VARAUTUMINEN, OMATOIMINEN VARAUTUMINEN JA VÄESTÖNSUOJELU PELASTUSTOIMEN ASIAKIRJOISSA JA ARJESSA

Transkriptio

1 VARAUTUMINEN, OMATOIMINEN VARAUTUMINEN JA VÄESTÖNSUOJELU PELASTUSTOIMEN ASIAKIRJOISSA JA ARJESSA Pelastustoimen tilinpäätöshanke projektit 2 ja 3, 02-06/2012 FL Tarja Wiikinkoski tutkija

2 JOHDANTOA JA RAJAUKSIA Tutkitaan käsitteitä ja merkityksiä siksi kaikki näkökannat yhtä tärkeitä Ymmärretään nykyaikaa menneisyyden seurauksena ja tulevaisuuden raaka-aineena tunnistetaan muutoksia Suhtaudutaan varautumiseen ja muihin termeihin avoimesti Näkökulma on pelastustoimen - varsinkin alueen pelastustoimen tehtävissä ja vuorovaikutussuhteissa Varautumisen laatua ei arvioida Pelastustoimen tilinpäätöshanke, SPEK 2

3 VARAUTUMINEN ON YHTEISTOIMINTAA Pelastustoimen viranomaiset huolehtivat pelastustoimintaan liittyvän poikkeusolojen toiminnan ja suunnitelmien yhteensovittamisesta - väestönsuojeluun varautuminen on osa pelastustoiminnan suunnittelua ja se tehdään yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa Muiden hallinnonalojen väestönsuojelutehtävät toteutetaan lähtökohtaisesti asianomaisten viranomaisten hallinnonalan lainsäädännön edellyttämällä tavalla Kuinka hyvin tärkeät yhteistyötahot ovat tunnistaneet oman vsstehtävänsä? ovat velvollisia osallistumaan pelastuslaitoksen johdolla pelastustoiminnan suunnitteluun Pelastustoimen tilinpäätöshanke, SPEK 3

4 Kuka aloittaa yhteistoiminnan? PELA tunnistaa yhteistyötahot -tunnistettu lähinnä poliisi, SosTer, Pv, ELY ja tietysti kunta - muut viranomaiset joukko on suurin yhteistyötaho PELA kutsuu alueensa yhteistoimintatahot kokoukseen tai sillä on joku muu foorumi pelastustoiminnan yhteistyön aloittamista ja ylläpitämistä varten -lähinnä kahdenkeskisiä tapaamisia, yksittäiset uhkat, suunnitelmat kirjallisia tai suullisia puutteellinen linkitys sopimusten ja suunnitelmien välillä vaikeuttaa kokonaiskäsityksen luomista Pelastustoimen tilinpäätöshanke, SPEK 4

5 VARAUTUMINEN ON MONIAMMATILLISTA Alueen pelastustoimi varautuu omalta osaltaan poikkeusoloihin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin Poliisi, SosTer, Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus varautuvat omalta osaltaan Kunnanjohtaja vastaa varautumisesta kunnan alueella Yritykset ja yhteisöt varautuvat omalta osaltaan (omatoiminen varautum.) Kaikki tekevät valmiussuunnitelmat Kunnan/pela:n alueelle tehdään evakuointisuunnitelma Väestönsuojelua varten oleva kunnan suojelusuunnitelma lienee vain Helsingissä Omatoimisen varautumisen suunnitelmat on tehtävä myös poikkeusoloissa toimimista varten Pelastustoimen tilinpäätöshanke, SPEK 5

6 Minkä vasteen pela moniammatillisesta yhteistoiminnasta saa onko mutkatonta? Poliisi Varautuminen ei ole kokonaisvaltaista eikä tärkeysjärjestyksen kärjessä, osallistuminen suunnitteluun heikkenemään päin (?) SosTer Käsitys, että hyvin ohjeistettu ja hyvin organisoitu ja hyvät suunnitelmat, mutta olisi enemmän yhteensovitettava pela:n kanssa ELY Aiemmasta rakenteesta paremmat kokemukset kuin nykyisestä AVI Tehtävät/tehtävättömyys aiheuttanut epäselvyyksiä pela:n toimintojen kanssa Pv Läheisyys selvä etu, hyvä kumppani muuttuu tulevaisuudessa kun verkko harvenee Pelastustoimen tilinpäätöshanke, SPEK 6

7 VARAUTUMINEN ON KOORDINOINTIA Kukin ministeriö johtaa, valvoo ja yhteensovittaa varautumista omalla toimialallaan. Valtioneuvosto johtaa ja valvoo varautumista, valtioneuvoston yhteinen poikkeusoloihin varautuminen kuuluu VN kanslialle. Aluehallintovirasto sovittaa yhteen valmiuslaissa tarkoitettua poikkeusoloihin varautumista huolehtimalla sen edellyttämän yhteistoiminnan järjestämisestä alueellaan. Kunta yhteensovittaa varautumisen omalla alueellaan Pelastusviranomaiset huolehtivat pelastustoimintaan liittyvästä poikkeusolojen toiminnan ja suunnitelmien yhteensovittamisesta Pelastustoimen tilinpäätöshanke, SPEK 7

8 Jokainen ministeriö yhteensovittaa varautumista omalla toimialallaan putkihallinto on iso este konservatiivisuuden ohella Pelastustoimen tilinpäätöshanke, SPEK 8

9 Kuka koordinoi kokonaisuuden? Pelastuslaitoksen näkökulmasta oma yhteensovittamistehtävä pelastustoiminnan osalta on keskiössä eri vaiheissa eri alueilla, pääsääntöisesti kuitenkin kaipaa terävöittämistä Ongelmana pelastustoimessa yhteistyökumppaneita ei tunnisteta tai ne ovat haluttomia yhteistoiminnalle ei ole aikaa tai ollaan vähän arkoja aloitteissa uhkia ei alueellisteta, otetaan suoraan YTS:stä ja SM:n ohjeesta -> KORJATTAVISSA KUN ON AIKAA, ARVOSTUSTA JA OSAAMISTA Ongelmana yleensä varautuminen poikkeusoloihin alkaa jäädä liikaa taka-alalle keskitytään tavanomaisiin uhkiin, väheksytään mielikuvitusta Kansallinen kisa varautumisen yhteisomistajuudesta -> KORJATTAVISSA Pelastustoimen tilinpäätöshanke, SPEK 9

10 VARAUTUMINEN VAATII OSAAMISTA Monia säädöksiä ja monia määritelmiä Väestönsuojelulaki, laki palo- ja pelastustoimesta, pelastustoimilaki, pelastuslaki, pelastuslaki valmiuslaki ja valmiuslaki Väestönsuojelu -> väestönsuojelu Omaehtoinen suojelu -> omatoiminen suojelu ja suojelusuunnitelma -> omatoiminen varautuminen ja pelastussuunnitelma -> kohti resilienssiä? Varautumisen taso tulee määrittää palvelutasopäätöksessä varautumisen tason määrittäminen? Tutkimuksen mukaan pelastuslaitosten välisen vertailukelpoisen tiedon kerääminen varautumisen määrittelystä työtunteina, tehtävinä tai siihen käytettynä rahana on yksiselitteisen mahdotonta vrt. peruspalvelujen arviointi (AVI) Termi varautuminen on kuitenkin hyvä ja käytetty, se halutaan säilyttää, se on ymmärrettävä ja pääsee vähitellen irti poikkeusololeimastaan Pelastustoimen tilinpäätöshanke, SPEK 10

11 Varautumisen työkalu on valmiussuunnitelma YTS:n uhkakuvat säännöllisesti pohjana - uhkien alueellistaminen koetaan tärkeäksi Valmiussuunnitelma hämmästyttävän usein kovin pitkäkestoinen työ Osa valmiussuunnitelmista on tehty, koska on velvollisuus tehdä osa puolestaan tekee toiminnan tarpeisiin. -> helppolukuinen ja käyttökelpoinen valmiussuunnitelma Yhtenäinen valmiussuunnitelman rakennemalli (PELA) toiveissa Halutaan vielä PELAnkin aluetta laajempi uhkien tarkastelu, esim. AVIn alue, ja kansallinen uhka-arvio ja turvallisuusanalyysi osa kokonaisuutta Ohjeiden, suunnitelmien, määräysten ja yhteistoimintasopimusten järjestäminen loogisesti tarpeen perusteella selkeäksi järjestelmäksi -> monella PELA:lla parhaillaan tekeillä Pelastustoimen tilinpäätöshanke, SPEK 11

12 MONENLAISTA SUUNNITTELUA Valmiussuunnittelu valmiussuunnitelma Turvallisuussuunnittelua turvallisuussuunnitelma (laitokset) Jatkuvuussuunnittelua Toipumissuunnittelua Varautumissuunnittelua varautumissuunnitelma Väestönsuojelun suunnittelua suojelusuunnitelma Omatoimisen varautumisen suunnittelua pelastussuunnitelma Sisäisen turvallisuuden suunnittelua - turvallisuussuunnitelma Varautuminen Pelastustoimen tilinpäätöshanke, SPEK 12

13 Ja, sekä, sekä-että, -kä, joko, tai, joko-tai, vai.. Kykenetkö abstraktiin ajatteluun? Kiinnostaako kompleksinen toimintaympäristö? Oletko vuorovaikutustaitoinen uskallatko puhua valmiussuunnittelusta toisinaan jopa väestönsuojelusta? Uskotko, että dynamiikkaa on muuallakin kuin palopaikalla? Haluatko oppia tuntemaan toimintaympäristösi viranomaiset, elinkeinoelämän, vapaaehtoistoimijat ja pitää tuntuman kansalaisiin? Haluatko yrittää ymmärtää ristiriitaista lainsäädäntöä ja toimia ilman kansallisia ohjeita? OLET ETSIMÄMME AMMATTILAINEN, Sinulla on vapaat kädet tehdä työtä luot tehtäväsi, sillä sitä on vaikea hahmottaa Työn tekemiseen et pääsääntöisesti saa nimikkoaikaa, teet sen muun työn ohessa Oppisi saat hankkia netistä tai työtovereilta tai mistä milloinkin satut löytämään Sijaista et saa pitkienkään virkavapaiden ajalle, työsi voi kyllä odottaa Palkka maksetaan, mutta se ei suinkaan ole suhteessa työsi vaativuuteen Arvostusta saat mutta se tulee lähinnä asiakkailtasi mutta älä laske senkään varaan Pelastustoimen tilinpäätöshanke, SPEK 13

14 VARAUTUMINEN, OMATOIMINEN VARAUTUMINEN JA VÄESTÖNSUOJELUUN VARAUTUMINEN OVAT DYNAAMISIA, LUOVIA PROSESSEJA Varautuminen vaatii monta toimijaa työpaikan sisältä ja ulkopuolelta erilaislla tausoilla olevat ihmiset tekevät työn Toimintaympäristön muutoksia on paitsi seurattava niin myös ennakoitava Häiriötilanteiden syntyyn ja niiden etenemiseen vaikuttavia tekijöitä on lukuisia, keskinäisriippuvuudet yleensä yllättävät Asenne varautumistyöhön ei ole yhteistyöviranomaisissa sen kummempi kuin itselläkään varauduttava siihen heikkouksia piilotellaan, tekemättömyyttä vähätellään Osaaminen ja asenne väestönsuojeluun heikompi toisilla viranomaisilla kuin pelastustoimella vilpitöntä tietämättömyyttä, mutta myös väheksymistä Omatoimisen varautumisen merkityksen tuntemus heikko, erityisesti pelastussuunnitelman tekeminen poikkeusolojakin varten Prosessin aikainen oppiminen korostuu, muistettava syklisyys Pelastustoimen tilinpäätöshanke, SPEK 14

15 OMATOIMINEN VARAUTUMINEN ja VSS - johtaminen Omatoiminen varautuminen on osa väestönsuojelua Väestönsuojelu on osa omatoimista varautumista Pelastustoimen tilinpäätöshanke, SPEK 15

16 LÖYTYI MYÖS KEHITTÄMISAIHIOITA Olisi hyvä olla samat maantieteelliset toiminnalliset rajat Alueellinen ja kansallinen jaettu kokonaiskäsitys olisi hyvä, oma työ osana kokonaisuutta tuntuisi mielekkäältä, työtä voisi tehdä isommalla alueella Varautumisen yhteistyö huomattava yhtä tärkeäksi kuin pelastustoiminnan yhteistyö (pelastuslaitosten välillä ja yhteistoimijoiden kesken) Toimintaohjeet kaikkiin tilanteisiin, myös niihin, jotka eivät ole pelastustoimijohtoisia Isojen tilanteiden toimintakulttuuri keskeneräinen pienet osataan hoitaa Varautumisen yhteistoiminnan aloittajan rooli selkeytettävä kenen kuuluu astua esiin Varautuminen tahtoo olla vieläkin lokeroitunutta, mm. koulutuksessa se pitäisi integroida Työn vaikuttavuuden mittaaminen olisi tervetullutta Harjoituksista oppimista voitaisiin kehittää Toiset hallinnonalat liian vieraita Ollaan liian hiljaa omista asioista - varautuminen on yhteistyötä - siitä on kerrottava toisille toimijoille Pelastustoimen tilinpäätöshanke, SPEK 16

17 ARKIPÄIVÄÄ PELA:N VARAUTUMISTYÖSSÄ VARAUTUMINEN: -oman toiminnan varautuminen, valmiussuunnittelu -omat tehtävät poikkeusolojen omatoimisen varautumisen johtamisessa -väestönsuojelun varautumistehtävät -kuntien valmiussuunnittelun tukeminen (jos sovittu) OMATOIMINEN VARAUTUMINEN -pela:n kiinteistön omatoiminen varautuminen -omatoimisen varautumisen ohjaaminen,neuvonta -pelastussuunnitelma myös poikkeusoloja varten Pelastustoimen tilinpäätöshanke, SPEK 17

18 TUTKIMUS TEHTIIN kehittävässä yhteistyössä pelastuslaitosten ja pelastustoimen kanssa ja jotta voidaan tarjota pelastustoimen näkökulmasta käsitys varautumisen, omatoimisen varautumisen ja väestönsuojelun käsitteistä, käytöstä, ohjaamisesta, yhteensovittamisesta ja johtamisesta. Jatkossa on otettava muut toimijat mukaan ja avarrettava asian käsittely muidenkin kuin pelastustoimintaa vaativien häiriötilanteiden tutkimiseen, jotta saadaan käsitys yhteiskunnan muiden keskeisten toimijoiden käsityksistä ja löydetään yhteistoimintaa edistävät ja hidastavat tekijät ja saadaan esitettyä jotakin uutta varautumisen kehittämiseksi Pelastustoimen tilinpäätöshanke, SPEK 18

19 Pelastuslaki Valmiuslaki Tutkimusprosessi YETTS2006, YTS2010, Hallbergin komiteamietintö, Valiokuntien lausunnot, tutkimukset, Selvitykset, koulutusmateriaali Valmiussuunnittelu pelastuslaitoksissa (SM:n ohje,2007) Valmiussuunnitelma Ohje väestön evakuointien suunnittelusta ja toimeenpanosta (SM:n ohje 2003) Evakuointisuunnitelma Ohje alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta (SM:n ohje 2007) Palvelutasopäätös Ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen, ohje ja suunnitelmapohja (SM:n ohje 2009) Käsitteen -käyttö -merkitys -tavoite TUTKITTAVIEN TERMIEN VÄLISET SUHTEET JA MUUTTUMINEN TW 19

20 KIITOS ja KESKUSTELUA! Pelastustoimen tilinpäätöshanke, SPEK 20