LAUSUNTO SEUTUTERVEYSKESKUSHANKKEEN HALLINTO- JA RAHOITUSMALLISTA

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus LAUSUNTO SEUTUTERVEYSKESKUSHANKKEEN HALLINTO- JA RAHOITUSMALLISTA 138/01/016/2005 Khall 8 Jyväskylän seututerveyskeskus -hankkeesta on valmistunut liitteen mukainen esiselvitys. Esiselvityksessä on selvitetty perusterveydenhuollon seudullista järjestämistä. Ns. seututerveyskeskus -hankkeen esiselvitykseen ovat osallistuneet verkostokaupungin kunnat: Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Muurame, Korpilahti, Hankasalmi ja Laukaa sekä lisäksi Konnevesi, Keuruu ja Multia. Alueen väestömäärä on noin asukasta. Esiselvityksen tavoitteena on ollut määrittää toiminnan nykytilan kuvaus ja vertailu kunnittain, seudullisen palvelurakenteen vaihtoehdot vuonna 2010, seudullisen palvelutoiminnan organisointija hallintovaihtoehdot, yhteistyö ja työnjako vanhusten hoidon ja hoivan palveluihin, seudullisen toiminnan edut ja heikkoudet sekä päätösehdotukset peruskunnille. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut ylilääkäri Reijo Räsänen ja sihteerinä avohoidon johtaja Silja Ässämäki Palokan thky:stä. Esiselvityksessä ehdotetaan, että lähipalveluiden järjestäminen toteutetaan ko. kunnissa muodostamalla seitsemän terveyskeskuksen tilalle kolme terveyskeskusta: - Jyväskylän, Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveyskeskusten tilalle "Jyväskylän seututerveyskeskus" - Laukaan, Hankasalmen ja Konneveden terveyskeskusten tilalle yksi terveyskeskus - Keuruun-Multian terveyskeskus jatkaa itsenäisenä tai hakeutuu yhteistyöhön lähimpien vastaavien organisaatioiden kanssa ellei palvelurakennelainsäädännöstä aiheudu muita pakollisia muutoksia. Laajemmin keskitettävien palvelujen tuottaminen (aluepäivystys, keskitetty puhelinneuvonta ja ajanvaraus, endoskopiatoiminta, suun erikoishoidot, työterveyshuolto, sairaankuljetus, teknisen ja laitehuollon yhteistyö, koulutus- ja rekrytointiyhteistyö, muut erikseen sovittavat palvelut) järjestetään yhteistoiminta-alueella "Jyväskylän seututerveyskeskuksen" toimesta. Terveyskeskusten raja-alueilla asuville asukkaille mahdollistetaan toisen organisaation palvelujen käyttö. Seututerveyskeskushankkeesta pyydettyjen kuntien lausuntojen perusteella malliksi on muotoutunut kahden terveyskeskuksen malli; Jyväskylän seututerveyskeskus ja Laukaa-Konneveden

2 terveyskeskus. Lausuntojen mukaan Jyväskylä seututerveyskeskus voisi tuottaa ympäristölleen, tarvittaessa koko maakuntaan laajemmin keskitettävät palvelut. Lausuntojen perusteella esitetään myös jatkohanketta, johon voidaan ottaa mukaan myös Joutsan seudun kunnat erityisesti laajemmin keskitettävien palvelujen käyttäjinä. Joutsan kunnan (ja seudun) perusterveydenhuollon järjestelyjä on pohdittu kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ja toiminnan kehittämisen vuoksi. Joutsan, Leivonmäen, Toivakan ja Kangasniemen kuntien perusturvajärjestelyistä valmistui yhteinen selvitys maaliskuussa Joutsan ja Kangasniemen kuntien kuntaparityöskentelyllä on myös pyritty selvittämään, voisiko kuntien yhteinen asukaspohja olla riittävä perusterveydenhuollon palvelujen järjestämiselle. Joutsan seudun kuntien ja Kangasniemen kunnan yhteinen väestöpohja on noin asukasta. Terveydenhuoltopalvelut voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: lähipalveluihin, laajemmin keskitettäviin palveluihin ja erikoissairaanhoidonpalveluihin. Lähipalvelut ja laajemmin keskitettävät palvelut ovat perusterveydenhuollon palveluja, joihin puitelaissa ehdotetaan asukkaan väestöpohjaa. Joutsan kunnan (ja seudun) kannalta tarkoituksenmukaista olisi järjestää lähipalvelut Joutsassa ja hankkia laajemmin keskitettävät palvelut suuremmasta järjestämiskokonaisuudesta. Seututerveyskeskus voisi järjestää ko. palvelut. Erikoissairaanhoito on tarkoituksenmukaista järjestää edelleen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kautta. Terveydenhuollon kustannukset ovat Joutsan seudulla melko korkeat väestön ikääntymisestä ja sairastuvuudesta johtuen. Kaikkia perusterveydenhuollon palveluja ei ole myöskään saatu järjestettyä rekrytointivaikeuksien ja terveyskuntayhtymän koon vuoksi. Lisäksi mm. päivystysjärjestelyt kuormittavat henkilöstöä, kun kaikkia virkoja ei ole täytetty eikä työterveyshuollossa ole ollut jatkuvasti pysyvää henkilöstöä. Seututerveyskeskus -hankkeen jatkohankkeessa pyritään valmistamaan suunnitelma Jyväskylän seututerveyskeskuksen muodostamiseksi niin, että terveyskeskus voisi aloittaa toimintansa vuoden 2009 alusta lukien. Selvityksen tekemiseen pyritään saamaan hankerahoitus sosiaali- ja terveysministeriöstä, kansallisen terveyshankkeen määrärahoista. Selvityksessä laaditaan toiminta- ja johtamismallit sekä perussopimus, arvioidaan hankkeen talous- ja muut hyödyt, selvitetään hallintomalli ja palveluverkosto, laaditaan palvelutarvearvio yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa ja harmonisoidaan nykyisiä toimintatapoja ja kustannuseroja. Joutsan seudun kuntien osalta voidaan erityisesti selvittää kuntien osallistumista perusterveydenhuoltoon laajemmin keskitettävien palvelujen käyttäjinä. Seututerveyskeskushankkeen jatkoselvityksestä ei ole vielä valmistunut rahoitussuunnitelmaa, mutta tarkoituksena on hankkia hankkeelle STM:n rahoitus ja jakaa loput kustannukset kuntien asukasluvun suhteessa. Joutsan seudun kuntien osalta huomioidaan vielä kuntien osallistuminen selvitykseen

3 vain laajemmin keskitettävien palvelujen osalta. (Asian valmistelija kunnanjohtaja Harri Nissinen, puh ) Joutsan kunta osallistuu Jyväskylän seututerveyskeskus -hankkeen jatkoselvitykseen. Lisäksi kunta toivoo, että Joutsan seudun kunnat voisivat nimetä hankkeen ohjausryhmään oman edustajansa. Kunnanjohtajan ehdotus hyväksyttiin siten, että ohjausryhmään nimettiin kunnanjohtaja Harri Nissinen ja Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallituksen puheenjohtaja Pentti Sukanen. Khall 71 Hankekoordinaattori, ylilääkäri Reijo Räsänen on lähettänyt liitteen nro 1 mukaisen Jyväskylän seututerveyskeskuksen hankesuunnitelman vuosille Hankkeesta on tehty esisuunnitelma, joka oli kuntien ja kuntayhtymien lausuttavana syksyllä Hankesuunnitelman mukainen hankkeen talousarvio on yhteensä , johon valtionavustusta haetaan 75 % eli Hankesuunnitelmassa on laskelma kuntien osuudesta. Joutsan kunnan osuus on vuosina yhteensä 798,91. Kuntien osuus määräytyy asukasluvun mukaisessa suhteessa. Alustavasti on kuntaosuudeksi laskettu niille kunnille, jotka käyttäisivät vain keskitettyjä palveluja, 1/5 kaikkia palveluja käyttävien kuntien asukaskohtaisesta osuudesta. Suunnitelman mukaan hanketta hallinnoi Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä. Kaikilta hankkeeseen osallistuvilta kunnilta tarvitaan mennessä ilmoitus: 1) osallistumisestaan hankkeeseen ja 2) sitoutumisestaan kunnan omaan rahoitusosuuteen. Kuntien ei vielä tarvitse ottaa lopullista kantaansa hankesuunnitelman mukaisiin ehdotuksiin. Lopullinen hankkeen tulos selviää vasta hankkeen edetessä. Hankkeen etenemistä ohjaa kuntien nimeämä ohjausryhmä ja verkostokaupungin ohjausryhmä. Joutsan kunnasta ohjausryhmään kuuluvat Harri Nissinen ja Pentti Sukanen. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan myös muutoin hankkeessa mukana oleville kunnille. (Asian valmistelija kunnanjohtaja Harri Nissinen, puh ) Joutsan kunta osallistuu Jyväskylän seututerveyskeskus

4 hankkeeseen ja sitoutuu kunnan omaan rahoitusosuuteen, vuosina yhteensä 798,91. Kunnanjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Khall 109 Jyväskylän seututerveyskeskushankkeessa on valmisteltu esitys seututerveyskeskuksen hallintomalliksi (liite 1). Esitys luovutettiin verkostokaupungin kunnanjohtajille ja seututerveyskeskushankkeen ohjausryhmälle Ohjausryhmän tekemän päätöksen mukaisesti kunnilta pyydetään lausunnot esitettyyn malliin mennessä. Kuntia pyydetään lausuntonsa aluksi vastaamaan seuraaviin: 1. Onko kuntanne valmis jatkamaan seututerveyskeskushankkeen toteutusta esitetyn kuntayhtymäperusteisen hallintomallin pohjalta, jossa palvelujen tuottamisesta vastaa kuntayhtymän liikelaitos? (Vaihtoehtoisesti malliksi voi tulla suoraan liikelaitoskuntayhtymä, jos siihen syntyy lainsäädännöllisesti kestävät perusteet). Liittyykö tähän reunaehtoja? 2. Onko kuntanne valmis hyväksymään, että seututerveyskeskuksen rahoitus järjestetään tuotteistamalla palvelut terveyskeskus-/terveysasemakohtaisesti sekä toimintokohtaisesti ja laskuttamalla kuntia kyseisten palvelujen käytön mukaisesti. (Tällöin vain selvityksessä mainitut kiinteät kulut jaettaisiin asukaspohjaisesti kuntien kesken, tai nekin siirrettäisiin kuntalaskutushintoihin vyörytysmenoina). Liittyykö tähän reunaehtoja? 3. Mitä muita asioita kuntanne haluaa nostaa esille tehdystä selvitystyöstä ja sen ehdotuksista? (Asian valmistelija Harri Nissinen p ) Joutsan kunta pitää parhaana seututerveyskeskuksen hallintomallina kuntayhtymäperusteista hallintomallia, jossa palvelujen tuottamisesta vastaa kuntayhtymän liikelaitos. Joutsan kunta ei pidä isäntäkuntamallia seututerveyskeskukselle sopivana hallintomallina. Joutsan kunta hyväksyy seututerveyskeskuksen rahoitusmallin, jossa rahoitus järjestetään tuotteistamalla palvelut terveyskeskus-/terveysasemakohtaisesti sekä toimintokohtaisesti ja

5 laskuttamalla kuntia kyseisten palvelujen käytön mukaisesti. Joutsan kunta pitää seututerveyskeskushankeen hallintomallin valmistelua riittävänä. Kunnanjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Khall 142 Seututerveyskeskushankkeen ohjausryhmä pyytää Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Keuruun, Konneveden, Korpilahden, Laukaan, Leivonmäen, Luhangan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan-/kaupunginhallitukselta uudelleen lausuntoa seututerveyskeskuksen hallintomallista. Tämä toinen lausuntokierros järjestetään kuntien johdon ja hankkeen ohjausryhmän toiveesta. Lausuntoa pyydetään edellä mainittujen kuntien lisäksi henkilöstöjärjestöiltä ja Äänekosken kaupungilta. Tämän lausuntopyynnön liitteenä on aiempaa valmistelutyötä täydentämässä Reijo Räsäsen tekemä koonti eri hallintovaihtoehdoista sekä kuntien rahoitusosuuk sista eri toteutusvaihtoehdoilla. Liitteenä on myös sopimus hank keen hallinnoimisesta ja organisoimisesta. Se kuntien tulee hyväk syä, jotta hankkeen aloitusilmoitus voidaan tehdä lääninhallitukselle. Lisäksi liitteenä on Matti Mäkisen laatima lyhyt vertailu kuntayhtymä mallin ja isäntäkuntamallin eroista. Ennen lausunnon antamista pyydetään erityisesti perehtymään kuntayhtymän, liikelaitoskun tayhtymän ja isäntäkunnan vahvuuksiin ja heikkouksiin, sillä kaikki mukana olevat kunnat ovat tähän asti olleet valmiita hyväksymään seututerveyskeskuksen liikelaitosmallisen tuotantotavan, joten rat kaisua vaatii ylin hallinto-organisaatio ja sen toteutusmalli. Kuntia pyydetään lausuntonsa aluksi vastaamaan seuraaviin kysymyksiin ja kirjoittamaan vastauksensa perään mahdolliset perustelut. Lausunnon lopussa toivotaan tuotavan esille ne seikat, joita esitettyjen kysymysten ohel la tulisi kunnan mielestä ottaa huomioon seututerveyskeskuksen hallinnon järjestämisessä. Lausuntojen laatiminen yhtenäisessä jär jestyksessä helpottaa vastausten pohjalta laadittavan muistion ko koamista. Kysymykset (ja niihin liittyvät Joutsan kunnan vastaukset): 1. Voisiko kuntanne käydyn keskustelun ja lausuntokierroksen jälkeen hyväksyä seututerveyskeskus - hankkeen toteuttamisen esitetyn kuntayhtymäperusteisen hallintomallin pohjalta, jossa palvelujen tuottamisesta vastaa kuntayhtymän liikelaitos? (mallit A 0 - A 1 - A 2). Asettaisitteko ratkaisulle, joitain reunaehtoja? Joutsan kunta on valmis hyväksymään kuntayhtymäperusteisen hal-

6 lintomallin, jossa palvelu jen tuottamisesta vastaa kuntayhtymän liikelaitos. Joutsan kunnalla on oltava edustus kuntayhtymän hallinnossa. 2. Voisiko kuntanne käydyn keskustelun ja lausuntokierroksen jälkeen hyväksyä seututerveyskeskus - hankkeen toteuttamisen liikelaitos kuntayhtymäperusteisen hallintomallin pohjalta( mallit C 1 - C 2), jossa siinäkin palvelujen tuottamisesta vastaa kuntayhtymän liikelai tos, mutta organisaatiorakenne on edellistä mallia selkeämpi ja ke vyempi? Asettaisitteko ratkaisulle, joitain reunaehtoja? Joutsan kunta on valmis hyväksymään liikelaitoskuntayhtymäperusteisen hallintomallin, jos sa palvelujen tuottamisesta vastaa kuntayhtymän liikelaitos. Joutsan kunta pitää hallintomallia selkeämpänä. Joutsan kunnalla on oltava edustus kuntayhtymän hallinnossa. 3. Voisiko kuntanne käydyn keskustelun ja lausuntokierroksen jälkeen hyväksyä seututerveyskeskus - hankkeen toteuttamisen isäntäkun tapohjaisen hallintomallin pohjalta, jossa palvelujen tuottamisesta vastaa isäntäkunnan liikelaitos? ( mallit B 1 - B 2) Asettaisitteko rat kaisulle, joitain reunaehtoja? Joutsan kunta on valmis hyväksymään tarvittaessa isäntäkuntamallin, jos se takaa palvelujen hinnan ja laadun sekä terveyspalvelujen säilymisen Joutsassa. Pal velujen hankintatapaan on luotava selkeä sopimusjärjestelmä. 4. Haluaisiko kuntanne käydyn keskustelun ja lausuntokierroksen jäl keen päätyä kuitenkin ratkaisuun, jossa seututerveyskeskus - hank keen toiminnallista suunnittelua jatketaan ja taloudellisia vaikutuksia jatkoselvitellään, ennen kuin tehdään ratkaisu valittavasta hallinto mallista ja lopullisesti seututerveyskeskuksessa mukana olevista kunnista? (kysymyksiin 1-3 pyydetään vastamaan huolimatta kannasta tähän kysymykseen) Tässä vaihtoehdossa on riskinä, että toiminnallinen suunnittelu ei sovellukaan myöhemmin valittavaan hallinnolliseen malliin. Toiminnallista suunnittelua ei voida myöskään onnistuneesti tehdä, ellei tiedetä, missä laajuudessa kukin kunta on jatkossa palvelujen käyttäjänä. Jatkoselvittely ei ole enää tarpeen, vaan edetään hankesuunnitelman mukaisesti. 5. Hankkeeseen sitoutumista konkretisoiden: mitkä kaikki lausuntopyynnön liitteessä 1 esitetyistä malleista A0), A1), A2), B1), B2) ja C1) ja C2 ovat niitä, joihin kuntanne on valmis sitoutumaan mukaan huomioiden kunnan omarahoitusosuuden hankkeessa? Liittyykö sitoutumiseen joitain reunaehtoja? Periaatteessa kaikki mallit ovat mahdollisia. Pidämme kuntayhtymäpohjaisia malleja parhaina, jos kaikki mukanaolevat kunnat osallistuvat seututerveyskeskuksen perustamiseen ja toimintaan.

7 6. Hyväksyykö kuntanne liitteessä 4 olevan sopimuksen hankkeen hal linnoimisesta? Joutsan kunta hyväksyy hankesuunnitelman. Ja lisäksi tiedustellaan kantoja kahteen hallintomalliselvittelyn ulkopuoliseen asiaan: 7. Onko kuntanne kaikissa vaihtoehdoissa valmis sitoutumaan siihen päämäärään, että viimeistään terveyskeskuspalveluja on mahdollista nyt lausuntopyynnössä mukana olevien kuntien välillä käyttää yli kuntarajojen yhdessä sovittuja laskutusperiaatteita käyt täen, eli kuntalaisia palvelee lähin terveysasema? Liittyykö tähän reunaehtoja Olemme valmiita sitoutumaan asetettuun päämäärään. 8. Mikä on kuntanne kanta sosiaali- ja terveyspiiriin tai terveyspiiriin pit kän aikavälin tavoitteena? Vai näettekö sen vaihtoehtoiseksi toteu tustavaksi jo tässä vaiheessa? Sosiaali- ja terveyspiirin muodostaminen ei ole realistinen vaihtoehto tässä vaiheessa, tuskin myöhemminkään. (Asian valmistelija Harri Nissinen p ) Joutsan kunnanhallitus antaa em. vastaukset seututerveyshankkeesta. Kunnanjohtajan ehdotus hyväksyttiin.