JOHDANTO 1. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO JA SEN MUODOSTUMINEN

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO JA SEN MUODOSTUMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA SEKÄ PERUSTUTKINNON TAVOITTEET SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTOA KOSKEVIA ERITYISMÄÄRÄYKSIÄ Sosiaali- terveysalan ammattihenkilönä toimiminen Arvioinnista ammatillisessa erityisopetuksessa Sosiaali- terveysalan perustutkinnon tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT SOSIAALI-JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA OSAAMISEN ARVIOINTI PAKOLLISET TUTKINNON OSAT KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS HOITO JA HUOLENPITO KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA SAIRAANHOIDON JA HUOLENPIDON OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA VANHUSTYÖN OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA NÄYTTÖTUTKINTONA VALINNAISET TUTKINNON OSAT

3 JOHDANTO Sosiaali- terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoita työskentelee ihmisten kanssa heitä varten. Lähihoita osaa kohdata eri elämänkulun vaiheissa olevat asiakkaat potilaat yksilöinä edistää toiminnallaan heidän terveyttään hyvinvointiaan. Lähihoita osaa toimia työssään sosiaali- terveysalan arvoperustan mukaisesti. Työtä ohavat keskeiset arvot ovat elämän ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo yhdenvertaisuus. Lähihoita osaa hyödyntää työssään tutkintoon kuuluvaa laa-alaista sosiaali- terveysalan osaamista erilaisissa toimintaympäristöissä työskennellessään eri kulttuuritaustaisten asiakkaiden potilaiden heidän läheisten kanssa. Lähihoitan laa-alainen sosiaali- terveysalan osaaminen mahdollistaa tarvittaessa joustavan siirtymisen alan erilaisiin työtehtäviin. Lähihoita hyödyntää työssään valitsemansa osaamisalan tuottamaa erikoistuneempaa osaamista. Tämä tutkintokohtainen opetussuunnitelma on laadittu valtakunnallisten tutkinnon perusteiden pohlta (Opetushallituksen määräys 79/011/2014 ). Se sisältää sosiaali- terveysalan perustutkinnon perusteet. Keskeistä on tutkinnon suorittan osaamisen arviointi, joka tapahtuu tutkintotilaisuuksissa käytännön työtehtävissä aidoissa työympäristöissä. Tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa on kuvattu tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset. Tältä pohlta arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin, työmenetelmien, -välineiden materiaalin sekä työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintana. Oppilaitoskohtaiset tutkinnon osien kuvaukset sisältävät ammattitaitovaatimukset, toimintakokonaisuudet sekä oppimisen osaamisen arvioinnin kuvaukset. 1/186

4 1. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO JA SEN MUODOSTUMINEN 1.1. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA SEKÄ PERUSTUTKINNON TAVOITTEET Sosiaali- terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoita työskentelee ihmisten kanssa heitä varten. Lähihoita osaa kohdata eri elämänkulun vaiheissa olevat asiakkaat potilaat yksilöinä edistää toiminnallaan heidän terveyttään hyvinvointiaan. Lähihoita tekee sosiaali- terveysalalla terveyttä edistävää, ehkäisevää kuntouttavaa kasvatus-, hoito- huolenpitotyötä. Hän osaa avustaa ohta asiakasta potilasta voimavaralähtöisesti, yksilöllisesti tasavertaisesti arjen tilanteissa. Hän osaa ohta asiakasta potilasta toimintakyvyn ylläpitämisessä sekä terveellisissä elintavoissa, kuten ravitsemuksessa liikunnassa sekä elämänhallinnassa. Hän osaa ohta tukea asiakkaita potilaita erilaisten hyvinvointipalvelujen hakemisessa käytössä sekä tarvittaessa erilaisten vertaistukea antavien yhteisöjen pariin. Lähihoita osaa hyödyntää työssään tutkintoon kuuluvaa laa-alaista sosiaali- terveysalan osaamista erilaisissa toimintaympäristöissä työskennellessään eri kulttuuritaustaisten asiakkaiden potilaiden heidän läheisten kanssa. Lähihoitan laa-alainen sosiaali- terveysalan osaaminen mahdollistaa tarvittaessa joustavan siirtymisen alan erilaisiin työtehtäviin. Lähihoita hyödyntää työssään valitsemansa osaamisalan tuottamaa erikoistuneempaa osaamista. Lähihoita osaa työskennellä suunnitelmallisesti joustavasti muuttuvissa tilanteissa sekä tehdä valinto päätöksiä luovasti. Tulevaisuudessa sosiaali- terveysalan palvelujen tarvetta lisää väestön ikääntyminen, lapsiperheiden tuen tarve, päihde- mielenterveysongelmat sekä muut kansansairaudet. Työ sisältää yhä enemmän varhaista puuttumista sosiaalisiin ongelmiin kansanterveydellisiin riskeihin, yhteisöllisiä toimintatapo sekä kumppanuusyhteistyötä verkostojen kanssa Lähihoita osaa toimia työssään sosiaali- terveysalan arvoperustan mukaisesti. Työtä ohavat keskeiset arvot ovat elämän ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo yhdenvertaisuus. Hän osaa tunnistaa, käsitellä ratkaista työssä esiin tulevia eettisiä ongelmia noudattaa alansa ammattietiikkaa. Lähihoita osaa työskennellä vastuullisesti oikeudenmukaisesti sekä toimia oikeuksiensa velvollisuuksiensa mukaisesti. Arvoperusta muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta (eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ratkaisu, vastuullinen oikeudenmukainen toiminta ammattietiikan noudattaminen) tiedollisesta osaamisesta ( ammatin tietoperustan hallinta, elinikäinen oppiminen, kyky hankkia soveltaa uutta tietoa perustella tekemiään ratkaisu yrittäjämäinen attelu taidollisesta osaamisesta (vuorovaikutus- viestintätaidot, sosiaaliset taidot ammatilliset taidot) osaamisesta esteettisestä osaamisesta (työ- elinympäristön esteettisyyden huomioon ottaminen, positiivisen ilmapiirin luominen toisten huomioon ottaminen) 2/186

5 Lähihoita vastaa tekemästään työstä ensisiisesti asiakkaalle potilaalle mutta myös yhteiskunnalle. Lähihoita osaa ylläpitää ammattitaitoaan seuraamalla alansa kehitystä, päivittämällä tietoan sekä syventämällä ammatillista osaamistaan lisä- täydennyskoulutuksella. Lähihoita osaa huolehtia omasta työ- toimintakyvystään, työhyvinvoinnistaan ammattitaitonsa tkuvasta kehittämisestä. Lähihoita osaa toimia työssään kokonaisvaltaisesti, inhimillisesti suvaitsevaisesti. Lähihoita kunnioittaa asiakkaiden potilaiden vakaumusta, arvo kokemuksia. Työssä korostuu asiakkaan terveyden edistäminen sekä hyvinvointia kokonaiskuntoutumista tukeva työote. Hän osaa ottaa työskentelyssään huomioon asiakas- potilasturvallisuuden, ennaltaehkäistä tapaturmien syntymistä sekä toimia turvallisesti ergonomisesti. Hän osaa tunnistaa väkivallan uhkan sen erilaiset ilmenemismuodot (mm. perhe- lähisuhdeväkivallan) osallistua väkivaltaa syrjäytymistä ehkäisevään työhön. Hän osaa toimia asiakaslähtöisesti vammaisten (ml. henkilöt, joilla on näön /tai kuulon heikkous) asiakkaiden tai potilaiden kanssa, edistää heidän toimintakykyään ohta heitä apuvälineiden käytössä sosiaali- terveydenhuollon kuntoutuksen palvelujärjestelmässä. Lähihoita osallistuu terveyden edistämiseen ehkäisevään mielenterveys- päihdetyöhön sekä muiden kansansairauksien ehkäisyyn niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin kohdalla. Lähihoita osaa hyödyntää työssään tutkintoon kuuluvaa laa-alaista sosiaali- terveysalan osaamista erilaisissa toimintaympäristöissä työskennellessään eri kulttuuritaustaisten asiakkaiden potilaiden heidän läheistensä kanssa. Hän osaa toimia rakentavasti yhteistyössä eri ammattiryhmien kesken kommunikoida asianmukaisesti erilaisissa tilanteissa. Hän osaa käyttää työssään ammatillisia, vuorovaikutus-, ihmissuhde- neuvottelutaito sekä kielitaitoa. Hän osaa hyödyntää työssään asiakas- potilasryhmien työyhteisön jäsenten välistä vertaistukea. Lähihoita osaa ottaa työssään huomioon työ elinympäristön esteettisyyden hyvinvoinnin edistäjänä. Lähihoita hallitsee ammattinsa keskeisen tietoperustan, joka käsittelee ihmisen hänen psykososiaalisen fyysisen ympäristönsä sekä yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Hän osaa hyödyntää tietotekniikkaa alan teknologiaa. Hänellä on valmiudet yrittäjyyteen sekä työskentelyyn verkostoissa monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Hän osaa ottaa työssään huomioon ympäristö- kustannusvaikutukset toimia taloudellisesti, laadukkaasti tuloksellisesti. Hän osaa noudattaa työssään ympäristöä säästäviä kestävän kehityksen toimintaperiaatteita. Hänellä on elinikäisen oppimisen valmiudet, hän osaa hakea soveltaa työssään uutta tietoa perustella tekemänsä ratkaisut. Asiakaspalvelun tietohallinnan osaamisalan suorittanut lähihoita osaa työskennellä sosiaali- terveysalalla vastuullisesti moniammatillisessa työryhmässä. Hän osaa tukea potilasta asiakasta yksilöllisesti asiakaslähtöisesti terveyden toimintakyvyn edistämisessä ylläpitämisessä. Työ edellyttää lähihoitalta hoidon tarpeen määrittelyä sekä itsenäistä päätöksentekokykyä. Hän osaa tehdä anvarauksia, kirjoittaa asiakirjo huolehtia potilasasiakirjoihin liittyvistä tehtävistä. Hän osaa käyttää tieto- viestintätekniikkaa monipuolisesti sekä työskennellä vastaanottotyössä polikliinisessa hoitotyössä. Asiakaspalvelun tietohallinnan osaamisalan suorittanut lähihoita osaa valmistella tehdä hoitotoimenpiteitä tutkimuksia tai avustaa niissä. Hän osaa ohta potilasta tai asiakasta tutkimuksissa toimenpiteissä sekä toteuttaa jälkitarkkailua. Hän hyödyntää työssään asiakaspalveluun tietohallintaan liittyvää tietoperustaa. Tyypillisiä tämän osaamisalan suorittaneen lähihoitan työpaikko ovat terveyskeskukset, sairaaloiden poliklinikat osastot, lääkäri- työterveysasemat sekä sosiaalihuollon työyksiköt. 3/186

6 Ensihoidon osaamisalan suorittanut lähihoita osaa toimia turvallisesti ensihoitopalvelussa erilaisissa ympäristöissä hoitaa ensihoidon potilasta ambulanssissa päivystysvastaanotoilla. Hän osaa työskennellä potilaan hoitoprosessissa poliklinikoilla perioperatiivisissa hoitoyksiköissä. Lähihoita osaa käyttää työssään ensihoitopalvelun, päivystyspotilaan hoitotyön perioperatiivisen hoitotyön edellyttämää tietoperustaa sekä tehdä moniammatillista viranomaisyhteistyötä. Hän osaa ottaa huomioon erilaisten sairauksien vammojen vaikutukset ihmisen elintoimintoihin käyttäytymiseen. Lähihoita osaa järjestää ensihoitopotilaalle hänen läheisilleen muille tapahtumassa mukana olleille psykososiaalista tukea. Hän osaa käyttää työssään hoitovälineitä terveydenhuollon laitteita sekä huolehtia niiden sekä ambulanssin päivittäisestä huollosta käyttökunnosta. Hän osaa kuljettaa ambulanssia. Hän osaa erilaisia immobilisaatiohoitoon kuuluvia potilaan repositio- tuentahoito yleisimpien ylä- alaraavammojen kipsauksen sekä niihin liittyvän potilaan ohuksen. Tyypillisiä tämän osaamisalan suorittaneen lähihoitan työpaikko ovat sairaankuljetusyritykset tai pelastuslaitosten ensihoitopalveluyksiköt, sairaaloiden päivystyspoliklinikat tai terveyskeskusten päivystysvastaanotot sekä yliopistollisten sairaaloiden tai keskussairaaloiden leikkausosastot. Kuntoutuksen osaamisalan suorittanut lähihoita osaa ohta tukea voimavaralähtöisesti erilaisten eri-ikäisten kuntoutujien kuntoutumista sekä edistää kuntoutun toimintakykyä, terveyttä hyvinvointia kuntouttavalla työotteella moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Hän hyödyntää työskentelyssään kuntoutukseen liittyvää tietoperustaa. Lähihoita oha kuntoutua päivittäisissä toiminnoissa hyödyntää erilaisia kommunikaatiomenetelmiä vuorovaikutuksessa viestinnässä. Kuntoutuksen osaamisalan suorittanut lähihoita osaa ohta kuntoutulle terveyttä edistävää liikuntaa. Hän osaa soveltaa kuntoutusalan ammattihenkilöiden tekemiä toimintakyvyn mittauksia, tehdä toimintakyky- suorituskykytestejä lähihoitan vastuualueella sekä ohta kuntoutua tarpeellisten liikkumisvälineiden PT- apuvälineiden käytössä hankinnassa. Hän osaa hyödyntää kuntoutun sosiaalista verkostoa käyttää verkostotyön menetelmiä sekä tukea kuntoutua osallistumaan kodin ulkopuoliseen toimintaan kuten esim. työ-, harrastus- vapaa-an toimintaan. Tyypillisiä tämän osaamisalan suorittaneen lähihoitan työpaikko ovat kuntoutun kotiympäristö, kotihoidon välimuotoisen asumisen ympäristöt, toiminta- työkeskukset, työpat, palvelukeskukset, kylpylät, terveyskeskusten vuodeosastot kuntoutumisyksiköt sekä erilaiset kuntoutumiseen liittyvät kolmannen sektorin työpaikat. Lasten nuorten hoidon kasvatuksen osaamisalan suorittanut lähihoita osaa suunnitella, toteuttaa arvioida eri-ikäisten lasten nuorten hoitoa kasvatusta moniammatillisessa yhteistyössä erilaisissa työympäristöissä. Lähihoita osaa myös sairaiden erityistä tukea tarvitsevien lasten nuorten hoitoa kasvatusta. Hän osaa ohta yksittäistä lasta nuorta sekä erilaisia ryhmiä sekä tukea lasten nuorten välistä vuorovaikutusta. Hän osaa toimia vastuullisesti, lapsilähtöisesti perhekeskeisesti. Lähihoita hyödyntää työssään lasten nuorten hoidon kasvatuksen tietoperustaa. Lasten nuorten hoidon kasvatuksen osaamisalan suorittanut lähihoita osaa ohta perheitä yhteiskunnan tarjoamien palveluiden tukitoimien hyödyntämisessä. Hän osaa edistää lapsen nuoren terveyttä, hyvinvointia turvallisuutta sekä tunnistaa näihin liittyviä uhkatekijöitä sekä ehkäistä niiden syntymistä. Tyypillisiä lasten nuorten hoidon kasvatuksen osaamisalan suorittaneiden työympäristöjä ovat erilaiset 4/186

7 varhaiskasvatuksen toimintaympäristöt esim. päiväkodit, koulut, lastensuojelun yksiköt, lasten nuorten sairaalat sekä perhetyö. Mielenterveys- päihdetyön osaamisalan suorittanut lähihoita osaa edistää työssään mielenterveyttä päihteettömyyttä, osallistua mielenterveys- päihdeongelmien ehkäisyyn sekä vahvistaa mielenterveys- päihdeasiakkaan asemaa. Hän osaa suunnitella, toteuttaa arvioida eri-ikäisen mielenterveys- päihdeasiakkaan -potilaan hoito- kuntoutusprosessia. Lähihoita osaa arvioida mielenterveys- päihdeasiakkaan toimintakykyisyyttä, päivittäisistä toiminnoista selviytymistä sekä turvallisuuden avun tarvetta. Lähihoita hyödyntää mielenterveys- päihdetyön päihdetyön tietoperustaa sekä mielenterveys- päihdetyön hoito- kuntoutusmenetelmiä erilaisissa toimintaympäristöissä. Mielenterveys- päihdetyön osaamisalan suorittaneen lähihoitan työ on ihmissuhdetyötä, jota tehdään yhdessä asiakkaan potilaan, hänen perheensä sekä moniammatillisen työryhmän muiden asiantuntijoiden kanssa. Työ vaatii oman persoonallisuuden käyttöä, tkuvaa itsensä itsetuntemuksensa kehittämistä sekä kykyä huolehtia omasta työhyvinvoinnista. Tyypillisiä tämän osaamisalan suorittaneiden työpaikko ovat mielenterveys- päihdehuollon yksiköt joko julkisella tai yksityisellä sektorilla. Sairaanhoidon huolenpidon osaamisalan suorittanut lähihoita osaa moniammatillisen työryhmän jäsenenä sekä itsenäisesti suunnitella, toteuttaa arvioida asiakkaan potilaan sairaanhoitoa, huolenpitoa kuntoutumista erilaisissa toimintaympäristöissä. Hän hyödyntää työssään sairaanhoidon huolenpidon monitieteistä tietoperustaa. Työssä korostuvat asiakkaan potilaan terveyden, toimintakyvyn, turvallisuuden hyvinvoinnin edistäminen sekä niitä uhkaavien tekijöiden ehkäisy torjuminen. Sairaanhoidon huolenpidon osaamisalan suorittanut lähihoita osaa ohta potilasta tai asiakasta ravitsemuksessa, terveissä elintavoissa toimintakykyä edistävässä liikunnassa sekä toteuttaa lääkehoitoa. Lähihoita osaa edistää asiakkaan tai potilaan vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa, päivittäisistä toimista selviytymistä sekä ohta antaa tukea erilaisten sosiaalisisten ongelmien selvittämisessä. Sairaanhoito huolenpito edellyttävät lähihoitalta itsenäistä päätöksentekoa tkuvaa ammattitaidon ylläpitämistä. Tyypillisiä tämän osaamisalan suorittaneen lähihoitan työpaikko ovat terveyskeskukset, sairaalat, yksityinen terveydenhuolto, vanhainkodit, palvelukeskukset tai asiakkaan koti. Suun terveydenhoidon osaamisalan suorittanut lähihoita osaa toimia suun terveydenhuollon palvelujärjestelmässä moniammatillisen hoitotiimin jäsenenä sekä ohta asiakkaita potilaita palvelujen käytössä. Hän osaa huolehtia aseptisen toimintaperiaatteiden mukaan hoitoympäristön toimintavalmiudesta sekä välineiden huollosta. Suun terveydenhoidon osaamisalan suorittanut lähihoita osaa arvioida eri-ikäisten asiakkaiden tai potilaiden suun terveydentilaa ohta asiakkaita tai potilaita suun terveyden edistämisessä. Lähihoita osallistuu suun tutkimukseen, paikkaus- juurenhoitoon, hampaanpoistoon iensairauksien hoitoon moniammatillisen hoitotiimin jäsenenä. Lisäksi hän osaa oman alansa lääkehoidon. Hän osaa käyttää alansa perustyövälineitä, työmenetelmiä materiaale, toimia ergonomisesti sekä tunnistaa työhönsä liittyvät terveyshaitat. Hän osallistuu myös oikomishoidon, suukirurgian, protetiikan purentafysiologian hoitotoimenpiteisiin hoitotiimin tukemana. Hän hyödyntää työssään suun terveydenhoidon tietoperustaa. Työympäristöjä ovat julkiset yksityiset suun terveydenhuollon yksiköt. Vammaistyön osaamisalan suorittaneella lähihoitalla on valmiudet suunnitella, toteuttaa arvioida asiakaslähtöisesti eri-ikäisten, eri tavalla vammaisten eri kulttuureista tulevien asiakkaiden hoitoa, kasvatusta kuntoutusta moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Hän hyödyntää työssään 5/186

8 vammaistyön tietoperustaa. Hän kunnioittaa vammaisen asiakkaan itsemääräämisoikeutta, osaa tukea hänen osallisuuttaan tunnistaa oman vallankäyttötapansa. Lähihoita osaa kommunikoida erilaisten asiakkaiden kanssa käyttää tarvittaessa puhetta tukevia tai korvaavia kommunikaatiomenetelmiä. Hän osaa käyttää vammaistyön apuvälineitä ohta asiakasta niiden turvallisessa käytössä. Hän osaa tukea ohta vammaista asiakasta terveyden edistämisessä sekä kohdata haastavasti käyttäytyviä asiakkaita. Vammaistyön osaamisalan suorittanut lähihoita osaa suunnitella yhdessä asiakkaan kanssa vammaiselle asiakkaalle viihtyisän turvallisen asuin- elinympäristön. Työ on ihmissuhdetyötä, jota tehdään yhteistyössä vammaisen itsensä, hänen läheistensä sekä moniammatillisen työryhmän kanssa. Työ vaatii luovaa ongelmanratkaisutaitoa sekä tkuvaa oman työn kehittämistä. Tyypillisiä tämän osaamisalan suorittaneen lähihoitan työpaikko ovat erilaiset vammaistyön toimintaympäristöt. Vanhustyön osaamisalan suorittanut lähihoita osaa suunnitella, toteuttaa arvioida vanhuksen tai muistisairaan ihmisen toimintakykyä ylläpitävää kuntoutumista edistävää hoitoa palvelua sosiaalista vuorovaikutusta erilaisissa toimintaympäristöissä. Hän osaa ohta tukea vanhusta tai muistisairasta ihmistä päivittäisissä toiminnoissa omaa elämää koskevassa päätöksenteossa sekä tukea hänen osallisuuttaan yhdessä läheisten yhteistyöverkostojen kanssa. Toiminnassaan hän osaa ottaa huomioon asiakkaan elämänhistorian, voimavarat yksilöllisen elämäntilanteen. Hän osaa toiminnallaan edistää asiakkaan hyvää, mielekästä turvallista elämää. Vanhustyön osaamisalan suorittanut lähihoita osaa ohta vanhuksia heidän läheisiään fyysisen psyykkisen terveyden edistämisessä, terveiden elintapojen omaksumisessa, käyttää kuntouttavia toimintakykyä edistäviä työmenetelmiä ottaa huomioon työturvallisuuden. Hän osaa kehittää ammattitaitoaan vanhustyötä sekä hyödyntää oman alansa moniammatillista tietoperustaa. Tyypillisiä vanhustyöni osaamisalan työpaikko julkisella, yksityisellä kolmannella sektorilla ovat kotihoito, päivätoiminta, palvelutalot -keskukset, dementiayksiköt, vanhainkodit sairaalat. Jalkojenhoidon osaamisalan suorittanut lähihoita osaa työskennellä lkojenhoidossa sosiaali- terveyalalla tehdä yhteistyötä moniammatillisessa asiantuntiverkostossa tiedostaen lähihoitan vastuun rat. Hän osaa hyödyntää lkojenhoitotyössään tutkittuatietoa vahvistettu hoito- toimintaohjeita. Hän osaa ohta asiakasta tai potilasta sekä erilaisia ryhmiä terveyden hyvinvoinnin sekä lkaterveyden edistämisessä lkojen omahoidon toteuttamisessa. Hän osaa valmistella lkojenhoitotilan erilaisiin ympäristöihin toimia aseptisesti. Lähihoita osaa ennaltaehkäistä alaraajojen asentovirheiden rasitusvammojen syntymistä ottaa työssään huomioon eri-ikäisten lkojenhoitotarpeet, tutkia tunnistaa asiakkaan loissa olevia muutoksia, laatia lkojenhoitosuunnitelman sekä tehdä lkojenhoidon. Hän osaa lääkehoidon liikehoidon sekä osaa suunnitella toteuttaa kevennykset hieroa asiakkaan tai potilaan lat. Hän osaa huoltaa käyttämänsä välineet laitteet arvioida toteuttamaansa lkojenhoitoa ohta asiakkaan tkohoitoon. Lähihoita osaa ohta asiakasta tai potilasta sosiaali- terveydenhuollon palveluihin. Hän osaa ohta liikkumisen apuvälineiden hankinnassa käytössä. Hän osaa torjua työhönsä liittyviä terveysvaaro edistää omaa työyhteisön hyvinvointia. Jalkojenhoidon osaamisalan suorittanut lähihoita voi työskennellä terveyskeskuksissa, sairaaloissa, kuntoutuskeskuksissa sekä vanhustenhuollon laitoksissa julkisella yksityisellä sektorilla. 6/186

9 1.2 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA Tutkinnon muodostuminen näyttötutkinnossa 2 Ammatilliset tutkinnon osat Ammatillisissa tutkinnon osissa tutkinnon suorittan tulee ottaa huomioon tutkinnon osien suorittamisjärjestystä koskevat määräykset. 2.1 Pakolliset tutkinnon osat Kasvun tukeminen ohus Hoito huolenpito Kuntoutumisen tukeminen 2.2 Asiakaspalvelun tietohallinnan osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Asiakaspalvelu tietohallinta 2.3 Ensihoidon osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Ensihoitopalvelussa toimiminen Lisäksi tutkinnon suoritta valitsee yhden (1) tutkinnon osan kohdista Jalkojenhoidon osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Jalkojenhoito 2.5 Kuntoutuksen osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Kuntoutus 2.6 Lasten nuorten hoidon kasvatuksen osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Lasten nuorten hoito kasvatus 2.7 Mielenterveys- päihdetyön osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Mielenterveys- päihdetyö 2.8 Sairaanhoidon huolenpidon osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Sairaanhoito huolenpito 2.9 Suun terveydenhoidon osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Suun terveydenhoito 2.10 Vammaistyön osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Vammaistyö 2.11 Vanhustyön osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Vanhustyö 2.12 Valinnaiset tutkinnon osat Tutkinnon suorittan on valittava valinnaisista tutkinnon osista yksi tutkinnon osa kohdista Päivystyspolikliininen hoitotyö Perioperatiivinen hoitotyö Immobilisaatiohoidon toteuttaminen Lasten nuorten mielenterveyden edistäminen Suun terveyden edistäminen suun terveydenhoidon erikoisaloilla toimiminen Haavan hoito lkojenhoidossa Näytteenotto asiakaspalvelu lähihoitan työssä Vanhusten kotihoito- huolenpito Yritystoiminnan suunnittelu Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta 7/186

10 1.3 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTOA KOSKEVIA ERITYISMÄÄRÄYKSIÄ Sosiaali- terveysalan ammattihenkilönä toimiminen Sosiaali- terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoita on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen nimikesuottu terveydenhuollon ammattihenkilö. Koulutuksessa tulee ottaa huomioon velvoitteet, jotka laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) sekä laki potilaan asemasta oikeuksista (785/1992) velvoittaa. Lisäksi huomioitavia lake ovat laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta (812/2000). Näiden lakien tarkoitus on edistää potilas- asiakasturvallisuutta varmistaa lähihoitan ammattipätevyys Arvioinnista ammatillisessa erityisopetuksessa Point Collegessa noudatetaan ammatillisen erityisopetuksen lähtökohtia periaatteita, joita on esitetty lainsäädännössä valtakunnallisissa tutkinnon perusteissa sekä Point Collegen erityisopetussuunnitelmassa (Opetussuunnitelman yhteisen osan liite ) opetusryhmissä muiden kanssa tai tarvittaessa pienryhmissä. Ammatilliset erityisopettat toteuttavat tarvittavat palvelu- tukitoimet huomioiden kuitenkin, että erityisopetus kuuluu tutkinnon perusteiden mukaisesti koko opetushenkilöstölle Sosiaali- terveysalan perustutkinnon tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Sosiaali terveysalan perustutkinnon tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista määrätään opetushallituksen määräyksessä Opiskelin terveydentilaa koskevaa vaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ammatillissa perustutkinnoissa (OPH:n määräys 91/011/2014). Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Sosiaali- terveysalan perustutkinnon opiskeliksi ottamisen esteenä voi olla sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus sellaiset fyysiset sairaudet kuten tuki- liikuntaelimistön sairaudet tai vammat sekä krooniset ihottumat, jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen veriteitse tarttuva sairaus saattaa rajoittaa käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen sijoittumista päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus. 1.4 ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena 8/186

11 on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan tkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa tilanteissa selviytymisessä.. Elinikäisen oppimisen avaintaito ovat 1. oppiminen ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus toimintakyky 5. aloitekyky yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä mediaosaaminen 9. matematiikka luonnontieteet 10. teknologia tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ongelmanratkaisu Tutkinnon suoritta suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valinto päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi soveltaa sitä. Vuorovaikutus yhteistyö Tutkinnon suoritta toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökanto selkeästi, rakentavasti luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä toimintatapo. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Tutkinnon suoritta toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus toimintakyky Tutkinnon suoritta toimii turvallisesti vastuullisesti työ- vapaa-aikana sekä liikenteessä ylläpitää terveellisiä elintapo sekä toiminta- työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön työympäristöön liittyviä vaaro terveyshaitto. Aloitekyky yrittäjyys Tutkinnon suoritta edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti asiakaslähtöisesti työntekijänä /tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa työskentelee tavoitteiden 9/186

12 saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti tuloksellisesti johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Sosiaali- terveysalan perustutkinnossa yrittäjyys niveltyy ammatillisiin opintoihin kaikille pakollisissa tutkinnon osissa esim. työelämälähtöisten projektien muodossa. Osaamisalaopinnoissa opiskelit saavat valmiuksia oman sosiaali- terveysalan yrityksen perustamiseen. Kestävä kehitys Tutkinnon suoritta toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä sopimuksia. (Opetussuunnitelman yhteisen osan liite: oppilaitoksen kestävän kehityksen suunnitelma ) Estetiikka Tutkinnon suoritta ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä muuta esteettisyyttä. Viestintä mediaosaaminen Tutkinnon suoritta viestii monimuotoisesti vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Tutkinnon suoritta havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineisto. Matematiikka luonnontieteet Tutkinnon suoritta käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavo, kuvaajia, kuvioita tilasto ammattitehtävien -ongelmien ratkaisemisessa. Tutkinnon suoritta soveltaa fysiikan kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä toimintatapo työssään. Teknologia tietotekniikka Tutkinnon suoritta hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus eri kulttuurit Tutkinnon suoritta käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista toimintatavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- yhdenvertaisuuslake. Hän toimii asiallisesti työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa kansainvälisissä toiminnoissa. ( Opetussuunnitelman yhteisen osan liite: oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelma ). 10/186

13 2. OPISKELIJAN OHJAUS NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Opinto-ohus on koko koulutuksen an kestävä prosessi, jossa aikuisopiskeli saa tarvitsemaansa tukea, ohusta kannustusta opiskelun eri vaiheissa. Ohuksessa huomioidaan aikuisen elämäntilanne, aikaisemmat opiskelu- oppimiskokemukset, työelämässä saadut tiedot taidot sekä kokemukset. Ohuksessa aikuinen saa tukea selventääkseen omia opiskelumahdollisuuksiaan kuvaa itsestään oppina. Myös tasapainon löytäminen perheen, työn, vapaaan opiskelun välillä vaatii neuvottelua, järjestelyä suunnittelua. Ohus- tukipalveluilla taataan opiskelille riittävät, yhdenvertaiset tasalaatuiset palvelut. Opintoohuksella mahdollistetaan opiskelille riittävän tiedonsaanti koulutuksesta ennen sen aloitusta sen aikana. Opinto-ohussuunnitelman mukaan tavoitteena on, että opiskeli oppii arvioimaan valmiuksiaan kehittämään vahvuuksiaan sekä sijoittuu työelämään tai tko-opintoihin. Opinto-ohussuunnitelmassa määritellään opinto-ohuksen tavoitteet, työnko, arviointi käytännön toimet vuositasolla. Oppimisen opiskelun ohuksen tavoitteena on perehdyttää opiskeli uuteen opiskeluympäristöönsä sekä tukea häntä opintojen suunnittelussa toteuttamisessa. Oppimisen opiskelun ohus edistää opetuksen oppimistavoitteidensaavuttamista. Ammatillisen suuntautumisen ohuksen tavoitteena on tukea yksilöllisiä koulutus- uravalintapolku, jotka edistävät opintojen jälkeistä työllistymistä tai tko-opintoihin hakeutumista. Tavoitteena on tukea opiskelia ammatillisessa suuntautumisessa, ohta opiskeli koulutuspoluille auttaa valintojen teossa. Henkilökohtaisen kasvun kehityksen ohus Tavoitteena on vahvistaa opiskelin elämänhallintataito, itsetuntemusta itseluottamusta. Lisäksi osa opiskelijoista tarvitsee erityistä psykososiaalista tukea elämässään opiskelussaan. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on opiskelin kehittymissuunnitelma, joka sisältää: Opiskelin henkilötiedot sekä tiedot ryhmästä ryhmänohasta Lyhyet kuvaukset opiskelin aikaisemmista opinnoista työkokemuksesta Opiskelin oppimisen tavoitteet suoritustavat, sekä aikataulu Opiskelin vahvuudet tulevaisuuden suunnitelmat Opiskelin valitsemat kaikille valinnaiset tutkinnon osat Opiskelin aikaisempien suoritusten osaamisen tunnustamiset Mahdolliset vapautukset opiskelusta opiskelun rajoitteet 11/186

14 3. SOSIAALI-JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään sosiaali- terveysalan perustutkintoon kuuluvat osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet kriteerit. Arvioinnin kohteet kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen määrällisen tason. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä toimissa (osaamisen arviointi). Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen. Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suoritta on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ensisiisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon sosiaali- terveysalan perustutkinnon erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioit arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioit ehdottavat dokumentin sosiaali- terveysalan tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustat tekevät kolmikantaisesti huolellisen monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. Tutkinnon suorittalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirn, jonka arvioit allekirjoittavat. Tutkinnon suorittalle tämän jälkeen annettava 12/186

15 palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee sosiaali- terveysalan tutkintotoimikunta. Arvioit Tutkinnon suorittan ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu Tutkinnon suoritta voi lainsäädännön mukaisen määräan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirllinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. Todistukset Tutkintotodistuksen todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edusta näyttötutkinnon järjestäjän edusta. Opetushallituksen hyväksymään ammattikiran tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii allekirjoittaa ammattikirn. Ammattikir on näyttötutkinnon suorittalle maksullinen. Näyttötutkintoon valmistava koulutus Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin suorittaa näyttötutkinto. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelihuollossa noudatetaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lainsäädäntöä ( L 631/ 1998 ). Näyttötutkintoon valmistava koulutus arvioidaan suoritettu - merkinnällä. Sosiaali- terveysalan rekisteröitävissä ammateissa edellytetään tutkinnon suorittan osallistuvan tutkintoon valmistavaan koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen työssäoppimiseen henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan. Näyttötutkintoon valmistava koulutus arvioidaan suoritettu - merkinnällä. 13/186

16 4. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA OSAAMISEN ARVIOINTI 4.1. PAKOLLISET TUTKINNON OSAT KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suoritta osaa kunnioittaa asiakkaan arvo kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten taustaltaan erilaisten asiakkaiden kasvuun kehitykseen liittyviä vahvuuksia tarpeita asettaa kasvua kehitystä tukevia tavoitteita toimia asiakkaan kasvua kehitystä tukevan suunnitelman pohlta arvioida toimintaansa sekä kasvua kehitystä tukevan suunnitelman toteutumista edistää tukea asiakkaan kasvua kehitystä, terveyttä, turvallisuutta hyvinvointia ohta tukea asiakasta päivittäisissä toiminnoissa ohta erilaisia asiakasryhmiä työskennellä eri asiakasryhmiä koskevien sosiaali- terveydenhuollon sekä kasvatusalan säädösten, määräysten, ohjeiden toimintaperiaatteiden mukaan ottaa vastuun oppimisestaan arvioida ammatillista kehittymistään hakea tietoa käyttää tietotekniikkaa dokumentointivälineitä noudattaa työryhmän sääntöjä toimia työyksikön työhyvinvointi- turvallisuusohjeiden mukaan. Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Tutkinnon suoritta Suunnitelmallinen työskentely tunnistaa eri-ikäisten taustaltaan erilaisten asiakkaiden kasvuun kehitykseen liittyviä vahvuuksia tarpeita. tunnistaa eri-ikäisten tunnistaa laasti eritaustaltaan erilaisten ikäisten taustaltaan asiakkaiden kasvuun erilaisten asiakkaiden kehitykseen liittyviä kasvuun kehitykseen vahvuuksia tarpeita liittyviä vahvuuksia hyödyntäen erilaisia tarpeita hyödyntäen tiedonkeruumenetelmiä. monipuolisesti erilaisia tiedonkeruumenetelmiä. 14/186

17 asettaa asiakkaan kasvua kehitystä tukevia tavoitteita yhdessä asiakkaan työryhmän kanssa. asettaa asiakkaan kasvua asettaa asiakkaan kasvua kehitystä tukevia kehitystä tukevia tavoitteita yhdessä tavoitteita yhdessä asiakkaan työryhmän asiakkaan, hänen kanssa siten, että ottaa läheisten työryhmän huomioon asiakkaan iän kanssa siten, että ottaa kehitysvaiheen. huomioon asiakkaan iän, kehitysvaiheen elämäntilanteen. toimii työssään tavoitteellisesti perustaen toimintansa asiakkaan kasvua kehitystä tukevaan kirlliseen suunnitelmaan sekä yhteistyöhön työyhteisön asiakkaan läheisten kanssa arvioi omaa toimintaansa kirllisen asiakaslähtöisen varhaiskasvatussuunnitel man toteutumista. toimii työssään tavoitteellisesti perustaen toimintansa asiakkaan kasvua kehitystä tukevaan kirlliseen suunnitelmaan yhteistyössä asiakkaan läheisten työyhteisön jäsenten kanssa. arvioi realistisesti omaa toimintaansa kirllisen asiakaslähtöisen varhaiskasvatussuunnitelm an toteutumista. toimii työssään tavoitteellisesti johdonmukaisesti perustaen toimintansa asiakkaan kasvua kehitystä tukevaan kirlliseen suunnitelmaan yhteistyössä asiakkaan, hänen läheisten työyhteisön kanssa. arvioi realistisesti monipuolisesti omaa toimintaansa kirllisen asiakaslähtöisen suunnitelman toteutumista. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, - välineiden materiaalin hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Tutkinnon suoritta Kasvun tukeminen ohaminen kuuntelee havainnoi asiakasta sekä keskustelee asiakkaan kanssa hänen tarpeistaan. kuuntelee havainnoi asiakasta sekä keskustelee asiakkaan kanssa hänen tarpeistaan. Ottaa huomioon asiakkaan elämäntilanteen. kuuntelee havainnoi sekä keskustelee luontevasti asiakkaan kanssa hänen tarpeistaan. Ottaa huomioon monipuolisesti asiakkaan elämäntilanteen. 15/186

18 tarjoaa asiakkaille toimintamahdollisuuksia sekä käyttää erilaisia materiaale, välineitä tilo toiminnassaan. käyttää joitakin toimintaympäristöön soveltuvia menetelmiä asiakkaan kasvun kehityksen edistämiseen tukemiseen. käyttää luovan toiminnan menetelmiä työtapo kasvun tukemisen välineenä. tarjoaa asiakkaille toimintamahdollisuuksia sekä käyttää tarkoituksenmukaisesti materiaale, välineitä tilo toiminnassaan. käyttää monipuolisesti erilaisia toimintaympäristöön soveltuvia menetelmiä asiakkaan kasvun kehityksen edistämiseen tukemiseen. käyttää monipuolisesti luovan toiminnan menetelmiä työtapo kasvun tukemisen välineenä. tarjoaa innostavasti motivoivasti asiakkaille toimintamahdollisuuksia sekä käyttää toiminnassaan tarkoituksenmukaisesti luovasti materiaale, välineitä tilo. käyttää monipuolisesti luovasti toimintaympäristöön soveltuvia menetelmiä asiakkaan kasvun kehityksen edistämiseen tukemiseen. käyttää monipuolisesti luontevasti luovan toiminnan menetelmiä työtapo kasvun tukemisen välineenä. oha neuvoo asiakasta päivittäisessä toiminnassa. tukee asiakkaan hyväksyttävää toimintaa asettaa rajo asiakkaan toiminnalle. oha neuvoo asiakasta päivittäisessä toiminnassa sekä ottaa hänet huomioon aktiivisena osallistuna. tukee asiakkaan hyväksyttävää toimintaa asettaa tarkoituksenmukaisesti rajo perustellen niitä. oha neuvoo itsenäisesti vastuullisesti asiakasta päivittäisessä toiminnassa sekä ottaa hänet huomioon aktiivisena osallistuna. tukee asiakkaan hyväksyttävää toimintaa asettaa tarkoituksenmukaisesti rajo perustellen niitä sekä löytää myönteisiä ratkaisu. Arvioinnin kohde 2.Työmenetelmien, -välineiden materiaalin hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Tutkinnon suoritta 16/186

19 Kasvun tukeminen ohaminen oha erilaisia asiakasryhmiä tukee asiakkaiden välistä vuorovaikutusta. oha erilaisia asiakasryhmiä tukee aktiivisesti asiakkaiden välistä vuorovaikutusta. oha luontevasti erilaisia asiakasryhmiä sekä tukee aktiivisesti asiakkaiden välistä vuorovaikutusta eri tilanteissa. ottaa huomioon asiakkaan toimintaympäristön turvallisuuden viihtyisyyden sekä ylläpitää ympäristön esteettisyyttä hyödyntäen toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita rakentaa asiakkaan toimintaympäristöä turvalliseksi viihtyisäksi sekä ylläpitää ympäristön esteettisyyttä. Edistää toiminnallaan kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista. rakentaa yhdessä asiakkaan kanssa toimintaympäristöä viihtyisäksi ylläpitää ympäristön esteettisyyttä. Ottaa huomioon oman alansa esteettiset tekijät edistää toiminnallaan monipuolisesti kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista työskentelee työryhmän tukemana asiakasryhmää koskevien toimintaperiaatteiden suositusten mukaisesti (esim. varhaiskasvatuksen ehkäisevän lastensuojelutyön periaatteet, ikäihmisten palvelujen laatusuositukset, mielenterveys- päihdetyön kehittämissuunnitelma, liikuntasuositukset). työskentelee asiakasryhmää koskevien toimintaperiaatteiden suositusten mukaan. työskentelee asiakasryhmää koskevien toimintaperiaatteiden suositusten mukaan sekä perustelee niillä toimintaansa. Terveyden, turvallisuuden toimintakyvyn huomioon ottaminen tukee työryhmän jäsenenä asiakkaiden terveyttä hyvinvointia ohamalla heitä käyttämään tarvittavia palveluita. tukee asiakkaiden terveyttä hyvinvointia ohamalla heitä käyttämään tarvittavia palveluita. edistää toiminnallaan asiakkaiden terveyttä hyvinvointia sekä oha heitä käyttämään monipuolisesti tarvittavia palveluita. 17/186

20 oha hyviin ruokatottumuksiin sekä valmistaa perusruokaa että leivonnaisia elintarvikehygienian vaatimusten mukaisesti. Ottaa huomioon asiakkaan tarpeet. suunnittelee valmistaa ravitsemuksellisesti täysipainoista perusruokaa leivonnaisia elintarvikehygienian vaatimusten mukaisesti. Oha terveellisessä ravitsemuksessa ottaen huomioon asiakkaan tarpeet. suunnittelee valmistaa ravitsemuksellisesti täysipainoista perusruokaa leivonnaisia elintarvikehygienian vaatimusten mukaisesti. Oha terveellisessä ravitsemuksessa ottaen monipuolisesti huomioon asiakkaan tarpeet. Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Tutkinnon suoritta Asiakkaan kasvun kehityksen tukemista koskevan tiedon hallinta hyödyntää työssään tietoa eri-ikäisen asiakkaan psyykkisestä, fyysisestä sosiaalisesta kehityksestä. perustelee toimintaansa tiedolla eri-ikäisen asiakkaan psyykkisestä, fyysisestä sosiaalisesta kehityksestä niihin vaikuttavista tekijöistä. perustelee monipuolisesti toimintaansa tiedolla eriikäisen asiakkaan psyykkisestä, fyysisestä sosiaalisesta kehityksestä niihin vaikuttavista tekijöistä. tietää hoito- tietää hoito- kasvatustyön prosessin kasvatustyön prosessin suunnitelmallisen sekä perustelee tavoitteellisen toiminnan toimintaansa periaatteita ottaa ne suunnitelmallisen huomioon työssään. tavoitteellisen toiminnan periaatteilla. tietää hoito- kasvatustyön prosessin sekä perustelee monipuolisesti toimintaansa suunnitelmallisen tavoitteellisen toiminnan periaatteilla. hyödyntää työssään tietoa asiakkaan hoidossa kasvatuksessa käytettävistä tiedonkeruumenetelmist ä. hyödyntää työssään monipuolisesti tietoa asiakkaan hoidon kasvatuksen kannalta keskeisistä tiedonkeruumenetelmist ä. hyödyntää työssään monipuolisesti perustellen tietoa hoidon kasvatuksen kannalta keskeisistä tiedonkeruumenetelmistä. 18/186