Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/2012"

Transkriptio

1 Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/2012 Kouvolan talous 2013 s.6 sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa hädässä s.12 aktiivista toimintaa senioreille s.26 Neljä numeroa vuodessa. Ole hyvä! Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/

2 Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/2012 SISÄLLYS > Pääkirjoitus... 3 Kokoukset... 3 Kouvolan kuvataiteilija Jouni Salonen... 4 Ratamo etenee monella saralla... 5 Lähisuhdeväkivaltaa kitkemään... 5 Kouvolan talouskatsaus... 6 Uusin voimin kaupunginvaltuustoon... 7 Palveluja kuntalaisille... 8 Luottamushenkilöorganisaatio uudistuu... 9 Tekstiviestillä liukkaita vastaan Tiet kuntoon talvellakin Kristillinen Jengityö nuorten asialla Sosiaali- ja kriisipäivystys aloitti Kouvolaan avautuu turvakoti Asiakastarveselvityksen tulokset Energianeuvoja opettaa energiapihiksi Kouvolan myytävät kiinteistöt Tervetuloa Kouvolaan, uusi asukas! Uusi nuorisovaltuusto on valittu KouAhead-messuilla osataan Eurooppa-tason helikopteriasentajaksi Kouluihin ilmoittautuminen alkaa Perheneuvolasta tukea kasvatukseen Maalta koko kaupungin yhteisöksi Joukkoliikenteeseen uusia lipputuotteita Master plan rohkeasti eteenpäin Vuoden Yritys Raussi-Yhtiöt Kuusankosken Ampujille uusi sisärata Elimäeltä löytyy kädentaidon osaajia Yrityskummi neuvoo yrittäjää Valokuitu rakentuu Valkealassa E-kirja tuli kirjastoihin Urban Officesta ilmaista kokoustilaa Hyvinvointiasemalla mieli virkeäksi Kouvola viihdyttää matkailijoita s.4 Matkailijan kertomuksia Kouvolan kuvataiteilija Jouni Salosen näyttelykiertue huipentuu Poikilossa. s.12 s.6 Kouvolan talousvuosi 2013 Ensi vuoden taloutta värittää henkilöstösäästöohjelma, mutta toisaalta tehdään myös tärkeitä investointeja. Apua hädässä Uusi sosiaali- ja kriisipäivystys tarjoaa ympärivuorokautista apua, helposti saman katon alla POKS:ssa. s.10 Tekstiviesti varoittaa liukkaista Kuntalaisille ilmainen palvelu ennakoi säätä. Tabletilla vai ilman? E-Kirja tuli Kouvolan kirjastoihin. s.25 s.17 Kansainvälistä oppia KSAO:n tulevassa helikopterikoulutuskeskuksessa opitaan Eurooppa-tason helikopterihuoltajiksi. Kouvolan kaupungin tiedostuslehti on julkinen tiedote, joka jaetaan ilmaisjakeluna koteihin. Lehteä on jaossa myös kaupungin eri palvelupisteissä. Seuraava Kouvola -tiedotuslehti ilmestyy helmikuussa Julkaisija Kouvolan kaupunki / Viestintä, puh Torikatu 10, PL 85, Kouvola, Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Anne Käki Toimitusneuvosto Eija Tiitinen, Susanna Toikander, Tuija Hanski, Tea Salonsaari, Ilona Manninen, Sara Vainikka Kannen kuva Johannes Wiehn Toimitus/Taitto Aptual Oy, Kouvola Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola 2012 Kouvola-lehti verkossa Jakelu Jakelupalaute Painos Kouvolan kaupungin tiedotuslehden jakelun suorittaa Jakelusuora Oy. tai puhelimitse arkisin klo 9-16 puh. (05) kpl ISSN-L ISSN Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/2012

3 Itsenäisyyspäivän paraati toi mainosta Kouvolalle Valtakunnallinen itsenäisyyspäivän paraati kokosi kouvolalaiset runsain joukoin katsomaan näyttävää puolustusvoimien paraatijoukkojen ohimarssia, katselmusta ja kalustonäyttelyä. Hyvällä yhteistyöllä ja asukkaiden aktiivisella osallistumisella näytimme kaikille kuinka Suomen suurimmassa varuskuntakaupungissa paraati vietiin hienosti läpi. Ylen suorilla tv-lähetyksillä oli noin katsojaa ja uusinnalla , lisäksi lähetystä on katsottu paljon Areena-nettisivuilta. Saimme kotikaupungille taas lisää näkyvyyttä ja positiivista julkisuutta juhlallisessa maanpuolustustapahtuman hengessä. Uusi Vuosi vaihtuu perinteisesti Uusi vuosi vaihtuu taas perinteisesti Kuusankoskella ja Kouvolassa. Niin pienille kuin isoille on tarjolla alkuillasta sirkustemppuja ja musiikkia Kuusankoskitalolla ja ohjelman jälkeen ilotulitus Kymijoen rannalla. Puolen yön aikaan pesäpallostadionilla kuullaan tervehdyksiä, musiikkia ja lauletaan yhdessä sekä nautitaan ilotulituksesta. Lisäksi Voikkaalla voi seurata VPK:n soihtumarssia ja Kouvolan teatterissa voi viettää iltaa hillittömän ja loisteliaan Mozart-tarinan parissa. Tervetuloa vaihtamaan uutta vuotta näihin tapahtumiin perheen tai ystävien kanssa. Hyvää Uutta Vuotta! Pääkirjoitus Lauri Lamminmäki, kaupunginjohtaja UUDELLA VALTUUSTOLLA RIITTÄÄ HAASTEITA Vuodenvaihteen jälkeen aloittavalla kaupunginvaltuustolla on näytön paikka. Kansantalous yskii ja vaikeudet näkyvät myös kuntatasolla. Vientiteollisuuden kysynnän hiipuminen heijastuu alihankintayrityksiin ja palvelujen kysyntään. Kuntien yhteisöverotulot ovat romahtaneet ja heikkenevä työllisyys vaikuttaa sekin tulokertymiin. Julkista taloutta on saneerattu ja tullaan myös tulevina vuosina saneeraamaan. Hallitusohjelmaan sisältyvät sopeutustoimet on rahoitettu puoliksi säästöillä ja puoliksi veronkorotuksilla. Osa toimenpiteistä kohdistuu kuntiin ja kuntapalvelujen rahoitukseen. Kriisitietoisuus on levinnyt myös kuntatasolle, mutta johtaako se konkreettisiin toimenpiteisiin? Kouvolassa menojen ja tulojen erotuksesta syntyväksi sopeutustarpeeksi on arvioitu vähintään 50 miljoonaa euroa. Tämä summa tulisi lähivuosina kerätä joko tuloja kasvattamalla tai menoja karsimalla. Tulot syntyvät työstä ja työpaikoista. Kaikki tietävät, että uusien työpaikkojen luominen riippuu viime kädessä yritysten tuotteiden tai palvelujen kysynnästä. Kaupungin keinot vaikuttaa näihin asioihin ovat rajalliset. Elinkeinopolitiikan vähäiset panokset tulisikin käyttää harkiten. Kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa menoihin ovat selvästi paremmat. Lakisääteisistä palveluista on huolehdittava, mutta uudella valtuustokaudella on valmistauduttava siihen, että juustohöylän käyttäminen ei enää riitä. Jos velkaa ei haluta lisätä kohtuuttomasti, jostakin on luovuttava. Päättäminen on kuitenkin vaikeaa. Saavutetuista eduista on vaikea luopua. Valtuutetuksi valitaan yleensä niitä, jotka lupaavat parannuksia eivät karsimista. Syksyn kuntavaalikeskustelu ja kuntatalouden kiristyminen ovat nostaneet kaupungin henkilöstömitoituksen keskusteluun. Erilaisia näkemyksiä esitetään kylillä, lehtien palstoilla ja poliittisessa keskustelussa. Yleinen viesti on ollut se, että väkeä on liikaa. Kun tunteet ovat pinnassa, oikeaa kuvaa tilanteesta on vaikea rakentaa. Mielikuvaa ylimitoitetusta henkilöstöstä on helppo ruokkia, jos asioita ei avata riittävän konkreettisesti. Keskustelussa ei huomioida sitä, että kuntien tavat järjestää palveluitaan poikkeavat aina toisistaan ja vertailujen tekeminen on siitä syystä vaikeaa. Kaupungin työntekijästä tulee helposti keskustelun sijaiskärsijä, vaikka hän tekisi oman osuutensa kuinka tunnollisesti. Kaupungin henkilöstösuunnittelua on tehtävä vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Kaupunginhallitus hyväksyi joulukuun alussa vuosia koskevan henkilöstösuunnitelman, jolla varmistetaan se, että palveluja tuottamassa on jatkossakin riittävästi osaavaa henkilöstöä. Kaupungin henkilöstö vähenee 325 henkilötyövuoden verran vuoden 2015 loppuun mennessä. On selvää, että tämä ei toteudu ilman palveluverkkojen uudistamista. Kokoukset Kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokoukset kevätkaudella 2013: Kaupunginvaltuusto maanantaisin klo Kaupunginhallitus maanantaisin klo Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan Kouvolan kaupungin kotisivuilla Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia kokouksia. Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/

4 - Grafiikassa kuva rakentuu pala palalta, Jouni Salonen kertoo. Taustalla tänä vuonna valmistuneet teokset Muistiin merkitty (vas.) ja Reuna. kokonaisuuden puolesta. Uusien teosten myötä näyttelytilat oli mahdollista ottaa tarkemmin huomioon; Artpurhassa Salosen teokset heijastelivat vanhan kartanomiljöön värejä ja muotoja, Poikilo puolestaan tarjoaa rauhallista, valoisaa avaruutta jossa teosten eri muodot ja värit pääsevät esille. Askel kerrallaan Matkalla ajassa Kouvolan kuvataiteilija Jouni Salosen teokset kertovat kuljettujen polkujen tarinaa, jolta jokaisella askeleella paljastuu jotain uutta. Taidegraafikko Jouni Salonen valittiin Kouvolan kuvataiteilijaksi vuosiksi Kuluva kolmivuotiskausi on ollut varsin hektistä; Salosen töitä on voinut ihailla näyttelykiertueen aikana niin Valkealassa, Artpurhassa, Kouvolan pääkirjastossa kuin Poikilossakin. Näyttelyihin Salonen loi täysin uusia teoskokoelmia, mikä osaltaan kiristi aikatauluja. Artpurhan näyttely koostui kokonaan uusista töistä. Täällä Poikilossa on esillä kaikkiaan 52 työtä; osa uusia, osa Artpurhan- ja Valkealan-näyttelyistä. Olisin halunnut vielä kymmenen työn alla ollutta teosta mukaan, mutta aikataulu tuli vastaan eivätkä ne ehtineet valmistua, Salonen harmittelee. Salonen on silti hyvin tyytyväinen toteutuneisiin näyttelyihin, niin tilojen kuin Salosen teoksissa luonto, vesi sekä esineiden tai rakennusten muodot elävät ja muotoutuvat sulassa sovussa; ideat löytyvät yleensä luonnon keskeltä mutta myös arkkitehtuurista ja yksityiskohdista, joita Salonen valokuvaa ahkerasti. Joskus teoksiin tiensä löytää vanha valokuva, tai vaikkapa vanha kaakelikuviointi. Myös kotipaikka Myllykoski näyttäytyy Kymijoen muodossa. Teosten työstäminen ideasta suoraan vedoksiksi on hidasta, jo polymeerigravyyriä, akvatintaa ja etsausta yhdistävän grafiikan teknisyydenkin vuoksi. Salosella on Lahden-ateljeessaan useimmiten työn alla useita teoksia samaan aikaan. Pidän siitä, että grafiikkaa vedostettaessa kuvasta paljastuu uusia yksityiskohtia esiin, joskus yllättäviäkin muotoja ja sävyjä muiden alta. Teos on tavallaan muutoksen alla koko ajan, pala palalta rakentuen. Aika ja kehityskulku ovat Salosen töissä kantava voima läpi näyttelyiden. Teemat kulkevat mukana jatkossakin; suuren näyttelykiertueen jälkeen on aika pysähtyä hetkeksi ja kerätä ideoita seuraaviin töihin ja näyttelyihin. Sitä ennen Salonen toivottaa kaikki tervetulleiksi tutustumaan näyttelyyn: Meillä Kouvolassa on todella hieno taidemuseo Poikilo, joka tarjoaa mielenkiintoisia, hyviä näyttelyitä ympäri vuoden. Käyttäkää sitä ja käykää tutustumassa näyttelyihin! Jouni Salonen: Matkaajan merkintöjä, grafiikkaa Taidemuseo Poikilo Varuskuntakatu 11, Kouvola Puh Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/2012 Poikilon valoisat näyttelytilat luovat sijaa taiteen sanomalle. Kuvassa Jouni Salosen teokset Aurinkoinen iltapäivä (vas), Pysäytetty kevät V sekä Syysvarjot.

5 RATAMOKESKUS AIKATAULUSSA Kouvolan Ratamokeskuksen toimintaa suunnitellaan jo innokkaasti työryhmissä. Sirpa Mäntynen projektipäällikkö Puh Ratamo1-projektin eli Ratamokeskuksen suunnittelutyöt ovat lähteneet vauhdikkaasti käyntiin sen jälkeen kun projektin suunnitelmat mm. organisaatiosta, viestinnästä ja taloudesta hyväksyttiin projektin ohjausryhmässä syyskuussa. Suunnitelmien hyväksyminen tarkoittaa käytännössä että keskuksen konkreettinen suunnittelu voidaan aloittaa. Nythän se suurin työ siis vasta alkaa! Kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukeminen Ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen Aikuisväestön toimintaedellytysten vahvistaminen HYPA Hyvinvointipalvelut Palvelubussi Terveysasemat Projektin hanke- ja esisuunnittelusta järjestettiin avoin kilpailutus marraskuussa. Hanke- ja esisuunnitelman tekijäksi valittiin AW2 Arkkitehdit Oy. Carean kanssa neuvottelut työnjaosta ovat käynnissä parhaillaan, samoin keskuksen toimintamallien suunnittelu palvelukohtaisissa työryhmissä. Rakentamista aloitellaan maankäytön ja kaavoituksen suunnittelulla. Joka rintamalla ollaan siis liikkeellä, jotta saadaan hanke ja esisuunnittelu käynnistettyä mahdollisimman nopeasti ja sitä kautta lisätietoa mm. keskuksen tarvitsemista tiloista sekä tarkoista kustannuksista, projektipäällikkö Sirpa Mäntynen summaa. Ratamokeskuksen toimintaa suunnitellaan moniammatillisissa työryhmissä, jotka jakautuvat palvelukohtaisesti mm. päivystystoiminnan, kuntoutuksen, vuodeosasto-, leikkaus-, vastaanotto- sekä moniongelmaisen vanhuksen hoito -työryhmiin. Työsarka on laaja, sillä toimintaa täytyy miettiä mo- Innovaatiot Rahoitus Rakentaminen ICT Palvelut Ratamo1 projekti nen eri tekijän kautta kussakin palvelussa. Työryhmien suunnittelemat toimintamallit toimivatkin tulevan hankesuunnittelijan tärkeänä tietolähteenä. Tavoitteena on saada hanke- ja esisuunnitelma valmiiksi maaliskuun 2013 loppuun mennessä, ja valtuuston käsittelyyn heti huhtikuussa. Hanke- ja esisuunnitelma sisältää mm. keskuksen tilasuunnitelman sekä suunnitellut toiminnot. Tässä vaiheessa esimerkiksi euromäärät ovat vain karkeita arvioita, jotka tarkentuvat matkan varrella. Työ on haasteellista, sillä meidän täytyy ottaa huomioon niin palvelusuunnittelu, RATAMO1 Ratamokeskus rakentaminen kuin ICT-suunnittelukin, ja pitää kokonaisuus hallinnassa tiukassa aikataulussa. Silti ote on kaikin puolin innostunut, olemmehan luomassa jotain täysin uuta, eikä tällaisia projekteja tule vastaan kuin ehkä kerran 30 vuodessa. Sosiaali- ja perusterveydenhuolto- sekä erikoissairaanhoidon palvelut saman katon alle yhdistävä Ratamokeskus on uudenlainen, rohkea askel asiakaslähtöiseen palveluun, hyvinvoivaan työyhteisöön ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Samalla se on tuleva Kouvolan käyntikortti, joka osaltaan auttaa mm. rekrytoinnissa. Tunnista väkivalta Ota ajoissa väkivalta puheeksi on Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen koordinoima perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön kehittämishanke, joka tarjoaa matalan kynnyksen apua niin väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille kuin sen tekijöille. Hankkeen tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja ehkäistä väkivaltaa lähisuhteissa. Palvelua tarjotaan seutukunnallisesti Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa. Asiakkaalle palvelu on maksutonta eikä vaadi lähetettä. Apua tarvitseva voi olla itse väkivallan kokija, väkivaltaisesti käyttäytyvä tai väkivallan vaikutuksesta lapseensa huolestunut. Asiakkaat ja omaiset hakeutuvat itsekin juttusille, mutta yleisimmin tieto palveluntarpeesta tulee viranomaisen, kuten poliisiaseman sosiaaliohjaajan tai lastensuojelun kautta hanketyöntekijöille, jotka ottavat yhteyttä asiakkaaseen ja sopivat tapaamisista.vuosittain hankkeella tavoitetaan n. 80 asiakasta, joista suurin osa on nuoria perheellisiä. Hankkeessa asiakkaiden tukena toimivat hanketyöntekijät Kirsti Trygg ja Veli-Matti Toikka; Trygg tapaa naisasiakkaat ja Toikka miesasiakkaat. Pariskunnan toiveesta voidaan järjestää myös yhteistapaamisia. Asiakkaan kokeman väkivallan tunne loivenee nopeasti tapahtuman jälkeen, joten tilanteeseen halutaan puuttua mahdollisimman pian varsinkin ensikertalaisten kohdalla: Tärkeintä on saada apua tarvitseva tunnistamaan ja tunnustamaan väkivalta, sekä fyysinen että psyykkinen, ja ehkäisemään kierteen syntyminen. Siten voidaan luoda alku asiakkaan omille hoidoille. Väkivallasta voi selvitä, Toikka ja Trygg kertovat. Hankkeen rahoittajina toimivat RAY, Stora Enso sekä Kouvolan, Kotkan ja Haminan kaupungit. Hanke jatkuu saakka. Veli-Matti Toikka, hanketyöntekijä puh Kirsti Trygg, hanketyöntekijä puh Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/

6 Talouskatsaus 2013 Kouvolan kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelua on leimannut toimintaympäristön yleinen epävarmuus sekä kaupungin talouden sopeutustarpeen kasvu, joka johtuu mm. vuonna 2012 toteutuneista uusista valtionosuusleikkauksista. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä bruttomenojen kasvu on 1,7 %, kun Kuntaliitto arvioi valtakunnalliseksi kasvuksi 3,6 %. Toiminnallisilla muutoksilla tavoitellaan 16 M :n suuruisia menosäästöjä. Kaupungin nettomenot pysyvät esityksessä kuluvan vuoden tasolla. Talousarvio sisältää 7 M :n suuruiset henkilöstömenosäästöt. Ilman mainittuja säästöjä kasvu olisi 2,16 %, mikä sekin on erittäin pieni. Vaikka talousarvioesitys on varsin tiukka, lakisääteiset palvelut pystytään tuottamaan lainsäädännön, hoitotakuun ja muiden velvoitteiden edellyttämällä tavalla. Vapaaehtoisista palveluista sen sijaan joudutaan tinkimään ja rakenteellisia uudistuksia nopeuttamaan. Veroprosentit pysyvät Kouvolassa ensi vuonna ennallaan. Tuloveroprosentti on 20 ja kiinteistöveroprosentit säilyvät entisen suuruisina. Kouvolan arvioidaan saavan verotuloja ensi vuonna 313,8 m. Valtionosuuksien arvioidaan kertyvän 163,5 m. Julkisen rahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) arvioidaan kasvavan kuluvasta vuodesta noin 10 m eli 2,1 %. Sen sijaan palveluista perittävien toimintatuottojen arvioidaan jäävän lähes kuluvan vuoden tasolle. Kouvolan kaupungin kokonaismenot ovat 657 m ja kokonaistulot 647,9 m. Kaupunki tulouttaa pääomarahastosta 9,5 m lähinnä työllisyyttä tukevien investointikohteiden rahoittamiseksi. Investointimenoja talousarviossa hyväksyttiin kaikkiaan 43,9 m, ja rahoitusosuuksia ja omaisuuden myynnistä on arvioitu saatavan 6,1 m, joten rahoitettavaksi jää 37,8 m. Investointien rahoitus edellyttää lisälainanottoa, koska tulorahoituksella voidaan kattaa investointimenoista vain 24 %. Vuoden 2013 lopussa arvioidaan lainakannan olevan n. 202 m eli 2323 e/as. Lainamäärä ei ylitä kuntien keskimääräistä tunnuslukua. Kaupungin vuoden 2013 talousarviossa tulos on 3,5 m alijäämäinen. Kuluvalta vuodelta arvioidaan kertyvän noin m alijäämän ja vuoden 2011 tilinpäätös oli myös alijäämäinen. Kouvolalle syntyy taseeseen kolmena peräkkäisenä vuotena alijäämää, jonka johdosta tulee laatia kuntalain 65 :n mukainen talouden tasapainottamisohjelma. Taseessa arvioidaan kuluvan vuoden lopussa olevan alijäämää 11,6 m. Alijäämää pienentää 5,3 m suuruisen kehittämisrahaston purku omaan pääomaan. Alijäämän arvioidaan kasvavan taloussuunnitteluvuosina 2014 ja Kaupungissa on jo laadittu ja valtuusto on hyväksynyt talouden sopeuttamisohjelman, jota tarkistetaan ja päivitetään valmistelussa olevalla, uuden valtuuston valtuustosopimuksella. Sopimus on tarkoitus saada valmiiksi alkuvuodesta Talousarvioon kirjatulla henkilöstömenosäästöllä ja toimintojen sopeuttamisella pyritään päästävän lopputulokseen, jossa palvelut turvataan kuntalaisille, henkilöstö sopeutetaan palvelujen vaatimalle tasolle ja talous saadaan tasapainoon. Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki huomauttaa, että kaupungin talous on kuntasektorin vertailussa vielä kohtuullisessa kunnossa. Vuoteen 2012 lähdettäessä tase oli vielä noin 7 M ylijäämäinen ja asukaskohtainen lainamäärä selvästi keskiarvojen alapuolella. Kouvola investoi 43,9 miljoonalla Kaupungin investointitaso on edelleen korkea ja omalta osaltaan edistää työllisyyttä kaupungin alueella. Investointiohjelma on pysynyt korkea omaisuuteen kertyneen korjausvelan johdosta. Investointitarvetta voidaan laskea palveluverkkoihin ja toimintojen tuottamistapoihin tehtävillä muutoksilla. Investointiohjelma sisältää maa-alueisiin kohdistuvia investointeja 3,5 m, teihin ja vesilaitosinvestointeihin käytetään 17,1 m ja rakennuksiin ja kiinteistöihin kohdistuvia investointeja yhteensä 21,4 m. Uudisrakennuksia ovat Mansikka-ahon koulu ja Utin helikopterihalli. Muut investoinnit ovat peruskorjauskohteita. Uusien päiväkotien rakentaminen leasingrahoitusta käyttäen käsitellään erikseen kaupunginhallituksessa. Teksti: Marja Huovinen Kouvolan kaupungin tärkeimmät tunnusluvut 2013 Asukasluku ( ) Veroprosentti 20 Talousarvion loppusumma 657 m Toimintamenojen kasvu 1,7 % Vuosikate 9 m Tulos -3,5 m Investoinnit yhteensä 43,9 m Lainamäärän kasvu 31 m Lainaa /asukas 2323 Tulojen suhteelliset osuudet Tuloslaskelman tulot TA 2013 menojen suhteelliset osuudet Tuloslaskelman menot TA ; 1 % 9 500; 2 % ; 17 % 4 236; 1 % ; 4 % -3000; 0 % ; 27 % ; 12 % ; 47 % ; 53 % Toimintatulot Valtionosuudet Rahastojen muutos Verotulot Rahoitustulot ; 36 % Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, avustukset ja muut menot Rahoitusmenot Poistot ja arvonalentumiset Valmistus omaan käyttöön. 6. Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/2012

7 Uusin voimin Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain yllätyksellistäkin. Kouvolan uusi kaupunginvaltuusto on valittu. Kunnallisvaalien myötä keskustelu kaupungin asioista kävi loppusyksyllä kuumana medioissa ja kaduilla. Silti kovin moni kuntalainen jäi tulematta uurnalle, niin Kouvolassa kuin muualla Suomessa. Eikö yhteisten asioiden ajaminen kiinnosta kouvolalaisia, kaupunginsihteeri Heikki Spoof? Alhaiseen äänestysprosenttiin (57,3 %) ei varmaan löydy yhtä syytä vaan tulos on monien asioiden summa; turhautuneisuutta, tunnetta ettei pysty itse vaikuttamaan, ja osaltaan Euroopan taloustilannekin varmasti vaikuttaa. Erityisesti nuoret ovat karsastaneet äänestämistä, kun taas vanhemmalle väestölle se on kunnia-asia. Ehkä nuorista on tuntunut, ettei ehdokkaissa ole selkeästi heidän etuja ajavia mukana tai sitten ehdokkaat eivät niitä asioita ole saaneet riittävän selkeästi esille, Spoof sanoo. Kotiin jääminen ei silti kannata; kunnallisvaaleissa äänestäminen on paras ja helpoin tapa vaikuttaa oman kunnan asioihin. Valtuusto on kunnan ylin päättävä elin, ja valtuutettujen tehtävänä on edustaa kuntalaisia ja heidän toiveitaan päätöksenteossa. Asemiin, naiset! Tänä vuonna Kouvola palautui kunnallisvaaleissa arkeen, kun kuntaliitosajan poikkeuksellinen 75 edustajan valtuusto normalisoitui kaupungin koon mukaiseen 59 edustajan valtuustoon. Vaaleissa moni vanha suosikki säilytti paikkansa, toisaalta mukaan saatiin myös uutta verta lähes jokaisen puolueen osalta, ja viime hetken jännitystäkin paikkajaossa löytyi. Naisia kaivattaisiin silti lisää päätöksentekoon. Suomen tasa-arvolaki määrittelee, että kaupungin päättävissä toimielimissä täytyy kumpaakin sukupuolta olla vähintään 40 %. Kouvolan osalta toimielinjaossa joudutaan kuitenkin tekemään hienosäätöä naisvaltuutettujen vähyyden vuoksi: Kouvolan vaaleissa naisehdokkaita tuli valtuustoon valituksi vain 20. Nyt kaivattaisiin modernimpaa otetta pääkaupunkiseudun malliin; naiset, pitäkää puolianne päätöksenteossa ja meteliä itsestänne! Asioita pitää oikeasti vaatia, Spoof kehottaa. Katse kokonaisuuteen Kaupunginhallitus ja valtuuston sekä hallituksen puheenjohtajat valitaan puolueryhmien välillä vuoden alkuun mennessä; kaikkien toimielinvalintojen tulisi olla selvillä viimeistään ensimmäisessä valtuuston kokouksessa Tulevalla kaudella puheenaiheina jatkuvat varmasti ainakin organisaatiouudistus, rakentuva Ratamokeskus sekä talous. Heikki Spoof muistuttaa, että yhdistyneen kaupungin haasteena on myös toimia tehokkaana kokonaisuutena kuntalaisten hyväksi: Kouvola on uusi, yhteinen kaupunki, eikä valtuutettujen asuinalueella ole väliä. Asioita ei saa ajaa siis pelkästään oman asuinpaikan mukaan vaan täytyy ajatella koko kaupungin hyötyä, kokonaisuutta. Olemme kaikki kouvolalaisia, meidän täytyy puhaltaa yhteen hiileen jotta homma toimii. Heikki Spoof kaupunginsihteeri Puh Kouvolan kaupunginvaltuusto *Uusi SDP Harri Helminen Jukka Nyberg Antti Koivisto Marjo Lakka Ville Salonen Raimo Laine Päivi Kossila Maria Eloranta Hannele Viljakainen Kari Leinonen Ensio Töttö Outi Kasurinen Katja Airaksinen Reino Grönlund* yht. 14 KOK Jouko Leppänen* Jari Suomela Jari Larikka Jyrki Hyttinen Marjatta Nykänen Jani-Ville Heikari* Kirke Sipiläinen Sinikka Rouvari Birgit Koskela Matti Sorsa Tapio Karvonen* Maarit Helkala yht. 12 SIT Sakari Viinikainen Marja-Terttu Nuorivuori* Pulla Peltola Matti Norppa Vesa Kaarlampi yht. 5 PS Jari Lindström Pekka Korpivaara* Anssi Tähtinen Jari Käki* Jouni Suninen* Hannu Kähärä* Pertti Paloranta Seppo Nikkanen* Juha Päivärinta* Toni Lampiranta* Antti Eskelinen* yht. 11 KESK Markku Pakkanen Kimmo Jokiranta Maija Lehtomäki* Mirja Lonka Sari Lankinen Janne Wall Reijo Valkeapää Topi Seppälä* Liisa Varjola* yht. 9 KD Sari Palm Vesa Vainio Sakari Smeds Arto Sahamies yht. 4 VIHR Kaisa Spies* Ritva Sorvali* yht. 2 VAS Tiina Saavalainen Jorma Liukkonen yht. 2 Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/

8 PALVELUJA KUNTALAISILLE Miten kaupunki käyttää veroeurot kouvolalaisten palveluihin? Näin hyvinvointipalvelut turvataan vuoden 2013 talousarviossa. LASTEN JA NUORTEN PALVELUT Ismo Korhonen, lasten ja nuorten palvelujen johtaja elämän alkupolku Liisa Korppi, kasvatusjohtaja OPINpolku Katja Bergbacka, opetusjohtaja NUORESTA AIKUISEKSI Veikko Niemi, koulutus- ja nuorisojohtaja Elämän alkupolun palvelukokonaisuuteen on koottu palvelut, jotka on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Näitä palveluja ovat varhaiskasvatus (lasten päivähoito, esiopetus ja varhaiskasvatuksen kerhotoiminta), äitiys- ja lastenneuvolat, perheneuvola, lapsiperheiden kotipalvelu ja ehkäisevä perhetyö sekä perheoikeudelliset palvelut. Perheiden tarpeisiin pyritään vastaamaan järjestämällä riittävästi päivähoito- ja esiopetuspaikkoja eri puolille kaupunkia. Vuoden 2013 suunnitelmissa on uuden päiväkodin rakentaminen Korialle. Palveluseteli otetaan käyttöön yksityisessä päiväkotihoidossa Kaupunki tukee perheitä myös maksamalla lasten kotihoidon tuen kuntalisää vuoden 2013 ajan. Ehkäisevä perhetyö, vertaisryhmätoiminta ja varhaiskasvatuksen kerhotoiminta ovat esimerkkejä tukimuodoista, joita tullaan kehittämään. Palvelujen käyttäjät otetaan mukaan kehittämistyöhön. Opinpolun palvelukokonaisuuden tarkoituksena on edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Perusopetus, kouluterveydenhuolto ja lastensuojelu kuuluvat jatkossa saman johdon alaisuuteen tukien lasten, nuorten ja perheiden turvallista kasvu-, kehittymis- ja oppimisympäristöä. Palveluissa vahvistetaan asiakaslähtöistä yhteistyötä kasvatuksen, terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välillä sekä painotetaan ennaltaehkäisevää toimintaa. Perusopetuksen palveluverkon muutoksien täytäntöönpanoa jatketaan uuden Mansikka-ahon ja Kankaan koulujen osalta. Johtamista selkiytetään kolmen maantieteellisen alueen kautta, joista palvelualueen esimiehet vastaavat. Koulukuljetusten ja entisen perusturvan kuljetusten järjestämistä kehitetään yhteisesti. Koulukuljetusten tiimiä vahvistetaan toisella kuljetuskoordinaattorilla. Turvakodin toiminta ja lyhytaikaisen perhehoidon malli alkavat vuoden alusta. Lisäksi perhehoidossa aloitetaan uusi lyhytaikaisen perhehoidon malli. Lukiot ja ammattiopisto jatkavat peruskoulun jälkeen nuoren koulutuspolkua kohti toisen asteen tutkintoa ja ensimmäistä työpaikkaa. Keskeinen haaste on vuoden alussa voimaan tuleva nuoriso- ja koulutustakuu. Ikäluokkien pienenemisen vuoksi tehdään Kouvolan lukioverkkoselvitys, jonka tavoitteena on turvata laadukas lukiokoulutus jatkossa. Lukiokoulutuksen talous on haasteiden edessä, mutta monipuoliset opiskelumahdollisuudet säilyvät silti edelleen lukioissa. KSAO:n vetovoima on kasvanut nuorten parissa Kouvolassa. KSAOn aikuisopisto tarjoaa aikuisille ja yrityksille työelämälähtöistä koulutusta. Tornionmäen kampus rakentuu parhaillaan. Kesäksi 2013 valmistuu Utinkatu 85:n peruskorjaus ja loppuvuoteen mennessä Uttiin uudet tilat helikopterikoulutukselle. Nuorisopalvelut toimivat nuorten ehdoilla ja toimintaa on viety kouluihin. Nuorisokeskus Anjala palvelee valtakunnallista ja kansainvälistä nuorisotoimintaa. AIKUISVÄESTÖN PALVELUT Vesa Toikka, aikuisväestön palvelujen johtaja AKTIIVISEN ELÄMÄN VAHVISTAMINEN Elina Koivisto, hyvinvointijohtaja RATAMO-TERVEYSPALVELUT Kati Myllymäki, terveysjohtaja. 8. Aktiivisen elämän vahvistamisen palveluissa tuotetaan asiakkaille fyysistä, kulttuurista ja sosiaalista hyvinvointia. Painopistettä kehitetään ennakoiviin palveluihin ja asiakkaan omaa vastuuta korostetaan. Hyvinvoinnin edistämisen palvelut tarjoavat ohjausta ja neuvontaa keskeisten kansansairauksien, tartuntatautien ja päihteiden käytön ehkäisemisessä, ravitsemusterapiaa, ohjattua liikuntaa ja liikuntaneuvontaa, kirjasto-, kulttuurikasvatus-, kansalaisopisto- ja museopalveluja. Uutena palveluna aloitetaan vuonna 2013 hyvinvointikioski. Arkielämän tukipalvelut tukevat kuntalaisia arjen haastavissa tilanteissa erilaisin taloudellisin ja palvelullisin tukitoimin. Asiakkuuden perusteena on mm. vähävaraisuus, vammaisuus. Yhteisötyön palveluissa halutaan tukea kaupungissa toimivien yhdistysten työtä sekä rakentaa kumppanuutta yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamiseksi. Liikunta- ja kulttuuritilojen varaaminen ja isompiin tapahtumiin liittyvä yhteistyö kuuluu yhteisötyön palveluihin. Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/2012 Terveysasemat toimivat Kuusankoskella, Keltakankaalla, Valkealassa, Elimäellä, Korialla sekä Kouvolan keskustassa Marjoniemessä. Terveyskeskussairaala toimii Marjoniemessä ja Pohjois-Kymen sairaala Kuusaan sairaalanmäellä. Aikuispsykiatrian poliklinikan toiminta jatkuu ennallaan. Kiireellistä, välitöntä hoitoa ja ensiapua tarvitsevat hoidetaan Pohjois-Kymen sairaalan yhteispäivystyksessä. Päivystyksessä on sairaanhoitajan ja yleislääkärin vastaanotto, kirurgian ja sisätautien päivystys sekä sosiaali- ja kriisipäivystys. Muissa tapauksissa virka-aikana toivotaan yhteydenottoa ensisijaisesti omalle terveysasemalle. Palveluiden kehittämisessä painotetaan uusia sähköisiä palveluita ja Ratamo-keskuksen suunnitteluun pääsevät osallistumaan henkilöstön lisäksi myös asiakkaamme.

9 IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT Arja Kumpu, ikääntyneiden palvelujen johtaja KOTIIN ANNETTAVAT PALVELUT Tuula Jaakkola, kotihoidon johtaja ASUMISPALVELUT 24/7 Mervi Takala, hoiva-asumisen johtaja Ikääntyneiden palveluketjun palvelukokonaisuudet kotona asumisen tuki ja asumispalvelut vastaavat ikääntyneiden palvelutarpeeseen asiakaslähtöisesti. Kotona asumisen tuki muodostuu Ikäihmisten varhaisen tuen palveluista (esim. muistipoliklinikka, gerontologinen sosiaalityö, ikäasema, ennaltaehkäisevät kotikäynnit), kotihoitoa tukevista palveluista (omaishoidon tuki, kotiutusyksiköt, kotiutustiimi) ja kotihoidosta (yhdistetty kotipalvelu ja kotisairaanhoito, kotihoidon tukipalvelut). Asumispalveluiden palvelukokonaisuus sisältää ympärivuorokautisen hoiva-asumisen (tehostettu palveluasuminen, vanhainkotihoito, hoivahoito, yksityisen palvelutuotannon tehostettu palveluasuminen). Ikäihmisten palveluohjauksen merkitys tulee korostumaan. Tavoitteena on mahdollistaa palvelujen oikea-aikainen saanti ja kyetä vastaamaan asiakkaan muuttuvaan palvelutarpeeseen Ikääntyneiden palveluketjun toiminnan tavoitteena on vahvistaa ennalta ehkäisevien ja varhaisten palveluiden sekä kotona asumista tukevien palveluiden kokonaisuutta. Asiakkaan osallisuutta vahvistetaan sekä kehitetään toimintakykyä ylläpitäviä ja kuntouttavia toimintamuotoja. Toimintatapojen muutoksella, palveluiden sisällön kehittämisellä ja ikääntyneiden palveluverkkosuunnitelman myötä vapautuvilla henkilöstöresursseilla tuetaan palvelurakennemuutoksen toteutumista. Keltakankaan hoivakodin toiminta päättyy vuoden 2013 syksyllä uuden yksikön valmistuttua Myllykoskelle. Mäkikylän palvelukeskuksen vanhainkotihoidon osastojen toiminta ja Seivästien palveluasuntojen toiminta päättyy vuoden 2013 lopulla uuden yksikön valmistuttua Kuusankoskelle. Samassa yhteydessä lisätään Lauttarannan hoivakodin lyhytaikaisia hoitopaikkoja ja tehostetaan kotiutusyksikkötoimintaa. Kotiutustiimi toimii koko kaupungin alueella. Henkilöstön osallisuutta ja vastuuta palveluiden toteutuksessa vahvistetaan. Palveluohjauksen keskittämisellä turvataan asiakkaiden kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi ja asiakkaan palvelutarpeeseen perustuva palveluiden toteutus. Luottamushenkilöorganisaatio uudistuu Suomen kunnissa on yleistä tarkastella luottamushenkilöorganisaatiota valtuustokauden vaihtuessa. Näin tälläkin kertaa ja myös Kouvolassa. Meillä muutokset ovat tavallista suurempia johtuen mm. siitä, että uuden Kouvolan myötä käyttöön otetusta ns. sisäisestä tilaaja-tuottajamallista luovutaan. Tämä tarkoittaa luottamushenkilöpuolella sitä, että aiemmista perusturvan ja sivistyksen tuottajajohtokunnista luovutaan ja kunkin vastuualueen ainoaksi luottamus- Keskusvaalilautakunta (5) henkilöelimeksi jää lautakunta. Luottamushenkilöorganisaatio 2013 Konsernijaosto (7) Kaupunginvaltuusto (59) Kaupunginhallitus (13) Henkilöstöjaosto (7) Elinkeinojaosto (7) Tarkastuslautakunta (7) Toinen merkittävä muutos on hyvinvointipalvelujen niin palvelu- kuin luottamushenkilöorganisaationkin rakentaminen ns. elinkaarimallin pohjalle. Perinteiset perusturvalautakunnan, opetus- ja kasvatuslautakunnan, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan sekä liikunta- ja nuorisolautakunnan korvaavat valtuustokaudella lasten ja nuorten lautakunta, aikuisväestön lautakunta sekä ikäihmisten lautakunta. Elinkaarimallilla tarkoitetaan siis, kuten uusien lautakuntien nimetkin kertovat, tehtäväjakoa asukkaiden ja asiakkaiden ikäryhmien mukaisesti. Muita vuoden 2013 alussa voimaan tulevia muutoksia ovat henkilöstölautakunnan korvaaminen kaupunginhallituksen henkilöstöjaostolla sekä teknisen tuotannon liikelaitoksen ja tilaliikelaitoksen johtokuntien yhdistäminen. Samalla kun luottamustoimielimien määrä edellä kuvatulla tavalla vähenee, joidenkin elinten, mm. kaupunginvaltuuston ja -hallituksen, jäsenmäärä vähenee. Nämä yhdessä tarkoittavat sitä, että vuonna 2013 luottamushenkilöpaikkojen lukumäärä (varsinaiset jäsenet) Kouvolan kaupungin toimielimissä laskee noin 250:stä 160:een eli yli kolmanneksen. Lasten ja nuorten lautakunta (13) Aikuisväestön lautakunta (13) Ikäihmisten lautakunta (13) Tekninen lautakunta (13) Maaseutu lautakunta (7) Yksityistiejaosto (3) Rakennus- ja ymäristölautakunta (7) Jari Niemelä hallintojohtaja Puh Vesilaitoksen johtokunta (5) Liikelaitosten johtokunta (5) Kymen jätelautakunta (13) Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/

10 Kännykkä varoittaa liukkaista Liukkaudenvaroituspalvelu ehkäisee kouvolalaisten liukastumisia tulevanakin talvena. Ilmatieteenlaitoksen liukkaudenvaroituspalvelua jatketaan Kouvolassa talvikaudella Kouvolassa helmikuussa käyttöönotettu palvelu mahdollistaa liukkaista varoittamisen tekstiviestillä jo ennen kelien muuttumista. Palvelu perustuu sään ennustamiseen jalankulkusäämallin avulla, joka ottaa huomioon koko meteorologisen tilanteen alueella, mm. lämpötilan, sateen ja auringon säteilyn. Tekijöiden pohjalta lasketaan jalankulkuindeksi, joka jaetaan liukkausluokkiin normaali, liukas ja erittäin liukas. Liukkaudenvaroituspalvelusta lähtee palvelun tilanneille tekstiviesti, kun jalankulkusään arvioidaan muuttuvan erittäin liukkaaksi. Erittäin liukasta on tyypillisesti, kun jään päällä on tai sille sataa vettä tai lunta. Liukkaudenvaroituspalvelun vakiopäivitysajat ovat klo 6 ja klo 15, mutta tekstiviestitulvaa ei tarvitse pelätä - Kouvolan kokoisessa kaupungissa erittäin liukkaan kelin varoituksia tulee yleensä 5-20 koko talven aikana. Viime talvena palvelun tilanneiden ei tarvitse avata palvelua uudestaan, vaan palvelu jatkuu automaattisesti, mikäli sitä ei ole lopetusviestillä päätetty. Tähän mennessä olemme saaneet noin 209 innokasta kouvolalaista käyttäjää palvelulle, ja tietysti toivomme, että lisääkin käyttäjiä saadaan, riskienhallintapäällikkö Ritva Kiiski kertoo. Palvelun kautta Kouvola haluaa myös lisätä asukkaidensa tietoa Kouvolan jäsenyydestä Maailman Terveysjärjestö WHO:n Turvallinen kunta -verkostossa. Verkoston tavoitteena on ehkäistä tapaturmia ja niistä aiheutuvia kustannuksia, ja siten luoda turvallisempi kunta. Tilaa liukkaudenvaroituspalvelu: Lähetä viesti jalankulku välilyönti kouvola numeroon Muuta varoitusaikoja: Vakiovaroitusajat ovat klo 6 ja 15. Jos haluat viestejä esim. vain 9-21, lähetä viesti: jalankulku välilyönti 9 välilyönti 21 Jos haluat lopettaa palvelun: Lähetä viesti: jalankulku välilyönti sulje numeroon Ritva Kiiski riskienhallintapäällikkö puh Eniten liukastumisia sattuu työssäkäyville. Vuonna 2009 liukastumisesta tai kaatumisesta aiheutuvia lonkkamurtumia oli 114, ja niistä koitui kustannuksia kaupungille yli 2,7 miljoonaa euroa. Liukastumista ja kaatumista ehkäisevillä palveluilla voidaan saada huomattavia säästöjä aikaan. Käyttäjälle palvelu on maksuton, ja kaupungillekin kustannukset vähäiset verrattuna mahdollisiin säästöihin ja kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Nyt vaan kaikki kokeilemaan, palvelu toimii vanhemmissakin puhelimissa eli mitään älypuhelimia ei tarvita. Turvallista talviaikaa kouvolalaisille!. 10. Tiet kuntoon talvellakin Kouvola varautunut talveen jopa 80 koneen ja aura-auton voimin. Talvikunnossapitoon kuuluvat ne toimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia talvella kadun pitämiseksi tyydyttävässä ajokunnossa. Kuluvana talvena Kouvolan tiet pidetään kunnossa ja kuljettavina kolmen tiemestarin ja noin 80 koneyksikön voimin. Jos lunta tulee runsaasti, liikkeelle lähdetään kaikilla yksiköllä. Kouvolan suuruisessa kaupungissa työsarkaa riittää, esimerkiksi jo normaali lumisade, jossa lunta sataa 5-10 cm verran, työllistää jokaisen koneen vähintään 8 tunniksi, joskus jopa 15 tunniksi. Sen lisäksi tehdään vielä mm. lumen kuormausta ja hiekoitusta. Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/2012 Teiden talvikunnossapitoa tehdään mahdollisimman paljon työaikana klo 7-16, kiireellisyysluokituksen mukaisessa järjestyksessä. I-luokan jalkakäytävät ja kadut aurataan, kun irtolumen määrä käytävällä ylittää 3 cm. II-luokan raiteilla ja teillä määrä on 5 cm, III-luokan teillä 10 cm. Sohjokeleillä liikkeelle lähdetään jo aiemmin I- ja II-luokkien katujen ja raittien osalta. Viikonloppuina auraustöihin ryhtymistä vältetään. Kuitenkin tarpeen vaatiessa koko aurausporukka saadaan liikkeelle. I-luokkaan eli tärkeimpiin kohteisiin kuuluvat myös taksiasemat, rautatieasema, tori sekä tärkeimmät keskustojen pysäköintialueet. Jyrkät mäet paikasta riippumatta lasketaan I- tai II-luokkaan. Yleisenä ohjeena on, että tiet pidetään aina henkilöautolla ajettavina mm. hälytysajoneuvojen toiminnan vuoksi. Teiden talvikunnossapitoa on Kouvolassa helpotettu talviajan pysäköintikielloilla n. 30 kadulla. Väylät, joilla ei ole talvikunnossapitoa, on merkitty liikennemerkein ja niiden käyttö talvella on kulkijan omalla vastuulla. Tontinomistajan vastuulla oleva talvikunnossapito Tonttiliittymän auraus ja liukkaudenesto Katualueella sijaitsevien kiinteistön portaiden ja tasojen lumityöt, liukkaudenesto ja hiekoitushiekan poisto Jalkakäytävän viereisen katuojan ja sadevesikourun lumenpoisto ja sadevesikaivojen ritiläkansien puhtaanapito Teiden luokat: jalkakäytävät I-luokan kevyenliikenteenväylät I-luokan kadut II-luokan kadut II-luokan kevyenliikenteen väylät III-luokan kadut Liukkaudentorjuntaa suoritetaan aurauksen yhteydessä ja sen jälkeen; normaalilla talvikelillä kevyenliikenteenväylien lumipinta karhennetaan jo auratessa, ja tarvittaessa ongelmapaikat hiekoitetaan. Näitä ovat esimerkiksi kävelyalueet ja I-luokan kevyen liikenteen väylät. Hiekoitushiekka on hienoa sepelirouhetta. Ajoradoilla käytetään lisäksi tavallista hiekoitushiekkaa. Suolaa ei kaupunkialueella käytetä lainkaan. Katujen kunnossapito Virka-aikana: puh Päivystys työajan ulkopuolella: puh

11 Koko jengin oma nurkkaus Keväällä Nuori Kouvola -palkittu Kouvolan Kristillinen Jengityö tarjoaa nuorille yhteisen tilan olla ja keskustella, kun siltä tuntuu. Kouvolan Kristillinen Jengityö on tehnyt Kouvolassa tärkeää nuorisotyötä jo vuodesta Vilkkaimpina vuosina 90-luvulla Jengityön nuorisotiloihin ahtautui jopa 60 nuorta kerrallaan, ja nuoriso- ja evankelioimistyötä tehtiin ahkerasti monella rintamalla, mm. radio-ohjelmien, oman lehden ja teetupabussin avulla. Viime vuodesta lähtien Jengityö on keskittynyt pienimuotoisen varainkeruun ohella nuorisotalon pyörittämiseen, kun vankilayhteistyö Konnunsuon vankilan kanssa päättyi vankilan lakkauttamisen myötä. Sakaristontiellä sijaitsevan nuorisotalon toimintaa pyöritetään pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Meillä on nuorisotalopäivä kaksi kertaa viikossa, tiistai- ja torstai-iltoina. Nykyään käy kymmenkunta nuorta päivässä, lähinnä naapuruston ala-asteikäisiä nuoria, vapaaehtoistyöntekijät Anne Aho ja Maija Aarnio kertovat. Biljardia ja kuunteleva aikuinen Kristillisen Jengityön nuorisotalo on rento koko nuorison vapaa-ajanvietto- ja kokoontumistila, jonne voi tulla sellaisena kuin on. Aikaa voi viettää vaikkapa biljardia tai lautapelejä pelaten tai televisiota katsoen tai sitten vain kavereiden kanssa hengaten. Moni nuori tulee paikalle, koska kotona ei ole aikuista paikalla kuuntelemassa ja keskustelemassa Jengityöltä löytyy aina kuunteleva aikuinen, jonka kanssa voi keskustella kun itsestä siltä tuntuu. Kyllä moni nuori haluaa purkaa tuntojaan mutta toki on niitäkin jotka ovat mieluummin omissa oloissaan. Nuorten kanssa pitää saavuttaa ensin luottamus, mikä satunnaisesti työskentelevälle voi olla haastavaa. Joistakin talolla säännöllisesti käyvistä nuorista on kuitenkin vuosien varrella tullut todella läheisiä, ja on aina ilahduttavaa kun jo kasvaneet nuoret käyvät tervehtimässä, Aarnio kertoo. Nuori Kouvola -palkinto oli Jengityölle mieluinen yllätys. Tulevina vuosia tarkoitus on jatkaa nuorisotalotoimintaa ja tuoda paikkaa entistä enemmän tutuksi; vaikka vuoden vaihtuvat, nuoria ja nuorisotyötä tarvitaan jatkossakin. - Biljardista tykätään nuorisotalolla, Maija Aarnio (vas.) ja Anne Aho kertovat. Kristillinen Jengityö ry Sakaristontie 1, Kouvola Puh. (05) Avoinna: ti ja to klo NUORI KOUVOLA -PALKINTO 2013 Löydätkö, tiedätkö, tunnetko henkilöä, ryhmää, ohjaajaa, toimihenkilöä, nuorisojärjestöä, joka on toiminnallaan ja teoillaan edistänyt tai vaikuttanut kouvolalaisten nuorten hyvinvointiin, osallistumismahdollisuuksiin ja harrastuksiin? Ehdota palkinnon saajaa mennessä! Nuori Kouvola -palkintoon kuuluu kunniakirja ja rahapalkinto, jonka suuruudesta ja jaosta lasten ja nuorten lautakunta päättää vuosittain. Palkinto jaetaan Kouvola-päivänä Lisätietoja Nuori Kouvola -palkinnosta antaa suunnittelija Tuula Soininkallio, puh , Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/

12 Apuna kriisin keskellä Kouvolaan oma turvakoti Perhetukikeskuksen yhteyteen muodostuu suojapaikka lähisuhdeväkivallasta kärsiville perheille Uusi sosiaali- ja kriisipäivystys nivoo sosiaalihuollon päivystyksen ja kriisiavun saman katon alle ympärivuorokautiseksi palveluksi. Lokakuussa toimintansa aloittaneella Kouvolan sosiaali- ja kriisipäivystyksellä on ollut vauhdikas startti; ensimmäisen toimintakuukauden aikana asiakaslaskuri raksutti jo lähes sataa, joista suurin osa virkaajan ulkopuolisia tapauksia. Uusi järjestely näyttää siis olleen onnistunut: Aikaisemmin meillä oli poliisiasemalla kolme sosiaalipäivystäjää ja kun he eivät olleet töissä niin etupäivystys toimi Kouvolan perhetukikeskuksen Kuusankosken yksikössä ohjaajien vastaanottotyön ohella. Sosiaalipäivystyksessä toimi ja toimii kahdeksan sosiaalityöntekijää ns. takapäivystäjinä eli he päivystävät kotonaan virka-ajan ulkopuolella. Liikkuvuus nousi kaikissa näissä usein haasteelliseksi, kun esim. takapäivystäjän kotoa saattoi olla runsaastikin matkaa tilannepaikalle. Uusi päivystys tuo päivystyksen saman katon alle; poliisiasemalla jatkaa yksi sosiaaliohjaaja, mutta muuten kaikki työntekijät ovat terveydenhuollon päivystyksen kanssa samoissa tiloissa POKS:ssa. Terveydenhuollon kanssa sosiaali- ja kriisipäivystyksellä on yhteistä toimintaa ja yhteisiä asiakkaita, joten läheinen sijainti on erinomainen etu. Samalla saadaan enemmän liikkuvuutta ja hyvä 24/7 toimintavalmius. Myös päivystyksen yhteystiedot Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/2012 on kauttaaltaan yhtenäistetty, joten sosiaali- ja kriisipäivystys toivottavasti löydetään nyt helpommin. Tehtävänkuvat sinällään pysyvät samana, lasten sijaishuollon palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen kertoo. Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä työskentelee yhteensä kymmenen työntekijää; vuoden alusta yksikön johdossa aloittavan Valpuri Sorrin lisäksi mukana on kolme sosiaalityöntekijää, viisi kriisityöntekijää sekä sosiaaliohjaaja poliisiasemalla. Työ on jaksotyötä, jolloin työtekijät ovat tavoitettavissa 24/7. Takapäivystys säilytetään kiiresijoitusten varalta vielä ensi vuoden. Uusi päivystys on luotu pääosin nykyisiä järjestelyitä uudistamalla, kolme uutta tekijää palkataan hankerahoituksella. Tämä on pitkän kehityksen tulos, ja ensi vuosi on yksikölle näytön paikka. Edelläkävijä Kouvola Sosiaali- ja kriisipäivystyksen toiminta-ajatuksena on vastata kansalaisten välittömiin avun tarpeisiin erilaisissa hätätilanteissa: tuottamalla virka-ajan ulkopuolista sosiaalipäivystystä ja hoitamalla erikseen sovittavia kiireellisiä sosiaalihuollon tehtäviä virkaajalla, sekä toisaalta antamalla ja järjestämällä välitöntä kriisiapua ja huolehtimalla jatkotoimenpiteiden järjestämisestä yllättävässä kriisitilanteessa. Toiminta sisältää niin yksilöllistä asiakastyötä, onnettomuus- tai kriisitilanteissa auttamista, jälkipuinnin koordinointia, ohjausta sekä yhteistyökumppaneiden konsultointia. Poliisiaseman sosiaaliohjaaja hoitaa poliisin toimintaan liittyvää sosiaali- ja kriisityötä ja osaltaan edistää poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyötä. Tilanteita, joissa sosiaali- ja kriisipäivystyksen apua kaivataan, ovat esim. perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet, huoli lapsen turvallisuudesta tai toisen henkilön selviytymisestä tai sijoituksessa olevan lapseen tai lapsen huoltoon liittyvät asiat. Onnettomuusja kriisitilanne taas voi olla vaikkapa tulipalo, piiritystilanne tai kuolemantapaus. Tilanteita on monenlaisia, kuten asiakkaitakin. Ylivoimaisesti suurin osa sosiaali- ja kriisipäivystyksen tapauksista on lapsiperheiden tapauksia; viime vuonna 1003 tapausta Kriisityöntekijät Marja-Liisa Mankki ja Henna Purtilo iloitsevat uusista tiloista. Turvakoti on kodinomainen, turvallinen ja valvottu asuintila lähisuhdeväkivallasta kärsineille perheille. Kouvolassa on entuudestaan turva-asunto yhdelle perheelle, minkä lisäksi turvakotipalveluja on hankittu ostopalveluna mm. Kotkan Villa Jensenistä, Lahden turvakodista ja Porvoon kaupungin turvakoti Nutusta. Toukokuun loppuun mennessä Kouvolan turva-asunnossa käyttöpäiviä kertyi 75 ja ostettujen turvakotipalveluiden turvakodeissa 32 päivää. Nyt Kouvolan perhetukikeskuksen yhteyteen muodostetaan Kouvolan oma turvakoti, johon mahtuu asumaan kerrallaan pari-kolme perhettä. Tilojen puolesta perhetukikeskus soveltuu turvakodin luomiseen mainiosti, eikä juuri vaadi remontteja. Ympärivuorokautisen turvakotitoiminnan lisäksi turvakoti vastaa Kouvolan lyhytaikaisen perhehoidon ohjauksesta ja arvioinnista kouluttamalla sijaisperheitä, tukemalla heidän toimintaansa sekä arvioimalla sijaisperheisiin sijoitettujen lasten tarpeita lastensuojelun näkökulmasta. Tärkeää on, että pienet lapset saadaan jatkossa kiireellisissä tilanteissa sijoitettua lyhytaikaisiin kriisiperheisiin. Turvakodissa järjestetään jatkossa myös valvottuja lasten tapaamisia. Turvakodin työntekijät ovat tarvittaessa käytettävissä perhetukikeskuksen muissa tehtävissä. Turvakoti aloittaa toimintansa :sta. Yleisimmin ilmoitus avuntarpeesta tulee poliisin kautta, mutta yhteydenotto voi yhtä hyvin tulla sosiaalitoimen tai hätäkeskuksen kautta tai asiakkaalta itseltään. Yli puolet ottaa yhteyttä virka-ajan ulkopuolella. Tilanteiden haltuunotossa auttaa viranomaisverkko VIRVE, jonka hyödyntämisessä Kouvola on alueensa edelläkävijä. Saamme tapausten statusviestit hätäkeskuksesta suoraan viranomaispuhelimeen (VIRVE), eli puhelinliikennettä hätäkeskuksen kanssa ei välttämättä tarvita. Tekniikka auttaa työskentelyssä, mutta suuri vaikutus on uudella sijainnillakin; tapauksissa ja muuten työssämme tehdään paljon yhteistyötä eri viranomais- ja muiden tahojen kanssa, joten on helppoa asioida kun meidät löytää yhdestä paikasta. Suuri merkitys on sillä, että sosiaali- ja kriisipäivystys sekä terveydenhuollon päivystys ovat ensi vuoden alusta samaa yksikköä hallinnollisestikin. Sosiaali- ja kriisipäivystys Pohjois-Kymen sairaala Sairaalankuja 3 C Sairaalanmäki puh

13 Kuntalaiset toivovat lisää työpaikkoja Asiakkailta ja yrityksiltä kyseltiin tulevaisuuden palvelutarpeesta. Teksti: Liisa Kolari Kouvolan kaupunki toteutti elo-syyskuun vaihteessa asiakastarpeiden ennakointitutkimuksen kuntalaisille ja yritysten edustajille. Asukaskyselyn tavoitteena oli hakea tietoa asukkaiden palvelutarpeista ja näkemyksiä palveluiden järjestämistavoista. Yrityskyselyllä puolestaan haluttiin saada näkökulmia elinkeinopolitiikan linjaamiseksi pitemmällä tähtäyksellä sekä palautetta siitä, kuinka asiat tällä hetkellä koetaan. Kyselyjen tuloksista käy ilmi kuntalaisten tyytymättömyys nykytilaan ja epäusko siihen, että tulevaisuus voisi olla yhtään parempi. Kysely toteutettiin satunnaisotantana 5000:lle asukkaalle ja 381:lle yrityksen edustajalle. Asukkailta vastauksia saatiin 826 kpl ja yrityksiltä 237 kpl. Kyselylomake perustui nykytilan haasteista johdettuihin visiotavoitteisiin sekä keinoihin millä näihin päästään. Lisäksi kysyttiin kaupungin imagosta. Vastaajat nostivat tärkeimmäksi kaupungin tavoitteista työpaikkojen lisäämisen, toisena kuntatalouden tasapainon ja kolmantena syrjäytymisen ehkäisemisen. Pääosa vastaajista oli sitä mieltä, että Kouvolassa ei tarvita enää lisää kuntaliitoksia ja että kaupungin pitää huolehtia ensisijaisesti tasapainoisesta kuntataloudesta eikä tuottaa laadukkaita palveluja, jos siihen on käytettävä lainarahaa. Tärkeämmäksi nähdään palvelujen takaaminen tasapuolisesti kaikille kouvolalaisille kuin se, että panostettaisiin eniten palveluita tarvitseviin. Kyselyssä esitettiin erilaisia tulevaisuusväittämiä ja kysyttiin toivotaanko väittämän toteutuvan ja kuinka todennäköisenä vastaaja pitää väittämän todennäköisyyttä. Kaikkein eniten toivottuja tulevaisuusväittämiä olivat seuraavat; alueen yritykset pystyvät työllistämään huomattavasti enemmän kuin nykyisin, kaiken kokoisten yritysten määrä lisääntyy Kouvolan alueella merkittävästi ja kaupungin kaikkien alueiden yritysten toimintaedellytyksiä kehitetään tasapuolisesti. Merkittävää on, että kaikki toivotuimmat tulevaisuusväittämät liittyivät elinkeinon ja vetovoimaisuuden näkökulmaan eikä palveluihin vaikka vastaajista 78 % oli muita kuin yritysten edustajia. Vähiten toivottiin seuraavien tulevaisuusväittämien toteutumista; kuntalaiset ovat valmiita hakemaan laadukkaan palvelun myös kauempaa, kaavoitus tukee vain suurten, työllistävien ja voimakkaasti kasvavien yritysten sijoittumista alueelle ja palveluiden laatuun on panostettu veroja korottamalla. Vastaajien epäuskoa kaupungin ja päätöksentekijöiden toimintaan kuvastaa se, että pääsääntöisesti niiden tulevaisuusväittämien, joiden eniten toivotaan toteutuvan, toteutumista pidetään kaikkein epätodennäköisenä ja vastaavasti niiden väittämien, joiden ei toivota toteutuvan, uskotaan toteutuvan. Myös kaupungin imago sai tutkimuksessa melko tyrmäävän vastaanoton, vain 11% vastaajista pitää kaupungin imagoa hyvänä. Tutkimustulokset vahvistavat yleistä käsitystä kuntalaisten tyytymättömyydestä. Nyt tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja yhteistä tahtoa tilanteen parantamiseksi, toteaa vuoden alusta kaupungin strategia- ja kehittämisjohtajana aloittava Jyrki Harjula. TULEVAISUUSVÄITTÄMÄT Alueen yritykset pystyvät työllistämään huomattavasti enemmän kuin nykyisin Kaikenkokoisten yritysten määrä lisääntyy Kouvolan alueella merkittävästi Kaupungin kaikkien alueiden yritysten toimintaedellytyksiä kehitetään tasapuolisesti Kouvola on erittäin houkutteleva opiskelupaikka Kuntalaisten hyvinvoinnissa terveyden edistäminen on nostettu tärkeimmäksi Kouvolan kaupunki edistää voimakkaasti alueen yrityksien toimintaedellytyksiä Kuntalaiset voivat päättää entistä enemmän itse millaisia julkisia palveluita haluavat Yritysten ja kaupungin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle on löydetty toimivia muotoja Kuntalaiset ottavat enemmän vastuuta toisistaan Kuntalaiset ottavat entistä enemmän vastuuta itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan Hyvinvointipalveluja järjestettäessä kaikki huomio keskitetään nykyisten ongelmien ratkaisemiseen, esim. syrjäytyminen Hyödynnetään alueen yleishyödyllisiä palveluiden tuottajia (esim. järjestöt ja yhdistykset) Alueen yksityisten yrityksien mahdollisuuksia kunnallisten palveluiden tuottamisessa on lisätty Kaupunki on ottanut hallittuja riskejä luodessaan edellytyksiä uusille yritystoiminnoille Teknologian avulla käytetään entistä enemmän palveluita (sähköiset palvelut, liikkuvat palvelut) Ihmiset ovat valmiimpia luopumaan joistakin palveluista säästöjen tuottamiseksi Kouvolan kasvu tukeutuu etenkin itään päin (Venäjän suuntaan) Kouvolan kasvu tukeutuu etenkin pääkaupunkiseutuun Palveluiden laatuun on panostettu veroja korottamalla Kaavoitus tukee vain suurten, työllistävien ja voimakkaasti kasvavien yritysten sijoittumista alueelle Kuntalaiset ovat valmiita hakemaan laadukkaan palvelun myös kauempaa 4,6 4,4 4,3 4,3 4,3 4,2 4,1 4,1 4,0 3,9 3,9 3,8 3,6 3,6 3,5 3,2 3,1 30 2,8 2,6 2,6 Asteikko: 1= en toivo lainkaan toteutuvan... 5= toivoisin toteutuvan tulevaisuudessa Liisa Kolari kehittämispäällikkö puh Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/

14 Opetellaan energiapiheiksi! Kouvolan energianeuvoja opastaa kuntalaisia energiansäästöön rakentamisessa ja asumisessa. Kaukonäköisyydellä ja arjen valinnoilla pienenee sekä energialasku että luonnon kuormitus Kouvola aloitti syksyllä yhdessä muiden Kymenlaakson kuntien kanssa kuluttajien energianeuvonnan. Tavoitteena on tuottaa ja jakaa luotettavaa ja puolueetonta energianeuvontaa kuluttajille rakentamiseen, korjausrakentamiseen sekä asumiseen liittyvissä asioissa. Energianeuvonta järjestetään Kymenlaakson kuntien, Kotkan Energia Oy:n, KSS Energia Oy:n, Haminan Energia Oy:n, Kymenlaakson Sähkö Oy:n ja Gasum Oy:n yhteisvoimin. Myös paikalliset asiantuntijat ja kansallinen energianeuvontaverkosto auttavat toimintaa asiantuntemuksellaan ja kontakteillaan. Energianeuvontatoiminta aloitettiin elokuun alussa, kun sekä Pohjois-Kymenlaakso että Etelä-Kymenlaakso saivat omat energianeuvojansa kuntien rakennusvalvontayksiköihin. Pohjoispuolen eli Kouvolan ja Iitin energianeuvojana toimii sähkötekniikan diplomi-insinööri Heikki Rantula. Mutta mitä kaikkea energianeuvojan toimenkuvaan oikein kuuluu? Tiesitkö? Energianeuvojan säästövinkkejä: Suosi LEDejä valaistuksessa, ne kuluttavat vähemmän energiaa Hyödynnä jälkilämpö ruuanlaitossa ja hauduta ruuat kypsiksi Sammuta kaikki valot ja laitteet kotoa lähtiessäsi Säädä ilmalämpöpumppu talvella vain lämmityskäyttöön ei lämmitystä ja jäähdytystä samaan aikaan Lämmitä asuntoa tulisijoilla, säädä patterit pienemmälle. Yhden asteen pudotus sisälämpötilassa, vähentää lämmönkulutusta 5 % Jäähdytä ruuat ennen jääkaappiin laittoa Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/2012 Energianeuvoja Heikki Rantulalta löytyy myös esitemuotoista tietoa kotiinviemisiksi. Jaan asukkaille tietoa esimerkiksi eri lämmitysmuodoista rakentamisen ja korjausrakentamisen suunnitteluvaiheessa, annan vinkkejä energiansäästöön ja muutenkin neuvon kuntalaisia energia-asioissa, oli kyseessä sitten talon energiaselvitys, energiatodistus, energiansäästölamppu tai ilmalämpöpumpun valinta. Kierrän jakamassa tietoa erilaisissa energiaan liittyvissä tapahtumissa sekä koulutustilaisuuksissa, kuten energiansäästöilloissa. Keväällä olen mukana esimerkiksi RAK-messuilla. Muutoin minut löytää rakennusvalvontaosastolta Tekniikka- ja ympäristötalosta Kuusankoskelta, tervetuloa vaan jututtamaan, Rantula kehottaa. Sanallisten ja painettujen neuvojen lisäksi energiatiedonnälkäiselle apuna toimivat myös energianeuvonnan nettisivut, joilta löytyy kootusti energiavinkkejä, julkaisuja ja artikkeleita, tietoa tapahtumista sekä energianeuvojien uusimmat kuulumiset. Sivustolta voi lähettää myös energia-aiheisia kysymyksiä neuvojille. Tällä hetkellä maalämpö on in, siitä tulee paljon kysymyksiä. Muuten energia-asiat kiinnostavat ihmisiä eri tavalla eri elämäntilanteissa nuorilla voi olla ensimmäisen asunnon osto tai rakentaminen mielessä, vanhemmilla taas vanhan talon korjausrakentaminen ja lämmitysjärjestelmän vaihto. Myös asukasyhdistyksille ja yrityksille voidaan pyynnöstä järjestää esimerkiksi luentoja. Monella tapaa toimimme neuvojana asiakkaan ja rakennusvalvonnan välissä. Mahdollisimman paljon tietysti pyritään jakamaan puolueetonta energiatietoutta eteenpäin, sehän tässä on toiminnan tarkoituskin. Heikki Rantula energianeuvoja puh RAKENNUSVALVONNAN AUKIOLOAJAT MUUTTUVAT! Rakennusvalvonnan asiakaspalvelun parantamiseksi ja tehostamiseksi lähtien rakennusvalvonnan asiakaspalveluajat ovat seuraavat: Lupakäsittelijät (rakennusvalvontapäällikkö, rakennustarkastajat ja lupa-arkkitehti): ma, pe klo 8-15 to klo Tarkastusinsinöörit, LVI-tarkastusinsinööri: ma, ti, pe klo 8-15 to klo Lupasihteerit: ma, ti, pe 8-15 Toimistohenkilökunta (arkisto, rekisterivastaavat): ma, ti, pe klo 8-15 to klo Lupakäsittelijät (rakennusvalvontapäällikkö, rakennustarkastajat, lupa-arkkitehti ja tarkastusinsinöörit) ovat tavattavissa ainoastaan ajanvarauksella. Ajanvaraukset ja yhteydenotot suoraan em. henkilöiden kanssa. Katselmusten varaukset suoraan tarkastusinsinöörien kanssa sopien. Rakennusvalvontapalvelut Tekniikka- ja ympäristötalo Valtakatu 33, Kuusankoski Rakennusvalvonnan henkilöiden yhteystiedot ovat esillä Kouvolan kaupungin internet-sivuilla

15 Rakennusten ja asuntojen myynti Kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden tasapainotusohjelman mukaisesti Tilaliikelaitos myy kaupungin tarpeetonta rakennusmassaa ja asunto-osakkeita. Rakennuksia on jo myyty vuosien aikana 19 kpl. Tällä hetkellä on myynnissä lakkautettuja koulurakennuksia 5 kpl eli Aitomäen koulu, Muhniemen koulu, Oravalan koulu, Rekolan koulu sekä Tuohikotin koulu. Edellä mainittujen koulurakennusten lisäksi myynnissä on Keltakankaan sairaalan kerrostalo ja rivitalo, Keltakankaan koulun asuntola, Teinikallion koulu, Pioneerikoulu, Kuusankosken paloasema, Anjalan koeaseman päärakennus, Anjalankosken kaupungintalo ja Jaalan kunnantalo. Aitomäen koulu Muhniemen koulu Asuinhuoneistoja on myyntilistalla kaikkiaan noin 140 kpl, joista on jo myyty 45 kpl. Asuinhuoneistojen myyntiä jatketaan asuntojen vapautumisen myötä. Arto Kuitikka, kiinteistöpäällikkö Puh Timo Oksanen, toimitilajohtaja Puh Tervetuloa Kouvolaan! Kouvola toivottaa uudet asukkaansa tervetulleiksi omalla Muuttajan-paketilla Kouvolaan muuttaa joka kuukausi noin 190 uutta asukasta. Muuttajan mietteet ovat varmasti kaikille joskus muuttaneille tuttuja: Mitä missäkin tapahtuu? Mistä löydän tarvittavat yhteystiedot? Millainen on uusi kotikuntani? Näihin ja moniin muihin muuttajaa askarruttaviin kysymyksiin Kouvola vastaa muuttajan omalla infopaketilla, joka sisältää mm. esitteitä, lehtiä, kartan ja vaihtuvia tarjouksia yrityksiltä. Kouvolaan muuttaneelle lähetetään postitse Ihmeen hieno Kouvola -kortti, jota vastaan Muuttajan-paketin voi noutaa kirjastoista. Kortti lähetetään noin kuukauden päästä muutosta ja se osoitetaan talouden vanhimmalle. Muuttajan-pakettiin sisältyy muuttajan Etukortti, jolla voi valita yhden ilmaisen edun ja tutustua paikalliseen urheilu- tai kulttuuritapahtumaan koko perheen voimin. Muuttaja saa ilmaisen sisäänpääsyn Kouvolan kärkiseurojen (Kookoo, Kouvot, KPL ja Mypa) ja Kymi Sinfoniettan tapahtumiin, Poikilo-museoihin ja kaupungin uimahalleihin tai alennetun sisäänpääsyn Kouvolan Teatteriin. Kouvolan Sanomat puolestaan muistaa muuttajaa ilmaisella kahden viikon tutustumisjaksolla. Tavoitteena on saada jatkossa mukaan myös paikallisia yrityksiä toivottamaan palveluillaan uusi asukas tervetulleeksi. paketin lisäksi Kouvola järjesti tänä vuonna ensimmäistä kertaa uusien asukkaiden tapahtuman. Positiivista palautetta kerännyt tapahtuma saa jatkoa ensi vuonna, kun uusille asukkaille järjestetään tapahtuma keväällä Kouvola-päivänä sekä toinen tapahtuma syksyllä opiskelijoiden huomioimiseksi. Muuttajalle on koottu myös Uusi koti Kouvola-esite, joka esittelee Kouvolaa sanoin ja kuvin 60 sivun verran. Esitettä on saatavilla yhteispalvelupisteistä sekä sähköisenä versiona Kouvolan nettisivuilla. Muuttajainfoa netissä: Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/

16 Nuorilta nuorille Tulevan vuoden nuorisovaltuusto saa lisävahvistusta myös iltalukion opiskelijoista. Marraskuussa Kouvolan kouluissa elettiin jälleen vaalihuumaa, kun kauden nuorisovaltuusto sai muotonsa. Kaikkiaan valtuustoon valittiin 38 nuorta, heistä suurin osa yläkoulun 8. ja 9.-luokkalaisia. Tulevalla kaudella mukana nähdään ilahduttavasti myös maahanmuuttajanuoria sekä iltalukion opiskelijoita. Nuorisovaltuustotoiminta kiinnostaa perinteisesti tyttöjä enemmän kuin poikia, joita on noin kolmasosa koko joukosta. Uudessa valtuustossa kaikki Kouvolan alueet ovat mukavasti edustettuina, ja nyt saimme ensimmäistä kertaa myös iltalukion mukaan toimintaan, nuorisovaltuuston ohjaaja Terttu Ruohomäki kertoo. Nuorisovaltuustoon voivat asettua ehdolle kaikki Kouvolassa kirjoilla olevat vuotiaat nuoret, ja valinnan valtuustoon tekevät koulujen oppilaskuntien hallitukset. Jokaisesta yläkoulusta valitaan kaksi, jokaisesta lukiosta kaksi sekä Kouvolan seudun ammattiopistosta kuusi. Myös Kouvolan ulkopuolisessa koulussa opiskelevalla kouvolalaisella on mahdollisuus tulla valituksi, mutta aikataulut voivat hankaloittaa mukana oloa käytännössä: Nuorisovaltuustotoiminta on aikaa vievää ja sitouttavaa puuhaa, jota ei oikein vasemmalla kädellä voi tehdä. Nuorisovaltuusto on jatkuvaa opiskelua ja kehittymistä. Se voi olla myös äärettömän palkitsevaa; jotkut asettuvat ehdolle useampanakin vuonna, ja olipa Kouvolan kunnallisvaaleissa ehdokas, joka sai sysäyksen politiikkaan juuri nuorisovaltuustotoiminnasta. Nuorisovaltuusto on nuorten tärkein vaikuttamiskanava Kouvolassa; sillä on kaksi edustajaa kaikissa kaupungin lautakunnissa ja tärkeä tehtävä sekä tuoda kaupungin nuorten ääntä kuuluviin päätöksenteossa että järjestää nuorisotoimintaa. Valtuusto valitsee joukostaan puheenjohtajan ja muut johtoryhmän jäsenet heti vuoden alussa, sekä kokoaa työryhmät mm. disko- ja sosiaalisen median toimintoihin. Nuori, omiin asioihin voi vaikuttaa. Jos tulee hyvä idea tai joku asia askarruttaa, ota yhteys NuVaan niin saat asian eteenpäin! Terttu Ruohomäki nuoriso-ohjaaja, nuorisovaltuuston vastaava ohjaaja Puh JÄLLEEN TAMMIKUUSSA Kouvolan koulutus- ja uramessut elinkeinoelämä kohtaa kouluelämän KSAO Liiketalous, Salpausselänkatu 57 torstai klo PERUSKOULUN PÄÄTTÄVIEN PÄIVÄ ohjelmaa, näytöksiä, musiikkia, koulutusinfoja yritysten ja järjestöjen näyttelyosastoja Juontajana ja esiintyjänä koomikkotaikuri J-P Pirinen. Tervetuloa messuille! perjantai klo KORKEA- JA AIKUISKOULUTUS Päivän juontaa Veli-Matti Karén Mato Valtonen roiskii ajatuksia luovuudesta, motivoinnista ja niiden estoista. a koulutusvaihtoehdoista, opiskelumuodoista ja rahoituksesta. Helsingin yliopiston infot CV-työpaja. KOUVOLAN KAUPUNKI, AIKUISKOULUTUSKESKUS KOUVOLA KSAOHELSINGIN YLIOPISTO, KOUVOLA INNOVATION /YES-KESKUS Vapaa pääsy KOU KOU MESSUILLE! Kouvolan koulutus- ja uramessut eli KOU- Ahead-messut järjestetään jälleen tammikuussa, , nyt jo kolmannen kerran. Messuilla tuodaan tuttuun tapaan esille Kouvolan koulutustarjontaa ja neuvotaan mm. opiskelun rahoittamisessa ja työllistymisessä. Messujen ensimmäinen päivä on suunnattu peruskoulun päättäneille; luvassa on mm. stailausopiskelijoiden esityksiä, bändiesiintymisiä ja Nuori Yrittäjyys -ohjelman yritysesittelyitä. Tuhatpäistä yleisöä viihdyttää koomikkotaikuri J-P Pirinen. Illalla järjestetään erillinen vanhempainilta yläkoululaisten vanhemmille teemalla nuoret ja työelämä. Messujen toisen päivän kohderyhmä ovat aikuis- ja jatko-opiskelijat. Päivän aikana on mahdollista luoda opastettuna oma sähköinen CV sitä varten luodussa työpajassa. Päivän vetonaula on viihdekonkari Mato Valtonen, juontajana toimii kouvolalaisnäyttelijä Veli-Matti Karén. Tervetuloa mukaan. Maksuton sisäänpääsy kumpanakin päivänä! 16. Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/2012

17 Toisen vuoden opiskelijat Andreas Kivi ja Miika Liukkonen tekevät päivätarkastusta. Utista kansainväliseksi helikopteriasentajaksi Uttiin rakentuva moderni helikopterikoulutuskeskus tuo KSAO:n opiskelijoille aidon ilmailuympäristön ja mahdollistaa työelämän kokemuksen Euroopan nykyaikaisimmalla helikopterikalustolla. Kouvolan seudun ammattiopisto kouluttaa ainoana Suomessa helikopterihuoltoon suuntautuneita lentokoneasentajia. Euroopan lentoturvallisuusviraston EASA:n laatuvaatimukset täyttävä koulutus antaa KSAO:sta valmistuneille lentokoneasentajille tarvittavan työkokemuksen kartuttua mahdollisuuden hakea koko Euroopan alueella voimassa olevaa ilma-aluksen huoltohenkilöstön lupakirjaa. Koulutuksessa on tällä hetkellä 51 oppilasta kolmessa vuosikurssissa. Tulevana syksynä on tarjolla 20 uutta aloituspaikkaa, ja tulijoita on riittänyt; Kouvolan kasvava maine logistiikka-alan huippukoulutuksen kehtona kantaa hedelmää. Seuraava KSAO:n kehitysaskel sijaitsee Utissa, jonne on rakentumassa Ientotekniikan koulutuksen vaatimukset täyttävä, yli 2000 neliön helikopterikoulutuskeskus. Koulutuskeskus tulee korvaamaan nykyiset tilat Utinkadulla ja Tiilitiellä, jotka eivät enää täytä KSAO:n tarpeita EU-tasoisesta toiminnasta ja työharjoittelutilantarpeesta. Sukkulointi kahden opetustilan välillä on myös syönyt opiskelijoilta tärkeää opiskeluaikaa uuden keskuksen myötä koko opetus saadaan nyt saman katon alle. Opiskelussa harjoitellaan oikeilla, käytöstä poistetuilla ilma-aluksilla, joita tarvitaan opiskelijoiden lisääntyessä aina lisää: Meillä on tällä hetkellä hallissa neljä konetta opetuskäytössä: vanha työjuhta Mi-8 -sotilashelikopteri, siviilikäytössä tuttu yleisilmailukone Piper PA 28, ranskalainen Dauphin SA 360C -helikopteri sekä Robinson R22-helikopteri. Ne ovat kaikki hyviä opetuskohteita, mutta erityisesti tarvittaisiin lisää nykyaikaisia ilma-aluksia, jotka eivät ole liikaa rikkoutuneet, eli niistä on vielä opetuskäytössä hyötyä. Hankala sellaisia vaan on löytää, harva vapaaehtoisesti toimivasta koneesta luopuu, elokuussa helikopteriasennuksen opettajana KSAO:lla aloittanut Jarno Koponen harmittelee. Patrian kumppanina KSAO:n uusi helikopterikoulutuskeskus täyttää valmistuessaan kansainväliset ilmailuviranomaisen asettamat koulutusorganisaation toimitilavaatimukset, ja siten antaa opiskelijoille entistä laadukkaammat opiskelulähtökohdat aidossa ilmailuympä- ristössä. Koulutuskeskus sisältää ilma-alushallin lisäksi opetus-, harjoittelu-, tekniset sekä sosiaalitilat. Patrian helikopterihuoltokorjaamon sijainti hallin välittömässä läheisyydessä antaa uusia mahdollisuuksia joustavaan käytännön harjoitteluun, nykyaikaisen helikopteritekniikan oppimiseen ja aikuiskoulutukseen. Toimimme tiiviissä yhteistyössä Patrian kanssa; meillä on yhteiskäytössä olevia työja opiskelutiloja sekä ruokala. Patria tarjoaa opiskelijoille äärimmäisen tärkeää tietoa ja taitoa työelämässä toimimisesta työharjoittelun kautta. Uskon, että valmistuvat opiskelijamme työllistyvät hyvin kotimaassa ja muuallakin Euroopassa lupakirjavalmiuden saavutettuaan. Meille tämä on iso juttu ja vetovoimatekijä koko Kouvolalle, Koponen lisää. Parhaillaan suunnittelutyön alla oleva helikopterikoulutuskeskus valmistuu ensi vuoden loppuun mennessä. Tavoitteena on aloittaa opetus uusissa tiloissa tammikuussa Jussi Pakarinen koulutuspäällikkö puh Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/

18 . 18. Uudelle opintielle Helmikuussa se taas alkaa kouluihin sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan ilmoittautuminen. Alkuvuosi on monessa kodissa aktiivista kouluun ilmoittautumisen aikaa, kun postiluukusta kolahtavat koulujen tiedotteet opintiensä aloittaville koulutulokkaille ja yläasteelle siirtyville oppilaille. Suurin osa uusista oppilasta aloittaa opinnot omassa lähikoulussaan, jonka Kouvolan kaupunki on määritellyt oppilaan väestörekisteriin merkityn kotiosoitteen perusteella. Jos perhe aikoo muuttaa ennen koulun alkua, on muutoksesta tärkeä ilmoittaa perusopetuksen hallintoon, mielellään sähköpostilla. Perheillä on mahdollisuus hakea oppilaalle myös toissijaista koulua, mikäli lähikoulu ei vastaa omia toivomuksia. Erityisoppilaalle voidaan osoittaa paikka muustakin kuin lähikoulusta. Kouluihin ilmoittaudutaan tai haetaan kotiin lähetetyllä lomakkeella. Ensi vuonna aloittaa noin 830 ekaluokkalaista, suurin piirtein saman verran kuin edellisvuosina. Kouluihin ilmoittautuminen alkaa helmikuussa, ja alkuvuonna selvitellään oppilaspaikat ja hakemukset toissijaisiin kouluihin. Lopulliset oppilassijoittelut kouluihin tiedetään vasta kevään korvilla, perusopetuksen koordinaattori Katariina Poutanen kertoo. Virikkeitä koulupäivän jatkeeksi Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/2012 Voikkaan iltapäiväryhmä seikkaili joulun alla tonttupolulla. Kouvolassa 1. ja 2. luokan oppilailla sekä erityisen tuen piirissä olevilla oppilailla on mahdollisuus osallistua myös maksulliseen aamu- ja iltapäivätoimintaan arkikoulupäivinä. Kouvolalla on omaa iltapäivätoimintaa 24 koulussa, lisäksi kaupunki koordinoi myös 11 muun palveluntuottajan ryhmien toimintaa. Tällä hetkellä toimintaan osallistuu yli 700 lasta. Ennen koulupäivää alkavaa aamutoimintaa järjestetään lähinnä erityiskouluissa ja kouluissa, joissa on myös esiopetusryhmä. Iltapäivätoiminta alkaa heti oppituntien jälkeen ja päättyy yleensä klo 16. Kaikki ryhmät ovat ohjattuja; kaupungin omissa ryhmissä ohjaajina toimivat koulunkäynninohjaajat ja esim. seurakuntien ryhmissä lastenohjaajat. Aamu- ja iltapäivätoiminta on innostavaa toimintaa päivään voi sisältyä mm. ulkoilua, liikuntaa tai kerhotoimintaan osallistumista. Ryhmissä voi myös tehdä koululäksyjä, ja iltapäiväryhmissä nautitaan välipala. Joillakin alueilla tarvetta aamu- ja iltapäivätoiminnalle on enemmän kuin toisilla; joissakin toimintapisteissä on jo useampia ryhmiä, pienempiin kouluihin taas ei toimintaa järjestetä jos aamu- tai iltapäivätoimintaryhmään on ilmoittautunut vähemmän kuin 10 koululaista. Pyrimme kuitenkin vastaamaan kaikkiin yksilöllisiin ja alueellisin tarpeisiin, resurssien ja tilojen puitteissa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan hakulomakkeet toimitetaan samassa postissa koulujen ilmoittautumis-/hakulomakkeiden kanssa. Erikoisluokalle kiinnostuksen mukaan 3. ja 7. luokalle siirtyville avautuu mahdollisuus hakea erikoisluokalle, jossa opetus painottuu tiettyyn oppiaineeseen tai aineryhmään. Kouvolassa erikoisluokkia löytyy kahdeksasta koulusta. Kullekin luokalle on 26 oppilaan minimiosallistujamäärä. Alakoululaisille on tarjolla liikunnan ja musiikin erikoisluokkia, yläkoululaisille näiden lisäksi myös matematiikka, tietotekniikkaa ja luonnontieteitä painottava Hitech, ilmaisutaito sekä matemaattis-luonnontieteellinen Heureka. Erikoisluokalle haetaan kouluilta saatavalla hakulomakkeella, ja oppilas voi esittää kaksi hakutoivetta. Kaikille hakijoille järjestetään valintakoe, jossa menestyminen osaltaan ratkaisee erikoisluokalle valinnassa. Kyydillä vai ei? Kaupunki järjestää lähikoulujen oppilaille koulukuljetuksen, mikäli koulumatkaa kertyy 1. tai 2. luokkalaiselle vähintään 3 km, ja luokkalaiselle, kun matkaa on vähintään 5 km. Jos kriteeri ei täyty, kuljetusavustusta voi erikseen hakea. Toissijaista koulua tai muun kuin lähikoulun erikoisluokkaa käyvän oppilaan kuljetuksesta huolehtii perhe itse. Koulukuljetukseen oikeuttaville oppilaille järjestetään kuljetus koulupäivinä kodin ja koulun välille tai hoitopaikan ja koulun välille ensisijaisesti bussilla. Koulukuljetuksista sovitaan tarkemmin keväällä kun koulujen oppilaspaikat varmistuvat. Koulukyytiasioita voi tiedustella koulussa esim. koulutulokaspäivänä. Silti on muistettava, että vaikka oppilas olisi oikeutettu kuljetukseen, tulee hänellekin kävelymatkaa kodista pysäkille. Kotiovelta koulukuljetus järjestetään vain erityistapauksissa, kuljetuskoordinaattori Miia Sjöblom muistuttaa. Tiesitkö? Ilmoittaudu: Lähikouluun (1. tai 7. luokan aloittavat) helmikuussa Hae: Toissijaiseen kouluun (1. tai 7. luokan aloittavat) helmikuussa Erikoisluokalle (3. tai 7. luokan aloittavat) tammikuussa Aamu- ja iltapäivätoimintaan (1. tai 2. luokan aloittavat) mennessä Koulukuljetusta huhtikuussa Esiopetukseen

19 Kasvatuksessa mukana Perheneuvola tarjoaa monenlaista tukea lapsen kasvatuksen ja perhe-elämän haasteisiin. Kouvolan perheneuvola on lasten, nuorten ja perheiden sekä heidän sekä heidän kanssaan työskenteleville tarkoitettu yksikkö, joka tarjoaa asiakkailleen mm. neuvontaa, tutkimusta, kuntoutusta ja terapiaa. Kouvolan toimipisteen lisäksi perheneuvola toimii Kuusankoskella ja Inkeroisissa. Lisäksi yli 13-vuotiaille nuorille löytyy erillinen Nuorisoneuvola. Vaikka perheneuvola on monelle perheelle tuttu, tietoa tarjolla olevasta avusta ei ole ikinä liikaa; marraskuussa perheneuvolan toimintaa esiteltiin niin Kouvolassa järjestetyillä valtakunnallisilla Kasvatus- ja perheneuvontapäivillä sekä yleisölle avointen ovien päivässä jokaisessa toimipisteessä. Tarve lasten ja perheiden tuelle on jatkuva. Yleinen taloustilanne, työttömyys ja stressi heijastuvat suoraan perheiden hyvinvointiin. Me olemme mukana antamassa asiantuntija-apua niin lapsen kasvatukseen, ihmissuhteisiin kuin perhe-elämäänkin Kouvolassa perheneuvola on toiminut jo 55 vuotta, johtava psykologi Irina Rintakumpu- Pyörret ja johtava sosiaalityöntekijä Terttu Tukiainen kertovat. Yleisimmin perheneuvolan palveluita tarvitaan lapsen puheterapiaan sekä kehityksen tukemiseen. Vanhemmat kysyvät neuvoa esimerkiksi lapsen käyttäytymiseen tai kehitykseen. Kyse voi olla esimerkiksi sopeutumis-, tunne-elämän tai tarkkaavaisuuden ongelmista. Meidän tehtävänä on kartoittaa koko tilanne ja tutkia, onko kyse normaalista käyttäytymisestä vai onko aihetta huoleen ja toimenpiteisiin. Paljon tehdään myös perheterapiaa ja perheasioiden sovittelua avioerotilanteissa ja tarjolla on erilaisia ryhmiä esim. väsyneille pienten lasten äideille. Otamme huomioon aina koko perheen, vaikka vain lapsi olisi terapiassa mukana, Rintakumpu-Pyörret sanoo. Perheneuvola tekee tärkeää yhteistyötä terveyspalveluiden, päivähoidon, koulujen ja eri sosiaalitoimen tahojen, mm. Hattukehitysneuvolan kanssa. Asiakkaat tulevat perheneuvolaan monesti juuri yhteistyötahojen kautta, mutta moni löytää juttusille itse, sillä ajanvaraukseen ei tarvitse lähetettä: Meille on tärkeää tarjota helposti lähestyttävää, matalan kynnyksen palvelua. Perheneuvolan palvelu on aina luottamuksellista, Yhteisöllisyys nousuun Kouvolan yhteisötyö tuo osallistumisen ruohonjuuritasolta koko kaupungin alueelle. Yhteisöllisyydessä on voimaa yhdessä on helpompi viedä omaa asiaa eteenpäin. Tiivis yhteisö- ja yhdistystyöskentely on tuttua varsinkin maaseudun asukkaille, sillä pienessä piirissä asioista on helpompi sopia yhdessä. Yhdistystoiminta on ollut vilkasta ja asukkaat hyvin aktiivisia. Mm. Leader -toimintaryhmät, säätiöt ja Kouvolan kaupunki ovat rahoittaneet toimintaa. Kaupungin koon kasvu yhdistymisen myötä on aiheuttanut yhteisöllisyyden kokemiseen hämmennystä. Olenko oman kyläni, asuinalueeni, entisen kunnan vaiko Kouvolan asukas ja yhteisön jäsen? Asioiden käsittely mutkistuu. Tiedämmekö enää, mitä palveluitanaapurikylä tarjoaa? Tunnemmeko toisiamme? Kouvolan uusi yhteisötyön palvelu on lähtenyt liikkeelle tuomaan pienten yhteisöjen ja yhdistysten toimintaa koko kaupungin alueelle ja siten tiivistämään koko Kouvolan yhteisöllisyyttä. Tavoitteena on luoda ja vahvistaa yhteistyötä yhdistysten ja järjestöjen kanssa sekä kaupunkiorganisaation sisällä, sekä luoda ja kehittää yhteistä tiedottamista. Palvelu avustaa yhdistyksiä myös esim. avustus- ja sopimusasioissa ja kehittää mm. liikuntapaikkojen ja kulttuuritalojen toimintaa koko Kouvolan alueella. Yhteiseksi toiminta- ja tiedotuskanavaksi rakentuu erityinen yhdistysfoorumi, jossa yhdistykset voivat esitellä toimintaansa ja jossa keskustellaan yhteisistä asioista. Foorumi rakennetaan tiiviissä yhteistyössä yhdistysten ja maaseutupalveluiden kanssa. Me yhteisötyöpalveluissa toivomme tiivistä yhteistyötä mm. kylien neuvottelukunnan ja maaseutupalveluiden kanssa, sillä nämä tahot ovat saaneet paljon aikaan yhteistyössä. Meillä on varmasti paljon opittavaa tästä, yhteisötyön palvelua vetävä kulttuuritoimenjohtaja Anne Eriksson kertoo. Kouvolan perheneuvola Kouvola: puh Kuusankoski: puh Inkeroinen: Pelejä käytetään terapiatapaamisissa paljon, Terttu Tukiainen ja Irina Rintakumpu-Pyörret kertovat. ja myös asiakkaalle maksutonta palvelua, Tukiainen kertoo. Anne Eriksson kulttuuritoimenjohtaja puh Kuntalaiselle yhteisötyö näkyy paitsi yhdistysten toiminnan, myös tilojen ja palveluiden kautta; yhteistyöstä syntyy monipuolisempaa tarjontaa. Anne Eriksson lisää, että mukaan toimintaan haetaan jatkuvasti lisää yhdistyksiä ja yhteisöjä: Kylissä on paljon osaamista ja tekijöitä, mutta tieto niistä löytyy tipoittain sieltä täältä. Me haluamme luoda aktiivipankin, joka toimii tietopankkina sekä kylien kesken että kaupungin ja kylien välillä, eräänlaisena osaamisverkostona. Yhteisöpalveluiden rakentaminen on iso oppimisprosessi Kouvolallekin tasapainoilua sisäisen kehittämisen ja resurssien jaon sekä maaseudun asukkaiden toiveiden täyttämisen välillä. Jostain sieltä löytyy kultainen keskitie, jolta on hyvä jatkaa eteenpäin. Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/

20 Joukkoliikenteen lippujärjestelmä uudistuu Tulossa on useita uusia lipputuotteita. Teksti: Tero Rämä Kouvolassa uudistetaan joukkoliikenteen lippujärjestelmää alkaen. Kaupunkilipun hinta nousee 45 euroon, samalla luodaan uusia lipputuotteita. Kouvolaan perustetaan opiskelijalippu sekä nuorisolippu ( vuotiaat), molemmat hinnaltaan 43 euroa. Alle 12-vuotiaille perustetaan 20 hintainen lastenlippu. Kuntalaisilla on myös mahdollisuus ostaa 90 hintainen 40 matkan sarjalippu enintään 12km matkoille. Sarjalippu on voimassa 90 päivää. Vuoden 2013 alusta alkaen lastenvaunujen lisäksi myös työntäjä matkustaa maksutta Kouvolan sisäisessä bussiliikenteessä. Etuisuus ei ole voimassa kaikissa kaukoliikenteen vuoroissa. Uudet lipputuotteet ostettava ensimmäisen kerran Matkahuollosta Kaupunkilipun vuoden 2013 ensimmäisen latauksen voi tehdä normaalisti linja-autos- sa. Uudet lipputuotteet on sen sijaan hankittava ensimmäisen kerran Matkahuollosta (Hallituskatu 3). Ensimmäisellä kerralla ostettaessa peritään lipun hinnan lisäksi 6,5 korttimaksu. Ruuhkien välttämiseksi myös opiskelijoiden ja nuorien kannattaa ladata kaupunkilippu vielä vuoden 2012 lopussa, jolloin uutta lippua ei tarvitse hakea Matkahuollosta heti vuoden 2013 alussa. Lipputuotteet alkaen Kaupunkilippu: 45 /30 päivää, rajaton matkustus Kouvolan sisällä Nuorisolippu vuotiaille: 43 / 30 päivää, rajaton matkustus Kouvolan sisällä Opiskelijalippu yli 19 -vuotiaille opiskelijoille: 43 /30 päivää, rajaton matkustus Kouvolan sisällä Lastenlippu alle 12-vuotiaille lapsille: 20 /30 päivää, rajaton matkustus Kouvolan sisällä Seutulippu: 57 /30 päivää, rajaton matkustus Kouvolan, Iitin ja Luumäen alueella Sarjalippu: 90, 40 enintään 12 km mittaista matkaa Kouvolan sisällä 90 päivän aikana. Lastenvaunut ja työntäjä matkustavat maksutta Kouvolan sisällä Rohkeasti eteenpäin Kouvolan seudun Master Plan ei ole uusi suunnitelma entisten suunnitelmien jatkoksi. Master Plan antaa eväitä matkailun suunnitelmien muuttamiseksi tulovirroiksi nyt tarvitaan rohkeita tekoja. Syksyllä järjestetyssä Master Plan -visioseminaarista saatiin rohkaisevaa palautetta. Matkailun visioseminaari keräsi syyskuussa yhteen yli sata matkailualan yrittäjää ja muuta toimijaa Kouvolan seudun matkailun kevään ja kesän aikana valmistuneen Master Plan suunnitelman ensiesittelyyn. Vastaanotto oli kaikin puolin innostunut ja osoitti, että kouvolalaiset haluavat mennä täydellä rytinällä eteenpäin ja olla mukana matkailupalveluiden ja -tuotteiden kehittämisessä, markkinoimisessa ja myymisessä yhdessä Kinnon kanssa. Rohkeutta kaivataan niin päätöksiin kuin yhteiseen tekemiseenkin: Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 4/2012 Saimme hyvää palautetta ja seudun tuen itse Master Planille eli oikealla tiellä ollaan. Erityisesti yrittäjien ja toimijoiden rohkeus lähteä heti isosti liikkeelle yllätti positiivisesti. Matkailu tuo tuloja varsin laajalti, joten mukaan kehittämiseen kaivataan monipuolisesti eri tahoja, projektikoordinaattori Pia Hiltunen kertoo. Investoinnit ovat tärkeitä Ennen uuden Kouvolan syntymistä matkailun kehittämistyö Kouvolan seudulla oli hajanaista. Matkailun vahvoilla alueilla on tehty viime vuosina matkailun kokonaissuunnitelmia, jollainen Kouvolassa tehtävä Master Plan myös on ja sellaisen Kouvolan seutu ehdottomasti tarvitsee. On selvää, että Kouvolan seudulla matkailussa on paljon työtä, erilaiset mittaluvut antavat motivaation Master Plan -työn toteuttamiselle. Master Plan -projekti teettää juuri parhaillaan toteutettavuusselvityksiä, siitä millaisella toimintakonseptilla ja minne Kouvolan seudulla mahdolliset investoinnit olisi järkevää ja taloudellista toteuttaa. Kilpailutuksen jälkeen Luontomatkailukeskuksen toteutettavuusselvityksen tekijäksi valikoitui CreaMentors Oy, kylpylähotellin ja Tykkimäki-Saarenmaa -alueen toimenpiteiden selvitykset laatii puolestaan Christie+Co Oy. Master Planissa neljäntenä mahdollisena investointikohteena esille nousi monitoimiareena suurien kokousten, kongressien, konserttien ja muiden kuten urheilutapahtumien pitopaikaksi. Monitoimiareenan osalta kaupunki tekee kuitenkin jo selvitystöitä. Toteutettavuusselvityksiä varten tarvitaan laajalti ajantasaista tietoa, sekä yhteistyötä kaupungin eri tahojen, asiantuntijoiden ja yritysten kanssa. Toteutettavuusselvitysten tulokset esitellään Master Planin loppuseminaarissa maaliskuussa Matkailun kehittämiseen liittyvään keskusteluun ovat kaikki tervetulleita mukaan, vaikkapa Master Planin Facebook-sivuilla: Jokainen meistä on Kouvolan lähettiläs, ollaan rohkeasti ylpeitä seudustamme! Uusi askel Kouvolan seudun matkailussa otetaan yhdessä, Hiltunen muistuttaa. Pia Hiltunen projektikoordinaattori Puh

Hyvinvointipalvelut. Kouvolan kaupunki

Hyvinvointipalvelut. Kouvolan kaupunki Hyvinvointipalvelut Kouvolan kaupunki 1 Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden tarpeet ja ennakointi Strategia, arvot ja visio PALVELUOHJAUS Kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukeminen Elämän alkupolku

Lisätiedot

KOUVOLAN HYVINVOINTIPALVELUT

KOUVOLAN HYVINVOINTIPALVELUT Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden tarpeet ja ennakointi Strategia, arvot ja visio PALVELUOHJAUS Elämän alkupolku Opin polku Toiminnan seuranta ja arviointi Tyytyväiset asiakkaat ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Luottamushenkilöjärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset

Luottamushenkilöjärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset Kouvolan kaupunki Luottamushenkilöjärjestelmätyöryhmä 11.6.2015 Luottamushenkilöjärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset 1. Yleistä Kaupunginhallitus asetti 12.1.2015 työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kuntatalo Jarkko Lahtinen Varhaiskasvatus palveluna Varhaiskasvatuslaki 1 1 momentti:» Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Ympärivuorokautista hoiva-asumista palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja hoivakodeissa. Asumispalvelut 24/7

Ympärivuorokautista hoiva-asumista palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja hoivakodeissa. Asumispalvelut 24/7 Ympärivuorokautista hoiva-asumista palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja hoivakodeissa Asumispalvelut 24/7 Asumispalvelut Asumispalveluiden tavoitteena on tukea yli 65-vuotiaiden henkilöiden omia voimavaroja

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kuusankosken aluesairaalan toiminnan siirtäminen Kouvolan kaupungille

Kuusankosken aluesairaalan toiminnan siirtäminen Kouvolan kaupungille Kuusankosken aluesairaalan toiminnan siirtäminen Kouvolan kaupungille 3530/00.01.06/2010 Kh 21.12.2009 633 Kouvolan kaupunginhallitus päätti 24.11.2008 22 käynnistää terveydenhuollon strategiatyön, jonka

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Valtuustosopimus vuosille TOIMINNALLISET TAVOITTEET

Oulun kaupunki. Valtuustosopimus vuosille TOIMINNALLISET TAVOITTEET Oulun kaupunki Valtuustosopimus vuosille 2013-2016 Valtuustosopimus luo toiminnallisen ja taloudellisen kehyksen kaupunginvaltuuston työskentelylle valtuustokaudella. Allekirjoittaneet valtuustoryhmät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

TOTEUTUMA /2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015

TOTEUTUMA /2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 TA 2015 POIKKEAMA TA 1-8/2015 - POIKKEAMA TA 1-9/2015 - POIKKEAMA TA 1-10/2015 - VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA T0T 1-8/2015 TOTEUTUMA T0T 1-9/2015 TOTEUTUMA

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen. Jorma Haapanen 20.1.

Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen. Jorma Haapanen 20.1. Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen Jorma Haapanen 20.1.2016 Kotkan kaupunki Asukasluku 54 500 Ulkomaalaisia väestöstä noin 6 %,

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016

LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016 Lasten ja nuorten lautakunta 88 29.09.2015 LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016 Lasten ja nuorten lautakunta 29.09.2015 88 Lasten ja nuorten lautakunnan talousarviota on valmisteltu

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2007 N:o 859 864 SISÄLLYS N:o Sivu 859 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta... 3867 860

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA 2017-2019 Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö Kunnanjohtaja pyytää kuntalaisia, yhdistyksiä ja yrityksiä kommentoimaan talousarviota ja toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka. Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh ,

Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka. Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh , Tampere Ote pöytäkirjasta 9/2016 1 (5) 147 Tampereen kaupungin talouskatsaus 10/2016 TRE:6590/02.02.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö,

Lisätiedot

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Vertailukunta 1 Kunta1 Selvitysalue Kunta2 Kunta_n Vertailukunta 2 Vertailukunta n Vertailualueet Koko maa Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Heikki Miettinen 11.11.2014 Kuntatalouden trendiennuste

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen hankintailta

Hyvinvointipalvelujen hankintailta Hyvinvointipalvelujen hankintailta Päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä sosiaalisen tuen palveluiden hankinnat 2015 suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Tuetun asumisen hankinta - puitekilpailutus -

Lisätiedot