisön neuvoa-antavan komitean 50 vuoden aikana hankkima kokemus konsultatiivisesta vuoropuhelusta. Nykyisen valiokunnan vastuualuetta on laajennettu kattamaan kaikki teollisuudenalat. Neuvoa-antava valiokunta on Euroopan unionin toimielinjärjestelmässä ainutlaatuinen elin. Sen tehtävänä on katsoa tulevaisuuteen ennakoiden ja analysoiden odotettavissa olevaa kehitystä. Tavoitteena on luoda rakentava yhteinen strategia teollisuuden muutosten hallintaan ja pyrkiä tasapainoon sosiaalisesti hyväksyttävissä olevan lähestymistavan ja Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämisen välillä. Lissabonin strategian seurantaryhmä (LSO) Puheenjohtaja: Staffan Nilsson (Ruotsi, ryhmä III) Aina siitä lähtien kun Eurooppa-neuvosto käynnisti Lissabonin strategian vuonna 2000, ETSK on pitänyt kyseistä hanketta ensiarvoisen tärkeänä. Komitean jäsenet ovat arvostaneet sitä, että he ovat voineet ilmaista näkemyksensä EU:n toimielimille, erityisesti elvytettäessä mainittua strategiaa vuonna Komissio on virallisesti pyytänyt komitealta panosta vuosittain tekemäänsä seurantaraporttiin. Komitean perustamassa seurantaryhmässä on yhtäläinen määrä jäseniä komitean kaikista kolmesta ryhmästä, ja sen tehtävänä on auttaa kokoamaan yhteen erilaisten eurooppalaisten sidosryhmien näkemyksiä.

28 Budjettiryhmä, viestintäryhmä ja kvestoriryhmä ETSK:ssa on kolme tietyistä hallinnollisista tehtävistä vastaavaa erityisryhmää: Budjettiryhmä on työvaliokunnan nimeämä ryhmä, joka avustaa sitä varainhoito- ja budjettiasioita koskevassa päätöksenteossa. Viestintäryhmä on työvaliokunnan nimeämä ryhmä, jonka tehtävänä on ohjata komitean viestintästrategiaa ja varmistaa sen seuranta. Viestinnällä on olennainen merkitys ETSK:n toiminnalle. Onnistunut viestintä on myös edellytys sille, että vahvan ja yhdentyvän Euroopan rakentamiselle saadaan EU:n kansalaisten hyväksyntä. Komitea tekee tiivistä yhteistyötä EU:n muiden toimielinten kanssa viestinnän onnistumisen varmistamiseksi. Kvestoriryhmän nimeää komitean täysistunto, ja sen tehtävänä on seurata ja valvoa jäsensääntöjen asianmukaista täytäntöönpanoa.

29 Pääsihteeristö Pääsihteeri Martin Westlake johtaa ETSK:n pääsihteeristöä komitean toimipaikassa Brysselin EU-toimielinalueen ytimessä. Komitean lausunnon laatimisprosessi Komitean lausunnot laaditaan yleensä seuraavan menettelyn mukaisesti: 1. Komitean puheenjohtajalle osoitettu lausuntopyyntö tulee useimmiten neuvostolta tai komissiolta, toisinaan myös Euroopan parlamentilta. 2. Komitean työvaliokunta päättää, minkä erityisjaoston tehtäväksi lausunnon valmistelu annetaan. 3. Erityisjaosto muodostaa keskuudestaan valmisteluryhmän (yleensä 9 henkilöä) ja nimeää esittelijän, jota avustavat asiantuntijat (enintään 4). 4. Jaosto hyväksyy lausuntoluonnoksensa valmisteluryhmän työn pohjalta yksinkertaisella enemmistöllä ja toimittaa sen komitean puheenjohtajalle. 5. Komitea hyväksyy lausunnon täysistunnossa yksinkertaisella enemmistöllä aihepiiristä vastaavan erityisjaoston esittämän tekstin pohjalta. 6. Lausunto toimitetaan neuvostolle, komissiolle ja Euroopan parlamentille ja julkaistaan myös Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Komitean oma-aloitteiset lausunnot laaditaan samaa menettelyä noudattaen, mutta ennen kuin jaosto aloittaa työnsä, oma-aloitteisen lausunnon laatimiselle on saatava täysistunnon hyväksyntä työvaliokunnan esityksestä.

30 30 5 Katse muuhun maailmaan Globalisaation vaikutukset sekä EU:n ja muun maailman välisten kansainvälisten suhteiden kasvava merkitys ovat lisänneet tarvetta kehittää myös kansalaisyhteiskuntien välisiä suhteita. Kansainvälisten suhteiden uusilla toimijoilla, erityisesti järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajilla, on siis entistä tärkeämpi rooli kansainvälisistä suhteista perinteisesti vastaavien toimijoiden rinnalla. Komitea antaa näin ollen ainutlaatuisella tavalla oman panoksensa Euroopan unionin neuvoston, komission ja parlamentin rinnalla Euroopan unionin ulkosuhdetoimintaan, sillä komitea vastaa sen kansalaisyhteiskuntaa koskevasta ulottuvuudesta. Komitean tehtävät eivät rajoitu lausuntojen ja suositusten antamiseen muille EU:n toimielimille. Sillä on myös suoria yhteyksiä unionin ulkopuolisiin maihin. Se käy poliittisten päättäjien pyynnöstä tai kansainvälisten sopimusten perusteella vuoropuhelua näiden maiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajien kanssa ja auttaa luomaan maihin konsultatiivisia rakenteellisia kokonaisuuksia. ETSK toimii näin siltana kyseisten maiden kansalaisten ja EU:n välillä sekä auttaa lujittamaan moniarvoista ja osallistumista edistävää demokratiamallia kumppanuusmaissa. Komitea tekee yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa monilla alueilla EU:n jäsenehdokasmaissa ja Länsi-Balkanin alueen potentiaalisissa jäsenehdokasmaissa, EU:n itäisissä naapurivaltioissa (kuten Venäjällä), Euroopan talousalueeseen kuuluvissa maissa, Välimeren alueella, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maissa sekä Latinalaisen Amerikan maissa, Intiassa ja Kiinassa.

31 31

32 32 6 Ota yhteyttä! 6.1 Mistä meidät löytää? ETSK:n toimipaikka sijaitsee osoitteessa Rue Belliard 99, 1040 Bryssel, Belgia, eli unionin muiden toimielinten (parlamentti, komissio, neuvosto) välittömässä läheisyydessä. 1 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean toimipaikka Rue Belliard 99 2 Euroopan parlamentin toimipaikka Rue Wiertz 43 3 Euroopan unionin neuvoston toimipaikka Rue de la Loi Euroopan komission toimipaikka Rue de la Loi Alueiden komitean toimipaikka Rue Belliard 101

33 Vierailut: tervetuloa komiteaan! ETSK ottaa joka vuosi vastaan vierailijoita Euroopan unionin kaikista 27 jäsenvaltiosta. Monet vierailijoista ovat kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden jäseniä tai Eurooppa-asioihin erikoistuvia opiskelijoita. Erityisen mielellämme otamme vastaan vierailijoita EU:n uusista jäsenvaltioista. Vierailun järjestämiseksi voitte ottaa yhteyttä vierailut ja julkaisut -yksikköön, sähköposti: puh Vierailupyynnöt tulisi esittää vähintään kolme viikkoa ennen vierailupäivää. Pyynnössä tulee mainita vierailijaryhmän kieli, suunniteltu vierailupäivä ja osanottajien lukumäärä. Ellei toisin sovita (jos ryhmä pyytää esim. tietyn erityisalan asiantuntijan pitämää esitystä), komitean interaktiiviseen esittelyyn sisältyy näkemysten vaihto sekä ETSK:n rakenteen ja toiminnan esittely. Lisäksi valotetaan ETSK:n roolia Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä. Esittelyn kesto on yhdestä kahteen tuntiin. Lisätietoja osoitteesta Internetsivut Tärkeä viestintäkanava ovat Euroopan talous- ja sosiaalikomitean internetsivut: Julkaisut ja muut asiakirjat Komitean lausunnot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. ETSK julkaisee kuukausittain tiedotuslehteä ETSK info. Kunkin täysistunnon jälkeen (9 kertaa vuodessa) ilmestyy tiivistelmä täysistunnossa hyväksytyistä lausunnoista ja 2 kertaa vuodessa muistio, jossa esitellään ETSK:n painopistealueet kullekin unionin puheenjohtajuuskaudelle siirryttäessä. Kaikki nämä julkaisut sekä komitean lausunnot ovat saatavissa komitean internetsivuilta :

34 34 Tärkeimmät julkaisut ETSK:n rooli ja toiminta Vademecum ETSK: silta Euroopan unionin ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välillä Kymmenen kysymystä Euroopan talous- ja sosiaalikomiteasta President s Report: Dimitris Dimitriadis Tervetuloa taloon! Työjärjestys The Impact of the European Economic and Social Committee The priorities of the EESC during the ( ) Presidency of the Council of the European Union History of the EESC, Fifty years of participatory democracy Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta A Better Partnership for a Better Development How to organise a Stakeholders Forum CESlink Talous- ja sosiaalineuvostojen välinen verkkoyhteistyö Yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus The contribution of the EESC to the EU consumer policy The Committee on the Reform of the Structural Funds and the Strategic Guidelines for Cohesion Policy Improving the EU regulatory framework upstream and downstream of the legislative process Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus Immigration: the role of civil society in integration European Citizens Forum Conclusions: Towards a Europe of Solidarity Youth, Intergenerational Solidarity and Tomorrow s Europe The European Social Model Towards a new European Social Action Programme Ulkosuhteet The EESC and the Mediterranean Study on Organised civil society in Armenia, Azerbaijan and Georgia, including their relations with the European Neighbourhood Policy Leaflet on the EESC External Relations activities Leaflets on the EESC activities in Euromed, Latin America, ACP, Western Balkans, Eastern Neighbours, Asia, Trade, Turkey

35 35 Liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta TEN Section: Transport TEN Section: Energy TEN Section: Infrastructure TEN Section: Information Society TEN Section: Activities in the field of services of general interest and infrastructure TEN Section: Recent Achievements Europe s Energy Transformation What Energy Policy for Europe? Key points of recent EESC opinions Conference Public services: The role of civil dialogue in provision of quality economic and social services Teollisuuden muutokset Relocation Challenges and opportunities The Consultative Commission on Industrial Change (CCMI) The Future of the Textile, Clothing and Footwear sectors in Europe Eurooppa-asioista tiedottaminen Living Europe What NEXT Forever Young Lissabonin strategia 58 concrete measures to ensure the success of the Lisbon Strategy Lissabonin strategian toteuttaminen. Eurooppa-neuvoston pyynnöstä laadittu kokoava raportti ( maaliskuuta 2006 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle toimitettu selonteko) Uudistettu Lissabonin strategia : järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan rooli ( maaliskuuta 2008 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle toimitettu selonteko) Kestävä kehitys SDO Sustainable Development Observatory Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö NAT Section for Agriculture, Rural Development and the Environment The EESC and the framework directive review: New Challenges in Water Policy

36 Julkaisussa esitellään Euroopan talous ja sosiaalikomitea, joka on järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajista koostuva Euroopan unionin neuvoa-antava elin, ja kerrotaan, mikä komitean tehtävä on, miten se toimii ja millaista vaikutusta sen toiminnalla on. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Vierailut ja julkaisut -yksikkö P F Rue Belliard / Belliardstraat Bruxelles/Brussel, BELGIQUE/BELGIË Luettelonumero: ETSK FI QE FI-C FI EUROPE DIRECT palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Yhteinen maksuton palvelunumero: /99843