LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES TOIMINTATIEDOT 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES TOIMINTATIEDOT 2013"

Transkriptio

1 LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES TOIMINTATIEDOT 2013

2 LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES TOIMINTATIEDOT 2013

3 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Toimintatiedot 2013 Toimitus ja taitto: Martta Walker Kannen kuva: Jouni Kallio Muut kuvat: s. 7 Miia Malvela, s. 10 Juha Koistinen, s.13 tuntematon, s.21 Mikko Käkelä, s.22 Jiri Halttunen, muut kuvat Jouni Kallio Paino: Kopijyvä, Jyväskylä

4 SISÄLTÖ JOHTAJAN KATSAUS KUUKAUSIKATSAUS 6 TUTKIMUSOSASTO 8 SEKTORITUTKIMUS LASTEN JA NUORTEN ELÄMÄNTAVAN TUTKIMUSYKSIKKÖ LINET 16 KUNNOSSA KAIKEN IKÄÄ (KKI) -OHJELMA 19 LIIKKUVA KOULU -OHJELMA 24 VIESTEJÄ TIEDOSTA 27 TOIMINNAN TILASTOT HENKILÖSTÖ TOIMINTAKERTOMUS TILINPÄÄTÖSTIEDOT 58

5 JOHTAJAN KATSAUS Kesäkuussa 2012 Keuruun LIKES-seminaarissa kerroin, kuinka toimintaympäristömme on muutoksessa. Liikuntajärjestöjen ja huippu-urheilun muutos, eri toimijoiden uudet muuttuvat roolit olivat esillä. Tuskin oli pikkujouluista 2012 selvitty, kun toimintaympäristön muutoksessa syttyi Valo. Jo hiukan ennen syntyi huippu-urheiluyksikkö ja hiukan jälkeen tehtiin eduskunnan voimakas linjaus liikuntapolitiikasta: liikuntamäärärahat sellaisiin toimiin, jotka tehokkaimmin vähentävät liikkumattomuutta. Me saimme niistä osamme 2013, sekä tutkimus- että kehittämisrahoista. On aika antaa rahoille vastinetta. Semminkin, kun eduskunnan kannanotot eivät vuodessa suinkaan laimennet, päinvastoin. Kaikkemme teimme riittikö se? Vuotta 2013 leimasi kolme asiaa: perustehtävien toteutus omien tai yhdessä ministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden suunnassa, sisäilmastokysymykset ja elämän rajallisuus. Vain 10 tuntia sen jälkeen, kun LIKES oli palkittu perustehtävien erinomaisesta [lue: normaalista] toteutuksesta (THL:n Kansanterveyspalkinto Liikkuva koulu -ohjelman toteutuksesta), elämän rajallisuus iski vastaan. Esa Rovio oli menehtynyt. Sisäilmasto-ongelmat olivat todellisia, ja niiden kanssa kamppailtiin koko vuosi, tai ainakin loppusyksy, mutta tämän katsaukseni rakennan kuitenkin Esan muistolle. Lainaan Mikko Innasen puhetta Esan muistotilaisuudessa (Mikko väitteli 2001, Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 130). Jatkon otsikot ovat Mikon puheesta, Esan esittämiä vakiokysymyksiä ystävysten kohdatessa. Oletko tehnyt urotekoja? Urotekoihin, sankarillisiin saavutuksiin harva yltää, varsinkaan yksinään ja etenkään jos oikein kovasti yrittää. Ne syntyvät ikään kuin vahingossa, vähän kuin pohjalaisilta timpureilta: Hyvää tehrähän, mutta priimaa pukkaa tulemahan. Priimaa pukkasi Liikuntakynnyksen yli -tutkimushankkeesta Kati Kauravaaran väitöksenä, Marko Kantomaan ja Maarit Lehden tiedejulkaisuista sekä SuomiMies -kiertueesta ja -testauskokonaisuudesta. Uroteoiksi voidaan laskea myös Jaana Jaakon ja Maria Rantalan uudet tiedeavaukset kansantaloustieteen ja historian liikuntakytkennöistä, sekä uudet avaukset ARA:n ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmiin. Suurina saavutuksina pidän edelleen viestintämme onnistumista, toimistomme työskentelyä tuhansien toiveiden tyrskyssä sekä Jussi Vihkon johtamaa ICT-järjestelmien ajantasaistusta. Olemme lähellä tilannetta, että homma todellakin toimii. Onko puoliso pysynyt tyytyväisenä? Jokainen tutkiskelkoon henkilökohtaista vastausta sisimmässään. Organisaation kannalta katson, ovatko kumppanit verkostoissa olleet tyytyväisiä olemmeko onnistuneet löytämään yhteisiä tavoitteita ja keinoja niiden toteuttamiseen? Melko hyvin, sanoisin. Satalukuiseen verkostoomme mahtuu kaikenlaisia kumppaneita, aivan jokaisen kieltä ja mieltä emme voi osata. Valtaosan kanssa pärjäämme hyvin. Nostan tässä tiedemaailman verkostot ja yhteistyön yliopistojen kanssa mainiota. Liikunnanedistämisohjelmat pärjäävät järjestöjen, niin liikunta- kuin kansanterveysjärjestöjenkin kanssa. Kuntatoimijoista liputan Jyväskylän kaupungille, Kuntokatsastuksen ja Huhtasuon aluekehittämishankkeen vuoksi. Organisaatiokollegoista kärkeen nousevat UKK-instituutti ja paikalliset KIHU ja Keski-Suomen Urheiluakatemia, joiden kanssa luotiin ainutlaatuinen urheilijoiden terveydenhuoltojärjestelmä yhdistettynä erikoislääkärikoulutukseen. Erään ohjelmajohtajan sanoin olemme tehneet paljon työtä, jotta kumppanimme saisivat lisää resursseja toimintaansa. 5

6 Miltä sinusta nyt tuntuu? Esan kysymyksen takana oli aito kiinnostus ihmisestä ja hänen elämästään. Vain ne ymmärtämällä on mahdollista sisällyttää sinne jotain sellaista, mitä siellä ei vielä ole vaikkapa liikuntaa. Sama kiinnostus näkyy liikunnanedistäjissä, ja jokaisessa LIKESin työntekijässä. Meillä on ilo ja etuoikeus tehdä kiinnostavaa työtä innostavassa ympäristössä. Kunhan muistamme välittää jokainen itsestämme ja toisistamme, usein kysyä kollegalta miltä sinusta nyt tuntuu?, jaksamme kiehtovien tehtäviemme parissa. Minusta tuntuu nyt, kaiken remontti- ja muuttosekamelskan keskellä toiveikkaalta. Menestyimme rahoituskilpailuissa hyvin, olemme mukana tärkeiden tulevaisuuslinjausten teossa ja yhteiskunnan ilmapiiri on toimialueelleemme suotuisa. Onnistumisemme jatkossakin perustuu yhteistyöhön, meillä on vuodessa yli tuhat kohtaamista eri kumppaneiden kanssa. Jokainen niistä rakentaa kuvaa meistä, jokaisessa kohtaamisessa määrittyy LIKESin paikka ja arvo. Jokaiseen kohtaamiseen sopii vanha viisaus: Tee toiselle niin kuin toivot itsellesi tehtävän. Esa Rovio, erikoistutkija Minusta tuntuu, että me LIKESläiset ymmärrämme tämän. Eino Havas Johtaja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Kuusi vuotta sitten aloittaessani työt LIKESillä, nimikkeeni tilastoasiantuntija tuntui aivan liian hienolta osaamiseeni nähden. Olin matemaatikko, joka hädin tuskin osasi tilasto-ohjelmia käyttää. Aloitimme Harton (Hakonen) kanssa työt samana keväänä. Kaksi matemaatikkoa olisi ollut sen aikaisen LIKESin tarpeisiin aivan liikaa. Onneksi osasimme sen verran erilaisia asioita, että saimme molemmat jatkaa. Vuosien varrella tehtävien määrä on lisääntynyt samaa tahtia tutkijoiden määrän mukana. Minun ja Harton välinen tehtävienjako on selkiytynyt ja olemme löytäneet omat osaamisalueemme. Itse innostuin rakenneyhtälömallinnuksesta, kun pääsin siihen LASERI-projektin kautta paremmin perehtymään. Ilokseni olen saanut huomata, että tällä taidolla on kysyntää. Viime vuosina päästyäni tekemään mallinnuksia alan huippuosaajien ohjauksessa, on varmuutta omaa tekemistä kohtaan karttunut. Olen päässyt analysoimaan monenlaisia aineistoja ja ratkomaan mitä erilaisempia ongelmia. Nyt ehkä jo kehtaan kutsua itseäni tilastoasiantuntijaksi. Anna Kankaanpää, tilastoasiantuntija 6

7 Tammikuu KUUKAUSIKATSAUS Liikkuva koulu -ohjelma osallistui valtakunnallisille opetusalan Educa-messuille Helsingin Messukeskuksessa omalla osastollaan. Liikkuva koulu -ohjelman uudet nettisivut avattiin. Liikkuvan koulun mittausryhmä teki tammi huhtikuun aikana tarkennetun seurannan mittauksia yhdeksässä koulussa. Helmikuu Jouni Kallion väitöskirja Motor unit activation and spinal excitability in young and elderly males during isometric and dynamic muscle actions tarkastettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa 9.2. Maaliskuu KKI-Päivät järjestettiin Turussa Tapahtumaan osallistui noin 250 ihmistä. Huhtikuu Valtakunnallinen Liikkuva koulu -seminaari järjestettiin Mikkelissä. Seminaarin teemana oli Yhteistyön mahdollisuudet. Seminaarissa oli mukana 175 henkilöä. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus -raportti julkaistiin Liikkuva koulu -seminaarin yhteydessä. Tutkimusraportti perustuu ohjelman pilottivaiheen tutkimustuloksiin. Myös Viihtyvyyttä ja työrauhaa Koulun henkilökunnan kokemukset ja näkemykset liikunnallisen toimintakulttuurin edistämisestä koulussa -tutkimusraportti julkaistiin. KKI-ohjelman SuomiMies seikkailee -rekkakiertue kiersi huhti kesäkuussa 36 paikkakunnalla ympäri maata. KKI-ohjelma oli mukana näytteilleasettajana Apteekkaripäivillä Toukokuu Liikkuva koulu -ohjelman Matkalla kouluun -raportti julkaistiin. Raportissa kuvataan, miten koulumatkoja kuljetaan ja mitkä asiat vaikuttavat kulkemistapoihin. KKI-ohjelma oli näytteilleasettajana TER- VE SOS-messuilla. Kesäkuu Koko henkilökunnan LIKES-seminaariin Hankasalmella osallistui 40 työntekijää. Kati Kauravaaran liikuntasosiologian väitöskirja Mitä sitten, jos ei liikuta? Etnografinen tutkimus nuorista miehistä tarkastettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Metalli Liikkuu -hankkeen ( ) loppuraportti. Työyhteisöliikunnan edistäminen alueellisena yhteistyönä -raportti julkaistiin. Heinäkuu Lomakuukausi Elokuu Kunnossa kaiken ikää -ohjelman Kunnon laiva -risteily järjestettiin yhdeksännen kerran. Mukana oli noin 1300 osallistujaa. Sirkku Majori, toimistosihteeri Toimiston uumenissa tehdään muutakin kuin normi toimistotöitä. Arkisilla asioilla pidämme osaltamme huolta myös muiden viihtyvyydestä työpaikalla. Materiaalitilausten hoitaminen vie ison osan työajastani. Työ on välillä fyysisesti vaativaa ja laatikoiden nostelu käy kuntoilusta. Kun raskas postikärry juuttuu pihalla lumisohjoon, yritän ajatella asian positiivista puolta, kunnon kohenemista. En täysin onnistu. Takaa kuuluu ääni - tarvitsetko apua? Jos jostakin työssä tulee todella iloiseksi, niin ainakin mahtavista työkavereista. 7

8 Liikkuva koulu -mittausryhmä kiersi syyslukukauden aikana tekemässä seurantamittauksia samoissa yhdeksässä koulussa kuin keväällä. Lutakkoon Innova 4 -rakennukseen. KKI-ohjelma oli näytteilleasettajana NuoriLääkäriPäivillä. Syyskuu 25. Liikkuva koulu -ohjelmalla oli osasto Pro Rexi tapahtumassa Hämeenlinnassa Syyskuussa KKI-ohjelma oli näytteilleasettajana Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan -seminaarissa, Terveysliikuntapäivillä ja Kunta etsii lääkäriä -tapahtumassa. Marraskuu Vuoden toinen LIKESin sisäinen seminaari järjestettiin Järvilinnassa Laukaassa Paikalla oli 40 LIKESläistä. Liikkuva koulu -ohjelma oli näytteilleasettajana Kouluterveyspäivillä Espoossa. LIKES järjesti yhdessä muiden liikuntalääketieteen keskusten ja Liikuntatieteellisen Seuran kanssa liikuntalääketieteen päivät Helsingissä LINETin tutkimusraportti Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja. Liikunnan harrastaminen ja vapaaehtoistyö urheiluseuroissa julkaistiin LIKESin omassa julkaisusarjassa. KKI-ohjelma oli näytteilleasettajana Apuvälinemessuilla. Liikkuvan koulun ja Veikkauksen järjestämän videokilpailun voittajaksi äänestettiin Juvanpuiston koulu Espoosta. Joulukuu Lokakuu KKI-ohjelma oli näytteilleasettajana Ikäihmisten liikunnan foorumilla. Liikkuva koulu -seminaari järjestettiin Helsingissä Hotelli Strandissa Seminaarin aiheena oli Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä. Seminaarissa oli 140 osallistujaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos myönsi Kansanterveyspalkinnon 2013 LIKES-tutkimuskeskukselle, Opetushallitukselle ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliselle tiedekunnalla Liikkuva koulu -ohjelmasta ja Move! -fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmästä KKI-ohjelma järjesti yhteistyössä UKK-instituutin kanssa kansainvälisen terveysliikuntaverkoston HEPA Europe Networkin konferenssin ja vuosikokouksen Helsingissä. LIKESin erikoistutkija Esa Rovio menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen KKI-toimisto muutti uusiin tiloihin Jyväskylän KKI-ohjelman ja UKK-instituutin järjestämä HEPA-kongressi keräsi 230 osallistujaa 25 eri maasta Helsinkiin lokakuussa. 8

9 TUTKIMUSOSASTO LIKESin tutkimus tuottaa tietoa lasten, nuorten ja nuorten keski-ikäisten liikunnan edistämisen tueksi. Erityisesti kohderyhmänä ovat vähän liikkuvat. Tutkimuksissa selvitetään liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä, liikuntainterventioiden vaikutuksia eri ryhmissä ja liikunnan vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin elämänkulun eri vaiheissa. Näihin liittyen arvioidaan myös eri väestöryhmien fyysisen aktiivisuuden tilaa objektiivisin mittauksin ja selvitetään mittausmenetelmien luotettavuutta. Tutkimusten kohteena ovat pääasiassa lapset, nuoret, nuoret työikäiset ja nuoret keski-ikäiset. Erityisesti kohderyhmänä ovat vähän liikkuvat. Painopiste on lasten ja nuorten tutkimuksissa. Liikuntaepidemiologiset tutkimukset tuottavat tietoa liikuntaan vaikuttavista tekijöistä ja liikunnan vaikutuksista elämänkulun eri vaiheissa. Tätä tietoa voidaan hyödyntää liikunnan edistämisessä toimien kohdentamiseksi. Liikuntaepidemiologissa tutkimuksissa painopiste on suomalaisissa laajoissa pitkittäistutkimuksissa (LASERI ja Pohjois-Suomen syntymäkohorttien 1986 ja 1966 seurantatutkimukset), joissa osallistutaan liikuntatutkimusten koordinointiin ja toteuttamiseen. Interventiotutkimuksissa selvitetään, miten liikunnan edistämiseen tähtäävät ohjelmat toimivat erilaisissa ympäristöissä ja kohderyhmissä. Interventiotutkimuksista tärkeimmät ovat Liikkuva koulu -ohjelmaan ja Liikuntakynnyksen yli -hankkeeseen liittyvät tutkimukset. Liikunnan biologisia vaikutusmekanismeja selvittävissä tutkimuksissa pureudutaan kysymykseen miksi ja miten liikunta vaikuttaa ihmisen elimistössä. Liikunnan tiedetään vaikuttavan myönteisesti terveyteen, mutta usein vaikutusmekanismit ovat vielä selvittämättä. Tärkeimpänä tutkimushankkeena tätä aluetta edustaa Liikunta lihaksen aineenvaihdunnan säätelyssä -tutkimus. LIKES osallistuu myös muiden tutkimuskeskusten ja yliopistojen johtamiin kansallisen liikuntatutkimuksen kannalta merkittäviin tutkimushankkeisiin tarjoamalla asiantuntemuksensa käyttöön. Tutkimuslinjat 1. Liikunta-aktiivisuuteen vaikuttaminen Selvitetään, mitkä tekijät vaikuttavat fyysiseen aktiivisuuteen elämänkulun eri vaiheissa ja miten voitaisiin parhaalla tavalla edistää fyysistä aktiivisuutta ja vähentää fyysistä passiivisuutta eri-ikäisten vähän liikkuvien keskuudessa. Kehitetään toimintamalleja ja käytäntöjä liikunnan edistämiseksi ja passiivisuuden purkamiseksi ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta. Lisäksi tuotoksena syntyy tietoa eri väestöryhmien ja erityisesti lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden tilasta objektiivisin mittausmenetelmin. Tutkimushankkeissa kehitetään ja otetaan käyttöön eri-ikäisille parhaiten soveltuvia fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmiä tutkimuksissa ja liikunnan edistämishankkeissa sekä arvioidaan fyysisen aktiivisuuden itseraportointiin ja objektiivisiin mittauksiin perustuvien menetelmien soveltuvuutta ja validiteettia. 2. Liikunnan vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin Selvitetään erilaisen liikunnan ja liikkumattomuuden (istuminen) vaikutuksia toimintakykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin elämänkulun eri vaiheissa. Fyysistä aktiivisuutta pyritään tutkimushankkeissa mittaamaan objektiivisesti. Tutkimuslinja tuottaa tietoa ja perusteluja liikunnan edistämistyön tueksi. Lisäksi selvitetään liikunnan biologisia vaikutusmekanismeja. Tutkimusyhteistyö Laaja-alainen ja toimiva yhteistyö yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa on yksi LIKESin tutkimustoiminnnan vahvuuksista. Tärkeimpiä kansallisia yhteis- 9

10 työkumppaneita ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, Jyväskylän yliopiston eri laitokset (liikuntatieteet, terveystiede, liikuntabiologia, psykologia ja taloustiede), Turun yliopisto (historia ja lääketiede), Helsingin yliopisto (psykologia), Oulun yliopisto (terveystiede ja lääketiede), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, UKK-instituutti, Opetushallitus, liikuntalääketieteen keskukset ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU. Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheeseen liittyvässä tutkimuksessa luotiin opinnäytetöiden ohjaajien verkosto yhteistyössä neljän eri yliopiston kesken. Tätä toimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen. LIKESin tutkimusta luonnehtii monitieteisyys, johon on vahvat perinteet. Tieteenaloista ovat edustettuina sosiologia, psykologia, liikuntatiede, fysiologia, liikuntalääketiede, liikuntaepidemiologia, kasvatustiede, taloustiede ja historia. Tutkimushankkeissa pyritään kriittiseen kansalliseen ja kansainväliseen kokoonpanoon monialaisten uusien innovatiivisten lähestymistapojen varmistamiseksi. Tärkeimmät tutkimushankkeet Liikuntakynnyksen yli: vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana Viestintää vähän liikkuvien liikuttamiseksi Fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat biologiset ja psykososiaaliset tekijät elämänkulun eri vaiheissa Liikunta, oppiminen ja koulutus elämänkulun eri vaiheissa Liikunta elämänkaaren eri vaiheissa ja työurat Liikunta ja oppilaiden sosiaaliset suhteet koulussa Liikunta lihaksen aineenvaihdunnan säätelyssä Urheilujohtajien narrativiit Tärkeimmät yhteistyöhankkeet TELS Terveyttä edistävä liikuntaseura käytäntöä palveleva tutkimus urheiluseuran terveyden edistämisaktiivisuudesta sekä seuratoimintaan osallistuvan nuoren terveystottumuksista ja terveydestä / Jyväskylän yliopisto, UKK-instituutti ja liikuntalääketieteen keskukset NFBC Northern Finland Birth Cohort 1966 and 1986 studies. Pohjois-Suomen syntymäkohorttien 1966 ja 1986 seurantatutkimukset / Oulun yliopisto LASERI Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimus / Turun yliopisto ja Turun sydäntutkimuskeskus ESTER Ennenaikainen syntymä, raskaus ja lapsen terveys aikuisiässä / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Oulun yliopisto Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimus / Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Cyri Alle kouluikäisten lasten fyysinen aktiivisuus ja siihen vaikuttavat tekijät / Jyväskylän yliopisto LIKESin tutkimushenkilökunta Tammelin Tuija, tutkimusjohtaja Haapala Henna, tutkija Hakonen Harto, tilastoasiantuntija Inkinen Virpi, tutkimuskoordinaattori Jaako Jaana, tutkija Kallio Jouni, tutkimuskoordinaattori Kangasniemi Anu, tutkija Kankaanpää Anna, tilastoasiantuntija Kantomaa Marko, tutkija Kauravaara Kati, tutkija Kulmala Janne, mittauskoordinaattori Kämppi Katariina, tutkija Laakso Nina, tutkija Lehti Maarit, tutkija Rantala Maria, tutkija Rovio Esa, erikoistutkija ( 9.12.) Saaranen-Kauppinen Anita, erikoistutkija Selänne Harri, ylilääkäri Siekkinen Kirsti, tutkimuskoordinaattori Syväoja Heidi, tutkija Valtonen Maarit, erikoistuva lääkäri Yang Xiaolin, tutkija Uudet tutkimussuunnitelmat Vuoden 2013 aikana laadittiin suunnitelma monitieteiselle tutkimukselle, jonka tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, miten liikunta voi edistää oppimisen kognitiivisia edellytyksiä elämän eri vaiheissa. Suomen Akatemia myönsi AFIS-hankkeelle rahoituksen vuosille 10

11 osana Tulevaisuuden oppiminen -tutkimusohjelmaa (TULOS). Lisäksi vuoden 2013 aikana laadittiin tutkimussuunnitelma Liikkuva koulu -ohjelmaan liittyvästä tutkimuksesta sekä kaksi uutta väitöskirjaan tähtäävää tutkimussuunnitelmaa. Fyysisen aktiivisuuden ja kunnon vaikutukset oppimisen kognitiivisiin edellytyksiin (AFIS Active, fit and smart), Tuija Tammelin. Fyysisen aktiivisuuden ja kunnon muutoksiin vaikuttavat tekijät murrosiässä Liikkuva koulu -ohjelman seurantatutkimus, Tuija Tammelin. Nuoret aktiivisiksi osallistujiksi? Liikunnallisemman koulupäivän edellytykset oppilaan näkökulmasta, Katja Rajala. Liikunnan kansalaistoiminnan muuttuvat rakenteet ja eetokset, Kati Lehtonen. Mitä sitten, jos ei liikuta? Etnografinen tutkimus nuorista miehistä Kati Kauravaaran liikuntasosiologian väitöskirja Mitä sitten, jos ei liikuta? Etnografinen tutkimus nuorista miehistä tarkastettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin vähäisen liikkumisen ilmiötä nuorten miesten arjessa ja elämäntavassa. Tutkimusaineisto kerättiin vuoden kestäneen intensiivisen kenttätyön aikana lukuvuonna pääosin osallistuvan havainnoinnin ja haastattelujen keinoin. Tutkimuksen informantit olivat pääkaupunkiseudulla sijaitsevan ammattioppilaitoksen kone- ja metallialan kolmannen vuosikurssin opiskelijoita. Tutkimuksen keskiössä on kuusi pääinformanttia, jotka osallistuivat tutkimukseen muun muassa antamalla haastatella itseään ja ottamalla valokuvia arjestaan. Tutkimuksen tavoitteena ei ollut arvottaa tai muuttaa tutkittavien elämäntapaa ja tottumuksia, vaan ymmärtää arkielämän valintoja heidän omista lähtökohdistaan käsin. Väitöskirjan tulosten perusteella vähän liikkuvien nuorten ammattikoululaismiesten arkeen ei kuulu fyysinen arkiaktiivisuus, saati liikunnalliset harrastukset. Nuoren miehen valintoja ohjaa viisi elämän suolaa: hetkessä eläminen, kiireettömyys, vapaa-ajan runsaus, mahdollisimman vähällä pääseminen ja kaverit. Elämän suolat tekevät elämästä mielekästä. Siksi nuori mies pitää tiukasti kiinni tavoitteistaan: arjen valintojen on edistettävä elämän suolojen toteutumista ainakaan ne eivät saa estää sitä. Kati Kauravaaran (oik.) väitöskirja tarkistettiin Jyväskylässä Vastaväittäjänä (vas.) toimi professori Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena (kesk.) professori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopistosta. 11

12 Lähiympäristö tukee vähäistä liikkumista Vähäinen liikkuminen ei ole kuitenkaan kiinni pelkästään yksilön tahdosta. Nuoren miehen sosiaalinen ympäristö asettaa yksilön vapautta ja pyrkimyksiä rajoittavia pakkoja ja välttämättömyyksiä, mutta yhtä hyvin myös mahdollistavia ja kannustavia tekijöitä. Näiden kehysten puitteissa nuoren miehen on mahdollista tai pakko toimia, haluaa hän sitä tai ei. Kun liikkuminen ei ole arvostettu valinta yhteisössä, on helppoa ja itsestään selvää liikkua vähän. Nuoren miehen lapsuudenkodissa ei erityisemmin kannustettu liikkumiseen, eikä liikkuminen kuulu hänen kaveripiirinsä perinteisiin ja normeihin. Ammattikouluympäristö osoittautui ennemminkin vähäistä liikkumista kuin liikuntaa tukevaksi ympäristöksi. Siten nuoren miehen on turvallista ja helppoa olla harrastamatta liikuntaa, jolloin hän mukautuu yhteisöönsä eikä joudu sietämään naljailua tai joukon ulkopuolelle sulkemista. Tutkimuksessa vähäinen liikkuminen näyttäytyy vähän liikkuvan omista lähtökohdista tarkasteltuna mielekkäänä ja omaa hyvää elämää tukevana valintana ja valituksi tulleena itsestäänselvyytenä. Vaikka vähäisellä liikkumisella on kiistattomat haitalliset ja liikkumisella myönteiset vaikutuksensa terveyteen, tutkimus osoittaa, että terveyden viitekehys on liian kapea näkökulma vähäisen liikkumisen ilmiön ymmärtämiseksi kaikessa monimuotoisuudessaan. Tutkimuksessa terveys ei systemaattisesti ohjannut tai jäsentänyt vähän liikkuvan valintoja eikä vähäinen liikkuminen siten ollut hänen kohdallaan terveyteen liittyvä valinta. Väitöstutkimus lisää ymmärrystä vähäisestä liikkumisesta yhden kohderyhmän näkökulmasta sekä antaa kannustusta, eväitä ja työkaluja yleensäkin vähän liikkuvien näkökulman etsimiseen ja löytämiseen. Vastaavat tutkija: Kati Kauravaara Yhteistyö: Jyväskylän yliopisto Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö Väitöskirja: Mitä sitten, jos ei liikuta? Etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 276. Jyväskylä 2013, LIKES. Viestintää vähän liikkuvien liikuttamiseksi? Suomalaiset liikuntakampanjamateriaalit vuosina Väitöskirjatutkimuksessa (Turun yliopisto, Suomen historia) tutkitaan kuntoliikuntajärjestöjen kampanjamateriaalien sisältöjä vuosilta Liikuntakampanjoita on vuosikymmenten kuluessa pidetty satoja, mutta edelleen merkittävä osa väestöstä liikkuu liian vähän. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt suurelta osin kampanjoiden vaikutusten arviointiin. Vähän on kuitenkin pohdittu sitä, minkälaista liikuttajien oma toiminta on ollut suhteessa niihin, joita on koetettu liikuttaa. Tässä tutkimuksessa huomio kohdistetaankin viestien sisältöihin ja siihen, millä ihmisiin on yritetty vaikuttaa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää: 1) Minkälaista (mieli)kuvaa suomalaiset kuntoliikuntajärjestöt ovat luoneet itsestään, liikkumisesta, liikunnasta ja toisaalta vähän liikkuvista, liikkumattomuudesta sekä sen mahdollisista aiheuttajista kampanjamateriaaleissaan vuosina ? 2) Minkälaisia muutoksia, murroksia, jatkuvuuksia ja periodeja liikuntakampanjamateriaaleissa esiintyy vuosien välisenä aikana ja minkälaisia yhteyksiä näillä on ympäröivään yhteiskuntaan (liikunta- ja terveyspolitiikka, mainonta, talous, aatteet, arvot, asenteet)? 3) Miten vähän liikkuvat ja heidän arkitodellisuutensa on huomioitu kampanjamateriaalien sisällöissä? Tutkimusaineisto koostuu noin 700 julisteesta ja 200 kuntokortista. Liikuntavalistuksen menneisyyteen ja nykyisyyteen pureudutaan semiotiikan ja kuvatutkimuksen metodein. Semiotiikka tutkii merkkien, sanojen ja kuvien luomia merkityksiä ja merkkijärjestelmiä. Tutkimuksessa kuvaa tutkitaan kolmessa eri tasossa: A) kuva sellaisenaan eli sen sisältämät merkit, rakenne, muoto, ja sisältö B) kuvan muodostamat assosiaatiot, jotka syntyvät kulttuurin ja asiayhteyden muodostamina 12

13 C) kuvastosta esiin nousevat myytit eli itsestäänselvyyksinä pidetyt ikuiset totuudet. Kun tutkimuksen tulokset liikuntakampanjamateriaalien sisällöistä yhdistetään vähitellen lisääntyvään tietoomme vähän liikkuvien arjesta ja asenteista voidaan perustellusti arvioida sitä, kuinka tarkoituksenmukaisia ovat ne liikuntakampanjoiden keinot ja sisällöt, joilla vähän liikkuvia on motivoitu ja motivoidaan liikkumaan. Vuoden 2013 aikana etsin, valokuvasin ja luetteloin noin 90 % lopullisesta tutkimusaineistosta. Suurin osa materiaalista löytyi Suomen urheiluarkiston ja -museon kätköistä mutta myös Turun yliopiston vapaakappalearkistosta sain hyvän saaliin. Aineiston kokoaminen on ollut varsin työlästä, sillä olen seulonut sen satojen asiakirjakoteloiden seasta ja tuhansia julisteita käsittävistä pienpainatekokoelmista. Työtä ei ole helpottanut se, että arkistot ovat olleet osin järjestämättömiä. Asiakirjamateriaalin seulominen on laajentanut ja syventänyt ymmärrystä suomalaisista kuntoliikuntajärjestöistä, mikä on hyödyttänyt historiallisen kokonaiskuvan luomisessa, kertoo Rantala tutkimuksensa ensimmäisestä vuodesta. Vastaava tutkija: Maria Rantala Yhteistyötahot: Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Turun yliopisto, viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Rahoitus vuonna 2013: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kulttuurirahasto ja Juho Vainion Säätiö Liikunta ja työurat Väitöskirjatutkimuksessa (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, kansantaloustiede) tarkastellaan liikunnan vaikutuksia työelämässä suoriutumiseen ja työmarkkina-asemaan. Tavoitteena on selvittää, onko lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden liikunta-aktiivisuudella ja liikkumattomuudella vaikutusta työuriin. Tavoitteena on: 1. arvioida, onko sosioekonomisella asemalla vaikutusta liikuntaan osallistumiseen. 2. tarkastella, onko lapsuuden liikunta-aktiivisuudella vaikutusta koulutusvalintoihin. 3. tutkia, miten elämänkaaren eri vaiheissa harrastettu liikunta on yhteydessä työelämässä suoriutumiseen ja työmarkkina-asemaan: työn tuottavuuteen, sairauspoissaoloihin, työkyvyttömyyteen ja ennenaikaiseen eläköitymiseen. 4. arvioida, onko itseraportoidulla ja objektiivisesti mitatulla liikunnalla ja liikkumattomalla ajalla vaikutusta työurien pituuteen. 5. määrittää kohtien 1 4 perusteella liikunta-aktiivisuuden ja liikkumattomuuden kokonaistaloudellisia vaikutuksia, kustannuksia ja hyötyjä. Tutkimuksessa käytetään kahta tutkimusaineistoa: LASERI Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimusta sekä Tilastokeskuksen Yhdistetty työntekijä työnantaja -aineistoa (FLEED). Vuoden 2013 aikana suoritin kansantaloustieteen jatko-opintoja (KAVA-opinnot) Helsingissä. Matkustin viikoittain Jyväskylän ja Helsingin väliä. Vuosi oli haastava, mutta vahvisti menetelmällistä osaamistani, josta on paljon hyötyä jatkossa. Varsinaisen tutkimustyön aloitin syksyllä 2013 ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta. Tutkimuksessa selvitin sosioekonomisen aseman yhteyksiä sekä itseraportoituun että objektiivisesti mitattuun liikuntaan aikuisilla. Tulosten mukaan mm. tulot ja koulutus ovat yhteydessä liikuntaan. Tuloksissa on eroa riippuen siitä, onko liikuntamuuttuja itseraportoitu vai objektiivisesti mitattu. Eroa on myös miesten ja naisten välillä. Seuraavaksi käännän tarkastelukulman toisinpäin ja selvitän, onko elämänkaaren eri vaiheissa harrastettu liikunta yhteydessä 13

14 työuriin, kertoo Jaako vuodesta Vastaava tutkija: Jaana Jaako LIKESin muu henkilöstö: Tuija Tammelin, Xiaolin Yang Yhteistyötahot: LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Turun yliopiston sydäntutkimuskeskus Rahoitus vuonna 2013: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Juho Vainion Säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö (KAVA-opinnot) Post doc -tutkimus- ja opintojakso Oregon Health & Science Universityssa Maarit Valtonen, LT, toimi vierailevana tutkijana Oregon Health & Science Universityn (OHSU) liikuntalääketieteen ja terveyden edistämisen yksikössä vuosien aikana. Hän toimi NIH:n rahoittamassa SHIELD-interventiotutkimuksessa, jossa samassa vuorossa toimivat poliisit muodostivat joukkueita, kävivät ryhmässä läpi elämäntapaohjelman ja kilpailivat toisten joukkueiden kanssa tavoitteiden saavuttamisesta. Maarit Valtonen tutkii ohjelman kustannusvaikuttavuutta eli ohjelman vaikutusta poliisien sairauspoissaoloihin sekä työtapaturmien esiintyvyyteen ja kustannuksiin. Lisäksi hän perehtyi terveydenhuollon vaikuttavuustutkimukseen myös laajemmin. Maarit Valtonen suorittaa OHSU:n kliinisen tutkimuksen maisteriohjelmaa, joka paneutuu terveydenhuollon tutkimuksen laadun ja Dr Kerry Kuehl, professori Diane Elliot, LT Maarit Valtonen, professori Linn Goldberg ja Dr Esther Moe Oregonissa keväällä hoidon vaikuttavuuden arviointiin. Hän suoritti NIH:n rahoittaman Comparative Effectiveness Research -koulutuksen ja tekee OH- SU:n Evidence Based Practice Centerin kanssa vaikuttavuuskatsausta liikunnan hyödyistä ja haitoista verenpainepotilaiden hoidossa. Lisäksi Valtonen perehtyy Bayerilaiseen päätöksentekoanalyysiin, jolla hän rakentaa mallia liikunnan vaikutuksista terveydenhuollon kustannuksiin. Oregon opetti minulle paljon työstä, ihmisistä ja elämästä. Kansanterveyden ongelmat ovat suuressa maassa ja hankalassa poliittisessa ympäristössä hyvin monimutkaisia. Oli kuitenkin vaikuttavaa nähdä, miten paljon hyvällä vuorovaikutuksella ja innostavalla asenteella saadaan aikaan pienemmissä yhteisöissä, kertoo Valtonen kokemuksestaan. Suurin osa peruspäivästäni työhuoneella on ajatustyötä kirjojen ja tietokoneen ääressä. Toimintavuoden aikana siirryin tutkijan työstäni erikoissuunnittelijan työhön, jossa kirjoitan tekstejä, valmistelen luentoja, suunnittelen, kehittelen, ratkon. Tavalla tai toisella tekemiseni liippaa edelleen tutkimustakin joko omasta väitöskirjatutkimuksesta kirjoittamisen tai puhumisen, tutkimustiedon yleistajuistamisen, uusien tutkimusviritelmien, liikuntatutkimuksen seuraamisen ja hyödyntämisen tai vaikkapa tutkijan työn kehittämisen muodossa. Yksinäisen etätyön tärkeä vastapaino ovat yhteistyöhankkeet työkavereiden, kollegojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Kati Kauravaara, tutkija 14

15 Keitä ne oikein ovat, ne vähän liikkuvat? Elettiin kevättä LIKESin johtaja Eino Havas oli pohtinut muutaman kollegansa kanssa kiivaasti vähän liikkuvien problematiikkaa. Kun yritetään liikuttaa vähän liikkuvia, olisi relevanttia tietää, keistä oikeastaan puhutaan ja ketkä näin ollen ovat liikunnan edistämispyrkimysten kohderyhmää. Asiat lähtivät konkreettisesti liikkeelle, kun syntyi oivallus siitä, että laajasta suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -kyselyaineistosta (AVTK, THL) voisi saada vastauksia vähäisen liikunnan tutkimus- ja kehittämistyön kannalta oleelliseen kysymykseen. Keväällä 2008 taloon tuli myös tilastollisen tutkimuksen osaajia, Anna Kankaanpää ja Harto Hakonen, joilta määrällisen(kin) aineiston analysoiminen onnistuisi hyvin. Kesällä 2008 työnsä aloitti lisäksi Esa Rovio, joka oli kysellyt LIKESiltä töitä. Esa saikin heti ensi töikseen tehtävän tutkimussuunnitelman laatimisen vähäisestä liikkumisesta opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM). Rahaa ei vielä ensi yrittämällä tullut, mutta prosessi kuitenkin käynnistyi. Esa otti päävastuun vähän liikkuvien selvittämisestä ja innostui siitä, kuinka erityyppisiä aikuisryhmiä AVTK-aineistosta löytyi. AVTK-aineistosta laadituille ryhmittelyille löytyi myös kuvittaja, joka muutti ryhmiä luonnehtivat tiedot karikatyyrisiksi piirroksiksi. Sanoma vähän liikkuvista ryhmistä levisi erilaisten esitysten ja julkaisujen kautta. Ryhmittelyiden myötä alkoivat jatkokehittelyt. Esaa kiinnosti etenkin se, kuinka vähän liikkuvista voitaisiin saada syvempää tietoa ja näin ollen keitä-kysymykselle jatkokysymyksiä, kuten miksi vähän liikkuvat ovat vähän liikkuvia kuinka vähäisen liikkumisen ilmiö on erilaisilla ryhmillä rakentunut ja millaiset asiat siihen liittyvät. Kiinnostus ihmisten arkeen ja elämäntapaan voimistui sosiaalipsykologisesti suuntautuneen, ryhmäilmiötutkijaksi itsensä profiloineen Esan luotsaamana. Teeman ympärille alkoi löytyä myös muita samankaltaisia intressejä jakavia: liikuntasosiologi Kati Kauravaara tarttui ammattikoululaismiesten vähäiseen liikuntaan miesten oman kulttuurin näkökulmasta, psykologi Anu Kangasniemeä puolestaan kiinnosti yksilön arvojen merkitys arjen käyttäytymiselle ja näin myös liikkumiselle. Syksyllä 2009 jätettiin uusi rahoitushakemus, johon sisältyivät Katin ja Anun väitöskirjakokonaisuudet. Hakemus sai myönteisen päätöksen ja Liikuntakynnyksen yli vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana -tutkimushanke ( ) käynnistyi. Esa otti erilaisista vähän liikkuvista tutkimuskohteekseen etenkin perheenäidit ja -isät ja rekrytoi hankkeeseen useita pro gradu -tutkielmien tekijöitä niin liikunta- kuin yhteiskuntatieteistä. Esa keskusteli säännöllisesti useiden tutkijoiden kanssa, ja yksi näistä oli Anita Saaranen-Kauppinen. Anita siirtyi LIKESille syksyllä 2012 tukemaan tutkimushankkeen Esan osuuksien loppuvaiheita. Hän ryhtyi työskentelemään myös tutkimushankkeen havaintojen pohjalta synnytetyssä Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle -kehittämisprojektissa (RAY, ). Kati väitteli kesällä 2013, ja Anu jatkaa omaa tutkimusprosessiaan. Verkostoituvien vertaisäitien lisäksi Liikuntakynnyksen yli -hankkeesta on tähän mennessä ponnistanut kaksi muuta hanketta: tutkimustiedon koostamiseen ja levittämiseen keskittynyt Liikuntakynnyksen yli tutkimustiedosta käytännön kehittämistyöhön (OKM, 2013), josta Esa ja Anita vastasivat, sekä Arvopohjainen ohjausmalli liikuntaneuvonnan työkaluksi -kehittämishanke (OKM, ), jota Anu ja Kati vievät asiantuntemuksellaan eteenpäin. (kts. aikajana s. 15.) Liikuntakynnyksen yli -tutkimushanke on ollut keskeinen suunnannäyttäjä ja tienraivaaja yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisesti orientoituneelle vähäisen liikunnan tutkimukselle. Anita Saaranen-Kauppinen 15

16 Kiitos Esa Niilo Olavi, Syksyllä 2001 luokseni tuli pitkä hymyilevä mies. Terve, minä olen Esa. Meidän pitäisi kuulemma laittaa tämä kirjoitus väitöskirjaksi. Olin saanut tehtäväksi toimittaa LIKESin sarjassa julkaistavat väitöskirjat. Laadullinen toimintatutkimus ei kuulunut liikuntafysiologian peruskoulutukseen eikä kokeellisen tutkimuksen tuomaan kokemukseenkaan: onneksi olin ollut mukana urheiluvalmennuksessa ja ymmärsin sentään Esan tutkimuksen miljöön. Parin kuukauden tiivis opiskelu synnytti molemminpuolisen luottamuksen, koska viitisen vuotta myöhemmin Esa erään taksin takapenkillä kertoi kaipaavansa LIKESille töihin. Kysyntä ja tarjonta kohtasivat kesällä 2008, kun Esa kiinnostui vähän liikkuvien ihmisten tutkimisesta. Vaikka Esa asettuikin perheineen Tampereelle, hän joukkuepelaajana kiinnittyi myös Jyväskylään. Yliopisto ja LIKES tarjosivat työyhteisön, kollegoita ja opiskelijoita ohjattavaksi. LIKESin pikkujouluista hän oli pois vasta, kun lopulliseksi osoittautunut vakava sairaus diagnosoitiin. Vuosien 2008 ja 2009 aikana Esan päässä jäsentyi näky Liikuntakynnyksen yli -tutkimushankkeesta. Kokonaisuus oli moniulotteinen; hanke piti sisällään Esalle vierasta tilastoaineiston analyysiä, toimintatutkimusintervention, satunnaistetun kontrolloidun intervention sekä etnografisen väitöskirjaprojektin, kymmeniä alempia opinnäytetöitä ja paljon viestintää tuloksista. OPM:n liikuntayksikön silloinen johtaja Timo Haukilahti totesi hankkeesta näin: LIKES sai vuodelle 2010 myös yhden opetusministeriön historian suurimmista avustuksista erikoistutkija Esa Rovion johtamaan hankkeeseen, jossa selvitetään vähäisen liikkumisen taustatekijöitä sekä tutkitaan, kuinka liikkumisen esteitä voidaan vähentää. Hankkeessa yhdistyy upeasti tutkimusaiheen ajankohtaisuus, yhteiskunnallinen relevanssi, monitieteisyys sekä verkostomainen toteuttamistapa. Näitä hankkeita liikuntatutkimus tarvitsee lisää. Esa katsoi asioita avarasti, usein yllättävistä näkökulmista. Hän loi laajan monitieteisen verkoston keskustelemaan ja jalostamaan havaintoja. Itse Esa altistui mielellään kritiikille, ja myös esitti sitä rohkeasti. Esan asennetta kuvaa hänen suhtautuminen sairauteensa; se oli myös tutkimusmatka itseen ja omiin tunteisiin, uusiin, odottamattomiin eikä aina ollenkaan miellyttäviin. Esimerkillistä rohkeutta, todellisen tutkijan toimintaa, jota me emme saa koskaan unohtaa. Ensimmäisten tulosten innoittamana Esa suunnitteli keväällä 2011 Verkostoituvat vertaisäidit -hankkeen (RAY ) testaamaan yhden vähän liikkuvan ihmisryhmän parista saatuja havaintoja ja soveltamaan niitä käytäntöön. Varsinaisen tutkimusprojektin ( ) päättyessä käynnistyi toimintatutkimuksen tulosten julkaisemiseen ja levittämiseen oma projektinsa (2013), ja vuotta myöhemmin toinen, interventiotutkimustulosten käytännön sovellushanke ( ). Tutkimus tuotti tietoa ja alkoi keskustella siitä (toivottavasti) hyötyvän ympäristönsä kanssa. Näkemiin ystävä, Eino TELI 2013 TELI IMPULSSI 26 IMPULSSI 28 VERTAISÄIDIT -HANKE IDEA JA AINEISTO RYHMITTELY LIIKUNTAKYNNYKSEN YLI -HANKE INTERVENTIO (Anu K.) ETNOGRAFIA (Kati K.) TOIMINTA (Esa) Kati Kauravaaran väitös Liikuntakynnyksen yli -hankkeen aikajana. 16

17 SEKTORITUTKIMUS LINET LASTEN JA NUORTEN ELÄMÄNTAVAN TUTKIMUSYK- SIKKÖ Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö on perustettu vuonna Yksikön pääpaino on sektoritutkimuksessa, ja se tekee tiiviisti yhteistyötä LIKESin tutkimusosaston sekä Liikkuva koulu -ohjelman kanssa. LINE- Tin tärkein yhteistyötaho ja päärahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö. Yksikköä on johtanut vuodesta 2003 alkaen YTT Kaarlo Laine. Vuosi 2013 on ollut vauhdikas LINET-tutkimusyksikön työntekijöille. Raportteja, esityksiä, muistioita ja julkaisuja on laadittu todella runsaasti. Yhteistyömuotoja on edelleen kehitetty ja luotu keskusteluyhteyksiä myös uusille tahoille, kertoo Laine. Jo aiemmin tavoitteena ollut kanssakäymisen tiivistäminen yhteistyön merkeissä on toteutunut, mikä näkyy runsaina matkapäivinä. Joustavuus ja ketteryys sekä innovatiivisuus on säilynyt ja kehittynyt ilahduttavalla tavalla! Yksikön keskeiset sektoritutkimus- ja kehittämishankkeet lasten ja nuorten elämäntapaan liittyen ovat saaneet rinnalleen myös uusia avauksia. Jyväskylän kaupungin kanssa on alkanut uusi kaupunginosahanke Huhtasuon kehittämiseksi. Erikoissuunnittelija Matti Hakamäki on tiiviisti mukana kehitystyössä. Tämä antaa odottaa mielenkiintoista jatkoa liikunnan ja hyvinvoinnin laajasta toteutuksesta, ja esimerkiksi talon sisällä KKI-ohjelman kanssa tehtävän yhteistyön osalta, kuvaa Laine. Liikunnan kansalaistoiminta eri muodoissaan, yhdessä liikuntajärjestökentän muutoksen kanssa on ollut toistuvasti myös valtakunnan julkisuudessa. Vakuuttavasta työstä on vastannut tutkija Kati Lehtonen. Tutkija Johanna Paukku on tuottanut hyvää materiaalia aluehallintovirastojen liikunnan paikallisista hankkeista mm. Liikkuva koulu -ohjelmalle. Lisäksi hän on ollut tiiviisti mukana toteuttamassa OKM:n Seuratoiminnan tuki -arviointia Kati Lehtosen kanssa. Tämä työ jatkuu myös kuluvana vuonna, kertoo Laine yksikön työntekijöiden tekemisistä vuodelta Muista yksikön työntekijöistä tutkija Katja Rajala on toiminut Liikkuva koulu -ohjelman seurannan koordinaattorina, ja hän on rakentanut omaa asiantuntijuuttaan lasten ja nuorten osallisuuden näkökulmasta. Tutkijat Hanna-Mari Maijala ja Emilia Fagerlund ovat olleet keskeisiä asiantuntijoita valtakunnallisissa selvitystehtävissä maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusasioissa. Maijala on kokoamassa tutkimustietoa kuntien maahanmuuttajille suunnatuista liikunnallisista kotouttamishankkeista. LINET-yksikön tutkimusyhteistyö on laajentunut koskemaan koko LIKES-tutkimuskeskusta ja LIKESin kehittämistoimintaa. Tästä yhtenä esimerkkinä mainittakoon lukuisat väitöskirjahankkeet, -ohjaukset ja opinnäytetyöryhmäjäsenyydet. Yksikön tutkija Nina Laakson väitöskirjaa urheilujohtajista voidaankin suurella mielenkiinnolla odottaa ilmestyväksi, kertoo Laine. Henkilöstö Kaarlo Laine, yksikönjohtaja Emilia Fagerlund, tutkija ( 30.6.) Matti Hakamäki, erikoissuunnittelija Nina Laakso, tutkija Kirsi Lallukka, tutkija (1.6. ) Kati Lehtonen, tutkija Hanna-Mari Maijala, tutkija Johanna Paukku, tutkija Katja Rajala, tutkija Salla Turpeinen, tutkija (perhevapaa ) Tärkeimmät sektoritutkimushankkeet Liikkuva koulu -ohjelman seuranta ja tutkimus Nuorten harrasteliikunnan kehittäminen Liikuntajärjestöjen toimialaselvitys 17

18 Lajiliittojen lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun kehittämishankkeiden arviointi Hakemusarviointi: Lasten ja nuorten liikunnan paikalliset kehittämishankkeet Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla Sektoritutkimukset Jyväskylän hyvinvointiohjelmaan liittyvä tutkimushanke Jyväskylän kaupunki toteuttaa Huhtasuolla kehittämisohjelmaa, jossa kaupungin eri sektoriviranomaiset sekä kansalaisjärjestöt ja muut toimijat kehittävät uusia yhteistyön, osallistamisen ja kuulemisen tapoja. LIKES osallistuu operaatioon kehittävän arvioinnin menetelmin sekä tuottaa ohjelman tarvitsemat tiedot erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnista. LIKESin tutkimus ja kaupungin hanke ovat osa hallitusohjelmaan kuuluvaa Asuinalueiden kehittämisohjelmaa. Sen koordinointi kuuluu ympäristöministeriölle ja toteutusvastuu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lle. Vastaava tutkija: Matti Hakamäki LIKESin muu henkilöstö 2013: Katariina Kämppi, Virpi Inkinen ja Kirsti Siekkinen Yhteistyökumppanit: Jyväskylän kaupunki Rahoittaja: Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut vuodesta 2013 seuratoiminnan kehittämistukea. LIKES-tutkimuskeskus toteuttaa kehittämistuen seurantaa ja arviointia. Seurannan tavoitteena on tuottaa jatkuvasti tietoa siitä, mihin seuratukea käytetään ja millaiset ovat sen vaikutukset. Lisäksi seurannan avulla saadaan tietoa liikunnan kansalaistoiminnan nykytilasta. LIKESin tehtävänä on myös arvioida seuratuen jakoprosessia eri tahojen näkökulmista. Yhtenä teemana selvityshankkeessa on harrastamisen hinta. Harrastuskustannusten hillitseminen on seuratuen päätavoitteita vuosina Seurannassa tuotetaan tietoa kaikista seuratukihankkeista erilaisten aineistojen, kuten seuratukihakemusten ja kyselyjen pohjalta. Lisäksi projektiin kuuluu erityinen seuranta, jossa on mukana 31 tukea saanutta urheiluseuraa. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä LIKESin tutkijat ovat yhdessä valinneet nämä seurat niin, että mukana on keskenään hyvin erilaisia hankkeita ympäri Suomea. Erityiseen seurantaan kuuluu teemahaastatteluja ja hankekäyntejä. Vuonna 2013 seurantaan kuului asiantuntijahaastattelut urheilujärjestöistä ja ministeriöstä, urheiluseurojen haastatteluja sekä hakemusarviointi. Raportti seuratuen haku- ja jakoprosessista ilmestyy keväällä Seuranta ja arviointi jatkuvat tiiviinä myös vuonna Vastaavat tutkijat: Kati Lehtonen ja Johanna Paukku LIKESin muu henkilöstö: Matti Hakamäki ja Kaarlo Laine Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö Seuratoiminnan kehittämistuen seuranta ja arviointi 18

19 Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja Sektoritutkimuksen tavoitteena oli tehdä yhteenveto tutkimuksista, joissa on käsitelty suomalaisten liikunnan harrastamisen määrää ja vapaaehtoistoimintaan osallistumista urheiluseuroissa. Ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, miten tutkimukset on tehty, ketkä ovat olleet kohderyhmänä, miten ja millaisilla kysymyksillä liikunnan harrastamista ja vapaaehtoistoimintaan osallistumista on kysytty ja onko näillä tekijöillä yhteyttä tutkimustuloksiin. Liikunnan kansalaistoiminnasta tehdyt tutkimukset ovat antaneet ristiriitaista tietoa liikunnan harrastamisen ja vapaaehtoistoiminnan määrästä urheiluseuroissa. Säännöllisin väliajoin seurattavia indikaattoreita paikallisen tason toiminnan kehittymisestä ei ole myöskään olemassa. Analyysin pohjalta esitettiin kehittämisehdotukset siitä, onko olemassa olevia, säännöllisesti toistettavia tutkimuksia tarpeellista kehittää, toteutetaanko kokonaan uusia tutkimushankkeita ko. tietotarpeiden selvittämiseksi ja kuinka seurantatietoa tulevaisuudessa tuotetaan. Vastaava tutkija: Kati Lehtonen LIKESin muu henkilöstö: Harto Hakonen Rahoitus: Opetusja kulttuuriministeriö Yhteistyökumppanit: Valtion liikuntaneuvosto Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja Liikunnan harrastaminen ja vapaaehtoistyö urheiluseuroissa Kati Lehtonen Harto Hakonen Julkaisut: Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja: Liikunnan harrastaminen ja vapaaehtoistyö urheiluseuroissa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 274. Basic information on civic activity in Finnish sports: Participation and volunteer work in sports clubs. (ei julkaisunumeroa.) Liikunnan harrastaminen ja vapaaehtoistyö urheiluseuroissa. Julkaisussa: Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:6. (s ) Katja Rajala, tutkija, LINET Olen viihtynyt LIKESin palveluksessa jo niin pitkään, että täytyy välillä tosissaan miettiä, mikä mahtoikaan olla se ensimmäinen vuosi. Olen omien työtehtävieni kautta kokenut LIKESin monipuolisuuden työpaikkana. Ensimmäiset vuodet menivät KKI-ohjelman tahdittamina. Reilun parin vuoden huilitauon jälkeen työtehtäväni vaihtuivat lasten ja nuorten liikkumiseen liittyvään tutkimukseen ja seurantaan. Liikkuva koulu -ohjelman käynnistyttyä olen keskittynyt lähes pelkästään ohjelman seurantaan liittyviin tehtäviin, joihin myös jatko-opintosuunnitelmani ovat hiljattain sotkeutuneet. Tällä hetkellä suurin mielenkiinnon kohde liittyy yläkouluikäisiin nuoriin, jopa siinä määrin, että kävin yhdessä pirkanmaalaisessa koulussa kasiluokkaa seuraamassa muutamien viikkojen ajan syksyllä

20 KUNNOSSA KAIKEN IKÄÄ (KKI) -OHJELMA Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma on valtakunnallinen, poikkihallinnollinen terveysliikunnan edistämisohjelma, jonka tavoitteena on auttaa suomalaista aikuisväestöä aloittamaan liikkuva ja liikunnallinen elämäntapa sekä luoda eri puolille Suomea helposti lähestyttäviä liikuntapalveluja. KKI-ohjelmaa rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö/raha-automaattiyhdistys. Ohjelmaa tukevat myös liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö sekä Metsähallitus. Ohjelman toteutuksesta vastaa LIKES. Vuoden 2013 aikana KKI-ohjelman toimintaa esiteltiin seuraaville ministereille: kulttuurija urheiluministeri Paavo Arhinmäki, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, peruspalveluministeri Susanna Huoviselle, työministeri Lauri Ihalaiselle ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle. KKI-ohjelma oli vuoden aikana mukana näytteilleasettajana Apteekkaripäivillä, TERVE SOS-messuilla, Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan -seminaarissa, Terveysliikuntapäivillä, Kunta etsii lääkäriä -tapahtumassa, NuoriLääkäriPäivillä, Apuvälinemessuilla ja Ikäihmisten liikunnan foorumilla. Hanketuki KKI-ohjelma voi myöntää taloudellista tukea paikallishankkeisiin, joissa hakijana on rekisteröity yhteisö. Tukea voidaan myöntää hankkeille, jotka aktivoivat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia aikuisia säännöllisen liikunnan pariin. Hanketuen myöntämisessä painopistealueina vuonna 2013 olivat fyysisesti huonokuntoisten miesten aktivoiminen liikunnan pariin, painonhallintaan liittyvät liikunta- ja ravitsemusmallit sekä työelämän työ- ja toimintakykyä edistävien mallien tukeminen. Vuoden 2013 hanketukea haki yhteensä 336 hakijaa kahdella eri hakukierroksella. Hakijoista 116 haki tukea ensimmäistä kertaa. Hanketukea myönnettiin 210 hankkeelle yhteensä euroa. Tästä summasta euroa kohdennettiin Liikunnan aluejärjestöille terveysliikunnan kehittäjän palkkauksen tukemiseen. Tukea saaneista hankkeista 50 sisälsi miehille suunnattua toimintaa, 25 oli työyhteisöhankkeita ja 49 urheiluseurahankkeita. Aikuisten terveyttä edistävän liikunnan avustusten hakujärjestelmä uudistettiin syksyllä 2013 hakukierroksen 1/2014 yhteydessä. Vuoden 2014 avustuksista alkaen opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää tuet valtakunnallisille ja alueellisille hankkeille, ELY-keskukset paikallisille kuntahankkeille ja KKI-ohjelma muille paikallisille hankkeille sekä Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikunnan toimialalle. Kehittämishankkeet KKI-ohjelma tukee myös laajempia hankekokonaisuuksia, nk. kehittämishankkeita, joissa pyritään luomaan pysyviä toimintamalleja sekä laajemmin hyödynnettäviä toimintaratkaisuja liian vähän liikkuvien aikuisten aktivoimiseksi KKI-tavoitteiden mukaisesti. KKI-ohjelman edustaja on aina mukana kehittämishankkeen toiminnan ohjauksessa. Vuonna 2013 oli yhteensä 24 kehittämishanketta, joita tuettiin eurolla. Uusia, vuonna 2013 alkaneita, kehittämishankkeita oli viisi: Etelä-Savon Liikunta ry:n Liikkuva Ammattiopisto! -hanke, Helsingin Polkupyöräilijät ry:n Hyvä työpaikka pyöräillä -hanke, Kuopion kaupungin MENOX liikuntaneuvonta -hanke, Oulun kaupungin Liikun ja liikutan -pilottihanke sekä Jyväskylän kaupungin Lähiliikunnan palveluketjujen kehittämishanke. Koulutustuki KKI-ohjelma myöntää taloudellista tukea vertaisohjaajien liikuntakoulutukseen. Koulutustukea voivat hakea rekisteröidyt yhteisöt, jois- 20

21 sa on toiminnassa tai suunnitteilla käynnistää vertaisohjattuja aikuisväestölle suunnattuja liikuntaryhmiä. Ryhmän osallistujat ovat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa ja syventää vertaisohjaajan taitoja ryhmän ohjaamisessa sekä omaehtoiseen liikuntaan tukemisessa. Vuonna 2013 koulutustukihakemuksia tuli yhteensä 73 kappaletta, joilla haettiin tukea yhteensä noin euroa. Tukea myönnettiin 57 hakijalle yhteensä noin euroa. Myönnetyt tukisummat vaihtelivat 30 euron ja euron välillä. Yleisimmin myönnetty tukisumma oli 60. Koulutustukea haettiin ahkerimmin Notkeutta niveliin -vertaisohjaajakoulutuksen sekä Kaiken maailman tuolijumppaa -ideapäiväkoulutukseen. Toimintakykyä työelämään Toimintakykyä työelämään vakiintui yhdeksi KKI-ohjelman toimintakokonaisuudeksi liikuntaneuvonnan ja SuomiMies seikkailee -toimintojen rinnalla. Työyhteisöjen liikuntaa ja terveyttä tukevat mallit olivat yhtenä painopistealueena KKI:n hanketukihaussa. Hanketuella kannustetaan työyhteisöjä huomioimaan liikunnan ja terveellisten elintapojen merkitys työhyvinvoinnille. Hankkeiden avulla KKI luo yhteistyössä työpaikan johdon/henkilöstöjohdon, työterveyshuollon ja liikunnan palveluntuottajien kanssa työyhteisöihin liikunnan palveluketjumalleja. Tavoitteena on liikunnan aseman vahvistaminen työyhteisöjen hyvinvointistrategioissa ja toimintakulttuurissa sekä osana työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa. Palveluketjumalleissa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat henkilöt tunnistetaan ja heidät ohjataan neuvonnan ja palveluiden pariin ja kohti fyysisesti aktiivisempaa ja terveellisempää elämäntapaa. Tavoitteena on edistää henkilöstön fyysistä aktiivisuutta työssä, työmatkoilla ja vapaa-ajalla ja näin tukea liikunnallisen elämäntavan muodostumista. KKI:n Toimintakykyä työelämään -toimenpiteet tukevat myös Työelämä hankkeen tavoitteita. Työelämä 2020-hanke perustuu vuonna 2012 valmistuneeseen työelämästrategiaan, joka on laadittu laajassa yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Strategian tavoite on työllisyysasteen, työelämän laadun, työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden parantaminen. Työelämä hanke kokoaa eri toimijoiden työelämän kehittämiseksi tekemää työtä yhteen, jotta työpaikat löytäisivät entistä helpommin tukea. Työelämä hankkeen toimijana KKI-ohjelma toteuttaa erityisesti neljää yhteistyölupausta: 1) Liikuntapalveluketjun kehittäminen työterveyshuollossa 2) Yhteistyö toimialaliittojen kanssa työyhteisöjen hyvinvointiohjelmien kehittämiseksi 3) Työmatkaliikunnan lisääminen 4) Liikunnan aluejärjestöjen rooli ELY-keskusten alueverkostojen työryhmissä Arkiliikunnan olosuhteet KKI-ohjelman tavoitteisiin kuuluu terveyttä edistävään liikuntaan kannustavien elinympäristöjen kehittäminen. KKI painottaa olosuhdetyössä poikkihallinnollisen yhteistyön merkitystä uusien innovaatioiden ja kehittämishankkeiden syntymisessä. Yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa KKI koordinoi TELI-olosuhderyhmää, jossa ovat edustettuina arki-, lähi- ja luontoliikunnan olosuhteiden edistämisessä vaikuttavat keskeiset ministeriöt ja ministeriöiden alaiset virastot; opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto sekä Metsähallitus. KKI-ohjelma on mukana valtakunnallisessa kävelyn ja pyöräillyn edistämisessä liikkumisen ohjauksen keinoin. KKI-ohjelma on jäsenenä liikenne- ja viestintäministeriön vetämässä Viisaan liikkumisen koordinaatioryhmässä, liikenne- ja viestintäministeriön alaisessa henkilöliikenteen neuvottelukunnan kävely- ja pyöräilyjaoksessa sekä Liikenneviraston Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelman seurantaryhmässä. KKI-ohjelma edistää arkiliikuntaa hanketuen avulla. Vuonna 2013 KKI-ohjelma julkaisi yhdessä Liikenneviraston ja Pyöräilykuntien verkoston 21

22 kanssa Maailman terveysjärjestö WHO:n, laatimasta kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellisen arvioinnin HEAT-työkalusta suomenkielisen oppaan edistämään työkalun käyttöä osana kuntien kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimia. Kunnissa opasta on hyödynnetty ja työkalua jatkokehitetty. HEAT-työkalua hyödyntäneiden kuntien asukasluku kattaa noin 25 prosenttia maamme väestöstä. Liikkujan Apteekki Liikkujan Apteekki on nyt Liikkujan Apteekki -konsepti, jossa mukana 90 apteekkia. Toiminta vakiintui vuoden 2013 aikana ja apteekit ovat entistä kiinnostuneempia toteuttamaan toimintaa. Erilaisia tapahtuma- ja teemapäiviä järjestettiin lähes kaikissa Liikkujan Apteekeissa. Yhteistyö paikallisten liikunta- ja terveystoimijoiden kanssa on lisääntynyt merkittävästi. Liikuntaneuvonta ja liikuntaneuvonnan koulutuskiertue KKI-ohjelma kehittää valtakunnallisesti liikuntaneuvontaa ja liikunnan puheeksi ottamista osana kuntien matalan kynnyksen liikuntapalveluketjua. Liikuntaneuvonnalla pyritään vahvistamaan liikkumattomuuden hoitopolkua ja liikunnan asemaa terveydenhuollossa. Työkaluina kehittämistyössä ovat kehittämisfoorumi, asiantuntijafoorumi, kehittämishankkeet, materiaalit ja koulutukset. KKI-ohjelma järjesti yhdessä Liikunnan aluejärjestöjen ja UKK-instituutin kanssa liikuntaneuvonnan koulutuskiertueen, jonka tavoitteena on vahvistaa liikuntaneuvonnan asemaa osana perusterveydenhuollon terveysneuvonnan palveluketjua. Lisäksi koulutuskiertueella pureuduttiin terveysliikunnan puheeksi ottamiseen, joka on tärkeä osa KKI-ohjelman liikuntaneuvontakokonaisuutta. Liikunnan puheeksi ottaminen lisää terveysliikunnan näkyvyyttä ihmisten arjessa ja pitää mielessä sen merkityksen hyvinvoinnille ja terveydelle. Koulutuspäivässä kuultiin asiantuntijaluentoja, kokemuksia onnistuneista liikuntaneuvontakäytännöistä sekä keskustellaan paikallisista jatkotoimenpiteistä. Koulutus järjestettiin syksyllä 2013 seitsemällä paikkakunnalla. Sama koulutus järjestetään keväällä 2014 seitsemällä muulla paikkakunnalla. KKI-Päivät KKI-Päivät järjestettiin Turussa Logomossa maaliskuuta. Puheenvuoroissa käsiteltiin muun muassa liikunnan roolia kuntauudistuksessa, henkilöstöliikunnan onnistuneita esimerkkejä, työterveyshuollon roolia liikunta-aktiivisuuden lisäämisessä sekä liikunnan brändäämistä. Iltajuhlaa vietettiin Turun kaupungin vieraana Turun linnassa. KKI-Päiville osallistui noin 250 henkilöä. Päivät järjestettiin yhteistyössä Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n sekä Turun kaupungin kanssa. SuomiMies seikkailee -kampanja SuomiMies seikkailee -kampanjassa vietettiin rekkakiertuevuotta. Huhti kesäkuussa rekkaan rakennettu kuntotestiasema vieraili 36 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Rekkakiertue vieraili tällä kertaa suurimmaksi osaksi paikkakunnilla, joilla tapahtumaa ei ollut aiemmin vielä järjestetty. Kiertue pysytteli viikon ajan samalla alueella. SuomiMies seikkailee -rekkakiertueilla on vuosien aikana testattu yli miestä. 22

23 Pekka Kataisen vetämät Sweat & Dance -tanssitunnit olivat suosittuja Kunnon Laivalla elokuussa Tapahtumien pääjärjestelyvastuussa olivat Liikunnan aluejärjestöt, jotka järjestivät tapahtumat yhdessä tapahtumapaikkakuntien kanssa. Rekkakiertue jatkuu vuonna 2014 seitsemällä muulla alueella. Vuoden aikana seurattiin SuomiMiehen blogihaasteen miesten elämäntapamuutoksia SuomiMiehen blogissa ja Kipinät-lehdessä. Kunnon Laiva Yhdeksäs Kunnon Laiva -koulutusristeily järjestettiin elokuussa päivänä Silja Serenadella Helsinki Tukholma Helsinki-välillä. Luennoissa käsiteltiin tunteiden säätelyä ja tunneosaamista työelämässä, näkökulman vaihtamisen taitoa ja liikuntaneuvontaa. Liikuntaohjelmassa tarjontaa oli monipuolisesti voimailusta tanssiin, joogaan, pilatekseen ja kehonhallintaan. Näyttelyosastolla oli mukana 25 näytteilleasettajaa. Iltojen tähtinä loistivat Irina ja Aki Louhela. Kunnon Laivalla oli mukana noin osallistujaa. 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe KKI-ohjelma järjesti yhteistyössä UKK-instituutin kanssa kansainvälisen terveysliikuntaverkoston HEPA Europe Networkin konferenssin ja vuosikokouksen lokakuuta Helsingissä Kalastajatorpalla. Konferenssin teemoina olivat liikkumattomuuden mittaaminen, passiivisuuden purkaminen, lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus, uusien tapojen kehittäminen terveysliikunnan edistämiseen sekä pyöräilyn ja kävelyn edistäminen. Tapahtuma keräsi yhteensä 230 osallistujaa 25 eri maasta. Kongressin teemoista istumisen vähentäminen ja koululiikunta keräsivät suomalaisen median huomioita yhteensä 42 mediaosuman verran ollen esillä kaikilla pääuutiskanavilla. Materiaalituotanto KKI-ohjelma julkaisee terveysliikuntaan liittyviä materiaaleja. Materiaalit käsittävät kunto-oppaita, ohjaajan oppaita, julisteita, kansioita, raportteja, esitteitä ja lehtiä. Vuonna 2013 painettiin erilaisia materiaaleja yhteensä kappaletta (sisältäen uusintapainokset) sekä viisi roll up -seinäkettä. Uusina materiaaleina julkaistiin Taukojumppa-opas, Kohti tasapainoa -herättelymateriaali, Liikkeelle liikuntavastaavan käsikirja, SuomiMiehen treeniopas, Nuorimies seikkailee karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma -raportti, Kouluttajaverkosto paikallisyhdistyksen liikuntatoiminnan tukena -raportti sekä Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna julkaisu. 23

24 KKI-neuvottelukunta KKI-ohjelman toiminnan painopisteitä linjaa KKI-neuvottelukunta, jossa on edustettuina KKI-ohjelman rahoittajat ja keskeinen toimijaverkosto. Riitta Kaivosoja, puheenjohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö Mari Miettinen, varapuheenjohtaja, sosiaalija terveysministeriö Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ry Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Matleena Livson, Valo ry Antti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tommi Vasankari, UKK-instituutti Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Jyrki Komulainen, esittelijä, KKI-ohjelma Miia Malvela, sihteeri, KKI-ohjelma Sari Kivimäki, kenttäpäällikkö Miia Malvela, ohjelmakoordinaattori Anna Suutari, tiedotussihteeri, (toimivapaalla saakka) Noora Moilanen, tiedotussihteeri vs. ( 14.6.) Tanja Onatsu, hankevalmistelija vs. ( 7.11.), hankekoordinaattori vs. (8.11. ) Katariina Tuunanen, hankekoordinaattori (perhevapaalla ) Niina Valkama, ohjelmakoordinaattori Katri Väisänen, tiedottaja Määräaikaiset työntekijät Noora Moilanen, viestintäassistentti ( ) Lisätietoja KKI-ohjelman vuoden 2013 toimintakertomuksesta. KKI-ohjelman henkilöstö Anna Jämsén, hankevalmistelija vs., ( ) Jyrki Komulainen, ohjelmajohtaja Liisamaria Kinnunen, kehittämispäällikkö (Ajatuksia SuomiMies -kiertueelta.) Niina Valkama, ohjelmakoordinaattori, KKI-ohjelma. Nämä on niitä hetkiä, jolloin näkee KKI:n roolin veturina ja yhteistyöverkoston kokoajana, sekä työn merkityksen käytännössä. Ja mitä tarkoittaa toiminnan valtakunnallisuus. Täällä ollaan Kainuun perukoilla Puolangan torilla ja puitteet on mitä on, mutta millä innolla rekka otetaan täälläkin vastaan! Nykyään tuntuu, että kaikkialla kaivataan vaan isompia kuvioita ja peräänkuulutetaan vaikuttavuutta. Lopuksi kyse on kuitenkin yksilöistä. Mitä isommissa ympyröissä ollaan, sitä todennäköisempää on, että yksilö on ulkokehällä. Pienikin on tarpeellista, ja yksilön näkökulmasta usein myös vaikuttavampaa. 24

25 LIIKKUVA KOULU -OHJELMA Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä Vuosi 2013 oli Liikkuva koulu -ohjelmalle vauhdikasta laajentumisen aikaa. Syyslukukaudella 2013 ohjelmassa oli mukana jo yli 500 peruskoulua ympäri Suomen. Liikkuva koulu -toiminta levittäytyi kaupungeissa yhä uusiin kouluihin, ja monen kunnan kaikki koulut ovatkin jo liikkuvia kouluja. Toisaalta Liikkuva koulu -toimintaa käynnistettiin myös uusilla paikkakunnilla joko omin voimin tai ELY-keskusten (v alkaen aluehallintovirastojen) erillisrahoituksen turvin: esimerkiksi Etelä-Karjalan kaikki kunnat suunnittelivat lähtevänsä mukaan Liikkuvaan kouluun. Liikkuva koulu -toimintaa voi käynnistää hyvinkin pienillä askelilla; useimmiten tarvitaan vain uudenlaisia toimintatapoja. Liikkuva koulu -yhteistyöverkosto laajeni myös vuoden 2013 aikana. Liikkuva koulu -ohjelma oli mukana opetusalan Educa-messuilla, rehtorien Pro Rexi -tapahtumassa sekä Kouluterveyspäivillä, joilla tavoitettiin erityisesti kouluterveydenhuoltoa. Vuoden alussa Liikkuva koulu -ohjelmalle avattiin uudet verkkosivut (liikkuvakoulu.fi), jotka tarjoavat ideoita ala- ja yläkouluille aktiivisemman ja viihtyisämmän koulupäivän luomiseksi. Samalla avattiin Liikkuva koulu -ohjelman Facebook-sivu (facebook.com/ liikkuvakoulu). Uutta uutiskirjettä lähetettiin noin 800 vastaanottajalle neljä kertaa vuoden 2013 aikana. Liikkuvista kouluista saatiin videomateriaalia videokilpailun avulla, joka järjestettiin Veikkauksen kanssa. Pilottivaiheen tutkimustuloksia ja istumisen vähentämistä seminaareissa Kevään Liikkuva koulu -seminaarissa Mikkelissä julkistettiin Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen ( ) tutkimustulokset, jotka saivat myös paljon mediahuomiota. Kevään aikana ilmestyi kolme tutkimusraporttia: Oppilaiden fyysinen aktiivisuus -raportti kokosi yhteen pilottivaiheen tutkimustulokset. Raportissa kuvataan koululaisten liikkumista ja liikkumatonta aikaa. Lähes 700 oppilaan fyysisen aktiivisuuden objektiiviset mittaukset tarjosivat ensi kertaa mahdollisuuden verrata eri-ikäisten suomalaisten peruskoululaisten aktiivisuutta. Aiemmin liikkumisen määriä oli kysytty koululaisilta tai heidän vanhemmiltaan kyselyin. Tutkimuksessa mitattiin fyysinen aktiivisuus koulupäivän aikana. Kuuden tunnin pituisen koulupäivän aikana alakoululaisille kertyi reipasta liikkumista keskimäärin 32 minuuttia ja yläkoululaisilla 17 minuuttia. 25

26 Aamu alkoi sähköpostien lukemisella (myönnetään - auton ratissa) ja tulevat päivän tapaamiset hakivat paikkaansa korvien välisellä kovalevyllä. Tämän päivän yhteistyökuviot liittyivät inklusiivisempaan koulupäivään, liikennelaitoksen kouluprojektiin sekä perheiden ja koulun yhteistyön kehittämiseen. Välissä pyörähdys Opetushallituksen toimistolla sopimassa tulevan seminaarin roolistamme sekä materiaalien toimituksesta. Aktiivinen kumppanuus eri toimijoiden kanssa on ollut Liikkuvan koulun tapa toimia pilottivaiheen alusta asti, mutta laajenevassa verkostossa sen merkitys on kasvanut entisestään. Normipäivän käsite Liikkuva koulu -ohjelman yhteyspäällikkönä on monipuolinen, keskusteleva, välillä hyvin hektinen ja raskaskin, mutta viime kädessä laajenevan Liikkuvan koulun myötä myös palkitseva. Kirsi Räty, yhteyspäällikkö, Liikkuva koulu -ohjelma Täysin liikkumatonta aikaa kertyi koulupäivän aikana alakoululaisilla keskimäärin 38 minuuttia tunnissa ja yläkoululaisilla keskimäärin 45 minuuttia tunnissa. Pilottivaiheen liikkuvissa kouluissa selvitettiin myös koulun henkilökunnan mielipiteitä (n=411 henkilöä 38 koulusta). Viihtyvyyttä ja työrauhaa -tutkimusraportissa kerrotaan, että valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että koulupäivän aikainen liikkuminen edistää kouluviihtyvyyttä ja että oppilaiden välituntiliikunta edistää työrauhaa. Koulumatkan kulkeminen voi olla merkittävä osuus lapsen tai nuoren päivän kokonaisaktiivisuudesta. Matkalla kouluun -julkaisussa kuvataan, miten koulumatkoja kuljetaan ja mitkä asiat vaikuttavat kulkemistapoihin. Lisäksi tarkastellaan, millaisia toimenpiteitä koulumatkaliikunnan edistämiseksi on tehty, ja pohditaan, miten aktiivista liikkumista voitaisiin lisätä. Syksyn Liikkuva koulu -seminaarissa Helsingissä keskityttiin koulupäivän aktiivisuuden lisäämiseen ja istumisen tauottamiseen sekä toiminnallisiin opetusmenetelmiin. Seminaaripalautteen perusteella monissa kouluissa herättiin seminaarin myötä siihen, kuinka paljon passiivista istumista oppilaille kertyy koulupäivän aikana ja kuinka haitallista liiallinen istuminen voi olla. Lisäksi ELY-keskukset ja liikunnan aluejärjestöt järjestivät alueellisia seminaareja, joissa liikkuvat koulut pääsivät luomaan vahvempia alueellisia verkostoja. Vuoden 2013 Liikkuva koulu -palkinnot Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus myönsivät vuoden Liikkuva koulu -palkinnot kolmelle taholle: Jyrängön koululle sekä Kalajoen ja Espoon kaupungeille. Valinnoissa painotettiin erityisesti toiminnan vakiinnuttamista osaksi normaalia kouluarkea ja kunnan sitoutumista toiminnan kehittämiseen. Opetusministeri Krista Kiuru jakoi palkinnot Liikkuva koulu -seminaarissa Helsingissä lokakuussa. Vuoden Liikkuvana kouluna palkittiin Jyrängön koulu Heinolassa. Liikkuva koulu -ohjelmassa Jyrängön koulu on ollut mukana pilottivaiheesta v lähtien, ja se on jakanut omia kokemuksiaan aktiivisesti muiden koulujen käyttöön. Kuntapalkinnon saanut Kalajoki lähti Liikkuva koulu -toimintaan vauhdikkaasti: kaikista perusopetuksen 11 koulusta tuli heti liikkuvia kouluja, ja toimenpiteet olivat alusta asti monipuolisia. Liikkuva koulu -toiminta nähdään kokonaisvaltaisena oppilaan hyvinvoinnista huolehtimisena. Espoon Liikkuva koulu -toiminta on vahvasti kiinni koulujen arjessa: koulut tekevät paljon yhteistyötä ja mentoroivat toisiaan. Kouluilla on vapaus löytää omat tapansa olla liikkuvia kouluja, ja ne tekevät omat Liikkuva koulu -toimintasuunnitelmansa. 26

27 Liikkuva koulu -palkinnot luovuttaneet opetusministeri Krista Kiuru (vas.) ja ylitarkastaja Hannu Tolonen (kolmas vas.) yhteiskuvassa palkinnon saajien kanssa. Vasemmalta Espoon kehittämispäällikkö Juha Nurmi, Kalajoen Liikkuva koulu -koordinaattori Juho Silvasti, Kalajoen sivistystoimenjohtaja Esa Siirilä, Jyrängön koulun rehtori Jarkko Granqvist ja opettaja Kaisa Blomberg. Kansanterveyspalkinto 2013 Joulukuussa 2013 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL myönsi Kansanterveyspalkinnon 2013 Opetushallitukselle, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliselle tiedekunnalle ja LIKES-tutkimuskeskukselle Liikkuva koulu -ohjelman ja Move!-seurantajärjestelmän toteuttamisesta, jota ne ovat tehneet opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksella, tuella ja rahoituksella. Tunnustuspalkinto luovutettiin X Valtakunnallisilla Kansanterveyspäivillä. Kansanterveyspalkinto nostaa esille valtakunnallisen terveysteon tai työn, joka edistää suomalaista kansanterveyttä. Suomalaisten lasten ja nuorten liikunnan lisääminen on tärkeä haaste, jolla torjutaan lihomista ja monin tavoin edistetään terveyttä, sanoi THL:n pääjohtaja Pekka Puska. Tutkimuskoordinaattorin hommassa pääsen numeroiden pyörittelyn lisäksi tutustumaan oppilaisiin eli ihmisiin lukujen takana. Mittauskeikoilla jopa tällainen, puhtaan kvantitatiivisen tutkijaopin saanut tutkija on alkanut näkemään myös laadullisen tiedon merkityksen: elintapojen muuttamisessa tarvitaan yhdistelmää tiukkoja faktoja ja syvempää ymmärrystä. LIKESin suuri rikkaus onkin monialainen työporukka. Monipuolisuus tuo tutkijakokouksiin mielenkiintoisia näkökulmia ja apua työtehtäviin, jotka voivat vaihdella mittauksista aina julisteiden taittoon tai opettajankoulutuksen suunnitteluun. 27 Jouni Kallio, tutkimuskoordinaattori

28 VIESTEJÄ TIEDOSTA LIKESille on tärkeää viestiä tutkimustuloksista myös tiedeyhteisöjen ulkopuolella ja tuoda tieteellistä tietoa ymmärrettävään muotoon eri kohderyhmille. Vuonna 2013 LIKESin tiedeviestintä vahvistui. Julkaistuista tutkimustuloksista sekä uusista tutkimus -ja kehittämishankkeista viestittiin medialle sekä suoraan päätöksentekijöille ja muille sidosryhmille. Keväällä mediahuomiota saivat Liikunta, oppiminen ja koulutus -tutkimushankkeen tulosten myötä erityisesti liikunnan yhteydet oppimiseen, motoristen taitojen yhteydet koulumenestykseen sekä liiallisen ruutuajan vaikutukset heikompaan koulumenestykseen. Kevään Liikkuva koulu -seminaarissa julkistettiin LIKESin tutkimustulokset Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheesta ( ). Tulokset saivat paljon valtakunnallista medianäkyvyyttä, ja varsinkin koulupäivän aikaisen liikkumisen yhteydet oppituntien työrauhaan herättivät huomiota ja toivat uuden näkökulman julkiseen keskusteluun koulujen levottomuudesta. Kesällä Kati Kauravaaran väitöstutkimuksen tulokset vähän liikkuvien ammattikoululaismiesten elämäntavasta antoivat äänen ryhmälle, jota liikunnanedistämistoimet eivät kohtaa. Samalla tulosten kautta osallistuttiin laajempaan keskusteluun liikunnan ja hyvinvoinnin sosioekonomisista eroista ja ammattiopetuksen kehittämisestä. Syksyllä istumisen vaarallisuutta käsittelevät jutut nousivat vahvasti esille. Syksyn Liikkuva koulu -seminaarissa koulutoimijoita kiinnosti istumisen vähentäminen koulupäivän aikana. KKI-ohjelma järjesti yhdessä UKK-instituutin kanssa HEPA Europe -konferenssin lokakuussa. Konferenssin tiedote Istummeko itsemme hautaan? keräsi kaikki valtakunnan päämediat uutisoimaan aiheesta paikan päälle. Konferenssin asiantuntijoita haastateltiin niin ennakkoon kuin itse tapahtuman aikana. Kärkenä olivat keinot istumisen vähentämiseen työpaikoilla ja kouluissa. Yhteensä konferenssista saatiin 42 mediaosumaa, jotka läpäisivät koko suomalaisen mediakentän valtakunnallisesta mediasta paikallismediaan ja iltapäivälehdistöön. Vuosi 2013 oli myös voimistuvaa verkkoviestinnän aikaa. Liikkuva koulu ja KKI-ohjelma lisäsivät osallistumistaan sosiaalisessa mediassa. LIKESille ja Liikkuvalle koululle avattiin uudet verkkosivut, ja KKI-ohjelma aloitti omien verkkosivujensa uudistustyön. Kohdeväestölle suunnattujen SuomiMies seikkailee -kampanjan verkkosivujen kävijämäärä tuplaantui vuosien 2012 ja 2013 välillä. Viestintäkanavien pirstaloituessa ja siirtyessä voimakkaammin verkkoon on yhä tärkeämpää, että on olemassa sivustoja, joiden sisältö perustuu niin tieteellisesti osoitettuun näyttöön kuin käytännön kokemuksiin. Mediaseurantaosumat 2013 kpl LIKES 112 Liikkuva koulu -ohjelma 79 KKI-ohjelma 267 SuomiMies seikkailee 223 Nostoja vuoden 2013 mediaosumista Tässäkö ratkaisu koulujen levottomuuteen? Kun oppilailla on järkevää tekemistä, konnuudet jäävät vähemmälle. (Iltalehti 14.4.) Koulunpenkiltä pitäisi nousta - myös oppitunnilla (Yle Uutiset 17.4.) Ruudun ääreen jumittumisesta koituu myös oppimishaittoja (STT 21.5.) Amiksen metallipojat päättävät itse (Ahjo - Metallityöväen liiton jäsenlehti 7.11.) Tässä ovat vuoden 2013 sanat! Lokakuu: seisomatyöpöytä. Tämä oli nyt eri kuin se buffet-ruokailu. Tuolit pois työpaikoilta ja kouluista. (Iltalehti.fi ) Istuminen on niin so last season - tule mukaan tuolittomaan tammikuuhun! (Yle Prisma Studio ) 28

29 TOIMINNAN TILASTOT 2013 Tieteellinen julkaisu- ja asiantuntijatoiminta Kansainväliset tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut LIKESin tutkimushankkeet Kangasniemi A, Lappalainen R, Kankaanpää A, Kulmala J, Hakonen H & Tammelin T. Towards a physically more active lifestyle based on one s own values: Study design of a randomized controlled trial for physically inactive adults. BMC Public Health. 13:671. DOI: / biomedcentral.com/content/pdf/ pdf [IF 2.08] [Liikunnan edistäminen vähän liikkuvat työikäiset] Artikkeli on tieteellinen kuvaus tutkimusasetelmasta ja uudenlaisesta lähestymistavasta, jonka tavoitteena on edistää fyysisesti aktiivisempaa elämäntapamuutosta omiin arvoihin sitoutumalla. Interventiomenetelmä pohjautuu käyttäytymisterapian uusimpiin sovelluksiin (ACT, Acceptance and Commitment Therapy), jonka tavoitteena on psykologisen joustavuuden edistäminen. Menetelmässä korostuvat myös tietoisen läsnäolon merkitys ja tietoisuustaitojen harjoitteleminen, jotka mahdollistavat automaattisista käyttäytymis-, ajattelu- ja tunnetavoista irrottautumisen. Lehti M, Donelan E, Abplanalp W, Al-Massadi O, Habegger KM, Weber J, Ress C,Mansfeld J, Somvanshi S, Trivedi C, Keuper M, Ograjsek T, Striese C, Cucuruz S, Pfluger PT, Krishna R, Gordon SM, Silva RA, Luquet S, Castel J, Martinez S, D Alessio D, Davidson WS, Hofmann SM. High-density lipoprotein maintains skeletal muscle function by modulating cellular respiration in mice. Circulation Nov26;128(22): DOI: /CIR- CULATIONAHA Epub 2013 Oct 29. PubMed PMID: [IF ] [Liikunta ja terveys vaikutusmekanismit] Tutkimus selvitti HDL:n ja sen pääproteiinikomponentin apoa1:n merkitystä sokeriaineenvaihdunnalle luurankolihaksessa käyttäen geneettisesti muokattuja hiirimalleja. ApoA1:n puuttuminen johti kohonneisiin verensokeripitoisuuksiin ja heikentyneeseen lihastoimintaan, koska mitokondrioissa tapahtuva soluhengitys väheni. Normaalia suurempi apoa1:n määrä taas suojasi ikääntymisen tuomalta kestävyyskapasiteetin laskulta ja rasvamassan kertymiseltä sekä ruokavaliosta johtuvalta verensokerin nousulta. Tulokset nostavat HDL:n ja apoa1:n avainasemaan luurankolihasten metabolian säätelyssä ja tarjoavat uuden näkökulman aineenvaihdunnan sairauksien kuten insuliiniresistenssin ja tyypin 2 diabeteksen hoitomuotojen kehitykseen. Syväoja HJ, Kantomaa MT, Ahonen T, Hakonen H, Kankaanpää A, Tammelin TH. Physical Activity, Sedentary Behavior, and Academic Performance in Finnish Children. Med Sci Sports Exerc Apr (11): [IF 4.4] [Liikunta ja oppiminen lapset] Tutkimuksessa selvitettiin liikunnan ja liikkumattomuuden yhteyksiä koulumenestykseen 5.- ja 6.-luokkalaisilla lapsilla. Tutkimuksessa lapset raportoivat, kuinka monena päivänä he liikkuvat ripeästi vähintään tunnin päivässä ja kuinka paljon he katsovat päivittäin televisiota, käyttävät tietokonetta ja pelaavat konsolipelejä. Tulokset osoittavat, että liikunnallisesti aktiiviset lapset saivat parempia arvosanoja kuin vähän liikkuvat lapset. Lisäksi lapset, joille kertyi yli kolme tuntia päivittäistä ruutuaikaa, saivat koulussa heikompia arvosanoja kuin lapset, joille kertyi ruutuaikaa alle kaksi tuntia päivässä. Tulosten mukaan aktiivinen liikkuminen ja kohtuullinen määrä ruutuaikaa ovat yhteydessä hyvään koulumenestykseen. Telama R, Yang X, Leskinen E, Kankaanpää A, Hirvensalo M, Tammelin T, Viikari J Raitakari O. Tracking Physical Activity from early childhood through youth into adulthood. Med Sci Sports Exerc Oct 10. [Epub ahead of print][if 3.7] [Liikunta elämänkulun eri vaiheissa] Liikunnallinen elämäntapa alkaa muotoutua jo varhain lapsuudessa, ja liikunta-aktiivisuus on varsin pysyvää läpi nuoruuden ja varhaisaikuisuuden. Miesten liikunta-aktiivi- 29

30 suus vaikutti pysyvän muuttumattomampana kuin naisten. Tutkimuksessa käytettiin LASE- RI-seurantatutkimuksen aineistoa. Yang X, Hirvensalo M, Hintsanen M, Hintsa T, Pulkki-Råback L, Jokela M, Telama R, Tammelin T, Hutri-Kähönen N, Viikari JSA, Raitakari OT. Longitudinal associations between changes in physical activity and depressive symptoms in adulthood: The Young Finns Study. Int J Behav Med Dec 21. DOI: / s [IF 2.4] [Liikunta ja masennusoireet aikuiset] Säännöllinen liikunta oli yhteydessä vähäisempiin masennusoireisiin aikuisilla kuuden vuoden seurantatutkimuksessa. Tutkimuksessa käytettiin LASERI-seurantatutkimuksen aineistoa. Yang X, Telama R, Hirvensalo M, Tammelin T, Viikari JSA, Raitakari OT. Active commuting from youth to adulthood and as a predictor of physical activity in early midlife: the Young Finns Study. Prev Med Nov 4. DOI: /j.ypmed [Epub ahead of print][if 4.3] Koulumatkojen kävely ja pyöräily lapsuudessa ja nuoruudessa ennustavat tutkimustulosten mukaan fyysisesti aktiivista elämäntapaa myöhemmin elämässä. Koulu- ja työmatkojen kulkeminen kävellen ja pyöräillen on yhteydessä myös muuhun liikunta-aktiivisuuteen, vaikka kuljettu matka olisi lyhyt. LIKESin tutkimuslinjoihin liittyvät tutkimushankkeet Heinonen I, Helajärvi H, Pahkala K, Heinonen OJ, Hirvensalo M, Pälve K, Tammelin T, Yang X, Juonala M, Mikkilä V, Kähönen M, Lehtimäki T, Viikari J, Raitakari OT. Sedentary behaviours and obesity in adults: the Cardiovascular Risk in Young Finns Study. BMJ Open Jun 20;3(6). DOI: e / bmjopen Print [IF 1.6] Iivonen, K. S., Sääkslahti, a. K., Mehtälä, a., Villberg, J. J., Tammelin, T. H., Kulmala, J.S., & Poskiparta, M. (2013). Relationship Between Fundamental Motor Skills and Physical Activity in 4-Year-Old Preschool Children 1, 2, 3. Perceptual and Motor Skills. 117(2), DOI: /10.06.PMS.117x22z7. [IF 0.5] Junno JA, Paananen M, Karppinen J, Tammelin T, Niinimäki J, Lammentausta E, Niskanen M, Nieminen MT, Järvelin MR, Takatalo J, Tervonen O, Tuukkanen J. Influence of physical activity on vertebral strength during late adolescence. Spine J Feb;13(2): DOI: /j.spinee Epub 2013 Jan 16. [IF 3.3] Jussila L, Paananen M, Näyhä S, Taimela S, Tammelin T, Auvinen J, Karppinen J. Psychosocial and lifestyle correlates of musculoskeletal pain patterns in adolescence: A 2-year follow-up study. Eur J Pain Jul 12. DOI: /j x. [Epub ahead of print] [IF 3.1] Kaasalainen K., Kasila K., Villberg J., Komulainen J. & Poskiparta M. A cross-sectional study of low physical fitness, self-rated fitness and psychosocial factors in a sample of Finnish 18- to 64-year-old men. BMC Public Health. 2013, 13:1113. [IF 2.08] Martikainen S, Pesonen AK, Lahti J, Heinonen K, Feldt K, Pyhälä R, Tammelin T, Kajantie E, Eriksson JG, Strandberg TE, Räikkönen K. Higher levels of physical activity are associated with lower hypothalamic-pituitary-adrenocortical axis reactivity to psychosocial stress in children. J Clin Endocrinol Metab Apr;98(4):E DOI: / jc Epub 2013 Mar 7. [IF 6.0] Mikkonen P, Laitinen J, Remes J, Tammelin T, Taimela S, Kaikkonen K, Zitting P, Korpelainen R, Karppinen J. Association Between Overweight and Low Back Pain: A Population-Based Prospective Cohort Study of Adolescents. Spine Mar 1. [Epub ahead of print] [IF 3.3] Multanen J, Nieminen M T, Häkkinen A, Kujala U M, Jämsä T, Kautiainen H, Lammentausta E, Ahola R, Selänne H, Ojala R, Kiviranta I & Heinonen A. Effects of high-impact training on bone and articular cartilage: 12 months randomized controlled quantitative magnetic resonance imaging study. Journal of bone and mineral research: the official journal of the American Society for Bone and Mineral Re- 30

31 search. 06/2013. DOI: /jbmr [IF 6.04] Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin progressiivisesti nousevan iskutuksen vaikutusta polvinivelessä sääri-reisirustoalueella ja reisi-polvilumpioalueella Postmenopausaalisilla naisilla, joilla oli 1-2 asteen polven nivelrikko. Päälöydöksenä oli reisi-polvilumpioalueen rustokudoksen aineenvaihdunnan ja rustorakenteen paraneminen, ja sääri-reisialueen rustokudoksen pysyvän ennallaan. Myös toiminnallisissa testeissä kuten suorituskyvyssä ja liikkumisen koordinaatiossa tutkittavien suoritukset paranivat merkittävästi. Näyhä S, Lankila T, Rautio A, Koiranen M, Tammelin TH, Taanila A, Rusanen J, Laitinen J. Body mass index and overweight in relation to residence distance and population density: experience from the Northern Finland birth cohort BMC Public Health Oct 8;13:938. DOI: / [IF 2.1] Soini A, Tammelin T, Sääkslahti A, Watt A, Villberg J, Kettunen T, Mehtälä A, Poskiparta M. Seasonal and daily variation in physical activity among three-year-old Finnish preschool children. Early Child Development and Care DOI: / Suija K, Timonen M, Suviola M, Jokelainen J, Järvelin MR, Tammelin T. The association between physical fitness and depressive symptoms among young adults: results of the Northern Finland 1966 birth cohort study. BMC Public Health Jun 3;13(1):535. [Epub ahead of print] [IF 2.1] Valkeinen H, Harald K, Borodulin K, Mäkinen TE, Heliövaara M, Leino-Arjas P, Sainio P, Kestilä L, Kunst A, Rahkonen O, Tammelin T, Härkänen T, Prättälä R. Educational differences in estimated and measured physical fitness. Eur J Public Health May 31. [Epub ahead of print] [IF 2.7] Waller B, Munukka M, Multanen J, Rantalainen T, Pöyhönen T, Nieminen TM, Kiviranta I, Kautiainen H, Selänne H, Dekker J, Sipilä S, Kujala UM, Häkkinen A, Heinonen A. Effects of a progressive aquatic resistance exercise program on the biochemical composition and morphology of cartilage in women with mild knee osteoarthritis: protocol for a randomised controlled trial. BMC Musculoskeletal Disorders. 2013, 14:82. [IF 1.88] Muut tieteelliset julkaisut Habegger KM, Al-Massadi O, Heppner KM, Myronovych A, Holland J, Berger J, Yi CX, Gao Y, Lehti M, Ottaway N, Amburgy S, Raver C, Müller TD, Pfluger PT, Kohli R, Perez-Tilve D, Seeley RJ, Tschöp MH. Duodenal nutrient exclusion improvesmetabolic syndrome and stimulates villus hyperplasia. Gut Oct 9. DOI: /gutjnl [Epub ahead of print] PubMed PMID: [IF 10.73] Tutkimus selvitti duodenal-endoluminal sleeven (DES) käyttöä vaihtoehtona pohjukaissuolen kirurgiselle toimenpiteelle diabeettisilla rotilla. DES:n kiinnittäminen vähensi eläinten rasvan määrää ja paransi niiden rasva-aineenvaihduntaa, joka mekanistisesti saattaa aiheutua mm. lisääntyneestä villusten kasvusta suolen yläosassa. DES peruutettavissa olevana, vähäriskisenä ja vähäinvasiivesena hoitomuotona osoittautui lupaavaksi vaihtoehdoksi kirurgisille toimenpiteille diabeteksen ja lihavuuden hoidossa. Inkinen, V., Häyrinen, M. and Linnamo, V. Technical and tactical analysis of women s volleyball. Biomedical Human Kinetics. Nov 2013 (5)1, Tutkimuksessa analysoitiin naisten lentopallon MM-kisojen ja nuorten Euroopan mestaruuskisojen otteluita pelianalyysin avulla. Tarkoituksena oli vertailla näiden kahden tason välisiä eroja, ja toisaalta selventää voitettujen ja hävittyjen erien eroja eri lajisuoritusten onnistumisissa. Tasojen välillä oli hyvin pieniä eroja. Hävityissä erissä tehtiin vähemmän onnistuneita lajisuorituksia ja enemmän virheitä kuin voitetuissa erissä. Ishikawa M, Sano K, Kunimasa Y, Oda T, Nicol C, Ito A, Komi PV. Economical running strategy for East African distance runners. J Phys Fitness Sports Med. 2(3): 1-3 (Review), [IF 0.73] Kallio Jouni, Karen Søgaard, Janne Avela, Paavo V Komi, Harri Selänne, Vesa Linnamo. Motor unit firing behaviour of soleus muscle in isometric and dynamic contractions. PLoS ONE. 01/2013; 8(2):e [IF 3.73] 31

32 Tutkimuksessa selvitettiin soleus-lihaksen hermostollista ohjausta liikkeen aikana. Yksittäisten motoristen yksiköiden aktiivisuutta seuraamalla havaittiin, että sama voimataso tuotetaan konsentrisessa liikkeessä korkeammalla syttymistiheydellä kuin isometrisessä tai eksentrisessä suorituksessa. Possel P, Mitchell AM, Ronkainen K, Kaplan GA, Kauhanen J, Valtonen M. Do Depressive Symptoms Predict the Incidence of Myocardial Infarction Independent of Hopelessness? J Health Psychol Aug 29. [IF 1.89] Masennus ja toivottomuus ovat yhteydessä akuutin sydäninfarktin ilmaantuvuuteen. Itä-Suomen yliopiston sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus (SVVT) osoitti, että toivottomuus ennustaa sydäninfarktia itsenäisesti muista masennusoireista riippumatta keski-ikäisillä miehillä. Sano K, Ishikawa M, Nobue A, Danno Y, Akiyama M, Oda T, Ito A, Hoffrén M, Nicol C, Locatelli E, Komi PV. Muscle-tendon interaction and EMG profiles of world class endurance runners during hopping. Eur J Appl Physiol 113: , [IF 2.66] Selänne, H, Ryba, T V. & Leppäluoto, J (2013). Common features in overtrained athletes and individuals with professional burnout: Implications for sports medical practice. Athletic Insight 5 (3). Tutkimuksessa tarkasteltiinn työhön liittyvän loppuun palamisen (burn out) ja urheilijan ylikuormituksen yhtäläisyyksiä ja erovaisuuksia. Molemmissa häiriöt tapahtuvat sekä väliaivoissa että lisämunuaisen kuorikerroksessa ja myös immunologisessa järjestelmässä. Artikkelin kirjoittajat antoivat käytännön ohjeita näiden tilojen diagnostiikka- ja hoitokeinoihin lääkärin vastaanotolla. Sillanpää, E, Cheng S, Häkkinen K, Finni T, Walker S, Pesola A, Ahtiainen J, Stenroth L, Selänne H, Sipilä S. Body composition in 18 to 88-year-old adults - comparison of multifrequency bioimpedance and dual-energy X-ray absorptiometry. Obesity 07/2013; 22(1). DOI: /oby [IF 3.92] Takatalo J, Karppinen J, Taimela S, Niinimäki J, Laitinen J, Blanco Sequeiros R, Paananen M, Remes J, Näyhä S, Tammelin T, Korpelainen R, Tervonen O. Body mass index is associated with lumbar disc degeneration in young Finnish males: subsample of Northern Finland birth cohort study BMC Musculoskelet Disord Mar 11;14:87. doi: / [IF 1.6] Kotimaiset tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut Rovio E, Saaranen-Kauppinen A, Pirkkalainen M & Lautamatti L (2013). Mikä sienirihmasto siellä alla piileekään? Toimintatutkimukseen osallistuneen perheenäidin liikuntasuhde osana identiteettiä. Liikunta & Tiede 50 (1), (Pdf-tiedostona Saaranen-Kauppinen A, Rovio E & Parikka L (2013). Mähän ajattelin, että lapsen voi viedä vauvaparkkiin. Perheenäitien arjen jännitteet liikuntasuhdetta rakentamassa. Liikunta & Tiede 50 (6), (Pdf-tiedostona lts.fi/sites/default/files/page_attachment/ lt_6-13_tutkimusartikkelit_saaranen_lowres. pdf.) Valtonen M, Lakka T, Heinonen O, Tammelin T. Lapsuusiän liikunnan merkitys kardiometabolinen näkökulma. Duodecim 2013, 129: [Significance of physical activity in childhood--a cardiometabolic view. Article in Finnish Review.] [katsaus] Helajärvi H, Pahkala K, Raitakari O, Tammelin T, Viikari J, Heinonen O. Istu ja pala! Onko istuminen uusi terveysuhka? Duodecim. 2013;129(1):51-6. [katsaus] Kansainväliset tieteelliset kokoukset esitykset ja julkaisut (s=suullinen, p=posteri) Kaasalainen K, Kasila K, Villberg J, Komulainen J & Poskiparta M. Physical activity promoters and barriers among unfit working-aged Finnish men. 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe October, Helsinki, Finland. (p) Haapala HL, Hirvensalo MH, Laine K, Hakonen H, Laakso L & Tammelin TH. Changes in the physical activities at recess in grades 7 to 32

33 international report from the 2009/2010 survey. WHO, [2] OECD. PISA 2009 Results. OECD Paris, 2010, vol 1. [3] Murray, R.; Ramstetter, C. Pediatrics, 2013, 131, students in Finnish Schools on the Move programme in th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe, p Helsinki, Finland (s) Haapala HL, Hirvensalo MH, Laine K, Hakonen H, Laakso L & Tammelin TH. Changes in ball games at recess of grades 7 to 9 students during Finnish Schools on the Move programme in AIESEP Specialist Research Seminar 2013, Jyväskylä, Finland (p) Haapala H, Hirvensalo M, Laine K, Laakso L & Tammelin T. Physical activity and peer relationships at school among Finnish students in grades 4-5 and 7-8. In N. Balagué, C. Torrents, A. Vilanova, J. Cadefau, R. Tarragó & E. Tsolakidis (eds.) 18th Annual Congress of the European College of Sport Science ECSS Barcelona 2013 Book of Abstracts, p Barcelona, Spain (p) PhysiCAl ACtivity At ReCess And school-related social factors among grades 4 5 and 7 8 finnish students Henna Haapala 1,2, Mirja Hirvensalo 2, Kaarlo Laine 1, Lauri Laakso 2, Tuija Tammelin 1 1 LIKES Research Centre for Sport and Health Sciences, Jyväskylä, Finland 2 University of Jyväskylä, Faculty of Sport and Health Sciences, Department of Aim Sport Sciences, University of Jyväskylä, Finland The Finnish school system is acknowledged for students learning success, but the proportion of students liking school is fairly low [1, 2]. This attitude could be improved through participation in physical activities, which could provide opportunities for social interaction and decisionmaking. This study investigated whether students physical activity at recess was associated with schoolrelated social factors by school level and sex. Methods The data was obtained from the Finnish Schools on the Move programme s pilot phase and its baseline measurements in autumn A questionnaire was completed by 579 grades 4 5 students (53 % boys) and 884 grades 7 8 students (49 % boys) in 19 schools countrywide. Statistical differences were analysed with two-way ANOVA and logistic regression. Results Students who participated in physically active play at most recesses reported better peer relationships, relatedness to school and autonomy at school than less active students (p 0.005). Participation in ball games at recess was associated with better peer relationships at both school levels (p<0.001), and 4 5-graders who played ball games at most recesses had over 3-fold higher odds of reporting good school climate compared to less active students. 4 5-graders reported better peer relationships in ball games and relatedness in both physically active play and ball games compared to 7 8-graders (p=0.006, p=0.030, p=0.005, respectively). Figure 1. School-related social factors and physical activity at recess (physically active play, playing ball games) by sex and school level. Conclusions Participation in physically active play and ball games at recess was associated with better school-related social factors, especially in grades 4 5 as well as with peer relationships and relatedness to school. These results support the value of physical activities at recess for the social development of schoolchildren [3]. References [1] Currie, C. et al. Health behavior in school-aged children (HBSC) study: contact information: likes ReseARCh CenteR for sport and health sciences Viitaniementie 15a FI Jyväskylä, Finland Haapala H, Hirvensalo M, Laine K, Laakso L & Tammelin T. Physical activity at recess and school-related social factors among grades 4-5 and 7-8 Finnish students. The 2nd NOR- DPLUS-IDROTT Conference. Odense, Denmark (p) Hakamäki M. The Sport and physical activity drop out phenomenon Concepts, methodological issues and directions for future research. European Sociological Association Conference Turin, Italy (s) Heiskanen J, Malvela M, Oksanen H, Lindfors H, Karstunen N & Komulainen J. How to test masses of ordinary men: adventures of Joe Finn the lorry tour event th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe. Helsinki, Finland (p) Hoffrén-Mikkola M, Ishikawa M, Avela J, Komi PV. Age-related fascicle-tendon interaction in repetitive hopping. 18th annual Congress of the European College of Sport Science, Barcelona, Spain. Proceedings p th June, (s) Ishikawa M, Sano K, Kunimasa Y, Oda T, Nicol C, Locatteli E, Komi PV, Ito A. Can measures of muscle-tendon interaction reveal the superiority of east African endurance runners? 14th Congress of the International Society of Biomechanics, Natal, Brazil. 4th-9th August, Ishikawa M, Kunimasa Y, Sano K, Oda T, Nicol C, Komi PV, Locatelli E, Ito A. Neuromuscular interaction during running for elite long-distance runners. 18th annual Congress of the European College of Sport Science, Barcelona, Spain. Proceedings p th June, (s) Kangasniemi A, Lappalainen R, Kankaanpää A, Kulmala J, Hakonen H. & Tammelin T The application of value based intervention in enhancing a physically active lifestyle among physically inactive adults. International symposium: Physical activity and health promotion during life course, January , ISPAH, Jyväskylä. URN:ISBN: (s) Kangasniemi A, Lappalainen R, Kankaanpää A & Tammelin, T Psychological well-being among physically inactive and active adults. International Society of Behavioral Nutrition and Physical Activity, , Ghent, Belgium. (p) Kantomaa MT, Stamatakis E, Kankaanpää A, Kaakinen M, Rodriguez A, Taanila A, Ahonen T, Jarvelin M-R, Tammelin T. Physical activity and obesity mediate the association between childhood motor function and adolescents academic achievement. Annual Meeting of International Society for Behavioral Nutrition and Physical Activity, , Ghent, Belgia (s) Kantomaa MT, Stamatakis E, Taanila A, Jarvelin M-R, Tammelin T. Physical activity and reasonable screen time in adolescence predict high educational attainment in early adulthood. 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe, , Helsinki (s) 33

34 Totally agree Agree Neither / nor Disagree 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Teachers talk about Finnish Schools on the Move programme Finnish Schools on the Move programme is clearly reflected in our school activities I have found Finnish Schools on the Move programme useful at our school I believe that the programme had introduced lasting changes in our school Agree Neither/nor Disagree 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Physical activity during the school day increases satisfaction with school Physically active recess contributes to peaceful learning environment Every teacher is a role model for students concerning attitude toward physical activity Promoting physical activity at school is every teacher's task I could integrate physical activity into my own teaching HEPA_Kämppi2.indd :12: Khalife N, Kantomaa M, Glover V, Tammelin T, Laitinen J, Jarvelin M-R, Rodriguez A. Obesity and physical activity are associated with ADHD symptoms in adolescents. European Congress of Epidemiology 2013, , Aarhus, Tanska (s) Komi PV. Do Kenyan runners possess biomechanical advantage? 14th International Symposium: Biomechanics from Basic Research to Practical Applications, Jyvaskyla Finland, 28th-30th Nov (s) Kunimasa Y, Sano K, Oda T, Nicol C, Komi PV, Locatteli E, Ito A, Ishikawa M. Specific muscle-tendon architecture in elite keniyan distance runners. 18th annual Congress of the European College of Sport Science, Barcelona, Spain. Proceedings p th June, Kämppi K, Laine K, Inkinen V & Tammelin T. School staff s awareness of finnish physical activity recommendations for school-aged children. 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe , Helsinki, Finland. (p) Kämppi K, Asanti R, Hirvensalo M, Laine K, Pönkkö A, Romar J-E & Tammelin T. A more pleasant and peaceful learning environment school staff s experiences and views on promoting physical activity based operating culture LIKES RESEARCH CENTER FOR SPORT AND HEALTH SCIENCES Viitaniementie 15a FI Jyväskylä, Finland A MORE PLEASANT AND PEACEFUL LEARNING ENVIRONMENT SCHOOL STAFF S EXPERIENCES AND VIEWS ON PROMOTING A PHYSICAL ACTIVITY BASED OPERATING CULTURE IN SCHOOL Katariina Kämppi 1, Riitta Asanti 2, Mirja Hirvensalo 3, Kaarlo Laine 1, Anneli Pönkkö 4, Jan-Erik Romar 5 & Tuija Tammelin 1 Introduction 1 LIKES Research Center for Sport and Health Sciences, Jyväskylä 2 Department of Teacher Education University of Turku, Finnish Schools on the Move is a national action programme 3 Department of Sport Sciences, University of Jyväskylä, aiming to enhance physical activity in the school setting and 4 Kajaani Department of Teacher Education, University of Oulu, 5 implement the national physical activity (PA) recommendations in elementary schools. The schools participating in Åbo Akademi University, Vaasa the programme implement their own individual plans for increasing the amount of PA during the school day. The aim of this study was to describe school staff s experiences and views on promoting a PA based operating culture in school. Methods The staff at the schools that took part in the Finnish Schools on the Move programme s pilot phase ( ) answered an online survey in January N=411 from 38 different schools. The respondents worked in primary schools (40%, grades 1-6), in comprehensive schools (29%, grades 1-9) and in Figure 1. School staff s experiences regarding the programme. secondary schools (31%, grades 7-9). The survey covered areas such as the staff s experiences regarding activities at their own school and views and opinions on the school s role as a provider of PA. Results The school staff s experiences regarding the Finnish Schools on the Move programme s pilot phase were mostly positive (fig. 1). Based on the survey, most of the respondents believed that the pilot phase had introduced lasting changes in their schools. Most respondents agreed that PA during the school day increases satisfaction with school, and physically active Figure 2. School staff s views on the school s role as a provider recess contributes to peaceful learning environment (fig. 2). of physical activity. In primary and comprehensive schools, the staff s experiences of the programme and their attitudes towards adding PA to the school day were even more positive than in secondary Discussion schools. The survey respondents took part in the Finnish Schools Class teachers responses were similar regardless of whether on the Move pilot phase for a duration of 1.5 years, or not the respondent taught PE. which partly explains the positive results. The role that Among subject teachers, attitudes towards adding PA to the schools and teachers play as providers of PA was deemed important. school day were also quite positive, even among teachers who did not teach PE. It would be important to involve the entire school staff when planning and implementing a physical activity based operating culture, because, based on the results, school staff members have numerous ideas and views Contact information: on how to incorporate more PA to the school day. in school. 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe , Helsinki, Finland. (p) Laakso N. Narratives of Finnish Sport Managers The Four Types of Sport Managers. 10th EASS European Association for Sociology of Sport Congress 8th 11th May 2013 in Cordoba, Spain. (p) Laakso N. How I became an elite Finnish sport manager. Narrative study on how Finnish sport managers legitimize themselves, their role and positions. The 21st Conference of the European Association for Sport Management (EASM) Istanbul, Turkey September (s) Lehtonen K. Are Finnish Sport Organizations in front of new challenges? European Association for Sociology of Sport (EASS) -kongressi Cordoba, Espanja. (s) Kallio J. Finnish Schools on the Move. 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe , Helsinki, Finland. (s) Malvela M. The adventures of Joe Finn, Healthy lifestyle campaign for middle-aged men. Terveystieteen laitoksen IX tieteen päivä Jyväskylä. (s) Malvela M, Väisänen K, Heiskanen J & Komulainen J. The Adventures of Joe Finn campaign reach men. 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe October, Helsinki, Finland. (p) Multanen J, Nieminen MT, Häkkinen A, Kujala U, Jämsä T, Kautiainen H, Lammentausta E, Koli J, Ahola R, Selänne H, Ojala R, Kiviranta I & Heinonen A. Effects of High-Impact Bone Exercise on Bone and Articular Cartilage: 12 Months Randomised Controlled Quantitative Magnetic Resonance Imaging Study. International Symposium for Physical Activity and Health Promotion during life course, January Jyväskylä. (s) Saaranen-Kauppinen A, Rovio E & Laitinen P. Mothers everyday life and physical activity relationship. 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe , Helsinki, Finland. Abstrakti konferenssijulkaisussa s. 45. (s) Ryba TV, Stambulova NB, Schinke Si, Selänne H, Ronkainen N. Cultural competence and ethics of difference in sport psychology research and practice. In Proceedings of the 28th Annual Conference of the Association for Applied Sport psychology (p.139). New Orleans, LA; 10/2013. (s) Ryba TV, Ronkainen N, Selänne H, Stambulova NB, Bundgaard J. Is gender useful in understanding a transnational athletic career? 34

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Liikunnanjakansanterveydenedistämissäätiö LIKES TOIMINTATIEDOT2012 Sisällys LiikunnanjakansanterveydenedistämissäätiöLIKES Toimintatiedot2012 JOHTAJANKATSAUS2012 Eikasvuailmankipuja 5000000 4000000 3000000

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020

Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Työelämä tarvitsee liikettä -seminaari 10.6.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. välituloksia

Liikkuva koulu hanke. välituloksia Liikkuva koulu hanke tutkimustki välituloksia Seminaari Vuokatti 6.4.2010 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

29.4.2015 1. Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

29.4.2015 1. Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. 29.4.2015 1 Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Nuorten toiminnan kehittämö ja toteuttamo. Hankeorganisaatio, joka tarjoaa

Lisätiedot

Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä

Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä Liikunnan edistämisen kenttä Liikuntamahdollisuudet LIIKKUJA Liikuntamahdollisuudet Vapaaehtoistoiminta KUNTIEN LIIKUNTATOIMI Edellytykset paikallisella

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Sisältö. Johtajan katsaus. Kuukausikatsaus. Tutkimus. Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma. Liikkuva koulu -ohjelma. Tutkimustulokset mediassa

Sisältö. Johtajan katsaus. Kuukausikatsaus. Tutkimus. Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma. Liikkuva koulu -ohjelma. Tutkimustulokset mediassa TOIMINTATIEDOT 2014 Sisältö Johtajan katsaus Kuukausikatsaus Tutkimus Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Liikkuva koulu -ohjelma Tutkimustulokset mediassa Toiminnan tilastot 2014 Henkilöstö 2014 Toimintakertomus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Järjestöpäivä 26.5.2014 ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki 2014 Avustuksen tarkoitus: perustoiminnan kehittäminen - pois projektimaailmasta suunnitelmalliseen

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Tervetuloa! Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumisen käytäntöihin! Pilotoinnin starttiseminaari 29.8.2013

Tervetuloa! Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumisen käytäntöihin! Pilotoinnin starttiseminaari 29.8.2013 Tervetuloa! Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumisen käytäntöihin! Pilotoinnin starttiseminaari 29.8.2013 Valo pähkinänkuoressa VALON 4 VALINTAA Arvostus ja resurssit Menestyvä urheilu Liikunnallinen

Lisätiedot

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan määrän vähentymisen seuraukset lapsilla ja nuorilla Suomessa Fyysinen toimintakyky

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden

Lisätiedot

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? Soveli Messut 2011 Jarno Purtsi esittäjänä Marko Kantomaan tutkimus Liiku, opi,

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Vähäisen liikkumisen mielekkyys ja mielettömyys

Vähäisen liikkumisen mielekkyys ja mielettömyys Jäidenlähtöseminaari Kunnes terveys meidät erottaa! 12.5.2015 Joensuu Vähäisen liikkumisen mielekkyys ja mielettömyys LitT Erikoissuunnittelija Kati Kauravaara Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Tutkimusmatkalla Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Teemaryhmässä on varhaiskasvatuksen, liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntijoita ja vaikuttajia (12), jotka edustavat merkittäviä sidosryhmiä

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Jari Lämsä, KIHU Kati Lehtonen, LIKES

Tiedolla johtaminen. Jari Lämsä, KIHU Kati Lehtonen, LIKES Tiedolla johtaminen Jari Lämsä, KIHU Kati Lehtonen, LIKES Tiedolla johtamisen haaste Miten VALTION ja LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN tietotarpeet sovitetaan yhteen? Valtion liikuntapolitiikan tavoitteet Liikuntajärjestöjen

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelman päämäärä Tehtävänä ollut rakentaa valtakunnallinen, yksinkertainen ja helposti toteutettava ohjelma. Työmme on osa kansallista

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES

LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES TOIMINTATIEDOT 2011 Toimitus ja taitto Martta Walker Kuvat Jiri Halttunen (sivut 23, 26); Jouni Kallio (kansi, sivut 15, 17, 20, 34, 36, 41, 4); Mikko

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

Seura innostaa ja mahdollistaa urheilijaksi kasvun Urheiluseurassa lapselle syntyy innostus urheiluun ja mahdollisuus kasvaa hyväksi urheilijaksi.

Seura innostaa ja mahdollistaa urheilijaksi kasvun Urheiluseurassa lapselle syntyy innostus urheiluun ja mahdollisuus kasvaa hyväksi urheilijaksi. Seura innostaa ja mahdollistaa urheilijaksi kasvun Urheiluseurassa lapselle syntyy innostus urheiluun ja mahdollisuus kasvaa hyväksi urheilijaksi. Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Päivän ohjelma 16.1.14

Päivän ohjelma 16.1.14 9.00 Aloitus ja aamukahvi Päivän ohjelma 16.1.14 9.15 Rakenteilla olevan Liikkumis- ja hyvinvointiohjelman kokonaisuuden esittely Nina Korhonen ja Tanja Palosaari, Valo ry 9.45 Suomalaislasten liikkuminen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot