Ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut aluekehittämisessä yrittäjyyden monet ulottuvuudet

Transkriptio

1 Ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut aluekehittämisessä yrittäjyyden monet ulottuvuudet Jari Kolehmainen Tampereen yliopisto S posti: jari.kolehmainen@uta.fi Puh

2 Poliitikkojen toiveissa paikallinen MIT Jos MIT:n henkilökunnan ja MIT:sta valmistuneiden perustamat yritykset sijaitsisivat kaikki samassa maassa ja muodostaisivat itsenäisen valtion, se olisi maailman 24. suurin kansantalous 4000 yritystä (Texas Instruments, Digital Equiptment corp, McDonnel Douglas, Intel, Gillette ) 1,1 miljoonaa työntekijää BKT n. 116 miljardia dollaria (n. Etelä Afrikka ja Thaimaa) Ohjelmistot, elektroniikka, bioteknologia, koneet ja laitteet ja konstultointi (Lähde: MIT The Impact on Innovation) MIT on poikkeus yliopistojen joukossa, eikä sitä ole syytä odottaakaan. Keskeisiä syitä menestykseen ovat sisäinen kilpailu; kilpailu ja yrittäjyyshenkisyys ylpeys omasta yliopistosta; esimerkkien voima koulutuksen perustuminen oma aloitteisuuden ja omaehtoisen aktiivisuuden vaalimiseen elävä suhde elinkeinoelämän kanssa monella tasolla

3 Koulutusorganisaatiot ja elinkeinoelämä: Ankkuri, dynamo ja magneetti Dynamo : uuden yritystoiminnan ja liiketoiminnan synnyttäminen Tutkimus ja kehittämistyön tulosten kaupallistaminen spin off yritysten synnyn tukeminen patentointi ja lisensointi Yrittäjähenkisyyden kehittäminen Avainroolissa korkeakoulujen omat uusyrittäjyys ja innovaatiopalvelut tai yhteistyökumppaneiden tarjoamat vastaavat yrityshautomo yms. palvelut Ankkuri : yritysten sitominen alueelle pitkäaikainen yhteistyö peruskoulutuksessa, tutkimuksessa, kehittämistoiminnassa., henkilöstökoulutuksessa, projektitoiminnassa jne. suhteiden luominen monilla tasoilla; yhteistyön institutionalisoituminen, organisaatioiden väliset sopimukset, monipuoliset henkilökohtaiset suhteet parhaimmillaan voidaan puhua koulutusorganisaatioiden ja yritysten yhteisevoluutiosta Magneetti : yritystoiminnan houkuttelu alueelle perustuu useimmiten huippuluokan tutkimusosaamiseen voi perustua myös (erityisajanjaksoina) koulutukseen; uniikki koulutuskokonaisuus haastavampi luoda kuin erottautuva tutkimus voidaan tukea esim. erilaisilla etabloitumispalveluilla (esim. toimitilat, henkilöstö jne.) Lähde: muokattu Kolehmainen ym. 2003

4 Ulkoinen yrittäjyys ja koulutusorganisaatiot Huom! Perustettavat yritykset enenevissä määrin tieto ja osaamisintensiivisillä palvelualoilla; muutos näkyy jo yrittäjien koulutustasossa koulutusorganisaatioiden yrittäjyyttä edistävillä toimilla on tärkeä merkitys (Ulkoisen) yrittäjyyden edistämisen välineet ovat kehittyneet ammatillisen koulutuksen organisaatioissa Yrittäjyyttä ei hoideta yksittäisillä kursseilla tai projekteilla, vaan tarvitaan pitkäjänteisiä yrittäjyyttä edistäviä toimintamalleja (esim. Tiimiakatemia, LbD, ytiimi) Myös yrittäjyyskasvatuksen tulee olla kokonaisvaltaista ja monipuolista (mm. opettajien koulutus, opetusmateriaalit, yhteistyösuhteet, opintosuunnitelmat). Toteutuksessa mukana mm. yrittäjäjärjestöt, uusyrityskeskukset, eri kouluasteiden edustajat, tutkimus, koulutus ja kehittämisorganisaatiot jne. (mm. YES keskustoiminta / Keski Pohjanmaa, Satakunta) Koulutusorganisaatioiden oman toiminnan lisäksi paikallisen toimintaympäristön ominaisuudet vaikuttavat yrittäjyyteen (mm. Lahden seutu; VentureCup) Suomessa uusien yritysten perustanta suhteessa olemassa olevaan yrityskantaan on hyvällä tasolla, ongelmana perustettavien yritysten pieni keskikoko Uusien yritysten työllistävyys jää pieneksi (suhteessa useisiin muihin länsimaisiin talouksiin) Ehdotuksia koulutusorganisaatioiden ulkoisen yrittäjätoiminnan kehittämiseen: Opiskelijat: Opettamisen ja oppimisen muodot ja tavat; tiimiyrittäjyyteen kannustaminen; tiimien muodostaminen yli koulutusorganisaatiorajojen Henkilökunta: Sivutoiminen yrittäjyys (esim. kulttuuriala); kanssayrittäjyys Yrittäjyyden kehittämisessä säilytettävä herkkyys markkinahäiriöiden suhteen. Aluekehittämisen näkökulmasta yrittäjyys on erittäin tärkeää, se ei kuitenkaan ole itseisarvo (vrt. pakkoyrittäjyys / vastentahtoinen yrittäjyys / vastentahtoinen kasvuyrittäjyys )

5 Järjestelmästä ympäristöön? Institutionaalinen innovaatiojärjestelmä???? Yrittäjyyteen perustuva innovaatioympäristö Tutkimus ja kehitystoiminta Julkinen julkinen suhteet Yliopistot tiedon ja teknologian lähteenä (technology push ajattelu) Käyttäjä tuottaja suhteet Teknologia Tavoitteena radikaalit innovaatiot, mutta käytännössä usein päädytään inkrementaalisiin innovaatioihin Tiedepuistot, teknologiakeskukset Lähtökohtana hallinnointi, julkisen järjestelmän viilaus Läpihallinnoitu järjestelmä Lähde: muokattu Cooke, Sotarauta Riskirahoitusvetoinen Yrityksiä syntyy ja kuolee (dynaamisuus, variaatioita) Markkina ja tarvelähtöinen Yliopistot haastamassa ajattelumalleja, amk:t tarjoamassa ongelmanratkaisupalveluja (ja haastamassa yliopistoja) Monenlaisia innovaatioita Julkiset interventiot prosessien alkupäässä ( kehitysalustat, living labit ) Yksilöiden kautta tekeminen Lähtökohtana hallinta, kokeilut ja mahdollisuuksien luominen Ekosysteemi, viidakko

6 Koulutusorganisaatiot ja institutionaalinen yrittäjyys OPM, muut tutkimus ja koulutusorganisaatiot, omistajatahot, kehitysyhtiöt, teknologiakeskukset, asiakkaat (yritykset ja muut organisaatiot) jne. lait, asetukset, normit, rutiinit, käytännöt, odotukset jne. jne. Lähde: muokattu Sotaraudan (2007) pohjalta

7 Yhteenveto Yrittäjyyden ulottuvuus Yleinen määritelmä Huomio koulutusorganisaatioiden kannalta Huoneentaulun ydin koulutusorganisaatioiden (johdolle) Ulkoinen yrittäjyys Yrityksen perustaminen, omistaminen ja hoitaminen. Yrittäjyyskasvatus, uusyritys Henkilökunnan yritystoiminta Ulkoinen yrittäjyys nousee toiminnasta ja kulttuurista. Rakenna, kannusta ja ole kärsivällinen! Sisäinen yrittäjyys Yksilön yrittäjämäinen toimintatapa osana yhteisöä (esim. aloitteellisuus, sinnikkyys, yhteistyökykyisyys, luovuus, vastuullisuus ja riskinotto). Yrittäjyyskasvatus, pedagoginen strategia, Koulutusorganisaation johtaminen (erit. henkilöstöjohtaminen, asiantuntijaorganisaation johtaminen) Sisäinen yrittäjyys tukee kaikkien aluekehitysroolien toteuttamista. Huomioi asia opetuksessa kulttuurin luomisessa ja organisaation johtamisessa! Institutionaalinen yrittäjyys Yksilön pyrkimys muuttaa oman tai yhteisönsä toimintaan vaikuttavia instituutioita (esim. lait, normit, tavat, rutiinit) Koulutusorganisaatioiden johdon toiminta ja strategia, organisaation asemoiminen osana muiden toimijoiden muodostamaa kokonaisuutta Institutionaalisia yrittäjiä tarvitaan muutosten aikaansaamiseksi. Jos haluat muutoksia ja dynamiikkaa omalla alueella, tue organisaatiosi institutionaalisia yrittäjiä!

8 Kiitos! Jari Kolehmainen