Toimintakykyä edistävä työote kotihoidossa Etelä-Kymenlaakson toimintamalli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakykyä edistävä työote kotihoidossa Etelä-Kymenlaakson toimintamalli"

Transkriptio

1 Toimintakykyä edistävä työote kotihoidossa Etelä-Kymenlaakson toimintamalli Kaakon SOTE-INTO Etelä-Kymenlaakson osahanke Kotihoidon työryhmä 1

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Tavoitteellisuus Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi Hoito- ja palvelusuunnitelma Vastuuhoitajuus Moniammatillinen yhteistyö Henkilökunnan asenteet Asiakkaan ja läheisten ohjaaminen Toimintakykyä edistäviä työkaluja ja toimintamenetelmiä Liiteluettelo Ikäihmisten toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi Etelä-Kymenlaaksossa Kotihoidon kriteerit Voimavaralähtöinen hoito- ja palvelusuunnitelma (esimerkit kotihoidon hopasu ja whoike) Vastuuhoitajan toimenkuva Palveluohjauskansio lempiasiaa Hyvä päivä/paha päivä Kuntokortti Toimintakykyä edistävä työote kotihoidossa esite... 2

3 1. Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (2008:3) kehotetaan kuntia ja palvelujen tuottajia sisällyttämään kaikkiin palveluihin toimintakyvyn ja kuntoutumisen edistäminen. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaan palvelujärjestelmää on kehitettävä jatkossa niin, että pääpaino on kotona asumisen mahdollistavassa hoidossa. Toimintakyvyn käsite liittyy laajasti ihmisen hyvinvointiin ja se määritetään voimavaralähtöisesti. Ikäihmisen arvio omasta toimintakyvystään on yhteydessä hänen terveyteensä ja sairauksiinsa, toiveisiinsa ja asenteisiinsa sekä tekijöihin, jotka haittaavat suoriutumista päivittäisissä perustoimissa ja arjen askareissa. Laajasti määritellen toimintakyvyllä voidaan tarkoittaa sitä, että ihminen selviytyy itseään tyydyttävällä tavalla itselleen merkityksellisistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän arkeaan elää. Sosiaali- ja terveysministeriö (tiedote ) määrittele toimintakyvyn seuraavasti: Fyysinen toimintakyky käsittää ihmisen kyvyn suoriutua päivittäisistä perustoiminnoista sekä asioiden hoitamisesta. Lisäksi terveydentila ja erilaisten toiminnan vajavuuksien esiintyminen voidaan määritellä kuuluviksi fyysisen toimintakyvyn käsitteeseen. Kognitiivinen (älyllinen) toimintakyky käsittää muistin, oppimisen, tiedon käsittelyn, toiminnan ohjauksen ja kielellisen toiminnan. Psyykkisen toimintakyvyn käsite liittyy ihmisen elämänhallintaan ja - tyytyväisyyteen, mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Itsearvostus, mieliala, omat voimavarat ja erilaisista haasteista selviytyminen kuuluvat psyykkisen toimintakyvyn kokonaisuuteen. Sosiaalinen toimintakyky käsittää kyvyn toimia ja olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Suhteet omaisiin ja ystäviin, sosiaalisten suhteiden sujuvuus ja osallistuminen, mutta myös vastuu läheisistä ja elämän mielekkyys määrittävät sosiaalista toimintakykyä. Lisäksi harrastukset, yksin tai toisten kanssa, kotona tai kodin ulkopuolella tapahtuvat, kuuluvat sosiaalisen toimintakyvyn alueelle. Toimintakykyä edistävä työote tarkoittaa asiakkaan toimintakyvyn ja selviytymisen harjoittamista ja parantamista, jotta asiakas sairaudestaan huolimatta voisi saavuttaa mahdollisimman suuren itsenäisyyden ja omatoimisuuden. Toimintakykyä edistävä työote on asiakkaan itsenäisyyden ja voimavarojen huomioonottamista, tukemista ja säilyttämistä. Se on tavoitteellista, suunnitelmallista, systemaattista ja moniammattillista. Tavoitteena on auttaa asiakasta toteuttamaan omia elämäntavoitteitaan ja pitämään yllä elämänhalua. Siihen liittyy fyysisen harjoittamisen lisäksi asiakkaan itsemääräämisoikeuden tukeminen, elämän mielekkyyden turvaaminen ja turvallisuuden tunteen luominen. Toimintakykyä edistävässä työotteessa korostuu yksilöllisyyden tunnustaminen ja kunnioittaminen. Tämä toimintakykyä edistävän työotteen toimintamalli on rakennettu yhteiseksi koko Etelä- Kymenlaakson kotihoidon henkilöstölle. Toimintamallin tarkoituksena on tukea toimintakykyä edistävän toiminnan jalkauttamista osaksi jokapäiväistä toimintaa. Sitä voi hyödyntää myös asiakkaan ja läheisten palveluohjauksessa. Tässä toimintamallissa käytetty jaottelu: tavoitteellisuus, moniammatillinen yhteistyö, henkilökunnan asenteet ja asiakkaan ja läheisten ohjaaminen on muokattu opinnäytetyöstä Iäkkään potilaan kuntoutumista edistävä hoitotyö - katsaus tutkimustietoon (Ryyppö & Salonen 2008). Tutkimustiedon mukaan näillä osa-alueilla on suuri vaikutus toimintakykyä edistävän työotteen toteuttamiseen ja onnistumiseen. Lähteet: Sourander - Tilvis,1993: Kuntoutuksen periaatteet ja käytäntö, Routasalo Lauri, 2001: Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli. Gerontologia 3, Heimonen - Voutilainen. (toim.) Kuntouttava työote dementoituvien hoitotyössä. Ikäihmisten palvelujen latusuositus Ryyppö ja Salonen 2008, Iäkkään potilaan kuntoutumista edistävä hoitoyö - katsaus tutkimustietoon, Sosiaali- ja terveysministeriö tiedote Ikäihmisten toimintakyvyn arviointi osana palvelutarpeen arviointia sosiaalihuollossa. 3

4 2. Tavoitteellisuus Toimintakykyä edistävä työote on tavoitteellista toimintaa. Se edellyttää asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen kartoittamista, palveluiden suunnittelua sekä voimavaralähtöistä hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Asiakkaan yksilöllistä hoitoa ja hoivaa suunnittelee, toteuttaa ja arvioi nimetty vastuuhoitaja yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa. 2.1 Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi Kotihoidon toiminnan perusta on asiakkaiden toimintakyvyn ja palveluntarpeen arviointi. Ikääntyneiden palvelun tarvetta arvioidaan alueellisen toimintakyky ja palvelutarpeen arviointi toimintamallin mukaisesti (LIITE 1). Toimintamalli sisältää vaiheittaisen ohjeistuksen palvelutarpeen arvioimiseksi sekä ohjeen liitteinä käytettävät mittarit ja testit (RAVA, MMSE, GDS-15, Audit-C, Fyysisen toimintakyvyn testit). Ohjeistuksen tavoitteena on tarjota toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin yksinkertainen listaus asioista, joita arvion tekijän tulee vähintään selvittää käyntien ja keskusteluiden yhteydessä. Saatujen tietojen perusteella tulee tehdä päätös palveluiden antamisesta ja antaa ohjeistus palveluiden hankkimisesta asiakkaalle. Arviointi tehdään aina uudelle asiakkaalle sekä, kun asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia. Hyvällä palvelutarpeen sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnilla parannetaan palveluiden kohdentuvuutta oikeudenmukaisesti ja toistettavasti. Arviointi toimii hoito- ja palvelusuunnitelman perustana. Palveluiden piirissä olevien osalta tulee tehdä RAVA -mittaus vähintään kolmen kuukauden välein. Asiakkaan kokonaistoimintakyky ja palvelutarve tulee arvioida aina RAVA-mittauksen tulosten muuttuessa tai asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuvien muutosten yhteydessä. Palvelutarpeen arvioimisessa on kysymys siitä, että ammattilainen ja asiakas muodostavat määritelmän siitä, millaista palvelutarvetta asiakkaalla on ja miten tarpeeseen voidaan vastata. Asiakkaiden palvelutarpeet syntyvät toimintakyvyn muuttuessa. Palvelutarpeen sekä toimintakyvyn arviointia toteutetaan osana ennaltaehkäisevää toimintaa, sekä varsinaisesta palvelusta päätettäessä. Hyvällä palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvioinnilla parannetaan päätösten oikeudenmukaisuutta ja toistettavuutta. Hyvin ja huolellisesti tehty arviointi edistää hoidon ja palvelun suunnittelua sekä toteutusta. 2.2 Hoito- ja palvelusuunnitelma Hoito- ja palvelusuunnitelma on yhteenveto asiakkaan voimavaroista, hoivan ja hoidon tarpeista ja tavoitteista sekä niiden saavuttamiseksi tarvittavista toiminnoista. Hoito- ja palvelusuunnitelman tavoitteet ja menetelmät perustuvat asiakkaan hoidon tarpeisiin, tavoitteisiin ja voimavarojen määrittelyyn. Hoito- ja palvelusuunnitelman tavoitteena on edistää myös asiakasturvallisuutta. Hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan, läheisen ja häntä hoitavien tahojen kanssa viimeistään kahden viikon kuluttua palveluiden alkamisesta. Yksilöllisessä hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellään hoidon tarve, tavoitteet, toteutuminen ja arviointi. Asiakkaalle nimetään vastuuhoitaja. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan tavoitteet tulee asettaa niin, että ne ovat mahdollista saavuttaa. Asiakkaalle laaditaan sekä lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet, joiden suunnitteluun osallistuvat hoitohenkilökunnan lisäksi asiakas itse ja läheiset. Tavoitteiden tulee olla konkreettisia, kaikkien osapuolten hyväksymiä. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan määritellään asiakkaan voimavarat. Voimavarojen kartoituksessa määritellään asiakkaan olemassa olevat voimavarat, joiden avulla voidaan tukea asiakasta ylläpitämään terveydentilaa ja elämänhallintaa. Voimavaralähtöisyydessä keskitytään ongelmi- 4

5 en sijasta ratkaisuihin. Voimavaralähtöisessä prosessissa tunnistetaan ja edistetään asiakkaan kykyä tunnistaan tarpeitaan, ratkaista ongelmiaan ja saada käyttöönsä resursseja, joiden avulla he voivat hallita elämäänsä. Palvelutarpeen kartoittamisessa ja hoito-, palvelusuunnitelman laatimisessa lähdetään siitä, millaisia voimavaroja asiakkaalla ja hänen läheisillään on; mitä asiakas omasta mielestään pystyy tekemään itsenäisesti ja millaisia selviytymisstrategioita hän on läheistensä kanssa elämäntilanteessaan kehittänyt. Asiakkaan voimavaroja voivat olla esim. fyysinen ja psyykkinen terveys, sosiaaliset verkostot, itseluottamus, koulutus, ammattitaito, kokemus, paikallinen palvelujärjestelmä ja hyvinvointivaltion etuudet. Asiakas, vastuuhoitaja ja läheinen seuraavat palvelujen toteutumista sekä palvelu- ja hoitosuunnitelman ajantasaisuutta. Arviointia varten on oltava käytössä myös toimintakykyä mittaavien testien ja mittareiden tulokset. Kotihoidon käyntien määrä muodostuu asiakkaan toimintakyvyn ja voinnin mukaan. Palveluiden määrä ja laatu voi muuttua asiakkaan toimintakyvyn muuttuessa. Kotihoidon kriteerit (LIITE 2) ohjaavat myös palveluiden muodostumista. Toimintakykyä edistävä työote edellyttää tavoitteiden asettamisen asiakkaan toimintakyvyn edistämiseksi ja säännöllisen arvioinnin käytössä olevien menetelmien toimivuudesta. Moniammatillista yhteistyötä hyödynnetään suunnitelman tekemisessä, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Liitteenä malli voimavaralähtöisestä asiakastietojärjestelmä Effican hoito- ja palvelusuunnitelmasta ja Whoikesta (LIITE 3). 2.3 Vastuuhoitajuus Vastuuhoitajan osuus toimintakykyä edistävässä työotteessa korostuu asiakkaan yksilöllisen hoidon ja kuntoutumisen suunnittelussa ja toteutuksen oikea-aikaisessa varmistamisessa. Vastuuhoitajalla on vastuu siitä, että asiakkaan asiat hoituvat ja hänen ei tarvitse selvittää kaikille erikseen asioitaan. Vastuuhoitaja koordinoi moniammatillista yhteistyötä ja pitää aktiivisesti yhteyttä asiakkaan omaisiin. Hän huolehtii myös säännöllisen arvioinnin toteutumisesta yhteisesti sovittujen toimintakykymittareiden avulla ja toteuttaa voimavaroja tukevaa toimintaa. Vastuuhoitaja vastaa asiakkaan tarpeenmukaisesta ja laadukkaasta hoivasta ja hoidosta. Kiireellisessä tilanteessa tiedon vastaanottanut hoitaja on velvollinen hoitamaan tilanteen sen vaatimalla tavalla ja informoimaan tästä asiakkaan vastuuhoitajaa. Kaikilla kotihoidon asiakkailla on nimetty vastuuhoitaja, joka vastaa asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisesta, päivittämisestä ja arvioinnista. Vastuuhoitajuus määrittyy asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen mukaan. Vastuuhoitaja määritetään viimeistään kahden viikon kuluttua asiakkuuden alkamisesta säännöllisen kotihoidon asiakkaille. Vastuuhoitaja saattaa vaihtua asiakkuuden aikana. Vastuuhoitajalle nimetään aina korvaava hoitaja. Muu henkilöstö toteuttaa hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista hoito ja hoivaa. Liitteenä vastuuhoitajan toimenkuva (LIITE 4). Lähteet: Päivärinta - Haverinen Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma Opas työntekijöille ja palveluista vastaaville, Kilpeläinen Kotihoidon naisvanhusasiakkaan voimavarat. Hoito- ja palvelusuunnitelmien analyysi, Routasalo - Lauri 2001, Koskinen Ikääntyvien voimavarat ja niiden merkitys hyvinvointipalveluille, Pietiläinen Karppi Heinonen Huusko Lonkkamurtumapotilaiden leikkauksen jälkeinen hoito ja kuntoutus geriatrisella osastolla. Hoitotiede 15(4), Tikkanen 2001 Tavoitteena voimaantuminen perheiden ja hoitohenkilökunnan yhteistyösuhde kotona toteutettavassa lastenpsykiatrisessa hoidossa. 5

6 3. Moniammatillinen yhteistyö Kotihoidossa on kysymys yhteistyöstä ja työn tekemiseen haetaan keinoja ja näkökulmia yhdistämällä eri ammattilaisten tieto-taito sekä osaaminen. Moniammatillisessa työskentelyssä toimitaan asiakaslähtöisesti, tavoitteellisesti sekä kokonaisvaltaisesti. Tarkoituksena on, että jokaisen ammattiryhmän edustaja toimii asiantuntijana, jakaa tietoa ja hyödyntää toisten asiantuntijoiden jakamaa tietoa ottaen yhdessä vastuun asiakkaan toimintakyvyn edistämiseksi. Tavoitteena on yhdistää eri näkökulmia ja saada ne kommunikoimaan keskenään. Onnistuakseen toimintakykyä edistävä työote vaatii moniammatillista yhteistyötä. Jokaisen moniammatillisen ryhmän jäsenen on tiedettävä kyseessä olevan asiakkaan toimintakyvyn edistämisen tavoitteet ja tunnettava toistensa vastuualueet ja toimintatavat. Moniammatillinen yhteistyö vaatii erilaisten hoitopolkujen ymmärtämistä. Henkilökunta antaa tarvittaessa palveluohjausta kunnan, yksityisen ja järjestösektorin tarjoamista palveluista. Palveluohjauksessa voidaan hyödyntää kunnan palveluohjauskansiota(liite 5) ja Kaakon palvelukarttaa (www.kaakonpalvelukartta.fi). Moniammatillisen yhteistyön pohjana toimii toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi sekä hoitoja palvelusuunnitelma. Toimivan yhteistyön perustana on hyvä kirjaaminen, tiedottaminen ja säännöllinen yhteydenpito yhteistyötahoihin ja läheisiin. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan määritellään kunkin hoitavan tahon vastuualue. Toiminnassa huomioidaan asiakkaan tietosuoja. Tietojen luovuttamiseen yksityiselle taholle pitää pyytää asiakkaalta kirjallinen lupa. Yhteistyön koordinoinnista vastaa asiakkaan vastuuhoitaja. Yhteistyökumppaneiden ohjaaminen ja perehdyttäminen toimintakykyä edistävän työotteen merkityksestä on tärkeää. Jos asiakkaalla on palveluja myös yksityiseltä palveluntuottajalta tai vapaaehtoistaholta, tulee kaikkien osapuolien olla tietoisia tavoitteista ja työskennellä yhdessä niiden saavuttamiseksi (=yhteinen päämäärä). Päämäärien saavuttamiseksi ja asiakkaan toimintakyvyn edistämiseksi on yhteistyön oltava eri ammattiryhmien, asiakkaan ja läheisten välillä suunniteltua ja tavoitteellista. Kaikkien osapuolten täytyy olla tietoisia, ketkä asiakasta kokonaisuudessa hoitavat. Asiakkaalle kohdennetaan palveluja, mutta häneltä odotetaan myös panostusta ja osallistumista. Moniammatillisen yhteistyön sujuvuus edellyttää panostusta ryhmän sisäiseen kommunikaatioon ja ryhmätyön koordinointiin. Toiminnassa korostuu laaja-alainen asiakkaan tilanteen arviointi. Lähteet: Heikkinen & Marin 2002 Vanhuuden voimavarat, Ikonen & Julkunen 2007 Kehittyvä kotihoito. Lindberg, Tilvas, Sletvold, Jonsson,Schroll, Snaedal, Schultz, Larsen & Gustafson 1998 Geriatrinen arviointi ja kuntoutus Pohjoismaissa. Lääkärilehti 53(9), Flink & Saarinen 2002 Flink Yksin näkee asiat yhdestä suunnasta, yhdessä vähän laajemmin Moniammatillisen yhteistyön jännitteet 6

7 4. Henkilökunnan asenteet Toimintakykyä edistävä työote näkyy henkilökunnan tavassa toteuttaa asiakkaan hoitoa, ehkäistä sairauksista johtuvien komplikaatioiden syntyä, antaa tietoa, ohjata ja motivoida asiakasta toimimaan itse. Henkilökunnan tulee tunnistaa omat asenteensa ja heillä tulee olla hyvä ammatillinen tietopohja sekä taitoa kohdata ja toimia iäkkään kanssa. Toimintakykyä edistävien menetelmien toteutumista tukevia tekijöitä ovat mahdollisuus täydennyskoulutukseen, toimiva työyhteisö ja tiedonkulku, henkilökunnan avoimuus, sitoutuminen toimintaan, hyvä työilmapiiri, rutiinien vähäisyys ja yksilöllisyyden huomioiminen sekä vastuuhoitajajärjestelmä. Työntekijän tulee miettiä henkilökohtaisesti, kuinka he suhtautuvat ikääntymiseen sekä iäkkään henkilön mahdollisuuksiin edistää toimintakykyään ja arvioida näitä asioita sekä yleisellä tasolla että jokaisen asiakkaan kohdalla. Arviointi edellyttää omien asenteiden tarkastelua sekä tietojen ja taitojen ajan tasalla pitämistä. Työntekijällä on ammatillisen koulutuksen myötä hyvät lähtökohdat aktiiviseen rooliin iäkkään henkilön toimintakykyä edistävässä työskentelyssä. Yhdenmukaisia toimintatapoja noudattamalla asiakas kokee työntekijät samanarvoisina ja tasavertaisina. Työntekijät eivät koe tulevansa luokitelluiksi hyviin ja huonoihin sen perusteella, kuinka paljon tekevät asioita asiakkaan puolesta. Ongelmia voidaan välttää tavoitteiden selkeällä ja voimavaralähtöisellä kirjaamisella (hoito- ja palvelusuunnitelma (LIITE 3) ja päivittäinen kirjaaminen Efficalle) sekä sovittujen toimintakykymittareiden (LIITE 1) käytöllä. Toimintakykyä edistävää työotetta tukee myös vastuun jakautuminen kaikille osapuolille sekä hyvä tiedonkulku. Tärkeää on perehdyttää uudet työntekijät ja sijaiset toimintakykyä edistävän työotteen käyttöön. Toimintakykyä edistävä työote on asiakasta kunnioittava ja asiakaslähtöinen tapa tehdä työtä. Työotteeseen vaikuttaa merkittävästi se, millä asenteella työntekijä työtänsä tekee. Eettiset taidot ovat tarpeen, sillä työntekijä on asiakkaan toivon ylläpitäjä, puolestapuhuja ja vaikuttaja. Toimintakykyä edistävässä työotteessa työntekijän ammatillisia ydintoimintoja ovat voimavaralähtöisyys, toimintakyvyn arviointi, monialainen yhteistyö ja dialogitaidot. Toimintakykyä edistävä työote ei ole mikään erityinen tekniikka, vaan ajattelutapa siitä, miten työtä tehdään. Lähteet: Routasalo & Lauri 2001, Kelhä Kuntouttavan hoitotyön sisältö sotainvalidien laitos-hoidossa: hoitohenkilökunnan näkökulma, Pakkonen - Salminen - Hupli Täydennyskoulutusopiskelijoiden käsityksiä tutkitun tiedon käytöstä hoitotyössä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkiva hoitotyö 3, Turja, Routasalo & Arve Arviointi kuinka iäkkään potilaan kuntoutumista edistävä hoitotyön toimintamalli vakiintui. Tutkiva Hoitotyö 4, Suvikas, Laurell & Nordman 2006,Kuntouttava lähihoito, Uittomäki 2003 Kuntouttava työote lisää sisältöä ja vuosia elämään. Vanhustenhuollon uudet tuulet. 7

8 5. Asiakkaan ja läheisten ohjaaminen Laki potilaan asemasta ja oikeuksista velvoittaa hoitamaan potilasta yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Työntekijän tulee osata selvittää asiakkaalle kuntouttavan (=toimintakykyä edistävän) työotteen merkitys, jotta hän voi sen ymmärtää ja hyväksyä käytettäväksi hoidossaan.(laki potilaan asemasta ja oikeuksista 6, 1992.) Motivoiva vuorovaikutus on hyvä tapa asiakkaan ja läheisen ohjaamiseen. Motivoiva vuorovaikutus on omatoimisuuteen tukemista. Asiakkaiden kannustus, positiivinen palaute ja huumorin käyttö motivoivat ylläpitämään omaa toimintakykyä. Asioiden perusteleminen ja tiedon antaminen esimerkiksi asiakkaan sairaudesta sekä asiakkaalle itselleen että hänen läheisilleen vahvistavat asiakkaiden motivaatiota ylläpitää toimintakykyään. Tiedolla voi vaikuttaa, kun vastaanottaja luottaa tiedon antajaan ja tämän asiantuntemukseen. Lisäksi tiedon pitää soveltua vastaanottajalle. Motivoiva vuorovaikutus tavoitteellisen ohjauksen tukena: Tuo asiakkaan keskiöön Auttaa asiakasta o puhumaan itselleen tärkeistä asioista o hoksaamaan omat keskeiset vahvuudet ja haasteet o tekemään hyviä kokeiluja ja oppimaan niistä o etenemään pienin askelin Tukee pystyvyyden tunteen vahvistumista Saa ohjauksen sujumaan kuin tanssi palkitsevaa sekä ohjattavalle että ohjaajalle TAVOITTEELLINEN OHJAUS NYKYTILA Miten elän nyt? Mistä saan voimaa ja iloa? Mikä on minulle tärkeää? Mitä haluan jatkossa elämästäni? TAVOITTEET Vastaako nykytila sitä mitä haluan? Miten pääsisin lähemmäksi sitä mitä haluan? SUUNNITELMAT Mitä teen ensin? Mitä seuraavaksi? SEURANTA JA ARVIOINTI Miten hyvin olen onnistunut? Pitäisikö jotain tehdä toisin? Miten haluan jatkaa? PÄÄMÄÄRÄ = Unelma KÄYTÄ MOTIVOIVAN VUOROVAIKUTUKSEN KEINOJA APUNA (aktiivinen kuuntelu, avoimet kysymykset, vahvistavat toteamukset, yhteenveto) Kuva 1. Tavoitteellinen ohjaus (Absetz 2010) Tavoitteellinen ohjaus alkaa asiakkaan omalla tilannearviolla, jota työntekijä avustaa avoimin kysymyksin. Kysymykset ja arvion laajuus riippuvat asiakkaan tarpeista. Tilannearvion tavoitteena on yhteinen näkemys muutostarpeesta ja siitä, haluaako ja pystyykö asiakas muuttumaan. Asiakkaan pitää myös vakuuttua siitä, että hän voi saada apua toimintakyvyn edistämi- 8

9 seen. Kun tavoitteet on sovittu, voidaan pohtia, miten niihin päästään. Työntekijän on tärkeää myös arvioida mahdollisia muutoksia asiakkaan toimintakyvyssä säännöllisesti, koska positiivisesta muutoksesta asiakas saa lisää motivaatiota toimintakyvyn edistämiseen. Arviointi ohjaa myös työntekijän toimintaa. Olennaista on huomata pienetkin muutokset ja tukea niitä. Läheisellä on aktiivinen rooli toimintakyvyn edistämisessä. Silloin kun asiakas ei pysty tekemään päätöksiä itsenäisesti, voi läheinen olla hänen puolestapuhuja. Tällöin varmistetaan myös, että päätöksenteko pohjaa riittävään tietoon sekä asiakkaan kokemukseen. Asiakkaan toimintakyvyn edistäminen on parhaimmillaan asiakkaan, läheisen ja työntekijän yhteistyötä, jossa tiedon kulkuun ja saantiin kiinnitetään erityistä huomiota. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan tulee kirjata läheisen rooli asiakkaan hoidossa. Asiakas ja hänen läheisensä tarvitsevat tietoa muuttuneesta terveydentilasta ja kuntoutumismahdollisuuksista. Tiedon saanti edistää asiakkaan ja läheisen sitoutumista toimintakykyä edistävään toimintaan. Toivoa vahvistava tieto on paikkansa pitävää, positiivista, toiveikasta ja rehellistä. Vaarana on, jos asiakas ei saa riittävää tietoa päätöksen teon tueksi tai ei ole motivoitunut, hän yrittää siirtää päätöksen teon ammattihenkilöille vedoten asiantuntemattomuuteensa. Työntekijän vastuulla on tavoitteellisen ohjauksen avulla motivoida asiakas mukaan itseään koskevaan päätöksentekoon. Lähteet: Absetz Pilvikki Absetz Tesso 2/09 Elämäntapaohjausta voi tehostaa tavoitteellisella toimintamallilla Routasalo - Lauri 2001,Pietiläinen Karppi Heinonen Huusko Lonkkamurtumapotilaiden leikkauksen jälkeinen hoito ja kuntoutus geriatrisella osastolla. Hoitotiede 15(4), Kilpeläinen 2003 Kotihoidon naisvanhusasiakkaan voimavarat - hoito- ja palvelusuunnitelmien analyysi, Ilvonen 2004 Kuntoutumista edistävä hoitotyö vanhusten lyhytaikaishoidon yksikön hoitohenkilökunnan kuvaamana. Kohonen, Kylmä, Juvakka & Pietilä 2005: Toivoa vahvistavat hoitotyön auttamismenetelmät metasynteesi. Hoitotiede 19(2) 9

10 6. Toimintakykyä edistäviä työkaluja ja toimintamenetelmiä VoiTas (www.voitas.fi) Liikkumissopimus (http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/ea55e7804a179d80a479ec3d8d1d4668/liikkumisso pimusa3+(2).pdf?mod=ajperes) 20 lempiasiaa (LIITE 6) Hyvä päivä/huono päivä - Taina Semin KuMuu malli (LIITE 7) Kuntokortti (malli kaakon kaksikosta) (LIITE 8) Esite asiakkaille ja omaisille (LIITE 9) Työryhmän jäsenet Kirsi Forsell Hamina, Jenni Yläjääski Kaakon kaksikko, Helena Harju Hamina, Anneli Peltoniemi Kotka, Sanna Vaija Kotka, Tanja Junnila Kaakon Sote-into, Heli Tuomi Hamina, Sara Haimi-Liikkanen Kaakon Sote-Into, Anna-Leena Kailio Pyhtää, Jaana Yrjölä Pyhtää, Jenni Bjong Kaakon Sote-Into ja Pia Ruuskanen Kotka. Liiteluettelo 1. Ikäihmisten toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi Etelä-Kymenlaaksossa 2. Kotihoidon kriteerit 3. Voimavaralähtöinen hoito- ja palvelusuunnitelma (esimerkit kotihoidon hopasu ja whoike) 4. Vastuuhoitajan toimenkuva 5. Palveluohjauskansio lempiasiaa 7. Hyvä päivä/paha päivä 8. Kuntokortti 9. Toimintakykyä edistävä työote kotihoidossa esite 10

11 Ikäihmisten toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi Etelä-Kymenlaaksossa Kaakon SOTE-INTO/Etelä- Kymenlaakson osahanke Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi-työryhmä päivitetty

12 Kaakon SOTE_INTO/Etelä-Kymenlaakson osahanke 2 SISÄLLYS 1. Ryhmän tehtävä ja työskentely Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin tarkoitus Toimintakyky käsitteenä Palvelutarpeen arviointi Etelä-Kymenlaakson toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin toimintamalli Käyntien sisältö... 5 Asiakkaan tarkistuslista... 5 Mittarit Kirjaaminen ja tilastointi... 7

13 Kaakon SOTE_INTO/Etelä-Kymenlaakson osahanke 3 1. Ryhmän tehtävä ja työskentely Kaakon SOTE-INTO/Etelä-Kymenlaakson osahankkeen kotihoidon työryhmä on asettanut alatyöryhmän yhdenmukaistamaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointia Etelä-Kymenlaaksossa. Työryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Pia Nordman, vanhustyön johtaja, Hamina Heli Tuomi/Anni Pentti, fysioterapeutti, Hamina Eija Huuhtiainen/Miia Ahlholm/Ulla Peju-Risu, palveluohjaaja, Hamina Anneli Punnonen/Jaana Virtanen, osastonhoitaja, Kotka Taina Raukola (os. Pasi), avopalveluohjaaja, Kaakon Kaksikko asti Jenni Yläjääski, avopalveluohjaaja/sirpa Husu, sairaanhoitaja, Kaakon Kaksikko alkaen Marjo Tamminen, sairaanhoitaja/anna-leena Kailio kotihoidon projektipäällikkö, Pyhtää Hannele Harjula, KYMSHP Sihteeri Timo Hokkanen, projektipäällikkö, Kaakon SOTE-INTO/Etelä-Kymenlaakso asti Sara Haimi-Liikkanen, projektipäällikkö, Kaakon SOTE-INTO 2/Etelä- Kymenlaakso alkaen Tanja Junnila/ Kaakon SOTE-INTO/Etelä-Kymenlaakson osahanke alkaen Työryhmän työskentelyn tuloksena on rakennettu yhtenevä toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnissa käytettävä toimintamalli mittaristoineen Toimintamalli on päivitetty ja Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioimisen toimintamalli on rakennettu kokoamalla yhteen kunnissa käytössä olevat mittarit sekä toimintatavat. Olemassa olevien testien ja mittarien lisäksi työryhmä on tuottanut palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvioinnissa käytettävän havainnoitavien ja kyseltävien asioiden tarkistuslistan ja ohjeen kirjaamiseen ja tilastointiin. Kehittämistyössä on hyödynnetty alueellista tietämystä arvioinnista sekä aiempaa tutkimus- ja kehittämistyötä. 2. Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin tarkoitus 2.1 Toimintakyky käsitteenä Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote määrittele toimintakyvyn seuraavasti: Fyysinen toimintakyky käsittää ihmisen kyvyn suoriutua päivittäisistä perustoiminnoista, kuten syömisestä, juomisesta, nukkumisesta, pukeutumisesta, peseytymisestä, wc-käynneistä ja liikkumisesta sekä asioiden hoitamisesta, kuten kotiaskareista ja asioinnista kodin ulkopuolella. Lisäksi terveydentila ja erilaisten toiminnan vajavuuksien esiintyminen voidaan määritellä kuuluviksi fyysisen toimintakyvyn käsitteeseen. Kognitiivinen (älyllinen) toimintakyky käsittää muistin, oppimisen, tiedon käsittelyn, toiminnan ohjauksen ja kielellisen toiminnan. Psyykkisen toimintakyvyn käsite liittyy ihmisen elämänhallintaan ja - tyytyväisyyteen, mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Itsearvostus, mieliala, omat voimavarat ja erilaisista haasteista selviytyminen kuuluvat psyykkisen toimintakyvyn kokonaisuuteen. Sosiaalinen toimintakyky käsittää kyvyn toimia ja olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Suhteet omaisiin ja ystäviin, sosiaalisten suhteiden sujuvuus ja osallistuminen, mutta myös vastuu läheisistä ja elämän mielekkyys määrittävät sosiaalista toimintakykyä. Lisäksi harrastukset, yksin tai toisten kanssa, kotona tai kodin ulkopuolella tapahtuvat, kuuluvat sosiaalisen toimintakyvyn alueelle. Maailman terveysjärjestön luokitus tarjoaa yhteisen kielen sovellettavaksi käytännön työhön. ICF - luokituksessa on kaksi osaa: I Toimintakyky ja toiminnanrajoitteet ruumiin/kehon toiminnot ja ruumiin rakenteet suoritukset ja osallistuminen II Kontekstuaaliset eli ihmisen elämänpiiriin kuuluvat tilannetekijät ympäristötekijät

14 Kaakon SOTE_INTO/Etelä-Kymenlaakson osahanke 4 yksilötekijät (Sosiaali- ja terveysministeriö ) LÄÄKETIETEELLINEN TERVEYDENTILA (häiriö, tauti) RUUMIIN TOIMINNOT JA RAKENTEET SUORITUKSET OSALLISTUMINEN YMPÄRISTÖTEKI JÄT TILANNE KOHTAISET TEKIJÄT YKSILÖTEKIJÄT Kuva 1. Toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden käsitteellinen malli (WHO 2001) 2.2 Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arvioimisessa on kysymys yksinkertaistetusti siitä, että asiakas ja ammattilainen muodostavat määritelmän siitä millaista palvelutarvetta asiakkaalla on ja miten tarpeeseen voidaan vastata. Asiakkaiden palvelutarpeet syntyvät toimintakyvyn muuttuessa. Hyvällä palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvioinnilla parannetaan päätösten oikeudenmukaisuutta ja toistettavuutta. Hyvin ja huolellisesti tehty arviointi edistää hoidon ja palvelun suunnittelua sekä toteutusta. Palveluntarpeen ja toimintakyvyn arviointi tuottaa yksilökohtaisen arvioinnin lisäksi myös seutukunnan tasolla hyödynnettävää tietoa, jota voidaan hyödyntää vanhuspoliittisia strategioita ja palvelurakenteen kehittämisohjelmia laadittaessa. (Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote ) Alla olevassa tiivistelmässä on lyhennetty Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet ( ) palvelutarpeen arvioimiseksi ikäihmisten osalta. 1. Ikäihmisen itsensä kokema subjektiivinen tarve. Ihminen arvioi omaa tilannettaan suhteessa omaan aikaisempaan tilanteeseensa tai ikätovereihinsa. Arvioon vaikuttaa ihmisen oma identiteetti ja sen kulttuurin arvot, jossa ihminen elää. Ihminen ei välttämättä ilmaise omaa arviotaan sosiaali- ja/tai terveyspalveluiden tarpeena, vaan esimerkiksi tarpeena parempaan hyvinvointiin, arjessa selviytymiseen, terveyteen. 2. Ihmisen omat voimavarat. Ihmisen omien voimavarojen määrittäminen ja vahvistaminen vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen, sillä ihminen voi kompensoida toimintakyvyn vajauksiaan omaa toimintaansa tietoisesti muuttaen sekä läheistensä avulla ja tuella. 3. Ikäihmisen käyttämät palvelut. Ihmisen toimintakyky on muuttuva kokonaisuus ja näin ollen myös käytössä olevia palveluita tulee lisätä, vähentää tai yhdistellä suhteessa toimintakyvyn muutoksiin. 4. Asiantuntijan havaitsema tarve. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve tulee arvioida, jotta todettuun tarpeeseen voidaan vastata parasta mahdollista käytettävissä olevaa tietoa hyödyntäen ja näin saavuttaa parhaat tulokset: optimaalinen, ikäihmisen omat voimavarat käyttöön ottava toimintakyky ja terveys, hyvä elämänlaatu. Tarve tulee arvioida määrävälein tai aina, kun

15 Kaakon SOTE_INTO/Etelä-Kymenlaakson osahanke 5 toimintakyvyssä tapahtuu palvelujen tarpeeseen vaikuttavia muutoksia. 5. Apua tarvitsevan ikäihmisen omaiset ja muut sosiaaliset verkostot selvitetään. 6. Oikeudenmukaisuus. Ikäihmisten tarpeet tulisi arvioida mahdollisimman yhdenmukaisesti niin, että kansalaiset olisivat yhdenvertaisessa asemassa riippumatta siitä, missä kunnassa, organisaatiossa tai yksikössä heidän palvelutarpeensa arvioidaan. 7. Päätöksenteon läpinäkyvyys. Palvelujen myöntämiseen liittyvien päätösten tulisi perustua todettuun palvelujen tarpeeseen. Osittain tai kokonaan kielteiset päätökset on perusteltava. 3. Etelä-Kymenlaakson toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin toimintamalli Etelä-Kymenlaakson alueella käytettävä toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin toimintamalli sisältää vaiheittaisen ohjeistuksen palvelutarpeen arvioimiseksi sekä käytettävistä mittareista ja testeistä. Ohjeistuksen tavoitteena on tarjota toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin yksinkertainen listaus asioista, joita arvion tekijän tulee vähintään selvittää käyntien ja keskusteluiden yhteydessä. Saatujen tietojen perusteella tulee tehdä päätös palveluiden antamisesta ja antaa ohjeistus palveluiden hankkimisesta asiakkaalle. Tämä toimintakyvyn arviointi on käytössä kaikissa kunnan ikäihmisten toimipisteissä. Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi alkaa, kun asiakas ei ole palvelujen piirissä tai tarvitsee arviointia hoiva paikan tarpeesta. Yhteydenottoja varten on laadittu apuvälineeksi puhelinhaastattelulomake (liite). Yhteydenotot kirjataan aina Efficaan. Asiakkaalle varataan tarvittaessa aika kotikäynnille ja palveluohjaukselle. Palvelutarve on arvioitava 75-vuotiaiden osalta viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta (710/ a ). Työntekijän arvioidessa tilanteen kiireelliseksi, on palvelutarve arvioitava viivytyksettä. 3.1 Käyntien sisältö Ensimmäisellä käynnillä arvion tekijä kiinnittää havainnoissaan huomiota asiakkaan selviytymiseen ympäristössään. Havaintoja täydennetään tarvittavilla kysymyksillä ja asiakasta pyydetään selvittämään omia voimavarojaan. Havainnoinnissa ja kyselyssä käytetään apuna alla olevaa tarkistuslistaa (myös liite). Tehdyt havainnot ja haastattelemalla saatu aineisto kirjataan yhteisesti sovitulla tavalla asiakastietojärjestelmään Efficaan (liite). Asiakkaalta kysellään sairauksista ja meneillään olevista hoidoista sekä jokapäiväisestä suoriutumisesta. Asiakkaalta pyydetään lupa terveys- ja asiakastietojen tarkastamiseen asiakastietojärjestelmästä. Sosiaalisen verkoston selvityksessä käytetään hyödyksi tarvittaessa verkostokarttaa. Verkostokarttaa käytetään apuna, mikäli sosiaalinen verkosto ei kyselemällä hahmotu. Kyselyä ja havainnointia tehdessä tulee muistaa, että arvioinnin tavoitteena on löytää asiakkaalle tarpeen mukainen hoito ja hoiva. Asiakkaan tarkistuslista Tarkistuslista toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvion kulusta a. Asiakkaan, läheisen tai ammattilaisen yhteydenottoon vastaaminen kerätään tiedot puhelinhaastattelulomakkeen avulla (liite) varataan aika tapaamiselle tai ohjataan kysely oikeaan paikkaan kirjataan Efficaan b. Ensimmäisellä käynnillä Havainnoitavia asioita: 1. henkilökohtainen hygienia 2. sisätiloissa liikkuminen: vuoteesta, tuolista nouseminen ja laskeutuminen, portaissa liikkuminen 3. ulkona liikkuminen: ulkoportaissa liikkuminen, postin hakeminen 4. pukeutuminen: vaatteiden pukeminen, kenkien ja sukkien jalkaan laittaminen 5. kävely: tukeutuuko, horjuuko, apuvälineet

16 Kaakon SOTE_INTO/Etelä-Kymenlaakson osahanke 6 6. pyörätuoli-siirtymiset 7. kuulemisen havainnointi 8. näkökyvyn havainnointi (apuvälineenä voidaan käyttää Näkövammaisten keskusliiton lähitestitaulua) 9. käytettävissä olevat ruokatarpeet 10. kodin siisteys 11. vaatteiden siisteys 12. valaistus 13. matot 14. kaiteet Voimavarakartoitus: asiakkaan elämänhistoria, mistä asiakas on kiinnostunut, toiveita tulevaisuudesta ja erityisosaaminen (kotihoidon voimavarakartoitus Efficalta). Arvioidaan asuinympäristön turvallisuus ja käytettävyys Selvitetään apuvälineiden tarve ja käytössä olevat apuvälineet Kysytään: 15. sairaudet ja meneillään olevat hoidot 16. aistien toiminta 17. sosiaalisen toimintakyvyn arviointi (apuvälineenä voidaan käyttää verkostokarttaa, sosiaalisen toimintakyvyn arviointilomaketta tai vastaavaa) 18. wc-suoriutuminen 19. peseytyminen 20. nukkuminen 21. ruokahalu ja ruokailussa suoriutuminen (tarvittaessa esim. MNA) 22. taloudellinen selviytymiskyky 23. jokapäiväisessä asioimisessa selviytyminen 24. palovaroittimen kunto c. Seuraavilla käynneillä Testaaminen ja jatkohavainnointi: 1. RAVA (liite) 2. MMSE (liite) 3. GDS-15 (liite) 4. AUDIT C (liite) 5. Fyysisen toimintakyvyn arviointi yhteisin mittarein (liite) Seuraavilla käyntikerroilla asiakkaan kotona tehdään sovitut toimintakyvyn mittaukset. Toimintakyvyn mittauksella saadaan tarvittava standardoitu tieto asiakkaan toimintakyvystä. Mittarit Sovitut mittarit ovat: RAVA MMSE indeksi yli 2 => toimintakyky todistettavasti alentunut. Indeksien viitearvot: satunnainen avun tarve tuettu hoito valvottu hoito valvottu hoito tehostettu hoito täysin autettava Viitearvot: 30-24p. normaali tai lievästi heikentynyt kognitiivinen toimintakyky 23-18p. lievä dementia

17 Kaakon SOTE_INTO/Etelä-Kymenlaakson osahanke p. keskivaikea dementia 11-0p. vaikea dementia GDS 15 arvo yli 6 => hoitosuunnitelmaan keino, jolla psyykkistä hyvinvointia tuetaan, tarkennetaan hoito- ja palvelusuunnitelman laatimista sekä osoitetaan mahdollinen erityistarve palveluihin AUDIT C tulos 5 tai yli tehdään koko AUDIT=> tarkennetaan hoito- ja palvelusuunnitelman laatimista sekä osoitetaan mahdollinen erityistarve palveluihin Fyysisen toimintakyvyn testit: istumasta ylösnousu siirtyminen seisominen silmät kiinni esineen nostaminen lattialta kääntyminen 360 astetta yhdestäkin osa-alueesta 3p. tai alle=> yhteys fysioterapeuttiin Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin lopputuloksena on palvelupäätös, jossa palvelujen tarve perustellaan toimintakyvyn alenemisella. Mikäli palvelua ei myönnetä, perustellaan tämä päätös asiakkaan jokapäiväiseen selviämiseen riittävällä toimintakyvyllä. Asiakkaan kokonaistilanne on ratkaisevassa osassa palvelun ja avuntarvetta arvioitaessa. Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin ohje kattaa keskeiset ulottuvuudet, joiden avulla pystytään tekemään oikeudenmukainen ja toistettavissa oleva arvio asiakkaan toimintakyvystä. Palvelun piirissä olevien osalta tulee tehdä RAVA-mittaus vähintään kolmen kuukauden välein. Asiakkaan toimintakyky ja palvelutarve tulee arvioida aina RAVA-mittauksen tulosten muuttuessa tai asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuvien muutosten yhteydessä. 3.2 Kirjaaminen ja tilastointi Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioijan tulee tehdä yhteenveto havainnoistaan ja saamistaan vastauksista. Yhteenvedossa arvioinnin tekijä kirjaa luonnehdinnan asiakkaan toimintakyvystä ja erityistä tukea tarvitsevat toimintakyvyn osa-alueet Efficaan. Arvioinnin tekijä kiinnittää huomiota erityisesti asiakkaan suoriutumiseen jokapäiväisissä asioissa. Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi kirjataan Effican KHTIIV lehdelle käyttäen fraaseja VÄLIARVIO (toimintakyky - testaus ja arviointitulokset) (liite), käyntirivi laitetaan aina ennen fraaseja. Jos mittarit tehdään eri käynnillä, kuin havainnointi ja haastattelu, laitetaan käynnistä uusi käyntirivi. Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi tilastoidaan (liite): Kontaktilaji kotikäynti (jos arviointia tehdään sairaalan vuodeosastolla kontaktilajiksi voidaan valita vuodeosasto käynti) Käyntityyppi muu Kohdejoukko palvelutarpeen arviointi käynti Palvelu- ja sisältömerkinnät kuntakohtaisesti

18 Etelä-Kymenlaakson kotihoidon kriteerit [Kirjoita asiakirjan alaotsikko] Kotihoidon työryhmä

19 Kaakon SOTE-INTO/Etelä-Kymenlaakson osahanke Sisältö Toiminta-ajatus... 3 Palvelutarpeen arviointi... 3 Neuvontapalvelut... 3 Kotipalvelut... 3 Kotisairaanhoito... 4 Kriteerit ja tuotteet... 4 Kriteerien tarkoitus... 4 Arviointi ja palveluohjaus... 4 Tilapäinen kotihoito... 5 Säännöllinen kotihoito... 5 Palvelujen järjestäminen... 5 Hoito- ja palvelusuunnitelma... 5 Asiakkuuden arviointi... 5 Asiakasmaksut... 6 Kotihoidon palvelujen sisältö Palveluohjaus Jalkautuva palveluohjaus Henkilökohtainen hoitotyö Sairaan- ja terveydenhoito Lääkehoito Ohjaus ja neuvonta Henkilökohtainen hoivatyö Perushoito Kuntoutus Ohjaus Kodinhoito Ruokahuolto Kodin siisteydestä huolehtiminen ja vaatehuolto Muu tuki Yhteistyö Omaiset Muut toimijat Tukipalvelut... 8 Asiakkaat, joille suosittelemme muita kuin kunnan kotihoidon palveluja

20 Kaakon SOTE-INTO/Etelä-Kymenlaakson osahanke ETELÄ-KYMENLAAKSON KOTIHOIDON KRITEERIT JA PALVELUJEN SISÄLTÖ Kotihoidon työryhmän toimenpiteet Kaakon SOTE-INTO 2 hankkeessa: Kotihoidon yhteisten kriteerien määrittelemisessä hyödynnetään Kaakon SOTE-INTO 1 hankkeessa tehtyjä palvelutuotekuvauksia ja aiemmin määriteltyjä kriteerejä. Työryhmässä työskentelivät Kotka: Pia Ruuskanen, Miehikkälä /Virolahti: Leila Tylli, Yläjääski Jenni, Hamina: Minna Takala, Eila Kivivuori, Pia Nordman, Carea: Lea Laakso, Pyhtää: Marjut Suvilaakso, Anna-Leena Kailio, Kaakon SOTE-INTO: Sara Haimi-Liikkanen, Kirsti Kolsi ja Tanja Junnila. Toiminta-ajatus Palvelutarpeen arviointi Neuvontapalvelut Kotihoidolla tarkoitetaan ennaltaehkäisevien ja toimintakykyä edistäviä toimenpiteitä ja palveluita sekä asiakkaiden kodeissa tapahtuvaa kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa. Kotihoidon tarkoituksena on auttaa asiakasta selviytymään päivittäisissä toiminnoissa omassa kodissaan yhdessä läheisten ja yhteistyötahojen kanssa. Palvelut toteutetaan asiakkaan voimavaroja ja toimintakykyä tukien ja ohjaten selviytymään omatoimisesti päivän askareista ja hoitotoimenpiteistä. Omaisia ja lähipiiriä kannustetaan osallistumaan hoitoon ja huolenpitoon. Tavoitteena on asiakkaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen hoidossaan. Asiakkaan tai hänen läheisensä yhteydenoton jälkeen sovitaan kotikäynti, jollei asia selviä jo puhelinkeskustelussa. Jokaisella 75 vuotta täyttäneellä tai Kelan erityishoitotukea saavalla on oikeus palvelutarpeen arviointiin seitsemän arkipäivän kuluessa. Kiireellisissä tapauksissa tarve on arvioitava viipymättä (sosiaalihuoltolaki , 40a ). Kunnan on järjestettävä alueellaan asuville vanhuuseläkettä saaville henkilöille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja. Neuvontapalveluihin sisältyvät: 1) terveellisten elintapojen edistämiseen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyyn tähtäävä neuvonta; 2) iäkkään kuntalaisen terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki; 3) sairaanhoitoa ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus. Kunta voi lisäksi järjestää iäkkäille asukkailleen terveyttä edistäviä terveystarkastuksia ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä kunnassa erikseen sovitulla tavalla. Kunnan perusterveydenhuollon on järjestäessään iäkkäiden neuvontapalveluja ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä toimittava yhteistyössä sosiaalihuollon kanssa.( Terveydenhuoltolaki /1326, 20 ) Kotipalvelut Kotipalveluja annetaan sosiaalihuoltolain ( ) 21 :n mukaisesti alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 :ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista. 20 :n mukaan 3

Etelä-Kymenlaakson kotihoidon kriteerit. [Kirjoita asiakirjan alaotsikko]

Etelä-Kymenlaakson kotihoidon kriteerit. [Kirjoita asiakirjan alaotsikko] Etelä-Kymenlaakson kotihoidon kriteerit [Kirjoita asiakirjan alaotsikko] Kotihoidon työryhmä 2011-2012 Sisältö Toiminta-ajatus... 3 Palvelutarpeen arviointi... 3 Neuvontapalvelut... 3 Kotipalvelut... 3

Lisätiedot

Etelä-Kymenlaakson kotihoidon kriteerit. Pyhtään kunta

Etelä-Kymenlaakson kotihoidon kriteerit. Pyhtään kunta Etelä-Kymenlaakson kotihoidon kriteerit Pyhtään kunta Kotihoidon työryhmä 2011-2012 Sisältö Toiminta-ajatus... 3 Palvelutarpeen arviointi... 3 Neuvontapalvelut... 3 Kotipalvelut... 3 Kotisairaanhoito...

Lisätiedot

23.2.2015. Ikäihmisten toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi Etelä-Kymenlaaksossa

23.2.2015. Ikäihmisten toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi Etelä-Kymenlaaksossa 23.2.2015 Ikäihmisten toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi Etelä-Kymenlaaksossa Etelä-Kymenlaakso / Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi-työryhmä Päivitetty 23.1.2015 2 SISÄLLYS Liitteet:...

Lisätiedot

Etelä-Kymenlaakson kotihoidon kriteerit. Kotka

Etelä-Kymenlaakson kotihoidon kriteerit. Kotka n kotihoidon kriteerit Kotka Kotihoito 2015 Sisältö Toiminta-ajatus... 3 Palvelutarpeen arviointi... 3 Hyvinvointia edistävät palvelut (Neuvontapalvelut)... 3 Kotipalvelut... 4 Kotisairaanhoito... 4 Kriteerit

Lisätiedot

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Vastuuhoitajuus. Mikä auttaa onnistumaan vastuuhoitajan tehtävässä: - ASENNE o positiivisuus o vuorovaikutus o luotettavuus / luottamus o avoimuus

Vastuuhoitajuus. Mikä auttaa onnistumaan vastuuhoitajan tehtävässä: - ASENNE o positiivisuus o vuorovaikutus o luotettavuus / luottamus o avoimuus Vastuuhoitajuus Etelä-Kymenlaakson kuntien kotihoidossa on käytössä toimintakykyä edistävä työote (esim. Kotka Sotela 17.10.2012 132). Tärkeä osa toimintakykyä edistävän työotteen toteuttamista on toimiva

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Perustuvalautaunta 17.12.2013 167, Liite 1 Kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

KOTIHOIDON VASTUUHOITAJA TOIMINTAMALLI

KOTIHOIDON VASTUUHOITAJA TOIMINTAMALLI KOTIHOIDON VASTUUHOITAJA TOIMINTAMALLI Kotkan kaupunki Kotihoito Projektivastaava Sara Haimi-Liikkanen (siht.) Tammikuu 2013 Sisällys Johdanto... 3 1. Vastuuhoitajan nimeäminen / valinta... 4 2 Moniammattillinen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta A. Kotihoitopalvelut 1. Toimintaympäristö 1.1 Kotihoidon palvelut 1/7 Kotihoito kuuluu perusturvan toimialan, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen kotona selviytymistä tukevien palveluiden tulosyksikköön.

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi TUTKINNON OSA: KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TUTKINNON

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on? Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Kotipalvelut ja kotihoito kunnissa

Kotipalvelut ja kotihoito kunnissa Kotipalvelut ja kotihoito kunnissa Kotipalvelut tukevat itsenäistä asumista ja toimintakykyä Kunnat tarjoavat kotipalveluja vanhuksille, lapsiperheille, vammaisille henkilöille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi Riitta Räsänen Taustalla Kotiin annettavat palvelut ja hoito, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle.

Lisätiedot

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa Kotikuntoutus Kotikuntoutusprojekti 2014 Osa TampereSenior- hanketta, jossa tavoitteena mm.: Tukea kotona asumista kehittämällä ja lisäämällä kotiin tuotavia palveluja. Luopua sairaalassa asumisesta, jolloin

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Kangasalan kunta Sosiaali- ja terveyskeskus 13.12.2012

Kangasalan kunta Sosiaali- ja terveyskeskus 13.12.2012 1 Kangasalan kunta Sosiaali- ja terveyskeskus 13.12.2012 KOTIHOIDON KRITEERIT VISIO Kuntalaisilla on mahdollisuus saada monimuotoisia ja joustavia kotihoidon palveluja. Palvelut järjestetään ja tuotetaan

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

1 (10) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ. Vanhusten kotihoito ja huolenpito -tutkinnon osan opiskeluun

1 (10) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ. Vanhusten kotihoito ja huolenpito -tutkinnon osan opiskeluun 1 (10) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ Vanhusten kotihoito ja huolenpito -tutkinnon osan opiskeluun 2 (10) UUSIEN SANOJEN MUODOSTAMINEN 1. TEHTÄVÄ. Yhdyssanat 1.1. Tee sanoista

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotona paras Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotihoidon organisaatio: Kotihoidon johtaja Marjatta Lahti kotihoidon ohjaaja Tuija

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot