MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2014"

Transkriptio

1 MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2

3 SISÄLLYS 1 2 TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Vuoden 2014 toiminnan arviointi Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Keskushallinto Kasvatus- ja sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen tuloarvioiden

4 toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Eriytettyjen yksiköiden tilinpäätöslaskelmat TALOUDELLISTEN TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITESARJOISTA. 94 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS... 95

5 Toimintakertomus 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Viime vuotta kuvailisin epävarmuuden, selvitysten ja pysähtyneisyyden vuodeksi. Kuntarakenneselvitys työllisti päättäjiä ja viranhaltijoita koko vuoden ja se vei voimavaroja kunnan tavanomaiselta kehittämistyöltä. Myös kuntien välinen yhteistyö oli poikkeuksellisen hiljaista; uusia hankkeita ei lähtenyt valmisteluun, kun odoteltiin jotakin suurempaa. Valmisteilla oleva sote-rakenteen uudistus lisäsi osaltaan epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Vaikka nyt lakiesitystä ei hyväksyttykään, uudistus on tulossa ja toteutuessaan se tulee muuttamaan merkittävästi kuntien toimintaa. Samaan aikaa suurten rakenteellisten uudistusten kanssa kunnissa kamppailtiin yhä heikkenevän talouden haasteiden parissa. Yleinen taloustilanne pysyi heikkona, työllisyys heikkeni ja mm Ukrainan tilanne lisäsi Euroopan laajuista taloudellista epävarmuutta. Heti alkuvuodesta kunnanhallituksen asettama työryhmä ryhtyi etsimään keinoja Mynämäen kunnan talouden tasapainottamiseksi tulevina vuosina. Valtionosuudet pienevät, verotulojen kasvu on hidasta ja lakisääteisten palvelujen järjestäminen maksaa yhä enemmän. Taseeseen kertynyt ylijäämä hupenee nopeasti. Yhteinen näkemys on, että talous tulee pitää tasapainossa, mutta keinoista sen saavuttamiseen ei ole löytynyt yhteistä linjaa. Työ jatkuu edelleen. Myös lainsäädännön muutokset edellyttävät uudistumista. Positiivista yleiseen tilanteeseen nähden oli, että rakentaminen kunnassa jatkui. Rakennuslupia uusille asuintaloille myönnettiin 16. Kunta luovutti 9 omakotitonttia, mikä on 2 enemmän kuin edellisenä vuonna. Teollisuustontteja myytin 4. Asukasmäärä laski edelleen. Kuolleisuus ylitti viime vuonnakin syntyvyyden 16 hengellä. Kuntien välinen muutto oli edelleen suurinta Turun, Raision, Maskun ja Mynämäen välillä. Vapaita tontteja ja erilaisia asuntoja on hyvin tarjolla eri puolilla kuntaa. Pikkulaurin päiväkoti valmistui ja 5 osastoa pääsi muuttamaan uusiin tiloihin syksyllä. Laajennusosan rakennustyöt jatkuvat. Lukion menestys jatkui valtakunnallisissa vertailuissa. Kunnan tuloveroprosentti nostettiin vuodelle 2014 yhdellä prosenttiyksiköllä eli 20,50 %:iin. Tuloveron tuotto oli 3,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vertailuun vaikuttaa vuonna 2013 voimaan tullut tilityslain muutos, jonka seurauksena kunnille tilitettiin normaalia enemmän veroja. Kaikki verotulot yhteensä kasvoivat 4,6 %. Valtionosuusleikkausten takia valtionosuudet vähenivät 4,1 %. Toimintatuotot kasvoivat 2,0 % ja toimintakulut kasvoivat 2,4 %. Suurin syy kulujen kasvuun oli sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvu. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat 54,9 % kunnan menoista. Vuosikate oli euroa eikä riittänyt kattamaan poistoja. Alijäämää kertyi 1,9 milj. euroa. Vuoden 2014 alijäämän jälkeen taseeseen jää aikaisemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää 2,9 milj. euroa. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 4,3 milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit olivat Pikkulaurin päiväkoti ja Huolin kevyenliikenteenväylän rakentamisen aloittaminen. Pitkäaikaisen lainan määrä vuoden lopussa oli euroa/asukas, mikä on edelleen alle valtakunnallisen keskiarvon euroa/asukas. Kunnan lainamäärässä ei ole huomioitu maksuvalmiuden turvaamiseksi käytettävää lyhytaikaista luottoa. Epävarmuus on tullut jäädäkseen ja meidän on opittava sitä sietämään. Se edellyttää joustavuutta ja nopeutta päätöksentekoon sekä ennakkoluulotonta suhtautumista uudistuksiin. Tässä meillä kaikilla on vielä opeteltavaa. Kiitos päättäjille ja henkilökunnalle kuluneesta vuodesta yhdessä eteenpäin! kunnanjohtaja 5

6 Toimintakertomus 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden 2014 aikana kunnan organisaatiossa ei tapahtunut muutoksia. Kunnan sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Perusturvakuntayhtymä Akseli. Kunnanvaltuuston jäsenet toimikaudella ovat seuraavat: Pj Alatalo Juuso, SDP I vpj Kitola Arja, KOK II vpj Lehtonen Aarne, KESK III vpj Karkoinen Kimmo, PS Puheenjohtajiston toimikausi on kaksi vuotta eli vuodet Jäsenet Aalto Jari, VAS, SIT Argillander Miska-Alexander, SIT ( asti) Hannula Juhani, PS Huiskala Marjaana, KESK Huuskonen Petteri, KESK Hyrsky-Heikkilä Anna-Liisa, KESK Iltanen Marko, KESK Immonen Mikko, VAS Jaakkola Marianne, KOK Jaakola Timo, KESK Kaasinen Sakari, KOK Kantonen Jorma, PS Kylänpää Miia, VIHR Laine Tapani, KESK Laitinen Taina, SDP Lassila Hanne, KESK Lehto Ari-Pekka, KESK Lehtonen Esko, KOK Maisila Päivi, KESK Myllymäki Pekka, KESK Rautiola Leena, VAS ( alkaen) Rippstein Katja, SDP Saastamoinen Merja, SDP Sainio Hannu, PS Setälä Marko, KOK Strand Eeva, SDP Tamminen Ari, VAS Valtanen Suvi, KESK Vanhanen Juha, KOK Varjonen Petri, SDP Vänni Hanna, KOK Yrjälä Kari-Matti, KESK Kunnanhallituksen jäsenet toimikaudella ovat: Pj I vpj II vpj III vpj Jäsenet Myllymäki Pekka Vanhanen Juha Nuutamo Antti Tamminen Ari Hyrsky-Heikkilä Anna-Liisa Jaakola Timo Kantonen Jorma 6

7 Toimintakertomus Lassila Hanne ( alkaen) Luotonen-Virtala Minna ( asti) Maisila Päivi Strand Eeva Vänni Hanna Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä kunnanjohtaja hallintojohtaja Kunnan organisaatio koostuu kunnanvaltuustosta, kunnanhallituksesta ja neljästä lautakunnasta. KUNNANVALTUUSTO Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Kunnanhallitus Kasvatus- ja sivistyslautakunta Tekninen lautakunta yleishallinto - taloushallintoyksikkö Perusturvakuntayhtymä Akseli erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto hallinto opetustoimi varhaiskasvatus kulttuuri- ja vapaaaikatoimi tilalaitos kunnallistekniikka - vesihuoltolaitos rakennusvalvonta ja ympäristötoimi Tilivelvollisia ovat toimielinten (pl. valtuusto) jäsenet, toimielinten esittelijät sekä tulosalueiden ja tulosyksiköiden päälliköt. 7

8 Toimintakertomus Osastot ja osastopäälliköt Toimiala Osasto Osastopäällikkö Keskushallinto Sivistystoimi Tekninen toimi Hallinto-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto Hallintojohtaja Marja Kärkkäinen Kasvatus- ja sivistysjohtaja Laura Päiviö-Häkämies Tekninen johtaja Timo Oja 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittaa lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu, mikä kohdistuu ennen muuta kuntatalouteen. Talouskasvu jatkuu vaimeana myös lähivuosina niin, että kasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Rahoitusaseman koheneminen on hyvin hidasta tulevina vuosina. Julkisen talouden velka suhteessa kokonaistuotantoon nousee korkeammaksi kuin vuosikymmeniin, eikä velkasuhde taitu ennustejaksolla. Julkisyhteisöjen alijäämän arvioidaan pysyvän pienempänä kuin 3 prosentin viitearvo, sen sijaan velkasuhde on ylittämässä 60 prosentin rajan. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Menoaste eli menojen suhde kokonaistuotantoon on noussut hyvin korkeaksi viime vuosina ennen muuta BKT:n hitaan kasvun vuoksi, mutta menoastetta nostavat myös mm. työttömyydestä aiheutuvat menot. Veronkorotukset nostavat puolestaan veroastetta eli verojen suhdetta kokonaistuotantoon. Valtiontalous on v suuresti alijäämäinen jo kuudetta vuotta peräkkäin eikä alijäämä ole olennaisesti pienenemässä kahtena seuraavana vuotenakaan. Tämä johtuu ennen muuta pitkittyneestä matalasuhdanteesta; sopeutustoimet ovat osaltaan estäneet alijäämän syvenemistä. Eri vaiheissa päätetyt sopeutustoimet purevat sekä tulo- että menopuolella ja pienentävät valtiontalouden alijäämää. Samalla hiljalleen viriävä mutta edelleen vaimea talouskasvu nopeuttaa verotulojen kasvua. Alijäämä pienenee edelleen v Valtionvelka kohoaa yli 100 miljardiin ennustejaksolla. Kuntatalous pysyy lähivuosina kireänä. Veropohjien vaimea kehitys sekä osana valtion sopeutustoimia toteutetut valtionosuusleikkaukset hidastavat kuntien tulojen kasvua. Toisaalta kustannustason maltillinen nousu rajoittaa menojen kasvua. Vaikean taloustilanteen pakottamana kunnat jatkavat menojen kasvua hillitseviä toimia v Huomattava osa kunnista myös nostaa veroprosenttejaan. Sopeutustoimet eivät kuitenkaan riitä supistamaan paikallishallintosektorin alijäämää. Kuntatalouden velka jatkaa kasvuaan. Työeläkerahastojen ylijäämä suhteessa BKT:hen heikkenee kuluvan ja viime vuoden noin parista prosentista reiluun prosenttiin vuosina Eläkeläisten määrän ja keskimääräisen eläketason nousu kasvattavat eläkemenoja ennustejaksolla. Hallituksen päätös rajoittaa eläkeindeksien korotus 0,4 prosenttiin hillitsee eläkemenojen kasvua v Samaan aikaan valtion eläkerahastosta suoritettava ylimääräinen 500 milj. euron tuloutus valtiolle kuitenkin lisää rahaston menoja kertaluonteisesti. Eläkemaksujen korotukset pitävät yllä maksutulojen kasvua v palkkasumman hitaasta kehityksestä huolimatta. Eläkeneuvotteluissa sovittu tilapäinen 0,4 prosenttiyksikön alennus TyEL-maksuun leikkaa työeläkerahastojen maksutuloja v Vaikka eläkevarojen arvon on noussut voimakkaasti viime aikoina, työeläkerahastojen omaisuustulot ovat pienentyneet matalan korkotason vuoksi. Korkotason odotetaan pysyvän matalana myös vuosina , mikä heikentää arviota omaisuustulojen kehityksestä merkittävästi. Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot ja menot ovat lähellä tasapainoa koko ennustejakson. Työttömyysmenot ovat jatkaneet kasvuaan kuluvana vuonna, mutta kehityksen odotetaan taittuvan ensi vuonna, kun työttömyyden kasvu tasaantuu. Vuonna 2016 työttömyysmenojen odotetaan kääntyvän selkeään laskuun. Sosiaalietuuksien ja -avustusten indeksikorotusten rajoittaminen 0,4 prosenttiin hidastaa muiden sosiaali- 8

9 Toimintakertomus rahastojen menojen kasvua v Lähde: VM:n Taloudellinen katsaus Talvi 2014 Kuntatalous Kuntien vuosikatteet heikkenivät 1,6 prosenttia, johon vaikutti muun muassa valtionosuuksien pieneneminen 1,3 prosentilla. Sitä vastoin kuntien toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna hyvin maltillisesti, 1,0 prosenttia. Kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisvuotta vähemmän, vain 1,5 prosenttia toimintakulujen kasvun hidastumisen ansiosta. Kuntien verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen kasvu hidastui edellisvuodesta 1,4 prosenttiin. Kuntien valtionosuuksien kasvu taittui, sillä ne pienenivät 105 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Verotulojen 516 miljoonan euron kasvu piti silti verorahoituksen kehityksen lievästi positiivisena. Verotulojen kasvu oli kuitenkin huomattavasti pienempää kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 1,3 miljardia euroa. Kunnista ainoastaan 14 arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi vuonna 2014, kun edellisvuoden tilinpäätöstietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 28 kunnalla. Kokonaisuudessaan vuosikatteet heikkenivät kuitenkin 1,6 prosentilla. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 miljardia euroa (7,9 %). Lainakannan kasvu hidastui edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 1,6 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna euroa. Kuntien toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 1,0 prosenttia. Kasvu hidastui merkittävästi edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 3,3 prosenttia. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3,0 prosentilla, kun taas palkkakulut laskivat lievästi 0,1 prosenttia edellisvuoden tasosta. Kuntien toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat myös edellisvuotta vähemmän. Kasvua niissä oli 1,1 prosenttia. Kuntayhtymien toimintakulut ilman liikelaitoksia pysyivät puolestaan edellisen vuoden tasolla. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3,7 prosentilla, mutta toisaalta palkkakulut pienenivät 1,1 prosenttia. Kuntayhtymien toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat 0,7 prosenttia, joka oli edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioihin vaikutti kuntalain muutos, joka velvoitti kunnat ja kuntayhtymät yhtiöittämään markkinoilla toimivat liikelaitokset ja muut yksiköt vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämän seurauksena muun muassa kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos Manner- Suomen tasolla moninkertaistui edellisvuodesta satunnaisiin eriin merkittyjen kirjanpidollisten voittojen vuoksi. Lisäksi kuntien bruttomääräiset investointimenot ja -tulot kasvoivat huomattavasti edellisvuodesta. Nettoinvestoinnit kasvoivat kuitenkin vain 1,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yhtiöittämisten lopulliset tilinpäätösvaikutukset tarkentunevat kesäkuussa julkaistavassa kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoissa. Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain, 4. neljännes 2014, Tilastokeskus 9

10 Toimintakertomus 1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2014 aikana kunnan organisaatiossa ei tapahtunut muutoksia, joten vuoden 2013 ja vuoden 2014 tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään. Toimintatuotot yhteensä kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna euroa (2,0 %). Myyntitulot kasvoivat euroa (6,7 %). Kasvu johtuu pääasiassa valtionosuusjärjestelmään liittyvien opetustoimen kotikuntakorvausten kasvusta sekä vuonna 2009 purkautuneen kansalaisopiston eläkemaksujen laskuttamisesta osakaskunnilta useammalta vuodelta. Maksutuotoissa päivähoitomaksut ovat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Liikuntatoimen maksutuottoja kertyi euroa (65,5 %) ja aamu- ja iltapäiväkerhojen maksutuottoja euroa (28,8 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Vesi- ja jätevesimaksujen maksutuotot kasvoivat euroa (9,5 %). Kasvu johtuu perusmaksun ja jätevesimaksun korotuksesta. Rakennusvalvonnan maksutuotot kasvoivat euroa (10,1 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Vuokratuottojen väheneminen eurolla (4,3 %) johtuu Mynämäen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen vuokratulojen vähenemisestä Rasekon siirrettyä toimintojansa pois Mynämäestä. Muut toimintatuotot vähenivät euroa (6,8 %). Väheneminen johtuu edellisenä vuonna terveyskeskuksen tulvavesivahingosta saadusta vakuutuskorvauksesta. Puunmyyntitulot olivat euroa ja edellisenä vuonna euroa. Käyttöomaisuuden myyntivoitot lisääntyivät edellisen vuoden eurosta euroon. Toimintakulut kasvoivat yhteensä 1,1 milj. euroa (2,4 %). Henkilöstökulut yhteensä kasvoivat euroa (1,4 %). Palkat ja palkkiot kasvoivat euroa (1,6 %) ja henkilöstösivukulut (0,8 %). Palvelujen ostot kasvoivat euroa (2,9 %). Perusturvakuntayhtymä Akselin maksuosuus nousi euroa (0,24 %). Osakaskunnat antoivat Akselin vuoden 2014 talousarviota hyväksyessään säästövelvoitteeksi 2 %. Erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 9,9 milj. euroa. Kustannukset lisääntyivät 1,3 milj. euroa (14,7 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannusten nousu johtuu osittain ensihoidon ja osan päivystyksen siirtymisestä sairaanhoitopiirin vastuulle. Ko. kustannukset jäivät pois Akselilta. Aineet, tarvikkeet ja tavarahankinnat vähenivät euroa (4,8 %). Sähkömenot vähenivät euroa (7,5 %). Lämmityskulut nousivat euroa (5,8 %). Muiden aineiden, tarvikkeiden ja tavarahankintojen menot vähenivät kaikissa hallintokunnissa. Avustukset kasvoivat euroa (9,8 %). Pääasiassa kasvu johtuu työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta. Muut toimintakulut sisältää euroa käyttöomaisuuden myyntitappiota Häävuoren B-talon luovutuksesta Mynämäen Vanhustentaloyhdistys ry:lle. Verotulot yhteensä kasvoivat 1,1 milj euroa (4,6 %). Kunnan tuloveron tuotto kasvoi euroa (3,8 %). Kunnan tuloveroprosenttia nostettiin 1,0 %-yksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailuun vaikuttaa tilityslain muutos, jonka seurauksena kuntien vuoden 2013 kunnan verotulon tuotto oli normaalia suurempi. Kiinteistöveron tuotto kasvoi euroa (13,7 %). Kasvu johtuu kiinteistöjen verotusarvojen korottamisesta. Yhteisöveron tuotto oli euroa (15,6 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien jako-osuutta korotettiin vuodesta 2014 alkaen kompensoimaan yhteisöverokannan alentamista. Vuosille yhteisöveron kuntien jako-osuutta on muuten korotettu 5 %-yksiköllä. Valtionosuudet vähenivät euroa (4,1 %). Väheneminen johtuu valtion tekemistä kuntien valtionosuuksien leikkauksista. Rahoitustuottojen ja kulujen nettomuutos oli euroa (-28,2 %). Korkokulut kasvoivat lainamäärä lisääntymisen takia. Muita rahoituskuluja vähensi edellisenä vuonna muihin rahoituskuluihin kirjattu Turun kaupungille palautettu Unto ja Tehilia Virtasen stipendirahastosta saadut rahavarat. Rahastoa hallinnoi Turun kaupunki. Turun kaupunki ja Raseko ovat sopineet stipendien jakamisesta. 10

11 Toimintakertomus Vuoden 2014 vuosikate euroa, joka on euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suunnitelman mukaiset poistot olivat euroa ja puretuista päiväkotirakennuksista tehdyt kertaluonteiset poistot euroa. Tilikauden tulos on -1,95 milj. euroa ja tilikauden alijäämä -1,9 milj. euroa. Vuoden 2013 alijäämäkirjauksen jälkeen taseessa on ylijäämää ,89 euroa. Investoinnit olivat yhteensä euroa (brutto). Nettoinvestoinnit olivat euroa. Suurimpia investointeja olivat uuden päiväkodin valmistuminen ja sen laajennusosan aloitus ( euroa), Huolin kevyenliikenteenväylän aloitus ( euroa) ja vesijohtoverkoston peruskorjaus ( euroa). Vuonna 2014 nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa 4,0 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin euroa. Pitkäaikaisten lainojen määrä oli euroa eli euroa/asukas (vuonna euroa/as.). Koko maassa lainamäärä oli euroa/asukas (2.542 euroa/as). Maksuvalmiuden turvaamiseksi kunta käyttää lyhytaikaista luottoa (ei sisälly em. lukuihin). Vuoden vaiheessa luottoa oli käytössä 4,0 milj. euroa. Taseen tunnusluvussa lainakanta on /as. Tunnusluku lasketaan koko vieraasta pääomasta. Vuoden 2013 aikana kunnanvaltuusto hyväksyi euroa tuloarvioiden vähennyksiä ja yhteensä euroa käyttötalouden lisämäärärahoja. Kunnan verotuloarvioita korotettiin vuoden aikana yhteensä eurolla. Kunnanvaltuusto hyväksyi tilinpäätöksen valmistavan toimenpiteenä eräiden tulosalueiden tuloarvioiden ylityksiä ja määrärahojen ylityksiä ja alituksia (ei käsitellä lisämäärärahoina). Kulut tulosalueittain 2014 (yht. 51,0 M ) Kulttuuri- ja vapaa-aika 3% Opetustoimi 18% Tilalaitos 10% Varhaiskasvatus 8% Kunnallistekniikka 2% Erikoissairaanhoito 20% Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi 0% Yleishallinto 5% Ptky Akseli 34% Yleishallinto Ptky Akseli Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus Opetustoimi Kulttuuri- ja vapaa-aika Tilalaitos Kunnallistekniikka Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi Kulut tulosalueittain -kaavio sisältää sekä sisäiset että ulkoiset kulut, jotta kunnan omien toimintayksiköiden maksamat tilavuokrat ja ruokapalvelumaksut näkyvät toimintayksiköiden kuluina. 11

12 Toimintakertomus Ulkoiset toimintatuotot 2014 (yht. 5,7 M ) Vuokratuotot 24% Tuet ja avustukset 7% Muut toimintatuotot 6% Maksutuotot 13% Myyntituotot 50% Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Ulkoisia toimintatuottoja ovat mm. vesi- ja jätevesimaksut, ruokapalveluiden myynti Mynämäessä sijaitseville Perusturvakuntayhtymä Akselin toimipaikoille ja taloushallintoyksikön palveluiden myynti Akselille, Nousiaisten kunnalle. Maksutuottoja ovat mm. päivähoitomaksut, aamu- ja iltapäivähoidon asiakasmaksut sekä liikuntatoimen asiakasmaksut. Vuokratuottoja ovat mm. Mynämäessä sijaitsevista Akselin toimipaikoista perittävät vuokrat. Ulkoiset toimintakulut menolajeittain 2014 (yht. 47,8 M ) Avustukset 2% Vuokrat Aineet, tarvikkeet ja 1% tavarat 5% Palvelujen ostot 63% Muut toimintakulut 0% Henkilöstökulut 29% Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Ulkoisissa toimintakuluissa suurimmat palvelujen ostot ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osto Akselilta ja erikoissairaanhoidon palvelujen ostot Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Henkilöstökulut ovat kunnan henkilökunnan palkat sivukuluineen sekä luottamushenkilöiden palkkiot. Aineet, tarvikkeet ja tavarat sisältävät mm. elintarvikkeet sekä kunnan kiinteistöjen lämmitys- ja sähkökulut. 12

13 Toimintakertomus Käyttötulot 2014 (yht. 48,1 milj. euroa) Maksutuotot 2% Tuet ja avustukset 1% Valtionosuudet 35% Myyntituotot 6% Vuokratuotot 3% Muut toimintatuotot 1% Verotulot 53% Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Käyttötulot ovat toimintatuotot, valtionosuudet ja verotulot yhteensä. Kunnan metsät Kunnan metsäpinta-ala on 782 ha, josta kangasmaastoa on 657 ha ja suota 130 ha. Tilojen lukumäärä on 56. Metsäsuunnitelma on tehty vuosille Suunnitelma päivittyy vuosittain toteutuneiden töiden mukaisesti. Puut myydään metsäsuunnitelman mukaan pystymyyntinä kilpailutuksen perusteella. Vuoden 2014 hakkuumäärä oli 939,13 m³. Myrskypuita korjattiin viideltä lohkolta 519,5 m³. Ennen pystykauppaa on tehty ennakkoraivausta 9,7 ha alueella. Puunmyyntitulot olivat ja metsänhoitokulut olivat (mm. taimikon hoitoa ja ennakkoraivausta). 1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Mynämäen taloudellinen tilanne on viime vuosina kääntynyt heikompaan suuntaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen voimakas kasvu on vienyt ja tulee viemään voimavaroja kunnan muusta toiminnasta. Näiden menojen ennakoitavuus ja kunnan mahdollisuudet vaikuttaa kehitykseen ovat rajalliset. Tulorahoituksen turvaamiseksi tuloveroprosenttia nostettiin vuosina 2013 ja Vuonna 2014 veroprosentti oli 20,50 %. Vuodelle 2015 tuloveroprosentti on sama 20,50 %. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,84 %. Peruspalvelujen valtionosuusuudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Uudistuksessa Mynämäen kunta menetti peruspalvelujen valtionosuutta huomattavasti. Menetys vuoteen 2014 verrattuna on euroa (luvussa on huomioitu verotulojen tasaus). Valtionosuuden yhteismäärään vaikuttaa myös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus (mm. lukio), joka ei kuulunut valtionosuusuudistuksen piiriin. Vuosikate ei ole riittänyt kattamaan poistoja ja tilinpäätös on ollut alijäämäinen nyt neljänä vuotena peräkkäin. Taseessa on vuoden 2014 alijäämäkirjauksen jälkeen ylijäämää edellisiltä vuosilta 2,9 M. Kunnan tase tule olemaan alijäämäinen viimeistään suunnitelmakauden 2017 lopussa ellei menokehitystä saada sopeutettua. Talouden vakauttamistoimenpiteitä valmistellut työryhmä selvitti vaihtoehtoja lähivuosina tarvittavista uudistuksista. Talousarvioon 2015 ja taloussuunnitelmaan on kirjattu valmisteluun ja/tai täytäntöön pantavaksi esitettyjä toimenpiteitä. Kunnan oman toiminnan osalta tarkasteltavaksi tulee kunnan koko oma palvelurakenne, investoinnit sekä kiinteistöt ja muut omaisuuserät. Myös kuntayhtymien toimintaa pyritään ohjaamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin, jotta talous saataisiin pysymään tasapai- 13

14 Toimintakertomus nossa. Omarahoitus ei ole riittänyt kattamaan investointeja ja ne joudutaan rahoittamaan lainalla. Kunnan investointitaso on ollut omarahoitukseen nähden liian korkea ja sitä tulee tarkastella kriittisesti tulevina vuosina. Uuden päiväkodin rakentaminen sekä Mynämäen ja Mietoisten väliset kevytväylähankkeet ovat merkittäviä investointeja ja toteutuessaan kasvattavat myös suunnitelmapoistojen määrää. Lisäksi olemassa oleva kiinteistökanta ja kunnallistekniikka vaativat jatkuvasti korjausinvestointeja. Rahoituslaskelmassa on Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä tunnusluku, jolla seurataan tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden investointien omarahoituksen toteutumista. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Mynämäen kunnan Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä tunnusluku on euroa (edellisenä vuonna euroa). Vuosien taloussuunnitelmassa investointitaso on hiukan alhaisempi kuin aiempina vuosina. Omarahoitusvaatimuksen täyttyminen edellyttää, että vuosikate on tulevina vuosina vähintään investointien verran plussalla. Kunnan lainamäärä on vielä alle valtakunnan keskiarvon, mutta tulee kasvamaan tulevina vuosina suurten investointien vuoksi. Omavaraisuusaste on heikentynyt ja tilinpäätöksessä 2014 se on 54,1 %. Omavaraisuusaste lähenee ns. kriisikuntaraja-arvoa 50 %. Pitkään valmisteilla ollut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei edennyt eduskunnan käsittelyyn vuoden 2015 keväällä päättyvällä vaalikaudella. Uudistuksen valmistelu jatkunee jossain muodossa maan uudessa hallituksessa ja eduskunnassa. Uudistukset tulevat hyvin todennäköisesti vaikuttamaan merkittävästi koko kunnan toimintaan, erityisesti tukipalveluihin ja kiinteistöihin. Muutokset vaikuttavat myös henkilöstöön, sillä nykyisin ptky Akseli ostaa kunnalta talous- ja palkkahallinnon, puhtaanapidon, ateriapalvelut sekä kiinteistönhoidon. Myöskään toisen asteen koulutuksen järjestäjärakenneuudistus ei edennyt päättyvällä vaalikaudella. Uudistuksen mukaan kaikki toisen asteen koulutuksen nykyiset järjestämisluvat olisivat päättyneet vuoden 2016 lopussa. Koulutuksen rahoituksenkaan uudistukset eli noin 190 milj. euron säästöt eivät edenneet päättyvällä vaalikaudella. 1.6 Kunnan henkilöstö Kunnan vakituisen henkilöstön määrä oli 253. Vastaavaan aikaan edellisenä vuonna vakituisten määrä oli 261. Vakituisen henkilöstön määrän vähentyminen 8 henkilöllä johtuu siitä, että avoimeksi tulleita virkoja ja toimia on täytetty määräaikaisesti varautuen mahdolliseen palvelurakenteen muutokseen. Koko henkilöstön määrä oli 328 ja edellisenä vuonna 326. Tehtäväkohtaiset palkat nousivat virka- ja työehtosopimusten mukaisesti alkaen KVTES:n ja TS:n alueella 20 euroa/kk, OVTES:n alueella 0,68 % ja TTS:n alueella palkkaryhmästä riippuen senttiä/h. Henkilöstökulut olivat 13,9 milj. euroa (13,7 milj. euroa). Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli euroa eli 1,4 %. Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot esitetään erikseen käsiteltävässä henkilöstötilinpäätöksessä. 1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Julkisen talouden tila ja tarvittavat sopeuttamistoimet vaikuttavat kunnan toimintaan ja talouteen tulevinakin vuosina. Valmistelussa on merkittäviä kuntia koskevia suuria uudistuksia. Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee valtion taholta ilmoitetun linjauksen perusteella muuttamaan toimintaympäristöä perusteellisesti. Se, mikä tulee olemaan kunnan rooli palvelujen tuottajana, selviää vasta lain sisällöstä. Tässä vaiheessa uudistuksen kokonaisvaikutusta on vaikea 14

15 Toimintakertomus arvioida, mutta joka tapauksessa se tulee vaikuttamaan kunnan muuhunkin toimintaan ja toimitiloihin. Sivistystoimen puolella syksyllä 2014 voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki sekä valmistelussa oleva uusi opetussuunnitelma (2016 -) tuovat uusia velvoitteita ja lisää kustannuksia perusopetuksen puolelle. Lisäksi vähenevä perusopetuksen oppilasmäärä vähentää valtionosuuksia. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on lisääntymässä, mikä aiheuttaa lisää kustannuksia. Valmistelussa olevat lukiolaki ja lukion tuntijako sekä varhaiskasvatuslain ja liikuntalain muutokset kasvattavat kunnan kustannuksia. Kunnan väestön ikärakenteen muutos; kouluikäisten lasten ja nuorten vähentyminen ja iäkkäämpien ikäryhmien suureneminen tuo tullessaan tarpeen kehittää palvelurakennetta uudella tavalla. Työikäisten määrän väheneminen näkyy verotuloissa ja Varsinais-Suomen heikentynyt työllisyystilanne vaikuttaa kunnan taloustilanteeseen, vaikka työllistämisen tukitoimiin onkin luotu uusia toimintamalleja yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Ikääntyvät kiinteistöt tulevat lisäämään investointikustannuksia ja kiinteistöjen käyttöasteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kunnalle tarpeettomista kiinteistöistä tulisi luopua. Kunnan pitkäaikainen lainamäärä on kasvanut ja maksuvalmiutta on jouduttu ylläpitämään lyhytaikaisella lainalla jo pitkän aikaa. Korkotason nousu lisäisi kunnan korkomenoja. Kunnan talouden heikkeneminen on merkittävä riski, ellei korjaavia toimenpiteitä saada eteenpäin. Taseen ylijäämä on käytetty suunnitelmakauden loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset nousevat kuntayhtymien uudistustoimenpiteistä huolimatta ja vievät yhä suuremman osan kunnan käytettävissä olevista varoista. 1.8 Ympäristötekijät Mynämäen kunta osallistui edelleen Valonian toimintaan eri projektien kautta. Vuonna 2013 osallistuttiin Valonian jätevesineuvonta + koulutuspalveluun sekä Valonian ohjelmakauden suunnittelutyöhön, jossa teemana on "Alueellisiin tavoitteisiin paikallisin keinoin - Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelma ". Ohjelman painopistealueita ovat energia- ja materiaalitehokkuus, kestävä liikkuminen, vesiensuojelu sekä ympäristötietoisuus ja -kasvatus. Teknisen osaston edustaja (tekninen johtaja) on kutsuttu myös ilmastonmuutos/energiatehokkuus työryhmään. Mynämäen kunta on pyydettynä jäsenenä valtiovarainministeriön asettamassa Rakennettu ympäristö ja asuminen -palvelukokonaisuuden Sähköisen asioinnin edistäminen (SADe) -klusteriryhmässä. Kunnan edustajana ryhmässä on tekninen johtaja. SADe-projektin tarkoituksena on tuottaa ja mahdollistaa asumiseen ja rakentamiseen liittyviä sähköisiä asiointi-, neuvonta- ja rajapintapalveluja. Ryhmän toimikausi on Mynämäen kunta on vuonna 2007 liittynyt mukaan Itämerihaasteeseen, jonka avulla on tarkoitus parantaa Itämeren tilaa (www.itamerihaaste.net). Uuden päiväkodin katolle hankittiin 18 kw:n aurinkopaneelijärjestelmä. Aurinkopaneelit tuottavat päiväkodin jäähdytykseen tarvittavan sähköenergian. Järjestelmä on Suomen 29. suurin ja päiväkotien joukossa 3. suurin. Kolmen kyläkoulun (Tarvainen, Karjala, Ihalainen) öljylämmityslaitteiston rinnalle hankittiin ns. osatehovesi-ilmalämpöpumppujärjestelmä. Lämpöpumppu tuottaa % lämmitysenergiasta; ainoastaan kylmimmän ajan (yli -20 ast.) tarvitaan öljylämmitystä. Laitteistot hankittiin loppuvuodesta -14, asennustyö valmistui tammikuussa Investoinnin arvioitu takaisinmaksuaika on 3 3,5 vuotta. Aseman koulun valaistus muutettiin kokonaan LED-valaistukseen vaihtamalla vanhat loisteputket LEDputkiin. Investoinnin arvioitu takaisinmaksuaika on 3 vuotta. Mynämäen Teollisuuskiinteistö Oy:n omistamaan Koivikkokujan palvelukeskukseen asennettiin maalämpö. Mynämäen kunta on ostanut ympäristönsuojelupalvelut Raision kaupungilta vuoden 2009 alusta alkaen. 15

16 Toimintakertomus Ympäristönsuojeluviranomaisena toimii aikaisempien vuosien tapaan tekninen lautakunta. Ympäristölupapäätöksiä tehtiin vuoden 2014 aikana yhteensä neljä. Päätöksistä kolme oli olemassa olevien eläinsuojien ympäristölupien lupamääräysten tarkistuksia. Yksi lupa koski toiminnan muutosta kalkkunakasvattamosta karanteeniemokanalaksi. Meluilmoituksia käsiteltiin yksi. Vesihuoltolain mukaisia vapautusanomuksia käsiteltiin 12. Erilaisia lausuntoja valmisteltiin lautakunnan päätettäväksi kuusi ja viranhaltijalausuntoja annettiin neljä. Tarkastuksia tehtiin 33. Tarkastuksia tehtiin osana ympäristölupien käsittelyä, jätevesiasioissa ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeamista hakeneilla kiinteistöillä, erilaisten valitusten takia ja keskeneräisissä roskaantumisasioissa. Keväällä 2014 toteutettiin teknisen lautakunnan ympäristökatselmus, jossa kiinnitettiin huomiota pihojen siisteyteen, rakennusten kuntoon ja yleisten alueiden siisteyteen. 1.9 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Kunnanhallitus hyväksyi laskutus- ja perintäohjeen ja uuden sisäisen valvonnan ohjeen Työsuojelun toimintaohje hyväksyttiin ja kartoitus vaara- ja uhkatilanteiden hallinnasta kunnan eri toimipisteissä tehtiin keväällä Henkilökunnan perehdyttämisohjeet päivitettiin syksyllä Työterveyshuollon kanssa valmistelu Varhaisen tuen -malli hyväksyttiin Tietojärjestelmien käyttösäännöt uusittiin ja uusitut ohjeet tulivat voimaan Kunnan omaisuus ja toiminta on vakuutettu. Vakuutusturva kilpailutettiin vuoden 2012 aikana. Kunnan vakuutukset ovat If Vahinkovakuutusyhtiössä. Vakuutukset ovat ajantasaiset ja kattavat. Vakuutusturva käydään kunnan ja vakuutusyhtiön kanssa vuosittain läpi ja tehdään tarvittavat tarkistukset ja täsmennykset on tehty kunnan ja vakuutusyhtiön välisessä neuvottelussa. Kunnan varautumista häiriötilanteisiin on parannettu tarkistamalla valmissuunnitelmia. Valmistelua on tehty tiiviissä yhteistyössä Perusturvakuntayhtymä Akselin ja sen jäsenkuntien kanssa. Sähkön saannin turvaamiseksi on hankittu kaksi kiinteää ja yksi siirrettävä aggregaatti. Kunta on mukana Turun seudun hankintarenkaassa. Kunta on mukana myös valtakunnallisessa KL Kuntahankinnat Oy:ssä. Tällä hetkellä Kuntahankinnat Oy:ltä hankitaan atk-laitteita, av-välineitä sekä Microsoftin lisenssejä. Hankintavaltuudet on määritelty kunnanhallituksen ja lautakuntien delegointipäätöksillä. Osastopäälliköt ovat toimittaneet kunnanjohtajalle sisäisen valvonnan ohjeen mukaisen kirjallisen raportin toimialueensa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuodelta Raportit sisältävät selvitykset viranhaltijapäätöksistä ja niiden täytäntöönpanosta, varastojen ja käteiskassojen tarkastamisesta, liukuvan työajan seurannasta, kehityskeskustelujen pitämisestä, hankintojen suorittamisesta, saatavien perinnästä, sopimusten seurannasta sekä tilastojen teon seurannasta ym. Talouden seuranta Kunnanhallitus ja lautakunnat seuraavat talousarvion toteutumista kuukausittain talousarvion toteutumisraporttien avulla. Kaksi kertaa vuodessa, huhtikuun ja elokuun toteuman perusteella, kootaan kattavampi raportti talouden ja toiminnan toteutumisesta. Viranhaltijat seuraavat talouden kehittymistä jatkuvasti Tane-järjestelmän välityksellä. 16

17 Toimintakertomus Kunnanhallituksen otto-oikeus Kunnanhallitus seuraa lautakuntien työskentelyä esityslistojen ja pöytäkirjojen välityksellä. Lisäksi kunnanhallitus on nimennyt edustajan ja varaedustajan lautakuntien kokouksiin. Kunnanhallitus ei käyttänyt kertaakaan kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta lautakuntien tai viranhaltijoiden päätöksiin. Viranhaltijapäätökset: Vuoden aikana viranhaltijapäätöksiä Dynasty-asianhallintajärjestelmässä tehtiin yhteensä 276, joista kunnanjohtajan päätöksiä oli 33 ja osastopäällikköjen päätöksiä: hallintojohtaja kasvatus- ja sivistysjohtaja tekninen johtaja 34 kpl 46 kpl 19 kpl Vuosilomia, sairauslomia ym. koskevat KVTES:n mukaiset henkilöstöpäätökset tehdään WebTallennusohjelmassa. Kunnanjohtaja seuraa päätöksentekoa (Dynasty) otosluonteisesti. Osastopäälliköt informoivat kunnanjohtajaa etukäteen tärkeimmistä ottokelpoisista päätöksistään sähköpostilla. Osastopäälliköt seuraavat omien alaistensa viranhaltijapäätöksiä. Osastopäälliköiden toimittamissa raporteissa ei ole huomautettavaa päätöksistä eikä niiden toimeenpanosta. Otto-oikeutta viranhaltijoiden päätöksiin ei vuoden aikana ole käytetty. Varaston ja käteiskassojen tarkastukset: Käteiskassat ja varastot on tarkastettu asianmukaisesti, eikä tarkastuksissa ole todettu epäselvyyksiä. Liukuvan työajan seuranta: Työajan seuranta siirtyi vuoden 2011 alusta uudelle laiteelle ja työajan seurantaa ja liukuvaa työaikaa koskeva ohje uudistettiin (kh ). Vuoden 2011 alussa siirryttiin koko Akselin alueella yhteiseen kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmään. Työaika on pystytty tasaamaan liukuman puitteissa muutamia esimiesasemassa olevia sekä taloushallintoyksikön työntekijöitä lukuun ottamatta. Taloushallintoyksikössä työ on ajoittain kausiluonteista (esim. tilinpäätös), jolloin ylitöitä kertyy. Kehityskeskustelut: Kehityskeskustelut on pääsääntöisesti käyty määräaikaan eli kuluvan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Muuta huomioitavaa: Kunnanviraston johtoryhmässä on säännöllisesti käyty lävitse ajankohtaisia ongelmatilanteita ja niiden johdosta on tehostettu sisäistä valvontaa ja tarvittaessa tarkistettu ohjeistusta. Sopimusten seurantaan on kiinnitetty entistä enemmän huomiota, jotta sopimusehtojen täyttymistä seurataan asiallisesti. Johtoryhmä on keskustellut toistuvasti työterveyshuollon edustajien kanssa sairauspoissaoloista ja varhaisesta puuttumisesta. Poissaolojen kehittymistä ja syitä seurataan ja ongelmiin pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vuosilomia myönnettäessä sijaisjärjestelyihin on kiinnitetty huomiota. Toisiaan sijaistaville henkilöille ei tule myöntää vuosilomaa samaan aikaan silloin, kun työjärjestelyt sitä edellyttävät. 17

18 Toimintakertomus Varautumista koskevia suunnitelmia ja ohjeita päivitetään jatkuvasti ja yhteistyötä Akselin sekä naapurikuntien kanssa on tehostettu mm useissa yhteisissä johtoryhmien valmistelutilaisuuksissa. Pienimuotoinen harjoitus järjestettiin aluepelastuslaitoksen edustajan avustuksella. Saatavien perinnän tehostamiseksi otettiin jo vuonna 2012 käyttöön sähköinen tiedonsiirto taloushallintoyksikön ja perintätoimiston välille Vuoden 2014 toiminnan arviointi Kuntastrategia on vuoden 2014 aikana toteutunut seuraavasti. Väliotsikot ovat kuntastrategiassa kirjattuja painopistealueita ja niihin liittyviä strategisia (pitkän aikavälin) tavoitteita: YHDYSKUNTARAKENNE Kunnan kehitystä edistävä yhdyskuntarakenne Elinvoimainen kuntakeskus ja kyläkeskukset Asukasluvun kasvu Mynämäen kunnan toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi hyväksyttiin kunnanhallituksessa Maapoliittinen ohjelma päivitettiin loppuvuodesta ja se hyväksyttiin valtuustossa Keskusta-Asemanseutu osayleiskaava valmistui valtuuston käsittelyyn joulukuussa, mutta museoviranomaisten myöhässä saapuneen lausunnon vuoksi hyväksyminen siirtyi seuraavaan kokoukseen. Vuoden aikana rakennettiin uutta vesihuoltoverkostoa 0,8 km ja saneerattiin vesi- ja viemäriverkostoa 0,6 km. Uusia liittyjiä oli 35. Huoli-Pyhe kevytväylän rakentaminen aloitettiin syksyllä. Kunnan tonttivaranto on hyvä ja asemakaavoitettuja tontteja löytyy eri puolilta kuntaa: asuintontteja 151 (AO) + 7 (AR), liikerakentamisen tontteja 4 (AL/KL) ja teollisuustontteja 13 (T/TY). Kaavoittamattomilla alueilla kunnalla on muutamia erillisiä rakennuspaikkoja (mm. Munnuisissa 2 ja Laajoella 5). Kunta luovutti yhteensä 9 omakotitonttia ja yhdestä tontista on varaus. Yksityiset maanomistajat myivät useita rakennuspaikkoja haja-asutusalueelta. Uusille asuinrakennuksille myönnettiin 16 rakennuslupaa. Yrityksille myytiin 3 teollisuustonttia Roukkulista ja 1 tontti Laiskankareen teollisuusalueelta Mietoisista. Kylien neuvottelukunnan tarkoituksena on edistää kylätoimintaa ja koordinoida kyläyhdistysten yhteistoimintaa. Syksyllä käynnistettiin Varsinais-Suomen Kylät Ry:n johdolla järjestöstrategian valmistelu ja siihen sisältyy merkittävänä osana myös kylien/kyläyhdistysten toiminnan kehittäminen. Järjestöjen sekä päättäjien tavoitteita ja toiveita kartoitettiin kyselyllä loppuvuodesta. Kunnan tontti- ja imago-markkinointia uudistettiin. Lehdissä julkaistiin 34 tontti-ilmoitusta ja uutena keinona otettiin käyttöön FaceBook-markkinointi. Kunta osallistui helmikuussa Rakentaminen ja Sisustaminen - messuille yhdessä kyläyhdistysten kanssa. Erityisesti painotettiin maaseutuasumista ja monipuolista liikunta- ja harrastustoimintaa. Mynämäen lukion jatkuva menestyminen lukiovertailussa samoin kuin mynämäkeläisten urheiluseurojen ja järjestöjen aktiivinen toiminta toivat kuntaa positiivisesti esille tiedotusvälineissä läpi vuoden. Kunnan asukasmäärä väheni ja vuoden lopussa asukkaita oli Vuoden aikana kunnassa syntyi 64 ja kuoli 80 asukasta; kuolleisuus ylitti oman syntyvyyden 16 hengellä. Muuttoliike molempiin suuntiin oli suurinta Turun, Raision, Maskun ja Mynämäen välillä. Turkuun muuttoa selittää osaltaan opiskelijoiden kotikunnan muutokset. Yli 75-vuotiaiden osuus asukkaista on n. 10,5 %. ELINKEINOPOLITIIKKA Kunnan elinvoimaisuutta tukeva elinkeinopolitiikka 18

19 Toimintakertomus Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Kunnanvaltuusto hyväksyi päivitetyn elinkeino-ohjelman vuosille Toimintaa seuraa kunnanhallituksen asettama elinkeinopoliittinen työryhmä, jossa on mukana myös elinkeinoelämän edustajia. Työryhmä laatii vuosittain kunnanhallitukselle raportin elinkeinotoiminnan keskeisimmistä tunnusluvuista. Yritysvaikutusten arviointi otettiin systemaattisesti käyttöön syksyllä kaikessa päätöksenteossa. Mynämäen kunta on mukana OPM:n ja Rasekon rahoittamassa työelämän kehittämishankkeessa (Synapsi), jossa paikallisille yrityksille tarjotaan asiantuntija-apua oman ja henkilöstön ammattitaidon kehittämisen sekä yritystoiminnan kehittämisen tarpeiden kartoittamiseen. Hankkeen myötä moni yrittäjä on aloittanut yrittäjän ammattitutkinnon suorittamisen. Keskusta-Asemanseudun osayleiskaavassa on tehty aluevarauksia elinkeinotoiminnan tarpeita huomioon ottaen vuosikymmeniksi eteenpäin. Vt 8:n itäpuoliset alueet voidaan ottaa käyttöön vasta sen jälkeen, kun valtatien risteysjärjestelyt ovat parantuneet Roukkulissa ja Yläneentien risteyksessä. Asemakaavoitusta tonttitarjonnan varmistamiseksi jatketaan sen jälkeen, kun osayleiskaava on lainvoimainen. TSeK kartoitti kuntien toimitiloja ja yritystontteja alkuvuodesta sijoittautumistoimintaa silmällä pitäen ja yritysneuvoja oli mukana kunnan standilla yrittäjien järjestämässä messutapahtumassa toukokuussa. TSe- Kin edustajien ja kunnan johdon vuosittainen keskustelu yhteistoiminnasta oli marraskuussa. Nykyisen seudullisen elinkeinoyhteistyön toimivuutta on kritisoitu useassa kunnassa ja myös Mynämäen kunta irtisanoi yhteistyösopimuksen päättymään vuoden 2015 lopussa. Uuden sopimuksen valmistelu aloitetaan alkuvuodesta Kuntakohtaiseen elinkeinotyöhön toivotaan nykyistä enemmän resurssointia ja uudenlaista toimintaa. Yrittäjät ovat käyttäneet Yrityskeskus Potkurin palveluja ja sen neuvonnan kautta kuntaan perustettiin 16 uutta yritystä. HINKU-hanke on edelleen tuonut kuntaa esille tiedotusvälineissä ja aktivoinut kuntalaisia ja yrityksiä käyttämään ympäristöystävällistä tekniikkaa. Kiinteistöjen öljylämmityksen muuttaminen uusiutuvaan energiamuotoon tehtiin seuraavissa kohteissa: - Tarvaisten, Ihalaisten ja Karjalan kouluihin asennettiin osateho vesi-ilmalämpöpumppu (VILP). Lämpöpumppu tuottaa % tarvittavasta lämpöenergiasta. Alle -15 asteen pakkasilla öljylämmitys tuottaa tarvittavan huipputehon. - Koivikkokujan toimintakeskukseen (Teollisuuskiinteistö Oy) asennettiin maalämpö. - Pikkulaurin päiväkodin katolle asennettiin 20 kw:n aurinkopaneelijärjestelmä. Paneelit on mitoitettu siten, että ne tuottavat päiväkodin jäähdytykseen tarvittavan sähköenergian. Mynämäen seudun pienkiinteistöyhdistys järjesti keväällä Energiakävely-tapahtuman, jossa tutustuttiin yksityisten toteuttamiin energiaratkaisuihin. PALVELUT Toimiva ja tehokas palvelurakenne Perusturvakuntayhtymä Akseli vastaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten muodostamalla yhteistoiminta-alueella. Palvelutasosuunnitelmassa on määritelty kuntayhtymän järjestämät palvelut ja palveluverkko. Kuntayhtymä järjesti jäsenkuntien valtuutetuille 2 yhteistä keskustelu- ja tiedotustilaisuutta toiminnasta ja taloudesta. Tämän lisäksi kuntien edustajat ovat keskustelleet kehittämistyön etenemisestä. Perussopimusta muutettiin joiltakin osin ja hallintosääntö tarkistettiin. Kunnat tilasivat keväällä ulkopuolisen konsulttiselvityksen kuntayhtymän toiminnan tehostamisen mahdollisuuksista. Selvityksen perusteella kuntayhtymän toimintaa on lähdetty uudistamaan ja sen myötä toivotaan aikaisempaa maltillisempaa menokehitystä. Kunnanhallitus seuraa aktiivisesti kuntayhtymän toiminnan kehittymistä. Kuntien toivomaa säästötavoitetta ei saavutettu, mutta alkuperäinen talousarvio alitettiin. Erityisesti terveyspalvelujen uudistukset näkyivät menokehityksessä. Taloushallintoyksikkö myy taloushallinto- ja palkanlaskentapalvelut perusturvakuntayhtymä Akselille ja Mynämäen kunnalle sekä palkanlaskentapalvelut Nousiaisten kunnalle. 19

20 Toimintakertomus Tulevien ohjelmistovaihdoksien vaihtoehtona kunnanhallitus päätti selvittää mahdollisuuden siirtää talousja palkkahallinnon palvelut Taitoa Oy:n hoidettavaksi. Selvitys valmistui vuoden lopussa, mutta päätöksenteko siirtyi seuraavaan vuoteen. Valmisteilla oleva sote-uudistus tulee vaikuttamaan kuntien palvelutuotantoon ja erityisesti tukipalveluihin. Hallintosääntö tarkistettiin ja valtuusto hyväksyi sen Hallintosäännössä määritellään eri toimijoiden muodollinen toimivalta. Konserni- ja yhteistyöasioita käytiin lävitse jokaisessa kunnanhallituksen kokouksessa. Koko vuoden kestänyt kuntarakenneselvitys työllisti hyvin paljoin päättäjiä ja johtavia viranhaltijoita. Konsernin osalta erityisinä seurantakohteina vuoden aikana olivat kuntayhtymät: Akselin ja erikoissairaanhoidon toiminta ja menojen kehitys, Rasekon toiminta sekä Vakka-Suomen Sanomain toiminnan siirtäminen perustettavalle osuuskunnalle. Konserniohjeen mukaisesti kunnanhallitukselle koottiin 2 erillistä raporttia konserni- ja yhteistyöasioista. Uusi Pikkulaurin päiväkoti valmistui ja 5 osastoa otettiin käyttöön syksyllä. Uuteen osaan muuttivat Tilhentiellä olleet esikoululaiset (kolme ryhmää) ja seurakunnan tiloissa väliaikaisesti olleet lapset (Metsolan päiväkodin pienten ryhmä sekä vuoropäivähoidon ryhmä). Laajennusosan työt jatkuivat. Tainiolaan jäi vielä yksi ryhmä odottamaan muuttoa sekä Metsolan aikaisempi Karhusten ryhmä muutti Vaahteramäen päiväkodin vieressä olevaan hirsirakennukseen. Näiden kahden ryhmän on myöhemmin tarkoitus muuttaa Pikkulaurin laajennusosaan. Toimitilojen tehokasta käyttöä seurataan jatkuvasti. Koulujen osalta lautakunta päätti, että kyläkoulujen tilat ovat koulutyön ulkopuolella maksutta kunnan yhdistysten käytössä lukuun ottamatta Laurin koulun, lukion ja Karjalan koulun liikuntasaleja. Tämä on jonkun verran lisännyt iltakäyttöä. Järjestöstrategian valmistelu aloitettiin syksyllä ja sen myötä on tarkoitus entisestään kehittää järjestöjen toimintaa sekä kunnan ja 3. sektorin yhteistyötä. Vakiintunutta yhteistyötä kehitetään edelleen. Esimerkkinä voi mainita sen, että nuorisotoimi aloitti yhteistyön 4H-kerhon kanssa niin, että 4H-kerho vastaa Mietoisten nuorisotilan valvonnasta ja kehittämisen koordinoinnista. Yhteistyö on toiminut todella hyvin. Etsivä nuorisotyöntekijä aloitti vuoden 2014 alussa Mynämäen alaisuudessa toimien Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten yhteisenä etsivänä nuorisotyöntekijänä. Mynämäen kunta haki rahoituksen ensimmäisenä vuonna. Sivistysosasto on satsannut useisiin ennalta ehkäiseviin toimiin yhdessä Akselin kanssa alkaen perheneuvolatoimintaan liittyvästä yhteistyöstä päätyen liikunnan ilon löytämiseen erilaisten hankkeiden kautta. Ikäihmisten liikuntapalvelut ovat olleet suosittuja ja niihin on osallistunut satoja kävijöitä vuoden 2014 aikana. Mynämäen, Maskun ja Nousiaisten kunnat sekä Perusturvakuntayhtymä Akseli valmistelivat yhdessä hyvinvointikertomuksen Vasso Oy:n asiantuntijan johdolla. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma tuovat uudenlaisen välineen toimintojen kehittämiseen. Valmistelutyön aikana kiinnitettiin erityistä huomiota ennaltaehkäisevien palvelujen tarpeeseen tulevaisuudessa. Hankerahoitusta haettiin ja saatiin useille toiminnoille. Päiväkodeissa ja kouluissa oli paljon hankkeita, jotka toivat lisäarvoa peruspalveluihin: muun muassa liikkuva koulu, tasa-arvoa edistävien toimintojen kehittäminen, useita pienempiä kansainvälisyyshankkeita, yrittäjyyskasvatusta, koulujen kerhotoiminnan kehittämistä, ryhmäkokojen pienentämisen hanke ja henkilökunnan osaamista kehittävä Osaava-hanke. Osaavan puitteissa laadittiin muun muassa kolmen kunnan yhteinen opetustoimen tieto- ja viestintätekniikan strategia. Lisäksi Mynämäen kunta oli mukana alueellisissa ja seudullisissa kehittämishankkeissa, joista yksi merkittävä oli perhekeskeisen oppilashuollon kehittämishanke, joka jatkuu myös tulevaisuudessa. Vuoden 2014 aikana kaikki kehittäminen tapahtui hankerahoituksella, jota saatiin tarpeisiin ja voimavaroihin nähden riittävä määrä. Kasvatus ja sivistyslautakunta jakoi liikuntatoimen avustuksia , nuorisotoimen vuosiavustuksia ja kulttuuritoimen vuosiavustuksia Yleisavustuksia eri järjestöille jaettiin ja talkooavustuksia myönnettiin Lisäksi kyläyhdistyksille tarjottiin mahdollisuus osallistua Rakentaminen ja Sisustaminen -messuilla kunnan osastolla helmikuun alussa. Mukana oli 6 yhdistystä esittelemässä 20

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2014

MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2014 MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 23.3.2015 106 Kunnanvaltuusto SISÄLLYS 1 TOIMINTAKERTOMUS 5 1.1 Kunnanjohtajan katsaus 5 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 6 1.3 Yleinen

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2015

MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2015 MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2015 Kunnanhallitus 29.3.2016 75 Kunnanvaltuusto 13.6.2016 xx SISÄLLYS 1 2 TOIMINTAKERTOMUS... 5 1.1 Kunnanjohtajan katsaus... 5 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset...

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kunnanhallitus 31.03.2014 131 Kunnanvaltuusto 16.06.2014

Kunnanhallitus 31.03.2014 131 Kunnanvaltuusto 16.06.2014 MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2013 Kunnanhallitus 31.03.2014 131 Kunnanvaltuusto 16.06.2014 SISÄLLYS 1 TOIMINTAKERTOMUS...5 1.1 Kunnanjohtajan katsaus...5 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset...6

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2012

MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2012 MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2012 Kunnanhallitus 25.3.2013 116 Kunnanvaltuusto 17.6.2013 52 SISÄLLYS 1 TOIMINTAKERTOMUS...5 1.1 Kunnanjohtajan katsaus...5 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset...6

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Tilinp. TA Ta-muut. Ta + Toteutuma Poikkeama Tot. 2013 2014 2014 Ta-muutos 2014 2014 % TARVASJOEN KUNTA TULOSLASKELMA

Tilinp. TA Ta-muut. Ta + Toteutuma Poikkeama Tot. 2013 2014 2014 Ta-muutos 2014 2014 % TARVASJOEN KUNTA TULOSLASKELMA TARVASJOEN KUNTA Sivu 1 TARVASJOEN KUNTA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 3101 Myyntitulot valtiolta 40.632 44.900,00 44.900,00 3.968,52 40.931,48 8,8 3102 Myyntitulot kunnilta 445.358 434.873,00

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 115 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot