Mikkelin kaupungintalo 2. kerros, kaupunginhallituksen kokoushuone (käynti sisäpihan puolelta)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikkelin kaupungintalo 2. kerros, kaupunginhallituksen kokoushuone (käynti sisäpihan puolelta)"

Transkriptio

1 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (18) Kasvatus- ja opetuslautakunta Aika , klo 17:00-18:57 Paikka Mikkelin kaupungintalo 2. kerros, kaupunginhallituksen kokoushuone (käynti sisäpihan puolelta) Käsitellyt asiat 21 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 22 Pöytäkirjan tarkastus 23 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus 24 Päivähoidon palveluseteli 25 Perusopetuksen tuntijako alkaen 26 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisperiaatteet

2 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (18) Kasvatus- ja opetuslautakunta Saapuvilla olleet jäsenet Osmo Ukkonen, puheenjohtaja Elina Hölttä Janne Strengell Jyrki Koivikko Katri Kontunen-Karhula Markku Paukku Petri Tikkanen Rauni Berndt Samuel Tarkiainen Sari Rautiainen Susanna Rusakko Muut saapuvilla olleet Poissa Tiina Turunen, johdon sihteeri, sihteeri Petri Pekonen, kaupunginhallituksen jäsen Niko Mikkonen, nuorisovaltuuston edustaja Seija Manninen, kasvatus ja opetusjohtaja Pirjo Vartiainen, varhaiskasvatusjohtaja, poistui 18:17 Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja, sihteeri klo 17:56-18:16 Leila M Korhonen, palvelupäällikkö, poistui 18:17 Eeva Vihermäki Pekka Pöyry Allekirjoitukset Osmo Ukkonen Puheenjohtaja Tiina Turunen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Rauni Berndt Petri Tikkanen Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja pidetään nähtävillä sivistystoimen tukipalveluissa, os. Maaherrankatu 9-11, Mikkeli Johdon sihteeri Tiina Turunen

3 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (18) Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (18) Kasvatus- ja opetuslautakunta Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Pekka Pöyry ja Petri Tikkanen. Pöytäkirja tarkastetaan sivistystoimen johtamisen tukipalveluissa (Maaherrankatu 9-11, 3. kerros) viimeistään Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Rauni Berndt ja Petri Tikkanen.

5 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (18) Kasvatus- ja opetuslautakunta Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Kasvatus- ja opetusjohtaja 26/ ; Helinä Hyytiäisen irtisanoutuminen toimistosihteerin tehtävästä alkaen Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Koska sivistystoimenjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjassa sellaista, mikä olisi esteenä päätöksen toimeenpanolle, sivistystoimenjohtaja ehdottaa, ettei kasvatus- ja opetuslautakunta käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta viranhaltijapäätökseen. Päätös Hyväksyttiin.

6 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (18) Kasvatus- ja opetuslautakunta Päivähoidon palveluseteli MliDno Valmistelija / lisätiedot: Pirjo Vartiainen Varhaiskasvatuksen palvelutuotannon periaatteet Varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluja tarjotaan kunnallisesti ja yksityisesti. Kunnallista päivähoitoa tarjotaan enenevässä määrin päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa, perhepäivähoitajien omassa kodissa sekä avointa varhaiskasvatusta avoimissa päiväkodeissa. Yksityisesti päivähoitopalvelua tarjotaan yksityisissä päiväkodeissa ja yksityisten perhepäivähoitajien omassa kodissa. Tavoitteena on, että yksityisten päiväkotien palvelutuotanto säilyy vähintään nykyisellä tasolla ja että Mikkelin kaupunki ja yksityiset palveluntuottajat yhdessä pystyvät vastaamaan varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluiden kysyntään. Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen piirissä oli päivähoitolasta ja määrä oli lasta. Mikkelin kaupungin alueella toimii yhdeksän yksityistä päiväkotia ja 35 yksityistä omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Yksityisissä päiväkodeissa oli hoidossa 359 lasta ja perhepäivähoitajilla 108 lasta, yhteensä 467 lasta. Yksityisissä päiväkodeissa oli hoidossa 355 lasta ja perhepäivähoitajilla 106 lasta, yhteensä 461 lasta. Mikkelin kaupunki maksaa tukea yksityisille päiväkodeille. Kokopäivähoidossa olevien alle 3-vuotiaiden tuki on 516,80 / kk ja 3-5-vuotiaiden 427,70 /kk. Osapäivähoidossa olevan lapsen tuki on 181,00 /kk. Esiopetukseen osallistuvan ja samalla päivähoitoa tarvitsevan lapsen tukea maksetaan 457,80 /kk. Pelkkään esiopetukseen osallistuvan lapsen tuki on 265,90 /kk. Esiopetuksen tarvikeraha lasta kohden on 50, joka maksetaan lukukausittain, yhteensä 100 /vuosi. Lisäksi kaupungin varhaiskasvatuspalvelut korvaavat eri suuruisia huoneisto- ja kiinteistökustannuksia. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan huoneisto- ja kiinteistökustannuksia oli korvattu keskimäärin 85 euroa lasta kohden. Yksityinen perhepäivähoitaja saa Kelan maksaman yksityisen hoidon tuen, jonka perhe hakee. Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuspalvelut on järjestänyt tapaamisen yksityisten päiväkotien edustajien kanssa, koska uuden hankintalain voimaantulo velvoittaa tarkastelemaan nykyisiä avustuskäytäntöjä. Tapaamisessa tutustuttiin palvelusetelijärjestelmään. Seuraava tapaaminen on huhtikuussa.

7 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (18) Kasvatus- ja opetuslautakunta Palveluseteli Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen saajalle myöntämää sitoumusta korvata yksityisen palveluntuottajan asiakaspalvelun kustannukset kunnan määrittelemään arvoon asti. Asiakkaalla ei ole ehdotonta oikeutta palveluseteliin vaan siihen vaikuttaa kunnan linjaus palvelusetelijärjestelmän käyttöönotosta, toimintaan varatuista määrärahoista sekä kunnan viranomaisen arviosta asiakkaalle soveltuvasta palvelusta. Palveluseteli on kunnan oman toiminnan ja ostopalvelujen lisä. Palvelusetelin käyttö on hallinnollisesti kevyin järjestämistapa julkisen ja yksityisen sektorin välillä, koska palvelujen tuottajien valinnassa ja hyväksymisessä ei edellytetä tarjousvertailumenettelyä eikä kilpailuttamista. Palveluseteli on ollut valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käytössä vuodesta 2004 alkaen. Palvelusetelin käytön lisäämistä edistettiin elokuussa 2009 voimaan tulleella lainsäädännöllä ja palvelusetelijärjestelmä laajeni koskemaan kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelusetelijärjestelmä on otettu käyttöön Mikkelin seudun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piiriin asteittain vuodesta 2007 lähtien erityisesti vanhusväestölle, vammaisille ja pitkäaikaissairaille tarjottaviin palveluihin. Palvelusetelin käyttö on laajentunut koskemaan myös lapsiperheitä ja omaishoitajia. Mikkelin kaupungin talousarviossa vuonna 2013 oli esitetty palvelusetelijärjestelmän lisäämistä ja kehittämistä, jotta yritysten kilpailukyky vahvistuisi. Tehtävänä nähtiin uusien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen toimintamallien kehittäminen siten, että palveluseteli olisi yksi hankintamuoto muiden rinnalla (Mikkelin kaupunginvaltuusto ). Päivähoidon palveluseteli Lasten päivähoito lakkasi olemasta sosiaalihuoltolain tarkoittama sosiaalipalvelu, kun päivähoito siirtyi opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuoden 2013 alussa. Varhaiskasvatus on näin ollen opetus- ja kulttuuriministeriön alaista toimintaa eikä enää sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksen piirissä. Palvelusetelijärjestelmä on mahdollista ottaa käyttöön varhaiskasvatuksessa ja päivähoidossa ja sen käyttö on todettu laajenevan vuosi vuodelta. Tammikuussa 2011 Suomen Kuntaliiton ja Sitran selvityksen mukaan 8 kuntaa ilmoitti käyttävänsä päivähoidon palveluseteliä. Kuntaliiton selvityksen mukaan keväällä 2014 päivähoidon palvelusetelin käyttö oli laajentunut jo 38 Manner-Suomen kuntaan ja 24 kuntaa suunnitteli päivähoidon palvelusetelin käyttöön ottamista. Käyttöönoton on todettu vähentävän kunnallisten hoitopaikkojen kysyntää, päivähoitojonoja ja kunnan investointitarpeita ja palveluseteli on lisännyt perheille tarjottavia vaihtoehtoja.

8 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (18) Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunta tekee päätökset palvelusetelin käyttöönotosta. Se määrittää palvelut, joissa palveluseteliä käytetään ja kunta hyväksyy palvelujen tuottajat, kun tuottaja täyttää kunnan asettamat hyväksymiskriteerit. Palvelusetelijärjestelmässä kunta valitsee yksityiset palvelusetelipalvelujen tuottajat kilpailuttamalla tai hyväksymismenettelyllä, joka ei edellytä julkista tarjouskilpailua. Käytettäessä palveluseteliä kunnan ja palveluntuottajan välille ei muodostu sopimussuhdetta. Päivähoidon palveluseteli on lapsikohtainen tuki, jonka avulla perhe voi hankkia päivähoitopalvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Samanaikaisesti perhe ei voi saada yksityisen hoidon tukea eikä kotihoidon tukea. Palveluseteliä ei makseta perheelle rahana, vaan yksityinen palveluntuottaja laskuttaa määritetyn setelin arvon kaupungin varhaiskasvatukselta palvelutarpeen mukaan. Perheellä on oikeus kieltäytyä tarjotusta palvelusetelistä. Palveluseteliin liittyviä käsitteitä Asiakkaan omavastuu = Palvelun hinnasta vähennetään palvelusetelin arvo Palvelun hinta = Palveluntuottajalle palvelusta maksettava hinta, joka muodostuu kunnan ja asiakkaan maksuista Palvelusetelin arvo = Kunnan maksama osuus palvelun hinnasta Omavastuu = Asiakkaan maksama osuus palvelun hinnasta Tulosidonnainen palveluseteli = Palveluseteli, jonka arvo määräytyy asiakkaan jatkuvien ja säännöllisten tulojen mukaan. Palvelusetelin arvon suuruudelle määritellään vähimmäis- ja enimmäisarvo kunnan määrittämien perusteiden mukaisesti. Mitä suuremmat ovat tulot, sitä suurempi on myös asiakkaan omavastuu. Tasasuuruinen palveluseteli = Palveluseteli, jonka arvo on kaikille asiakkaille samansuuruinen. Asiakkaan tulot eivät vaikuta tasasuuruisen palvelusetelin arvoon. Hintakatto = Kunnan palvelusta palveluntuottajalle maksamaa enimmäishintaa, johon sisältyy kunnan maksama osuus (palvelusetelin arvo) ja asiakkaan omavastuu. Kunnan päättäessä asettaa palvelun hinnalle hintakaton, se määrittää palveluntuottajille palvelusta maksettavan enimmäishinnan. Käytännössä kunta asettaa palvelusta maksettavan enimmäishinnan yhdeksi palveluntuottajien hyväksymiskriteeriksi. Tätä kutsutaan hintakaton asettamiseksi. Markkinahinta = Kunta antaa palvelusta maksettavan hinnan muodostua vapaasti markkinoilla. Kunta ei ota kantaa

9 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (18) Kasvatus- ja opetuslautakunta palveluntuottajan hinnoitteluun, vaan asiakkaan kunnan palvelusta maksama hinta määräytyy markkinoiden ehdoilla. Kunta ja palveluseteli Päättää käyttöönotosta Päättää palvelusetelillä hankittavista palveluista Päättää hyväksymisehdot Hyväksyy palveluntuottajat Tiedottaa ja opastaa asiakasperheitä Huolehtii palveluohjauksesta Arvioi asiakasperheen palvelutarpeen Myöntää palvelusetelin tulosidonnaisena tai tasasuuruisena Määrittelee palvelusetelin myöntämisen kriteerit, voimassaoloajan, arvot, kattohinnat Maksaa kunnan osuuden palveluntuottajalle Valvoo palveluntuottajan toimintaa Asiakas ja palveluseteli Valitsee, käyttääkö kunnallista vai yksityistä päivähoitopalvelua Valitsee palveluntuottajan Toimittaa kuntaan tulotiedot Voi kieltäytyä palvelusetelistä ja hakea kunnallista päivähoitoa Tekee palvelusopimuksen palveluntuottajan kanssa Maksaa päivähoitomaksun palveluntuottajalle Palveluntuottaja ja palveluseteli Hakee palveluntuottajaksi Hinnoittelee tuottamansa palvelut Tekee palvelusopimuksen asiakkaan kanssa Laskuttaa asiakasta Laskuttaa kuntaa Palvelusetelin arvo Kuntaliiton selvityksessä (2014) päivähoidon palvelusetelin arvo vaihtelee keskimäärin Kunta ja kuntayhtymä ovat velvollisia suorittamaan yksityiselle palvelujen tuottajalle korvausta vain osoittamiensa henkilöiden käyttämistä lasten päivähoidon palveluista ja palveluseteliä käytettäessä hyväksymälleen yksityiselle palvelujen tuottajalle enintään palvelusetelin arvoon saakka. (Laki lasten päivähoidosta, 10 ) Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Merkitään tiedoksi. Päätös

10 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (18) Kasvatus- ja opetuslautakunta Merkittiin. Merkittiin, että Tiina Turunen todettiin esteelliseksi ja hän poistui kokouksesta klo 17:56-18:16 väliseksi ajaksi. Sihteerinä toimi Virpi Siekkinen. Merkittiin, että Pirjo Vartiainen ja Leila M. Korhonen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 18:17.

11 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (18) Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen tuntijako alkaen MliDno Valmistelija / lisätiedot: Seija Manninen Liitteet 1 Liite 2 Esitys 1.pdf 2 Liite 3 Esitys 2.pdf 3 Liite 4 Esitys 3.pdf 4 Liite 1 Hyväksytty tuntijako.pdf Suomessa valtioneuvosto päättää perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä siitä ajasta, joka jaetaan perusopetuksessa eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen. Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetuksen valmistavalle opetukselle. Asetus sisältää myös perusopetuksen tuntijaon sekä joukon mm. kielenopetusta ja erityistä tukea koskevia säännöksiä. Tavoitteena on taata kaikille, syntyperän, taustan ja varallisuuden rajoittamatta, yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Uudessa hyväksytyssä tuntijaossa (liite 1) lisätään taito- ja taideaineiden kaikille yhteistä opetusta neljällä vuosiviikkotunnilla. Myös historian ja yhteiskuntaopin opetusta varhennetaan ja lisätään kahdella vuosiviikkotunnilla. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus vähenee yhdellä vuosiviikkotunnilla ja valinnaisiin oppiaineisiin lisätään kolme vuosiviikkotuntia. Uudessa tuntijaossa kaikkien opetuksen järjestäjien on tarjottava vapaaehtoisen A2-kielen opetusta ja B1-kielen (ruotsi) opetus alkaa jo kuudennelta vuosiluokalta. Vuosiluokilla 1-6 opetetaan fysiikkaa, kemiaa, maantietoa ja terveystietoa integroituna ympäristöoppiin. Valtioneuvosto hyväksyy perusopetuksen yleiset tavoitteet ja tuntijaon, kun taas Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien sekä oppilaanohjauksen opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja tavoitteista. Tällöin puhutaan valtakunnallisista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet hyväksyttiin ja ne ovat olleet käytössä alkaen.

12 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (18) Kasvatus- ja opetuslautakunta Opetushallitus hyväksyi uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet koskien esiopetusta, perusopetusta ja lisäopetusta Perusteiden mukaan paikallinen opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuosiluokkien 1-6 osalta Vuosiluokkien 7-9 osalta uuden opetussuunnitelman käyttöönotto tapahtuu porrastetusti vuosina 2017, 2018 ja Mikkelissä paikallista opetussuunnitelmatyötä on koordinoinut Tulevaisuuden koulu -ohjausryhmä, joka on valmistellut valtioneuvoston päättämän tuntijaon pohjalta kolme erilaista ehdotusta paikalliseksi perusopetuksen tuntijaoksi: Esitys 1 (liite 2): Painotus: Ympäristö- ja luonnontietoaineet ja valinnaisuus, A- kielen aloitus 2. luokalla Vuosiviikkotuntimäärä on 226 (= sama kuin voimassaoleva tuntijako) Kuvausta ja perusteluja ja tuntijakoesitykselle: 1-2 vuosiluokilla 20 vuosiviikkotuntia Valtakunnan tuntijaon minimi luokalla on 19 tuntia. Ohjausryhmä pitää alkuopetuksen 20 viikkotuntimäärää käytännön miniminä useasta syystä. Jo esiopetuksen viikkotuntimäärä on 20 h/vk. Lisäksi 1-2 -luokkatasojen tuntimäärät on hyvä pitää samoina muun muassa kuljetusten ja yhdysluokkaopetuksen onnistumiseksi. Uutena seikkana on lisäksi A-kielen opetus. A-kielen minimituntimäärä alakoulussa on 9 tuntia ja se voidaan sijoittaa luokille 2-6. A-kielen varhennettu aloittaminen 2. vuosiluokalla nostaa 2. vuosiluokan tuntimäärän 1 vvh:n yli minimin (19 vvh). Tutkimusten mukaan varhennettu, kielikylvyn omainen opetus tukee englannin äänteiden oppimista, kielen käytön rohkeutta sekä innostusta ja silloin lapsella on erityinen herkkyys kielen oppimiseen. Varhennettu englannin opetus tukee A2-kielten (ranska, saksa, venäjä) ryhmien muodostumista 4. luokalla, koska oppilaille ja heidän vanhemmilleen on ehtinyt muodostua nykyistä parempi käsitys vieraan kielen opiskelusta. Tämän ratkaisun seurauksena on johdonmukaista ja järkevää nostaa myös 1. vuosiluokan tuntimäärä samalle tasolle kuin 2. vuosiluokalla. Ympäristöoppiin lisätunteja 3-4 luokille Opetussuunnitelman sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys ja sen myötä uudenlainen pedagogiikka vaatii aikaa, jotta tavoitteiden olisi mahdollista toteutua. Ympäristöoppi pitää sisällään niin kemian, fysiikan, terveystiedon, maantiedon, biologian ja kansalaistaidon tavoitteet. Ohjausryhmä näkee kahden opetustunnin lisäämisen ympäristöoppiin minimituntien tueksi välttämättömänä hyvän ja monimuotoisen oppimisen kannalta. Aikaa tarvitaan myös nykyistä enemmän monialaisten ja laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamiseen erilaisten esim. projektimuotoisten oppimismenetelmien takia.

13 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (18) Kasvatus- ja opetuslautakunta Opetusta jaksotetaan Opinto-ohjausta pidetään tärkeänä kaikilla yläkoulun luokilla, joten toinen vuosiviikkotunti on jaettu 7. ja 8. vuosiluokan kesken. Vastaavasti ruotsin opetus on rytmitetty niin, että 7-8 vuosiluokilla on 1,5 vuosiviikkotuntia ja 9. vuosiluokalla 1 vuosiviikkotunti. Puolikkaat vuosiviikkotunnit opetetaan jaksoittain. Valinnaisuus alkaa alakoulussa Valinnaisuutta on 5. vuosiluokalta alkaen. Alempien luokkien taito- ja taideaineet voidaan sijoittaa kiinteiksi tunneiksi tuntijakoon tai koulu voi laittaa ne valinnaisaineiksi. Yläkoulun valinnaisuuteen sisältyy myös valinnaisen A-kielen tuntimäärä. Kustannusvaikutus: 4 vvh yli valtakunnallisen minimituntimäärän (222 vvh). Esityksen vuosiviikkotuntimäärä on sama kuin tällä hetkellä Mikkelissä voimassa olevassa tuntijaossa (226 vvh). Esitys 2 (liite 3): Painotus: A-kielen aloitus 2. luokalla, lisätunti ympäristöoppiin ja valinnaisuuteen Vuosiviikkotuntimäärä on 224 A1-kieli aloitetaan 2. vuosiluokalla ja 1. luokalle lisätään 1 vvh taito- ja taideaineisiin samoin perustein kuin 1. esityksessä. 3-7-vuosiluokilla on minimituntimäärä. Valinnaisuus alkaa taitoja taideaineissa sekä valinnaisaineissa 3. luokalta alkaen. 4. luokalle lisätty yksi vuosiviikkotunti ympäristöoppia. Kustannusvaikutukset: 2vvh yli valtakunnallisen minimituntimäärän. Vähennystä nykyiseen voimassaolevaan vuosiviikkotuntimäärään 2vvh. Esitys 3 (liite 4): Vuosiviikkotuntimäärä on 222 eli valtakunnallinen minimituntimäärä Minimituntimäärä ohjaa valinnaistunteja 3vvh alakouluun ja 6 vvh yläkouluun. Valinnaisuus alkaa 4. vuosiluokalta. A1-kielen opiskelu alkaa 3. luokalta ja B1-kielen opiskelu 6. luokalta. Taito- ja taideaineita voidaan sijoittaa kiinteiksi tunneiksi ja/tai ne ovat oppilaiden valittavina valinnaisaineina. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Lautakunta päättää, että Mikkelin perusopetuksen tuntijako on alkaen esitys 1 (liite 2). Päätös Hyväksyttiin.

14 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (18) Kasvatus- ja opetuslautakunta Tiedoksi Kasvatus- ja opetusjohtaja, peruskoulut

15 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (18) Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisperiaatteet MliDno Valmistelija / lisätiedot: Seija Manninen, Päivi Turunen Liitteet 1 Liite 3 Palveluntuottajan valintakriteerit.pdf 2 Liite 2 Laatukriteerit.pdf 3 Liite 1 Toimintasuunnitelma 2015.pdf 4 Liite 4 Seurannan kooste.pdf Perusopetuslain mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee edistää lasten hyvinvointia ja tasaarvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan sekä mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä, ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön valvonnassa. Perusopetuslain mukaisesti kunta voi järjestää tai hankkia lain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa. Jos kunta järjestää tai hankkii tämän lain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta 17 :n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta voi hankkia palvelut antamalla tähän tarkoitukseen avustusta palvelun tuottajalle. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain mukaisesti.mikäli kunta päättää järjestää laissa tarkoitettua toimintaa, kunta saa siihen valtionosuutta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti. Valtionosuuden saamisen edellytyksenä on, että aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan 570 tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Toimintaa suunniteltaessa tulee olla yhteistyössä kotien ja toiminnan järjestäjien kanssa. Kunnan tulee hyväksyä perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa varten toimintasuunnitelma. Aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan määrätä kuukausimaksu. Kunta päättää aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien kuukausimaksujen määrästä, joka saa olla 570 tunnin osalta enintään 60 ja 760 tunnin osalta enintään 80. Maksu voidaan periä jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona lapsi osallistuu aamu-

16 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (18) Kasvatus- ja opetuslautakunta ja iltapäivätoimintaan. Jos aamu- ja iltapäivätoimintaa annetaan enintään 10 päivänä kuukaudessa, peritään vain puolet maksuista. Mikkelissä koululaisten iltapäivätoimintaa on järjestetty jo vuodesta 1997 alkaen. Mikkelin kaupunki avustaa eri järjestöjä, jotka käytännössä toteuttavat iltapäivätoiminnan järjestämisen. Tällä hetkellä toiminnan tuottajina ovat Etelä-Savon Liikunta ry, Etelä-Savon Martat ry, Mikkelin 4H-yhdistys ry, Mikkelin Pelastakaa Lapset ry ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta, joiden kanssa on tehty sopimukset palvelun tuottamisesta. Sivistystoimella on iltapäivätoimintaa myös omana toimintana. Ristiinan yhtenäiskoulussa järjestetään aamupäivätoimintaa kuntien yhdistymissopimuksen mukaisesti. Mikkelissä iltapäivätoimintaa tarjotaan ensisijaisesti peruskoulun 1. luokan oppilaille ja luokkalaisille erityisen tuen piirissä oleville oppilaille. Toimintaan otetaan mukaan myös toisen luokan oppilaita, jos tilat ja ryhmän toimivuus sen sallivat. Iltapäivätoimintaa järjestetään jokaisessa koulussa, jossa hakuaikana toimintaan on hakenut vähintään kuusi 1. luokan oppilasta. Lukuvuonna Mikkelin perusopetuksen kustantamana toimii 22 iltapäivätoimintaryhmää eri puolilla kaupunkia. Toiminnan piirissä on 418 lasta, joita ohjaa 41 iltapäivätoiminnan ohjaajaa. Palveluntuottajat tekevät vuosittain toimipistekohtaiset toimintasuunnitelmat, jotka perustuvat kaupungin yhteiseen toimintasuunnitelmaan. Päivitetty toimintasuunnitelma on liitteenä (liite 5). Toimintaa ohjaa ja koordinoi aamuja iltapäivätoiminnan ohjausryhmä, johon kuuluvat palveluntuottajan edustajat, iltapäivätoiminnan koordinaattori ja kasvatus- ja opetusjohtaja. Perusopetuksen laadun varmistamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö laati syksyllä 2009 perusopetuksen laatukriteerit. Niitä täydennettiin keväällä 2012, jolloin valmistuivat perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan laatukriteerit. Niiden pohjalta Mikkeliin on laadittu omat iltapäivätoiminnan laatukriteerit, joka liitteenä (liite 6). Mikkelin kaupunki on hakenut lehti-ilmoituksella iltapäivätoiminnan palveluntuottajia. Palveluntuottajat valitaan liitteenä (liite 7) olevien palveluntuottajien valintakriteerien mukaisesti. Valittujen palveluntuottajien kanssa tehdään asiasta erilliset kumppanuussopimukset. Vanhempien maksuosuus aamupäivätoiminnasta on 30 / kk. Iltapäivätoiminnan vanhempien maksuosuus määräytyy toimintapäiviin osallistumisen perusteella seuraavasti: 1. Jos lapsella on läsnäolopäiviä iltapäivätoiminnassa 0-10 pv/kk (ei päivittäistä tuntirajoitetta) on vanhempien maksuosuus 40 /kk.

17 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (18) Kasvatus- ja opetuslautakunta Jos lapsella on läsnäolopäiviä iltapäivätoiminnassa 11 tai enemmän/kk ja päivittäinen toiminnassa oloaika enintään 3h/päivä, on vanhempien maksuosuus 60 / kk. 3. Jos lapsella on läsnäolopäiviä iltapäivätoiminnassa 11 tai enemmän/kk ja päivittäinen toiminnassa oloaika yli 3h/päivä, on vanhempien maksuosuus 80 /kk. Mikäli samasta perheestä on kaksi tai useampia lapsia kokoaikaisessa iltapäivätoiminnassa (läsnäolopäiviä 11 päivää tai yli/kk ja yli 3 h/pv) on vanhempien maksuosuus toisesta ja seuraavista lapsista 60 /kk/lapsi. Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn huoltajille Vuoden 2014 seurantaan liittyvä kysely lähetettiin kaikille perusopetuslain mukaista toimintaa järjestäville kunnille. Säännöllinen seuranta vuosittain on tärkeä osa aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämistä. Seuranta toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Edellisen kerran huoltajille suunnattu seuranta tehtiin keväällä Vuoden 2014 kyselyyn osallistui huoltajaa, 245 Manner-Suomen kunnasta. Liitteenä (liite 8) olevassa koosteessa on yhteenveto valtakunnallisen seurannan keskeisistä tuloksista ja vertailu Mikkelin kaupungin huoltajien antamiin tuloksiin. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Lautakunta hyväksyy Mikkelin perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisperiaatteet ja vanhempien maksuosuudet sekä liitteinä olevat päivitetyn toimintasuunnitelman, iltapäivätoiminnan laatukriteerit ja palveluntuottajien valintakriteerit. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Kasvatus- ja opetusjohtaja, toimistosihteeri Päivi Turunen

18 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (18) Kasvatus- ja opetuslautakunta Muutoksenhakukielto 21, 22, 23, 24, 25, 26 Muutoksenhakukielto Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91.

19 Aine Vuosiluokka Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli B1-kieli Matematiikka Ympäristöoppi 4 10 Biologia ja maantieto 1 7 Fysiikka ja kemia 1 7 Terveystieto 1 3 Ympäristö- ja luonnontietoaineet yhteensä Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Taide- ja taitoaineiden valinnaiset Taide- ja taitoaineet yhteensä 62 Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet 9 9 Vähimmäistuntimäärä yhteensä 222 (Vapaaehtoinen A2-kieli) (12) (12) (Vapaaehtoinen B2-kieli) (4) (4) - - = Oppiainetta voidaan opettaa asianomaisilla vuosiluokilla, jos opetussuunnitelmassa niin määrätään 1 Ainetta opetetaan osana ympäristöopin opetusta integroidusti vuosiluokilla Yhteiskuntaoppia opetetaan vuosiluokilla 4 6 vähintään 2 vuosiviikkotunti ja vuosiluokilla 7 9 vähintään 3 vuosiviikkotuntia. 3 Oppilas voi kielestä riippuen opiskella vapaaehtoista A2-kieltä joko valinnaisena aineena tai B1-kielen sijasta opetettavana yhteisenä aineena. Oppilas voi opiskella B2-kieltä valinnaisena aineena. Vaihtoehtoisesti vapaaehtoiset A2- ja B2-kielet voidaan järjestää perusopetuksen tuntijaon vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena, jolloin niiden opetusta ei voida järjestää käyttäen tässä pykälässä määriteltyjä valinnaisten aineiden tai B1-kielen kaikille yhteistä vähimmäistuntimäärää. Kielestä riippuen oppilaalle opetetaan tällöin B1-kieltä tai sen sijasta valittavia valinnaisia aineita. Vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena A2-kieltä opiskelevan oppilaan kokonaistuntimäärä olisi yhteensä vähintään 234 vuosiviikkotuntia ja B2-kielen valinneen oppilaan yhteensä vähintään 226 vuosiviikkotuntia. Vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena sekä A2- että B2-kieltä opiskelevan kokonaistuntimäärä perusopetuksen aikana olisi yhteensä vähintään 238 vuosiviikkotuntia.

20 liite 1 Mikkelin kaupunki Luonnos perusopetuksen tuntijaoksi Esitys 1, 226 vvt VÄRIKOODIT: 1-2 LK 1-6 TAI TAI 1-9 sijoitettu valinta lisätunti tuntijakoon Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli 2 1,5 1, Matematiikka Ympäristö- ja luonnontietoaineet Ympäristöoppi Biologia- ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Taide- ja taitoaineiden valinnaiset Taide- ja taitoaineet yhteensä 63 minimituntimäärä 62 Oppilaanohjaus ,5 0, Valinnaiset aineet Vähimmäistuntimäärä yhteensä Oppilaan tuntimäärä Vapaaehtoinen A2-kieli Vapaaehtoinen B2-kieli Vap.eht. kielivalinnan jälkeen Minimit

Tilaa antava, toimiva, turvallinen ILTAPÄIVÄTOIMINTA!

Tilaa antava, toimiva, turvallinen ILTAPÄIVÄTOIMINTA! Tilaa antava, toimiva, turvallinen ILTAPÄIVÄTOIMINTA! 1 SISÄLLYSLUETTELO ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TAVOITTEET... 3 Kodin ja koulun kasvutyön tukeminen... 3 Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 2 1.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 2 1.2 Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 2 1.3 Eettisen kasvun tukeminen...

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Mikkelin kaupungintalo 2. kerros, kaupunginhallituksen kokoushuone (käynti sisäpihan puolelta)

Mikkelin kaupungintalo 2. kerros, kaupunginhallituksen kokoushuone (käynti sisäpihan puolelta) Mikkeli Kokouskutsu 1 (15) Kasvatus- ja opetuslautakunta 11.03.2015 Aika 19.03.2015, klo 17:00 Paikka Mikkelin kaupungintalo 2. kerros, kaupunginhallituksen kokoushuone (käynti sisäpihan puolelta) Käsiteltävät

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31 Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31 2 (5) 1. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA

ILMAJOEN KUNTA PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 27.1.2016 3 ILMAJOEN KUNTA PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA Sisällys 1 JOHDANTO 2 2 TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET 2 3 SISÄLLÖLLISET PAINOALUEET JA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 0 Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Wiitaunioni Sivistystoimi 2011 1 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Ai- toiminta tarjoaa lapselle tutun ja turvallisen aikuisen

Lisätiedot

KUIVANIEMEN KOULUN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

KUIVANIEMEN KOULUN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA SISALTÖ 1 Toiminnan tavoitteet ja laajuus 2 Toiminnan järjestämisen periaatteet 3 Hakeminen 4 Maksut 5 Tilat 6 Henkilöstö 7 Sisältö 8 Yhteistyö ö 8.1. Yhteistyö kotien kanssa 8.2. Yhteistyö koulun kanssa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 25.02.2015 Sivu 1 / 1 827/12.01.00/2015 15 Suomenkielisen perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Elina Rönkkö, puh. 050 320 0607 Leena Lemiläinen-Honkanen,

Lisätiedot

Perusopetuksen tuntijako

Perusopetuksen tuntijako Opetus- ja kasvatuslautakunta 117 26.11.2015 Perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 998/12.00.01/2015 OPEKAS 117 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254, koulutoimenjohtaja Per-Olof Nyström

Lisätiedot

Yhdistymishallitus 2.11.2015?

Yhdistymishallitus 2.11.2015? KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Nastolan palvelualueella Nastolan kunnan ja Lahden kaupungin yhdistymisen siirtymäkaudella 1.1. 31.7.2016 Yhdistymishallitus 2.11.2015? Järjestäessään

Lisätiedot

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Voimassa 1.8.2016- Siviltk 17.5.2016 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 2 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2.1 KODIN

Lisätiedot

Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 1/2016 1 (6) Sivistyslautakunta 27.01.2016. Sivistyslautakunta, 41, 17.06.2015 Sivistyslautakunta, 4, 27.01.

Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 1/2016 1 (6) Sivistyslautakunta 27.01.2016. Sivistyslautakunta, 41, 17.06.2015 Sivistyslautakunta, 4, 27.01. Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 1/2016 1 (6) Sivistyslautakunta, 41, 17.06.2015 Sivistyslautakunta, 4, 27.01.2016 4 Perusopetuksen tuntijako KNGDno-2015-503 Sivistyslautakunta, 17.06.2015, 41 Valmistelija

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA 11.8.2014 29.5.2015 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA. Suonenjoen kaupunki

PERUSOPETUKSEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA. Suonenjoen kaupunki PERUSOPETUKSEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Suonenjoen kaupunki 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7/2015. Sivistyslautakunta 10.12.2015 1

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7/2015. Sivistyslautakunta 10.12.2015 1 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7/2015 Sivistyslautakunta 10.12.2015 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Torstai 10.12.2015 klo 18.00 Kunnanhallituksen kokoushuone Inkinen Anneli Koivukoski

Lisätiedot

JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 HYVINVOINTILAUTAKUNTA SISÄLLYSLUETTELO

JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 HYVINVOINTILAUTAKUNTA SISÄLLYSLUETTELO JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 SISÄLLYSLUETTELO 19 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN... 39 20 VUODEN 2016 TALOUSARVIO / TALOUDEN RAPORTTI AJ. 1.1.2016-30.6.2016 / SIVISTYSTOIMEN VASTUUALUE...

Lisätiedot

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus PS-2016 kevät Juvan perusopetus Pedagogiset iltapäivät johtajat ja ops-koordinaattorit ma 25.1. klo 14.00-15.30 kokoushuone 301 Paikalla: Anne Haakana, Anni Koivunen, Aappo Laitinen, Hannele Penttinen,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungintalo, lautakuntien kokoushuone, 2. krs. (käynti sisäpihan puolelta)

Mikkelin kaupungintalo, lautakuntien kokoushuone, 2. krs. (käynti sisäpihan puolelta) Mikkeli Kokouskutsu 1 (9) Aika 23.04.2015, klo 17:00 Paikka Mikkelin kaupungintalo, lautakuntien kokoushuone, 2. krs. (käynti sisäpihan puolelta) Käsiteltävät asiat 27 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 202) Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn huoltajille 22.1. 28.2.2013.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

VALTIMON KUNNAN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

VALTIMON KUNNAN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VALTIMON KUNNAN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1 Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen periaatteet 2 Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet 2.1 Kodin

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö Info lyseon lukiolla 8.9.2015 Yleistä 16 ainekohtaista kirjoitustiimiä (1-2, 3-6 ja 7-9 ope) 3 yleisen osan kirjoitustiimiä Esiopetuksen työryhmä Ohjausryhmä Mukana normaalikoulu

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA. Sivistyslautakunta (Päivitetty )

ILMAJOEN KUNTA PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA. Sivistyslautakunta (Päivitetty ) ILMAJOEN KUNTA PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 27.1.2016 (Päivitetty 16.1.2017) Sisällys 1 JOHDANTO 2 2 TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET 2 3 SISÄLLÖLLISET

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Uudenkaupungin perusopetuksen iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Uudenkaupungin perusopetuksen iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Uudenkaupungin perusopetuksen iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 1 Sisällysluettelo 1. Toiminnan tavoitteet ja tehtävät 3 2. Toiminnan laajuus 3 3. Toiminnan järjestämisen periaatteet

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 231) Riitta Rajala 30.4.2013 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-

Lisätiedot

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET 27.2.2004 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET OPETUSHALLITUS 1 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET 1. LUKU AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...3 2. LUKU

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Kauhavan kaupungin perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

Kauhavan kaupungin perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Kauhavan kaupungin perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Käsitelty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 28.1.2016 3 Sisällysluettelo 2 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKI. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015 -

TURUN KAUPUNKI. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015 - TURUN KAUPUNKI Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015 - SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET 3. SISÄLLÖLLISET PAINOALUEET JA TOIMINNAN TOTEUTUS 3.1. Toiminnan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA ISONKYRÖN KUNNASSA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA ISONKYRÖN KUNNASSA Liite nro 12, sivistyslautakunta 4/2016 38 AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA ISONKYRÖN KUNNASSA TOIMINTASUUNNITELMA Sisällys 1. Toiminnan yleiset periaatteet 2. Toiminnan laajuus 3. Valintaperusteet 4. Toiminnasta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kansalaisopisto, Päämajankuja 1-3, Mikkeli. 37 Ilmoitusasiat/sivistystoimenjohtajan päätökset

Kansalaisopisto, Päämajankuja 1-3, Mikkeli. 37 Ilmoitusasiat/sivistystoimenjohtajan päätökset Mikkeli Pöytäkirja 5/2015 1 (23) Aika 21.05.2015, klo 18:18-19:15 Paikka Kansalaisopisto, Päämajankuja 1-3, Mikkeli Käsitellyt asiat 34 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 35 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 12.04.2012 Sivu 1 / 1 922/02.08.00/2012 89 Avustusta saavan palveluntuottajan valinta Veräjäpellon koulun läheisyydessä toimivassa erillisyksikössä toteutettavaan lakisääteiseen perusopetuksen iltapäivätoimintaan

Lisätiedot

Kuusamon kaupungin koululaisten 1(6) aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma alk.

Kuusamon kaupungin koululaisten 1(6) aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma alk. Kuusamon kaupungin koululaisten 1(6) 1. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen periaatteet 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet 2.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen 2.2 Hyvinvoinnin, tunne-elämän

Lisätiedot

Riitta Rajala

Riitta Rajala Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Huoltajat - (N = 11) Riitta Rajala 29.4.2011 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen koululaisten aamu-

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 5/ Nimi Tehtävä Läsnäolo Otranen-Silvennoinen, kaupungin koulutoimi, Puheenjohtaja

Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 5/ Nimi Tehtävä Läsnäolo Otranen-Silvennoinen, kaupungin koulutoimi, Puheenjohtaja Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 5/2015 1 17.12.2015 Aika 15.12.2015, 16:00-17:45 Paikka Savonlinnan normaalikoulu, opettajainhuone Osallistujat Nimi Tehtävä Läsnäolo Otranen-Silvennoinen, kaupungin koulutoimi,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET Riitta Rajala, erityisasiantuntija Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET Riitta Rajala, erityisasiantuntija Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET 2011 Riitta Rajala, erityisasiantuntija Opetushallitus AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITYS Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat säädökset perusopetuslakiin

Lisätiedot

VARKAUDEN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

VARKAUDEN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VARKAUDEN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 29.3.2016 26 1 Sisällysluettelo PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA... 3

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

TEUVAN KUNNAN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

TEUVAN KUNNAN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA TEUVAN KUNNAN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2010 2011 2 SISÄLTÖ 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1. Lainsäädäntö 3 1.2. Yleistä 3 1.3. Toimintaan

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 1. Toiminnan järjestämisen lähtökohdat Itä-Suomen koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan lähtökohtana on tarjota

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

SIMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET

SIMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET SIMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN PERUSTEET 2011-2012 1 Sisältö 1. PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2 1.1 LAINSÄÄDÄNTÖ 2 1.2 ARVOPOHJA JA TEHTÄVÄ

Lisätiedot

Koululaisten. Kangasalla

Koululaisten. Kangasalla 1 Koululaisten iltapäivätoiminta Kangasalla Toimintasuunnitelma lukuvuodelle 2015 2016 2 SISÄLLYS: Toiminta-ajatus ja tavoitteet 3 Sisällölliset painoalueet ja suunnittelun periaatteet 4 Toiminnan järjestämiseen

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta 16 02.03.2016 tuen kuntalisä 1.8.2016 alkaen Sivistyslautakunta 02.03.2016 16 Lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta muutetaan 1.8.2016 alkaen. Muutokset koskevat pääosin

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7/2015. Sivistyslautakunta

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7/2015. Sivistyslautakunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7/2015 Sivistyslautakunta 10.12.2015 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Torstai 10.12.2015 klo 18.00 18.40 Kunnanhallituksen kokoushuone Inkinen Anneli Koivukoski

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus avustusta saavan palveluntuottajan valinnasta Komeetan koululla

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus avustusta saavan palveluntuottajan valinnasta Komeetan koululla 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1089/02.08.00/2013 54 Oikaisuvaatimus avustusta saavan palveluntuottajan valinnasta Komeetan koululla Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Miia Loisa-Turunen,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna 15.06.2016 Sivu 1 / 1 2626/2016 02.05.01 101 Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Anne

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2015 139. Otsikko Sivu 107 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 141 108 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 142

VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2015 139. Otsikko Sivu 107 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 141 108 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 142 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2015 139 Kasvatus- ja opetuslautakunta 15.12.2015 AIKA 15.12.2015 klo 18:00 20.55 PAIKKA Kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 107 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 10.02.2016 Sivu 1 / 1 522/2016 02.05.00 13 Muutokset lasten yksityisten hoidon tukea koskevaan lainsäädäntöön sekä niiden vaikutus Espoon yksityisen hoidon tuen järjestelyihin ja kuntalisään Valmistelijat

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Saari Salme päivähoidon ohjaaja, 23

Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Saari Salme päivähoidon ohjaaja, 23 Iitin kunta Pöytäkirja 5/2016 1 Tarkastuslautakunta 16.05.2016 Aika Maanantai 16.05.2016 klo 18:00-19:25 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku Heinonen Sinikka Ikonen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Sivistystoimen toimialan toiminta-ajatus... 1 2. Toimielimien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8. 23.09.2015 Sivu 1 / 1 988/02.05.01/2015 144 Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.2015 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Leena Lemiläinen-Honkanen,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen palvelusetelin perusteet alkaen

Varhaiskasvatuksen palvelusetelin perusteet alkaen MUURAMEN KUNTA 1 (5) Varhaiskasvatuspalvelut 16.8.2016 Lapsi- ja perhepalveluiden lautakunta LIITE 1 Varhaiskasvatuksen palvelusetelin perusteet 1.8.2016 alkaen PALVELUSETELI Palveluseteli on yksi tapa

Lisätiedot

2016-17 ASKOLAN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA. Siv.ltk. 7.6.2016 45 VAKKOLAN KOSKI

2016-17 ASKOLAN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA. Siv.ltk. 7.6.2016 45 VAKKOLAN KOSKI 2016-17 ASKOLAN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VAKKOLAN KOSKI Siv.ltk. 7.6.2016 45 SISÄLTÖ: Johdanto 2 Toiminnan tavoitteet 2 Toiminta-aika ja lukuvuoden työajat 3 Hakumenettely ja haku

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus

Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus 5.10.2012 Turvallinen koulupäivä Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus 1 9 VUOSILUOKAT N. 50 000 lasta N. 300 000 lasta Aamu- ja iltapäivätoiminta

Lisätiedot

Yhteinen iltapäivä -ryhmittymän kannanotto

Yhteinen iltapäivä -ryhmittymän kannanotto Helsingissä 5.6.2007 Yhteinen iltapäivä -ryhmittymän kannanotto Sisällys Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuuden selvitys...2 1. Nykytilanne...2 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungintalo, 2. kerros, lautakuntien kokoushuone (käynti sisäpihan puolelta)

Mikkelin kaupungintalo, 2. kerros, lautakuntien kokoushuone (käynti sisäpihan puolelta) Mikkeli Pöytäkirja 4/2016 1 (19) Aika 21.04.2016, klo 17:59-19:34 Paikka Mikkelin kaupungintalo, 2. kerros, lautakuntien kokoushuone (käynti sisäpihan puolelta) Käsitellyt asiat 31 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen palvelusetelin perusteet alkaen

Varhaiskasvatuksen palvelusetelin perusteet alkaen JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 19.4.2016 1 (5) Varhaiskasvatuksen palvelusetelin perusteet 1.8.2016 alkaen PALVELUSETELI Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Lisätiedot

Juuan kunta. Koululaisten iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Liite

Juuan kunta. Koululaisten iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Liite Juuan kunta Koululaisten iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 1.8.2016 Liite Sivistyslautakunta 26.4.2016 1. Johdanto Juuan kunnan iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma on laadittu tukemaan kunnan perusopetuslain

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN TOIMINTASUUNNITELMA

UUDENKAUPUNGIN TOIMINTASUUNNITELMA UUDENKAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1. TOIMINNAN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT Aamu-iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 8 a luvun mukaista lapsille ja nuorille suunnattua

Lisätiedot

Ranuan kunta Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 1.8.2011

Ranuan kunta Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 1.8.2011 Ranuan kunta Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 1.8.2011 Ranuan kunnan sivistyslautakunta 30.6.2011 53 Sisältö 1 Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen lähtökohdat 3 2 Toiminnan

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN Ekaluokkalaisen päivä SEIJA NIEMELÄ JA MINNA KESTI 1AB OPPIMISKULTTUURIN MUUTOS opettajan ja lapsen rooli koulussa lapsen henkilökohtainen oppimispolku yhdessä tekeminen lapsen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2/2014. Sivistyslautakunta

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2/2014. Sivistyslautakunta ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2/2014 Sivistyslautakunta 18.03.2014 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Tiistai 18.03.2014 klo 18.00 19.15 Kunnanviraston kokoushuone Inkinen Anneli

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot