EPS ETICS JULKISIVUJEN PALOTURVALLISUUS KERROSTALOISSA. Palotutkimuksen päivät 2013 Esko Mikkola Tuula Hakkarainen, VTT Anna Matala, VTT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EPS ETICS JULKISIVUJEN PALOTURVALLISUUS KERROSTALOISSA. Palotutkimuksen päivät 2013 Esko Mikkola Tuula Hakkarainen, VTT Anna Matala, VTT"

Transkriptio

1 EPS ETICS JULKISIVUJEN PALOTURVALLISUUS KERROSTALOISSA Palotutkimuksen päivät 2013 Esko Mikkola Tuula Hakkarainen, VTT Anna Matala, VTT

2 2 Taustaa Energiatehokkuuden ja kestävän kehityksen vaatimukset tuovat uusia tehokkaampia lämmöneristeitä sekä uusiin että vanhoihin rakennuksiin. EPS (expanded polystyrene) eristeiden hyvä lämmöneristävyys ja suuri puristuskestävyys ovat laajentaneet ja monipuolistaneet niiden käyttöä. EPS alkaa korkeissa lämpötiloissa kutistua ja sulaa. Jos paloaltistus on riittävän korkea, syttyy sulanut materiaali. Alhaisen tiheyden takia vapautuva kokonaislämpömäärä tilavuusyksikköä kohti on pieni ja vapautuvaa lämpömäärää rajoittaa julkisivukäytössä EPS:n suojaaminen joka puolelta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ulkoseinässä käytettävän EPS eristeen vaikutus rakennuksen paloturvallisuuteen ja käytettiin toiminnallisen paloturvallisuussuunnittelun menetelmiä vaadittavien suojaustapojen perusteiden tuottamiseen. Julkisivujen EPS eristejärjestelmät sisältävät määriteltyjä rappausjärjestelmiä ulkokerroksena (External thermal insulation composite systems, ETICS) ja palokatkoja (palamaton mineraalivilla) eristekerroksessa. Tutkimus kattoi korkeintaan 8 asuinkerroksen rakennukset pääpainon ollessa käytönaikaisessa henkilöturvallisuudessa.

3 3 Esitettävä aineisto perustuu raporttiin Fire safety of EPS ETICS in residential multi-storey buildings, VTT-R Analyysi keskittyy rakennuksen sisältä alkaviin paloihin käyttäen tyypillisten asuntojen tilastoihin perustuvia pinta-ala- ja palokuormatietoja. Yhden kerroksen palotilan yläpuolella olevan ikkunan tasolla suurimmat lämpösäteilyn arvot voivat olla koetulosten mukaan lyhytaikaisesti maksimissaan kw/m 2. Ulkoisten syttymien aiheuttamat tulipalot eivät aiheuta lieskahtaneita huonepaloja suurempia palorasituksia julkisivulle. Ulkopuolelta syttyneitä paloja noin 10 % ja sisäpuolelta syttyneitä noin 90 %. Simuloituja lämpösäteilyn arvoja julkisivulla ikkunan rikkouduttua Rakennusten välisen etäisyyden oletetaan olevan vähintään 5-8 m.

4 4 EPS eristeet EPS laadut Valkoinen EPS ja harmaa EPS palosuojattuna ja ilman palosuojausta Paksuus maksimi 300 mm, minimi 50 mm Tiheys kg/m 3 Suojaaminen julkisivussa Oletuksena sisäpuolella oleva EI 30 -seinä, joka suojaa sisäpuolista paloa vastaan. Vastaavan suojauksen ollessa myös ulkopuolella EPS ei vaikututa palon leviämiseen julkisivulla. Kun EPS suojataan ulkopuolelta lujitetulla ohutrappauksella (ETICS, joka täyttää ETAG 004:n vaatimukset) käytetään lisäksi palokatkoja, jotka estävät palon leviämisen eristeessä yli kahden kerroksen verran.

5 5 Palokatkojen vaihtoehtoja Palokatkot: 200 mm korkea mineraalivilla (A2-s1, d0) kunkin ikkunan yläreunassa tai yhtenäinen 300 mm korkea mineraalivilla (A2-s1, d0) joka toisessa kerroksessa

6 6 EPS eristeiden palaminen eri olosuhteissa Palosuojaamaton EPS Ei suojaavaa pintakerrosta Altistustaso 50 kw/m 2 Harmaa Valkoinen [1-4] Teräslevyllä (0,6 mm) suojattu Tiheys (kg/m 3 ) Paksuus (mm) Syttymisaika (s) RHR max (kw/m 2 ) RHR 60s (kw/m 2 ) Mikkola, E. & Kallonen, R. Combustion of chemical substances and the impact on the environment of the fire products. Cone calorimeter experiments. VTT Building Technology, Fire Technology. Espoo, Scudamore, M. J., Briggs, P. Prager, F. H. Cone calorimetry - A review of tests carried out on plastics for the association of plastic manufacturers in Europe. Fire and Materials. Vol. 15, pp , Collier, P.C.R. and Baker, G.B. (2004). Improving the Fire Performance of Polystyrene Insulated Panel in New Zealand. BRANZ Report No. FCR 9. ISSN: Collier, P.C.R. (2005). Flame Barriers for Foamed Plastics. BRANZ Study Report SR 144, BRANZ Ltd.

7 7 Palosuojattu EPS Altistustaso 50 kw/m 2 Ei suojaavaa pintakerrosta Harmaa ja valkoinen Valkoinen [1-4] Teräslevyllä (0,6 mm) suojattu Teräslevyllä (0,6 mm) + kuitusementtilevyllä (4,5 mm) suojattu Tiheys (kg/m 3 ) Paksuus (mm) Syttymisaika (s) RHR max (kw/m 2 ) RHR 60s (kw/m 2 ) Mikkola, E. & Kallonen, R. Combustion of chemical substances and the impact on the environment of the fire products. Cone calorimeter experiments. VTT Building Technology, Fire Technology. Espoo, Scudamore, M. J., Briggs, P. Prager, F. H. Cone calorimetry - A review of tests carried out on plastics for the association of plastic manufacturers in Europe. Fire and Materials. Vol. 15, pp , Collier, P.C.R. and Baker, G.B. (2004). Improving the Fire Performance of Polystyrene Insulated Panel in New Zealand. BRANZ Report No. FCR 9. ISSN: Collier, P.C.R. (2005). Flame Barriers for Foamed Plastics. BRANZ Study Report SR 144, BRANZ Ltd.

8 8 Rappauksen suojaaman EPS eristeen syttyminen ja palaminen EPS eristettä suojaava ohutrappaus (5-8 mm) ei syty ja rappaus suojaa eristettä rajoitetun ajan: Välittömästi palotilan yläpuolella olevassa seinässä EPS voi syttyä, jos altistustaso on 30 kw/m 2 noin 15 min ajan tai 50 kw/m 2 noin 3 min ajan. EPS:n syttymisen jälkeen lämpöä vapautuu maksimissaan korkeintaan 100 kw/m 2 ja pidemmän ajan keskiarvona noin 50 kw/m 2 eli vähemmän kuin tavallisten puutuotteiden palamisessa. EPS-ohutrappausjärjestelmällä on tehty aiemmin täyden mittakaavan kokeita (koekappaleen korkeus 5 6 m). Hyväksymisen kriteereinä ovat olleet lämpösäteilyarvo palotilan yläpuolella olevan ikkunan kohdalla sekä maksimilämpötila räystästasolla. Hyväksytyissä kokeissa palanut alue on ulottunut korkeintaan kaksi kerrosta palotilaa ylempänä olevan ikkunan alareunaan.

9 9 PALON LEVIÄMISEN SIMULOINTI JA TILASTOTIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN Alla on yksinkertaistetun tapahtumapuun avulla havainnollistettu palon leviämisen vaiheita ja riippuvuussuhteita. Arvoja tapahtumapuun haarautumiin saadaan tilastoista ja simuloimalla.

10 10 Tilastotietoja Suomi PRONTO vuodet Ruotsi IDA-tietokanta vuodet Ulkopuolisten syttymien osuus kerrostalopaloissa kummassakin maassa 8-9 % Palon leviämisen tilanne palokunnan saapuessa on ollut seuraava kun tarkastellaan palon leviämistä palo-osaston ulkopuolelle: Suomi 2-4 % Ruotsi 1 % Niiden palojen osuus, jotka rikkovat huoneiston ikkunan ja voivat levitä julkisivulle: Tämä tutkimus: noin 0,7 % Aiempien tutkimusten yläraja 2 %

11 11 Todennäköisyyspohjainen palon simulointi Simuloinnit tehtiin Monte Carlo -tekniikalla käyttäen palosimuloinnissa Fire Dynamics Simulator (FDS) ohjelmistoa. Käytetyt muuttujat ja jakaumat olivat seuraavat: Muuttuja Jakauma Parametrit Huoneen pinta-ala (m 2 ) Ikkunallisen seinän pituus (suht.) Ikkunan korkeus (m) Ikkunan leveys (m) Palokuorma (MJ/m 2 ) Ikkunan rikkoutumisen viive (min) Palotehon huipun ajanhetki (min) Tasajakautunut 7, 30 Tasajakautunut 0.25, 0.75 Tasajakautunut 1.2, 1.4 Tasajakautunut 1, 3 Kolmiojakautunut 200, 600, 1000 Log-normaali 1.099, Tasajakautunut 5, 45

12 12 Esimerkki lieskahtaneesta huonepalosta Palotilan ikkunan rikkoutumisajan kumulatiivinen todennäköisyys

13 13 1 krs palotilan yläpuolella 2 krs palotilan yläpuolella At least A2-s1, d0 EPS/rendering At least A2-s1, d0 EPS/rendering Noin 25 minuuttiin asti (= 1500 s) palotilan yläpuolella olevien ikkunoiden rikkoutumisen todennäköisyys on lähes sama sekä palamattoman eristeen että EPS eristeen julkisivulle.

14 14 EPS:n vaikutus palon kehittymiseen a) b) Simulointitulosten esimerkkejä A2-s1, d0 -luokan julkisivulle ja EPS/rappaussysteemille, jolle lämmöntuoton arvoina on käytetty 50 kw/m 2 ja 100 kw/m 2 a) Lämpösäteily 1 krs palotilan yläpuolella b) Lämpösäteily 2 krs palotilan yläpuolella

15 15 Ikkunan ja sisäkulman etäisyyden vaikutus Rappauksen suojaaman EPS:n syttyminen on epätodennäköistä silloin kun ikkuna on vähintään 1 metrin etäisyydellä sisäkulmasta

16 16 Palon leviämisen todennäköisyys yläpuolella oleviin kerroksiin Tapahtuman todennäköisyys Tilastojen mukaan Vähintään/lähes A2- s1, d0 julkisivu Simulointien tulos Vähintään A2-s1, d0 julkisivu Simulointien tulos Rappaus + EPS eristys Ikkuna rikkoutuu 1 krs yläpuolella 1.66 % 1.95 % Ikkuna rikkoutuu 2 krs yläpuolella 0.26 % 0.31 % Ikkuna rikkoutuu 1 tai 2 krs yläpuolella < 0.7 % - 2 % 1.9 % 2.3 %

17 17 Todennäköisyyspohjainen hyväksyttävän turvallisuustason arviointi Asuinkerrostaloissa syttymistodennäköisyys < /m 2 a + huoneiston keskimääräinen pinta-ala 70 m todennäköisyys huoneistoa kohti vuodessa Julkisivu vähintään A2-s1, d0 materiaaleista: Korkeintaan 1-2 % paloista leviää ylempiin kerroksiin: < todennäköisyys ikkunaa kohti palon leviämiselle yläpuolisiin asuntoihin Jos asunnossa korkeintaan 4 isoa ikkunaa: < todennäköisyys yläpuolen kerroksiin leviämiselle Tillander, K Utilisation of statistics to assess fire risks in buildings. Espoo, VTT Building and Transport. 224 p. + app. 37 p. VTT Publications 537. EPS eristetty julkisivu: < todennäköisyys yläpuolen kerroksiin leviämiselle Tillander, K., Oksanen, T. & Kokki, E., Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot, VTT Tiedotteita 2479

18 18 Palokuolemien määrä asuinkerrostalopaloa kohti ; yhdistämällä tämä ikkunan kautta leviävän palon todennäköisyyksiin päädytään palokuolemien todennäköisyyteen noin 10-6 rakennuspaloa kohti (yläraja) Vertaaminen F-N-käyriin osoittaa henkilöturvallisuuden tavoitteiden toteutuvan At least A2-s1, d0 F-N-käyrät: Korhonen, T., Hostikka, S., Keski- Rahkonen, O. A proposal for the goals and new techniques of modeling pedestrian evacuation in fires. 8th Int. Symp. on Fire Safety Science. IAFSS (2005), pp

19 19 Rakentamisen/korjausrakentamisen aikainen paloturvallisuus EPS ilman rappauksen antamaa suojausta Pienet sytytyslähteet palosuoja-aineen vaikutus Palosuojattu EPS (luokka E) ei syty helposti pienillä sytytyslähteillä ja tarvitsee syttyäkseen korkeamman lämpösäteilyn (noin 25 kw/m 2 ) ja pitemmän altistusajan kuin palosuojaamaton EPS Suuremmat sytytyslähteet (50 kw/m 2 tai enemmän) Ei suuria eroja palosuojatun ja palosuojaamattoman EPS:n välillä Palon leviäminen lähinnä ylöspäin (enimmillään jopa noin 100 m 2 :n alueelle 8-kerroksisessa talossa) Ohjeita rakennustyömaiden paloturvallisuutta koskien: CFPA Guideline No21 (Fire prevention on construction sites) CFPA Guideline No12 (Fire safety basics for hot work operatives) SPEK opastaa 25: Paloturvallisuus rakennuksen korjaustyön aikana.

20 20 Suosituksia asennusvaiheeseen Työmailla syttymisen riskien yleinen vähentäminen minimoimalla palavien nesteiden ja kaasujen käyttöä sekä palokuorman määrää (mukaan lukien jätemateriaalit) Tulityöohjeita tulee noudattaa ja työmaa-alueella tulee olla tupakointikielto Paloturvallisuutta koskevien ohjeiden ymmärtäminen tulee varmistaa tarpeen mukaan kieliversioilla Jos asunnot ovat käytössä asennustyön aikana, tulee minimoida se aika jolloin EPS ei ole rappauksella suojattu sekä toteuttaa ja ohjeistaa turvallinen poistuminen palon sattuessa (muussa tapauksessa asunnot suositellaan pidettävän tyhjinä asennustyön alueella)

21 21 Yhteenveto Palotilan yläpuolella olevien ikkunoiden rikkoutumisen simuloimalla arvioitu todennäköisyys sama kuin tilastoista saatava yläraja Rikkoutumisen todennäköisyydet syttynyttä paloa kohti EPS ETICS: 2.3 % Vähintään A2-s1, d0 julkisivu: 1.9 % Palokuoleminen todennäköisyydet EPS ETICS: 1,0 x 10-6 Vähintään A2-s1, d0 julkisivu: 0,8 x 10-6 Nämä ovat hyväksyttävällä tasolla F-N-käyriin vertailtaessa Julkisivun rakenteelliset ratkaisut ja niihin liittyvät yksityiskohdat ovat oleellisia paloriskien hallinnassa. Jos asunnot ovat käytössä asennustyön aikana, minimoi se aika jolloin EPS ei ole rappauksella suojattu sekä varmista turvallinen poistuminen palon sattuessa.

22 22 Kiitokset Tutkimuksen rahoittivat EPS-rakennuseristeteollisuus, Plast- & Kemiföretagen/EPS-Bygg sekä European Manufacturers of Expanded Polystyrene (EUMEPS).

Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä. Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT

Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä. Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT Pohjois-Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen organisaatio KAIKKEIN VAATIVIMMISTA INNOVAATIOISTA Suomessa

Lisätiedot

Palon leviämistä estävät räystäät

Palon leviämistä estävät räystäät TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-06706-12 Palon leviämistä estävät räystäät Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (12) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Julkisivumateriaalien ja räystäiden vaikutus

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07056-11 2 (8) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07056-11 2 (8) Sisällysluettelo 2 (8) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinien palovaatimusten täyttyminen... 4 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausrakenne EPS (expanded polystyrene) lämmöneriste muottipaisutettu polystyreeni Julkisivurakenteissa

Lisätiedot

Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen. Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy

Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen. Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy Taustaa Rakennusten paloturvallisuussuunnittelun lähtökohtana ovat rakennusten paloluokat, jotka rajoittavat niiden

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,

Lisätiedot

Puun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä

Puun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä Puun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä Palotutkimuksen päivät 2013 Esko Mikkola 2 Parvekkeiden ja luhtikäytävien palovaatimuksia muualla Määräyksissä olevia vaatimuksia kysyttiin seuraavista

Lisätiedot

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä Lausunnon tilaaja: SPU Oy Pasi Käkelä Itsenäisyydenkatu 17 A 7 33500 Tampere 1. Lausunnon kohde

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

TRANSFEU kohti paloturvallisempaa junaliikennettä

TRANSFEU kohti paloturvallisempaa junaliikennettä TRANSFEU kohti paloturvallisempaa junaliikennettä Palotutkimuksen päivät 2011 Tuula Hakkarainen, Simo Hostikka, Terhi Kling ja Esko Mikkola, VTT 2 Sisältö TRANSFEU-projektin perustiedot Lähtökohdat ja

Lisätiedot

Palokuolemien ehkäisykeinojen arviointiohjelma pilottina tulevaisuuteen. Palotutkimuksen päivät 2011

Palokuolemien ehkäisykeinojen arviointiohjelma pilottina tulevaisuuteen. Palotutkimuksen päivät 2011 Palokuolemien ehkäisykeinojen arviointiohjelma pilottina tulevaisuuteen Olavi Keski-Rahkonen, Teemu Karhula, Topi Sikanen ja Simo Hostikka Palotutkimuksen päivät 2011 Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo,

Lisätiedot

Rakennusvaipan paloturvallisuus

Rakennusvaipan paloturvallisuus Opas suunnittelijalle Rakennusvaipan paloturvallisuus Tämä opas on kirjoitettu auttamaan rakennesuunnittelijoita heidän työssään energiatehokkaiden ja ennen kaikkea paloturvallisten rakennusten suunnittelussa.

Lisätiedot

EU:n FIRE-RESIST-projekti: Palosimulointimenetelmät tuotekehityksen tukena

EU:n FIRE-RESIST-projekti: Palosimulointimenetelmät tuotekehityksen tukena TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY EU:n FIRE-RESIST-projekti: Palosimulointimenetelmät tuotekehityksen tukena Anna Matala Erikoistutkija web temperature ( o C) Rakenne 250 200 150 100 50 data FDS 0 0 100

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO (5) Korvaa asiantuntijalausunnon / Esko Mikkola

ASIANTUNTIJALAUSUNTO (5) Korvaa asiantuntijalausunnon / Esko Mikkola 1 (5) Korvaa asiantuntijalausunnon 2013-11-4/17.12.2013 SPU EFR tuoteryhmään kuuluvan SPU FR eristeen palokäyttäytyminen Lausunnon tilaaja: SPU Oy Pasi Käkelä Itsenäisyydenkatu 17 A 7 33500 Tampere 1.

Lisätiedot

EPS-eristeen käyttö ohutrapatussa julkisivussa

EPS-eristeen käyttö ohutrapatussa julkisivussa 2010 EPS-eristeen käyttö ohutrapatussa julkisivussa EPS-rakennuseristeteollisuus syyskuu 2010 2 (6) Sisällysluettelo 1. EPS-eristeet ja niiden ominaisuudet... 3 2. Ohutrappaus... 4 EPS-levyjen kiinnitys

Lisätiedot

Rakennustuotteiden paloluokitus EN ja EN mitä huomioitava kokeissa

Rakennustuotteiden paloluokitus EN ja EN mitä huomioitava kokeissa Rakennustuotteiden paloluokitus EN 13501-1 ja EN 13501-5 mitä huomioitava kokeissa Paloseminaari 19 Paloturvallisuus ja standardisointi 7.2.2017 Tiia Ryynänen VTT Expert Services Oy 1 Rakennustuotteiden

Lisätiedot

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA Tuulettuvat julkisivut 27.10.2016 Julkisivuyhdistys / Jukka Sevón Lämmöneristeet Mineraalivillateristeet (kivi-, silikaatti, tai lasivillat) Muovipohjaiset eristeet Puupohjaiset

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö www.pelastustoimi.fi https://prontonet.fi/ Kaikki tulipalot 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001-2003 keskiarvo

Lisätiedot

EPS-ERISTETTYJEN RAKENTEIDEN PALOTURVALLISUUS

EPS-ERISTETTYJEN RAKENTEIDEN PALOTURVALLISUUS EPS-ERISTETTYJEN RAKENTEIDEN PALOTURVALLISUUS Hanna Aho, Timo Inha ja Matti Pentti Tampereen teknillinen yliopisto, Talonrakennustekniikka PL600, 33101 Tampere Tiivistelmä TTY:ssa aloitettiin syksyllä

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö

Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö Paloseminaari 17 Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Tiia Ryynänen VTT Expert Services Oy Onko paloluokitellun rakennustuotteen luokka

Lisätiedot

Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa

Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02407-13 Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

Rakennusten paloluokitus, RakMK E1

Rakennusten paloluokitus, RakMK E1 Liite 5 Rakennusten paloluokitus, RakMK E1 Ploluokka P3 on vähiten vaativa ja se tulee yleesä kyseeseen yksi tai kaksikerroksisissa asuinrakennuksissa. Paloluokka P2 tulee kyseeseen yli kaksi- mutta alle

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-05666-11 2 (8) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-05666-11 2 (8) Sisällysluettelo 2 (8) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinien palovaatimusten täyttyminen... 4 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS

SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Puupäivä 10.11.2016 RAKENNUKSEN PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Estää syttymistä, palon leviämistä sekä varmistaa rakenteiden kantavuuden palotilanteessa osana rakenteita.

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo 2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...

Lisätiedot

Jyri Outinen, Ruukki Construction Oy Teräsrakentamisen T&K päivät 28.-29.5.2013

Jyri Outinen, Ruukki Construction Oy Teräsrakentamisen T&K päivät 28.-29.5.2013 Teräsrakenteiden paloturvallisuuden tutkimus ja tuotekehitys Jyri Outinen, Ruukki Construction Oy Teräsrakentamisen T&K päivät 28.-29.5.2013 Teräsrakenteiden paloturvallisuus Vaatimukset ja niiden täyttäminen

Lisätiedot

ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS

ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS - Määräykset ja ohjeet - Paint from Finland -tapahtuma Teknos 9.9.2014 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta

Lisätiedot

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 04.05.2014 Lämmönsiirtolaskelmat Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 Kokkola 04.05.2014 Rauli Koistinen, DI Femcalc Oy Insinööritoimisto Femcalc

Lisätiedot

Yhteenveto kynttilöiden sytyttämistä tulipaloista vuosina 2000-2002

Yhteenveto kynttilöiden sytyttämistä tulipaloista vuosina 2000-2002 1 (12) Yhteenveto kynttilöiden sytyttämistä tulipaloista vuosina 2000-2002 Sisältö Sisältö... 1 1 Johdanto... 2 1.1 Tausta... 2 1.2 Tilastoaineisto... 2 2 Kynttilästä syttyneiden tulipalojen lukumäärä...

Lisätiedot

18.9.2014. Turvallisuustutkinta

18.9.2014. Turvallisuustutkinta 18.9.2014 Turvallisuustutkinta Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus Tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäiseminen sekä onnettomuuksista aiheutuvien

Lisätiedot

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien paloja pelastustehtävien kokonaismäärä

Lisätiedot

TC 127 pintakerrokset ja katteet Tilannekatsaus

TC 127 pintakerrokset ja katteet Tilannekatsaus TC 127 pintakerrokset ja katteet Tilannekatsaus Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy SFS-EN 13501-1 + A1:2009 Rakennustuotteiden ja rakennusosien paloluokitus Osa 1: Palokäyttäytymiskokeiden tuloksiin perustuva

Lisätiedot

Rouhepuristetun solumuovin syttyvyyden määrittäminen menetelmän EN ISO :2002 mukaisesti

Rouhepuristetun solumuovin syttyvyyden määrittäminen menetelmän EN ISO :2002 mukaisesti TESTAUSSELOSTE NRO RTE3488/03 15.10.2003 T018 (EN ISO/IEC 17025) Rouhepuristetun solumuovin syttyvyyden määrittäminen menetelmän EN ISO 11925-2:2002 mukaisesti Tilaaja: Jeven Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA

Lisätiedot

TC 127 pintakerrokset ja katteet Standardisoinnin tilannekatsaus

TC 127 pintakerrokset ja katteet Standardisoinnin tilannekatsaus TC 127 pintakerrokset ja katteet Standardisoinnin tilannekatsaus Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy SFS-EN 13501-1 + A1:2009 Rakennustuotteiden ja rakennusosien paloluokitus Osa 1: Palokäyttäytymiskokeiden

Lisätiedot

Kuvista B1 ja B2 nähdään, että syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein erillisissä pientaloissa.

Kuvista B1 ja B2 nähdään, että syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein erillisissä pientaloissa. Ignition frequency [1/a*flat] Ignition frequency [1/m 2 a] Ignition frequency [1/a*inhabitant] Liite 9. Tausta-aineistoa liittyen asuinrakennusten riskeihin Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet,

Lisätiedot

TULIPALOJEN HENKILÖRISKIN SIEDETTÄVÄN TASON ARVIOINTI

TULIPALOJEN HENKILÖRISKIN SIEDETTÄVÄN TASON ARVIOINTI TULIPALOJE HEKILÖRISKI SIEDETTÄVÄ TASO ARVIOITI Timo Korhonen, Simo Hostikka, Olavi Keski-Rahkonen ja Jukka Hietaniemi VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 1803, 02044 VTT Tiivistelmä Toiminnallisen

Lisätiedot

JÄTEASTIAN SUOJAETÄISYYDEN MÄÄRITYS KOKEELLISESTI

JÄTEASTIAN SUOJAETÄISYYDEN MÄÄRITYS KOKEELLISESTI JÄTEASTIAN SUOJAETÄISYYDEN MÄÄRITYS KOKEELLISESTI VTT Expert Services Oy VTT Kimmo Kaukanen, Ville Heikura, Hanna Hykkyrä, Tuuli Oksanen, Esko Mikkola Palotutkimuksen päivät 2013 11.9.2013 2 Sisällyluettelo

Lisätiedot

TC 127 pintakerrokset ja katteet Standardisoinnin tilannekatsaus

TC 127 pintakerrokset ja katteet Standardisoinnin tilannekatsaus TC 127 pintakerrokset ja katteet Standardisoinnin tilannekatsaus Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy SFS-EN 13501-1 + A1:2009 Rakennustuotteiden ja rakennusosien paloluokitus Osa 1: Palokäyttäytymiskokeiden

Lisätiedot

PARASTA PALOSUOJAUSTA PUULLE

PARASTA PALOSUOJAUSTA PUULLE PARASTA PALOSUOJAUSTA PUULLE Otto Tuominen 27.10.2011 E1 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS Rakennusosat Kantavat ja osastoivat rakennusosat (esim. ulko-ovet ja ikkunat) jaetaan luokkiin sen perusteella, miten

Lisätiedot

PUURAKENTEET Uutta paloturvallisuudesta. Esko Mikkola Stefania Fortino Tuula Hakkarainen Jukka Hietaniemi Tuuli Oksanen

PUURAKENTEET Uutta paloturvallisuudesta. Esko Mikkola Stefania Fortino Tuula Hakkarainen Jukka Hietaniemi Tuuli Oksanen PUURAKENTEET Uutta paloturvallisuudesta Esko Mikkola Stefania Fortino Tuula Hakkarainen Jukka Hietaniemi Tuuli Oksanen Taustaa Puun paloturvallista käyttöä koskeva tutkijoiden ja teollisuuden verkosto,

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

CURRICULUM VITAE. June 2015. Esko Kalevi Mikkola. Date and place of birth 10 August 1954, Joutsa, Finland

CURRICULUM VITAE. June 2015. Esko Kalevi Mikkola. Date and place of birth 10 August 1954, Joutsa, Finland CURRICULUM VITAE Esko Kalevi Mikkola June Date and place of birth 10 August 1954, Joutsa, Finland Education D.Sc. (Tech.), 1986, Helsinki University of Technology. Major subject: Applied physics Minor

Lisätiedot

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-

Lisätiedot

Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin

Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin TUTKIMUSRAPORTTI TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01280-13 Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen

Lisätiedot

MITEN TULIPALO NÄKEE SUOMEN ASUNTOKANNAN?

MITEN TULIPALO NÄKEE SUOMEN ASUNTOKANNAN? MITEN TULIPALO NÄKEE SUOMEN ASUNTOKANNAN? Palotutkimuksen päivät 2011, Espoo 23. 24.8.2011 Teemu Karhula: teemu.karhula@vtt.fi, Joonas Ryynänen, VTT, Olavi Keski-Rahkonen 1 1 Eläkkeellä VTT:ltä, konsulttina

Lisätiedot

Puukerrostalojen paloturvallisuus - Vaatimusten perusteluja, ehtoja ja soveltamisohjeita TUTKIMUSRAPORTTI. Esko Mikkola, Topi Sikanen ja Teemu Karhula

Puukerrostalojen paloturvallisuus - Vaatimusten perusteluja, ehtoja ja soveltamisohjeita TUTKIMUSRAPORTTI. Esko Mikkola, Topi Sikanen ja Teemu Karhula TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-10312-10 Puukerrostalojen paloturvallisuus - Vaatimusten perusteluja, ehtoja ja soveltamisohjeita Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola, Topi Sikanen ja Teemu Karhula Julkinen

Lisätiedot

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 1.0 YLEISTÄ Yli kaksi kerroksisessa asuin- ja työpaikkarakennuksessa, jossa julkisivu on tehty D-s2, d2-luokan tarvikkeista (esim. puu), tulee mahdollisen julkisivupalon leviäminen estää yläpohjaan ja

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Jorma Jantunen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Hotelli Käpylä 27.09.2016

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN PALOMITOITUS

TOIMINNALLINEN PALOMITOITUS TOIMINNALLINEN PALOMITOITUS TkT Jukka Hietaniemi Aluejohtaja Palotekninen insinööritoimisto MARKKU KAURIALA Oy TOIMINNALLINEN PALOMITOITUS TkT Jukka Hietaniemi Aluejohtaja Palotekninen insinööritoimisto

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet SERTIFIKAATTI VTT-C-6665-11 Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013 TUOTTEEN NIMI SPU Eristeet VALMISTAJA SPU Oy Itsenäisyydenkatu 17 A 7, FI-33500 Tampere TUOTEKUVAUS SPU:n valmistamia polyuretaanieristeitä

Lisätiedot

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1 Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnittelu - Äänen eristys - Liitosten erityiskysymyksiä; mm. ulokeparvekkeet - Palonkesto tiistai, 20. marraskuuta 2012

Lisätiedot

POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA

POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA Johtaja Matti Orrainen SPEK 15.2.2013 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTEIDEN VAIKUTUS PALOKUORMAAN JA RAKENNUSPALOIHIN

LÄMMÖNERISTEIDEN VAIKUTUS PALOKUORMAAN JA RAKENNUSPALOIHIN Liite 6 Jani Jämsä, Pelastusopisto LÄMMÖNERISTEIDEN VAIKUTUS PALOKUORMAAN JA RAKENNUSPALOIHIN Palavat lämmöneristeet lisäävät rakennuksen palokuormaa ja vaikuttavat siten rakennuspalon kehittymiseen ja

Lisätiedot

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ Puupäivä 2014 Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN 12845 standardin OH-luokan sprinkleri

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 9.11.2016 Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

EXCELLENCE IN INSULATION. Puurunkoseinien palonkestävyys. Puurunkoseinien palonkestävyys

EXCELLENCE IN INSULATION. Puurunkoseinien palonkestävyys. Puurunkoseinien palonkestävyys Pu europe EXCELLENCE IN INSULATION Puurunkoseinien palonkestävyys Puurunkoseinien palonkestävyys 1 2 Puurunkoseinien palonkestävyys Sisällysluettelo Tiivistelmä 4 Projektin tausta 5 Projektin kulku 6 Tulokset

Lisätiedot

LASITETTU PARVEKE RISKI VAI TURVA PALON SATTUESSA?

LASITETTU PARVEKE RISKI VAI TURVA PALON SATTUESSA? LASITETTU PARVEKE RISKI VAI TURVA PALON SATTUESSA? Timo Korhonen ja Olavi Keski-Rahkonen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 1803, 02044 VTT Tiivistelmä Parvekelasituksen vaikutusta kerrostalohuoneiston

Lisätiedot

KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI

KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI Liite 6.5/2/2016 Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI 2016-2017 RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Valmistelija Seppo Hänninen (Päivi

Lisätiedot

Kotien paloturvallisuusriskien kartoitus Palovaraaineiston. Hanna Hykkyrä Tuula Hakkarainen Kati Tillander

Kotien paloturvallisuusriskien kartoitus Palovaraaineiston. Hanna Hykkyrä Tuula Hakkarainen Kati Tillander Kotien paloturvallisuusriskien kartoitus Palovaraaineiston pohjalta Hanna Hykkyrä Tuula Hakkarainen Kati Tillander Johdanto Lähtökohta: n. 4000 rakennuspaloa / vuosi yli 95 % palokuolemista asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Miten estetään liekehtivät tornit rakenteellisella palonsujauksella? Tomas Fagergren

Miten estetään liekehtivät tornit rakenteellisella palonsujauksella? Tomas Fagergren Miten estetään liekehtivät tornit rakenteellisella palonsujauksella? Savukaasujen leviämisen estäminen Luoko palo painetta tai virtausta? Palo aiheuttaa aina ilman laajenemista riippuen palon tehosta ja

Lisätiedot

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä Uudet palomääräykset ja niiden vaikutus puun käyttöön rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Esityksen sisältö Rakennusten

Lisätiedot

PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 26.5.2014 1

PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 26.5.2014 1 PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 1 Paloturvalliset tulisijan ja savuhormin yhdistelmät Tässä ohjeistuksessa annetaan hyödyllistä

Lisätiedot

Baumit Eristysrappausjärjestelmät

Baumit Eristysrappausjärjestelmät Baumit Eristysrappausjärjestelmät www.kivira.fi Eristeenä mineraalivilla FAS tai FAL Sitä paitsi mineraalinen eriste päästää vesihöyryn läpi ja parantaa siten merkittävästi huoneilmaa. Puurakenteilla tämä

Lisätiedot

Curriculum Vitae. Koulutus: FM, Jyväskylän yliopisto, pääaineena soveltava fysiikka, 2004

Curriculum Vitae. Koulutus: FM, Jyväskylän yliopisto, pääaineena soveltava fysiikka, 2004 Curriculum Vitae HENKILÖTIEDOT Tuomo Rinne Syntymäaika: 13.12.1977 Koulutus: FM, Jyväskylän yliopisto, pääaineena soveltava fysiikka, 2004 Jatko-opiskelija Aalto-yliopistossa KIELITAITO suomi (äidinkieli),

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

Palomääräyksissä eroja Onko tarvetta harmonisointiin? Esko Mikkola

Palomääräyksissä eroja Onko tarvetta harmonisointiin? Esko Mikkola Palomääräyksissä eroja Onko tarvetta harmonisointiin? Esko Mikkola Taustaa Pohjoismainen komitea "Nordiska Kommitten för byggbestämmelser" (NKB) valmisteli aikanaan rakennustuotteiden tyyppihyväksyntää

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2) 4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.

Lisätiedot

Integroitu paloturvallisuustekniikka

Integroitu paloturvallisuustekniikka Jyri Outinen 1, Markku Heinisuo 2 1 Ruukki Construction Oy 2 Tampere University of Technology Palotutkimuksen päivät 2011 June 19, 2012 www.ruukki.com Jyri Outinen Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuus - Asuintalot Hämeenlinnan Seurakuntayhtymä - kiinteistötoimisto Verhonkatu 25-27, 13130, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä:

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044

Lisätiedot

Sähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia

Sähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia Sähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia Anna Matala, Simo Hostikka, Johan Mangs VTT Palotutkimuksen päivät 27.-28.8.2013 2 Motivaatio 3 Pyrolyysimallinnuksen perusteet Pyrolyysimallinnus

Lisätiedot

Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit

Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit PUUIDEA 2016 17.3.2016 Tero Lahtela Kuvat: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 3 4 krs. talon määräykset Kuva: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 5 8 krs.

Lisätiedot

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ Rakennuspalot - Jakauma Tulipaloja Suomessa 6000-7000 vuodessa Tulisija- ja hormipalot n. 15 % Sähköpalot n. 30 % Tulisija- ja hormipalot Tulisija- ja hormipalot

Lisätiedot

Toimintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa

Toimintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa Toimintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa Kati Tillander Helsingin kaupungin pelastuslaitos Terhi Kling, Tuula Hakkarainen ja Tuomo Rinne 1 VTT 28.8.2013 1 Nykyinen toimipaikka: KK-Palokonsultti Oy,

Lisätiedot

Suojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE 13.4.2012 1.0 SUOJAVERHOUS

Suojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE 13.4.2012 1.0 SUOJAVERHOUS 1.0 SUOJAVERHOUS Suojaverhouksella tarkoitetaan verhousta, joka määrätyn ajan suojaa sen takana olevaa rakennetta syttymiseltä, hiiltymiseltä muulta vaurioitumiselta. Suojaverhouksen mitoitukseen ei ole

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Kansakoulukuja 1 Kansakoulukuja 1, 00100, Helsinki Raporttipäivä: 23.06.2014 Tarkastuspäivä: 17.06.2014 2 (11) Kansakoulukuja 1 sisällysluettelo 1. Johdanto

Lisätiedot

Jätekeskusten paloturvallisuus - riskit ympäristölle tulipalotilanteessa

Jätekeskusten paloturvallisuus - riskit ympäristölle tulipalotilanteessa Jätekeskusten paloturvallisuus - riskit ympäristölle tulipalotilanteessa Tuomo Rinne, Hanna Hykkyrä, Kati Tillander, VTT Jarkko Jäntti, Timo Väisänen, Pelastusopisto Pasi Yli-Pirilä, Ilpo Nuutinen, Juhani

Lisätiedot

EPS-eristettyjen rakenteiden paloturvallisuus Timo Inha, tekniikan lisensiaatti Erikoistutkija, TTY Rakennetekniikan laitos timo.inha@tut.

EPS-eristettyjen rakenteiden paloturvallisuus Timo Inha, tekniikan lisensiaatti Erikoistutkija, TTY Rakennetekniikan laitos timo.inha@tut. Timo Inha, tekniikan lisensiaatti Erikoistutkija, TTY Rakennetekniikan laitos timo.inha@tut.fi Hanna Aho, diplomi-insinööri Tutkija, TTY Rakennetekniikan laitos hanna.aho@tut.fi 446 EPS:iä eli muottipaisutettua

Lisätiedot

Ontelotilojen paloturvallisuus

Ontelotilojen paloturvallisuus ESPOO 24 VTT TIEDOTTEITA 2249 Jukka Hietaniemi, Jukka Vaari, Tuula Hakkarainen, Jaakko Huhta, Ulla-Maija Jumppanen, Timo Korhonen, Ilpo Kouhia, Jaakko Siiskonen & Henry Weckman Ontelotilojen paloturvallisuus

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

Savunpoiston mitoitus

Savunpoiston mitoitus Savunpoiston mitoitus Pekka Kallioniemi Piikallio Oy Finnbuild 2014 Helsinki 3.10.2014 Kera Group, Finland Finnbuild 2014, Kera Group Savunpoiston mitoitus, Pekka Kallioniemi 1 Esitelmän pääaiheet Savunpoiston

Lisätiedot

Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus

Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus L2 Paloturvallisuus Oy Tommi Nieminen Runeberginkatu 5 B 00100 Helsinki p. 040 7029044 tommi.nieminen@l2.fi www.l2.fi Korkea rakentaminen Suomessa Uutta meille

Lisätiedot

Paineenhallinta huoneistopaloissa - tutkimushanke. Simo Hostikka Paloseminaari HILTON Kalastajatorppa, Helsinki

Paineenhallinta huoneistopaloissa - tutkimushanke. Simo Hostikka Paloseminaari HILTON Kalastajatorppa, Helsinki Paineenhallinta huoneistopaloissa - tutkimushanke Simo Hostikka Paloseminaari 18 HILTON Kalastajatorppa, Helsinki Tausta Ylipaine poistumisen vaarantajana? Voiko ylipaine estää asunnon sisäoven avaamisen?

Lisätiedot

FDS-OHJELMAN KÄYTTÖ SUUREN KOHTEEN TULIPALON SIMULOINNISSA

FDS-OHJELMAN KÄYTTÖ SUUREN KOHTEEN TULIPALON SIMULOINNISSA FDS-OHJELMAN KÄYTTÖ SUUREN KOHTEEN TULIPALON SIMULOINNISSA Tuula Hakkarainen ja Jukka Hietaniemi VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 1803, 02044 VTT Tiivistelmä Tässä työssä esitellään kolmiulotteiseen

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen Jorma Jantunen Paloseminaari 19 7.2.2017 Johdanto Asetuksen taustalla on maankäyttö- ja rakennuslain muutos 21.12.2012/958,

Lisätiedot

Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa

Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa PUUPÄIVÄ 27.10.2011 Esityksen sisältö Palomääräysuudistuksen taustaa Puun käyttö sisä- ja ulkopinnoissa Suurimmat erot aikaisempiin

Lisätiedot

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Simuloinnin käyttö palontutkinnassa. Esimerkkinä asuinkerrostalon porrashuoneen savunleviämistarkastelut. Tuomo Rinne Simo Hostikka Timo Korhonen

Simuloinnin käyttö palontutkinnassa. Esimerkkinä asuinkerrostalon porrashuoneen savunleviämistarkastelut. Tuomo Rinne Simo Hostikka Timo Korhonen S VISIONS SCIENCE TECHNOLOGY RESEARCH HIGHLIGHT 143 Simuloinnin käyttö palontutkinnassa Esimerkkinä asuinkerrostalon porrashuoneen savunleviämistarkastelut Tuomo Rinne Simo Hostikka Timo Korhonen VTT

Lisätiedot

6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa

6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa 6 ut P O R R A S K ÄY TÄVÄT es iv Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa poistumaan turvallisesti asunnostaan.

Lisätiedot

ESPOO 2004 VTT TIEDOTTEITA 2253. Timo Korhonen & Jukka Hietaniemi. Puujulkisivujen paloturvallisuus lähiökerrostaloissa

ESPOO 2004 VTT TIEDOTTEITA 2253. Timo Korhonen & Jukka Hietaniemi. Puujulkisivujen paloturvallisuus lähiökerrostaloissa ESPOO 2004 VTT TIEDOTTEITA 2253 Timo Korhonen & Jukka Hietaniemi Puujulkisivujen paloturvallisuus lähiökerrostaloissa VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2253 Puujulkisivujen paloturvallisuus lähiökerrostaloissa

Lisätiedot

TULISIJOJEN JA KEVYTHORMIEN PALOTURVALLISUUS

TULISIJOJEN JA KEVYTHORMIEN PALOTURVALLISUUS TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO PALOLABORATORIO TUTKIMUSSELOSTUS NRO PALO 2115/212 TULISIJOJEN JA KEVYTHORMIEN PALOTURVALLISUUS Tampere 212 1 (72) 72 sivua Rahoittajat Palosuojelurahasto Sisäasiainministeriö

Lisätiedot

LAUSUNTO ENINTÄÄN KAHDEKSANKERROKSISEN P1- LUOKAN RAKENNUKSEN BETONIULKOSEINÄN LÄMMÖNERISTEENÄ KÄYTETTÄVÄN POLYURETAANIN PALOTEKNISESTÄ TOIMINNASTA

LAUSUNTO ENINTÄÄN KAHDEKSANKERROKSISEN P1- LUOKAN RAKENNUKSEN BETONIULKOSEINÄN LÄMMÖNERISTEENÄ KÄYTETTÄVÄN POLYURETAANIN PALOTEKNISESTÄ TOIMINNASTA TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO PALOLABORATORIO LAUSUNTO NRO PALO/1638/2008 LAUSUNTO ENINTÄÄN KAHDEKSANKERROKSISEN P1- LUOKAN RAKENNUKSEN BETONIULKOSEINÄN LÄMMÖNERISTEENÄ KÄYTETTÄVÄN POLYURETAANIN PALOTEKNISESTÄ

Lisätiedot

Pientalon ilmanvaihto ja eristys. Pientalon ilmanvaihto ja eristys Antti Laine Paroc Oy 2013

Pientalon ilmanvaihto ja eristys. Pientalon ilmanvaihto ja eristys Antti Laine Paroc Oy 2013 Pientalon ilmanvaihto ja eristys 1 Aiheet Eristyksen tavoite ja tarkoitus CE merkatut tekniset eristeet PAROC -kivivillatuotteet Sertifioidut ratkaisut Pientalon ilmanvaihdon eristys PAROC Hvac Fire ratkaisu

Lisätiedot

Paineenhallinta huoneistopaloissa

Paineenhallinta huoneistopaloissa Paineenhallinta huoneistopaloissa Simo Hostikka Aalto-yliopisto Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät, Tausta 2 Tausta Voiko ylipaine estää sisäoven avaamisen? Kuinka estetään savun leviäminen ilmanvaihtoverkossa?

Lisätiedot

Toimintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa

Toimintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Toimintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa Palotutkimuksen päivät Terhi Kling, VTT Tutkimuksen tausta, tavoite ja tulokset Pelastustoimen

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010 1 Ohje on laadittu yhteistyössä; Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos;

Lisätiedot

Pelastustilanteiden stokastinen operaatioaikamallinnus

Pelastustilanteiden stokastinen operaatioaikamallinnus Pelastustilanteiden stokastinen operaatioaikamallinnus Palotutkimuksen päivät 2013 Terhi Kling, Tuomo Rinne, Jukka Vaari & Simo Hostikka, VTT 2 Menetelmä Sovellutukset: Sisältö 1. Ydinvoimalaitoksen kaapelitilan

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN ALUEIDEN JA TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMIA PRONTON KEHITTÄMISEEN

PELASTUSTOIMEN ALUEIDEN JA TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMIA PRONTON KEHITTÄMISEEN PELASTUSTOIMEN ALUEIDEN JA TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMIA PRONTON KEHITTÄMISEEN TIIVISTELMÄ Kati Tillander, VTT ja Esa Kokki, Pelastusopisto Vuonna 2006 toteutettiin yhteistyössä VTT:n, Pelastusopiston sekä 12

Lisätiedot