LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES

Transkriptio

1 LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES TOIMINTATIEDOT 2011

2 Toimitus ja taitto Martta Walker Kuvat Jiri Halttunen (sivut 23, 26); Jouni Kallio (kansi, sivut 15, 17, 20, 34, 36, 41, 4); Mikko Käkelä (s. 25); Katri Väisänen (s. 7); Martta Walker (sivut 3, 4, 6, 9, 13, 16, 18, 28) Paino Kopijyvä oy, Jyväskylä 2012

3 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES LIKES-tutkimuskeskus LINET-tutkimusyksikkö KKI-ohjelma Liikkuva koulu -hanke Viitaniementie 15a Jyväskylä

4 SISÄLTÖ Johtajan katsaus Kuukausikatsaus 8 Tutkimusosasto 10 Sektoritutkimus 19 Kuntoremontin kehittämishanke 22 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 24 Liikkuva koulu -hanke 27 Toiminnan tilastot 30 Asiantuntijatoiminta 37 Henkilöstö Toimintakertomus Tilinpäätöstiedot 50

5 JOHTAJAN KATSAUS 2011 Tänä vuonna ei aloiteta uusia hankkeita; keskitytään hoitamaan nyt työn alla olevat kunnialla! Kyllä, tunnustan aloittaneeni suurin piirtein noilla sanoilla vuoden 2011 työskentelyn. Jos ei lasketa mukaan suunniteltuja tutkimusprojekteja ja sektoritutkimustoimeksiantoja vuoden 2010 lopulta, pystyimmekin pitäytymään melko hyvin vanhoissa tehtävissä. Eduskuntavaalit keväällä 2011 heijastuivat myös LIKESin toimintaan. Vaalitulos ja yleismaailmallinen tilanne tekivät hallitusneuvotteluista ennätyspitkät ja vaikeat. Hallituksen muodostaminen ja hallitusohjelman kirjoittaminen kestivät kaksi kuukautta. Tästä seurasi, että valtion liikuntaneuvosto ja sen jaostot nimitettiin vasta syys lokakuussa. Uusi tiedejaosto sai myös uuden suunnittelijan ja esittelijän liikuntayksikössä. Niinpä tiedot liikuntatieteellisten tutkimusten ja tiedeyhteisöjen avustuksista venyivät maaliskuulle Tämä on tarkoittanut epätietoisuutta, vaikka LIKESin kohdalla ei ole ollut syytä varsinaiseen epävarmuuteen. Hallitusohjelman laadinta kesti kauan. Väestön fyysinen aktiivisuus ja liikkumisen edistäminen esiintyvät tekstissä usein. Konkreettisista toimista mainitaan Liikkuva koulu -ohjelman jatkaminen. Ohjelman tavoite kirjattiin jo edellisen, Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan, eikä Jyrki Katainen siitä tinkinyt. Asia on siis tärkeä, ja työtä on jatkettava. Liikkuva koulu on tuonut LIKESille positiivisista pöhinää ja ennen kaikkea uusia näkökulmia tieteellisen tutkimuksen tuloksien merkitykselle ja hyödyntämiselle. Myös organisaatioiden välisen yhteistyön tekemisestä on saatu monia kokemuksia. Näistä merkittävimpänä ja positiivisimpana pidän tutkimusyhteistyötä Opetushallituksen kanssa. Jos LIKESin vuotta 2010 kuvasi muutos, samaa voinee sanoa suomalaisen liikuntakentän vuodesta Huippu-urheilun muutostyöryhmä tuotti ensimmäisiä visioita uudesta huippu-urheilujärjestyksestä. Koko SLU-yhteisö on työstänyt omaa visiotyötään ja rakennemuutostaan yhteisten valintojen suunnassa. Työ etenee mutta ei kitkattomasti. Yksi selvä signaali näkyi yhteisistä valinnoista. Viiden kärkitavoitteen joukossa ei ollut väestön liikunta-aktiivisuus. Liikuntajärjestökenttä näyttää sanoutuvan irti tästä yhteiskuntavastuusta. LIKESin rooli tulevassa huippuurheiluorganisaatiossa saattaa liittyä liikuntalääketieteeseen, lasten ja nuorten liikunnan tutkimukseen tai ei mihinkään. Kaikki mahdollisuudet ovat avoimia. Hieman perspektiiviä Laajennan tarkastelua muutamista vuoden 2011 poiminnoista päättyneeseen viisivuotiskauteen. Sille ajalle tein syksyllä 2006 sopimuksen johtajan tehtävien hoitamisesta. Tapahtumat seuraavat toisiaan sellaista vauhtia, että laajempia kokonaisuuksia täytyy varta vasten asettua hahmottamaan missä siis mennään isommassa kuvassa? Säätiön talous on kasvanut vuoden ,2 M :sta vuoden ,9 M :oon, noin 50 prosenttia. Samaan aikaan työmäärä, henkilötyövuodet, on kasvanut 33:sta 46:een. Kasvu on kohdistunut etenkin tutkimushenkilökuntaan, hallinnollisen henkilöstön määrä on pysynyt lähes sa- 6

6 mana. Tämä on ollut mahdollista hallinnollisten tehtävien jakamisella johtoryhmälle, mutta se tie saattaa olla organisaation kasvun myötä käyty. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, että työaikakäytäntöjen ja palkkausjärjestelmän uudistustyöt saatiin täytäntöönpanovaiheeseen. Talouden kasvussa on ollut kaksi päinvastaista kehityssuuntaa: elinkeinotoiminta on pienentynyt ja avustusten määrä kasvanut. Avustukset ovat viidessä vuodessa kasvaneet lähes 80 prosenttia. Tämä kasvu on tapahtunut etenkin viimeisten kolmen vuoden aikana. Merkittävimmät tekijät kasvussa ovat olleet tieteellisten tutkimushankkeiden lisääntyminen sekä Liikkuva koulu -hanke. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman arvostuksesta kertoo, että sen rahoitus on noussut 60 prosenttia. Onnistuneet SuomiMies seikkailee -toimenpiteet ovat olleet keskeinen tekijä tässä menestyksessä. LIKES on vuosikaudet ollut yksi kuudesta liikuntalääketieteen keskuksesta. Klinikan myynti ei ole poistanut tätä statusta; jatkamme edelleen liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutusta. Vuoden 2011 aikana saatiin päätökseen opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön kanssa pitkät neuvottelut, joiden tuloksena LIKESin yleisavustuksen piiriin jatkossa kuuluvat myös erilaiset sektoritutkimustehtävät. Teknisesti tämä tarkoittaa LINET-tutkimusyksikön liittämistä pysyvästi säätiön kokonaisuuteen. Yli kymmenen vuoden koeaika on ohi. LIKESiä myös arvioidaan jatkossa hieman eri kriteerein kuin muita liikuntalääketieteen keskuksia. Tärkeät taustat Lopuksi osoitan kiitokseni säätiön hallitukselle ja erityisesti puheenjohtaja Kimmo Suomelle. Toimikautensa aikana hallitus joutui ottamaan kantaa ja päättämään suurista ja vaikeista asioista. Sain hallitukselta tuen ja luottamuksen suurien ratkaisujen tekemisessä. Kapteeni uskaltaa viedä laivansa sellaisille vesille, joilla hän uskoo miehistönsä selviävän. Näyttää siltä, että LIKESin reitinvalinnat viime vuosina ovat olleet onnistuneita. Jotta niin on jatkossakin, tarvitsemme edelleen avointa ja vuorovaikutteista ilmapiiriä, rehellistä, reilua ja välitöntä kritiikkiä ja aitoa rohkeutta ja halua tehdä uutta. Ihmiset, jotka eivät tee virheitä, eivät yleensä tee muutakaan. Toivon, että edelleen säilyy ilmapiiri LIKESillä saa tehdä. Tolkku täytyy säilyttää, mutta kuten kuvat kertovat, elämässä on muutakin tärkeää kuin järkevä! Eino Havas Johtaja Asialliset hommat on hoidettu LIKESläisiä viettämässä työhyvinvointipäivää huhtikuussa

7 KUUKAUSIKATSAUS Tammikuu KKI-ohjelma juhli Vuosipäiväänsä Säätytalolla Helsingissä ja palkitsi vuoden 2010 ansioituneita terveysliikuntahankkeita sekä liikkumisympäristöteon. KKI-ohjelman pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Haukilahti jäi eläkkeelle. Uutena neuvottelukunnan puheenjohtajana aloitti ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Hankepäällikkö Antti Blom esitteli Liikkuva koulu -hanketta EDUCA-messuilla Helsingin Messukeskuksessa Opetushallituksen osastolla Helmikuu LIKESin Viitaniemen toimistotiloissa olevia Kauko Sorjosen säätiön taidekokoelman teoksia esiteltiin ensimmäistä kertaa yleisölle Avoimet ovet antoivat mahdollisuuden tutustua mm. Frans Toikkasen, Katariina Kataisen ja Kirsi Neuvosen maalauksiin ja taideteoksiin talven ja kevään aikana. LIKES allekirjoitti kaupunkiharjoittelukeskussopimuksen, jonka mukaan LIKES tarjoaa Keski-Suomen Urheiluakatemian urheilijoille lääkärin konsultaatioita. Maaliskuu KKI-ohjelman KKI-Päivät pidettiin Tampereella Tampere-talossa Paikalla oli noin 250 liikunnan ja terveyden asiantuntijaa. Huhtikuu Liikkuva koulu -hankkeen kevätseminaari järjestettiin Vuokatissa, Sotkamossa. Seminaarissa tiivistettiin hankkeen käynnistykseen liittyneitä kokemuksia ja paikalla oli noin 90 henkilöä mm. hankkeen pilottikouluista, opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Opetushallituksesta. Lisäksi hankkeen mentorit ja työryhmä osallistuivat seminaariin. Vuokatissa myös julkaistiin hankkeen väliraportti. LIKESin omat vappunaamiaiset järjestettiin Viitaniemessä. Toukokuu KKI-ohjelman SuomiMies seikkailee -rekkakiertue kiersi 15 paikkakunnalla ja testasi miestä. Liikkuva koulu -hankkeen pilottikoulujen oppilaiden fyysisen aktiivisuuden mittausten ja kyselytutkimusten toinen kierros saatiin päätökseen. LINETin ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n yhteinen väliraportti suomalaisten lasten uimataidoista julkaistiin. Kesäkuu Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto. Nykyhetken tilanne ja ennusteita -raportti julkaistiin. LIKESin ja AinoActive oy:n yhteisen raportin tulokset antavat aiheen huolestua erityisesti nuorten työikäisten miesten kestävyyskunnosta ja heidän terveydestään tulevaisuudessa. Heinäkuu loma Elokuu KKI-ohjelma järjesti kahdeksannen Kunnon Laiva -risteilyn Helsingin ja Tukholman välillä Kunnon Laivalla oli mukana noin osallistujaa, ja teemana oli Liikunta ja painonhallinta. Ohjelmassa oli liikuntamaistiaisia, luentoja ja laaja näyttelyosasto. Syyskuu KKI-ohjelman SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen vuoden toinen osuus kiersi 15 paikkakunnalla ja testasi miestä. LIKESläisten syysulkoilupäivä sisälsi lacrossea, käsipalloa, moukarinheittoa ja suunnistusta Viitaniemen ympäristössä. Lokakuu Liikkuva koulu -hankkeen seminaari järjestettiin Helsingin Katajanokalla. Paikalla oli noin 120 henkilöä mm. pilottihankkeista, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Opetushallituksesta ja ELYkeskuksista. Seminaarin avasi opetusministeri Jukka Gustafsson. 8

8 Tutkija Maarit Valtosen väitöskirja Hopelessness, Depressive Symptoms, Physical Activity and the Metabolic Syndrome. A Population-based Cohort Study in Men (Toivottomuus, masennusoireet, liikunta-aktiivisuus ja metabolinen oireyhtymä miehillä) tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Marraskuu LIKESin tutkijoiden Salla Turpeisen, Jaana Jaakon, Anna Kankaanpään ja Matti Hakamäen raportti Liikunta ja tasa-arvo Sukupuolten tasa-arvon nykytila ja muutokset Suomessa julkaistiin opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarjassa. Raportissa pyrittiin näyttämään, mitä sukupuolten tasa-arvosta liikunnassa tiedetään ja mitä ei, mitkä ovat muutoksen edellytykset ja millaisin toimin muutoksia on mahdollista saada aikaan. Joulukuu LIKESin ja Liikuntatieteellisen Seuran yhteisjulkaisu Liikkumattomat juoksuttavat päättäjiä ja tutkijoita julkaistiin. LIKESin hallitus myönsi LIKES-mitalit Pauli Vuolteelle, Risto Telamalle, Heimo Nupposelle ja Lauri Laaksolle. Hallituksen perustelujen mukaan nämä Jyväskylän yliopiston emeritusprofessorit ovat vaikuttaneet säätiön toiminnan kehittämiseen huomattavalla tavalla ja ovat lisäksi erittäin ansioituneita säätiön toiminnan ja tarkoitusperien kannalta. Liikkuva koulu -hankkeen pilottikoulujen fyysisen aktiivisuuden mittausten ja kyselytutkimusten kolmas kierros 24 koulussa saatiin päätökseen. LIKESin johtaja Eino Havas (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Asko Malinen (oik.) luovuttivat LIKES-mitalit Heimo Nupposelle (toinen vas.), Lauri Laaksolle, Pauli Vuolteelle ja Risto Telamalle tammikuussa

9 TUTKIMUSOSASTO Vuodet 2010 ja 2011 olivat tutkimuksessa vilkasta aikaa. Useita uusia tutkimushankkeita käynnistyi, ja niiden myötä myös tutkimushenkilökunnan määrä lisääntyi. Fyysisen aktiivisuuden objektiiviset mittausmenetelmät otettiin käyttöön useissa tutkimushankkeissa. LIKESin tutkimusta luonnehtivat monitieteisyys ja laaja yhteistyö yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa. Tieteellinen tutkimus on jaettu kolmeen tutkimuslinjaan, jotka on esitelty seuraavilla sivuilla. Tutkimusten kohteena ovat pääasiassa lapset, nuoret ja työikäiset. Tieteellisen ja sektoritutkimuksen intressit ovat usein samankaltaisia, ja yhteisiä hankkeita onkin käynnissä useita. Sektoritutkimus tuottaa nopeasti keskeiset käytännölliset tulokset, tieteellinen tutkimus puolestaan selvittää asioiden ja ilmiöiden taustat ja syy-seuraussuhteet. LIKESin tutkimuksen painopiste on siirtynyt 2000-luvun alun biolääketieteellisestä tutkimuksesta liikunnan edistämistyötä tukevaan tutkimukseen. LIKESin tutkimustyötä johtaa tutkimusjohtaja FT Tuija Tammelin. Vuoden 2011 tieteellisen tutkimuksen rahoituspohja vahvistui vuonna 2010 saatujen rahoituspäätösten myötä. Maarit Lehden 3-vuotinen post doc -apuraha ( ) Suomen Akatemialta oli merkittävä tuki työskentelylle Cincinnatissa, Yhdysvalloissa eräässä maailman arvostetuimmista aineenvaihduntasairauksien tutkimusyksiköistä. Joulukuussa 2011 kolme tutkimushanketta sai avustuksen Juho Vainion Säätiöltä. Liikuntakynnyksen yli -tutkimus ( ) jatkoi toimintaa täydellä teholla. Vähän liikkuvat todellakin liikuttivat tutkijoita, kuten tutkimushankkeen väliraportissa todetaan. Erilaisten vähän liikkuvien toimintatutkimusryhmät kokosivat Esa Rovion johdolla yhteen perheenäitejä ja miehiä. Kati Kauravaara seurasi vähän liikkuvia nuoria miehiä koulussa ja vapaa-ajalla tehden etnografista tutkimusta. Anu Kangasniemi kehitti ryhmätoimintamallin vähän liikkuvien aikuisten motivoimiseksi kohti fyysisesti aktiivisempaa elämäntapaa. Lokakuussa juhlittiin, kun LL Maarit Valtonen väitteli aiheesta liikunta, mielenterveys ja metabolinen terveys keski-ikäisillä miehillä. Väitöskirja sai mediassa ansaitsemansa huomion. Liikunnan ja terveyden yhteyksien tutkimus laajentui liikunnan, oppimisen ja koulumenestyksen välisten yhteyksien tutkimiseen. Alue on kansainvälisestikin erittäin kiinnostava ja ajankohtainen. Liikunta, oppiminen ja koulutus: elämänkulkunäkökulma lapsuudesta varhaisaikuisuuteen -tutkimus käynnistyi Marko Kantomaan johdolla ja opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen turvin ( ). Lisäksi Opetushallituksen kanssa aloitettiin Liikunta ja oppiminen -tutkimuskatsauksen laatiminen. Liikkuva koulu -hankkeen seurantaan ja tutkimukseen liittyvät mittaukset ja kyselyt pitivät LIKESin väen liikenteessä kouluilla ympäri Suomen. Opinnäytetöiden ohjauksessa on tehty yhteistyötä useiden tahojen kanssa ja tekeillä on 30 opinnäytetyötä. Vuotta 2011 luonnehti fyysisen aktiivisuuden objektiivinen mittaaminen useissa eri tutkimushankkeissa lasten, nuorten ja nuorten aikuisten fyysisen aktiivisuuden tilan selvittämiseksi. Esimerkiksi ensimmäiset aikuisten suomalaisten fyysisen aktiivisuuden objektiiviset viitearvot askelmittareilla mitattuna julkaistiin (Hirvensalo ym. 2011). Yhteistyöverkosto LIKESin tutkimustyölle on ominaista aito yhteistyö yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa. Tutkimusprojektien suuri määrä johtuu pääosin tutkijoiden laajasta verkottumisesta: LIKESin tutkijoiden erikoisosaaminen on kysyttyä useissa hankkeissa. Jyväskylän yliopisto on yliopistoista tärkein yhteistyökumppani. Yhteistyötä tehdään tiiviisti liikuntatieteiden, liikuntabiologian, terveystieteiden ja psykologian laitosten kanssa. LIKESin tutkijoista kolme tekee väitöskirjaa liikuntatieteiden laitokselle, kolme psykologian laitokselle ja yksi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun. Turun ja Helsingin yliopistojen kanssa yhteis- 10

10 OKM Jyväskylän yliopisto - liikuntatieteiden laitos - liikuntabiologian laitos - psykologian laitos - terveystieteiden laitos - kauppakorkeakoulu THL UKKinstituuti TTL Opetushallitus LIKES Helsingin yliopisto Turun yliopisto Oulun yliopisto Kansainvälinen yhteistyö: University of Cincinnati, USA Imperial College London, UK Technical University of Denmark MRC Epidemiology, Cambridge, UK Islannin yliopisto, Reykjavik Norjan urheilukorkeakoulu, Oslo KIHU Nuori Suomi ry Itä-Suomen yliopisto Tampereen yliopisto SLU Kuvio 1. LIKESin yhteistyökumppaneita tutkimushankkeissa vuonna työ LASERI-tutkimuksen tiimoilta on muotoutunut kiinteäksi jo 1980-luvulta lähtien. LIKESin rooli keskittyy luonnollisesti LASERIn liikuntatutkimukseen. Oulun yliopiston kanssa tehdään yhteistyötä Pohjois-Suomen syntymäkohorttien seurantatutkimuksessa. Vuonna 2011 aloitettiin 1966 syntymäkohortin 46-vuotisseurantatutkimuksen ( ) suunnittelu. LIKES koordinoi fyysiseen aktiivisuuteen ja kuntoon liittyvää tutkimusta. Tutkija Maarit Valtonen väitteli lokakuussa 2011 Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnasta. Liikkuva koulu -hankkeen yhteistyöverkostoon kuuluu opinnäytetöiden ohjaajia Jyväskylän yliopistosta, Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitokselta, Turun yliopistosta sekä Åbo Akademista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tärkeä yhteistyökumppani Liikuntakynnyksen yli -hankkeessa sekä ESTER-tutkimuksessa, jossa LIKES osallistuu fyysisen aktiivisuuden ja kunnon tutkimuksiin. Lisäksi yhteistyötä tehdään lasten ja nuorten terveysseurannan kehittämiseksi. Liikuntakynnyksen yli -hankkeessa tehdään yhteistyötä Nuorisotutkimusverkoston tutkijoiden sekä Tampereen yliopiston kanssa. Nordic monitoring -hankkeen pohjoismainen yhteistyö koordinoidaan Kööpenhaminasta tanskalaisin voimin (Technical University of Denmark, National Food Institute). Liikuntakyselyn validointitutkimus toteutettiin yhtenevillä menetelmillä Islannissa (Islannin yliopisto, Reykjavik) ja Norjassa (Norjan urheilukorkeakoulu, Oslo). Suomessa LIKES koordinoi mittauksia ja toteutti lasten ja nuorten mittaukset. Aikuisten mittaukset toteutti Työterveyslaitos Helsingistä. Kansainvälistä yhteistyötä Pohjois-Suomen kohorttitutkimusten osalta sekä ESTER-tutkimuksessa on tehty Lontoon (Imperial College London) ja Cambridgen (Medical Researh Council) tutkijoiden kanssa. Imperial Collegen kanssa yhteistyötä tiivistävät Marko Kantomaan post doc -tutkijavierailut. 11

11 Maarit Lehden tutkijavaihto Cincinnatin yliopistossa Nuori Suomi ry UKK-instituutti SLU, maahanmuuttajien liikunta KIHU, liikunnan toimialaselvitys Tutkimuslinjat Tieteellinen tutkimus jakaantuu kolmeen tutkimuslinjaan, jotka kuvaavat tutkimuksen tematiikan ja yleisen tavoitteenasettelun. Yksittäisten tutkimusprojektien kysymyksenasettelu vastaa osaltaan tutkimuslinjan haasteeseen. Linja 1. Liikunta-aktiivisuuteen vaikuttaminen. Selvitetään mitkä tekijät vaikuttavat fyysiseen aktiivisuuteen ja miten liikuntaa voitaisiin parhaalla tavalla edistää erityisesti eri-ikäisten vähän liikkuvien keskuudessa. Linja 2. Liikunnan vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin. Selvitetään erilaisen liikunnan ja liikkumattomuuden (istuminen) vaikutuksia toimintakykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin elämänkulun eri vaiheissa. Fyysistä aktiivisuutta pyritään tutkimushankkeissa mittaamaan objektiivisesti. Linja 3. Liikunta-aktiivisuuden mittaaminen. Tavoitteena on tuottaa tietoa erityisesti lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden tilasta. Tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön eriikäisille parhaiten soveltuvia fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmiä. Laajoihin väestötutkimuksiin tai vastaanotolle soveltuvien kyselymenetelmien luotettavuutta selvitetään. Objektiivisia mittausmenetelmiä otetaan käyttöön, ja niiden soveltuvuutta eri väestöryhmille arvioidaan. TUTKIMUS 2011 Linja 1. Liikuntaaktiivisuuteen vaikuttaminen Linja 2. Liikunnan vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin Linja 3. Liikuntaaktiivisuuden mittaaminen Liiku, Opi, Osallistu Jarno Purtsi Lapset ja nuoret < 18 v Liikkuva koulu Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine Liikunta, oppiminen ja koulutus elämänkulkunäkökulma lapsuudesta varhaisaikuisuuteen Marko Kantomaa Fyysinen aktiivisuus ja kunto elämänkulun eri vaiheissa (NFBC 1966 ja 1986) Tuija Tammelin Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden tila Tuija Tammelin Lapsuudesta aikuisikään jatkuva liikuntahistoria ja sen vaikutukset terveyteen (LASERI) Xiaolin Yang Aikuiset v Nordic monitoring Pohjoismaisen liikuntakyselyn kehittäminen ja validointi lapsilla, nuorilla ja aikuisilla Tuija Tammelin Liikuntakynnyksen yli vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana Esa Rovio Liikunta lihaksen aineenvaihdunnan säätelijänä Maarit Lehti Liikunta, mielenterveys ja metabolinen terveys keski-ikäisillä miehillä Maarit Valtonen Työikäisten fyysisen aktiivisuuden tila Tuija Tammelin Kuvio 2. LIKESin tärkeimpien tutkimushankkeiden (2011) sijoittuminen eri tutkimuslinjoille (1 3) sekä tutkimuksen kohdistuminen eri ikäryhmiin. 12

12 Tärkeimmät tutkimushankkeet/ tieteellinen tutkimus: (aikataulu, päätutkija ja tutkimuslinja L1 L3) Liikuntakynnyksen yli vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana Esa Rovio. L1. Vähäinen liikunta nuorten miesten elämäntapana Kati Kauravaara, väitöskirja. L1. Liikkumattomuuden psykologia aikuisiässä Anu Kangasniemi, väitöskirja. L1. Liikunta, oppiminen ja koulutus elämänkulkunäkökulma lapsuudesta varhaisaikuisuuteen Marko Kantomaa. L1, L2. Liikunta ja koulumenestys lapsilla Heidi Syväoja, väitöskirja. L2. Liikuntahistoria ja työkuormitus. LASERItutkimus Xiaolin Yang. L1, L2. Liikunta lihaksen aineenvaihdunnan säätelyssä Maarit Lehti, post doc. L2. Liikunta, mielenterveys ja metabolinen terveys keski-ikäisillä miehillä. Maarit Valtonen, väitöskirja L2. Liiku, Opi, Osallistu Jarno Purtsi, väitöskirja. L1, L2. Urheilujohtajien narratiivit Nina Laakso, väitöskirja. Pelaajan itseohjautuvuuden edistäminen joukkuevalmennuksessa Olli Salmi, liikuntapsykologian väitöskirjatyö. Jääkiekkonuorten kipukokemukset Harri Selänne ja Kirsti Siekkinen. L2. Nordic monitoring pohjoismaisen liikuntakyselyn kehittäminen ja validointi lapsilla, nuorilla ja aikuisilla Tuija Tammelin. L3. Students physical activity and social relationships at school in the Finnish Schools on the Move -pilot projects Henna Haapala, väitöskirja. L1, L2. Tärkeimmät yhteistyöhankkeet/ tieteellinen tutkimus Pohjois-Suomen syntymäkohorttien 1966 ja 1986 seurantatutkimukset. Fyysinen aktiivisuus, kunto ja terveys. Yhteistyö: Oulun yliopisto. L1, L2. Ennenaikainen syntymä ja äidin raskausdiabetes aikuisiän liikkumattomuuden uusia riskitekijöitä? Yhteistyö: THL. L1,L2. Alle kouluikäisten lasten fyysinen aktiivisuus. Yhteistyö: Jyväskylän yliopisto. L1. Tärkeimmät sektoritutkimushankkeet Liikkuva koulu -pilottihankkeiden seuranta ja tutkimus Lasten ja nuorten liikuntaohjelman seuranta ja arviointi Seuratukihankkeen seuranta ja arviointi Naiset ja miehet numeroina liikunnassa Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin johtaa LIKESin tutkimusosastoa sekä Liikkuva koulu -hankkeen tutkimustyötä. Uimataitotutkimus Liikunta maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kotouttajana 13

13 Työikäisen suomalaisen kestävyyskunto Lasten fyysisen aktiivisuuden viitearvot Liikunnan kansalaistoimintaa koskeva tietopohja ja sen kehittämistarpeet Sosioekonomisen aseman merkitys liikuntaan osallistumisessa LIKESin tutkimushenkilökunta neljä väitellyttä tutkijaa, jotka tekevät päätoimisesti tieteellistä tutkimusta (Kantomaa, Lehti, Rovio, Yang) neljä väitellyttä henkilöä, jotka toimivat tutkimuksen johtotehtävissä (Laine, Tammelin) tai osa-aikaisesti tutkimuksen parissa (Selänne, Valtonen) seitsemän väitöskirjatutkijaa, jotka valmistelevat päätoimisesti tai osa-aikaisesti väitöskirjaa (Haapala, Kangasniemi, Kauravaara, Laakso, Purtsi, Salmi, Syväoja) seitsemän tutkijaa/suunnittelijaa, jotka tekevät pääasiassa sektoritutkimusta (Fagerlund, Hakamäki, Jaako, Lehtonen, Maijala, Rajala, Turpeinen) tutkimuksen tukena toimii lisäksi päätoimisesti tai osa-aikaisesti noin kymmenen henkilöä: tilastoasiantuntijat (Hartonen, Kankaanpää), tutkimuskoordinaattorit (Siekkinen, Kumpulainen), tiedottaja (Walker), fyysisen aktiivisuuden ja kunnon testaajat (Heiskanen, Kulmala ja Oksanen) sekä 1 3 harjoittelijaa/tutkimusapulaista. Seuraavassa on esitelty muutamia LIKESin keskeisiä tutkimushankkeita. Liikuntakynnyksen yli vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana -tutkimushanke Päätutkija, LitT Esa Rovion hanke pyrkii (1) tunnistamaan suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymistä kuvaavalla laajalla väestöpohjaisella tutkimusaineistolla (AVTK-tutkimus) vähän liikkuvia aikuisväestöryhmiä, (2) selvittämään teemahaastattelujen avulla vähäisen liikunta-aktiivisuuden taustatekijöitä sekä (3) selvittämään toimintatutkimusinterventiolla, miten on mahdollista puuttua näihin syihin ja aktivoida liikunnallisesti passiivisia aikuisia pysyvästi fyysisesti aktiivisempaan elämäntapaan. Hanke on interventiovaiheessa. Toimintatutkimusryhmiä on viisi: työssäkäyvät päiväkoti- ja kouluikäisten äidit (Jyväskylä), vauvaikäisten äidit, kaksi ryhmää (Tampere), opiskelijat (Helsinki) sekä työssäkäyvät isät (Helsinki). Opiskelijoiden ryhmä päättyi tutkimussuunnitelman mukaisesti syksyn 2011 aikana. Muut ryhmät päättyvät vuonna LitM, psykologi Anu Kangasniemen väitöskirjatutkimushankkeen tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää liikunnallisesti passiiviseen elämäntapaan liittyviä psykologisia ilmiöitä sekä tutkia aikuisten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävän lyhytintervention vaikutuksia. Fyysisesti aktiivisempi elämäntapa -intervention teoreettinen tausta pohjautuu psykoterapiassa käytettyyn hyväksymis- ja omistautumisterapiamenetelmään (engl. Acceptance and Commitment Therapy, ACT), jolla pyritään lisäämään omien arvojen mukaista ja joustavaa käyttäytymistä. Intervention tavoitteena on edistää tutkittavien liikuntamotivaatiota ja fyysisesti aktiivisempaa elämäntapamuutosta itselle tärkeiden tekijöiden tai arvojen avulla. Kevään 2011 aikana tutkimustyö käynnistyi vähän liikkuvien aikuisten haastatteluilla ja interventio-ohjelman suunnittelulla. Fyysisesti aktiivisempi elämäntapa -interventio pilotoitiin vähän liikkuville miehille ja naisille touko- ja kesäkuun aikana. Yhdeksän viikkoa kestävä kontrolloitu ja satunnaistettu interventiotutkimus 14

14 (koeryhmä n=35, kontrolliryhmä n=35) käynnistyi lokakuussa ja päättyi joulukuun alussa Vuonna 2012 toteutetaan tutkimuksen seurantavaihe. LitM Kati Kauravaaran väitöskirjatyössä tarkastellaan vähäisen liikunnan ilmiötä nuorten miesten arjessa ja elämäntavassa. Tutkimuksessa tavoitellaan syvää tulkintaa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä vähän liikkuvan elämäntavan kokonaisuudesta, subjektiivisesta merkityksestä ja elämäntavan muotoutumisesta ilman interventio- tai muutospyrkimystä. Tavoitteena on ymmärtää tutkittavien valintoja heidän omista lähtökohdistaan käsin. Tutkimus auttaa näkemään yhteiskunnan monimuotoisuutta. Kenttätyövaihe toteutettiin Kenttätyövaiheessa tutkija keräsi laajan havainnointi-, haastattelu- ja valokuva-aineiston käyttäen etnografista tutkimusotetta. Käytännössä hän kulki yhdeksän vuotiaan ammattikoulussa opiskelevan miehen mukana pääosin kouluympäristössä mutta myös muissa tutkittavien arjen ympäristöissä ja teki havaintoja tutkittavien arkeen liittyvistä asioista, mielenkiinnon kohteista, merkityksenannoista, sosiaalisesta ympäristöstä ja käsitteellistämisen tavoista. Syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana tutkija analysoi aineistonsa. Tutkimustuloksia voidaan odottaa syksyllä 2012, jolloin väitöskirja on valmis esitarkastukseen. Vastaava tutkija: Esa Rovio LIKESin muut tutkijat: Anu Kangasniemi, Kati Kauravaara, Kaarlo Laine ja Tuija Tammelin Yhteistyö: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Jyväskylän yliopisto (perhetutkimuskeskus, psykologian laitos ja liikuntatieteiden laitos), Nuorisotutkimusverkosto, Tampereen yliopisto (kasvatustieteiden laitos) Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö, LIKES Tutkija, psykologi Anu Kangasniemi tutkii liikunnallisesti passiivisten elämäntapaa väitöskirjaansa varten. Liikunta lihaksen aineenvaihdunnan säätelijänä: titiinikompleksin proteiinin merkitys signaloinnissa Tutkimus erilaisen liikuntaharjoittelun vaikutuksista lihaksen aineenvaihdunnan säätelyyn jatkuu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen kanssa. Maarit Lehti on toiminut post doc -tutkijana professori Matthias Tschöpin ja Susanna Hofmannin ryhmissä Cincinnatin yliopistossa (Department of Internal Medicine, University of Cincinnati, USA) vuodesta Lehti palaa Suomeen keväällä 2012, mutta yhteistyö Tschöpin ja Hofmannin kanssa jatkuu tutkimusvierailuina Helmholtz Zentrum Münchenissa. Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa edullisesti aineenvaihduntaan. Liikunnan vaikutukset lihassolun toimintaan välittyvät solusignalointireittejä pitkin. Sarkomeeri on lihaksen supistuvan koneiston pienin yksikkö ja toiminnan keskipiste kai- 15

15 kentyyppisissä lihassupistuksissa. Kuitenkin sarkomeerin vaikutuksia solusignalointiin tunnetaan huonosti. Tämä tutkimus selvittää sarkomeerin keskeisen proteiinin, titiinin ja siihen sitoutuvien proteiinien merkitystä lihaksen signaloinnin säätelyssä. Tutkimuksessa käytetään useita eläinmalleja ja solu- sekä molekyylibiologian että fysiologian menetelmiä. Tulokset lisäävät ymmärrystä erityyppisten liikuntamuotojen vaikuttavuuden taustalla olevista molekyylimekanismeista ja mahdollisesti johtavat parempaan aineenvaihdunta- ja lihassairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Vastaava tutkija: Maarit Lehti LIKESin muut tutkijat: Jyrki Komulainen, Eino Havas, Tuija Tammelin Yhteistyö: Jyväskylän yliopisto (liikuntabiologian laitos), University of Cincinnati (Yhdysvallat), Helmholtz Zentrum München (Saksa) Rahoitus: Suomen Akatemia ( ), LI- KES, University of Cincinnati, Helmholtz Zentrum München Liikunnan, mielenterveyden ja metabolisen terveyden väliset yhteydet keski-ikäisillä miehillä LL Maarit Valtosen väitöstutkimus oli osa Itä- Suomen yliopiston laajaa väestöpohjaista Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimusta. Tutkimuksessa kartoitettiin 2682 keski-ikäisen miehen masennusoireita kattavilla kyselylomakkeilla, määritettiin sydän- ja verisuonitauteihin liittyvät riskitekijät, arvioitiin liikunta-aktiivisuus sekä mitattiin kestävyyskunto. Seurantatutkimukset suoritettiin 4 ja 11 vuoden kuluttua. Tutkimuksen mukaan vähän liikkuvat keski-ikäiset miehet kokevat enemmän toivottomuuden tunteita kuin liikuntaa harrastavat. Aiempien tutkimusten mukaan toivottomuus, eli vähäiset odotukset tulevaisuutta ja omia kykyjä kohtaan, lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja kuolleisuutta sekä huonontaa elämänlaatua. Valtosen tutkimus osoitti, että toivottomuus on vahvasti yhteydessä myös metaboliseen oireyhtymään. LL Maarit Valtosen (oik.) väitöstilaisuus järjestettiin Jyväskylässä Vastaväittäjänä toimi professori Johan Eriksson (vas.) ja kustoksena professori Leo Niskanen. 16

16 Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa esiintyy samanaikaisesti poikkeavuuksia sokeri-, insuliini- ja rasva-aineenvaihdunnassa, kohonnutta verenpainetta sekä keskivartaloon painottuvaa ylipainoa. Nämä altistavat etenkin tyypin 2 diabeteksen kehittymiselle sekä sydän- ja verisuonisairauksille. Tutkija muistuttaa, että kansanterveyden edistämistyössä ja potilaiden hoidossa lääkärien tulisi huomioida perinteisten riskitekijöiden lisäksi yksilön henkiset voimavarat sekä elämänasenne. Valtosen tutkimuksen mukaan säännöllisesti liikuntaa harrastavat miehet kokevat vähemmän toivottomuutta itsensä ja tulevaisuutensa suhteen riippumatta muista masennusoireista. Liikunnan harrastaminen näyttäisi myös suojaavan toivottomuuden tunteilta seurannan aikana. Valtosen mukaan omien kykyjen tunnistaminen ja tulevaisuuden usko vaikuttavat sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Valtosen väitöskirja tarkastettiin Itä- Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä oli professori Johan Eriksson Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Leo Niskanen Itä-Suomen yliopistosta. Liikunta, oppiminen ja koulutus Liikunta, oppiminen ja koulutus: elämänkulkunäkökulma lapsuudesta varhaisaikuisuuteen on tutkija FT Marko Kantomaan johtama tutkimushanke, jonka tavoitteena on selvittää lapsuuden liikunnan ja liikkumattomuuden yhteyksiä kognitiiviseen toimintaan ja koulumenestykseen lapsuudessa sekä koulutustasoon ja opintosuunnitelmiin nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan nuoruusiän liikunnan yhteyksiä koulutukseen ja opintosuunnitelmiin varhaisaikuisuudessa sekä näitä yhteyksiä selittäviä tekijöitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja LIKES-tutkimuskeskuksen rahoittama hanke käynnistyi keväällä Hankkeessa käytetään kolmea laajaa tutkimusaineistoa: 1) PAPER-tutkimus (Physical Activity and Academic Performance) on seurantatutkimus, johon osallistuu lähes 300 alakouluikäistä lasta Jyväskylän alueelta, 2) Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 käsittää vuonna LIKESin tutkija: Maarit Valtonen Yhteistyö: Itä-Suomen yliopisto Rahoitus: LIKES, Suomen Akatemia, useat eri säätiöt Väitöskirja: Hopelessness, Depressive Symptoms, Physical Activity and Metabolic Syndrome. A Population-based Cohort Study in Men (Toivottomuus, masennusoireet, liikunta-aktiivisuus ja metabolinen oireyhtymä miehillä) Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences, number 72. Kopijyvä oy, Kuopio/Jyväskylä. LitM Heidi Syväojan väitöskirjatyö tarkastelee liikkumisen ja oppimisen välistä yhteyttä. 17

17 1986 Pohjois-Suomessa syntynyttä lasta ja 3) ES- TER-tutkimukseen (Ennenaikainen syntymä, raskaus ja lapsen terveys aikuisiässä) osallistui nuorta aikuista Pohjois-Suomesta ja Uudeltamaalta. PAPER-aineiston mittauksista, analysoinnista ja tulosten esittämisestä vastaa tutkija Heidi Syväoja, joka tekee psykologian väitöskirjaa aiheesta Lasten liikunnallinen elämäntapa, kognitiiviset taidot ja koulumenestys. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan säännöllinen fyysinen aktiivisuus, ja etenkin ripeä liikunta, saattaa terveysvaikutustensa lisäksi edistää kognitiivisia taitoja ja oppimista ja siten olla positiivisessa yhteydessä myös koulumenestykseen lapsuudessa ja nuoruudessa. Näissä aikaisemmissa tutkimuksissa lasten liikunnan ja liikkumattomuuden määrää on kartoitettu lähinnä kyselyiden avulla. Syväojan väitöskirjatyön tarkoituksena onkin selvittää sekä objektiivisesti että subjektiivisesti mitatun liikunnan ja liikkumattomuuden yhteyksiä lasten kognitiivisiin taitoihin ja koulumenestykseen. PAPER-tutkimus lähti vauhdikkaasti käytiin keväällä 2011, jolloin lähes 300 lasta osallistui mittauksiin tiiviin mittausrupeaman aikana. Lasten fyysistä aktiivisuutta ja liikkumattomuutta mitattiin objektiivisesti kiihtyvyysanturein. Lisäksi lapset raportoivat liikunnan ja ruutuajan määrän sekä subjektiivisen koulumenestyksen elämäntapoja koskevassa kyselyssä. Kognitiivisia taitoja mitattiin objektiivisesti CANTAB-laitteella, ja koulumenestystiedot saatiin Jyväskylän kaupungin koulutuspalvelujen opintorekisteristä. Syksyllä 2011 aloitettiin aineiston käsittely ja analysointi, minkä tuloksena julkaistiin aiheeseen liittyen kaksi abstraktia/posteria. Tutkimuksen seurantamittaukset toteutetaan samalla protokollalla keväällä Väitöskirjan on tarkoitus valmistua vuonna Vastaava tutkija: Marko Kantomaa LIKESin muut tutkijat: Heidi Syväoja, Tuija Tammelin, Harto Hakonen Yhteistyö: Oulun yliopisto (terveystieteiden laitos), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Jyväskylän yliopisto (psykologian laitos), University College London, UK (Department of Epidemiology and Public Health), Imperial College, London, Tutkija Marko Kantomaa johtaa Liikunta, oppiminen ja koulutus -tutkimusprojektia. UK (Department of Epidemiology and Biostatistics) Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö, LIKES Keskeiset julkaisut 2011: Syväoja H, Kantomaa M, Ahonen T, Hakonen H & Tammelin T Associations between Physical activity, Screen time and Academic Achievement in Elementary School Children. ACSM Conference on Physical Activity, Cognitive Function and Academic Achievement. Moving Students to Better Performance Washington, DC, USA. (p) Abstract book p. 14. Syväoja H, Kantomaa M, Ahonen T, Hakonen H & Tammelin T Liikunnan ja ruutuajan yhteys koulumenestykseen 5. ja 6. luokan oppilailla. Liikuntalääketieteen päivät Helsinki. (p) Liikunta & Tiede 5,

18 SEKTORITUTKIMUS Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET LINET on vuonna 2000 perustettu tutkimusyksikkö, jonka pääpaino on sektoritutkimuksessa. LINET tekee tiivistä yhteistyötä Tuija Tammelinin johtaman tutkimusosaston kanssa. LINETin tutkijat ovat mukana myös useissa muissa LIKESin tutkimushankkeissa. Yksikön tärkein yhteistyötaho ja päärahoittaja on opetusja kulttuuriministeriö. Yksikköä on johtanut YTT Kaarlo Laine vuodesta 2003 alkaen. Liikkuva koulu -hankkeessa LINETillä on keskeinen rooli pilottikoulujen seurannassa ja hankkeen arvioinnissa. LINETin työntekijöiden asiantuntijuutta on käytetty laajasti vuoden 2011 aikana myös LIKESin muissa hankkeissa. Henkilöstö Fagerlund Emilia, tutkija Hakamäki Matti, erikoissuunnittelija Laakso Nina, tutkija Lehtonen Kati, tutkija Laine Kaarlo, yksikönjohtaja Rajala Katja, tutkija Turpeinen Salla, tutkija Sektori- ja tilaustutkimukset Lasten ja nuorten liikuntaohjelman seuranta ja arviointi Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman lasten ja nuorten liikuntaohjelman kehittämistoiminnalla tuetaan hankkeita, jotka edistävät lasten ja nuorten aktiivista osallistumista liikunnan harrastustoimintaan ja omaehtoiseen liikkumiseen. Tavoitteena on kannustaa erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia lapsia ja nuoria liikkumaan ja vakiinnuttaa jo liikkuvien lasten ja nuorten liikuntaharrastaminen. LINET on huolehtinut lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustusta koskevien seurantatietojen keräämisestä OKM:n toimeksiannosta vuodesta Arvioinnissa lähtökohtana on jatkuvan ja ajantasaisen kehittämistiedon tuottaminen. Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisut: Hakamäki M, Laakso N, Laine K ja Rajala K. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 246. Jaako J ja Laine K. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet ; Yhteenveto hakemuksista ja tiliselvityksistä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 252. Seuratuen arviointi Liikunta- ja urheiluseuroille on vuodesta 2009 lähtien myönnetty veikkausvoittovaroista avustusta seuroissa tapahtuvalla työlle. Seurat voivat hakea rahaa päätoimisen työntekijän palkkaamiseen ja seurojen kehittämiseen. LINET toteuttaa seuratoiminnan kehittämistuen seurantaa ja arviointia yhdessä Turun yliopiston kanssa. Julkaisut: Hakamäki M ja Kankaanpää A. Seuratuen toiminnallisten tukien hankkeet Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 242. Tasa-arvoselvitys Liikunta ja tasa-arvo 2011 on kunnianhimoinen yritys kirjata yksiin kansiin keskeiset piirteet suomalaisen liikunnan ja urheilun sukupuolijärjestelmästä. Se kattaa miesten ja naisten sekä tyttöjen ja poikien fyysisen aktiivisuuden, liikuntaharrastamisen, lajien lisenssijakaumat, urheilujohtamisen sekä liikuntapoliittisten toimien sukupuolivaikutusten arvioinnin. Miehistä ja naisista puhutaan urheilussa kovaan ääneen ja vahvoin mielipitein. Tarpeelliseksi koettiin selvittää, mitä tiedetään oikeasti, mihin näyttö riittää ja kuinka vahvaa se on. Kun tämä on tehty, asialliselle keskustelulle ja kehittämiselle on olemassa edellytykset. Raportti on luonteeltaan sektoritutkimus. Se tarkoittaa, että teksti on kirjoitettu tarpeeseen käytettäväksi. Tarvetta on ollut katsaukselle siitä, mitä tasa-arvo lainsäädännössä tarkoittaa ja miten se suhteutuu esimerkiksi yhdenvertaisuuteen. Naisjohtajuuden teemasta on tähän raport- 19

19 tiin kirjoitettu sen verran kuin urheilun parissa työskentelevän on hyödyllistä tietää. Myös suomalaisen liikunnan talouden keskeiset tunnusluvut tulevat lukijalle tutuksi. Työn arvo on siinä tavassa, jolla tarkastelukohteet on valittu ja sidottu yhteen. Kun raportti julkistettiin, esitettiin toive, että vastaavia voitaisiin julkaista muissakin maissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti tukea kulttuuritekoa, ja julkaisusta saatiin englanninkielinen versio kansainvälisen urheiluyhteisön käyttöön. Vastaavat tutkijat: Matti Hakamäki ja Salla Turpeinen LIKESin muu henkilöstö: Jaana Jaako ja Anna Kankaanpää Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisut: Jaako J, Turpeinen S, Kankaanpää A ja Hakamäki M. Liikunta ja tasa-arvo Sukupuolten tasa-arvon nykytila ja muutokset Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:33. Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa vuonna 2011 Suomalaisten kuudetta luokkaa käyvien lasten uimataitoa selvitettiin kyselytutkimuksella keväällä Tutkimus oli jatkoa vuosina 2000, 2004 ja 2006 toteutetuille kuudesluokkalaisten uimataitotutkimuksille. Keväällä 2011 kyselyyn vastasi yhteensä kuudennen luokan oppilasta, joista puolet oli poikia ja puolet tyttöjä. Kuudennen luokan oppilaista 72 prosenttia kertoi osaavansa uida. Tutkimuksen lähtökohtana on uimataidon pohjoismainen määritelmä: lapsi on uimataitoinen, jos hän syvään veteen pudottuaan pystyy uimaan 200 metriä, josta 50 metriä selällään. Täysin uimataidottomia oppilaita oli yksi prosentti. Tyttöjen ja poikien uimataidossa ei ollut eroja. Tutkimuksen mukaan lasten uimataitoon olivat yhteydessä koulun uinninopetus, uimahallin sijainti asuinpaikkakunnalla, asuinpaikka sekä säännöllinen käynti uimahallissa kouluajan ulkopuolella. LINETin tutkija Salla Turpeinen ja erikoissuunnittelija Matti Hakamäki julkaisivat tutkimuksen miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta liikunnassa ja urheilussa. Tiedot aikuisten uimataidosta pohjautuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimukseen. Tutkimuksen mukaan 20

20 15 64-vuotiaista 68 prosenttia osasi uida vuonna Aikuisten uimataitoon olivat yhteydessä ikä, sukupuoli, kouluvuosien määrä sekä asuinpaikka. Vastaava tutkija: Katja Rajala LIKESin muu henkilöstö: Anna Kankaanpää, Matti Hakamäki, Harto Hakonen, Ilmi Havas, Kaarlo Laine ja Tuija Tammelin Yhteistyö: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry, Jyväskylän yliopisto (liikuntatieteiden laitos), Opetushallitus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisut: Tutkimusraportti on julkaistu vuonna Monikulttuurisen liikunnan sektoritutkimus Vuonna 2011 aloitettiin kaksi monikulttuurisen liikunnan sektoritutkimusta. Molemmissa tutkimuksissa keskityttiin maahanmuuttajataustaisen väestön liikunnan osallistumiseen ja osallistumisen tukemiseen. Tutkimusten lähtökohtana oli, että liikuntatoimintaan osallistuminen on yksi keino edistää maahanmuuttajien integraatiota ja inkluusiota suomalaiseen yhteiskuntaan. Ensimmäisen sektoritutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Suomen ja Norjan monikulttuurisen liikunnan hyviä käytäntöjä. Tämä tutkimus toteutettiin yhteistyössä Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin monikulttuurisen liikuntatoiminnan esteitä sekä etsittiin avaintekijöitä ja ratkaisumalleja, joilla maahanmuuttajataustaisten osallistumista on vahvistettu ja lisätty. Lisäksi tavoitteena oli selvittää maahanmuuttajaryhmiä, jotka tarvitsevat erityistä tukea toimintaan osallistumiseksi. Toinen sektoritutkimus keskittyi valottamaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen kenttää. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin, millaista liikuntatoimintaa maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille järjestetään Suomessa sekä selvitettiin tekijöitä, joilla tämän kohderyhmän liikuntaan osallistumista voidaan parhaiten tukea. Liikuntaan osallistumista tukevat tekijät jaoteltiin karkeasti olosuhteisiin ja toimintatapoihin. Lisäksi tutkimuksessa pohdittiin maahanmuuttajatyttöjen liikuntaharrastuksen erityistarpeita sekä ensimmäisen ja toisen maahanmuuttosukupolven liikuntasuhteen ominaispiirteitä. Vastaavat tutkijat: Hanna-Mari Maijala, Emilia Fagerlund ja Kaarlo Laine Yhteistyö: SLU (monikulttuurisen liikunnan hyvät käytännöt Suomessa ja Norjassa) Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisut: Fagerlund E ja Maijala H-M Saa hengaa eri porukan kanssa. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten liikuntaan osallistumisen tukeminen. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 248. Toimialaprojekti Liikunnan toimialakohtaisen järjestörakenteen vaikutukset liikunnan kansalaistoiminnan kehittymiseen LIKES-tutkimuskeskus ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) aloittivat vuonna 2011 yhteisen OKM:n rahoittaman sektoritutkimushankkeen, jonka tavoitteena oli selvittää liikunnan toimialakohtaisen järjestörakenteen vaikutuksia liikunnan kansalaistoiminnan kehittymiseen ja liikuntajärjestöjen toimintatapaan. Tutkimus kohdistui isoimpiin lajiliittoihin, toimialajärjestöihin, erityisliittoihin ja seitsemään aluejärjestöön. LIKESin osuus koostui erityisliikunnan toimialan historian ja nykytilan kuvaamisesta ja analysoinnista sekä tulevaisuuden vaihtoehtojen pohdinnasta. Tutkimusaineistona projektissa olivat liikuntajärjestöjen toiminta- ja taloustiedot sekä haastattelut. Tutkimusryhmän yhteinen raportti julkaistaan valtion liikuntaneuvoston julkaisusarjassa vuonna Projektissa olivat mukana KIHUlta Jarmo Mäkinen (projektin vastuuhenkilö), Jari Lämsä, Maarit Haarma, Outi Aarresola ja Mikko Kärmeniemi (talousaineistojen digitointi). Vastaava tutkija: Kati Lehtonen Yhteistyö: KIHU 21