YLEISKAAVOITUKSEN LIIKENNESUUNNIT- TELUN LÄHTÖKOHDAT JA HAASTE

Transkriptio

1 YLEISKAAVOITUKSEN LIIKENNESUUNNIT- TELUN LÄHTÖKOHDAT JA HAASTE Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen liikennepoliittiset linjaukset + VAT (ks. OAS)

2 LÄHTÖKOHTA CO 2 80% kasvihuonekaasupäästöistä Liikenteen päästöt 96% CO 2 :sta Liikenne aiheuttaa 13 milj.t. CO 2 / v. = 25% Suomen CO 2 :sta: TAVOITE 90% = 12 milj.t. tästä tulee tieliikenteestä 60% = 7 milj.t. tästä tulee henkilöautoliikenteestä ILMASTON LÄMPENEMINEN SAADAAN PYSÄHTYMÄÄN 2 asteeseen, JOS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT -50% v mennessä HAASTE EU:n energia- ja ilmastopaketin TAAKANKANTAJAEHDOTUS - 16% ( + -10%) CO 2 v = 11 vuotta! - 50% CO 2 v EHDOT vuoteen 2020 = 11 vuotta Liikenne -16% = - 2,1 milj.t. Jos mitään ei tehdä: + 7% = 0,9 milj.t. Joten vähentämistarve - 3 milj.t., (josta - 0,5 milj.t. voi tulla teknologian ja polttoaineiden kehityksestä). Tästä henkilöautoliikenteen osuus -1,5 milj.t = 20% :n vähentämistarve + 7% teknologian kehitysvaikutusta

3 KEINOT ( - 1,5 milj. t.= - 20%, jos tavoite -16%) Vaikutettava laaja-alaisesti liikennejärjestelmän ja henkilöautokannan kautta: Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen (VATmaankäytön tavoitteet ks. OAS) Joukkoliikenteen edistäminen Liikenteen hinnoittelu Asenteisiin ja valintoihin vaikuttaminen erityisesti lyhyillä matkoilla = maankäyttöä ja liikennejärjestelmää on kehitettävä yhtenä saumattomana kokonaisuutena niin, että liikenneverkon kehittämisen mahdollisuudet yhdyskuntarakennetta eheytettäessä tulevat mahdollisimman tarkkaan hyödynnetyiksi. Kevyt liikenne vahvin pienissä kaupungeissa Lyhytmatkaisen autoliikenteen korvaaminen Lasten omaehtoisen liikkumisen lisääminen yhdyskuntasuunnittelun keinoin Iäkkäiden jalankulkijoiden huomioiminen Liikenneturvallisuus = maankäytöllä ja kaavoituksella voidaan ratkaisevasti parantaa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita.

4 VAT / OAS s.6-8 yleiskaavatason tavoitteet Palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja henkilöautoliikenteen tarve tulee mahdollisimman vähäiseksi. Liikenneturvallisuutta parannetaan. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Kaupunkiseuduilla on suunnittelun keinoin varmistettava autoriippuvuutta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen sijoittuminen. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen niin, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. TAVOITTEIDEN TODENTAMINEN Yleiskaava on se kaupungin toiminnallisen ohjauksen taso ja väline, jossa maankäytön ja liikkumisen vuorovaikutuksen vaihtoehtoja voidaan suunnitella ja arvioida. Puuttuu selkeitä välineitä em. tavoitteiden todentamiseen, mittaamiseen sekä eri vaihtoehtojen ja toimenpiteiden riittävyyden ja vaikutusten arviointiin?

5 YHTEENVETO: tutkimushypoteesi TAVOITE: (Ehjässäkin) yhdyskuntarakenteessa eri toimintojen välillä liikkumisesta aiheutuvien CO 2 päästöjen tavoitteena on - 40% vähemmän v (teknologian vaikutus noin 20%) tai ~~80% ETSITTÄVÄT VASTAUKSET: Millainen kulkumuotojakauma ja liikennesuorite tuottavat tämän tuloksen? Millaista liikkumista erilaiset alueet/toiminnot voivat tuottaa päästövähennysten saavuttamiseksi? YLEISKAAVALLINEN KEINO: Millaisella palveluverkon, kaupunkitilan ja liikennejärjestelmän yhteensovittamisella ja muilla kannustimilla syntyvät edellytykset tähän kulkumuotojakaumaan ja matkojen suuntautumiseen? KEHITYSTARVE: Kulkumuotojakaumatavoitteen kautta lasketaan ja suunnitellaan eri liikkumismuotojen tarvitsemat väylät, verkostot, tilat, laatutasosuositukset sekä kohtaamisten liikenneturvallisuusinfrastruktuuri. ESIMERKILLINEN SUUNNITTELU- JA KAUPUNKIMALLI

6 Yleiskaavatyön sisältö liikkumisen näkökulmasta Yleiskaavakartassa määritellään liikenneverkon hierarkia, liittymät, uudet yhteystarpeet sekä kevyen liikenteen reitistö (ml. viherreitistö), siis alueen liikennesuunnitelma. MRL 39 : mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Kaavaa laadittaessa on MRL 9 :n mukaan tarpeellisessa määrin selvitettävä tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Vaikutuksia arvioitaessa MRA 1 :n mukaan selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ilmaan ja ilmastoon; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;

7 Arviointi- ja suunnittelumallien tarve Ilmastonmuutoksen hillitsemistavoite nostaa kaavaprosessissa liikkumisesta aiheutuvien vaikutusten arvioinnin sekä liikkumisen ja maankäytön kulutusta vähentävien yhteensovittamisratkaisujen suunnittelun näkyvämpään rooliin kuin se aikaisemmissa kaavaprosesseissa on ollut. Arviointi- ja mallinnusvälineitä tämän vuorovaikutusprosessin hallintaan ja konkreettiseen tavoitesuunnitteluun tarvitaan niin, että tehtyjen ratkaisujen vaikuttavuus on peilattavissa asetettuihin tavoitteisiin. Kevyen liikkumisen matkaosuuksien lisääminen on noussut tavoitteissa jo valtioneuvostoon asti, sen ollessa kaikkein tehokkain liikenteen päästöjen ja kulutuksen vähentämiskeino. Näin ollen yleiskaavasuunnittelussa on syytä tutkia merkittävienkin kevytliikennemäärien edellyttämää verkostoa ja sen vaikutuksia. Yleiskaavatason suunnittelu on ainoa väline kunnassa, jossa liikenteen ja maankäytön yhteensovittamista kokonaisvaltaisesti tarkastellaan. Kuntaliitosten myötä toimintojen sijainnin liikenteellisten vaikutustarkastelujen tarve korostuu entisestään. On helppo kirjoittaa hyviä tavoitteita ja hyväksyä ne, mutta yleiskaavaan sidotut resurssit tulevat hyödynnetyiksi vasta siinä esitettyjen ratkaisujen vaikuttavuuden todentamisen kautta.

8 Liikenteen selvitykset vanhentuneet Kankaanpään OYK-92:ssa liikennesuunnittelun lähtökohtana on v.1986 laadittu tie- ja katuverkon runko- ja kehittämissuunnitelma lisättynä mm. kevytliikennettä edistävillä tavoitteilla: (- miten toteutunut?). Liikenteen kasvutavoitteet ovat olleet 1,7 * vuoteen 2010 mennessä lisättynä uuden maankäytön liikennettä lisäävällä vaikutuksella. Vaikka kapasiteetti Kankaanpään liikenneverkossa lienee riittävä, on yleiskaavatyössä syytä tarkastaa liikennetilanne ja sen tulevaisuudennäkymät (ongelmakohtien ja vapautuvan kapasiteetin kartoittamiseksi). Ylimitoitetut liikennealueet aiheuttavat kunnossapito- ja hoitokustannuksia sekä kaupunkikuvallisia haittoja. Kevyen liikenteen verkoston hyvä lähtötilanne antaa syyn olettaa, että kevyen liikkumisen matkaosuuksien kasvattamiseen nykytilanteessa on hyvät edellytykset pienin investoinnein lähinnä liikenneturvallisuuteen ja matkaketjujen sujuvuuteen. Vaikutusten todentaminen ja arviointi edellyttävät kuitenkin perusselvityksiä mm. nykytilanteen kulkutavoista ja matkojen suuntautumisesta eri alueilla ja ihmisryhmillä. Myös liikenteen ongelmakohdat ja yhteystoiveet on selvitettävä reittien kiinnostavuutta ja liikenneturvallisuutta unohtamatta.

9 Oyk-työn ja TEKEShankkeen peitto Yleiskaavatyön laatutasojousto YK-TYÖN TOIMINNALLINEN OSUUS = Kaupungin toiminnallinen suunnitelma: maankäyttö ja toimintojen sijoittuminen palveluverkko liikenneverkko kl-reitistö + yhteisvaikutusten arviointi suhteessa asetettuihin ilmastotavoitteisiin eri rakennemalleissa ja skenaarioissa Liikkumiseen liittyvät teknologiainnovaatiot ja testit: näkyvyys, tietoisuus jne. TEKES hankehakemus: Kestävän kehityksen kaupunki- ja liikkumismallin kehitystyö: Vaikutusten tutkimusmenetelmän ja suunnittelumallin kehittäminen päästötavoitteet saavuttavalle yhdyskunnalle yleiskaavasuunnittelun tarpeisiin.