MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2014"

Transkriptio

1 MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2

3 SISÄLLYS 1 2 TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Vuoden 2014 toiminnan arviointi Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Keskushallinto Kasvatus- ja sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen tuloarvioiden

4 toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Eriytettyjen yksiköiden tilinpäätöslaskelmat TALOUDELLISTEN TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITESARJOISTA. 94 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS... 95

5 Toimintakertomus 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Viime vuotta kuvailisin epävarmuuden, selvitysten ja pysähtyneisyyden vuodeksi. Kuntarakenneselvitys työllisti päättäjiä ja viranhaltijoita koko vuoden ja se vei voimavaroja kunnan tavanomaiselta kehittämistyöltä. Myös kuntien välinen yhteistyö oli poikkeuksellisen hiljaista; uusia hankkeita ei lähtenyt valmisteluun, kun odoteltiin jotakin suurempaa. Valmisteilla oleva sote-rakenteen uudistus lisäsi osaltaan epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Vaikka nyt lakiesitystä ei hyväksyttykään, uudistus on tulossa ja toteutuessaan se tulee muuttamaan merkittävästi kuntien toimintaa. Samaan aikaa suurten rakenteellisten uudistusten kanssa kunnissa kamppailtiin yhä heikkenevän talouden haasteiden parissa. Yleinen taloustilanne pysyi heikkona, työllisyys heikkeni ja mm Ukrainan tilanne lisäsi Euroopan laajuista taloudellista epävarmuutta. Heti alkuvuodesta kunnanhallituksen asettama työryhmä ryhtyi etsimään keinoja Mynämäen kunnan talouden tasapainottamiseksi tulevina vuosina. Valtionosuudet pienevät, verotulojen kasvu on hidasta ja lakisääteisten palvelujen järjestäminen maksaa yhä enemmän. Taseeseen kertynyt ylijäämä hupenee nopeasti. Yhteinen näkemys on, että talous tulee pitää tasapainossa, mutta keinoista sen saavuttamiseen ei ole löytynyt yhteistä linjaa. Työ jatkuu edelleen. Myös lainsäädännön muutokset edellyttävät uudistumista. Positiivista yleiseen tilanteeseen nähden oli, että rakentaminen kunnassa jatkui. Rakennuslupia uusille asuintaloille myönnettiin 16. Kunta luovutti 9 omakotitonttia, mikä on 2 enemmän kuin edellisenä vuonna. Teollisuustontteja myytin 4. Asukasmäärä laski edelleen. Kuolleisuus ylitti viime vuonnakin syntyvyyden 16 hengellä. Kuntien välinen muutto oli edelleen suurinta Turun, Raision, Maskun ja Mynämäen välillä. Vapaita tontteja ja erilaisia asuntoja on hyvin tarjolla eri puolilla kuntaa. Pikkulaurin päiväkoti valmistui ja 5 osastoa pääsi muuttamaan uusiin tiloihin syksyllä. Laajennusosan rakennustyöt jatkuvat. Lukion menestys jatkui valtakunnallisissa vertailuissa. Kunnan tuloveroprosentti nostettiin vuodelle 2014 yhdellä prosenttiyksiköllä eli 20,50 %:iin. Tuloveron tuotto oli 3,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vertailuun vaikuttaa vuonna 2013 voimaan tullut tilityslain muutos, jonka seurauksena kunnille tilitettiin normaalia enemmän veroja. Kaikki verotulot yhteensä kasvoivat 4,6 %. Valtionosuusleikkausten takia valtionosuudet vähenivät 4,1 %. Toimintatuotot kasvoivat 2,0 % ja toimintakulut kasvoivat 2,4 %. Suurin syy kulujen kasvuun oli sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvu. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat 54,9 % kunnan menoista. Vuosikate oli euroa eikä riittänyt kattamaan poistoja. Alijäämää kertyi 1,9 milj. euroa. Vuoden 2014 alijäämän jälkeen taseeseen jää aikaisemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää 2,9 milj. euroa. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 4,3 milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit olivat Pikkulaurin päiväkoti ja Huolin kevyenliikenteenväylän rakentamisen aloittaminen. Pitkäaikaisen lainan määrä vuoden lopussa oli euroa/asukas, mikä on edelleen alle valtakunnallisen keskiarvon euroa/asukas. Kunnan lainamäärässä ei ole huomioitu maksuvalmiuden turvaamiseksi käytettävää lyhytaikaista luottoa. Epävarmuus on tullut jäädäkseen ja meidän on opittava sitä sietämään. Se edellyttää joustavuutta ja nopeutta päätöksentekoon sekä ennakkoluulotonta suhtautumista uudistuksiin. Tässä meillä kaikilla on vielä opeteltavaa. Kiitos päättäjille ja henkilökunnalle kuluneesta vuodesta yhdessä eteenpäin! kunnanjohtaja 5

6 Toimintakertomus 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden 2014 aikana kunnan organisaatiossa ei tapahtunut muutoksia. Kunnan sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Perusturvakuntayhtymä Akseli. Kunnanvaltuuston jäsenet toimikaudella ovat seuraavat: Pj Alatalo Juuso, SDP I vpj Kitola Arja, KOK II vpj Lehtonen Aarne, KESK III vpj Karkoinen Kimmo, PS Puheenjohtajiston toimikausi on kaksi vuotta eli vuodet Jäsenet Aalto Jari, VAS, SIT Argillander Miska-Alexander, SIT ( asti) Hannula Juhani, PS Huiskala Marjaana, KESK Huuskonen Petteri, KESK Hyrsky-Heikkilä Anna-Liisa, KESK Iltanen Marko, KESK Immonen Mikko, VAS Jaakkola Marianne, KOK Jaakola Timo, KESK Kaasinen Sakari, KOK Kantonen Jorma, PS Kylänpää Miia, VIHR Laine Tapani, KESK Laitinen Taina, SDP Lassila Hanne, KESK Lehto Ari-Pekka, KESK Lehtonen Esko, KOK Maisila Päivi, KESK Myllymäki Pekka, KESK Rautiola Leena, VAS ( alkaen) Rippstein Katja, SDP Saastamoinen Merja, SDP Sainio Hannu, PS Setälä Marko, KOK Strand Eeva, SDP Tamminen Ari, VAS Valtanen Suvi, KESK Vanhanen Juha, KOK Varjonen Petri, SDP Vänni Hanna, KOK Yrjälä Kari-Matti, KESK Kunnanhallituksen jäsenet toimikaudella ovat: Pj I vpj II vpj III vpj Jäsenet Myllymäki Pekka Vanhanen Juha Nuutamo Antti Tamminen Ari Hyrsky-Heikkilä Anna-Liisa Jaakola Timo Kantonen Jorma 6

7 Toimintakertomus Lassila Hanne ( alkaen) Luotonen-Virtala Minna ( asti) Maisila Päivi Strand Eeva Vänni Hanna Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä kunnanjohtaja hallintojohtaja Kunnan organisaatio koostuu kunnanvaltuustosta, kunnanhallituksesta ja neljästä lautakunnasta. KUNNANVALTUUSTO Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Kunnanhallitus Kasvatus- ja sivistyslautakunta Tekninen lautakunta yleishallinto - taloushallintoyksikkö Perusturvakuntayhtymä Akseli erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto hallinto opetustoimi varhaiskasvatus kulttuuri- ja vapaaaikatoimi tilalaitos kunnallistekniikka - vesihuoltolaitos rakennusvalvonta ja ympäristötoimi Tilivelvollisia ovat toimielinten (pl. valtuusto) jäsenet, toimielinten esittelijät sekä tulosalueiden ja tulosyksiköiden päälliköt. 7

8 Toimintakertomus Osastot ja osastopäälliköt Toimiala Osasto Osastopäällikkö Keskushallinto Sivistystoimi Tekninen toimi Hallinto-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto Hallintojohtaja Marja Kärkkäinen Kasvatus- ja sivistysjohtaja Laura Päiviö-Häkämies Tekninen johtaja Timo Oja 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittaa lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu, mikä kohdistuu ennen muuta kuntatalouteen. Talouskasvu jatkuu vaimeana myös lähivuosina niin, että kasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Rahoitusaseman koheneminen on hyvin hidasta tulevina vuosina. Julkisen talouden velka suhteessa kokonaistuotantoon nousee korkeammaksi kuin vuosikymmeniin, eikä velkasuhde taitu ennustejaksolla. Julkisyhteisöjen alijäämän arvioidaan pysyvän pienempänä kuin 3 prosentin viitearvo, sen sijaan velkasuhde on ylittämässä 60 prosentin rajan. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Menoaste eli menojen suhde kokonaistuotantoon on noussut hyvin korkeaksi viime vuosina ennen muuta BKT:n hitaan kasvun vuoksi, mutta menoastetta nostavat myös mm. työttömyydestä aiheutuvat menot. Veronkorotukset nostavat puolestaan veroastetta eli verojen suhdetta kokonaistuotantoon. Valtiontalous on v suuresti alijäämäinen jo kuudetta vuotta peräkkäin eikä alijäämä ole olennaisesti pienenemässä kahtena seuraavana vuotenakaan. Tämä johtuu ennen muuta pitkittyneestä matalasuhdanteesta; sopeutustoimet ovat osaltaan estäneet alijäämän syvenemistä. Eri vaiheissa päätetyt sopeutustoimet purevat sekä tulo- että menopuolella ja pienentävät valtiontalouden alijäämää. Samalla hiljalleen viriävä mutta edelleen vaimea talouskasvu nopeuttaa verotulojen kasvua. Alijäämä pienenee edelleen v Valtionvelka kohoaa yli 100 miljardiin ennustejaksolla. Kuntatalous pysyy lähivuosina kireänä. Veropohjien vaimea kehitys sekä osana valtion sopeutustoimia toteutetut valtionosuusleikkaukset hidastavat kuntien tulojen kasvua. Toisaalta kustannustason maltillinen nousu rajoittaa menojen kasvua. Vaikean taloustilanteen pakottamana kunnat jatkavat menojen kasvua hillitseviä toimia v Huomattava osa kunnista myös nostaa veroprosenttejaan. Sopeutustoimet eivät kuitenkaan riitä supistamaan paikallishallintosektorin alijäämää. Kuntatalouden velka jatkaa kasvuaan. Työeläkerahastojen ylijäämä suhteessa BKT:hen heikkenee kuluvan ja viime vuoden noin parista prosentista reiluun prosenttiin vuosina Eläkeläisten määrän ja keskimääräisen eläketason nousu kasvattavat eläkemenoja ennustejaksolla. Hallituksen päätös rajoittaa eläkeindeksien korotus 0,4 prosenttiin hillitsee eläkemenojen kasvua v Samaan aikaan valtion eläkerahastosta suoritettava ylimääräinen 500 milj. euron tuloutus valtiolle kuitenkin lisää rahaston menoja kertaluonteisesti. Eläkemaksujen korotukset pitävät yllä maksutulojen kasvua v palkkasumman hitaasta kehityksestä huolimatta. Eläkeneuvotteluissa sovittu tilapäinen 0,4 prosenttiyksikön alennus TyEL-maksuun leikkaa työeläkerahastojen maksutuloja v Vaikka eläkevarojen arvon on noussut voimakkaasti viime aikoina, työeläkerahastojen omaisuustulot ovat pienentyneet matalan korkotason vuoksi. Korkotason odotetaan pysyvän matalana myös vuosina , mikä heikentää arviota omaisuustulojen kehityksestä merkittävästi. Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot ja menot ovat lähellä tasapainoa koko ennustejakson. Työttömyysmenot ovat jatkaneet kasvuaan kuluvana vuonna, mutta kehityksen odotetaan taittuvan ensi vuonna, kun työttömyyden kasvu tasaantuu. Vuonna 2016 työttömyysmenojen odotetaan kääntyvän selkeään laskuun. Sosiaalietuuksien ja -avustusten indeksikorotusten rajoittaminen 0,4 prosenttiin hidastaa muiden sosiaali- 8

9 Toimintakertomus rahastojen menojen kasvua v Lähde: VM:n Taloudellinen katsaus Talvi 2014 Kuntatalous Kuntien vuosikatteet heikkenivät 1,6 prosenttia, johon vaikutti muun muassa valtionosuuksien pieneneminen 1,3 prosentilla. Sitä vastoin kuntien toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna hyvin maltillisesti, 1,0 prosenttia. Kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisvuotta vähemmän, vain 1,5 prosenttia toimintakulujen kasvun hidastumisen ansiosta. Kuntien verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen kasvu hidastui edellisvuodesta 1,4 prosenttiin. Kuntien valtionosuuksien kasvu taittui, sillä ne pienenivät 105 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Verotulojen 516 miljoonan euron kasvu piti silti verorahoituksen kehityksen lievästi positiivisena. Verotulojen kasvu oli kuitenkin huomattavasti pienempää kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 1,3 miljardia euroa. Kunnista ainoastaan 14 arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi vuonna 2014, kun edellisvuoden tilinpäätöstietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 28 kunnalla. Kokonaisuudessaan vuosikatteet heikkenivät kuitenkin 1,6 prosentilla. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 miljardia euroa (7,9 %). Lainakannan kasvu hidastui edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 1,6 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna euroa. Kuntien toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 1,0 prosenttia. Kasvu hidastui merkittävästi edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 3,3 prosenttia. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3,0 prosentilla, kun taas palkkakulut laskivat lievästi 0,1 prosenttia edellisvuoden tasosta. Kuntien toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat myös edellisvuotta vähemmän. Kasvua niissä oli 1,1 prosenttia. Kuntayhtymien toimintakulut ilman liikelaitoksia pysyivät puolestaan edellisen vuoden tasolla. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3,7 prosentilla, mutta toisaalta palkkakulut pienenivät 1,1 prosenttia. Kuntayhtymien toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat 0,7 prosenttia, joka oli edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioihin vaikutti kuntalain muutos, joka velvoitti kunnat ja kuntayhtymät yhtiöittämään markkinoilla toimivat liikelaitokset ja muut yksiköt vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämän seurauksena muun muassa kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos Manner- Suomen tasolla moninkertaistui edellisvuodesta satunnaisiin eriin merkittyjen kirjanpidollisten voittojen vuoksi. Lisäksi kuntien bruttomääräiset investointimenot ja -tulot kasvoivat huomattavasti edellisvuodesta. Nettoinvestoinnit kasvoivat kuitenkin vain 1,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yhtiöittämisten lopulliset tilinpäätösvaikutukset tarkentunevat kesäkuussa julkaistavassa kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoissa. Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain, 4. neljännes 2014, Tilastokeskus 9

10 Toimintakertomus 1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2014 aikana kunnan organisaatiossa ei tapahtunut muutoksia, joten vuoden 2013 ja vuoden 2014 tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään. Toimintatuotot yhteensä kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna euroa (2,0 %). Myyntitulot kasvoivat euroa (6,7 %). Kasvu johtuu pääasiassa valtionosuusjärjestelmään liittyvien opetustoimen kotikuntakorvausten kasvusta sekä vuonna 2009 purkautuneen kansalaisopiston eläkemaksujen laskuttamisesta osakaskunnilta useammalta vuodelta. Maksutuotoissa päivähoitomaksut ovat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Liikuntatoimen maksutuottoja kertyi euroa (65,5 %) ja aamu- ja iltapäiväkerhojen maksutuottoja euroa (28,8 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Vesi- ja jätevesimaksujen maksutuotot kasvoivat euroa (9,5 %). Kasvu johtuu perusmaksun ja jätevesimaksun korotuksesta. Rakennusvalvonnan maksutuotot kasvoivat euroa (10,1 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Vuokratuottojen väheneminen eurolla (4,3 %) johtuu Mynämäen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen vuokratulojen vähenemisestä Rasekon siirrettyä toimintojansa pois Mynämäestä. Muut toimintatuotot vähenivät euroa (6,8 %). Väheneminen johtuu edellisenä vuonna terveyskeskuksen tulvavesivahingosta saadusta vakuutuskorvauksesta. Puunmyyntitulot olivat euroa ja edellisenä vuonna euroa. Käyttöomaisuuden myyntivoitot lisääntyivät edellisen vuoden eurosta euroon. Toimintakulut kasvoivat yhteensä 1,1 milj. euroa (2,4 %). Henkilöstökulut yhteensä kasvoivat euroa (1,4 %). Palkat ja palkkiot kasvoivat euroa (1,6 %) ja henkilöstösivukulut (0,8 %). Palvelujen ostot kasvoivat euroa (2,9 %). Perusturvakuntayhtymä Akselin maksuosuus nousi euroa (0,24 %). Osakaskunnat antoivat Akselin vuoden 2014 talousarviota hyväksyessään säästövelvoitteeksi 2 %. Erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 9,9 milj. euroa. Kustannukset lisääntyivät 1,3 milj. euroa (14,7 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannusten nousu johtuu osittain ensihoidon ja osan päivystyksen siirtymisestä sairaanhoitopiirin vastuulle. Ko. kustannukset jäivät pois Akselilta. Aineet, tarvikkeet ja tavarahankinnat vähenivät euroa (4,8 %). Sähkömenot vähenivät euroa (7,5 %). Lämmityskulut nousivat euroa (5,8 %). Muiden aineiden, tarvikkeiden ja tavarahankintojen menot vähenivät kaikissa hallintokunnissa. Avustukset kasvoivat euroa (9,8 %). Pääasiassa kasvu johtuu työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta. Muut toimintakulut sisältää euroa käyttöomaisuuden myyntitappiota Häävuoren B-talon luovutuksesta Mynämäen Vanhustentaloyhdistys ry:lle. Verotulot yhteensä kasvoivat 1,1 milj euroa (4,6 %). Kunnan tuloveron tuotto kasvoi euroa (3,8 %). Kunnan tuloveroprosenttia nostettiin 1,0 %-yksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailuun vaikuttaa tilityslain muutos, jonka seurauksena kuntien vuoden 2013 kunnan verotulon tuotto oli normaalia suurempi. Kiinteistöveron tuotto kasvoi euroa (13,7 %). Kasvu johtuu kiinteistöjen verotusarvojen korottamisesta. Yhteisöveron tuotto oli euroa (15,6 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien jako-osuutta korotettiin vuodesta 2014 alkaen kompensoimaan yhteisöverokannan alentamista. Vuosille yhteisöveron kuntien jako-osuutta on muuten korotettu 5 %-yksiköllä. Valtionosuudet vähenivät euroa (4,1 %). Väheneminen johtuu valtion tekemistä kuntien valtionosuuksien leikkauksista. Rahoitustuottojen ja kulujen nettomuutos oli euroa (-28,2 %). Korkokulut kasvoivat lainamäärä lisääntymisen takia. Muita rahoituskuluja vähensi edellisenä vuonna muihin rahoituskuluihin kirjattu Turun kaupungille palautettu Unto ja Tehilia Virtasen stipendirahastosta saadut rahavarat. Rahastoa hallinnoi Turun kaupunki. Turun kaupunki ja Raseko ovat sopineet stipendien jakamisesta. 10

11 Toimintakertomus Vuoden 2014 vuosikate euroa, joka on euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suunnitelman mukaiset poistot olivat euroa ja puretuista päiväkotirakennuksista tehdyt kertaluonteiset poistot euroa. Tilikauden tulos on -1,95 milj. euroa ja tilikauden alijäämä -1,9 milj. euroa. Vuoden 2013 alijäämäkirjauksen jälkeen taseessa on ylijäämää ,89 euroa. Investoinnit olivat yhteensä euroa (brutto). Nettoinvestoinnit olivat euroa. Suurimpia investointeja olivat uuden päiväkodin valmistuminen ja sen laajennusosan aloitus ( euroa), Huolin kevyenliikenteenväylän aloitus ( euroa) ja vesijohtoverkoston peruskorjaus ( euroa). Vuonna 2014 nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa 4,0 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin euroa. Pitkäaikaisten lainojen määrä oli euroa eli euroa/asukas (vuonna euroa/as.). Koko maassa lainamäärä oli euroa/asukas (2.542 euroa/as). Maksuvalmiuden turvaamiseksi kunta käyttää lyhytaikaista luottoa (ei sisälly em. lukuihin). Vuoden vaiheessa luottoa oli käytössä 4,0 milj. euroa. Taseen tunnusluvussa lainakanta on /as. Tunnusluku lasketaan koko vieraasta pääomasta. Vuoden 2013 aikana kunnanvaltuusto hyväksyi euroa tuloarvioiden vähennyksiä ja yhteensä euroa käyttötalouden lisämäärärahoja. Kunnan verotuloarvioita korotettiin vuoden aikana yhteensä eurolla. Kunnanvaltuusto hyväksyi tilinpäätöksen valmistavan toimenpiteenä eräiden tulosalueiden tuloarvioiden ylityksiä ja määrärahojen ylityksiä ja alituksia (ei käsitellä lisämäärärahoina). Kulut tulosalueittain 2014 (yht. 51,0 M ) Kulttuuri- ja vapaa-aika 3% Opetustoimi 18% Tilalaitos 10% Varhaiskasvatus 8% Kunnallistekniikka 2% Erikoissairaanhoito 20% Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi 0% Yleishallinto 5% Ptky Akseli 34% Yleishallinto Ptky Akseli Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus Opetustoimi Kulttuuri- ja vapaa-aika Tilalaitos Kunnallistekniikka Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi Kulut tulosalueittain -kaavio sisältää sekä sisäiset että ulkoiset kulut, jotta kunnan omien toimintayksiköiden maksamat tilavuokrat ja ruokapalvelumaksut näkyvät toimintayksiköiden kuluina. 11

12 Toimintakertomus Ulkoiset toimintatuotot 2014 (yht. 5,7 M ) Vuokratuotot 24% Tuet ja avustukset 7% Muut toimintatuotot 6% Maksutuotot 13% Myyntituotot 50% Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Ulkoisia toimintatuottoja ovat mm. vesi- ja jätevesimaksut, ruokapalveluiden myynti Mynämäessä sijaitseville Perusturvakuntayhtymä Akselin toimipaikoille ja taloushallintoyksikön palveluiden myynti Akselille, Nousiaisten kunnalle. Maksutuottoja ovat mm. päivähoitomaksut, aamu- ja iltapäivähoidon asiakasmaksut sekä liikuntatoimen asiakasmaksut. Vuokratuottoja ovat mm. Mynämäessä sijaitsevista Akselin toimipaikoista perittävät vuokrat. Ulkoiset toimintakulut menolajeittain 2014 (yht. 47,8 M ) Avustukset 2% Vuokrat Aineet, tarvikkeet ja 1% tavarat 5% Palvelujen ostot 63% Muut toimintakulut 0% Henkilöstökulut 29% Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Ulkoisissa toimintakuluissa suurimmat palvelujen ostot ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osto Akselilta ja erikoissairaanhoidon palvelujen ostot Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Henkilöstökulut ovat kunnan henkilökunnan palkat sivukuluineen sekä luottamushenkilöiden palkkiot. Aineet, tarvikkeet ja tavarat sisältävät mm. elintarvikkeet sekä kunnan kiinteistöjen lämmitys- ja sähkökulut. 12

13 Toimintakertomus Käyttötulot 2014 (yht. 48,1 milj. euroa) Maksutuotot 2% Tuet ja avustukset 1% Valtionosuudet 35% Myyntituotot 6% Vuokratuotot 3% Muut toimintatuotot 1% Verotulot 53% Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Käyttötulot ovat toimintatuotot, valtionosuudet ja verotulot yhteensä. Kunnan metsät Kunnan metsäpinta-ala on 782 ha, josta kangasmaastoa on 657 ha ja suota 130 ha. Tilojen lukumäärä on 56. Metsäsuunnitelma on tehty vuosille Suunnitelma päivittyy vuosittain toteutuneiden töiden mukaisesti. Puut myydään metsäsuunnitelman mukaan pystymyyntinä kilpailutuksen perusteella. Vuoden 2014 hakkuumäärä oli 939,13 m³. Myrskypuita korjattiin viideltä lohkolta 519,5 m³. Ennen pystykauppaa on tehty ennakkoraivausta 9,7 ha alueella. Puunmyyntitulot olivat ja metsänhoitokulut olivat (mm. taimikon hoitoa ja ennakkoraivausta). 1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Mynämäen taloudellinen tilanne on viime vuosina kääntynyt heikompaan suuntaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen voimakas kasvu on vienyt ja tulee viemään voimavaroja kunnan muusta toiminnasta. Näiden menojen ennakoitavuus ja kunnan mahdollisuudet vaikuttaa kehitykseen ovat rajalliset. Tulorahoituksen turvaamiseksi tuloveroprosenttia nostettiin vuosina 2013 ja Vuonna 2014 veroprosentti oli 20,50 %. Vuodelle 2015 tuloveroprosentti on sama 20,50 %. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,84 %. Peruspalvelujen valtionosuusuudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Uudistuksessa Mynämäen kunta menetti peruspalvelujen valtionosuutta huomattavasti. Menetys vuoteen 2014 verrattuna on euroa (luvussa on huomioitu verotulojen tasaus). Valtionosuuden yhteismäärään vaikuttaa myös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus (mm. lukio), joka ei kuulunut valtionosuusuudistuksen piiriin. Vuosikate ei ole riittänyt kattamaan poistoja ja tilinpäätös on ollut alijäämäinen nyt neljänä vuotena peräkkäin. Taseessa on vuoden 2014 alijäämäkirjauksen jälkeen ylijäämää edellisiltä vuosilta 2,9 M. Kunnan tase tule olemaan alijäämäinen viimeistään suunnitelmakauden 2017 lopussa ellei menokehitystä saada sopeutettua. Talouden vakauttamistoimenpiteitä valmistellut työryhmä selvitti vaihtoehtoja lähivuosina tarvittavista uudistuksista. Talousarvioon 2015 ja taloussuunnitelmaan on kirjattu valmisteluun ja/tai täytäntöön pantavaksi esitettyjä toimenpiteitä. Kunnan oman toiminnan osalta tarkasteltavaksi tulee kunnan koko oma palvelurakenne, investoinnit sekä kiinteistöt ja muut omaisuuserät. Myös kuntayhtymien toimintaa pyritään ohjaamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin, jotta talous saataisiin pysymään tasapai- 13

14 Toimintakertomus nossa. Omarahoitus ei ole riittänyt kattamaan investointeja ja ne joudutaan rahoittamaan lainalla. Kunnan investointitaso on ollut omarahoitukseen nähden liian korkea ja sitä tulee tarkastella kriittisesti tulevina vuosina. Uuden päiväkodin rakentaminen sekä Mynämäen ja Mietoisten väliset kevytväylähankkeet ovat merkittäviä investointeja ja toteutuessaan kasvattavat myös suunnitelmapoistojen määrää. Lisäksi olemassa oleva kiinteistökanta ja kunnallistekniikka vaativat jatkuvasti korjausinvestointeja. Rahoituslaskelmassa on Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä tunnusluku, jolla seurataan tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden investointien omarahoituksen toteutumista. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Mynämäen kunnan Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä tunnusluku on euroa (edellisenä vuonna euroa). Vuosien taloussuunnitelmassa investointitaso on hiukan alhaisempi kuin aiempina vuosina. Omarahoitusvaatimuksen täyttyminen edellyttää, että vuosikate on tulevina vuosina vähintään investointien verran plussalla. Kunnan lainamäärä on vielä alle valtakunnan keskiarvon, mutta tulee kasvamaan tulevina vuosina suurten investointien vuoksi. Omavaraisuusaste on heikentynyt ja tilinpäätöksessä 2014 se on 54,1 %. Omavaraisuusaste lähenee ns. kriisikuntaraja-arvoa 50 %. Pitkään valmisteilla ollut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei edennyt eduskunnan käsittelyyn vuoden 2015 keväällä päättyvällä vaalikaudella. Uudistuksen valmistelu jatkunee jossain muodossa maan uudessa hallituksessa ja eduskunnassa. Uudistukset tulevat hyvin todennäköisesti vaikuttamaan merkittävästi koko kunnan toimintaan, erityisesti tukipalveluihin ja kiinteistöihin. Muutokset vaikuttavat myös henkilöstöön, sillä nykyisin ptky Akseli ostaa kunnalta talous- ja palkkahallinnon, puhtaanapidon, ateriapalvelut sekä kiinteistönhoidon. Myöskään toisen asteen koulutuksen järjestäjärakenneuudistus ei edennyt päättyvällä vaalikaudella. Uudistuksen mukaan kaikki toisen asteen koulutuksen nykyiset järjestämisluvat olisivat päättyneet vuoden 2016 lopussa. Koulutuksen rahoituksenkaan uudistukset eli noin 190 milj. euron säästöt eivät edenneet päättyvällä vaalikaudella. 1.6 Kunnan henkilöstö Kunnan vakituisen henkilöstön määrä oli 253. Vastaavaan aikaan edellisenä vuonna vakituisten määrä oli 261. Vakituisen henkilöstön määrän vähentyminen 8 henkilöllä johtuu siitä, että avoimeksi tulleita virkoja ja toimia on täytetty määräaikaisesti varautuen mahdolliseen palvelurakenteen muutokseen. Koko henkilöstön määrä oli 328 ja edellisenä vuonna 326. Tehtäväkohtaiset palkat nousivat virka- ja työehtosopimusten mukaisesti alkaen KVTES:n ja TS:n alueella 20 euroa/kk, OVTES:n alueella 0,68 % ja TTS:n alueella palkkaryhmästä riippuen senttiä/h. Henkilöstökulut olivat 13,9 milj. euroa (13,7 milj. euroa). Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli euroa eli 1,4 %. Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot esitetään erikseen käsiteltävässä henkilöstötilinpäätöksessä. 1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Julkisen talouden tila ja tarvittavat sopeuttamistoimet vaikuttavat kunnan toimintaan ja talouteen tulevinakin vuosina. Valmistelussa on merkittäviä kuntia koskevia suuria uudistuksia. Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee valtion taholta ilmoitetun linjauksen perusteella muuttamaan toimintaympäristöä perusteellisesti. Se, mikä tulee olemaan kunnan rooli palvelujen tuottajana, selviää vasta lain sisällöstä. Tässä vaiheessa uudistuksen kokonaisvaikutusta on vaikea 14

15 Toimintakertomus arvioida, mutta joka tapauksessa se tulee vaikuttamaan kunnan muuhunkin toimintaan ja toimitiloihin. Sivistystoimen puolella syksyllä 2014 voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki sekä valmistelussa oleva uusi opetussuunnitelma (2016 -) tuovat uusia velvoitteita ja lisää kustannuksia perusopetuksen puolelle. Lisäksi vähenevä perusopetuksen oppilasmäärä vähentää valtionosuuksia. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on lisääntymässä, mikä aiheuttaa lisää kustannuksia. Valmistelussa olevat lukiolaki ja lukion tuntijako sekä varhaiskasvatuslain ja liikuntalain muutokset kasvattavat kunnan kustannuksia. Kunnan väestön ikärakenteen muutos; kouluikäisten lasten ja nuorten vähentyminen ja iäkkäämpien ikäryhmien suureneminen tuo tullessaan tarpeen kehittää palvelurakennetta uudella tavalla. Työikäisten määrän väheneminen näkyy verotuloissa ja Varsinais-Suomen heikentynyt työllisyystilanne vaikuttaa kunnan taloustilanteeseen, vaikka työllistämisen tukitoimiin onkin luotu uusia toimintamalleja yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Ikääntyvät kiinteistöt tulevat lisäämään investointikustannuksia ja kiinteistöjen käyttöasteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kunnalle tarpeettomista kiinteistöistä tulisi luopua. Kunnan pitkäaikainen lainamäärä on kasvanut ja maksuvalmiutta on jouduttu ylläpitämään lyhytaikaisella lainalla jo pitkän aikaa. Korkotason nousu lisäisi kunnan korkomenoja. Kunnan talouden heikkeneminen on merkittävä riski, ellei korjaavia toimenpiteitä saada eteenpäin. Taseen ylijäämä on käytetty suunnitelmakauden loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset nousevat kuntayhtymien uudistustoimenpiteistä huolimatta ja vievät yhä suuremman osan kunnan käytettävissä olevista varoista. 1.8 Ympäristötekijät Mynämäen kunta osallistui edelleen Valonian toimintaan eri projektien kautta. Vuonna 2013 osallistuttiin Valonian jätevesineuvonta + koulutuspalveluun sekä Valonian ohjelmakauden suunnittelutyöhön, jossa teemana on "Alueellisiin tavoitteisiin paikallisin keinoin - Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelma ". Ohjelman painopistealueita ovat energia- ja materiaalitehokkuus, kestävä liikkuminen, vesiensuojelu sekä ympäristötietoisuus ja -kasvatus. Teknisen osaston edustaja (tekninen johtaja) on kutsuttu myös ilmastonmuutos/energiatehokkuus työryhmään. Mynämäen kunta on pyydettynä jäsenenä valtiovarainministeriön asettamassa Rakennettu ympäristö ja asuminen -palvelukokonaisuuden Sähköisen asioinnin edistäminen (SADe) -klusteriryhmässä. Kunnan edustajana ryhmässä on tekninen johtaja. SADe-projektin tarkoituksena on tuottaa ja mahdollistaa asumiseen ja rakentamiseen liittyviä sähköisiä asiointi-, neuvonta- ja rajapintapalveluja. Ryhmän toimikausi on Mynämäen kunta on vuonna 2007 liittynyt mukaan Itämerihaasteeseen, jonka avulla on tarkoitus parantaa Itämeren tilaa (www.itamerihaaste.net). Uuden päiväkodin katolle hankittiin 18 kw:n aurinkopaneelijärjestelmä. Aurinkopaneelit tuottavat päiväkodin jäähdytykseen tarvittavan sähköenergian. Järjestelmä on Suomen 29. suurin ja päiväkotien joukossa 3. suurin. Kolmen kyläkoulun (Tarvainen, Karjala, Ihalainen) öljylämmityslaitteiston rinnalle hankittiin ns. osatehovesi-ilmalämpöpumppujärjestelmä. Lämpöpumppu tuottaa % lämmitysenergiasta; ainoastaan kylmimmän ajan (yli -20 ast.) tarvitaan öljylämmitystä. Laitteistot hankittiin loppuvuodesta -14, asennustyö valmistui tammikuussa Investoinnin arvioitu takaisinmaksuaika on 3 3,5 vuotta. Aseman koulun valaistus muutettiin kokonaan LED-valaistukseen vaihtamalla vanhat loisteputket LEDputkiin. Investoinnin arvioitu takaisinmaksuaika on 3 vuotta. Mynämäen Teollisuuskiinteistö Oy:n omistamaan Koivikkokujan palvelukeskukseen asennettiin maalämpö. Mynämäen kunta on ostanut ympäristönsuojelupalvelut Raision kaupungilta vuoden 2009 alusta alkaen. 15

16 Toimintakertomus Ympäristönsuojeluviranomaisena toimii aikaisempien vuosien tapaan tekninen lautakunta. Ympäristölupapäätöksiä tehtiin vuoden 2014 aikana yhteensä neljä. Päätöksistä kolme oli olemassa olevien eläinsuojien ympäristölupien lupamääräysten tarkistuksia. Yksi lupa koski toiminnan muutosta kalkkunakasvattamosta karanteeniemokanalaksi. Meluilmoituksia käsiteltiin yksi. Vesihuoltolain mukaisia vapautusanomuksia käsiteltiin 12. Erilaisia lausuntoja valmisteltiin lautakunnan päätettäväksi kuusi ja viranhaltijalausuntoja annettiin neljä. Tarkastuksia tehtiin 33. Tarkastuksia tehtiin osana ympäristölupien käsittelyä, jätevesiasioissa ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeamista hakeneilla kiinteistöillä, erilaisten valitusten takia ja keskeneräisissä roskaantumisasioissa. Keväällä 2014 toteutettiin teknisen lautakunnan ympäristökatselmus, jossa kiinnitettiin huomiota pihojen siisteyteen, rakennusten kuntoon ja yleisten alueiden siisteyteen. 1.9 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Kunnanhallitus hyväksyi laskutus- ja perintäohjeen ja uuden sisäisen valvonnan ohjeen Työsuojelun toimintaohje hyväksyttiin ja kartoitus vaara- ja uhkatilanteiden hallinnasta kunnan eri toimipisteissä tehtiin keväällä Henkilökunnan perehdyttämisohjeet päivitettiin syksyllä Työterveyshuollon kanssa valmistelu Varhaisen tuen -malli hyväksyttiin Tietojärjestelmien käyttösäännöt uusittiin ja uusitut ohjeet tulivat voimaan Kunnan omaisuus ja toiminta on vakuutettu. Vakuutusturva kilpailutettiin vuoden 2012 aikana. Kunnan vakuutukset ovat If Vahinkovakuutusyhtiössä. Vakuutukset ovat ajantasaiset ja kattavat. Vakuutusturva käydään kunnan ja vakuutusyhtiön kanssa vuosittain läpi ja tehdään tarvittavat tarkistukset ja täsmennykset on tehty kunnan ja vakuutusyhtiön välisessä neuvottelussa. Kunnan varautumista häiriötilanteisiin on parannettu tarkistamalla valmissuunnitelmia. Valmistelua on tehty tiiviissä yhteistyössä Perusturvakuntayhtymä Akselin ja sen jäsenkuntien kanssa. Sähkön saannin turvaamiseksi on hankittu kaksi kiinteää ja yksi siirrettävä aggregaatti. Kunta on mukana Turun seudun hankintarenkaassa. Kunta on mukana myös valtakunnallisessa KL Kuntahankinnat Oy:ssä. Tällä hetkellä Kuntahankinnat Oy:ltä hankitaan atk-laitteita, av-välineitä sekä Microsoftin lisenssejä. Hankintavaltuudet on määritelty kunnanhallituksen ja lautakuntien delegointipäätöksillä. Osastopäälliköt ovat toimittaneet kunnanjohtajalle sisäisen valvonnan ohjeen mukaisen kirjallisen raportin toimialueensa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuodelta Raportit sisältävät selvitykset viranhaltijapäätöksistä ja niiden täytäntöönpanosta, varastojen ja käteiskassojen tarkastamisesta, liukuvan työajan seurannasta, kehityskeskustelujen pitämisestä, hankintojen suorittamisesta, saatavien perinnästä, sopimusten seurannasta sekä tilastojen teon seurannasta ym. Talouden seuranta Kunnanhallitus ja lautakunnat seuraavat talousarvion toteutumista kuukausittain talousarvion toteutumisraporttien avulla. Kaksi kertaa vuodessa, huhtikuun ja elokuun toteuman perusteella, kootaan kattavampi raportti talouden ja toiminnan toteutumisesta. Viranhaltijat seuraavat talouden kehittymistä jatkuvasti Tane-järjestelmän välityksellä. 16

17 Toimintakertomus Kunnanhallituksen otto-oikeus Kunnanhallitus seuraa lautakuntien työskentelyä esityslistojen ja pöytäkirjojen välityksellä. Lisäksi kunnanhallitus on nimennyt edustajan ja varaedustajan lautakuntien kokouksiin. Kunnanhallitus ei käyttänyt kertaakaan kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta lautakuntien tai viranhaltijoiden päätöksiin. Viranhaltijapäätökset: Vuoden aikana viranhaltijapäätöksiä Dynasty-asianhallintajärjestelmässä tehtiin yhteensä 276, joista kunnanjohtajan päätöksiä oli 33 ja osastopäällikköjen päätöksiä: hallintojohtaja kasvatus- ja sivistysjohtaja tekninen johtaja 34 kpl 46 kpl 19 kpl Vuosilomia, sairauslomia ym. koskevat KVTES:n mukaiset henkilöstöpäätökset tehdään WebTallennusohjelmassa. Kunnanjohtaja seuraa päätöksentekoa (Dynasty) otosluonteisesti. Osastopäälliköt informoivat kunnanjohtajaa etukäteen tärkeimmistä ottokelpoisista päätöksistään sähköpostilla. Osastopäälliköt seuraavat omien alaistensa viranhaltijapäätöksiä. Osastopäälliköiden toimittamissa raporteissa ei ole huomautettavaa päätöksistä eikä niiden toimeenpanosta. Otto-oikeutta viranhaltijoiden päätöksiin ei vuoden aikana ole käytetty. Varaston ja käteiskassojen tarkastukset: Käteiskassat ja varastot on tarkastettu asianmukaisesti, eikä tarkastuksissa ole todettu epäselvyyksiä. Liukuvan työajan seuranta: Työajan seuranta siirtyi vuoden 2011 alusta uudelle laiteelle ja työajan seurantaa ja liukuvaa työaikaa koskeva ohje uudistettiin (kh ). Vuoden 2011 alussa siirryttiin koko Akselin alueella yhteiseen kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmään. Työaika on pystytty tasaamaan liukuman puitteissa muutamia esimiesasemassa olevia sekä taloushallintoyksikön työntekijöitä lukuun ottamatta. Taloushallintoyksikössä työ on ajoittain kausiluonteista (esim. tilinpäätös), jolloin ylitöitä kertyy. Kehityskeskustelut: Kehityskeskustelut on pääsääntöisesti käyty määräaikaan eli kuluvan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Muuta huomioitavaa: Kunnanviraston johtoryhmässä on säännöllisesti käyty lävitse ajankohtaisia ongelmatilanteita ja niiden johdosta on tehostettu sisäistä valvontaa ja tarvittaessa tarkistettu ohjeistusta. Sopimusten seurantaan on kiinnitetty entistä enemmän huomiota, jotta sopimusehtojen täyttymistä seurataan asiallisesti. Johtoryhmä on keskustellut toistuvasti työterveyshuollon edustajien kanssa sairauspoissaoloista ja varhaisesta puuttumisesta. Poissaolojen kehittymistä ja syitä seurataan ja ongelmiin pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vuosilomia myönnettäessä sijaisjärjestelyihin on kiinnitetty huomiota. Toisiaan sijaistaville henkilöille ei tule myöntää vuosilomaa samaan aikaan silloin, kun työjärjestelyt sitä edellyttävät. 17

18 Toimintakertomus Varautumista koskevia suunnitelmia ja ohjeita päivitetään jatkuvasti ja yhteistyötä Akselin sekä naapurikuntien kanssa on tehostettu mm useissa yhteisissä johtoryhmien valmistelutilaisuuksissa. Pienimuotoinen harjoitus järjestettiin aluepelastuslaitoksen edustajan avustuksella. Saatavien perinnän tehostamiseksi otettiin jo vuonna 2012 käyttöön sähköinen tiedonsiirto taloushallintoyksikön ja perintätoimiston välille Vuoden 2014 toiminnan arviointi Kuntastrategia on vuoden 2014 aikana toteutunut seuraavasti. Väliotsikot ovat kuntastrategiassa kirjattuja painopistealueita ja niihin liittyviä strategisia (pitkän aikavälin) tavoitteita: YHDYSKUNTARAKENNE Kunnan kehitystä edistävä yhdyskuntarakenne Elinvoimainen kuntakeskus ja kyläkeskukset Asukasluvun kasvu Mynämäen kunnan toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi hyväksyttiin kunnanhallituksessa Maapoliittinen ohjelma päivitettiin loppuvuodesta ja se hyväksyttiin valtuustossa Keskusta-Asemanseutu osayleiskaava valmistui valtuuston käsittelyyn joulukuussa, mutta museoviranomaisten myöhässä saapuneen lausunnon vuoksi hyväksyminen siirtyi seuraavaan kokoukseen. Vuoden aikana rakennettiin uutta vesihuoltoverkostoa 0,8 km ja saneerattiin vesi- ja viemäriverkostoa 0,6 km. Uusia liittyjiä oli 35. Huoli-Pyhe kevytväylän rakentaminen aloitettiin syksyllä. Kunnan tonttivaranto on hyvä ja asemakaavoitettuja tontteja löytyy eri puolilta kuntaa: asuintontteja 151 (AO) + 7 (AR), liikerakentamisen tontteja 4 (AL/KL) ja teollisuustontteja 13 (T/TY). Kaavoittamattomilla alueilla kunnalla on muutamia erillisiä rakennuspaikkoja (mm. Munnuisissa 2 ja Laajoella 5). Kunta luovutti yhteensä 9 omakotitonttia ja yhdestä tontista on varaus. Yksityiset maanomistajat myivät useita rakennuspaikkoja haja-asutusalueelta. Uusille asuinrakennuksille myönnettiin 16 rakennuslupaa. Yrityksille myytiin 3 teollisuustonttia Roukkulista ja 1 tontti Laiskankareen teollisuusalueelta Mietoisista. Kylien neuvottelukunnan tarkoituksena on edistää kylätoimintaa ja koordinoida kyläyhdistysten yhteistoimintaa. Syksyllä käynnistettiin Varsinais-Suomen Kylät Ry:n johdolla järjestöstrategian valmistelu ja siihen sisältyy merkittävänä osana myös kylien/kyläyhdistysten toiminnan kehittäminen. Järjestöjen sekä päättäjien tavoitteita ja toiveita kartoitettiin kyselyllä loppuvuodesta. Kunnan tontti- ja imago-markkinointia uudistettiin. Lehdissä julkaistiin 34 tontti-ilmoitusta ja uutena keinona otettiin käyttöön FaceBook-markkinointi. Kunta osallistui helmikuussa Rakentaminen ja Sisustaminen - messuille yhdessä kyläyhdistysten kanssa. Erityisesti painotettiin maaseutuasumista ja monipuolista liikunta- ja harrastustoimintaa. Mynämäen lukion jatkuva menestyminen lukiovertailussa samoin kuin mynämäkeläisten urheiluseurojen ja järjestöjen aktiivinen toiminta toivat kuntaa positiivisesti esille tiedotusvälineissä läpi vuoden. Kunnan asukasmäärä väheni ja vuoden lopussa asukkaita oli Vuoden aikana kunnassa syntyi 64 ja kuoli 80 asukasta; kuolleisuus ylitti oman syntyvyyden 16 hengellä. Muuttoliike molempiin suuntiin oli suurinta Turun, Raision, Maskun ja Mynämäen välillä. Turkuun muuttoa selittää osaltaan opiskelijoiden kotikunnan muutokset. Yli 75-vuotiaiden osuus asukkaista on n. 10,5 %. ELINKEINOPOLITIIKKA Kunnan elinvoimaisuutta tukeva elinkeinopolitiikka 18

19 Toimintakertomus Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Kunnanvaltuusto hyväksyi päivitetyn elinkeino-ohjelman vuosille Toimintaa seuraa kunnanhallituksen asettama elinkeinopoliittinen työryhmä, jossa on mukana myös elinkeinoelämän edustajia. Työryhmä laatii vuosittain kunnanhallitukselle raportin elinkeinotoiminnan keskeisimmistä tunnusluvuista. Yritysvaikutusten arviointi otettiin systemaattisesti käyttöön syksyllä kaikessa päätöksenteossa. Mynämäen kunta on mukana OPM:n ja Rasekon rahoittamassa työelämän kehittämishankkeessa (Synapsi), jossa paikallisille yrityksille tarjotaan asiantuntija-apua oman ja henkilöstön ammattitaidon kehittämisen sekä yritystoiminnan kehittämisen tarpeiden kartoittamiseen. Hankkeen myötä moni yrittäjä on aloittanut yrittäjän ammattitutkinnon suorittamisen. Keskusta-Asemanseudun osayleiskaavassa on tehty aluevarauksia elinkeinotoiminnan tarpeita huomioon ottaen vuosikymmeniksi eteenpäin. Vt 8:n itäpuoliset alueet voidaan ottaa käyttöön vasta sen jälkeen, kun valtatien risteysjärjestelyt ovat parantuneet Roukkulissa ja Yläneentien risteyksessä. Asemakaavoitusta tonttitarjonnan varmistamiseksi jatketaan sen jälkeen, kun osayleiskaava on lainvoimainen. TSeK kartoitti kuntien toimitiloja ja yritystontteja alkuvuodesta sijoittautumistoimintaa silmällä pitäen ja yritysneuvoja oli mukana kunnan standilla yrittäjien järjestämässä messutapahtumassa toukokuussa. TSe- Kin edustajien ja kunnan johdon vuosittainen keskustelu yhteistoiminnasta oli marraskuussa. Nykyisen seudullisen elinkeinoyhteistyön toimivuutta on kritisoitu useassa kunnassa ja myös Mynämäen kunta irtisanoi yhteistyösopimuksen päättymään vuoden 2015 lopussa. Uuden sopimuksen valmistelu aloitetaan alkuvuodesta Kuntakohtaiseen elinkeinotyöhön toivotaan nykyistä enemmän resurssointia ja uudenlaista toimintaa. Yrittäjät ovat käyttäneet Yrityskeskus Potkurin palveluja ja sen neuvonnan kautta kuntaan perustettiin 16 uutta yritystä. HINKU-hanke on edelleen tuonut kuntaa esille tiedotusvälineissä ja aktivoinut kuntalaisia ja yrityksiä käyttämään ympäristöystävällistä tekniikkaa. Kiinteistöjen öljylämmityksen muuttaminen uusiutuvaan energiamuotoon tehtiin seuraavissa kohteissa: - Tarvaisten, Ihalaisten ja Karjalan kouluihin asennettiin osateho vesi-ilmalämpöpumppu (VILP). Lämpöpumppu tuottaa % tarvittavasta lämpöenergiasta. Alle -15 asteen pakkasilla öljylämmitys tuottaa tarvittavan huipputehon. - Koivikkokujan toimintakeskukseen (Teollisuuskiinteistö Oy) asennettiin maalämpö. - Pikkulaurin päiväkodin katolle asennettiin 20 kw:n aurinkopaneelijärjestelmä. Paneelit on mitoitettu siten, että ne tuottavat päiväkodin jäähdytykseen tarvittavan sähköenergian. Mynämäen seudun pienkiinteistöyhdistys järjesti keväällä Energiakävely-tapahtuman, jossa tutustuttiin yksityisten toteuttamiin energiaratkaisuihin. PALVELUT Toimiva ja tehokas palvelurakenne Perusturvakuntayhtymä Akseli vastaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten muodostamalla yhteistoiminta-alueella. Palvelutasosuunnitelmassa on määritelty kuntayhtymän järjestämät palvelut ja palveluverkko. Kuntayhtymä järjesti jäsenkuntien valtuutetuille 2 yhteistä keskustelu- ja tiedotustilaisuutta toiminnasta ja taloudesta. Tämän lisäksi kuntien edustajat ovat keskustelleet kehittämistyön etenemisestä. Perussopimusta muutettiin joiltakin osin ja hallintosääntö tarkistettiin. Kunnat tilasivat keväällä ulkopuolisen konsulttiselvityksen kuntayhtymän toiminnan tehostamisen mahdollisuuksista. Selvityksen perusteella kuntayhtymän toimintaa on lähdetty uudistamaan ja sen myötä toivotaan aikaisempaa maltillisempaa menokehitystä. Kunnanhallitus seuraa aktiivisesti kuntayhtymän toiminnan kehittymistä. Kuntien toivomaa säästötavoitetta ei saavutettu, mutta alkuperäinen talousarvio alitettiin. Erityisesti terveyspalvelujen uudistukset näkyivät menokehityksessä. Taloushallintoyksikkö myy taloushallinto- ja palkanlaskentapalvelut perusturvakuntayhtymä Akselille ja Mynämäen kunnalle sekä palkanlaskentapalvelut Nousiaisten kunnalle. 19

20 Toimintakertomus Tulevien ohjelmistovaihdoksien vaihtoehtona kunnanhallitus päätti selvittää mahdollisuuden siirtää talousja palkkahallinnon palvelut Taitoa Oy:n hoidettavaksi. Selvitys valmistui vuoden lopussa, mutta päätöksenteko siirtyi seuraavaan vuoteen. Valmisteilla oleva sote-uudistus tulee vaikuttamaan kuntien palvelutuotantoon ja erityisesti tukipalveluihin. Hallintosääntö tarkistettiin ja valtuusto hyväksyi sen Hallintosäännössä määritellään eri toimijoiden muodollinen toimivalta. Konserni- ja yhteistyöasioita käytiin lävitse jokaisessa kunnanhallituksen kokouksessa. Koko vuoden kestänyt kuntarakenneselvitys työllisti hyvin paljoin päättäjiä ja johtavia viranhaltijoita. Konsernin osalta erityisinä seurantakohteina vuoden aikana olivat kuntayhtymät: Akselin ja erikoissairaanhoidon toiminta ja menojen kehitys, Rasekon toiminta sekä Vakka-Suomen Sanomain toiminnan siirtäminen perustettavalle osuuskunnalle. Konserniohjeen mukaisesti kunnanhallitukselle koottiin 2 erillistä raporttia konserni- ja yhteistyöasioista. Uusi Pikkulaurin päiväkoti valmistui ja 5 osastoa otettiin käyttöön syksyllä. Uuteen osaan muuttivat Tilhentiellä olleet esikoululaiset (kolme ryhmää) ja seurakunnan tiloissa väliaikaisesti olleet lapset (Metsolan päiväkodin pienten ryhmä sekä vuoropäivähoidon ryhmä). Laajennusosan työt jatkuivat. Tainiolaan jäi vielä yksi ryhmä odottamaan muuttoa sekä Metsolan aikaisempi Karhusten ryhmä muutti Vaahteramäen päiväkodin vieressä olevaan hirsirakennukseen. Näiden kahden ryhmän on myöhemmin tarkoitus muuttaa Pikkulaurin laajennusosaan. Toimitilojen tehokasta käyttöä seurataan jatkuvasti. Koulujen osalta lautakunta päätti, että kyläkoulujen tilat ovat koulutyön ulkopuolella maksutta kunnan yhdistysten käytössä lukuun ottamatta Laurin koulun, lukion ja Karjalan koulun liikuntasaleja. Tämä on jonkun verran lisännyt iltakäyttöä. Järjestöstrategian valmistelu aloitettiin syksyllä ja sen myötä on tarkoitus entisestään kehittää järjestöjen toimintaa sekä kunnan ja 3. sektorin yhteistyötä. Vakiintunutta yhteistyötä kehitetään edelleen. Esimerkkinä voi mainita sen, että nuorisotoimi aloitti yhteistyön 4H-kerhon kanssa niin, että 4H-kerho vastaa Mietoisten nuorisotilan valvonnasta ja kehittämisen koordinoinnista. Yhteistyö on toiminut todella hyvin. Etsivä nuorisotyöntekijä aloitti vuoden 2014 alussa Mynämäen alaisuudessa toimien Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten yhteisenä etsivänä nuorisotyöntekijänä. Mynämäen kunta haki rahoituksen ensimmäisenä vuonna. Sivistysosasto on satsannut useisiin ennalta ehkäiseviin toimiin yhdessä Akselin kanssa alkaen perheneuvolatoimintaan liittyvästä yhteistyöstä päätyen liikunnan ilon löytämiseen erilaisten hankkeiden kautta. Ikäihmisten liikuntapalvelut ovat olleet suosittuja ja niihin on osallistunut satoja kävijöitä vuoden 2014 aikana. Mynämäen, Maskun ja Nousiaisten kunnat sekä Perusturvakuntayhtymä Akseli valmistelivat yhdessä hyvinvointikertomuksen Vasso Oy:n asiantuntijan johdolla. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma tuovat uudenlaisen välineen toimintojen kehittämiseen. Valmistelutyön aikana kiinnitettiin erityistä huomiota ennaltaehkäisevien palvelujen tarpeeseen tulevaisuudessa. Hankerahoitusta haettiin ja saatiin useille toiminnoille. Päiväkodeissa ja kouluissa oli paljon hankkeita, jotka toivat lisäarvoa peruspalveluihin: muun muassa liikkuva koulu, tasa-arvoa edistävien toimintojen kehittäminen, useita pienempiä kansainvälisyyshankkeita, yrittäjyyskasvatusta, koulujen kerhotoiminnan kehittämistä, ryhmäkokojen pienentämisen hanke ja henkilökunnan osaamista kehittävä Osaava-hanke. Osaavan puitteissa laadittiin muun muassa kolmen kunnan yhteinen opetustoimen tieto- ja viestintätekniikan strategia. Lisäksi Mynämäen kunta oli mukana alueellisissa ja seudullisissa kehittämishankkeissa, joista yksi merkittävä oli perhekeskeisen oppilashuollon kehittämishanke, joka jatkuu myös tulevaisuudessa. Vuoden 2014 aikana kaikki kehittäminen tapahtui hankerahoituksella, jota saatiin tarpeisiin ja voimavaroihin nähden riittävä määrä. Kasvatus ja sivistyslautakunta jakoi liikuntatoimen avustuksia , nuorisotoimen vuosiavustuksia ja kulttuuritoimen vuosiavustuksia Yleisavustuksia eri järjestöille jaettiin ja talkooavustuksia myönnettiin Lisäksi kyläyhdistyksille tarjottiin mahdollisuus osallistua Rakentaminen ja Sisustaminen -messuilla kunnan osastolla helmikuun alussa. Mukana oli 6 yhdistystä esittelemässä 20

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2014

MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2014 MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 23.3.2015 106 Kunnanvaltuusto SISÄLLYS 1 TOIMINTAKERTOMUS 5 1.1 Kunnanjohtajan katsaus 5 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 6 1.3 Yleinen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Tavoitteena antaa oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin muodostamasta

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA TOUKOKUU 2017 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 41,7 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA TP 2015 TA+M 2016 TP 2016 TOT % TOIMINTATUOTOT

LOIMAAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA TP 2015 TA+M 2016 TP 2016 TOT % TOIMINTATUOTOT LOIMAAN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS Tammikuu LOIMAAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA TP 2015 TA+M 2016 TP 2016 TOT % TOIMINTATUOTOT 01-12 01-12 2016 Myyntituotot 5 421 423 7 520 900 7 264 623 96,6 Maksutuotot

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.217 Päiväys: 28.3.217 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS NAKKILAN KUNTA VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito 30.4.17 Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS TOIMINTAMENOT/-TULOT KESKUSVAALILAUTAKUNTA

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,04 44, ,72-673, ,

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,04 44, ,72-673, , 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-1.997,66-1.998-1.998-2.100 4300 Palvelujen ostot -7.690-4.971,72 64,7-4.032,56-939,16-5.746,45-9.779-10.718-6.000 4500 Aineet, tarvikkeet ja

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,87 58, ,13 884, ,

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,87 58, ,13 884, , 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-1.286,61 42,2-1.338,83 52,22-658,83-1.998-1.945-2.100 4300 Palvelujen ostot -7.690-5.180,88 67,4-5.731,55 550,67-4.047,46-9.779-9.228-6.000

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot