LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES"

Transkriptio

1 LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES TOIMINTATIEDOT 2011

2 Toimitus ja taitto Martta Walker Kuvat Jiri Halttunen (sivut 23, 26); Jouni Kallio (kansi, sivut 15, 17, 20, 34, 36, 41, 4); Mikko Käkelä (s. 25); Katri Väisänen (s. 7); Martta Walker (sivut 3, 4, 6, 9, 13, 16, 18, 28) Paino Kopijyvä oy, Jyväskylä 2012

3 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES LIKES-tutkimuskeskus LINET-tutkimusyksikkö KKI-ohjelma Liikkuva koulu -hanke Viitaniementie 15a Jyväskylä

4 SISÄLTÖ Johtajan katsaus Kuukausikatsaus 8 Tutkimusosasto 10 Sektoritutkimus 19 Kuntoremontin kehittämishanke 22 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 24 Liikkuva koulu -hanke 27 Toiminnan tilastot 30 Asiantuntijatoiminta 37 Henkilöstö Toimintakertomus Tilinpäätöstiedot 50

5 JOHTAJAN KATSAUS 2011 Tänä vuonna ei aloiteta uusia hankkeita; keskitytään hoitamaan nyt työn alla olevat kunnialla! Kyllä, tunnustan aloittaneeni suurin piirtein noilla sanoilla vuoden 2011 työskentelyn. Jos ei lasketa mukaan suunniteltuja tutkimusprojekteja ja sektoritutkimustoimeksiantoja vuoden 2010 lopulta, pystyimmekin pitäytymään melko hyvin vanhoissa tehtävissä. Eduskuntavaalit keväällä 2011 heijastuivat myös LIKESin toimintaan. Vaalitulos ja yleismaailmallinen tilanne tekivät hallitusneuvotteluista ennätyspitkät ja vaikeat. Hallituksen muodostaminen ja hallitusohjelman kirjoittaminen kestivät kaksi kuukautta. Tästä seurasi, että valtion liikuntaneuvosto ja sen jaostot nimitettiin vasta syys lokakuussa. Uusi tiedejaosto sai myös uuden suunnittelijan ja esittelijän liikuntayksikössä. Niinpä tiedot liikuntatieteellisten tutkimusten ja tiedeyhteisöjen avustuksista venyivät maaliskuulle Tämä on tarkoittanut epätietoisuutta, vaikka LIKESin kohdalla ei ole ollut syytä varsinaiseen epävarmuuteen. Hallitusohjelman laadinta kesti kauan. Väestön fyysinen aktiivisuus ja liikkumisen edistäminen esiintyvät tekstissä usein. Konkreettisista toimista mainitaan Liikkuva koulu -ohjelman jatkaminen. Ohjelman tavoite kirjattiin jo edellisen, Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan, eikä Jyrki Katainen siitä tinkinyt. Asia on siis tärkeä, ja työtä on jatkettava. Liikkuva koulu on tuonut LIKESille positiivisista pöhinää ja ennen kaikkea uusia näkökulmia tieteellisen tutkimuksen tuloksien merkitykselle ja hyödyntämiselle. Myös organisaatioiden välisen yhteistyön tekemisestä on saatu monia kokemuksia. Näistä merkittävimpänä ja positiivisimpana pidän tutkimusyhteistyötä Opetushallituksen kanssa. Jos LIKESin vuotta 2010 kuvasi muutos, samaa voinee sanoa suomalaisen liikuntakentän vuodesta Huippu-urheilun muutostyöryhmä tuotti ensimmäisiä visioita uudesta huippu-urheilujärjestyksestä. Koko SLU-yhteisö on työstänyt omaa visiotyötään ja rakennemuutostaan yhteisten valintojen suunnassa. Työ etenee mutta ei kitkattomasti. Yksi selvä signaali näkyi yhteisistä valinnoista. Viiden kärkitavoitteen joukossa ei ollut väestön liikunta-aktiivisuus. Liikuntajärjestökenttä näyttää sanoutuvan irti tästä yhteiskuntavastuusta. LIKESin rooli tulevassa huippuurheiluorganisaatiossa saattaa liittyä liikuntalääketieteeseen, lasten ja nuorten liikunnan tutkimukseen tai ei mihinkään. Kaikki mahdollisuudet ovat avoimia. Hieman perspektiiviä Laajennan tarkastelua muutamista vuoden 2011 poiminnoista päättyneeseen viisivuotiskauteen. Sille ajalle tein syksyllä 2006 sopimuksen johtajan tehtävien hoitamisesta. Tapahtumat seuraavat toisiaan sellaista vauhtia, että laajempia kokonaisuuksia täytyy varta vasten asettua hahmottamaan missä siis mennään isommassa kuvassa? Säätiön talous on kasvanut vuoden ,2 M :sta vuoden ,9 M :oon, noin 50 prosenttia. Samaan aikaan työmäärä, henkilötyövuodet, on kasvanut 33:sta 46:een. Kasvu on kohdistunut etenkin tutkimushenkilökuntaan, hallinnollisen henkilöstön määrä on pysynyt lähes sa- 6

6 mana. Tämä on ollut mahdollista hallinnollisten tehtävien jakamisella johtoryhmälle, mutta se tie saattaa olla organisaation kasvun myötä käyty. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, että työaikakäytäntöjen ja palkkausjärjestelmän uudistustyöt saatiin täytäntöönpanovaiheeseen. Talouden kasvussa on ollut kaksi päinvastaista kehityssuuntaa: elinkeinotoiminta on pienentynyt ja avustusten määrä kasvanut. Avustukset ovat viidessä vuodessa kasvaneet lähes 80 prosenttia. Tämä kasvu on tapahtunut etenkin viimeisten kolmen vuoden aikana. Merkittävimmät tekijät kasvussa ovat olleet tieteellisten tutkimushankkeiden lisääntyminen sekä Liikkuva koulu -hanke. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman arvostuksesta kertoo, että sen rahoitus on noussut 60 prosenttia. Onnistuneet SuomiMies seikkailee -toimenpiteet ovat olleet keskeinen tekijä tässä menestyksessä. LIKES on vuosikaudet ollut yksi kuudesta liikuntalääketieteen keskuksesta. Klinikan myynti ei ole poistanut tätä statusta; jatkamme edelleen liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutusta. Vuoden 2011 aikana saatiin päätökseen opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön kanssa pitkät neuvottelut, joiden tuloksena LIKESin yleisavustuksen piiriin jatkossa kuuluvat myös erilaiset sektoritutkimustehtävät. Teknisesti tämä tarkoittaa LINET-tutkimusyksikön liittämistä pysyvästi säätiön kokonaisuuteen. Yli kymmenen vuoden koeaika on ohi. LIKESiä myös arvioidaan jatkossa hieman eri kriteerein kuin muita liikuntalääketieteen keskuksia. Tärkeät taustat Lopuksi osoitan kiitokseni säätiön hallitukselle ja erityisesti puheenjohtaja Kimmo Suomelle. Toimikautensa aikana hallitus joutui ottamaan kantaa ja päättämään suurista ja vaikeista asioista. Sain hallitukselta tuen ja luottamuksen suurien ratkaisujen tekemisessä. Kapteeni uskaltaa viedä laivansa sellaisille vesille, joilla hän uskoo miehistönsä selviävän. Näyttää siltä, että LIKESin reitinvalinnat viime vuosina ovat olleet onnistuneita. Jotta niin on jatkossakin, tarvitsemme edelleen avointa ja vuorovaikutteista ilmapiiriä, rehellistä, reilua ja välitöntä kritiikkiä ja aitoa rohkeutta ja halua tehdä uutta. Ihmiset, jotka eivät tee virheitä, eivät yleensä tee muutakaan. Toivon, että edelleen säilyy ilmapiiri LIKESillä saa tehdä. Tolkku täytyy säilyttää, mutta kuten kuvat kertovat, elämässä on muutakin tärkeää kuin järkevä! Eino Havas Johtaja Asialliset hommat on hoidettu LIKESläisiä viettämässä työhyvinvointipäivää huhtikuussa

7 KUUKAUSIKATSAUS Tammikuu KKI-ohjelma juhli Vuosipäiväänsä Säätytalolla Helsingissä ja palkitsi vuoden 2010 ansioituneita terveysliikuntahankkeita sekä liikkumisympäristöteon. KKI-ohjelman pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Haukilahti jäi eläkkeelle. Uutena neuvottelukunnan puheenjohtajana aloitti ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Hankepäällikkö Antti Blom esitteli Liikkuva koulu -hanketta EDUCA-messuilla Helsingin Messukeskuksessa Opetushallituksen osastolla Helmikuu LIKESin Viitaniemen toimistotiloissa olevia Kauko Sorjosen säätiön taidekokoelman teoksia esiteltiin ensimmäistä kertaa yleisölle Avoimet ovet antoivat mahdollisuuden tutustua mm. Frans Toikkasen, Katariina Kataisen ja Kirsi Neuvosen maalauksiin ja taideteoksiin talven ja kevään aikana. LIKES allekirjoitti kaupunkiharjoittelukeskussopimuksen, jonka mukaan LIKES tarjoaa Keski-Suomen Urheiluakatemian urheilijoille lääkärin konsultaatioita. Maaliskuu KKI-ohjelman KKI-Päivät pidettiin Tampereella Tampere-talossa Paikalla oli noin 250 liikunnan ja terveyden asiantuntijaa. Huhtikuu Liikkuva koulu -hankkeen kevätseminaari järjestettiin Vuokatissa, Sotkamossa. Seminaarissa tiivistettiin hankkeen käynnistykseen liittyneitä kokemuksia ja paikalla oli noin 90 henkilöä mm. hankkeen pilottikouluista, opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Opetushallituksesta. Lisäksi hankkeen mentorit ja työryhmä osallistuivat seminaariin. Vuokatissa myös julkaistiin hankkeen väliraportti. LIKESin omat vappunaamiaiset järjestettiin Viitaniemessä. Toukokuu KKI-ohjelman SuomiMies seikkailee -rekkakiertue kiersi 15 paikkakunnalla ja testasi miestä. Liikkuva koulu -hankkeen pilottikoulujen oppilaiden fyysisen aktiivisuuden mittausten ja kyselytutkimusten toinen kierros saatiin päätökseen. LINETin ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n yhteinen väliraportti suomalaisten lasten uimataidoista julkaistiin. Kesäkuu Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto. Nykyhetken tilanne ja ennusteita -raportti julkaistiin. LIKESin ja AinoActive oy:n yhteisen raportin tulokset antavat aiheen huolestua erityisesti nuorten työikäisten miesten kestävyyskunnosta ja heidän terveydestään tulevaisuudessa. Heinäkuu loma Elokuu KKI-ohjelma järjesti kahdeksannen Kunnon Laiva -risteilyn Helsingin ja Tukholman välillä Kunnon Laivalla oli mukana noin osallistujaa, ja teemana oli Liikunta ja painonhallinta. Ohjelmassa oli liikuntamaistiaisia, luentoja ja laaja näyttelyosasto. Syyskuu KKI-ohjelman SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen vuoden toinen osuus kiersi 15 paikkakunnalla ja testasi miestä. LIKESläisten syysulkoilupäivä sisälsi lacrossea, käsipalloa, moukarinheittoa ja suunnistusta Viitaniemen ympäristössä. Lokakuu Liikkuva koulu -hankkeen seminaari järjestettiin Helsingin Katajanokalla. Paikalla oli noin 120 henkilöä mm. pilottihankkeista, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Opetushallituksesta ja ELYkeskuksista. Seminaarin avasi opetusministeri Jukka Gustafsson. 8

8 Tutkija Maarit Valtosen väitöskirja Hopelessness, Depressive Symptoms, Physical Activity and the Metabolic Syndrome. A Population-based Cohort Study in Men (Toivottomuus, masennusoireet, liikunta-aktiivisuus ja metabolinen oireyhtymä miehillä) tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Marraskuu LIKESin tutkijoiden Salla Turpeisen, Jaana Jaakon, Anna Kankaanpään ja Matti Hakamäen raportti Liikunta ja tasa-arvo Sukupuolten tasa-arvon nykytila ja muutokset Suomessa julkaistiin opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarjassa. Raportissa pyrittiin näyttämään, mitä sukupuolten tasa-arvosta liikunnassa tiedetään ja mitä ei, mitkä ovat muutoksen edellytykset ja millaisin toimin muutoksia on mahdollista saada aikaan. Joulukuu LIKESin ja Liikuntatieteellisen Seuran yhteisjulkaisu Liikkumattomat juoksuttavat päättäjiä ja tutkijoita julkaistiin. LIKESin hallitus myönsi LIKES-mitalit Pauli Vuolteelle, Risto Telamalle, Heimo Nupposelle ja Lauri Laaksolle. Hallituksen perustelujen mukaan nämä Jyväskylän yliopiston emeritusprofessorit ovat vaikuttaneet säätiön toiminnan kehittämiseen huomattavalla tavalla ja ovat lisäksi erittäin ansioituneita säätiön toiminnan ja tarkoitusperien kannalta. Liikkuva koulu -hankkeen pilottikoulujen fyysisen aktiivisuuden mittausten ja kyselytutkimusten kolmas kierros 24 koulussa saatiin päätökseen. LIKESin johtaja Eino Havas (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Asko Malinen (oik.) luovuttivat LIKES-mitalit Heimo Nupposelle (toinen vas.), Lauri Laaksolle, Pauli Vuolteelle ja Risto Telamalle tammikuussa

9 TUTKIMUSOSASTO Vuodet 2010 ja 2011 olivat tutkimuksessa vilkasta aikaa. Useita uusia tutkimushankkeita käynnistyi, ja niiden myötä myös tutkimushenkilökunnan määrä lisääntyi. Fyysisen aktiivisuuden objektiiviset mittausmenetelmät otettiin käyttöön useissa tutkimushankkeissa. LIKESin tutkimusta luonnehtivat monitieteisyys ja laaja yhteistyö yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa. Tieteellinen tutkimus on jaettu kolmeen tutkimuslinjaan, jotka on esitelty seuraavilla sivuilla. Tutkimusten kohteena ovat pääasiassa lapset, nuoret ja työikäiset. Tieteellisen ja sektoritutkimuksen intressit ovat usein samankaltaisia, ja yhteisiä hankkeita onkin käynnissä useita. Sektoritutkimus tuottaa nopeasti keskeiset käytännölliset tulokset, tieteellinen tutkimus puolestaan selvittää asioiden ja ilmiöiden taustat ja syy-seuraussuhteet. LIKESin tutkimuksen painopiste on siirtynyt 2000-luvun alun biolääketieteellisestä tutkimuksesta liikunnan edistämistyötä tukevaan tutkimukseen. LIKESin tutkimustyötä johtaa tutkimusjohtaja FT Tuija Tammelin. Vuoden 2011 tieteellisen tutkimuksen rahoituspohja vahvistui vuonna 2010 saatujen rahoituspäätösten myötä. Maarit Lehden 3-vuotinen post doc -apuraha ( ) Suomen Akatemialta oli merkittävä tuki työskentelylle Cincinnatissa, Yhdysvalloissa eräässä maailman arvostetuimmista aineenvaihduntasairauksien tutkimusyksiköistä. Joulukuussa 2011 kolme tutkimushanketta sai avustuksen Juho Vainion Säätiöltä. Liikuntakynnyksen yli -tutkimus ( ) jatkoi toimintaa täydellä teholla. Vähän liikkuvat todellakin liikuttivat tutkijoita, kuten tutkimushankkeen väliraportissa todetaan. Erilaisten vähän liikkuvien toimintatutkimusryhmät kokosivat Esa Rovion johdolla yhteen perheenäitejä ja miehiä. Kati Kauravaara seurasi vähän liikkuvia nuoria miehiä koulussa ja vapaa-ajalla tehden etnografista tutkimusta. Anu Kangasniemi kehitti ryhmätoimintamallin vähän liikkuvien aikuisten motivoimiseksi kohti fyysisesti aktiivisempaa elämäntapaa. Lokakuussa juhlittiin, kun LL Maarit Valtonen väitteli aiheesta liikunta, mielenterveys ja metabolinen terveys keski-ikäisillä miehillä. Väitöskirja sai mediassa ansaitsemansa huomion. Liikunnan ja terveyden yhteyksien tutkimus laajentui liikunnan, oppimisen ja koulumenestyksen välisten yhteyksien tutkimiseen. Alue on kansainvälisestikin erittäin kiinnostava ja ajankohtainen. Liikunta, oppiminen ja koulutus: elämänkulkunäkökulma lapsuudesta varhaisaikuisuuteen -tutkimus käynnistyi Marko Kantomaan johdolla ja opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen turvin ( ). Lisäksi Opetushallituksen kanssa aloitettiin Liikunta ja oppiminen -tutkimuskatsauksen laatiminen. Liikkuva koulu -hankkeen seurantaan ja tutkimukseen liittyvät mittaukset ja kyselyt pitivät LIKESin väen liikenteessä kouluilla ympäri Suomen. Opinnäytetöiden ohjauksessa on tehty yhteistyötä useiden tahojen kanssa ja tekeillä on 30 opinnäytetyötä. Vuotta 2011 luonnehti fyysisen aktiivisuuden objektiivinen mittaaminen useissa eri tutkimushankkeissa lasten, nuorten ja nuorten aikuisten fyysisen aktiivisuuden tilan selvittämiseksi. Esimerkiksi ensimmäiset aikuisten suomalaisten fyysisen aktiivisuuden objektiiviset viitearvot askelmittareilla mitattuna julkaistiin (Hirvensalo ym. 2011). Yhteistyöverkosto LIKESin tutkimustyölle on ominaista aito yhteistyö yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa. Tutkimusprojektien suuri määrä johtuu pääosin tutkijoiden laajasta verkottumisesta: LIKESin tutkijoiden erikoisosaaminen on kysyttyä useissa hankkeissa. Jyväskylän yliopisto on yliopistoista tärkein yhteistyökumppani. Yhteistyötä tehdään tiiviisti liikuntatieteiden, liikuntabiologian, terveystieteiden ja psykologian laitosten kanssa. LIKESin tutkijoista kolme tekee väitöskirjaa liikuntatieteiden laitokselle, kolme psykologian laitokselle ja yksi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun. Turun ja Helsingin yliopistojen kanssa yhteis- 10

10 OKM Jyväskylän yliopisto - liikuntatieteiden laitos - liikuntabiologian laitos - psykologian laitos - terveystieteiden laitos - kauppakorkeakoulu THL UKKinstituuti TTL Opetushallitus LIKES Helsingin yliopisto Turun yliopisto Oulun yliopisto Kansainvälinen yhteistyö: University of Cincinnati, USA Imperial College London, UK Technical University of Denmark MRC Epidemiology, Cambridge, UK Islannin yliopisto, Reykjavik Norjan urheilukorkeakoulu, Oslo KIHU Nuori Suomi ry Itä-Suomen yliopisto Tampereen yliopisto SLU Kuvio 1. LIKESin yhteistyökumppaneita tutkimushankkeissa vuonna työ LASERI-tutkimuksen tiimoilta on muotoutunut kiinteäksi jo 1980-luvulta lähtien. LIKESin rooli keskittyy luonnollisesti LASERIn liikuntatutkimukseen. Oulun yliopiston kanssa tehdään yhteistyötä Pohjois-Suomen syntymäkohorttien seurantatutkimuksessa. Vuonna 2011 aloitettiin 1966 syntymäkohortin 46-vuotisseurantatutkimuksen ( ) suunnittelu. LIKES koordinoi fyysiseen aktiivisuuteen ja kuntoon liittyvää tutkimusta. Tutkija Maarit Valtonen väitteli lokakuussa 2011 Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnasta. Liikkuva koulu -hankkeen yhteistyöverkostoon kuuluu opinnäytetöiden ohjaajia Jyväskylän yliopistosta, Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitokselta, Turun yliopistosta sekä Åbo Akademista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tärkeä yhteistyökumppani Liikuntakynnyksen yli -hankkeessa sekä ESTER-tutkimuksessa, jossa LIKES osallistuu fyysisen aktiivisuuden ja kunnon tutkimuksiin. Lisäksi yhteistyötä tehdään lasten ja nuorten terveysseurannan kehittämiseksi. Liikuntakynnyksen yli -hankkeessa tehdään yhteistyötä Nuorisotutkimusverkoston tutkijoiden sekä Tampereen yliopiston kanssa. Nordic monitoring -hankkeen pohjoismainen yhteistyö koordinoidaan Kööpenhaminasta tanskalaisin voimin (Technical University of Denmark, National Food Institute). Liikuntakyselyn validointitutkimus toteutettiin yhtenevillä menetelmillä Islannissa (Islannin yliopisto, Reykjavik) ja Norjassa (Norjan urheilukorkeakoulu, Oslo). Suomessa LIKES koordinoi mittauksia ja toteutti lasten ja nuorten mittaukset. Aikuisten mittaukset toteutti Työterveyslaitos Helsingistä. Kansainvälistä yhteistyötä Pohjois-Suomen kohorttitutkimusten osalta sekä ESTER-tutkimuksessa on tehty Lontoon (Imperial College London) ja Cambridgen (Medical Researh Council) tutkijoiden kanssa. Imperial Collegen kanssa yhteistyötä tiivistävät Marko Kantomaan post doc -tutkijavierailut. 11

11 Maarit Lehden tutkijavaihto Cincinnatin yliopistossa Nuori Suomi ry UKK-instituutti SLU, maahanmuuttajien liikunta KIHU, liikunnan toimialaselvitys Tutkimuslinjat Tieteellinen tutkimus jakaantuu kolmeen tutkimuslinjaan, jotka kuvaavat tutkimuksen tematiikan ja yleisen tavoitteenasettelun. Yksittäisten tutkimusprojektien kysymyksenasettelu vastaa osaltaan tutkimuslinjan haasteeseen. Linja 1. Liikunta-aktiivisuuteen vaikuttaminen. Selvitetään mitkä tekijät vaikuttavat fyysiseen aktiivisuuteen ja miten liikuntaa voitaisiin parhaalla tavalla edistää erityisesti eri-ikäisten vähän liikkuvien keskuudessa. Linja 2. Liikunnan vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin. Selvitetään erilaisen liikunnan ja liikkumattomuuden (istuminen) vaikutuksia toimintakykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin elämänkulun eri vaiheissa. Fyysistä aktiivisuutta pyritään tutkimushankkeissa mittaamaan objektiivisesti. Linja 3. Liikunta-aktiivisuuden mittaaminen. Tavoitteena on tuottaa tietoa erityisesti lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden tilasta. Tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön eriikäisille parhaiten soveltuvia fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmiä. Laajoihin väestötutkimuksiin tai vastaanotolle soveltuvien kyselymenetelmien luotettavuutta selvitetään. Objektiivisia mittausmenetelmiä otetaan käyttöön, ja niiden soveltuvuutta eri väestöryhmille arvioidaan. TUTKIMUS 2011 Linja 1. Liikuntaaktiivisuuteen vaikuttaminen Linja 2. Liikunnan vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin Linja 3. Liikuntaaktiivisuuden mittaaminen Liiku, Opi, Osallistu Jarno Purtsi Lapset ja nuoret < 18 v Liikkuva koulu Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine Liikunta, oppiminen ja koulutus elämänkulkunäkökulma lapsuudesta varhaisaikuisuuteen Marko Kantomaa Fyysinen aktiivisuus ja kunto elämänkulun eri vaiheissa (NFBC 1966 ja 1986) Tuija Tammelin Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden tila Tuija Tammelin Lapsuudesta aikuisikään jatkuva liikuntahistoria ja sen vaikutukset terveyteen (LASERI) Xiaolin Yang Aikuiset v Nordic monitoring Pohjoismaisen liikuntakyselyn kehittäminen ja validointi lapsilla, nuorilla ja aikuisilla Tuija Tammelin Liikuntakynnyksen yli vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana Esa Rovio Liikunta lihaksen aineenvaihdunnan säätelijänä Maarit Lehti Liikunta, mielenterveys ja metabolinen terveys keski-ikäisillä miehillä Maarit Valtonen Työikäisten fyysisen aktiivisuuden tila Tuija Tammelin Kuvio 2. LIKESin tärkeimpien tutkimushankkeiden (2011) sijoittuminen eri tutkimuslinjoille (1 3) sekä tutkimuksen kohdistuminen eri ikäryhmiin. 12

12 Tärkeimmät tutkimushankkeet/ tieteellinen tutkimus: (aikataulu, päätutkija ja tutkimuslinja L1 L3) Liikuntakynnyksen yli vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana Esa Rovio. L1. Vähäinen liikunta nuorten miesten elämäntapana Kati Kauravaara, väitöskirja. L1. Liikkumattomuuden psykologia aikuisiässä Anu Kangasniemi, väitöskirja. L1. Liikunta, oppiminen ja koulutus elämänkulkunäkökulma lapsuudesta varhaisaikuisuuteen Marko Kantomaa. L1, L2. Liikunta ja koulumenestys lapsilla Heidi Syväoja, väitöskirja. L2. Liikuntahistoria ja työkuormitus. LASERItutkimus Xiaolin Yang. L1, L2. Liikunta lihaksen aineenvaihdunnan säätelyssä Maarit Lehti, post doc. L2. Liikunta, mielenterveys ja metabolinen terveys keski-ikäisillä miehillä. Maarit Valtonen, väitöskirja L2. Liiku, Opi, Osallistu Jarno Purtsi, väitöskirja. L1, L2. Urheilujohtajien narratiivit Nina Laakso, väitöskirja. Pelaajan itseohjautuvuuden edistäminen joukkuevalmennuksessa Olli Salmi, liikuntapsykologian väitöskirjatyö. Jääkiekkonuorten kipukokemukset Harri Selänne ja Kirsti Siekkinen. L2. Nordic monitoring pohjoismaisen liikuntakyselyn kehittäminen ja validointi lapsilla, nuorilla ja aikuisilla Tuija Tammelin. L3. Students physical activity and social relationships at school in the Finnish Schools on the Move -pilot projects Henna Haapala, väitöskirja. L1, L2. Tärkeimmät yhteistyöhankkeet/ tieteellinen tutkimus Pohjois-Suomen syntymäkohorttien 1966 ja 1986 seurantatutkimukset. Fyysinen aktiivisuus, kunto ja terveys. Yhteistyö: Oulun yliopisto. L1, L2. Ennenaikainen syntymä ja äidin raskausdiabetes aikuisiän liikkumattomuuden uusia riskitekijöitä? Yhteistyö: THL. L1,L2. Alle kouluikäisten lasten fyysinen aktiivisuus. Yhteistyö: Jyväskylän yliopisto. L1. Tärkeimmät sektoritutkimushankkeet Liikkuva koulu -pilottihankkeiden seuranta ja tutkimus Lasten ja nuorten liikuntaohjelman seuranta ja arviointi Seuratukihankkeen seuranta ja arviointi Naiset ja miehet numeroina liikunnassa Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin johtaa LIKESin tutkimusosastoa sekä Liikkuva koulu -hankkeen tutkimustyötä. Uimataitotutkimus Liikunta maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kotouttajana 13

13 Työikäisen suomalaisen kestävyyskunto Lasten fyysisen aktiivisuuden viitearvot Liikunnan kansalaistoimintaa koskeva tietopohja ja sen kehittämistarpeet Sosioekonomisen aseman merkitys liikuntaan osallistumisessa LIKESin tutkimushenkilökunta neljä väitellyttä tutkijaa, jotka tekevät päätoimisesti tieteellistä tutkimusta (Kantomaa, Lehti, Rovio, Yang) neljä väitellyttä henkilöä, jotka toimivat tutkimuksen johtotehtävissä (Laine, Tammelin) tai osa-aikaisesti tutkimuksen parissa (Selänne, Valtonen) seitsemän väitöskirjatutkijaa, jotka valmistelevat päätoimisesti tai osa-aikaisesti väitöskirjaa (Haapala, Kangasniemi, Kauravaara, Laakso, Purtsi, Salmi, Syväoja) seitsemän tutkijaa/suunnittelijaa, jotka tekevät pääasiassa sektoritutkimusta (Fagerlund, Hakamäki, Jaako, Lehtonen, Maijala, Rajala, Turpeinen) tutkimuksen tukena toimii lisäksi päätoimisesti tai osa-aikaisesti noin kymmenen henkilöä: tilastoasiantuntijat (Hartonen, Kankaanpää), tutkimuskoordinaattorit (Siekkinen, Kumpulainen), tiedottaja (Walker), fyysisen aktiivisuuden ja kunnon testaajat (Heiskanen, Kulmala ja Oksanen) sekä 1 3 harjoittelijaa/tutkimusapulaista. Seuraavassa on esitelty muutamia LIKESin keskeisiä tutkimushankkeita. Liikuntakynnyksen yli vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana -tutkimushanke Päätutkija, LitT Esa Rovion hanke pyrkii (1) tunnistamaan suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymistä kuvaavalla laajalla väestöpohjaisella tutkimusaineistolla (AVTK-tutkimus) vähän liikkuvia aikuisväestöryhmiä, (2) selvittämään teemahaastattelujen avulla vähäisen liikunta-aktiivisuuden taustatekijöitä sekä (3) selvittämään toimintatutkimusinterventiolla, miten on mahdollista puuttua näihin syihin ja aktivoida liikunnallisesti passiivisia aikuisia pysyvästi fyysisesti aktiivisempaan elämäntapaan. Hanke on interventiovaiheessa. Toimintatutkimusryhmiä on viisi: työssäkäyvät päiväkoti- ja kouluikäisten äidit (Jyväskylä), vauvaikäisten äidit, kaksi ryhmää (Tampere), opiskelijat (Helsinki) sekä työssäkäyvät isät (Helsinki). Opiskelijoiden ryhmä päättyi tutkimussuunnitelman mukaisesti syksyn 2011 aikana. Muut ryhmät päättyvät vuonna LitM, psykologi Anu Kangasniemen väitöskirjatutkimushankkeen tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää liikunnallisesti passiiviseen elämäntapaan liittyviä psykologisia ilmiöitä sekä tutkia aikuisten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävän lyhytintervention vaikutuksia. Fyysisesti aktiivisempi elämäntapa -intervention teoreettinen tausta pohjautuu psykoterapiassa käytettyyn hyväksymis- ja omistautumisterapiamenetelmään (engl. Acceptance and Commitment Therapy, ACT), jolla pyritään lisäämään omien arvojen mukaista ja joustavaa käyttäytymistä. Intervention tavoitteena on edistää tutkittavien liikuntamotivaatiota ja fyysisesti aktiivisempaa elämäntapamuutosta itselle tärkeiden tekijöiden tai arvojen avulla. Kevään 2011 aikana tutkimustyö käynnistyi vähän liikkuvien aikuisten haastatteluilla ja interventio-ohjelman suunnittelulla. Fyysisesti aktiivisempi elämäntapa -interventio pilotoitiin vähän liikkuville miehille ja naisille touko- ja kesäkuun aikana. Yhdeksän viikkoa kestävä kontrolloitu ja satunnaistettu interventiotutkimus 14

14 (koeryhmä n=35, kontrolliryhmä n=35) käynnistyi lokakuussa ja päättyi joulukuun alussa Vuonna 2012 toteutetaan tutkimuksen seurantavaihe. LitM Kati Kauravaaran väitöskirjatyössä tarkastellaan vähäisen liikunnan ilmiötä nuorten miesten arjessa ja elämäntavassa. Tutkimuksessa tavoitellaan syvää tulkintaa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä vähän liikkuvan elämäntavan kokonaisuudesta, subjektiivisesta merkityksestä ja elämäntavan muotoutumisesta ilman interventio- tai muutospyrkimystä. Tavoitteena on ymmärtää tutkittavien valintoja heidän omista lähtökohdistaan käsin. Tutkimus auttaa näkemään yhteiskunnan monimuotoisuutta. Kenttätyövaihe toteutettiin Kenttätyövaiheessa tutkija keräsi laajan havainnointi-, haastattelu- ja valokuva-aineiston käyttäen etnografista tutkimusotetta. Käytännössä hän kulki yhdeksän vuotiaan ammattikoulussa opiskelevan miehen mukana pääosin kouluympäristössä mutta myös muissa tutkittavien arjen ympäristöissä ja teki havaintoja tutkittavien arkeen liittyvistä asioista, mielenkiinnon kohteista, merkityksenannoista, sosiaalisesta ympäristöstä ja käsitteellistämisen tavoista. Syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana tutkija analysoi aineistonsa. Tutkimustuloksia voidaan odottaa syksyllä 2012, jolloin väitöskirja on valmis esitarkastukseen. Vastaava tutkija: Esa Rovio LIKESin muut tutkijat: Anu Kangasniemi, Kati Kauravaara, Kaarlo Laine ja Tuija Tammelin Yhteistyö: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Jyväskylän yliopisto (perhetutkimuskeskus, psykologian laitos ja liikuntatieteiden laitos), Nuorisotutkimusverkosto, Tampereen yliopisto (kasvatustieteiden laitos) Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö, LIKES Tutkija, psykologi Anu Kangasniemi tutkii liikunnallisesti passiivisten elämäntapaa väitöskirjaansa varten. Liikunta lihaksen aineenvaihdunnan säätelijänä: titiinikompleksin proteiinin merkitys signaloinnissa Tutkimus erilaisen liikuntaharjoittelun vaikutuksista lihaksen aineenvaihdunnan säätelyyn jatkuu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen kanssa. Maarit Lehti on toiminut post doc -tutkijana professori Matthias Tschöpin ja Susanna Hofmannin ryhmissä Cincinnatin yliopistossa (Department of Internal Medicine, University of Cincinnati, USA) vuodesta Lehti palaa Suomeen keväällä 2012, mutta yhteistyö Tschöpin ja Hofmannin kanssa jatkuu tutkimusvierailuina Helmholtz Zentrum Münchenissa. Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa edullisesti aineenvaihduntaan. Liikunnan vaikutukset lihassolun toimintaan välittyvät solusignalointireittejä pitkin. Sarkomeeri on lihaksen supistuvan koneiston pienin yksikkö ja toiminnan keskipiste kai- 15

15 kentyyppisissä lihassupistuksissa. Kuitenkin sarkomeerin vaikutuksia solusignalointiin tunnetaan huonosti. Tämä tutkimus selvittää sarkomeerin keskeisen proteiinin, titiinin ja siihen sitoutuvien proteiinien merkitystä lihaksen signaloinnin säätelyssä. Tutkimuksessa käytetään useita eläinmalleja ja solu- sekä molekyylibiologian että fysiologian menetelmiä. Tulokset lisäävät ymmärrystä erityyppisten liikuntamuotojen vaikuttavuuden taustalla olevista molekyylimekanismeista ja mahdollisesti johtavat parempaan aineenvaihdunta- ja lihassairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Vastaava tutkija: Maarit Lehti LIKESin muut tutkijat: Jyrki Komulainen, Eino Havas, Tuija Tammelin Yhteistyö: Jyväskylän yliopisto (liikuntabiologian laitos), University of Cincinnati (Yhdysvallat), Helmholtz Zentrum München (Saksa) Rahoitus: Suomen Akatemia ( ), LI- KES, University of Cincinnati, Helmholtz Zentrum München Liikunnan, mielenterveyden ja metabolisen terveyden väliset yhteydet keski-ikäisillä miehillä LL Maarit Valtosen väitöstutkimus oli osa Itä- Suomen yliopiston laajaa väestöpohjaista Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimusta. Tutkimuksessa kartoitettiin 2682 keski-ikäisen miehen masennusoireita kattavilla kyselylomakkeilla, määritettiin sydän- ja verisuonitauteihin liittyvät riskitekijät, arvioitiin liikunta-aktiivisuus sekä mitattiin kestävyyskunto. Seurantatutkimukset suoritettiin 4 ja 11 vuoden kuluttua. Tutkimuksen mukaan vähän liikkuvat keski-ikäiset miehet kokevat enemmän toivottomuuden tunteita kuin liikuntaa harrastavat. Aiempien tutkimusten mukaan toivottomuus, eli vähäiset odotukset tulevaisuutta ja omia kykyjä kohtaan, lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja kuolleisuutta sekä huonontaa elämänlaatua. Valtosen tutkimus osoitti, että toivottomuus on vahvasti yhteydessä myös metaboliseen oireyhtymään. LL Maarit Valtosen (oik.) väitöstilaisuus järjestettiin Jyväskylässä Vastaväittäjänä toimi professori Johan Eriksson (vas.) ja kustoksena professori Leo Niskanen. 16

16 Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa esiintyy samanaikaisesti poikkeavuuksia sokeri-, insuliini- ja rasva-aineenvaihdunnassa, kohonnutta verenpainetta sekä keskivartaloon painottuvaa ylipainoa. Nämä altistavat etenkin tyypin 2 diabeteksen kehittymiselle sekä sydän- ja verisuonisairauksille. Tutkija muistuttaa, että kansanterveyden edistämistyössä ja potilaiden hoidossa lääkärien tulisi huomioida perinteisten riskitekijöiden lisäksi yksilön henkiset voimavarat sekä elämänasenne. Valtosen tutkimuksen mukaan säännöllisesti liikuntaa harrastavat miehet kokevat vähemmän toivottomuutta itsensä ja tulevaisuutensa suhteen riippumatta muista masennusoireista. Liikunnan harrastaminen näyttäisi myös suojaavan toivottomuuden tunteilta seurannan aikana. Valtosen mukaan omien kykyjen tunnistaminen ja tulevaisuuden usko vaikuttavat sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Valtosen väitöskirja tarkastettiin Itä- Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä oli professori Johan Eriksson Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Leo Niskanen Itä-Suomen yliopistosta. Liikunta, oppiminen ja koulutus Liikunta, oppiminen ja koulutus: elämänkulkunäkökulma lapsuudesta varhaisaikuisuuteen on tutkija FT Marko Kantomaan johtama tutkimushanke, jonka tavoitteena on selvittää lapsuuden liikunnan ja liikkumattomuuden yhteyksiä kognitiiviseen toimintaan ja koulumenestykseen lapsuudessa sekä koulutustasoon ja opintosuunnitelmiin nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan nuoruusiän liikunnan yhteyksiä koulutukseen ja opintosuunnitelmiin varhaisaikuisuudessa sekä näitä yhteyksiä selittäviä tekijöitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja LIKES-tutkimuskeskuksen rahoittama hanke käynnistyi keväällä Hankkeessa käytetään kolmea laajaa tutkimusaineistoa: 1) PAPER-tutkimus (Physical Activity and Academic Performance) on seurantatutkimus, johon osallistuu lähes 300 alakouluikäistä lasta Jyväskylän alueelta, 2) Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 käsittää vuonna LIKESin tutkija: Maarit Valtonen Yhteistyö: Itä-Suomen yliopisto Rahoitus: LIKES, Suomen Akatemia, useat eri säätiöt Väitöskirja: Hopelessness, Depressive Symptoms, Physical Activity and Metabolic Syndrome. A Population-based Cohort Study in Men (Toivottomuus, masennusoireet, liikunta-aktiivisuus ja metabolinen oireyhtymä miehillä) Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences, number 72. Kopijyvä oy, Kuopio/Jyväskylä. LitM Heidi Syväojan väitöskirjatyö tarkastelee liikkumisen ja oppimisen välistä yhteyttä. 17

17 1986 Pohjois-Suomessa syntynyttä lasta ja 3) ES- TER-tutkimukseen (Ennenaikainen syntymä, raskaus ja lapsen terveys aikuisiässä) osallistui nuorta aikuista Pohjois-Suomesta ja Uudeltamaalta. PAPER-aineiston mittauksista, analysoinnista ja tulosten esittämisestä vastaa tutkija Heidi Syväoja, joka tekee psykologian väitöskirjaa aiheesta Lasten liikunnallinen elämäntapa, kognitiiviset taidot ja koulumenestys. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan säännöllinen fyysinen aktiivisuus, ja etenkin ripeä liikunta, saattaa terveysvaikutustensa lisäksi edistää kognitiivisia taitoja ja oppimista ja siten olla positiivisessa yhteydessä myös koulumenestykseen lapsuudessa ja nuoruudessa. Näissä aikaisemmissa tutkimuksissa lasten liikunnan ja liikkumattomuuden määrää on kartoitettu lähinnä kyselyiden avulla. Syväojan väitöskirjatyön tarkoituksena onkin selvittää sekä objektiivisesti että subjektiivisesti mitatun liikunnan ja liikkumattomuuden yhteyksiä lasten kognitiivisiin taitoihin ja koulumenestykseen. PAPER-tutkimus lähti vauhdikkaasti käytiin keväällä 2011, jolloin lähes 300 lasta osallistui mittauksiin tiiviin mittausrupeaman aikana. Lasten fyysistä aktiivisuutta ja liikkumattomuutta mitattiin objektiivisesti kiihtyvyysanturein. Lisäksi lapset raportoivat liikunnan ja ruutuajan määrän sekä subjektiivisen koulumenestyksen elämäntapoja koskevassa kyselyssä. Kognitiivisia taitoja mitattiin objektiivisesti CANTAB-laitteella, ja koulumenestystiedot saatiin Jyväskylän kaupungin koulutuspalvelujen opintorekisteristä. Syksyllä 2011 aloitettiin aineiston käsittely ja analysointi, minkä tuloksena julkaistiin aiheeseen liittyen kaksi abstraktia/posteria. Tutkimuksen seurantamittaukset toteutetaan samalla protokollalla keväällä Väitöskirjan on tarkoitus valmistua vuonna Vastaava tutkija: Marko Kantomaa LIKESin muut tutkijat: Heidi Syväoja, Tuija Tammelin, Harto Hakonen Yhteistyö: Oulun yliopisto (terveystieteiden laitos), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Jyväskylän yliopisto (psykologian laitos), University College London, UK (Department of Epidemiology and Public Health), Imperial College, London, Tutkija Marko Kantomaa johtaa Liikunta, oppiminen ja koulutus -tutkimusprojektia. UK (Department of Epidemiology and Biostatistics) Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö, LIKES Keskeiset julkaisut 2011: Syväoja H, Kantomaa M, Ahonen T, Hakonen H & Tammelin T Associations between Physical activity, Screen time and Academic Achievement in Elementary School Children. ACSM Conference on Physical Activity, Cognitive Function and Academic Achievement. Moving Students to Better Performance Washington, DC, USA. (p) Abstract book p. 14. Syväoja H, Kantomaa M, Ahonen T, Hakonen H & Tammelin T Liikunnan ja ruutuajan yhteys koulumenestykseen 5. ja 6. luokan oppilailla. Liikuntalääketieteen päivät Helsinki. (p) Liikunta & Tiede 5,

18 SEKTORITUTKIMUS Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET LINET on vuonna 2000 perustettu tutkimusyksikkö, jonka pääpaino on sektoritutkimuksessa. LINET tekee tiivistä yhteistyötä Tuija Tammelinin johtaman tutkimusosaston kanssa. LINETin tutkijat ovat mukana myös useissa muissa LIKESin tutkimushankkeissa. Yksikön tärkein yhteistyötaho ja päärahoittaja on opetusja kulttuuriministeriö. Yksikköä on johtanut YTT Kaarlo Laine vuodesta 2003 alkaen. Liikkuva koulu -hankkeessa LINETillä on keskeinen rooli pilottikoulujen seurannassa ja hankkeen arvioinnissa. LINETin työntekijöiden asiantuntijuutta on käytetty laajasti vuoden 2011 aikana myös LIKESin muissa hankkeissa. Henkilöstö Fagerlund Emilia, tutkija Hakamäki Matti, erikoissuunnittelija Laakso Nina, tutkija Lehtonen Kati, tutkija Laine Kaarlo, yksikönjohtaja Rajala Katja, tutkija Turpeinen Salla, tutkija Sektori- ja tilaustutkimukset Lasten ja nuorten liikuntaohjelman seuranta ja arviointi Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman lasten ja nuorten liikuntaohjelman kehittämistoiminnalla tuetaan hankkeita, jotka edistävät lasten ja nuorten aktiivista osallistumista liikunnan harrastustoimintaan ja omaehtoiseen liikkumiseen. Tavoitteena on kannustaa erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia lapsia ja nuoria liikkumaan ja vakiinnuttaa jo liikkuvien lasten ja nuorten liikuntaharrastaminen. LINET on huolehtinut lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustusta koskevien seurantatietojen keräämisestä OKM:n toimeksiannosta vuodesta Arvioinnissa lähtökohtana on jatkuvan ja ajantasaisen kehittämistiedon tuottaminen. Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisut: Hakamäki M, Laakso N, Laine K ja Rajala K. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 246. Jaako J ja Laine K. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet ; Yhteenveto hakemuksista ja tiliselvityksistä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 252. Seuratuen arviointi Liikunta- ja urheiluseuroille on vuodesta 2009 lähtien myönnetty veikkausvoittovaroista avustusta seuroissa tapahtuvalla työlle. Seurat voivat hakea rahaa päätoimisen työntekijän palkkaamiseen ja seurojen kehittämiseen. LINET toteuttaa seuratoiminnan kehittämistuen seurantaa ja arviointia yhdessä Turun yliopiston kanssa. Julkaisut: Hakamäki M ja Kankaanpää A. Seuratuen toiminnallisten tukien hankkeet Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 242. Tasa-arvoselvitys Liikunta ja tasa-arvo 2011 on kunnianhimoinen yritys kirjata yksiin kansiin keskeiset piirteet suomalaisen liikunnan ja urheilun sukupuolijärjestelmästä. Se kattaa miesten ja naisten sekä tyttöjen ja poikien fyysisen aktiivisuuden, liikuntaharrastamisen, lajien lisenssijakaumat, urheilujohtamisen sekä liikuntapoliittisten toimien sukupuolivaikutusten arvioinnin. Miehistä ja naisista puhutaan urheilussa kovaan ääneen ja vahvoin mielipitein. Tarpeelliseksi koettiin selvittää, mitä tiedetään oikeasti, mihin näyttö riittää ja kuinka vahvaa se on. Kun tämä on tehty, asialliselle keskustelulle ja kehittämiselle on olemassa edellytykset. Raportti on luonteeltaan sektoritutkimus. Se tarkoittaa, että teksti on kirjoitettu tarpeeseen käytettäväksi. Tarvetta on ollut katsaukselle siitä, mitä tasa-arvo lainsäädännössä tarkoittaa ja miten se suhteutuu esimerkiksi yhdenvertaisuuteen. Naisjohtajuuden teemasta on tähän raport- 19

19 tiin kirjoitettu sen verran kuin urheilun parissa työskentelevän on hyödyllistä tietää. Myös suomalaisen liikunnan talouden keskeiset tunnusluvut tulevat lukijalle tutuksi. Työn arvo on siinä tavassa, jolla tarkastelukohteet on valittu ja sidottu yhteen. Kun raportti julkistettiin, esitettiin toive, että vastaavia voitaisiin julkaista muissakin maissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti tukea kulttuuritekoa, ja julkaisusta saatiin englanninkielinen versio kansainvälisen urheiluyhteisön käyttöön. Vastaavat tutkijat: Matti Hakamäki ja Salla Turpeinen LIKESin muu henkilöstö: Jaana Jaako ja Anna Kankaanpää Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisut: Jaako J, Turpeinen S, Kankaanpää A ja Hakamäki M. Liikunta ja tasa-arvo Sukupuolten tasa-arvon nykytila ja muutokset Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:33. Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa vuonna 2011 Suomalaisten kuudetta luokkaa käyvien lasten uimataitoa selvitettiin kyselytutkimuksella keväällä Tutkimus oli jatkoa vuosina 2000, 2004 ja 2006 toteutetuille kuudesluokkalaisten uimataitotutkimuksille. Keväällä 2011 kyselyyn vastasi yhteensä kuudennen luokan oppilasta, joista puolet oli poikia ja puolet tyttöjä. Kuudennen luokan oppilaista 72 prosenttia kertoi osaavansa uida. Tutkimuksen lähtökohtana on uimataidon pohjoismainen määritelmä: lapsi on uimataitoinen, jos hän syvään veteen pudottuaan pystyy uimaan 200 metriä, josta 50 metriä selällään. Täysin uimataidottomia oppilaita oli yksi prosentti. Tyttöjen ja poikien uimataidossa ei ollut eroja. Tutkimuksen mukaan lasten uimataitoon olivat yhteydessä koulun uinninopetus, uimahallin sijainti asuinpaikkakunnalla, asuinpaikka sekä säännöllinen käynti uimahallissa kouluajan ulkopuolella. LINETin tutkija Salla Turpeinen ja erikoissuunnittelija Matti Hakamäki julkaisivat tutkimuksen miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta liikunnassa ja urheilussa. Tiedot aikuisten uimataidosta pohjautuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimukseen. Tutkimuksen mukaan 20

20 15 64-vuotiaista 68 prosenttia osasi uida vuonna Aikuisten uimataitoon olivat yhteydessä ikä, sukupuoli, kouluvuosien määrä sekä asuinpaikka. Vastaava tutkija: Katja Rajala LIKESin muu henkilöstö: Anna Kankaanpää, Matti Hakamäki, Harto Hakonen, Ilmi Havas, Kaarlo Laine ja Tuija Tammelin Yhteistyö: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry, Jyväskylän yliopisto (liikuntatieteiden laitos), Opetushallitus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisut: Tutkimusraportti on julkaistu vuonna Monikulttuurisen liikunnan sektoritutkimus Vuonna 2011 aloitettiin kaksi monikulttuurisen liikunnan sektoritutkimusta. Molemmissa tutkimuksissa keskityttiin maahanmuuttajataustaisen väestön liikunnan osallistumiseen ja osallistumisen tukemiseen. Tutkimusten lähtökohtana oli, että liikuntatoimintaan osallistuminen on yksi keino edistää maahanmuuttajien integraatiota ja inkluusiota suomalaiseen yhteiskuntaan. Ensimmäisen sektoritutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Suomen ja Norjan monikulttuurisen liikunnan hyviä käytäntöjä. Tämä tutkimus toteutettiin yhteistyössä Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin monikulttuurisen liikuntatoiminnan esteitä sekä etsittiin avaintekijöitä ja ratkaisumalleja, joilla maahanmuuttajataustaisten osallistumista on vahvistettu ja lisätty. Lisäksi tavoitteena oli selvittää maahanmuuttajaryhmiä, jotka tarvitsevat erityistä tukea toimintaan osallistumiseksi. Toinen sektoritutkimus keskittyi valottamaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen kenttää. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin, millaista liikuntatoimintaa maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille järjestetään Suomessa sekä selvitettiin tekijöitä, joilla tämän kohderyhmän liikuntaan osallistumista voidaan parhaiten tukea. Liikuntaan osallistumista tukevat tekijät jaoteltiin karkeasti olosuhteisiin ja toimintatapoihin. Lisäksi tutkimuksessa pohdittiin maahanmuuttajatyttöjen liikuntaharrastuksen erityistarpeita sekä ensimmäisen ja toisen maahanmuuttosukupolven liikuntasuhteen ominaispiirteitä. Vastaavat tutkijat: Hanna-Mari Maijala, Emilia Fagerlund ja Kaarlo Laine Yhteistyö: SLU (monikulttuurisen liikunnan hyvät käytännöt Suomessa ja Norjassa) Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisut: Fagerlund E ja Maijala H-M Saa hengaa eri porukan kanssa. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten liikuntaan osallistumisen tukeminen. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 248. Toimialaprojekti Liikunnan toimialakohtaisen järjestörakenteen vaikutukset liikunnan kansalaistoiminnan kehittymiseen LIKES-tutkimuskeskus ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) aloittivat vuonna 2011 yhteisen OKM:n rahoittaman sektoritutkimushankkeen, jonka tavoitteena oli selvittää liikunnan toimialakohtaisen järjestörakenteen vaikutuksia liikunnan kansalaistoiminnan kehittymiseen ja liikuntajärjestöjen toimintatapaan. Tutkimus kohdistui isoimpiin lajiliittoihin, toimialajärjestöihin, erityisliittoihin ja seitsemään aluejärjestöön. LIKESin osuus koostui erityisliikunnan toimialan historian ja nykytilan kuvaamisesta ja analysoinnista sekä tulevaisuuden vaihtoehtojen pohdinnasta. Tutkimusaineistona projektissa olivat liikuntajärjestöjen toiminta- ja taloustiedot sekä haastattelut. Tutkimusryhmän yhteinen raportti julkaistaan valtion liikuntaneuvoston julkaisusarjassa vuonna Projektissa olivat mukana KIHUlta Jarmo Mäkinen (projektin vastuuhenkilö), Jari Lämsä, Maarit Haarma, Outi Aarresola ja Mikko Kärmeniemi (talousaineistojen digitointi). Vastaava tutkija: Kati Lehtonen Yhteistyö: KIHU 21

Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Liikunnanjakansanterveydenedistämissäätiö LIKES TOIMINTATIEDOT2012 Sisällys LiikunnanjakansanterveydenedistämissäätiöLIKES Toimintatiedot2012 JOHTAJANKATSAUS2012 Eikasvuailmankipuja 5000000 4000000 3000000

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? Soveli Messut 2011 Jarno Purtsi esittäjänä Marko Kantomaan tutkimus Liiku, opi,

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. välituloksia

Liikkuva koulu hanke. välituloksia Liikkuva koulu hanke tutkimustki välituloksia Seminaari Vuokatti 6.4.2010 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke

Lisätiedot

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

LIKES TUTKII JA LIIKUTTAA

LIKES TUTKII JA LIIKUTTAA LIKES TUTKII JA LIIKUTTAA TtM, Tft Kirsti Siekkinen 26.4.2012 kuva/photo Jouni Kallio Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES tehtävänä liikunnan ja terveyden edistäminen ja sen tieteellisen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee

Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee Kuntotestauspäivät 20.-21.3.2013, UKK-instituutti, Tampere Testauspäällikkö Jarmo Heiskanen, LIKES-tutkimuskeskus Taustaa SuomiMiehenseikkailuille Pirkanmaalaisesta

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

1933-2013. Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät

1933-2013. Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät 1933-2013 Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät 2013 20.-21.3.2013 TAMPERE, UKK-INSTITUUTTI KESKIVIIKKO 20.3.2013 9.00 ILMOITTAUTUMINEN JA KAHVI 9.30 AVAUS VÄESTÖN KUNTOTESTAUS

Lisätiedot

29.4.2015 1. Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

29.4.2015 1. Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. 29.4.2015 1 Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Nuorten toiminnan kehittämö ja toteuttamo. Hankeorganisaatio, joka tarjoaa

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Matti Hakamäki ja Katja Rajala. Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa 2006

Matti Hakamäki ja Katja Rajala. Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa 2006 Matti Hakamäki ja Katja Rajala Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa 2006 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 183 Jakelu LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8a 40700 Jyväskylä www.likes.fi

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Järjestöpäivä 26.5.2014 ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki 2014 Avustuksen tarkoitus: perustoiminnan kehittäminen - pois projektimaailmasta suunnitelmalliseen

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Uimataitotutkimus 2011 Tutkimus laadittiin yhteistyössä LIKESin ja Opetushallituksen kanssa. Kysely lähetettiin sekä suomen- että ruotsinkielisiin kouluihin.

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä

Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä Liikunnan edistämisen kenttä Liikuntamahdollisuudet LIIKKUJA Liikuntamahdollisuudet Vapaaehtoistoiminta KUNTIEN LIIKUNTATOIMI Edellytykset paikallisella

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

ota 1.Askel hyvinvointiisi.

ota 1.Askel hyvinvointiisi. 1.Askel- HyvinVointIjaksot 2013 ota talteen! HyvinVointI- JaksoT AikuiSille HyvinVointI- JaksoT PerheIlle ota 1.Askel hyvinvointiisi. TutusTu ja hae: www.pht.fi haluatko kokeilla uutta? Koetko olevasi

Lisätiedot

LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES TOIMINTATIEDOT 2013

LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES TOIMINTATIEDOT 2013 LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES TOIMINTATIEDOT 2013 LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES TOIMINTATIEDOT 2013 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Toimintatiedot

Lisätiedot

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan määrän vähentymisen seuraukset lapsilla ja nuorilla Suomessa Fyysinen toimintakyky

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

SUOMALAISEN TYÖIKÄISEN KESTÄVYYSKUNTO -RAPORTTI: Onko rapakuntoisten työikäisten määrä räjähtämässä?

SUOMALAISEN TYÖIKÄISEN KESTÄVYYSKUNTO -RAPORTTI: Onko rapakuntoisten työikäisten määrä räjähtämässä? SUOMALAISEN TYÖIKÄISEN KESTÄVYYSKUNTO -RAPORTTI: Onko rapakuntoisten työikäisten määrä räjähtämässä? 4 Liikunta & tiede 48 4 / 2011 Teksti: JARMO HEISKANEN, OLLI-PEKKA KÄRKKÄINEN, HARTO HAKONEN, TUIJA

Lisätiedot

Kipinä- hyvinvoin+valmennus

Kipinä- hyvinvoin+valmennus Kipinä- hyvinvoin+valmennus John Deere, Joensuu / 28.9, 8.10 MOBRA FINLAND OY Terveyden ja toimintakyvyn valmennustalo MitaBavia, tuloksellisia ja rehellisiä työhyvinvoine- palveluja yrityksille, joille

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Jari Lämsä, KIHU Kati Lehtonen, LIKES

Tiedolla johtaminen. Jari Lämsä, KIHU Kati Lehtonen, LIKES Tiedolla johtaminen Jari Lämsä, KIHU Kati Lehtonen, LIKES Tiedolla johtamisen haaste Miten VALTION ja LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN tietotarpeet sovitetaan yhteen? Valtion liikuntapolitiikan tavoitteet Liikuntajärjestöjen

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lähteenä käytetyt tutkimusprojektit: STRIP, [Varhaislapsuudessa

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoitus

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoitus Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoitus erikoissuunnittelija ja terveyden edistämisen asiantuntija Kaisa Koivuniemi LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15 A, 40720 Jyväskylä www.likes.fi

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020

Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Työelämä tarvitsee liikettä -seminaari 10.6.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia www.helsinki.fi/yliopisto Ikihyvää rahoittaneet tahot Euroopan sosiaalirahasto (2002-2003,

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09. Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen

KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09. Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09 Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen LÄHTÖKOHTIA Suomessa hyvää tutkimusosaamista, myös urheilussa Kohtuullisen

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Vähäisen liikkumisen mielekkyys ja mielettömyys

Vähäisen liikkumisen mielekkyys ja mielettömyys Jäidenlähtöseminaari Kunnes terveys meidät erottaa! 12.5.2015 Joensuu Vähäisen liikkumisen mielekkyys ja mielettömyys LitT Erikoissuunnittelija Kati Kauravaara Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö

Lisätiedot

Seuratuen painopisteet

Seuratuen painopisteet Seuratuki 2013 Seuratuki Urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen Seuratoiminnan laadun vahvistamiseen Perustoiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen Liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi

Lisätiedot

Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry

Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry KUNTOREMONTTI -testit Asiakaspalaute Kuntoremontilla Terveystreffeillä Kuntoremonttikohde:

Lisätiedot

Liikuntalääketiede suunnannäyttäjänä. Liikuntalääketieteen päivät 9. 10.11.2011 Biomedicum Helsinki

Liikuntalääketiede suunnannäyttäjänä. Liikuntalääketieteen päivät 9. 10.11.2011 Biomedicum Helsinki Liikuntalääketiede suunnannäyttäjänä Liikuntalääketieteen päivät 9. 10.11.2011 Biomedicum Helsinki Keskiviikko 9.11.2011 9:30 Ilmoittautuminen ja kahvi 9:45 Tervetuloa Liikuntayksikön johtaja Harri Syväsalmi,

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Sisältö. Johtajan katsaus. Kuukausikatsaus. Tutkimus. Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma. Liikkuva koulu -ohjelma. Tutkimustulokset mediassa

Sisältö. Johtajan katsaus. Kuukausikatsaus. Tutkimus. Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma. Liikkuva koulu -ohjelma. Tutkimustulokset mediassa TOIMINTATIEDOT 2014 Sisältö Johtajan katsaus Kuukausikatsaus Tutkimus Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Liikkuva koulu -ohjelma Tutkimustulokset mediassa Toiminnan tilastot 2014 Henkilöstö 2014 Toimintakertomus

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa

Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa Tuija Tammelin tutkimusjohtaja, LIKES Kuntotestauspäivät Tampere 21.3.2013 Liikkuva koulu -ohjelma käynnistettiin hankkeena keväällä

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

SUOMEN UIMAOPETUS- JA HENGENPELASTUSLIITTO

SUOMEN UIMAOPETUS- JA HENGENPELASTUSLIITTO SUOMEN UIMAOPETUS- JA HENGENPELASTUSLIITTO SUH SUH perustettiin 20.11.1956 perustajajärjestöt: SUiL, MLL, SPR, SVUL,TUL,SFI,FH ja KLL. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton missio on uimataidon ja

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät Svetlana Goranskaya Lääketieteen tohtori, dosentti, Petroskoin valtionyliopiston Liikunta-,

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot