Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Tekninen lautakunta

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Tekninen lautakunta KUNTAPARISELVITYKSEN LAATIMINEN 182/01/016/2006 Khall 199 Kuntien toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa. Maaseutumaisten kuntien suurimpana haasteena on lähipalvelujen ylläpitäminen, väestön ikääntyminen ja osaavan työvoiman hankkiminen. Monia kuntien rasittaa heikko taloudellinen tilanne. Eduskunnan käsittelyyn syksyn aikana tulevan kunta - ja palvelurakenneuudistuksen puitelain tarkoituksena on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta sekä kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia. Lisäksi lain tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua. Puitelakia toteutettaessa on huomioitava mm. palvelujen saatavuus, laatu ja rahoitus, asukkaiden perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa, kunnan itsehallinto sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet. Joutsan kannalta puitelain vaativin osa-alue on perusterveydenhuollon järjestäminen. Puitelaki edellyttää, että kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään asukasta. Joutsan kunnan edustajat ovat selvittäneet mm. kuntaministeri Manniselle Joutsan seudun vaikeuksia asukaan yhteistoiminta-alueen muodostamisessa. Kuntien on puitelain mukaan esitettävä valtioneuvostolle kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosuunnitelma, jonka perustana on väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosiin 2015 ja 2025 sekä taloussuunnitelma. Sisäasiainministeriölle on laadittava selvitys palveluverkon kattavuudesta, suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä sekä suunnitelma henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä. Selvityksessä on mainittava mm. miten puitelain tavoite elinvoimaisesta ja toimintakykyisestä kunnasta saavutetaan ja miten mm. perusterveydenhuollon järjestäminen on suunniteltu toteutettavan lain mukaisesti. Puitelain mukaisen toimeenpanosuunnitelman laatimisesta ja sisällöstä vastaa kunnanvaltuusto. Puitelaki ei sinänsä edellytä Joutsaa valmistelemaan kuntaliitoksia muiden kuntien kanssa. Sen sijaan laki edellyttää kuntia syventämään yhteistyötä mm. perusterveydenhuollon osa-alueella. Joutsan kunnalla on monia vaihtoehtoja perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi. Tällaisia vaihtoehtoja ovat mm. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupunki, Palokan terveyskuntayhtymä (seututerveyskeskushanke) ja kuntaparityöskentely Kangasniemen kunnan kanssa. Nykyinen

2 järjestämistapa ei ole puitelain mukainen. Myös kuntaparityöskentelymallin valinta edellyttää, että Joutsa tulkitaan pitkien etäisyyksien vuoksi poikkeustapaukseksi ja alle asukkaan väestöpohja hyväksytään yhteistoiminta-alueeksi. Kuntapari -mallin avulla pyritään osaltaan toteuttamaan puitelakia, ratkaisemaan perusterveydenhuollon järjestäminen lain hengen mukaisesti sekä järkeistämään pienten kuntien hallintoa. Yhteistyön mallina on Viitasaaren ja Pihtiputaan kuntien yhteistoimintamalli, ns. Wiitaunioni. Wiitaunionissa yhteistyön periaatteet ovat seuraavat: - Kunnat säilyvät itsenäisinä ja ne keskittyvät kansalaiskunnalle kuuluviin tehtäviin hyödyntäen kuntien vahvuuksia - Palvelutuotanto järjestetään asiakaslähtöisesti palvelukokonaisuuksien pohjalta - Palvelutuotannon johtaminen ja hallinnointi organisoidaan kuntien välisen työnjaon mukaisesti - Päällekkäisiä toimintoja puretaan eikä uusia luoda - Palvelutuotantoa yhtenäistetään ja tehostetaan - Kuntien hyvinvointia edistetään demokraattisesti ja tasapuolisesti - Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet turvataan. Kuntapari -työskentely perustuu luottamukseen ja ennalta sovittuun työnjakoon sekä palvelujen laadun määrittämiseen. Palvelut on tuotteistettava ja sovittava niiden järjestämistavoista. Kunnallinen demokratia on varmistettava. Kuntapari -työskentelyssä molemmille kunnille jää kunnanvaltuusto, -hallitus, tarkastus- ja keskusvaalilautakunnat sekä kunnanjohtaja ja hallintojohtaja. Muista lautakunnista sovitaan erikseen. Kunnat laativat yhteistyöstä sopimuksen, jossa malleina voivat olla Wiitaunionin sopimuksen lisäksi JJR - allianssin yhteistyösopimus (Juva-Joroinen-Rantasalmi -allianssi). Kunnat voivat kunnanhallituksen ohjeiden mukaisesti valmistella myös em. malleista poikkeavan yhteistyösopimuksen. Kuntapari -työskentelyllä pyritään varmistamaan lähipalvelujen järjestäminen, saatavuus ja laatu. Lisäksi yhteistyöllä pyritään hillitsemään menojen kasvua erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalitoimen menoissa sekä opetustoimessa. Merkittävimmät leikkaukset voidaan toteuttaa hallintoa keventämällä. Kuntapari -työskentelyllä voidaan vähentää hallintomenoja 3-5 päällikköviran verran (kustannusvaikutus yhteensä noin ). Lisäksi mm. teknisessä toimessa ja taloushallinnossa voidaan saada yhteistoimintasäästöjä. Tällä hetkellä on jo tilanne, jossa Joutsan sosiaalijohtaja on irtisanoutunut eläkkeelle siirtymisen vuoksi ja Kangasniemi on puolestaan järjestänyt sivistystoimenjohtajan tehtävät tilapäisjärjestelyin vuoden loppuun saakka. Kuntapari -työskentelyn kokeileminen kahden hallinnon päällikkötehtävien järjestelyillä olisi mahdollinen jo ensi vuoden alusta lukien. Kuntapari -työskentelyyn ei voi saada kuntaliitosrahoitusta, vaan mahdolliset säästöt saadaan aikaan yhteistoiminnalla, palvelutuotantoa yhtenäistämällä ja tuottavuutta kehittämällä.

3 Joutsa ja Kangasniemi ovat neuvotelleet useita kertoja kuntapari -mallin alueellisesta toteuttamisesta pidetyssä yhteisseminaarissa päädyttiin esittämään suunnittelutyön perustaksi seuraavia toimenpiteitä: 1. Leivonmäen kunta tekee itse omat ratkaisunsa, eikä kumpikaan kunta painosta Leivonmäkeä heille tärkeässä päätöksessään 2. Kuntayhteistyön mallina käytetään Wiitaunionin kuntapari -mallia 3. Alustavaksi työnjaoksi esitettiin seuraavaa: a. Kangasniemi hallinnoi perusturvaa ja maatalouslomitusta. Joutsassa säilyy oma terveysasema, sairaala ja vanhainkoti. b. Joutsa hallinnoi sivistystoimea. Teknisestä toimesta ja taloushallinnosta muodostetaan tukipalvelukeskus, jota Joutsa hallinnoi. c. Molemmat kunnat huolehtivat omasta elinkeinotoimestaan. 4. ATK -yhteensopivuudet varmistetaan asettamalla työryhmä valmistelemaan asiaa 5. Kuntapari aloittaisi toimintansa Johtajien paikat laitetaan avoimeen hakuun. Kuntapari -työskentelyssä on aluksi valmisteltava yhteistoiminnan periaatteet. Joutsan ja Kangasniemen kuntien yhteistyöhön vaikuttaa se, että kunnat kuuluvat eri maakuntiin ja lääneihin. Molemmat kunnat ovat maaseutumaisia kuntia, jotka pyrkivät järjestämään lähipalvelut maaseutumaisten kuntien yhteistoiminnan avulla pikemminkin kuin siirtämällä hallintoa omiin maakuntakeskuksiin - Joutsa Jyväskylään ja Kangasniemi Mikkeliin. Erityispalvelut hankitaan tarvittaessa omista maakuntakeskuksista tai yhteistoimintasopimuksilla sovittavilta palvelujen tuottajilta. Joutsan ja Kangasniemen kuntien kuntapari -mallin toteuttaminen on mahdollista aikaisintaan Jos kuntien kunnanvaltuustot päättävät aloittaa yhteistoimintasuunnitelmien laatimisen, on nimettävä vastuuhenkilöt molempiin kuntiin sekä ohjausryhmä koordinoimaan suunnittelutyötä. Vastuuhenkilöt voivat olla kuntien johtajat ja ohjausryhmään on tarkoituksenmukaista nimetä kunnanhallituksen jäseniä eri valtuustoryhmistä sekä henkilöstön edustaja. Lisäksi voidaan tarvittaessa käyttää konsultteja ohjaamaan työskentelyä. Eri hallinnonaloille ja erityiskysymyksiä (esimerkiksi tietojärjestelmät) varten on syytä perustaa työryhmiä. (Asian valmistelija kunnanjohtaja Harri Nissinen, puh ) Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että Joutsan kunta aloittaa kuntapari -mallin valmistelemisen yhdessä Kangasniemen kunnan kanssa. Tavoitteena on, että kuntapari -työskentely voidaan aloittaa lukien.

4 Pekka Lankia esitti Jari Reposen kannattamana, että päätösesitykseen lisätään seuraava teksti: "Joutsan kunta edellyttää, että Leivonmäen ja Luhangan kunnille suodaan mahdollisuus osallistua näin muodostuvan palvelupiirin toimintaan myöhemmin, yhteisesti sovittavan menettelyn kautta." Reijo Hamina esitti Jaana Saarelan kannattamana, että asian käsittely siirrettäisiin ennen valtuustoa pidettävän seminaarin yhteydessä käsiteltäväksi. Puheenjohtaja totesi, että asiasta on suoritettava äänestys. Hän esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen, jossa ne, jotka kannattavat kunnanjohtajan ehdotusta Pekka Lankian lisäyksellä, äänestävät Jaa ja ne, jotka kannattavat Reijo Haminan esitystä, äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin kuusi Jaa-ääntä ja kolme Ei-ääntä. Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä nro 7. Puheenjohtaja totesi, että kunnanjohtajan ehdotus Pekka Lankian lisäyksellä on hyväksytty kunnanhallituksen esitykseksi kunnanvaltuustolle. Kvalt 34 Kunnanjohtaja Harri Nissinen esitteli kunnanhallituksen seminaarissaan asettamia tavoitteita kuntapari -yhteistyön valmistelulle. Pekka Lankia esitti Keskustan valtuustoryhmän esityksenä, että kunnanhallituksen esitykseen lisättäisiin seuraava maininta: Kuntaparin valmistelun rinnalla Joutsan selvittää maakunnan sisäisten perusterveydenhuollon järjestelyiden antamat vaihtoehtoiset mahdollisuudet. Reijo Hamina totesi SDP:n valtuustoryhmän ehdotuksena, että SDP:n valtuustoryhmä ei esitä näistä vaihtoehdoista mitään ehdottomaksi vaihtoehdoksi. Kangasniemi voi olla mukana neuvotteluissa palvelurenkaista, mutta terveyspiirin rakentamisesta vain Joutsan alueen ja Kangasniemen kanssa emme hyväksy emmekä kannata. SDP:n valtuustoryhmä esittää, että terveydenhuollosta ja siihen välittömästi liittyvistä sosiaalipalveluista aloitetaan välittömästi neuvottelut Jyväskylän suuntaan. Muista palveluista voidaan jatkaa neuvotteluja Kangasniemen kanssa. Teuvo Tuominen totesi Kokoomusryhmän kannanotossa, että nykyisen alueen kanssa tehtävä yhteistyö tulee pitää tiiviinä ja hän kannatti Lankian esitystä. Arto Hölttä totesi, että on tärkeää, että alue tekisi vielä tiiviimpää yhteistyötä ja kuntapari -selvittelyyn otettaisiin mukaan myös elinkeinotoimi.

5 Puheenjohtaja totesi, että asiassa pidetään kymmenen minuutin neuvottelutauko. Neuvottelutauon jälkeen Pekka Lankia ja Reijo Hamina toistivat ehdotuksensa. Puheenjohtaja totesi, että asiassa on suoritettava äänestyksiä. Hän esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen, jossa ne, jotka kannattavat Pekka Lankian (Keskustan) esitystä, äänestävät Jaa ja ne, jotka kannattavat Reijo Haminan (SDP:n esitystä), äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin.suoritetussa äänestyksessä annettiin 19 Jaa -ääntä ja 7 Ei -ääntä ja yksi tyhjä ääni. Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä nro 2. Tämän jälkeen puheenjohtaja totesi, että asiassa suoritetaan toinen äänestys, jossa ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen esitystä. äänestävät Jaa ja ne, jotka kannattavat Pekka Lankian esitystä, äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 20 Ei -ääntä 7 tyhjää ääntä. Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä nro 3. Puheenjohtajan totesi, että Pekka Lankian esitys on tullut kunnanvaltuuston päätökseksi asiassa. Khall 244 Kangasniemen ja Joutsan kunnanvaltuuston päättivät kokouksissaan , että molemmat kunnat osallistuvat kuntapariselvityksen laatimiseen. Kangasniemen kunta päätti, että suunnitelma laaditaan huhtikuun 2007 loppuun mennessä. Kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat sekä kunnanjohtajat keskustelivat kuntapariselvityksestä palaverissaan Tuolloin päädyttiin kuntapariajattelusta seuraaviin periaatelinjauksiin: - kustannustenjako: kumpikin kunta vastaa omista kustannuksistaan - tietohallinto: yhteistyön edellytyksenä ovat yhteensopivat tietoyhteydet, myös Etelä-Savon ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien välillä - realistisesti kuntaparityöskentely voisi alkaa , mutta yhteistyötä voisi "harjoitella" jo vuoden 2008 alusta tai yksittäistapauksissa jo aiemmin - organisaatioita verrattava toisiinsa - henkilöstö jää ainakin alussa omiin kuntiin - henkilöstön mahdollisesti myöhemmin siirtyessä eläkevastuut jäävät lähtökunnille - kuntiin jäävät lähipalvelut on määriteltävä - otto-oikeudet kirjattava sopimuksiin

6 - henkilöstösuunnitelmat laadittava - johtosäännöt yhdenmukaistettava - tuotteistamista jatkettava/tuotteistaminen käynnistettävä - Leivonmäelle ja Luhangalle turvattava mahdollisuus tulla yhteistyöhön mukaan - Kangasniemi joutuu kuntapariselvityksen ohella olemaan mukana Mikkelin seudun selvityksissä - Wiitaunioni -malli ei ole ainoa vaihtoehto kuntaparille, tutkitaan myös muita vaihtoehtoja Kuntapariselvityksen tavoitteena on objektiivisesti ja totuudenmukaisesti tehtävä selvitys, jonka perusteella kunnanvaltuustot voivat päättää kuntaparityöskentelystä - lähdetäänkö siihen mukaan vai ei. Puheenjohtajien tapaamisessa todettiin, että kumpikin kunta selvittää tahollaan, miten puitelain perusterveydenhuollon edellyttämä asukkaan väestömäärä saavutetaan. Perusturvasta on valmistunut tänä vuonna viiden kunnan (Kangasniemi, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka ja Toivakka) yhteinen selvitys, joten todettiin, että perusturvan osalta kuntapariselvitystä ei tarvitsisi tehdä, vaan siitä tehdystä selvityksestä otetaan tarvittavat osat kuntapariselvitykseen. Mikäli päädytään siihen, että perusterveydenhuolto jää pois kuntaparityöskentelystä, niin kuntien välistä työnjakoa on tarkasteltava uudelleen. Lisäksi päädyttiin jatkotoimenpiteinä esittämään, että 1) molemmat sairaanhoitopiirit on saatava yhdessä kuntien kanssa samaan neuvottelupöytään, 2) selvityksen laatimiseen käytetään ulkopuolista konsulttia, 3) pidetään konsultin johdolla valtuustojen yhteinen seminaari mahdollisesti jo ennen vuoden loppua, 4) kunnanjohtajat asettavat työryhmiä valmistelemaan yhteistyötä jo ennen konsultin valintaa. Hallintojohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää kuntapariselvityksen jatkotoimenpiteistä seuraavaa: 1. kunnanhallitus hyväksyy edellä esittelyssä mainitut periaatelinjaukset kuntaparityöskentelystä 2. kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa järjestetään neuvottelu yhteistyömahdollisuuksien selvittämiseksi 3. kunnanhallitus oikeuttaa kunnanjohtajat valmistelemaan tarjouspyynnön ulkopuolisen konsultin valitsemiseksi 4. ennen vuoden loppua järjestetään valtuustojen yhteinen seminaari konsultin vetämänä 5. kunnanjohtajat nimeävät työryhmiä valmistelemaan yhteistyötä jo ennen konsultin nimeämistä. Reijo Hamina esitti Jaana Saarelan kannattamana, että sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa suuntaudutaan vain Jyväskylän suuntaan.

7 Puheenjohtaja totesi, että asiassa on suoritettava äänestys. Hän esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen jossa ne, jotka kannattavat hallintojohtajan ehdotusta äänestävät Jaa ja ne, jotka kannattavat Reijo Haminan ehdotusta äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin viisi Jaa-ääntä ja kolme Ei-ääntä. Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä nro 1. Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt hallintojohtajan ehdotuksen asiassa. Tekltk 21 Joutsan ja Kangasniemen kuntapariyhteistyön selvitysraportti on valmistunut Raportti ehdottaa teknisen toimen osalta seuraavaa: - tek nisen toimen yhdistäminen yhteiseksi yhden lautakun nan alaiseksi sekä tilaaja-tuottaja tyyppisen pal velujen järjestämis mallin toteut taminen ja yhteisen vesi- ja viemäri laitos yhtiön luominen - viranomaispalvelujen yhdistäminen yhden lautakunnan alaisuuteen (ympäristösuojelu ja rakennusvalvonta) Kunnanhallitus pyytää teknisen lautakunnan lausuntoa raportista. (Asian valmistelija tekninen johtaja Antero Korhonen, puh ) Teknisen johtajan ehdotus: Lautakunta antaa lausuntonsa kunnanhallitukselle. Tekninen lautakunta esittää yksimielisesti lausuntonaan kunnanhal lituk sel le, ettei edellytyksiä kuntaparityöskentelyyn Kangasniemen kanssa tek ni sen toi men osalta ole tällä hetkellä olemassa. Lautakunta korostaa, että yhteistyön pitäisi suuntautua enemmän ny kyi sel le yhteistyöalueelle. On tär keää lisätä ja kehittää yh teis työtä Lu han gan kanssa.