silta Euroopan unionin ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välillä

Transkriptio

1 silta Euroopan unionin ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välillä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

2 2

3 1 Puheenjohtajan viesti 4 2 Mikä on Euroopan talous- ja sosiaalikomitea? Ainutlaatuinen rooli mikä ETSK:ssa on erityistä? Mikä on komitean tehtävä? Kuinka komitea toimii? Yhteistyö jäsenvaltioiden vastaavien elinten kanssa 18 3 Keitä ETSK:ssa on? Ryhmät 24 4 Miten ETSK toimii? Puheenjohtajisto ja työvaliokunta Täysistunto Jaostot Budjettiryhmä, viestintäryhmä ja kvestoriryhmä Pääsihteeristö 47 5 Katse muuhun maailmaan 50 6 Odotamme yhteydenottoja! Mistä meidät löytää? Vierailut: tervetuloa komiteaan! Internetsivut Julkaisut ja muut asiakirjat 57 3

4 4 1 Puheenjohtajan

5 ETSK on toteuttanut tehtäväänsä EU:n toimielimiä palvelevana neuvoa-antavana elimenä jo yli viiden vuosikymmenen ajan. Erinomainen kielikuva ETSK:sta siltana, sillanrakentajana, on nyt mielestäni entistä osuvampi. Me täällä komiteassa edustamme EU:n kansalaisten työnantajatahoja, ammattiyhdistysliikkeitä ja monenlaisia muita yhteenliittymiä ja luomme siten yhteyden EU:n toimielinten ja kansalaisten välille. ETSK:n rooli sillanrakentajana on kahtalainen: me tuomme ruohonjuuritasolla hankitun jäsenvaltioiden asiantuntemuksen EU:n lainsäätäjien ja sääntelyviranomaisten käyttöön ja pyrimme lisäksi tavoittamaan sanomallamme yhä useampia kansalaisten järjestöjä EU- ja jäsenvaltiotasolla. Tämä ajatus mielessäni valitsin toimikauteni poliittiseksi teemaksi Kaikki rakentamaan kestävää Eurooppaa. Uskon, että sitoutuminen ja kestävyys ovat avainasemassa Euroopan tulevaisuuden kannalta. Uudistusten toteuttaminen edellyttää kansalaisten saamista mukaan, ja uudistusten onnistumista tulee mitata lyhyen aikavälin talouskasvun ja rahallisten hyötyjen lisäksi myös nykyisiä ja tulevia sukupolvia koskevien kestävyysnäkökohtien kannalta. Seuraavia kahta ja puolta vuotta varten laaditussa työohjelmassani on kolme painopistealaa: vuoropuhelu ja osallistuminen, kestävyys ja kasvu sekä yhteisvastuu ja kehitys. Komitea vahvistaa puheenjohtajuuskaudellani rooliaan osallistumisen, mielipiteiden kuulemisen ja vuoropuhelun institutionaalisena foorumina EU-tasolla erityisesti nyt, kun kansalaisvuoropuhelusta tuli Lissabonin sopimuksen myötä yksi EU:n hallinnon demokratiaperiaatteista. 5

6 Kestävyyden ja kasvun painopisteen osalta ETSK:lla on keskeinen rooli toteutettaessa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävää Eurooppa strategiaa talouden elvyttämiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi. Jäsenvaltioissa toimivien sidosryhmien on otettava Eurooppa strategia aidosti omakseen. Komitea osallistuu keskusteluihin, joita käydään ympäristöä kunnioittavasta ja eettisestä yrittäjyydestä, osuus- ja yhteisötalouden eduista, yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta ja kuluttajapolitiikoista. Emme kuitenkaan pelkästään keskustele näistä poliittisista virstanpylväistä, vaan esitämme perusteellisesti taustoitettuja, toteuttamiskelpoisia ja tasapainoisia lausuntoja poliittisille päättäjille ja muille sidosryhmille. Olen tietoinen myös siitä, että ETSK:n on pysyttävä globaalin kehityksen tahdissa. ETSK hyödyntää kestävän kehityksen seurantaryhmäänsä koordinoidakseen 6

7 eurooppalaisten organisaatioiden yhteisiä näkemyksiä ja edustaakseen kansalaisyhteiskuntaa valmistauduttaessa vuonna 2012 Rio de Janeirossa järjestettävään kestävää kehitystä käsittelevään YK:n konferenssiin (Rio+20). Eurooppa voi toimia kansainvälisenä esikuvana kestävän kehityksen alalla. Tässä julkaisussa kerrotaan lisää siitä, keitä me olemme ja mitä teemme. Komitean jäsenten laatimat komitean lausunnot kertovat saman viestin vielä tehokkaammin. Jäsenemme ovat niitä varsinaisia sillanrakentajia. Staffan Nilsson Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja vuosina

8 2 Mikä on 8

9 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on EU:n neuvoa-antava elin, joka edustaa järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia talous- ja yhteiskuntaelämän sekä kansalaistoiminnan eri aloja. Komitea perustettiin vuonna 1957, kun Euroopan unionin perustajat allekirjoittivat Rooman sopimukset. Tarkoituksena oli saada talous- ja yhteiskuntaelämän eri eturyhmät mukaan yhteismarkkinoiden kehittämiseen sekä antaa komissiolle ja ministerineuvostolle mahdollisuus saada kuulla laajemmin kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä EU:n toimintalinjoista. Komitean ensimmäinen täysistunto pidettiin Brysselissä toukokuussa Ainutlaatuinen rooli mikä ETSK:ssa on erityistä? Jotta Euroopan unioni voisi menestyä, kansalaisten on oltava sen huomion keskipisteenä. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pitää tehtävänään varmistaa, että yhteiskuntaelämän eri ryhmien ääni kuullaan ja otetaan huomioon EU:n politiikan muotoilun ja päätöksenteon korkeimmilla tasoilla. Komitean jäsenet valitaan monipuolisilta elämänaloilta, ja ministerineuvostossa kokoontuvat jäsenvaltioiden hallitukset nimeävät komitean jäsenet tehtäväänsä. Näin komitean jäsenillä on kokemusta monilta aloilta, ja he säilyttävät päivittäiset yhteytensä maanmiehiinsä eri maissa ja talous- ja yhteiskuntaelämän eri aloilla. He ymmärtävät ihmisten päivittäiset toiveet ja huolenaiheet. 9

10 Komitealla on oma erityinen asemansa yhteisön päätöksenteossa. Se on unionin toimeenpanijan (komission) ja lainsäätäjien (Euroopan parlamentin ja neuvoston) linkkinä oleva neuvoa-antava elin. Komitea tarjoaa jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioille erinomaisen edustus-, tieto- ja ilmaisukanavan. Konsensuksen rakentaminen Komitean jäsenillä on olennainen osa EU-tason toimintalinjojen muotoilussa ja päätösten valmistelussa. Yleisen edun puolustajana komitea antaa EU:n toimielimille lausuntoja, joissa se pyrkii saavuttamaan myönteisen yksituumaisuuden usein keskenään hyvinkin erilaisten ja joskus jopa toisilleen vastakkaisten kantojen välillä. Näkemysten yhdistämiseen ja jatkuvaan kompromissien etsintään osallistuvat julkisen ja yksityisen sektorin työnantajaorganisaatiot, ammattiliitot sekä myös ja juuri tämä on ETSK:n erityispiirre järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan muiden etupiirien edustajat. Tällaisia muita etupiirejä ovat esimerkiksi maataloustuottajat, vapaiden ammattien harjoittajat, kuluttajat, ympäristönsuojeluorganisaatiot, köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan puolesta työskentelevät organisaatiot, nuoret, perheet, ikääntyneet, naiset, vammaiset jne. Komitean näkemysten kuulemisen avulla EU:n päätöksentekoelimet saavat tietoa vaikutuksista, joita komission ehdotuksilla on niiden vaikutuspiiriin selkeimmin kuuluviin osapuoliin. Toisaalta ne kykenevät näin kartoittamaan muutoksia, joita tarvitaan mahdollisimman laajan kannatuksen saamiseksi ehdotetuille toimille. 10

11 Perussopimukset velvoittavat kuulemaan ETSK:ta monilla EU:n toimialoilla. Lisäksi komitea ottaa oma-aloitteisissa lausunnoissaan ja tiedonannoissaan kantaa aiheisiin, joita muut toimielimet eivät ole käsitelleet riittävästi tai joihin ne eivät ole puuttuneet ollenkaan. Avoimuuden lisääminen Komitean vahva asiantuntemus, komiteassa käytävät vuoropuhelut ja neuvottelut sekä lähestymistavoissa olevien erojen yksilöinti ja pyrkimys näkökantojen lähentämiseen on kaikki tähdätty parantamaan EU:n poliittisen päätöksenteon laatua ja uskottavuutta. Näin autetaan Euroopan unionin kansalaisia ymmärtämään ja hyväksymään päätökset entistä paremmin ja lisätään demokratialle välttämätöntä avoimuutta. Edustuksellista demokratiaa täydentää tällä tavoin osallistava demokratia, jossa EU:n talous- ja yhteiskuntaelämän etupiireillä sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on todellinen mahdollisuus esittää mielipiteensä. Euroopan unionin nykyiset haasteet lisäävät komitean merkitystä ja sen lisäarvoa unionin toimielinkentässä. Haasteisiin vastaaminen edellyttää kaikkien kansalaisten osallistumista. Oma osansa on tehtävä etenkin niiden, jotka tuntevat maidensa talous- ja yhteiskuntaelämän tosiasiat ja joiden harteilla eurooppalaisen yhteiskunnan toiminta lepää. Vuoropuhelun ja neuvottelun institutionaalisena foorumina komitea auttaa osaltaan sekä lisäämään demokratiaa Euroopan unionin rakentamisessa että 11

12 lähentämään unionia ja sen kansalaisia toisiinsa. Näin komitea antaa panoksensa unionin demokraattisen legitiimiyden lujittamiseen ja eurooppalaisen tietoisuuden kehittämiseen toimien yhdyssiteenä Euroopan unionin ja eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan välillä. Yhteyksien rakentaminen Kansalaisyhteiskunnan valtakunnalliset ja eurooppalaiset taloudellis-yhteiskunnalliset järjestöt kuten työnantaja- ja ammattijärjestöt tapaavat säännöllisesti ETSK:ssa ja osallistuvat aktiivisesti komitean järjestämiin konferensseihin ja kuulemistilaisuuksiin. Järjestöjen asiantuntijat, jotka toimivat joko Euroopan tai jäsenvaltion tasolla, rikastavat kokemuksillaan ja asiantuntemuksellaan pohdintoja ja keskusteluja lausuntoja laadittaessa. Komitean jäsenten suhteet heidän kotimaissaan toimiviin kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin takaavat laajamittaisen tietojen vaihdon sekä ETSK:n että yleisesti Euroopan unionin aloitteista ja toiminnasta. Jäsenet työskentelevät aktiivisesti Euroopan unionin toimintatapoja koskevan tietämyksen lisäämiseksi ja vaikuttavat taustaorganisaatioidensa mielipiteenmuodostukseen. Komitea haluaa myös toimia entistä aktiivisemmin ja tehokkaammin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan vastaanottavana ja kuuntelevana rakenteena. Avoimuutta ja vastavuoroisuutta ilmentävät lukuisat hankkeet seminaarit, kuulemistilaisuudet, konferenssit ja foorumit, joihin osallistuvat erityisesti sellaiset kansalaisyhteiskunnan Euroopan tason järjestöt, jotka ovat enintään välillisesti edustettuina komiteassa. 12

13 ETSK on myös perustanut kansalaisyhteiskunnan eurooppalaisten organisaatioiden ja verkostojen yhteysryhmän. Näistä hankkeista eräät järjestetään unionin toimielinten ja etenkin Euroopan komission pyynnöstä. Niiden avulla ETSK voi ilmentää entistä paremmin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan monipuolisuutta ja kehitystä. Komitea edistää paitsi järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja EU:n toimielinten välistä dialogia myös kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden keskinäistä laajaa, järjestelmällistä vuoropuhelua. 13

14 2.2 Mikä on komitean tehtävä? ETSK:lla on kolme keskeistä tehtävää: Se antaa komissiolle, neuvostolle ja Euroopan parlamentille lausuntoja, joissa hyödynnetään komitean jäsenten erityisasiantuntemusta ja käytännön kokemusta. Näin komitea osallistuu EU:n päätöksentekoprosessiin. Se lisää järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja sitoutumista Eurooppa-hankkeeseen sekä jäsenvaltioiden että unionin tasolla. Siten komitea edistää unionin ja sen kansalaisten lähentymistä. Se vahvistaa kansalaisyhteiskunnan asemaa EU:n ulkopuolisissa maissa ja maaryhmittymissä, joihin komitea on luonut pysyvät suhteet, ja kehittää järjestelmällistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja erityisesti työmarkkinaosapuolten kesken edistäen näissä maissa neuvoaantavien rakenteiden luomista olemalla itse siitä esimerkkinä. 14

15 2.3 Kuinka komitea toimii? Kun EU:n perussopimuksissa määrätään neuvostoa tai komissiota kuulemaan komiteaa tietyistä ehdotuksista, tällöin ETSK:n kuuleminen on pakollista. Muutoin komitean kuuleminen on vapaaehtoista. ETSK voi myös antaa lausuntoja omasta aloitteestaan. Euroopan yhtenäisasiakirja (1986) ja Maastrichtin sopimus (1992) lisäsivät aloja, joilla toteutettavista toimista komiteaa on kuultava. Erityisesti pakollisiin kuulemisaloihin lisättiin uudet politiikanalat: aluepolitiikka ja ympäristöpolitiikka. Amsterdamin sopimus (1997) laajensi pakollisen kuulemisen aloja entisestään ja antoi ensimmäistä kertaa Euroopan parlamentille mahdollisuuden pyytää komitealta virallisesti lausuntoa. Lissabonin sopimuksella (2010) komitean pakollisen kuulemisen piiriin lisättiin kolme unionin toiminta-alaa: urheilu, eurooppalainen tutkimusalue ja energia. Lisäksi Euroopan unionin uuden perussopimuksen 11 artiklassa annetaan komitealle lisää mahdollisuuksia toimia järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja Euroopan unionin päättäjien ensisijaisena yhdyssiteenä. Kyseisessä artiklassa käsitellään kansalaisyhteiskunnan roolia Euroopan unionin toiminnassa. 15

16 ETSK voi antaa lausunnon kysymyksestä, josta komissio, neuvosto tai parlamentti on pyytänyt siltä lausuntoa antaa oma-aloitteisen lausunnon, jossa se kertoo kantansa tarpeelliseksi katsomastaan asiasta laatia valmistelevan lausunnon, kun komissio, parlamentti tai unionin puheenjohtajana toimiva valtio pyytää sitä pohtimaan jotain tiettyä kysymystä ja tekemään sitä koskevia ehdotuksia. Komissio voi myöhemmin tehdä komitean suositusten perusteella oman ehdotuksensa. Komitea voi myös päättää laatia tiedonannon mistä tahansa johonkin tiettyyn Euroopan unionin toimintalinjaan liittyvästä kysymyksestä. Lisäksi se voi jonkin erityisjaostonsa, ryhmänsä tai jäsentensä kahden kolmasosan ehdotuksesta antaa päätöslauselmia ajankohtaisista kysymyksistä. EU-lainsäädännön mukaan neuvoston on lopullista päätöstä tehdessään otettava huomioon komitean lausunto riippumatta siitä, onko se annettu pakollisen vai omaehtoisen lausuntopyynnön perusteella. Osana pyrkimystä parantaa EU:n toimielinten keskinäisiä suhteita komissio ja ETSK allekirjoittivat marraskuussa 2005 yhteistyösopimuksen. Yhteistyöpöytäkirjassa yksilöidään tärkeimmät alat, joilla komitealla on vahvaa erityisosaamista ja joilla se voi tuoda merkittävää lisäarvoa Euroopan unionin toimintaan. Näitä aloja ovat Lissabonin strategia josta on nyt tullut Eurooppa strategia, kestävä kehitys, 16

17 rakennemuutokset, yhteisön lainsäädännön vaikutusten analysointi sekä Euroopan unionin ulkosuhteet. Yhteistyö laajeni, kun vuoden 2004 syyskuussa perustettiin ETSK:n sekä kansalaisyhteiskunnan eurooppalaisten organisaatioiden ja verkostojen yhteysryhmä. Ryhmä on poliittisen vuoropuhelun foorumi, joka pyrkii takaamaan ETSK:n koordinoidun lähestymistavan kansalaisyhteiskunnan eurooppalaisiin organisaatioihin ja verkostoihin huolehtimaan yhteisesti laadittujen aloitteiden seurannasta. Yhteysryhmä auttaa ETSK:ta nostamaan eurooppalaisen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan profiilia ja lisäämään sen vaikutusvaltaa EU-tasolla. Toisaalta näin vahvistetaan komitean asemaa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajana sekä sen huolenaiheita, toiveita ja pyrkimyksiä viestivänä tahona EU:n toimielinjärjestelmässä. 17

18 2.4 Yhteistyö jäsenvaltioiden vastaavien elinten kanssa Komitea pitää säännöllisesti yhteyttä jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalineuvostoihin. Tarkoituksena on vahvistaa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välistä järjestelmällistä vuoropuhelua ja edistää kansalaisten osallistumista Euroopan rakentamiseen. Yhteistyön perustana on yhteinen näkemys siitä, että suoraan kansalaisten elämään vaikuttavat talous- ja sosiaalipolitiikan alat (kuten työllisyys, sosiaaliset oikeudet, työmarkkinavuoropuhelu, tietoyhteiskunta, julkiset palvelut, Lissabonin strategia) edellyttävät neuvoa-antavien elinten välisen yhteistyön tiivistämistä niin valtioiden kuin unioninkin tasolla. Tämän ajatuksen innoittamana kulloinkin EU:n puheenjohtajana toimivassa maassa on alettu järjestää yhteisiä konferensseja. Lisäksi talous- ja sosiaalineuvostojen ja ETSK:n puheenjohtajat ja pääsihteerit kokoontuvat säännöllisesti yhteen kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen toimiessa vuorollaan vierailun isäntänä. Tapaamisissa voidaan keskustella EU:n poliittisella asialistalla kulloinkin etualalla olevista aiheista. Esimerkiksi vuosina 2006 ja 2008 Eurooppa-neuvoston kevätkokoukseen laadittiin yhteiset raportit. Näissä EU:n valtion- ja hallitusten päämiehille toimitetuissa raporteissa tarkasteltiin Lissabonin strategian täytäntöönpanoa eri jäsenvaltioissa. 18

19 Komitea tukee lisäksi työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan muiden toimijoiden ja julkisen vallan aloitteita perustaa talous- ja sosiaalineuvostoja erityisesti EU:n jäsenvaltioihin ja niihin ehdokasvaltioihin, joissa tällaisia elimiä ei vielä ole. Myös Euroopan unionin ulkopuolisten maiden hallituksia tuetaan talous- ja sosiaalineuvostojen sekä pyöreän pöydän ryhmien perustamisessa kansalaisvuoropuhelun helpottamiseksi. Esimerkiksi Intian kanssa on perustettu tällainen ryhmä. Komitea on myös vuonna 1999 perustetun talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten kansainvälisen järjestön AICESIS:n jäsen. Järjestössä on kuusikymmentä täys- tai liitännäisjäsenmaata. Järjestö pyrkii lisäämään järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia globalisoituvassa maailmassa. ETSK erottuu vaikuttajana edukseen Komitea antaa tärkeän, rakentavan lisäulottuvuuden EU:n päätöksentekoprosessiin. Sen tuki järjestäytyneelle kansalaisyhteiskunnalle kaikissa jäsenvaltioissa on arvokasta. Erityisesti kahdentyyppiset lausunnot ovat tehokkaita välitettäessä ETSK:n näkemyksiä poliittisten päätöksentekijöiden tietoon: Oma-aloitteiset lausunnot lisäävät usein erityisesti komissiossa päättäjien tietoisuutta huomiota vaille jääneistä kysymyksistä ja ovat usein perustana asiaankuuluville aloitteille. 19

20 Muiden toimielinten pyynnöstä laaditut valmistelevat lausunnot, jotka annetaan ennen komission omia ehdotuksia, antavat kansalaisyhteiskunnan eturyhmille mahdollisuuden kertoa vaatimuksistaan ja huolenaiheistaan. Ne tarjoavat myös ETSK:lle kanavan tuoda esiin aloja, joilla EU-tason toimet ovat tarpeen. ETSK perustettiin yli viisi vuosikymmentä sitten, ja se on alusta alkaen vaikuttanut lukuisilla EU-politiikan ja lainsäädännön aloilla antamalla järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tietämykseen pohjautuvia lausuntoja ja kannanottoja. Julkaisussa Shaping Europe: Recent EESC achievements (ETSK:n viimeaikaiset saavutukset Euroopan rakentamisessa) kerrotaan tuoreiden konkreettisten esimerkkien keinoin, miten komitea työskentelee parantaakseen ihmisten elämänlaatua EU:n lisäksi myös alati kauempana sen ulkopuolella. ETSK:ta pidetään yhä yleisemmin asiantuntijalähteenä, joka on hyvin perillä tavallisten kansalaisten tärkeinä pitämistä kysymyksistä ja tuntee heidän näkemyksensä. ETSK:n vaikutuksen 20

21 laajuus heijastuu käsiteltyjen aiheiden moninaisuudesta: aiheita ovat muun muassa kamppailu mafiaa vastaan, vapaaehtoistyön edistäminen, kuluttajien oikeuksien suojelu, kannustaminen kumppanuuksien solmimiseen Euroopan unionin itäisten naapurimaiden tai Latinalaisen Amerikan maiden kanssa, maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen ja pyöräilyn helpottaminen EU:ssa. Käsitellyt aiheet heijastavat myös komitean työohjelman neljää päälinjaa, jotka ovat talouden elpyminen, perusoikeudet, kestävä kehitys ja hyvä hallinto. Julkaisu on luettavissa (englanniksi, ranskaksi tai saksaksi) seuraavassa osoitteessa: Lisätietoa toiminnastamme: 21

22 3 Keitä on? 22

23 Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrätään seuraavasti: Talous- ja sosiaalikomitea muodostuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden kansalaisyhteiskuntaa edustavien, erityisesti talous- ja yhteiskuntaelämän, kansalaistoiminnan, ammattialatoiminnan ja kulttuurin alan toimijoiden järjestöjen edustajista. ETSK:ssa on nykyisellään 344 jäsentä. Jäsenet ovat jäsenvaltioiden hallitusten nimeämiä, ja heidän (uusittavissa oleva) toimikautensa kestää viisi vuotta. Jäsenet edustavat Euroopan talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmiä. Jäsenmäärä valtioittain on seuraava: Belgia 12 Bulgaria 12 Tsekki 12 Tanska 9 Saksa 24 Viro 7 Irlanti 9 Kreikka 12 Espanja 21 Ranska 24 Italia 24 Kypros 6 Latvia 7 Luxemburg 6 Unkari 12 Malta 5 Alankomaat 12 Itävalta 12 Puola 21 Portugali 12 Romania 15 Slovenia 7 Slovakia 9 Suomi 9 Ruotsi 12 Yhdistynyt kuningaskunta 24 Liettua 9 23

24 3.1 Ryhmät Komitean työjärjestyksessä määrätään, että komitean jäsenet muodostavat kolme ryhmää, jotka edustavat työnantajia, työntekijöitä ja muita järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajia ja sidosryhmiä, kuten talouselämän, kansalaistoiminnan, ammattialatoiminnan ja kulttuurin aloilla aktiivisia. Ryhmillä on omat sihteeristönsä. Jäsenet valitsevat itse, mihin ryhmään he haluavat kuulua. (Eräissä tapauksissa jäsen voi päättää, ettei liity mihinkään ryhmään.) Työnantajien ryhmä (ryhmä I) Puheenjohtaja: Henri Malosse (Ranska) Työnantajien ryhmässä ovat edustettuina yksityinen ja julkinen sektori. Ryhmän jäsenet ovat elinkeinoelämässä, kaupan alalla, pankkialalla, vakuutusalalla, maataloudessa tai palvelualalla EU:n 27 jäsenvaltiossa toimivia yrittäjiä ja yrittäjäjärjestöjen edustajia. He ovat yritysmaailmassa toimivia, arkielämään kosketuksissa olevia miehiä ja naisia, jotka haluavat antaa kokemuksensa käyttöön Eurooppa-hankkeen edistämiseksi. Työnantajien ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä BusinessEuropen (Euroopan teollisuuden ja työnantajien keskusjärjestö), Eurochambersin (Euroopan kauppa- ja teollisuuskamareiden yhteisjärjestö), Eurocommercen (vähittäis-, tukku- ja 24

25 kansainvälisen kaupan edustusto) ja CEEP:n (Euroopan julkisalan yritysten keskus) kanssa ja pitää jatkuvasti yhteyttä lukuisiin elinkeinoelämän Euroopan tasoisiin organisaatioihin. Työnantajien ryhmän politiikka kuvastaa eurooppalaisten yrittäjien näkemyksiä. Tavoitteena on sellainen EU, jossa vallitsee vapaa markkinatalous ja vapaa kilpailu ja joka turvaa vapaan kaupankäynnin ja liikkumisen sisämarkkinoilla. Työnantajien ryhmän mielestä sisämarkkinat ovat todellinen tie kasvuun, kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Työnantajien ryhmä katsoo, että kolmikantarakenteeseen perustuva ETSK on ainutlaatuinen keino löytää konsensus EU:n toimintalinjoista. Komitea toimii näin mallina eurooppalaiselle yhteiskunnalle laajemminkin ajateltuna. Vahva, yhtenäinen ja dynaaminen työnantajien ryhmä on näin ollen välttämätön, jotta yritysmaailman ääni saadaan kuuluviin EU:n tasolla. Työntekijöiden ryhmä (ryhmä II) Puheenjohtaja: Georgios Dassis (Kreikka) Työntekijöiden ryhmä (ryhmä II) koostuu jäsenvaltioiden keskusjärjestötasoisten sekä alakohtaisten työntekijäjärjestöjen jäsenistä. Ryhmän jäsenistö edustaa yli 80:tä ammatillista järjestöä, joista suurin osa kuuluu Euroopan ammatilliseen yhteisjärjestöön (EAY) tai sen alakohtaisiin liittoihin. 25

26 Vaikka Euroopan sosiaalinen malli on usein esimerkkinä muulle maailmalle, liian monet kärsivät edelleen vaikeuksista tai ovat syrjäytyneet yhteiskunnasta köyhyyden, syrjinnän, koulutuksen puutteen tai muiden haittatekijöiden vuoksi. Työntekijöiden ryhmän ensisijaisina tavoitteina on aina ollut täystyöllisyys, kaikkien työntekijöiden elin- ja työolojen parantaminen Euroopassa sekä kaikkien EU:n kansalaisten samoin kuin muiden maanosien työntekijöiden ja heidän perheidensä hyvinvoinnin kohentaminen. Ryhmä II on sitoutunut vakaasti edistämään Euroopan unionin laajentumista ja lujittamista hyvinvoinnin, vapauden, demokratian ja keskinäisen tuen alueena sekä vahvistamaan solidaarisuutta ja sosiaalista koheesiota. Se pyrkii varmistamaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet EU:n päätöksenteossa. Muut eturyhmät (ryhmä III) Puheenjohtaja: Luca Jahier (Italia) Eurooppalainen yhteiskunta muutoksineen heijastuu ETSK:n kokoonpanossa. Niinpä komiteassa on työnantajien ja työntekijöiden rinnalla myös muiden eturyhmien edustus. Näin varmistetaan, että komitea kuulee järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan koko kirjoa ilmentävien sosiaalisten, ammatillisten, taloudellisten ja kulttuuristen ryhmien huolet. 26

27 Ryhmän III erityispiirteenä on siinä edustettuna olevien etupiirien monipuolisuus: sen jäseninä on muun muassa viljelijäjärjestöjen, pienyritysten, käsiteollisuuden ja vapaiden ammattien, osuuskuntien, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen, kuluttaja-, ympäristö-, perhe-, vammais- ja vapaaehtoisjärjestöjen sekä tiedeyhteisön ja akateemisen maailman edustajia. Näitä tahoja yhdistää vastuuntunne niitä kansalaisryhmittymiä kohtaan, joiden etuja ne ajavat. Ne katsovat, että niiden edustamien etujen puolustamiseksi kaikkien talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden on pystyttävä osallistumaan EU:n päätösten muokkaamiseen. Ryhmän yhteisenä tavoitteena on todellisen taloudellisen, yhteiskunnallisen ja osallistavan demokratian toteuttaminen EU:ssa. 27

28 4 ETSK toimii? 28

29 4.1 Puheenjohtajisto ja työvaliokunta Komitea valitsee puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa kahdeksi ja puoleksi vuodeksi kerrallaan. Heidän tehtävänään on johtaa ETSK:ta ja edustaa sitä muiden Architecture: Art & Build + Atelier d architecture Paul Noël EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden hallitusten, kansainvälisten organisaatioiden sekä järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa eri puolilla Eurooppaa ja muualla maailmassa edustavien elinten kanssa pidettävissä kokouksissa. Puheenjohtaja: Staffan Nilsson (Ruotsi, ryhmä III) Varapuheenjohtajat: Anna Maria Darmanin (Malta, ryhmä II) Varapuheenjohtajat: Jacek Krawczyk (Puola, ryhmä I) Komitean 39-jäseninen työvaliokunta organisoi ETSK:n toiminnan. Työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja (joka johtaa työvaliokunnan kokouksia), molemmat varapuheenjohtajat, komitean kolmen ryhmän (työnantajat, työntekijät ja muut eturyhmät) puheenjohtajat, komitean kuuden erityisjaoston ja neuvoa-antavan valiokunnan teollisuuden muutokset puheenjohtajat sekä yksi täysistunnon suoraan valitsema edustaja kustakin jäsenvaltiosta. Toinen varapuheenjohtajista johtaa budjettiryhmää ja toinen komitean viestintäryhmää. 29

30 4.2 Täysistunto Komitea kokoontuu täysistuntoon yhdeksän kertaa vuodessa. Täysistunnossa hyväksytään komitean lausunnot yksinkertaisella enemmistöllä. Sen jälkeen lausunnot toimitetaan neuvostolle, komissiolle ja parlamentille. ETSK antaa keskimäärin 170 lausuntoa ja muuta vastaavaa kannanottoa vuodessa. Näistä noin 15 prosenttia laaditaan oma-aloitteisesti. 4.3 Jaostot Komiteassa on kuusi erityisjaostoa. Jaostot valmistelevat lausunnot täysistunnoissa käsiteltäviksi. Kukin jaosto on erikoistunut tiettyihin EU:n perussopimuksissa mainittuihin politiikanaloihin. Lausunnon laatimista varten jaosto nimeää esittelijän ja perustaa yleensä valmisteluryhmän, jota avustavat asiantuntijat. Kun kyseessä on useamman kuin yhden jaoston kannalta tärkeä aihe, ETSK voi perustaa väliaikaisen alakomitean. Alakomitea toimii paljolti jaoston tavoin, mutta sen tehtävänä on käsitellä tietty asia asetettuun määräaikaan mennessä. Lisäksi on perustettu joukko seurantaryhmiä, jotka tarkastelevat tiettyjä tärkeitä kysymyksiä pidemmän aikaa. 30

31 Talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus -erityisjaosto (ECO) Puheenjohtaja: Michael Smyth (Yhdistynyt kuningaskunta, ryhmä III) ECO-jaoston vastuualueeseen kuuluvat rahoitusnäkymiä, Euroopan unionin omia varoja ja talousarviota sekä tilastoasioita koskevat aiheet. Se käsittelee ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi verotuksen yhtenäistämiseen tai rahoitusmarkkinoihin ja niiden lähentymiseen. ECO-jaosto huolehtii talous- ja rahaliittoon liittyvistä asioista, ja sen toimiala kattaa talous- ja rahapolitiikkojen, talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen, vakaus- ja kasvusopimuksen, euroalueen laajentumisen sekä muiden talouden hallintoon liittyvien asiakokonaisuuksien koordinoinnin. Taloudellisen, yhteiskunnallisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden alalla ECO-jaoston käsittelemiin kysymyksiin kuuluu alue-, rakenne- ja koheesiopolitiikka. ECO-jaosto tarkastelee myös aluesuunnitteluun ja kaupunkipolitiikkaan sekä suurtaajama-alueisiin liittyviä kysymyksiä. 31

32 Yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus -erityisjaosto (INT) Puheenjohtaja: Bryan Cassidy (Yhdistynyt kuningaskunta, ryhmä I) INT-jaoston toimialaan kuuluvat yleinen ja alakohtainen teollisuuspolitiikka, markkinapolitiikka, kilpailupolitiikka, palvelut (kuten pankkitoiminta, kauppa, vakuutuspalvelut ja matkailu, ei kuitenkaan yleishyödylliset palvelut), pkyritykset ja käsiteollisuus, osuus- ja yhteisötalous (osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, yhdistykset ja säätiöt), vapaat ammatinharjoittajat, yhtiöoikeus, tutkimus, teollis- ja tekijänoikeudet, kuluttajansuoja ja tulliliitto. Lisäksi jaosto järjestää vuosittain Euroopan kuluttajapäivä -tapahtuman. 32

33 Euroopan kuluttajapäivä Euroopan kuluttajapäivää vietetään vuosittain maaliskuussa. Kaikissa jäsenvaltioissa järjestetään tuolloin aiheeseen liittyviä tapahtumia, joilla pyritään lisäämään kuluttajien tietoisuutta heidän omista oikeuksistaan ja heidän valmiuttaan toteuttaa niitä. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea järjesti puheenjohtajansa Rangoni Machiavellin aloitteesta ensi kertaa Euroopan kuluttajapäivän 15. maaliskuuta Hanke onnistui erinomaisesti ja sai välittömästi tukea Euroopan komissiolta ja EU:n neuvoston kulloisiltakin puheenjohtajavaltioilta. Kolme ensimmäistä tapahtumaa järjestettiin Brysselissä, jossa keskusteltiin muun muassa elintarviketurvallisuudesta ja internetin käyttöturvallisuudesta. Menestyksen myötä Euroopan kuluttajapäivä on monesti tämän jälkeen järjestetty EU:n puheenjohtajuutta hoitaneessa maassa: Madridissa 2002 ja 2010, Thessalonikissa 2003, Dublinissa 2004, Wienissä 2006 ja Berliinissä

34 Yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä Puheenjohtaja: Edgardo Maria Iozia (Italia, ryhmä II) INT-jaoston alaisuudessa toimii yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä. Vuonna 1994 perustetun ryhmän tehtävänä on yhtenäismarkkinoiden toiminnan jatkuva arviointi käytännön elämän kannalta, mahdollisten puutteiden erittely ja parannusehdotusten tekeminen. Seurantaryhmä ylläpitää eurooppalaisia itsesääntely- ja yhteissääntelyaloitteita koskevaa tietokantaa, jonka ETSK on kehittänyt tiiviissä yhteistyössä komission pääsihteeristön kanssa. Osoitteesta löytyvä tietokanta on tätä nykyä ainoa internetsivusto, josta kaikki eurooppalaiset itse- ja yhteissääntelyaloitteet löytyvät keskitetysti. 34

35 Liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta -erityisjaosto (TEN) Puheenjohtaja: Stéphane Buffetaut (Ranska, ryhmä I) TEN-jaoston toiminta-alaan kuuluvat kaikki liikennemuodot, Euroopan laajuiset perusrakenneverkot, energia, tietoyhteiskunta, yleishyödylliset palvelut sekä EU:n audiovisuaalipolitiikka. Jaosto järjestää keskeisistä aiheista enenevässä määrin kuulemistilaisuuksia ja konferensseja. Jaosto koordinoi lisäksi kahta pysyvää valmisteluryhmää, jotka käsittelevät yleishyödyllisiä palveluja ja Euroopan digitaalistrategiaa. 35

36 Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus -erityisjaosto (SOC) Puheenjohtaja: Leila Kurki (Suomi, ryhmä II) SOC-jaoston tehtäväkenttään kuuluu monia eri politiikanaloja, kuten työllisyys, työolot, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, sosiaaliset oikeudet ja kansalaisten oikeudet, sosiaalinen osallisuus, sukupuolten välinen tasa-arvo, liikkumisvapaus, maahanmuutto ja kotouttaminen sekä kansanterveys. Jaoston toiminta kattaa useiden Euroopan komission pääosastojen, Euroopan parlamentin valiokuntien ja neuvoston eri kokoonpanojen vastuualueen. SOC-jaosto on laatinut merkittävän määrän erityislausuntoja, joissa käsitellään Euroopan sosiaalisen mallin eri ulottuvuuksia. Aiheina ovat olleet esimerkiksi työllisyyssuuntaviivat, nuorten työllisyys, ammatillinen jatkokoulutus ja elinikäinen oppiminen, yritysten yhteiskuntavastuu, joustoturva, työlainsäädäntö, ihmisarvoinen työ, tuottavuus ja työelämän laatu, työterveys ja työturvallisuus, toiseen maahan 36

37 lähetetyt työntekijät, tasa-arvo ja sukupuolten välinen palkkakuilu, ikääntyvät työntekijät, vammaisten mahdollisuudet, sosiaaliturva ja sosiaalinen osallisuus, työ- ja yksityiselämän terve tasapaino, sukupolvien välinen solidaarisuus, väestörakenteen muutos, vanhukset ja pitkäaikaishoito, lasten oikeudet, potilaan oikeudet, syrjinnän torjuminen, kulttuurienvälinen vuoropuhelu, vähemmistöjen integroituminen sekä maahanmuutto ja kotouttaminen. Asiantuntijoiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa järjestetään säännöllisesti tämänkaltaisia aiheita koskevia kuulemismenettelyjä. Euroopan komission ja ETSK:n vuonna 2009 perustaman Euroopan kotouttamisfoorumin yhteyteen on lisäksi perustettu pysyvä valmisteluryhmä. 37

38 Työmarkkinoiden seurantaryhmä (LMO) Puheenjohtaja: Krzysztof Pater (Puola, ryhmä III) Työmarkkinoiden seurantaryhmä (Labour Market Observatory, LMO) on vuonna 2007 perustettu ryhmä, jonka tehtävänä on tarkkailla työmarkkinoiden suuntauksia ja haasteita sekä analysoida niitä ja tuoda näin lisäarvoa SOC-jaoston ja koko komitean työskentelyyn. Ryhmä pyrkii erityisesti järjestämään kuulemistapahtumia EU:n toimielinten ja virastojen sekä yhteiskunnallis-ammatillisten sidosryhmien, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen sekä yliopisto- ja tiedemaailman edustajien kanssa tuottamaan tutkimusraportteja työmarkkinoihin liittyvistä valikoiduista aiheista. LMO on järjestänyt keskusteluja ikääntyvien työntekijöiden tilanteesta, naisten pääsystä työmarkkinoille, vammaisten työllisyystilanteesta, kestävyysperiaatteiden mukaisen tuottavuuden kasvusta, aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen rahoituksesta ja kulttuurista kilpailukyvyn kasvattamisen välineenä. 38

39 Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö -erityisjaosto (NAT) Puheenjohtaja: Mario Campli (Italia, ryhmä III) NAT-jaoston toimialaan kuuluvat pääasiassa yhteinen maatalouspolitiikka ja sen uudistaminen, maaseudun kehittäminen, elintarvikkeiden turvallisuus, yhteinen kalastuspolitiikka ja sen uudistus, metsätalous sekä ympäristönsuojelu laajasti ymmärrettynä. Suurin osa näitä aloja koskevista lainsäädäntöehdotuksista kuuluu ETSK:n pakollisen kuulemisen piiriin. Lausuntoja laatiessaan jaosto järjestää kuulemistilaisuuksia ja pitää kokouksia Brysselissä ja sen ulkopuolella. Se laatii myös oma-aloitteisia ja valmistelevia lausuntoja keskeisistä poliittisista kysymyksistä ja järjestää laajoja kuulemismenettelyjä tärkeistä ajankohtaisista asioista, kuten viinialan uudistuksesta, metsien roolista tai ruokaturvan maailmanlaajuisista haasteista. 39

40 Kestävän kehityksen seurantaryhmä Puheenjohtaja: Hans-Joachim Wilms (Saksa, ryhmä II) NAT-jaoston alaisuudessa toimii kestävän kehityksen seurantaryhmä. Lokakuussa 2006 perustetun ryhmän tavoitteena on lisätä kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia kestävän kehityksen politiikassa. Viime aikoina ryhmä on keskittynyt enenevässä määrin ilmastonmuutokseen ja vuonna 2012 järjestettävään kestävän kehityksen huippukokoukseen. Ryhmä auttaa komiteaa löytämään kompromisseja, joissa yhdistyvät ympäristöön liittyvät, sosiaaliset ja taloudelliset intressit. 40

41 Kestävän kehityksen tukeminen EU:n uudistetussa kestävän kehityksen strategiassa annettiin vuonna 2006 tunnustusta ETSK:n panokselle kestävyyskysymyksiä koskevassa keskustelussa ja todettiin, että komitealla tulisi olla aktiivinen rooli kansalaisten omavastuullisuuden lisäämiseksi muun muassa toimimalla katalysaattorina EU:n tason keskustelun kannustamiseksi. Kestävän kehityksen seurantaryhmä perustettiin tämän toteamuksen myötä tukemaan ETSK:n laaja-alaista työtä tällä alalla. Komitea on sen jälkeen kerännyt vankan asiantuntemuksen kehittyäkseen luotettavaksi ja arvovaltaiseksi kansalaisyhteiskunnan edustajaksi kestävää kehitystä koskevassa keskustelussa. Komitea on antanut useita lausuntoja kestävän kehityksen ydinkysymyksistä, kuten kansainvälisistä ilmastonmuutosneuvotteluista sekä EU:n kestävän kehityksen strategiaa koskevista kaksivuotisraporteista. Vuosina komitean huomion keskipisteessä on eurooppalaisen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan panos vuonna 2012 Rio de Janeirossa järjestettävään kestävää kehitystä käsittelevään YK:n konferenssiin (Rio+20). 41

42 Ulkosuhteet -erityisjaosto (REX) Puheenjohtaja: Sandy Boyle (Yhdistynyt kuningaskunta, ryhmä II) REX-jaoston toimialaan kuuluvat pääasiassa unionin laajentumiseen liittyvät kysymykset, suhteet EU:n ulkopuolisiin maihin ja erityisesti niiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin sekä kansainvälinen kauppa, ihmisoikeudet ja kehitys. Jaosto laatii pääasiassa oma-aloitteisia lausuntoja, mutta enenevästi myös valmistelevia lausuntoja vastauksena EU:n toimielinten pyyntöihin. Lausuntoja laatiessaan erityisjaosto tekee tiivistä yhteistyötä niiden Euroopan unionin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa, jotka eivät ole edustettuina jaostossa, sekä unionin ulkopuolisten maiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. 42

43 Ehdokasvaltioiden ja EU:n kanssa assosiaatiosopimuksen solmineiden maiden ja alueiden sekä Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden kanssa on perustettu neuvoa-antavia sekakomiteoita. Jaoston muut pysyvät ryhmät tekevät yhteistyötä Länsi-Balkanin maissa, EU:n itäisissä naapurivaltioissa, Japanissa, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maissa ja Latinalaisen Amerikan maissa toimivien vastaavien elinten kanssa sekä Euro Välimeri-kumppanuuden puitteissa. Brasilian, Intian ja Kiinan kanssa on perustettu kansalaisyhteiskunnan pyöreän pöydän ryhmät. Ihmisoikeudet ja kansainvälinen kauppa ovat monipuolisesti läsnä jaoston työskentelyssä. 43

44 Neuvoa-antava valiokunta teollisuuden muutokset (CCMI) Puheenjohtaja: Jorge Pegado Liz (Portugali, ryhmä III) Neuvoa-antavan valiokunnan työskentelyn pohjana on Euroopan hiili- ja teräsyhteisön neuvoa-antavan komitean 50 vuoden aikana hankkima kokemus konsultatiivisesta vuoropuhelusta. Nykyisen valiokunnan vastuualuetta on laajennettu kattamaan kaikki teollisuudenalat. Neuvoa-antava valiokunta on Euroopan unionin toimielinjärjestelmässä ainutlaatuinen elin. Sen tehtävänä on katsoa tulevaisuuteen ennakoiden ja analysoiden odotettavissa olevaa kehitystä. Tavoitteena on luoda rakentava yhteinen strategia teollisuuden muutosten hallintaan ja pyrkiä tasapainoon sosiaalisesti hyväksyttävissä olevan lähestymistavan ja Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämisen välillä. 44

45 Eurooppa ohjauskomitea Puheenjohtaja: Joost van Iersel (Alankomaat, työnantajien ryhmä) Eurooppa strategia ja talouskriisin aiheuttamat ennennäkemättömät haasteet ovat synnyttäneet koko kansalaisyhteiskunnalle tarpeen tehdä syvällistä yhteistyötä. ETSK on perustanut Eurooppa ohjauskomitean, jonka kautta kansalliset talous- ja sosiaalineuvostot pääsevät osallistumaan tiiviisti Eurooppa strategian puitteissa toteutettavien uudistusten arviointiin. Ohjauskomitea keskittyy hyvien työskentelymenetelmien vaihdantaan, vertailuarvioiden tekemiseen ja verkottumiseen eri teema-aloilla. Kansalaisyhteiskunnan edustajat käsittelevät myös toimia, joihin eri sidosryhmät voisivat ryhtyä suunnitellessaan ja tukiessaan uudistusten toteuttamista jäsenvaltioissa. Näitä ovat muun muassa globaalit haasteet sekä viestinnälliset ja hallintonäkökohdat. 45

46 4.4 Budjettiryhmä, viestintäryhmä ja kvestoriryhmä ETSK:ssa on kolme tietyistä hallinnollisista tehtävistä vastaavaa erityisryhmää: Budjettiryhmä on työvaliokunnan nimeämä ryhmä, joka avustaa sitä varainhoito- ja budjettiasioita koskevassa päätöksenteossa. Viestintäryhmä on työvaliokunnan nimeämä ryhmä, jonka tehtävänä on ohjata komitean viestintästrategiaa ja varmistaa sen seuranta. Kvestoriryhmän nimeää komitean täysistunto, ja sen tehtävänä on seurata ja valvoa jäsensääntöjen asianmukaista täytäntöönpanoa. 46

47 4.5 Pääsihteeristö Pääsihteeri Martin Westlake johtaa ETSK:n pääsihteeristöä komitean toimipaikassa Brysselin EU-toimielinalueen ytimessä. Pääsihteeriä avustaa kaksi apulaispääsihteeriä: Wolfgang Jungk, joka vastaa lausuntotyöstä, ja Nicolas Alexopoulos, joka vastaa yleisistä asioista ja henkilöstöasioista. Komitean lausunnon laatimisprosessi Komitean lausunnot laaditaan yleensä seuraavan menettelyn mukaisesti: 1. Komitean puheenjohtajalle osoitettu lausuntopyyntö tulee useimmiten neuvostolta tai komissiolta, toisinaan myös Euroopan parlamentilta. 2. Komitean työvaliokunta päättää, minkä erityisjaoston tehtäväksi lausunnon valmistelu annetaan. 3. Erityisjaosto muodostaa keskuudestaan valmisteluryhmän (yleensä 9 jäsentä) ja nimeää esittelijän, jota avustavat asiantuntijat (enintään 4). 4. Jaosto hyväksyy lausuntoluonnoksensa valmisteluryhmän työn pohjalta yksinkertaisella enemmistöllä ja toimittaa sen komitean puheenjohtajalle. 47

48 5. Komitea hyväksyy lausunnon täysistunnossa yksinkertaisella enemmistöllä aihepiiristä vastaavan erityisjaoston esittämän tekstin pohjalta. 6. Lausunto toimitetaan neuvostolle, komissiolle ja Euroopan parlamentille ja julkaistaan myös Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Komitean oma-aloitteiset lausunnot laaditaan samaa menettelyä noudattaen, mutta ennen kuin jaosto aloittaa työnsä, oma-aloitteisen lausunnon laatimiselle on saatava täysistunnon hyväksyntä työvaliokunnan esityksestä. Architectes: Blondel - Ney - Simon 48

49 49

50 5 muuhun maailmaan 50

51 Globalisaation vaikutukset sekä EU:n ja muun maailman välisten kansainvälisten suhteiden kasvava merkitys ovat lisänneet tarvetta kehittää myös kansalaisyhteiskuntien välisiä suhteita. Kansainvälisten suhteiden uusilla toimijoilla, erityisesti järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajilla, on siis entistä tärkeämpi rooli kansainvälisistä suhteista perinteisesti vastaavien toimijoiden rinnalla. Komitea tuo näin ollen ainutlaatuisella tavalla oman panoksensa Euroopan unionin neuvoston, komission ja parlamentin rinnalla Euroopan unionin ulkosuhdetoimintaan, sillä komitea vastaa sen kansalaisyhteiskuntaa koskevasta ulottuvuudesta. Komitean tehtävät eivät rajoitu lausuntojen ja suositusten antamiseen muille EU:n toimielimille. Sillä on myös suoria yhteyksiä unionin ulkopuolisiin maihin. Se käy poliittisten päättäjien pyynnöstä tai kansainvälisten sopimusten perusteella vuoropuhelua näiden maiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajien kanssa ja auttaa luomaan maihin neuvoa-antavia rakenteellisia kokonaisuuksia. ETSK toimii näin siltana kyseisten maiden kansalaisten ja EU:n välillä sekä auttaa lujittamaan moniarvoista ja osallistumista edistävää demokratiamallia kumppanuusmaissa. 51

52 Komitea tekee yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa monilla alueilla EU:n jäsenehdokasmaissa sekä potentiaalisissa jäsenehdokasmaissa Länsi-Balkanin alueella, EU:n itäisissä naapurivaltioissa (kuten Venäjällä), Euroopan talousalueeseen kuuluvissa maissa, Välimeren alueella, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maissa sekä Latinalaisen Amerikan maissa ja Intiassa ja Kiinassa. 52

53 53

54 54 6

55 6.1 Mistä meidät löytää? ETSK:n toimipaikka sijaitsee osoitteessa Rue Belliard 99, 1040 Bryssel eli unionin muiden toimielinten (parlamentti, komissio, neuvosto) välittömässä läheisyydessä. 1 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean toimipaikka Rue Belliard / Belliardstraat 99 2 Euroopan parlamentin toimipaikka Rue Wiertz / Wiertzstraat 43 3 Euroopan unionin neuvoston toimipaikka Rue de la Loi / Wetstraat Euroopan komission toimipaikka Rue de la Loi / Wetstraat Alueiden komitean toimipaikka Rue Belliard / Belliardstraat

56 6.2 Vierailut: tervetuloa komiteaan! ETSK ottaa joka vuosi vastaan vierailijoita Euroopan unionin kaikista 27 jäsenvaltiosta. Monet vierailijoista ovat kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden jäseniä tai Eurooppaasioihin erikoistuvia opiskelijoita. Erityisen mielellämme otamme vastaan vierailijoita EU:n uusista jäsenvaltioista. Vierailun järjestämiseksi voitte ottaa yhteyttä vierailut ja julkaisut -yksikköön. Sähköposti: Vierailupyynnöt tulisi esittää vähintään kolme viikkoa ennen vierailupäivää. Pyynnössä tulee mainita vierailijaryhmän kieli, suunniteltu vierailupäivä ja osanottajien lukumäärä. Ellei toisin sovita (jos ryhmä pyytää esimerkiksi tietyn erityisalan asiantuntijan pitämää esitystä), komitean vuorovaikutteiseen esittelyyn sisältyy näkemystenvaihto sekä ETSK:n rakenteen ja toiminnan esittely. Lisäksi valotetaan ETSK:n roolia Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä. Esittelyn kesto on yhdestä kahteen tuntia. Lisätietoja on seuraavassa osoitteessa: 56

57 6.3 Internetsivut Tärkeänä viestintäkanavana ovat Euroopan talous- ja sosiaalikomitean internetsivut: Julkaisut ja muut asiakirjat Komitean lausunnot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. ETSK julkaisee kuukausittain tiedotuslehteä ETSK-info. Kunkin täysistunnon jälkeen (yhdeksän kertaa vuodessa) ilmestyy tiivistelmä täysistunnossa annetuista lausunnoista ja kaksi kertaa vuodessa muistio, jossa esitellään ETSK:n painopistealueet kullekin uudelle unionin puheenjohtajuuskaudelle siirryttäessä. Kaikki nämä julkaisut sekä komitean lausunnot ovat saatavissa komitean internetsivuilta: 57

58 Tärkeimmät julkaisut ETSK:n rooli ja toiminta Shaping Europe: Recent EESC achievements ETSK silta Euroopan unionin ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välillä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea esittäytyy Kaikki rakentamaan kestävää Eurooppaa: puheenjohtaja Nilssonin työohjelma The priorities of the EESC during the Belgian Presidency of the Council of the European Union The European Economic and Social Committee during the Hungarian Presidency, January-June 2011 History of the EESC, Fifty years of participatory democracy Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta A Better Partnership for a Better Development How to organise a Stakeholders Forum CESlink talous- ja sosiaalineuvostojen välinen verkkoyhteistyö Yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus The contribution of the EESC to the EU consumer policy Pharmaceutical package the EESC stance Contribution of the EESC on European Innovation policy Improving the EU regulatory framework upstream and downstream of the legislative process Talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus Territorial Cohesion The Committee on reform of the Structural Funds and the strategic guidelines for cohesion policy Developing the Partnership Principle in EU Cohesion Policy Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus European Integration Forum Immigration: integration and fundamental rights Higher Education and Entrepreneurship Ulkosuhteet The EESC and the Mediterranean Organised civil society in Armenia, Azerbaijan and Georgia, including their relations with the European Neighbourhood Policy (tutkimus) Leaflet on the EESC External Relations activities Leaflets on the EESC activities in Euromed, Latin America, ACP, Western Balkans, Eastern Neighbours, Asia, Trade, Turkey 58

59 Liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta TEN Section: Transport TEN Section: Energy TEN Section: Infrastructure TEN Section: Information Society TEN Section: Activities in the field of services of general interest and infrastructure TEN Section: Recent Achievements Europe s Energy Transformation What Energy Policy for Europe? Key points of recent EESC opinions Conference Public services: The role of civil dialogue in provision of quality economic and social services Teollisuuden muutokset Relocation Challenges and opportunities The Consultative Commission on Industrial Change (CCMI) The Future of the Textile, Clothing and Footwear sectors in Europe Comparison of industrial transformation models in the new Member States Eurooppa-asioista tiedottaminen Living Europe What NEXT Forever Young Lissabonin strategia 58 concrete measures to ensure the success of the Lisbon Strategy Lissabonin strategian toteuttaminen. Eurooppa-neuvoston pyynnöstä laadittu kokoava raportti (23. ja 24. maaliskuuta 2006 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle toimitettu selonteko) Uudistettu Lissabonin strategia : järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan rooli (13. ja 14. maaliskuuta 2008 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle toimitettu selonteko) Kestävä kehitys SDO Sustainable Development Observatory Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö NAT Section for Agriculture, Rural Development and the Environment The EESC and the framework directive review: New Challenges in Water Policy 59

60 ETSK online: Anna-Maria Darmanin Puheenjohtajan kannanotto Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Vierailut ja julkaisut -yksikkö P F Rue Belliard / Belliardstraat Bruxelles / Brussel BELGIQUE / BELGIË EESC FI QE FI-C ISBN Euroopan unioni, 2011 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. doi: /74727 Brysselin alueen ympäristövirasto myönsi vuonna 2009 ETSK:lle arvostetun Ecodynamic Enterprise -merkin. ETSK sai korkeimman mahdollisen eli kolmen tähden merkin. Merkin tarkoituksena on antaa tunnustusta yrityksille niiden ympäristönsuojelullisista suorituksista. FI