Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1

2 IV lisätalousarvioesitys 2015, Ministeriön ehdotus EI JULKINEN kunnes VM:n kanta on allekirjoitettu JulkL (621/1999) 6.1 :n 4 k Suojaustaso IV Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa palkkausmenojen siirtona momentilta ja vähennyksenä euroa kertaluonteisten investointien siirtona momentille IV lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää ydinenergiatutkimuksen infrastruktuurien rakentamisesta, ylläpidosta ja jäsenmaksuista sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen. Valtuus Vuonna 2015 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä enintään euron arvosta. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Valtuudesta euroa aiheutuu ydintutkimusreaktorin jätehuoltosuunnitelman kokonaiskustannusarvion noususta johtuen päätöksestä palauttaa käytetty ydinpolttoaine Yhdysvaltoihin sekä aktivoituneen purkujätteen pitkän välivarastointivaiheen ja loppusijoituksen epävarmuustekijöistä. Valtuudesta euroa (vuosien osuudet) aiheutuu vanhan koereaktorin Otakaari 3:ssa sijaitsevien ydinturvallisuustutkimustilojen puhdistukseen liittyvistä menoista ja euroa (vuosien osuudet) CEA:lle (Ranskan vaihtoehtoisten energioiden ja ydinenergia komissio) toimitettavien Jules Horowitz -materiaalintutkimusreaktorin mittaus- ja koelaitteistojen toimituksista ja niiden kohonneiden kustannusten Suomen osuudesta. Arviomääräraha sisältää korvauksen yhtiölle hankintojen ja arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä vuodesta 2015 lähtien Vuoden 2015 sitoumukset: Ydinjätehuoltomaksu Otakaari 3 -tutkimustilojen puhdistus :22 Sivu 1

3 IV lisätalousarvioesitys 2015, Ministeriön ehdotus EI JULKINEN kunnes VM:n kanta on allekirjoitettu JulkL (621/1999) 6.1 :n 4 k Suojaustaso IV Yhteensä vuodesta 2015 lähtien Jules Horowitz -materiaalitutkimusreaktori Menot yhteensä IV lisätalousarvio Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 41. Valtionavustus yritysten kansainvälistymisen ja kasvun edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää erityisavustuksen lisäksi myös yleisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) ja ministeriön antamien erillisten valtionavustusehtojen mukaisesti: 2) yritysten kansainvälistä liiketoimintaa sekä Suomeen suuntautuvia investointeja ja matkailua edistävään Team Finland -palveluihin ja -toimintaan 3) kolmevuotisen pk-yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, matkailua ja ulkomaisia investointeja vauhdittavan ohjelman toteuttamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön laajentaminen myös yleisavustukseksi mahdollistaa hallinnon keventämisen ohjelmamuotoisissa toimenpiteissä. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa IV lisätalousarvio 2015 I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu tarkentuneista vuoden lopun korko- ja valuuttakurssimuutoksia koskevista menoarvioista IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Momentilta vähennetään euroa. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osa :22 Sivu 2

4 IV lisätalousarvioesitys 2015, Ministeriön ehdotus EI JULKINEN kunnes VM:n kanta on allekirjoitettu JulkL (621/1999) 6.1 :n 4 k Suojaustaso IV keyhtiölain mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella. S e l v i t y s o s a : Vähennys johtuu lainavaltuuksilla rahoitettujen hankkeitten arvioitua hitaammasta toteutumisesta IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu Nokian ja Nokiaan kytköksissä olevien yritysten irtisanomisten perusteella Euroopan globalisaatiorahastosta saadun rahoituksen palautuksesta. Hanke ei ole toteutunut täysimääräisenä, joten EU:lle palautettava osuus on euroa, josta euroa voidaan kattaa aiemmin saadulla lisärahoituksella. EU:n rahoitusosuus on ollut puolet rahoitussuunnitelmasta. Saadut tulot on kirjattu momentille IV lisätalousarvio I lisätalousarvio 2015 talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve johtuu FINAS-akkreditointipalvelujen menoista Mittatekniikan keskuksen lakkauttamisen yhteydessä IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentilta vähennetään euroa :22 Sivu 3

5 IV lisätalousarvioesitys 2015, Ministeriön ehdotus EI JULKINEN kunnes VM:n kanta on allekirjoitettu JulkL (621/1999) 6.1 :n 4 k Suojaustaso IV S e l v i t y s o s a : Vähennys aiheutuu ohjelmakauden arvioitua myöhäisemmästä käynnistymisestä sekä ohjelmakauden hankkeiden ennakoitua pienemmistä maksatuksista vuodelle Vähennyksestä euroa arvioidaan kohdentuvan rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Energiapolitiikka 40. Energiatuki (arviomääräraha) Momentilta vähennetään euroa. S e l v i t y s o s a : Vähennys aiheutuu merituulivoimahankkeen viivästymisestä IV lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha) Momentilta vähennetään euroa. S e l v i t y s o s a : Vähennys aiheutuu hankkeiden viivästymisestä IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös 2013 tilinpäätös 44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) Momentilta vähennetään euroa. S e l v i t y s o s a : Vähennys aiheutuu metsähakesähkön tuotantoarvion tarkistuksesta IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös :22 Sivu 4

6 IV lisätalousarvioesitys 2015, Ministeriön ehdotus EI JULKINEN kunnes VM:n kanta on allekirjoitettu JulkL (621/1999) 6.1 :n 4 k Suojaustaso IV 70. Kotouttaminen 30. Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu pakolaisten vastaanotosta maksettavien korvausten arvioitua suuremmasta määrästä IV lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös :22 Sivu 5

7 Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha) Momentti on uusi. Momentille ehdotetaan määrärahaa euroa ja sitomisvaltuutta euroa. 1. VTT:n FiR 1 -tutkimusreaktorin alasajosta aiheutuvaan lisämaksu valtion ydinjätehuoltorahastolle 2,162 milj. euroa. Merkittävimmät syyt kustannusten nousun taustalla ovat käytetyn ydinpolttoaineen palauttaminen Yhdysvaltoihin, ja sen kasvanut kustannus, sekä aktivoituneen purkujätteen pitkän välivarastointivaiheen ja loppusijoituksen epävarmuustekijät. Tutkimusreaktorin ydinpolttoaine poikkeaa olennaisesti Posivan loppusijoitushankkeeseen Olkiluodossa sisältyvästä ydinvoimalaitosten käytetystä polttoaineesta. Tutkimusreaktoripolttoaineen palauttamista koskee erityinen Yhdysvaltain energiaministeriön (DOE) ohjelma. Tällä hetkellä palautusta ei vielä voida toteuttaa kansallisen Idahossa toimivan ydintutkimuskeskuksen haltuun. Ulkoministeriö on välittänyt asiaa koskevan notifikaation ( ) DOE:lle. Tavoitteena on saada palautussopimus vuoden 2016 aikana, jonka jälkeen sovitaan kuljetuksen yksityiskohdat ja hankitaan sille viranomaishyväksyntä. Purkujätteen käsittelystä VTT solmii yhteistyösopimukset ydinvoimayhtiöiden kanssa. VTT:n vastuu ydinjätehuollon turvallisuudesta säilyy ydinenergialain mukaan loppusijoitustilojen sulkemiseen saakka eli useita vuosikymmeniä. TEM on vahvistanut VTT:lle vuoden 2015 rahastotavoitteen euroa. Valtion ydinjätehuoltorahasto on vuoden 2014 edelleen tilinpäätöksessään vahvistanut VTT:n rahasto-osuudeksi ,50 euroa (rahastossa oleva VTT:n osuus mukaan lukien osuus rahaston voitosta). Valtion ydinjätehuoltorahasto on määrännyt (VYR 11/2015) päätöksellään vahvistetun rahastotavoitteen ja VTT:n rahasto-osuuden perusteella ydinjätehuoltomaksun, yhteensä ,50 euroa, joka on suoritettu rahastolle VTT on toimittanut ministeriölle tarkennetun arvion , jossa kokonaiskustannukseksi arvioitiin euroa. Kesällä 2015 toteutettu kustannusten uudelleenarviointi korotti rahastotavoitetta (vielä vahvistamaton) ,00 euroa. Vuodelle 2015 vahvistettu ja vuodelle 2016 (vielä vahvistamaton) rahastotavoite on yhteensä euroa. 2. VTT:n Otakaari 3:ssa sijaitsevien tutkimustilojen puhdistukseen 4,4 milj. euroa. FiR1 -tutkimusydinreaktorin yhteydessä olevat 1970-luvulla Otakaari 3:n rakennetut tutkimus- ja kuumakalliotilat, on purettava, siivottava ja ennallistettava. Koska tiloissa on vuosikymmenien ajan tehty ydinturvallisuuteen liittyvää tutkimusta, tilojen puhdistus vaatii merkittävän, esitetyn suuruisen rahoituksen. Rahoitus kattaa tilojen purun, tarvittavan välivarastoinnin ja puhdistuksen lisäksi huolellisen suunnittelun. 3. Jules Horowitz -materiaalintutkimusreaktorin (JHR MTR) Suomen osuuteen esitetään 4,0 miljoonaa euroa

8 Jules Horowitz -materiaalitutkimuksen koereaktorin rakentaminen aloitettiin Ranskassa 2000-luvun alussa. Suomi on sitoutunut hankkeeseen valtion tasolla. JHR on nimetty kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle. Hankkeen toteutusvastuu on annettu VTT:n hoidettavaksi. Osana JHR-hankketta VTT:n johtama konsortio tulee toimittamaan mittalaitteita CEA:lle Jules Horowitz -testausreaktoriin Cadaracheen, Ranskaan. Hankkeen alkuperäinen kustannusarvio oli 10 milj. euroa. VTT:n vastuu alihankkijoiden työstä sekä vastuu monimutkaisten laitteiden toimivuudesta lisäävät merkittävästi VTT:n projektin riskiä. Suomessa tehty työ ja hankinnat arvotetaan vuoden 2005 tasolle kerran vuodessa indeksillä, joka perustuu Ranskan teollisuusindekseihin ja jonka kaikki JHR-konsortion jäsenet ovat hyväksyneet. Rahan arvon muuttuminen aiheuttaa sen, että 10 milj. euroa vuoden 2005 tasossa tarkoittaa nykyrahassa noin 12 milj. euroa. Projektin alussa VTT ja CEA sopivat, mitkä laitteistokokonaisuudet VTT toimittaa. Projektin edetessä raakaaine- ja valmistuskustannukset ovat nousseet. Lisäksi on käynyt selväksi, että laitetoimitukset ylipäätään ja erityisesti ydinvoima-laitoksiin edellyttävät merkittävää laadunhallintajärjestelmän muutosta normaalisti VTT:llä käytössä olevaan järjestelmään. Näitä kuluja ei voida sisällyttää täysimääräisesti hankkeen kustannuksiin. Laadunhallinta tarkoittaa myös VTT:n osalta mittavaa alihankkijoiden laadunvarmistusta, mihin liittyy Ranskan viranomaisen asettama velvoite erillisen surveillance-ohjelman perustamisesta valvomaan alihankintojen laatua (ns. INB 12 ORDER). JHR-hanke tulee maksamaan Suomelle tämän hetkisen arvion mukaan rakennusvaiheessa n. 14 milj. euroa (ilman arvonlisäveroa) eli 4 milj. euroa alkuperäistä kustannusarviota enemmän.

9 41. Valtionavustus yritysten kansainvälistymisen ja kasvun edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentin perusteluja ehdotetaan muutettavaksi siten, että määrärahaa saa käyttää erityisavustuksen lisäksi myös yleisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) ja ministeriön antamien erillisten valtionavustusehtojen mukaisesti: 2) yritysten kansainvälistä liiketoimintaa sekä Suomeen suuntautuvia investointeja ja matkailua edistävään Team Finland -palveluihin ja -toimintaan 3) kolmevuotisen pk-yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, matkailua ja ulkomaisia investointeja vauhdittavan ohjelman toteuttamiseen. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. Ohjelmamuotoiset toimenpiteet rahoitetaan useilla eri hankepäätöksillä. Vuoden 2014 talousarvion määrärahoilla on tähän mennessä (lokakuusta 2014 ) tehty kaikkiaan 36 rahoituspäätöstä. Ohjelmista 33 on Finpron hallinnoimia, joille rahoituspäätökset on tehty. Rahoitetut hankkeet ovat laajoja ja luovat suuren hallinnollisen taakan niin ohjelmien toteuttajille kuin rahoittavalle viranomaiselle. Rahoitetut ohjelmat sisältävät huomattavilta osin sellaisia toimia, joita voitaisiin rahoittaa myös yleisavustuksena nykyisin valtion yleisavustusta saaville kansainvälistymistä edistäville yhteisöille (kuten Finpro). Tämän vuoksi olisi tarkoituksenmukaista mahdollistaa valtionavustuksen myöntäminen myös yleisavustuksena. Tällöin avustuksia voitaisiin myöntää yleisavustuksena laajempiin kokonaisuuksiin (ohjelmatoimintaan), jota voitaisiin ohjata valtioapuyhteisöjen tulos- ja omistajaohjauksen keinoin. Yleisavustuksen myöntäminen useista ohjelmista koostuvaan ohjelmatoimintaan mahdollistaisi myös ohjelmien resurssien (henkilöstö, ostopalvelut jne.) tehokkaamman yhteiskäytön ohjelmien välillä. Hallinnollisen taakan vähentäminen mahdollistaisi ohjelmien toteuttajaorganisaatioiden työpanoksen keskittymisen hallinnollisten töiden sijasta enemmän ohjelmien operationaaliseen toteuttamiseen. Rahoittavalle viranomaiselle tämä mahdollistaisi keskittymisen enemmän strategisempaan kehittämistyöhön.

10 Lainat viennin jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) Momentille ehdotetaan lisäystä euroa. Lisäystarve aiheutuu tarkentuneista vuoden lopun valuuttakurssi- ja korkomuutoksia koskevista menoarvioista. Rahoitusmarkkinakriisin seurauksena otettiin Suomessa tilapäisesti käyttöön vientihankkeiden ns. jälleenrahoitusmalli vuosiksi viennin ja kotimaisten alustoimitusten rahoitukseen. Suomen Vientiluotto Oy on jälleenrahoittanut OECD-ehtoisia koti- ja ulkomaisten luotto- ja rahoituslaitosten suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämiä ostajaluottoja. Jälleenrahoituksen ehtona on Finnveran vientitakuu tai alustakaus. Suomen Vientiluotto Oy on rahoittanut väliaikaisen jälleenrahoitusjärjestelmän piiriin hyväksytyt hankkeet Valtiokonttorin myöntämillä lainoilla luottoaikojen loppuun asti. Uusia luottoja ei ole voitu enää myöntää lokakuun 2012 jälkeen, jolloin Finnveran varainhankinnalla tapahtuva luottojen rahoitustoiminta käynnistyi (laki 1543/2011). Vuotta 2015 koskevien talousarviovalmistelujen yhteydessä Valtiokonttorin jälleenrahoitustoimintaan liittyvät meno- ja tulopuolen laskelmat perustuivat viime keväänä vallitsevaan EUR/USD -valuuttakurssiin ja korkotasoon. Valtiokonttori on arvioinut elokuussa tekemässä laskelmassaan, että momentin menot olisivat kuluvana vuonna yhteensä euroa. Valuuttakurssi- ja korkokehitys aiheuttaa jatkuvasti muutoksia määrärahaan sekä menopuolelle ( ) että vastaavasti tulopuolen momenteille ( /Korot muista lainoista ja /Muiden lainojen lyhennykset). Kaikkien jäljellä olevien jälleenrahoituslainojen nostojen on tarkoitus tapahtua vuoden 2015 kuluessa. Tämän jälkeen momentille aiheutuu silti vielä tulevinakin vuosina suojaustoimenpiteisiin liittyviä menoja (liittyen lainakannan hoitamiseen) arviolta vuoteen 2023 saakka.

11 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) 1. Momentilta ehdotetaan vähennettäväksi määrärahaa euroa. 2. Lisäksi momentin perusteluja ehdotetaan täydennettäväksi siten, että Valtiokonttorilla olisi oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain mukaisesti. Valtiokonttorilla tulisi olla myös mahdollisuus sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voitaisiin tehdä vain muiden velkojien suostumuksella. 1. Tekesille myönnettiin vuosina 2014 ja 2015 lisävaltuuksia 60 milj. euroa tiettyihin kohdennettuihin erityisalueisiin. Rahoituspäätösten tekeminen on painottunut näiden osalta vuoteen 2015, joten hankkeisiin liittyvät maksatukset painottuvat tuleville vuosille. Tästä syystä arviomäärärahaa voidaan tässä lisätalousarviossa vähentää eurolla. 2. Muutos selkeyttäisi lainojen hallinnointia, koska vieraan pääomanehtoiset lainat voidaan maksaa takaisin vapaasti, toisin kuin pääomalainat, joita koskevat osakeyhtiölain edellytykset yhtiön taseasemasta ennen takaisinmaksua. Valtion asema velkojana paranisi, koska pääomalainat ovat viimesijaisia velkoja.

12 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2v) Momentin määrärahaan ehdotetaan lisäystä euroa. Lisämäärärahan tarpeen aiheuttaa Nokian ja Nokiaan kytköksissä olevien yritysten irtisanomisten perusteella Euroopan globalisaatiorahastosta aikanaan saadun rahoituksen palautukset. Hanke ei ole toteutunut täysimääräisenä, joten EU:lle palautettava osuus on yhteensä euroa, josta euroa voidaan kattaa aiemmin saadulla lisärahoituksella momentilla (III LTA 2012: euroa; TA 2013: euroa; LTA 2013: euroa = yhteensä euroa). EU:lta saatu rahoitus on kirjattu tulomomentille, mutta palautus joudutaan tekemään momentilta

13 EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentilta ehdotetaan vähennettäväksi määrärahaa euroa. Määrärahatarpeen väheneminen aiheutuu ohjelmakauden arvioitua myöhäisemmästä käynnistymisestä. Hankkeiden maksatuspäätöksiä on voitu tehdä sähköisessä tietojärjestelmässä suunniteltua myöhemmin, minkä vuoksi maksatusmäärärahan tarve vuodelle 2015 on 30 milj. euroa ennakoitua pienempi ja siirtyisi tämän hetkisen arvion mukaan maksettavaksi vuonna Ohjelmakauden maksatukset eivät tule toteutumaan odotetusti. Erityisesti yritystuissa ohjelmakauden toteuma on jäämässä 30 milj. euroa ennakoitua pienemmäksi. Vähennykset perustuvat rakennerahasto-ohjelmien hankkeita rahoittavien viranomaisten syyskuun 2015 alussa toimittamiin arvioihin maksatusten kertymisestä vuonna 2015.

14 Energiatuki (arviomääräraha) Momentilta ehdotetaan vähennettäväksi määrärahaa euroa. Merituulihankkeen aikataulu on viivästynyt ja maksatukset siirtyvät vuodella eteenpäin. Kokonaisuutena merituulivoiman maksatuksiin on alun perin budjetoitu 10 milj. euroa vuodelle 2015 ja 2016, joten vuodelta 2015 käyttämättä jäävä arviomääräraha tulee huomioida julkisen talouden suunnitelmassa vuodelle 2017.

15 LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha) Momentilta ehdotetaan vähennettäväksi määrärahaa euroa. Manga LNG Oy:n Tornion Röytän satamaan rakennettavan terminaalihankkeen maksatukset siirtyvät vuodella eteenpäin ja Oy AGA Ab:n Rauman satamaan rakennettava terminaalihanke viivästyy. LNG-terminaalien investointituki (TAE 2015 perusta) Yhteensä Valtuus Arviomääräraha LNG-terminaalien investointituki TAE 2015 ( ) Yhteensä Valtuus siirr. 123* 0 Arviomääräraha * 30,1 M siirtyy vuodelle 2015 LNG-terminaalien investointituki KEHYS Valtuus Yhteensä Tehdyt päätökset 2015 Manga LNG Oy Skangass Oy Oy Aga Ab Haminan Energia Käyttämättä Arviomääräraha M 11,7 41,7 25,5 13,9 92,9

16 Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) Momentilta ehdotetaan vähennettäväksi määrärahaa euroa. Vähennys pääosin aiheutuu metsähakesähkön tuotantoarvion tarkistuksesta. Arvio on muuttunut GWh:sta GWh:iin. TA 2015 Päivitetty arvio Tuulivoimalat Biokaasuvoimalat Metsähakevoimalat Puupolttoainevoimalat Yhteensä

17 Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha) Momentille ehdotetaan lisäystä euroa. Vuoden 2015 talousarviossa ja vuoden 2015 I lisätalousarviossa momentille on osoitettu yhteensä euroa. ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) on maksanut kunnille korvauksia mennessä pakolaisten vastaanotosta 44,2 milj. euroa. Lisäksi kunnat ovat lähettäneet KEHA-keskukseen 30,4 miljoonan euron edestä korvaushakemuksia, jotka eivät vielä näy kirjanpidossa. Määrärahan käyttö ja maksua odottavien korvausten yhteismäärä on arviolta 77 % momentille myönnetystä määrärahasta. Kuntien korvaushakemukset ovat aiempina vuosina painottuneet vuoden viimeisiin kuukausiin. Vuonna 2013 momentin arviomääräraha ylitettiin 7,1 milj. eurolla ja vuonna ,9 milj. eurolla. Edellisten vuosien ylitysten, tämän hetkisen käytön sekä ELY-keskusten tekemien arvioiden perusteella määrärahan koko vuoden tarve tulee olemaan myönnettyä määrärahaa suurempi. Vuonna 2015 määrärahaa arvioidaan tarvittavan noin 9,4 milj. euroa jo myönnettyä enemmän. Kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) mukaisesti momentilta maksetaan kunnille pakolaisten vastaanotosta ja kotoutumista edistävien toimenpiteiden järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia laskennallisen perusteen tai todellisten kustannusten mukaan (toimeentulotuki, tulkkipalvelut, alaikäisten huolto, erityiskustannukset).