Kipinät metsäpalojen levittäjinä
|
|
- Ville Pesonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Topi Sikanen, VTT, PL 1000, VTT Kipinät metsäpalojen levittäjinä Tiivistelmä Tuulen mukana kulkeutuvat palavat hiukkaset ovat tärkeä metsäpalon leviämisen mekanismi. Kipinät saattavat kulkeutua tuulen mukana jopa kilometrejä ja sytyttää uusia tulipaloja kaukana palorintamasta. Kipinät saattavat edistää palon leviämistä myös tiiviisti rakennetuilla asuinalueilla. Tässä artikkelissa esitellään kipinöiden leviämisen ennustamiseen kehitettyä mallia. Palavien hiukkasten liikkeiden ennustamiseen kehitettiin Fire Dynamics Simulator -palonsimulointiohjelmaan sopiva malli. Malli ottaa huomioon kipinöiden muodon ja niiden palamisen. Mallia verrattiin muualla tehtyihin kokeellisiin havaintoihin, ja yhteensopivuuden todettiin olevan melko hyvä. Mallia voidaan käyttää kipinöiden aiheuttaman palovaaran tutkimiseen. Ilmeisiä sovelluskohteita ovat erilaisten turvaetäisyyksien määrittäminen ja eri rakenteiden alttiuden kipinöiden aiheuttamalle syttymiselle tutkiminen. Mallin avulla arvioitiin metsäpalosta rakennuksille aiheutuvaa vaaraa. Tarkasteltavana oli tilanne, jossa rakennusta uhkaavat kipinät läheisestä metsäpalosta. Tarkasteltiin sekä kipinöiden kantamia ja laskeutumispaikkajakaumia että kipinöiden tunkeutumista rakennuksiin seinien aukkojen kautta. JOHDANTO Palavat hiukkaset muodostavat tärkeän palonleviämismekanismin etenkin metsäpaloissa ja rakennetun ympäristön sekä metsän yhtymäkohdissa. Tulipalon aiheuttamat voimakkaat nostevirtaukset voivat nostaa ilmaan palavaa materiaalia, kuten oksanpätkiä, käpyjä tai kaarnanpalasia. Nämä ilmaan nousseet kipinät saattavat kulkeutua tuulen mukana poispäin palorintamasta ja laskeutuessaan sopivalle alustalle sytyttää uusia paloja. Lyhyen kantaman kipinöintiä tapahtuu jatkuvasti, mutta välillä palavaa materiaalia saattaa nousta myös korkeammalle ja kulkeutua kauemmaksikin, jopa useiden kilometrien päähän. Kipinöiden leviäminen on ollut melko aktiivisen tutkimuksen kohteena ainakin 60-luvulta alkaen. Ensimmäiset kipinöitä koskevat kokeelliset tutkimukset käsittelivät erimuotoisten hiukkasten ilmanvastusta ja palamisaikoja. Näiden kokeiden avulla voitiin rakentaa yksinkertainen malli kipinöiden maksimikantamalle. Myöhemmin malleja on laajennettu ottamaan huomioon muun muassa hiukkasten pyöriminen ja erilaiset materiaalit. Kipinöiden aiheuttaman paloriskin mallintamiseksi halutaan tietää ainakin kipinöiden laskeutumispaikkojen jakauma palorintaman suhteen sekä kipinöiden tila niiden laskeutuessa maahan. Tätä varten on mallinnettava metsäpalon synnyttämät nostevirtaukset, vallitsevat tuulet, kipinöiden liikeradat sekä kipinöiden palaminen. Kipinöiden määrään ja laatuun vaikuttaa muun muassa palavan materiaalin laatu ja kosteus: puista syntyy tyypillisesti sylinterimäisiä kipinöitä ja kosteasta puusta syntyy vähemmän kipinöitä kuin kuivasta [1]. Lisäksi kipinöiden leviämiseen vaikuttavat voimakkaasti vallitsevat sääolosuhteet ja maaston muodot. Kipinöiden aiheuttamaan syttymiseen puolestaan vaikuttaa hyvin paljon kipinöiden tila ja koko niiden osuessa syttyvälle pinnalle: liekehtivä palo ja suuri energiasisältö aiheuttavat syttymisen helpommin kuin kytevä palo ja pieni energia. Kokeissa havupuun neulasista koostuvan pedin sytyttämiseen riitti vain yksi liekehtivä kipinä, kun kyteviä kipinöitä tarvittiin kokonainen suihku [2]. Tästä syystä kipinöiden termisten reaktioiden mallintaminen on tärkeää kipinöiden aiheuttaman paloriskin mallintamiseksi. Aikaisemmissa tutkimuksissa kipinämalleja on käytetty yhdessä yksinkertaisten palopatsasmallien tai ennaltalaskettujen aikakeskiarvotettujen aikakeskiarvoistettujen virtauskenttien kanssa. Tässä työssä kipinämalli liitetään osaksi FDS-palonsimulointiohjelmistoa (FDS) jota käytetään myös palon aiheuttamien virtausten laskemiseen. Kipinöiden liikkeen ja palamisen mallintaminen Kipinöiden aiheuttaman paloriskin mallintaminen voidaan jakaa karkeasti neljään erilliseen osaan: kipinöiden syntyminen, niiden Palotutkimuksen päivät
2 kulkeutuminen ilmavirtojen mukana, palaminen ja niiden aiheuttama syttyminen. Näistä palaminen, kulkeutuminen ja sytyttäminen riippuvat toisistaan: kipinä menettää massaansa palamisen seurauksena, mikä vaikuttaa sen lentorataan. Lisäksi kipinän lämpötila vaikuttaa sen kokemaan ilmanvastukseen. Kipinän aiheuttamaan syttymisriskiin puolestaan vaikuttaa kipinän massa ja tila sen osuessa maahan. Tähänastiset tutkimukset ovat keskittyneet kipinöiden kulkeutumisen tutkimiseen ja ovat olleet lähinnä teoreettisia tutkimuksia. Kokeellista tutkimusta kipinöiden leviämisestä ja niiden aiheuttamasta syttymisestä on tehty varsin vähän. Tässä työssä keskityttiin mallintamaan kipinöiden palamista ja kulkeutumista. Kipinöiden aiheuttamaa syttymistä ei mallinneta. Kipinöiden leviämisen mallintamiseksi tarvitaan malli tulipalon aiheuttamille virtauksille ja kipinän palamiselle. Tässä työssä metsäpalorintaman aiheuttaman virtauksen mallintamiseen käytettiin FDS:ia, jonka hiukkasmallia laajennettiin kattamaan palavat hiukkaset. Tämä lähestymistapa poikkeaa aikaisemmista tutkimuksista siten, että metsäpalon aiheuttaman virtauskentän ratkaisemiseen käytetään virtaslaskentaa yksinkertaisen palopatsasmallin sijasta. Tässä työssä käytetty kipinän malli kykenee käsittelemään levyn, pallon ja sylinterin muotoisia hiukkasia, jotka puolestaan vastaavat esimerkiksi lehtiä tai kaarnanpalasia, käpyjä ja oksia. Palamisen mallintamiseen käytetään yksityiskohtaista mallia, joka käsittää lämmönjohtumisen hiukkasen sisällä sekä hiilen hapettumisreaktiot [3]. Malli on hyvin samankaltainen FDS:n pyrolyysimallin kanssa. Hiukkasen oletetaan menettävän massaansa palamisen seurauksena, mutta hiukkasen tilavuus pienenee vain palamista seuraavissa hiilen hapettumisreaktioissa. Hiukkasen pintalämpötila pidetään vakiona ilmalennon ajan Hiukkasten pallomaisesta poikkeava muoto otetaan huomioon ilmanvastuksen laskennassa. Hiukkasten pyöriminen ja mahdollinen noste jätetään huomioimatta. Lisäksi jokaisen hiukkasen oletetaan putoavan asennossa, joka maksimoi ilmanvastuksen. Kuva 1 havainnollistaa hiukkasten putoamisasentoja ja palamisen etenemissuuntia. Kunkin hiukkasen liikeradat ratkaistaan erikseen liikeyhtälöstä. Mallin toteuttamista koskevat yksityiskohdat on raportoitu lähteessä [4] Validointi Yhdysvaltojen National Institute of Standards and Technology (NIST) ja Japanin rakennustutkimusinstituutti suorittivat vuonna 2007 sarjan kokeita kipinöiden leviämisestä ja vaikutuksista rakennuksiin [5]. Kokeita varten oli rakennettu kipinägeneraattori, jolla pystyttiin tuottamaan halutun muotoisia ja kokoisia kipinöitä. Generaattori on hieman lumilingon näköinen laite, joka sylkee putkestaan kipinöitä puhaltimen voimalla. Kun tämä laite sijoitetaan tuulitunneliin saadaan konkreettista tietoa kipinöiden kantamista tietyissä tuuliolosuhteissa. Generaattorilla ammuttiin kipinöitä tuulitunneliin ja laskeutuvat kipinät kerättiin lattialle asetettuihin vesiastioihin. Näin saatiin numeerista aineistoa sylinterin ja levyn muotoisten hiukkasten leviämisestä eri tuulioloissa. Tuulitunnelikokeesta rakennettiin FDSmalli ja verrattin ennustettuja kipinöiden laskeutumispaikkoja kokeellisesti havaittuihin. Kaksi validoinnissa käytettyä tapausta on esitetty kuvassa 2. (a) (b) 104 Palotutkimuksen päivät 2009
3 Kipinöiden rakennuksille aiheuttama vaara Suurimmassa osassa simulaatioita kipinöiden keskimääräinen etäisyys kipinägeneraattorista selkeästi yliarvioidaan. Tämä saattaa johtua simuloinnissa kipinöille annetusta 2 m/s lähtönopeudesta, joka on hieman liian suuri. Todellisuudessa kipinät ovat lähteneet generaattorin putkesta nopeudella, joka on jonkin verran pienempi kuin putkessa virtaavan kaasun nopeus. Lisäksi kipinöiden pintalämpötila jää arvailujen varaan, ja erilaisilla pintalämpötilaoletuksilla saadaan jonkin verran erilaisia tuloksia. Jakaumien muodot ovat kuitenkin hyvin samankaltaisia havaittujen jakaumien kanssa, joten malli näyttäisi toimivan kohtuullisesti. Ottaen huomioon hiukkasten lähtöarvojen mallinnukseen liittyvät epävarmuudet, on mallin toiminta tyydyttävää. Kipinägeneraattorikokeet koskivat kuitenkin vain varsin yksinkertaisia geometrioita ja suhteellisen hitaita virtausnopeuksia. Monimutkaisemmissa geometrioissa ja tulipalotilanteissa eroja simulointien ja kokeiden välille saattaisi syntyä huomattavasti enemmän. Lisäksi on huomioitava, että näissä kokeissa kipinät olivat kokonaan hiiltä ja näin ollen kipinöiden palomallia ei päästy testaamaan. Kipinöille käytetty pyrolyysimalli on validoitu jo aikaisemmin [3,4,6]. Kipinöiden rakennuksille aiheuttama vaara Kipinöiden rakennuksille aiheuttamaa vaaraa tutkittiin simulaatioiden avulla. Kuvassa 3 on esitetty simuloinneissa käytetty skenaario. Herkkyystarkastelun avulla päädyttiin käyttämään laskennalliselle alueelle korkeutta (H) 30 metriä ja palorintaman etäisyydeksi tuulireunasta asetettiin (D) 20 metriä. Laskennallinen alue jaettiin useaan hilaan ja pienimmillään diskretointiväli oli 25 cm puiden ja rakennuksen luona. Tulipalon kuvaamiseen käytetään 48:aa puunrunkoa joiden pinnalta vapautuvan lämmön määrää säädellään siten, että haluttu lämmönvapautumisnopeus saavutetaan. Simuloinneissa vaihdellaan palorintaman ja rakennuksen välistä etäisyyttä, sekä tuulen nopeutta. Simuloinneissa palorintamalle käytetään intensiteettejä 10 MW/m ja 40 MW/m. Tuulennopeuden oletetaan riippuvan korkeudesta kaavan U w p z ( z) = U z 0 (1) 0 mukaan. Tässä z 0 =5 m ja p=0.3 ja U 0 on referenssituulennopeus. Referenssituulennopeudelle käytetään arvoja 5,10 ja 15 m/s, jotka vastaavat sunnilleen kohtalaista, navakkaa ja myrskytuulta. Suoraan palavien puiden yläpuolelle sijoitetulta tasolta laskettiin liikkeelle palavia hiukkasia. Kipinät olivat muodoltaan sylinterimäisiä, ja halkaisijat vaihtelivat 1 millistä 5 milliin. Kipinät lasketaan liikkeelle palavina, ja niiden alkunopeus on sama kuin kaasun paikallinen nopeus. Palorintaman ja rakennuksen välistä etäisyyttä (L) vaihdeltiin 10, 30 ja 50 metrin välillä. Simuloinneilla tutkittiin paitsi kipinöiden laskeutumispaikkoja, niin myös kipinöiden tunkeutumista rakennukseen seiniin tehtyjen reikien kautta. Laskennallisen alueen rajatusta koosta johtuen varsin moni lähetetyistä kipinöistä lensi suoraan ulos laskennallisesta alueesta. Tämä vaikutti erityisesti pienimpien 1 mm kipinöiden tuloksiin. Jatkossa käsitellään vain niitä kipinöitä, jotka ovat laskeutuneet laskennallisen alueen sisälle. Osa kipinöistä olisi siis saattanut lentää pidemmällekin kuin tässä esitetyt tulokset antavat ymmärtää. Tulokset Kipinöiden tyypillinen laskeutumispaikkaja- Palotutkimuksen päivät
4 106 Palotutkimuksen päivät 2009 kauma (ks. kuva 4) on kaksimoodinen: suurin osa kipinöistä tippuu hyvin lähelle lähtöpaikkaa; toisinaan kuitenkin voimakkaampi nostevirtaus heittää joukon kipinöitä kauemmas. Kipinöiden laskeutumisetäisyydet poikkeavat merkittävästikin aikaisemmissa tutkimuksissa saaduista arvioista. Aiemmin kipinöiden kantamille on saatu arvoja noin 50 metristä aina useisiin kilometreihin asti. Yksi syy eroavaisuuksiin on todennäköisesti FDS:n käyttö virtauskentän laskemiseen: aikaisemmissa tutkimuksissa on tyypillisesti käytetty joko yksinkertaista palopatsasmallia tai aikakeskiarvotettua virtauskenttää. Lisäksi suuri osa etenkin pienistä kipinöistä lensi suoraan ulos laskennallisesta alueesta eikä näin ollen tullut huomioiduksi etäisyysjakaumia laskettaessa. Kuvasta 5 voidaan nähdä eri parametrien vaikutus rakennuksen luokse laskeutuvien kipinöiden määrään. Kuviin 5a b on piirretty rakennuksen saavuttavien kipinöiden keskimääräiset prosenttiosuudet kaikista liikkeelle lähetetyistä kipinöistä. Mikäli kipinä laskeutuu alle metrin päähän rakennuksesta, voidaan sen katsoa saavuttaneen rakennuksen. Odotetusti palon intensiteetin kasvattaminen lisää suurten hiukkasten kantamaa (ks. kuva 5). Toisaalta pienempien kipinöiden osalta vaikutus on päinvastainen. Pienemmät kipinät seuraavat virtausta tarkemmin ja näinollen lentävät suoraan ulos laskennallisesta alueesta. Rakennuksen ja palorintaman välisen etäisyyden kasvaessa kipinöiden määrä vähenee nopeasti (ks. kuva 5c). Tuulen nopeus puolestaan kallistaa palopatsasta rakennusta kohti ja lisää rakennukselle tulevien kipinöiden määrää. Aikaisemmissa tutkimuksissa kipinöiden kantomatkan ja tuulen nopeuden välillä on havaittu lineaarinen yhteys. Tässä tapauksessa tuulen nopeus näyttäisi lisäävän kipinöiden määrää (ja siten rakennukselle aiheutuvaa riskiä) myös suunnilleen lineaarisesti. Ylivoimainen enemmistö kipinöistä laskeutuu rakennuksen katolle; vain muutamat kipinät tunkeutuvat rakennuksen sisälle seinissä sijaitsevista aukoista. Lisäksi suurin osa kipinöistä laskeutuu metsäpalon puolelle rakennusta. Kaikki rakennukseen tunkeutuvat kipinät ovat kyteviä. Tämä on luultavasti seurausta siitä, että kytevien kipinöiden tiheys on laskenut puuhiilen tiheyden tasolle, ja näinollen ne helpommin suraavat pieniä ilmavirtoja. Raskaammat liekehtivät kipinät tippuvat enimmäkseen rakennuksen katolle. YHTEENVETO Palavien hiukkasten liikkeiden ennustamiseen kehitettiin virtauslaskentaohjelmistoon sopiva malli. Malli sopii yhteen muualla tehtyjen kokeellisten havaintojen kanssa melko hyvin. Laskennalliselta raskaudeltaan malli on kohtuullinen. Useimmissa simuloinneissa kipinöiden lentoratojen laskentaan kului noin 1 % kokonaislaskenta-ajasta, mutta jos palavia hiukkasia syntyy runsaasti, voi mallin laskennallinen raskaus käydä suureksi. Mallin avulla analysoitiin metsäpalosta rakennukselle aiheutuvaa riskiä. Kipinöiden tunkeutumisen rakennukseen havaittiin olevan vähäistä. Suurin uhka näytti muodostuvan suurista kipinöistä, joita päätyi rakennuksen luokse eniten. Sekä kipinöiden koon että materiaalien mallinnuksessa on kuitenkin vielä suuria epävarmuuksia, joten tuloksia on pidettävä lähinnä suuntaa-antavina. Lisävalidointia tarvitaan etenkin tässä työssä tutkitun kaltaisten tapausten osalta. Kipinät ja niiden aiheuttama riski rakennuksille ovat edelleen aktiivisen tutkimuksen kohteena ja erityisesti kokeellista tutkimusta on tehty viimeaikoina NISTissä. KIITOKSET Tämä työ on tehty osana EU:n ja VTT:n rahoittamaa maastopaloja käsittelevää FIRE- PARADOX-hanketta. LÄHDELUETTELO 1. S. L. Manzello, A. Maranghides, W. E. Mell, Thomas G. Cleary, J. C. Yang, Firebrand production from burning vegetation, Forest Ecology and Management, vol. 234, s. S119, S. L. Manzello, T. G. Cleary, J. R. Shields, A. Maranghides, W. Mell and J. C. Yang, Experimental investigation of firebrands: Generation and ignition of fuel beds, Fire Safety Journal, vol. 43, s , B. Benkoussas, J.-L. Consalvi, B. Porterie, N. Sardoy and J.-C. Loraud, Modelling thermal degradation of woody fuel particles, International Journal of Thermal Sciences, vol. 46, s , T. Sikanen. Kipinöiden leviämisen mal-
5 (a) (b) (c) lintaminen palon simuloinnissa, Diplomityö, Systeemianalyysin laboratorio, Teknillinen korkeakoulu, S. L. Manzello, J. R. Shields, T. G. Cleary, A. Maranghides, W. E. Mell, J. C. Yang, Y. Hayashi, D. Nii, T. Kurita. On the Development and Characterization of a Firebrand Generator. Fire Safety Journal, Vol. 43, s , N. Sardoy, J-L Consalvi, B. Porterie, A. C. Fernandez-Pello, Modeling transport and combustion of firebrands from burning trees, Combustion and Flame, vol. 150, s , 2007 Palotutkimuksen päivät
METSÄPALOT V. 1996 2009. KULOTUS METSÄPALON AIHEUTTAJANA, Pertti Rossi
METSÄPALOT V. 1996 2009 KULOTUS METSÄPALON AIHEUTTAJANA, Pertti Rossi Päävalikko Tiedot sisältävät suoran pääsyn asiakirjoihin Ohjeet Yleiset ohjeet Onnettomuustiedot Myös karttapohjalla Muut selosteet
LisätiedotEU:n FIRE-RESIST-projekti: Palosimulointimenetelmät tuotekehityksen tukena
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY EU:n FIRE-RESIST-projekti: Palosimulointimenetelmät tuotekehityksen tukena Anna Matala Erikoistutkija web temperature ( o C) Rakenne 250 200 150 100 50 data FDS 0 0 100
LisätiedotPALOTEKNINEN SUUNNITELMA TOIMINNALLINEN TARKASTELU
PALOTEKNINEN SUUNNITELMA TOIMINNALLINEN TARKASTELU K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/rno 17 17040 7 Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.no PALOTEKNINEN SUUNNITELMA 10-97 Rakennuskohde VERMON LÄMPÖKESKUS
LisätiedotVertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa
Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden
LisätiedotTulipalon vaikutus rakenteisiin CFD-FEM mallinnuksella
Tulipalon vaikutus rakenteisiin CFD-FEM mallinnuksella Palotutkimuksen päivät 2013 Antti Paajanen, Timo Korhonen, Merja Sippola ja Simo Hostikka, VTT 2 Tulipalon ja rakenteen vuorovaikutus Rakenteiden
LisätiedotKULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta
LisätiedotPalokuolemien ehkäisykeinojen arviointiohjelma pilottina tulevaisuuteen. Palotutkimuksen päivät 2011
Palokuolemien ehkäisykeinojen arviointiohjelma pilottina tulevaisuuteen Olavi Keski-Rahkonen, Teemu Karhula, Topi Sikanen ja Simo Hostikka Palotutkimuksen päivät 2011 Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo,
LisätiedotRak Tulipalon dynamiikka
Rak-43.3510 Tulipalon dynamiikka 7. luento 14.10.2014 Simo Hostikka Palopatsaat 1 Luonnollisten palojen liekki 2 Palopatsas 3 Liekin korkeus 4 Palopatsaan lämpötila ja virtausnopeus 5 Ideaalisen palopatsaan
LisätiedotIntegrointialgoritmit molekyylidynamiikassa
Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin
Lisätiedot1 Oikean painoisen kuulan valinta
Oikean painoisen kuulan valinta Oheisessa kuvaajassa on optimoitu kuulan painoa niin, että se olisi mahdollisimman nopeasti perillä tietyltä etäisyydeltä ammuttuna airsoft-aseella. Tulos on riippumaton
LisätiedotTUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN
TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa
Lisätiedoty 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu.
Tehtävä 1 Tarkastellaan paineen ajamaa Poisseuille-virtausta kahden yhdensuuntaisen levyn välissä Levyjen välinen etäisyys on 2h Nopeusjakauma raossa on tällöin u(y) = 1 dp ( y 2 h 2), missä y = 0 on raon
LisätiedotHarjoitustyö, joka on jätetty tarkastettavaksi Vaasassa 10.12.2008
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Janne Lehtonen, m84554 GENERAATTORI 3-ULOTTEISENA Dynaaminen kenttäteoria SATE2010 Harjoitustyö, joka on jätetty tarkastettavaksi Vaasassa 10.12.2008
LisätiedotLuodin massajakauman optimointi
Luodin massajakauman optimointi Janne Lahti 01.09.2017 Ohjaaja: DI Mikko Harju Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta osin kaikki
LisätiedotChapter 1. Preliminary concepts
Chapter 1 Preliminary concepts osaa kuvata Reynoldsin luvun vaikutuksia virtaukseen osaa kuvata virtauksen kannalta keskeiset aineominaisuudet ja tietää tai osaa päätellä näiden yksiköt osaa tarvittaessa
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja Prosessitekniikan laitos MUURATUN TULISIJAN ILMANJAON OPTIMOINTI Heikki Hyytiäinen, Tulisydän Oy Reijo Karvinen, TTY Kai Savolainen, TTY Pertti Taskinen, TTY
LisätiedotHuonepalon ankaruuteen vaikuttavat tekijät ja niiden huomioon ottaminen puurakenteiden palokestävyysmitoituksessa
Huonepalon ankaruuteen vaikuttavat tekijät ja niiden huomioon ottaminen puurakenteiden palokestävyysmitoituksessa TkT Mikko Salminen TkT Jukka Hietaniemi Palotutkimuksen päivät, 29.8.2017 Palotekninen
LisätiedotMUISTIO No CFD/MECHA pvm 22. kesäkuuta 2011
Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Virtausmekaniikka / Sovelletun mekaniikan laitos MUISTIO No CFD/MECHA-17-2012 pvm 22. kesäkuuta 2011 OTSIKKO Hilatiheyden määrittäminen ennen simulointia
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta
Differentiaali- ja integraalilaskenta Opiskelijan nimi: DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona
LisätiedotFYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ
FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on
LisätiedotT F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3
76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15
LisätiedotHAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA
HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA RAPORTTI Sivu 1 / 6 HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ,
LisätiedotPYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA
Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN
LisätiedotEPS ETICS JULKISIVUJEN PALOTURVALLISUUS KERROSTALOISSA. Palotutkimuksen päivät 2013 Esko Mikkola Tuula Hakkarainen, VTT Anna Matala, VTT
EPS ETICS JULKISIVUJEN PALOTURVALLISUUS KERROSTALOISSA Palotutkimuksen päivät 2013 Esko Mikkola Tuula Hakkarainen, VTT Anna Matala, VTT 2 Taustaa Energiatehokkuuden ja kestävän kehityksen vaatimukset tuovat
LisätiedotUUSI LIEKINLEVIÄMISEN TUTKIMUSLAITE
UUSI LIEKINLEVIÄMISEN TUTKIMUSLAITE Johan Mangs Palotutkimuksen päivät 2009 Espoo Hanasaaren kulttuurikeskus 25. 26.8.2009 Johdanto Liekin leviäminen jähmeän aineen pinnalla on keskeinen tutkimusaihe VTT:n
Lisätiedota) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?
Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotFYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen
FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN
LisätiedotTaneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari 8.4.2010. Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen
Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari 8.4.2010 Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen Esityksen sisältö Taustaa Malleista Lähestymistapoja Suomessa Mallien käytettävyys
LisätiedotHailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla
16T-12.2 1 Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti v3, 22.1.2018 2 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 KUORMITUKSET 1
Lisätiedotwww.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita
www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja
LisätiedotMatemaattisesta mallintamisesta
Matemaattisesta mallintamisesta (Fysikaalinen mallintaminen) 1. Matemaattisen mallin konstruointi dynaamiselle reaalimaailman järjestelmälle pääpaino fysikaalisella mallintamisella samat periaatteet pätevät
LisätiedotTC 127 pintakerrokset ja katteet Tilannekatsaus
TC 127 pintakerrokset ja katteet Tilannekatsaus Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy SFS-EN 13501-1 + A1:2009 Rakennustuotteiden ja rakennusosien paloluokitus Osa 1: Palokäyttäytymiskokeiden tuloksiin perustuva
LisätiedotPaloturvallisuustutkimus VTT:ssä. Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT
Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT Pohjois-Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen organisaatio KAIKKEIN VAATIVIMMISTA INNOVAATIOISTA Suomessa
LisätiedotRajoitetun kantaman ja pitkän kantaman luotien kehitys ja stabiliteettitarkastelut (RaKa-Stab vaihe 2, 44000 )
Rajoitetun kantaman ja pitkän kantaman luotien kehitys ja stabiliteettitarkastelut ( vaihe 2, 44000 ) Arttu Laaksonen Timo Sailaranta Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Raka-Stab Sisällysluettelo
LisätiedotKakonjärven tuulivoimahanke, Pyhäranta-Laitila
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 6 SUOMEN HYÖTYTUULI OY Kakonjärven tuulivoimahanke, Pyhäranta-Laitila Valokuvasovitteet Siemens SWT2,3MW x 21 x HH122,5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18059
LisätiedotMervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy
Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014 19.3.2014 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Äänitehotasojen mittaus... 3 2.2 Laskentamalli...
LisätiedotPalovaaran ja Ahkiovaaran tuulivoimapuisto, Pello
Palovaaran ja Ahkiovaaran tuulivoimapuisto, Pello Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 21 voimalaa, napakorkeus 167 metriä, kokonaiskorkeus 230 metriä VE2: 26 voimalaa, napakorkeus 167 metriä,
LisätiedotVIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ
56 VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ Hyvällä havaitsijalla keskimääräinen virhe tähdenlennon kirkkauden arvioimisessa on noin 0.4 magnitudia silloin, kun meteori näkyy havaitsijan näkökentän keskellä.
LisätiedotEsim: Mikä on tarvittava sylinterin halkaisija, jolla voidaan kannattaa 10 KN kuorma (F), kun käytettävissä on 100 bar paine (p).
3. Peruslait 3. PERUSLAIT Hydrauliikan peruslait voidaan jakaa hydrostaattiseen ja hydrodynaamiseen osaan. Hydrostatiikka käsittelee levossa olevia nesteitä ja hydrodynamiikka virtaavia nesteitä. Hydrauliikassa
LisätiedotTutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista
Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius
LisätiedotLuku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste
Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää
LisätiedotÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ
ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan
LisätiedotDynaamiset regressiomallit
MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Lauri Viitasaari Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016 Tilastolliset aikasarjat voidaan jakaa kahteen
LisätiedotMikrokalorimetri - uusi materiaalien palamisominaisuuksien tutkimuslaite hankittu VTT:lle
Mikrokalorimetri - uusi materiaalien palamisominaisuuksien tutkimuslaite hankittu VTT:lle Johan Mangs & Anna Matala VTT Palotutkimuksen päivät 27.-28.8.2013 2 Mikrokalorimetri (Micro-scale Combustion Calorimeter
LisätiedotTOIMINNALLINEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELU
TOIMINNALLINEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELU PALOTURVALLISUUS VAATIMUSTEN TÄYTTYMISEN OSOITTAMINEN Suomen rakentamismääräyskokoelma E1 (1.3.1) Suomen rakentamismääräyskokoelma E1 (1.3.2) Paloturvallisuuden
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI
Ympäristömelu Raportti PR Y2008 10 Sivu 1 (7) Oy Turku Energia Jätteenpolttolaitos PL 105 (Linnankatu 65) 20101 Turku Turku 13.11.2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI Raportin vakuudeksi Olli
LisätiedotAnnankankaan tuulivoimapuisto
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAAVAEHDOTUS Annankankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet (päivitetty ) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P12831 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY G128 x 10
LisätiedotTuulivoimaloiden ympäristövaikutukset
25.10.2012 1 (6) Tilaaja Suomen Tuulivoima Oy y-tunnus 24098903 Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset Savonrannan Syvälahden tuulivoimalat 25.10.2012 2 (6) Turbiinien varjovaikutus Turbiinin pyörivä roottori
LisätiedotPALOSEMINAARI 2019 PALOTURVALLISUUS JA STANDARDISOINTI TIIA RYYNÄNEN. Your industry, our focus
PALOSEMINAARI 2019 PALOTURVALLISUUS JA STANDARDISOINTI Your industry, our focus 6.2.2019 TIIA RYYNÄNEN Rakennustuotteiden palokäyttäytymisen luokitus Rakennustuotteiden palokäyttäytymistä koskevassa luokitusstandardissa
Lisätiedot1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4
Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet
LisätiedotKemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017
Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna
LisätiedotMittaukset: Sääolosuhteet mittausten aikana ( klo 14 17):
Speedwayradan melumittaukset 15.8.2015 Kohde: Kuusaankosken speedwayrata (Kuusaantie 26, Kuusankoski) Yhteystiedot: Kuusaankosken moottorimieskerho ry (http://www.kmmkry.net/alkusivu.htm). Toiminnan kuvaus:
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotTilapäisen tulityön suorittaminen. Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa
1 Tilapäisen tulityön suorittaminen Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa 2 Sisällys Tilapäisen tulityön suorittaminen... 1 Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa...
LisätiedotPALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA
PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,
LisätiedotFYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti
FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti Tehtävä 1 Selitä lyhyesti: a Mikä on Einsteinin ja Debyen kidevärähtelymallien olennainen ero? b Mikä ero vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa on kanonisella
LisätiedotHautakankaan tuulivoimahanke, Kinnula
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A WINDA INVEST OY Hautakankaan tuulivoimahanke, Kinnula Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V126 x 9 x HH160 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 FCG SUUNNITTELU JA
LisätiedotTC 127 pintakerrokset ja katteet Standardisoinnin tilannekatsaus
TC 127 pintakerrokset ja katteet Standardisoinnin tilannekatsaus Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy SFS-EN 13501-1 + A1:2009 Rakennustuotteiden ja rakennusosien paloluokitus Osa 1: Palokäyttäytymiskokeiden
LisätiedotBOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5
BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5 Liite L1: Sijoituspaikan valinta Versio 2, 30.11.2016 Hannu Lauri, YVA Oy Suunnitellun biotuotetehtaan jätevesi-
LisätiedotNikkarinkaarto tuulivoimapuisto
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAAVALUONNOS Nikkarinkaarto tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P12831 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY G128 x 10 x HH140m 1
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET
SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotPuun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa
1 Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa V Liekkipäivä Otaniemi, Espoo 14.1.2010 Ville Hankalin TTY / EPR 14.1.2010 2 Esityksen sisältö TTY:n projekti Biomassan pyrolyysin reaktiokinetiikan tutkimus
LisätiedotDifferentiaalilaskennan tehtäviä
Differentiaalilaskennan tehtäviä DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona 2. Derivoimiskaavat 2.1
LisätiedotEtanoli-vesi seosten palaminen
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Etanoli-vesi seosten palaminen Palotutkimuksen päivät 2017 Timo Korhonen, Tuula Hakkarainen & Jukka Vaari Johdanto Väkevät alkoholijuomat ja Palavien nesteiden säilytys
LisätiedotPalo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi
Palo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi Simo Hostikka Aalto-yliopisto Terhi Kling, Antti Paajanen, Anna Matala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Palotutkimuksen päivät 2015 Johdanto Palo-osastointi
LisätiedotLuku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste
Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotRatapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki
Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka
LisätiedotNestepisaran höyrystymistutkimus I vaihe
Nestepisaran höyrystymistutkimus A. Peltola, ampereen teknillinen yliopisto, 14.1.2010 Dipoli, Otaniemi, Espoo (U) NESEPISARAN HÖYRYSYMISUKIMUS HAC FLAME Sisältö: Päämäärä Lähtötilanne Koereaktori Höyrystymislämpötila
LisätiedotSähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia
Sähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia Anna Matala, Simo Hostikka, Johan Mangs VTT Palotutkimuksen päivät 27.-28.8.2013 2 Motivaatio 3 Pyrolyysimallinnuksen perusteet Pyrolyysimallinnus
LisätiedotRYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN
ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ARVIOINNISSA Seppo Uosukainen, Jukka Tanttari, Heikki Isomoisio, Esa Nousiainen, Ville Veijanen, Virpi Hankaniemi VTT PL, 44 VTT etunimi.sukunimi@vtt.fi Wärtsilä Finland Oy
LisätiedotPäällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä
Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä WETA151 seminaari Petri Kiuru ja Antti Toikkanen 13.3.2015 Konvektio Päällysveden vertikaaliseen sekoittumiseen vaikuttavia prosesseja ovat konvektio ja tuulen
LisätiedotKonvertterihallin kärypoiston tehostaminen. Insinööritoimisto AX-LVI Oy Markku Tapola, Seppo Heinänen, VTT Aku Karvinen AX-SUUNNITTELU 1
Konvertterihallin kärypoiston tehostaminen Insinööritoimisto AX-LVI Oy Markku Tapola, Seppo Heinänen, VTT Aku Karvinen 1 Sisällys 1. Teoriaa 2. Mittaukset. Laskelmat 4. Johtopäätökset 2 Konvektiivisen
LisätiedotVirhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.
Virhearviointi Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhelajit A. Tilastolliset virheet= satunnaisvirheet, joita voi arvioida tilastollisin menetelmin B. Systemaattiset virheet = virheet, joita
LisätiedotPalofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila
Palofysiikka T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila Esityksen näkökulma Palofysiikan ja yritysturvallisuuden yhteys on helppo nähdä toimitilojen, henkilöstön ja
LisätiedotPaineenhallinta huoneistopaloissa - tutkimushanke. Simo Hostikka Paloseminaari HILTON Kalastajatorppa, Helsinki
Paineenhallinta huoneistopaloissa - tutkimushanke Simo Hostikka Paloseminaari 18 HILTON Kalastajatorppa, Helsinki Tausta Ylipaine poistumisen vaarantajana? Voiko ylipaine estää asunnon sisäoven avaamisen?
LisätiedotAlavieskan Kytölän tuulivoimapuisto
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21262 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY V126 x 7 x HH137m
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä
Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo
LisätiedotPerusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1
Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa
LisätiedotKJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, pe :00-17:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.
KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, pe 16.2.2018 13:00-17:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. Pelkät kaavat ja ratkaisu eivät riitä täysiin pisteisiin. Arvioinnin
LisätiedotKOLMIULOTTEISEN TILAN AKUSTIIKAN MALLINTAMINEN KAKSIULOTTEISIA AALTOJOHTOVERKKOJA KÄYTTÄEN
KOLMIULOTTEISEN TILAN AKUSTIIKAN MALLINTAMINEN KAKSIULOTTEISIA AALTOJOHTOVERKKOJA KÄYTTÄEN Antti Kelloniemi 1, Vesa Välimäki 2 1 Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio, PL 5, 15 TKK, antti.kelloniemi@tkk.fi
LisätiedotTUULIVOIMAPUISTO Ketunperä
Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015
LisätiedotKirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus
TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu
LisätiedotKävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA
LisätiedotMikonkeidas tuulivoimapuisto
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OTSOTUULI OY Mikonkeidas tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY N117 x 26 x HH141 1 (8) Mikonkeidas
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
LisätiedotRavinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski
Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability
LisätiedotPIISPANKALLIO, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO
Vastaanottaja SRV Yhtiöt Oyj Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 22.08.2016 PIISPANKALLIO, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Kaupunkiympäristön Tuulisuuslausunto 1 Päivämäärä 22/8/2016 Laatija
LisätiedotTOKSET FIRE SAFE JÄTEASTIASUOJAN PALO-OMINAISUUKSIEN SELVITYS
TOKSET FIRE SAFE JÄTEASTIASUOJAN PALO-OMINAISUUKSIEN SELVITYS Sisällysluettelo 1 TYÖN SISÄLTÖ... 3 2 TOKSET -JÄTESÄILIÖIDEN KUVAUS... 3 3 TOKSET-JÄTEASTIA SÄILIÖN SYTTYVYYS, PALON KEHITTYMINEN JA VOIMAKKUUS
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuisto
LIITE S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P214 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
Lisätiedot4. Kontrollitilavuusajattelu ja massan säilyminen. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet
4. Kontrollitilavuusajattelu ja massan säilyminen KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Päivän anti Miten partikkelisysteemiin liittyvän suuren säilyminen esitetään tarkastelualueen taseena ja miten massan
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä
Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo
LisätiedotIL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen
LisätiedotKAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]
KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja
LisätiedotTulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?
Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Esityksen sisältö 1. Oikea tapa sytyttää?!? Mistä on kyse? 2. Hiukkaspäästöjen syntyminen 3.
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset
SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON
LisätiedotTuulen nopeuden mittaaminen
KON C3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma / ryhmä K Tuulen nopeuden mittaaminen Matias Kidron 429542 Toni Kokkonen 429678 Sakke Juvonen 429270 Kansikuva: http://www.stevennoble.com/main.php?g2_view=core.downloaditem&g2_itemid=12317&g2_serialnumber=2
LisätiedotNÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2
NÄKEMÄALUEANALYYSIT Liite 2 Näkemäalueanalyysin taustaa Näkemäalueanalyysi antaa tietoa siitä, mille alueille tuulivoimalat teoreettisen tarkastelun perusteella näkyisivät ja mille alueille eivät. Alueet,
Lisätiedot