SEUDULLISESTI VERKOSTOITUNUT TERVEYDENHUOLTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEUDULLISESTI VERKOSTOITUNUT TERVEYDENHUOLTO"

Transkriptio

1 SEUDULLISESTI VERKOSTOITUNUT TERVEYDENHUOLTO SeutuVerto-hanke Loppuraportti Irja Lampinen projektipäällikkö, TtM

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO OULUNKAAREN SEUTUKUNTA JA VAALA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN OULUNKAARELLA JA VAALASSA SEUDULLISESTI VERKOSTOITUNUT TERVEYDENHUOLTO - HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITE HANKKEEN HALLINNOINTI JA YHTEISTYÖTAHOT HANKKEEN TOTEUTTAMISAIKA, KUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖ SEUTUVERTO - HANKKEEN TOTEUTTAMINEN HOITAJIEN KOULUTUSOHJELMA Koulutuksen suunnittelu Opiskelijaprofiili Koulutuksen sisältö ja toteuttaminen LÄÄKÄREIDEN ETÄVASTAANOTTO JA -KONSULTAATIO Diabetesetävastaanotto Muu etävastaanotto ja -konsultaatio MUU OULUNKAAREN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISTYÖ Terve Kunta verkosto ja muut valtakunnalliset tapahtumat Seminaarit Tiedottaminen Pudasjärven perusturvan palvelujen uudelleenjärjestämissuunnitelma Ylikiiminki Oulu kuntaliitos HANKKEEN ARVIOINTI HOITAJAKOULUTUKSEN ARVIOINTI CAF MALLILLA ESIMIESTEN ARVIOINTI TOTEUTUNEESTA TYÖNJAOSTA APR ONNISTUUKO ETÄOPETUS? PÄÄSIKO SEUTUVERTO TAVOITTEISIIN? LOPUKSI LÄHTEET Liitteet: Liite 1. Seudullisen sote-ja hyvinvointitiimin jäsenet Liite 2. Lääkäri-hoitaja-työparit Liite 3. Hoitajakoulutukseen osallistuneet Liite 4. Puhelinneuvontaa antavan hoitajan ja päivystävän hoitajan koulutusohjelma Liite 5. Kroonisten sairauksien ehkäisyn ja hoidon koulutusohjelma Liitteet 6-8. Videoluennot Liite 9. Toimilupa Liite 10. Verenpainepotilaan vuokaavio Liite 11. Käytännön harjoittelu: puhelinneuvontaa antava hoitaja ja päivystävä hoitaja Liite 12. Käytännön harjoittelu: kroonisten sairauksien hoitaja Liite 13. Oulun ja Ylikiimingin avoterveydenhuollon yhdistäminen Liite 14. Oulun ja Ylikiimingin suunterveydenhuollon yhdistäminen Liite 15. Avohoidon potilasryhmitys (APR) 2

3 1. Johdanto Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina voimakkaasti ja tulee edelleen muuttumaan. Yksi keskeisiä muutoksen tuomia haasteita on väestön ikääntyminen. Toisaalta tiedon lisääntyessä ihmisillä on mahdollisuus ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään ja vaikuttaa omaan hyvinvointiaan koskevaan päätöksentekoon. Myös teknologian kehitys luo paineita uudenlaiselle osaamiselle terveysalan ammattilaisten työssä. Terveysalalla tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten työn monitieteistä teoreettista hallintaa, käden taitoja ja terveyden edistämisen valmiuksia. Nämä edellyttävät jatkuvaa itsensä ajan tasalla pitämistä kouluttautumalla ja kehittämällä omaa työtään. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhtenä tavoitteena on uudistaa myös terveydenhuollon palveluprosesseja siten, että palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saavutettavuus olisi turvattu myös tulevaisuudessa. Ylitalo (2005) on lisensiaattityössään tutkinut Oulunkaaren seutukunnan kuntien ja Vaalan kunnan sosiaali- ja terveystoimen tilannetta ja palvelujärjestelmän toimivuutta. Tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut tulee järjestää seudullisesti yhteistyössä, lähipalvelut tulee turvata ja verkostoitumalla turvataan erityispalvelujen ja erityisosaajien saatavuus. Terveyskeskusten hoitajien ja lääkäreiden työnjakoa tulee muuttaa ja luoda uusi seudullinen toimintamalli työnjaon uudelleen järjestämiseksi. Myös Kansallisessa terveyshankkeessa (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2002b) on tehty samansuuntaiset ehdotukset terveydenhuollon eri henkilöstöryhmien työnjaon kehittämiseksi. Seudullisesti verkostoitunut terveydenhuolto hankkeen avulla pyritään turvaamaan Oulunkaaren seutukunnan kuntien ja Vaalan kunnan väestölle laadukkaat perusterveydenhuollon palvelut lähipalveluina. Työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen ja toimintatapojen kehittäminen työnjakoa uudistamalla ovat keskeisiä tekijöitä pyrittäessä tähän tavoitteeseen. Terveyskeskusten verkostoitumisella ja seudullisella yhteistyöllä, myös erikoissairaanhoidon kanssa, pyritään vastaamaan väestön terveystarpeisiin. Teknologian hyödyntäminen mahdollistaa asiantuntijoiden hyödyntämisen myös virtuaalisesti, jolloin pitkät etäisyydet eivät ole este tarjota laadukkaita terveyspalveluita. Tulevaisuuden terveyskeskus toimii verkostoitumalla hyödyntäen teknologiaa, jolloin etäisyys muuttuu läheisyydeksi. 3

4 2. Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Oulunkaaren seutukunnan muodostavat viisi kuntaa Oulun pohjois- ja itäpuolella: Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi, Ylikiiminki ja Utajärvi. Kuivaniemi ja Ii yhdistyivät vuoden 2007 alussa Iin kunnaksi. Vaalan kunta toimii seutukunnan kanssa tiiviissä yhteistyössä etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen osalta. Alueen kunnat ovat etäisyyksiltään suuria (enimmillään Iistä Vaalaan n. 160 km), harvaanasuttuja ja maaseutumaisia kuntia. Väestömäärä alueella on n Väestö vanhenee ja vähenee Pudasjärvellä, Vaalassa ja Utajärvellä. Oulun läheisyys vaikuttaa väestön kasvua lisäävästi Iissä ja Ylikiimingissä. Kunnissa sairastetaan kansantauteja selvästi muuta maata enemmän, mikä vaatii tehokasta panostusta ennaltaehkäisevään työhön. (Hyvinvointikertomus 2005.) Väestön ikärakenteesta johtuen sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve tulee pysymään alueella korkeana. Terveydenhuollon lähipalveluiden turvaaminen on keskeinen haaste Oulunkaaren alueella. Kuvio 1. Oulunkaaren seutukunnan kunnat ja Vaalan kunta 4

5 3. Terveydenhuollon kehittäminen Oulunkaarella ja Vaalassa Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalan kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä ja yhteistyötä on rakennettu vuosina moninaisen strategiatyön avulla ja kuntien nykyisten sosiaali- ja terveyspalvelujen prosessien avaamisen kautta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyö aktivoitui alueella Hyvinvoinnin terveyskeskus hankkeella vuosina , jolloin luotiin pohja terveyspalvelujen seudullisen yhteistyön kehittämiseksi. Hankkeen aikana kehitettiin verkostoituneen terveydenhuollon malli (Ylitalo, 2005), jossa pyritään perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja hoitokäytäntöjen muutokseen suunnittelemalla tarkoituksenmukaisia hoitoketjuja. Lisäksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työnjaon kehittämien ja henkilöstön osaamisen parantaminen ovat keskeisiä alueita Ylitalon (2005) mallissa. Kuvio 2. Verkostoituneen terveydenhuollon toimintamalli (Ylitalo 2005) 5

6 Toimintamallissa terveydenhuollon palvelut tuotetaan lähellä asiakasta, hänen omassa terveyskeskuksessaan. Etäteknologiaa hyödyntämällä yhdistetään perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja muut palvelujen tuottajat verkostoksi. Terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämiseksi tarvitaan eri toimijoiden yhteistyön lisäämistä, työnjakoa ja uusia toimintamalleja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Verkostoitumisella ja etäyhteyksin avulla voidaan turvata palvelujen saatavuus ja osaaminen etäisyyksistä huolimatta. (vrt. Timonen 2004, Ylitalo 2005, Ylitalo & Paasivaara, 2006.) Verkostoituneen terveydenhuollon toimintamallissa terveyskeskusten hoitajat ottavat enemmän vastuuta asiakkaiden hoidosta ja pitkäaikaissairauksien hoitoon rakennetaan terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn näkökulmasta työnjakoon perustuvia hoitoketjuja. Osaamisen vahvistamisella ja työnjakoa kehittämällä voidaan turvata lähipalvelut harvaan asutulla maaseudulla. 6

7 4. Seudullisesti verkostoitunut terveydenhuolto - hankkeen tarkoitus ja tavoite Seudullisesti verkostoitunut terveydenhuolto hankkeen (SeutuVerto) tavoitteena oli turvata Oulunkaaren seutukunnan kuntien ja Vaalan kunnan väestölle laadukkaat perusterveydenhuollon palvelut korkeatasoisina lähipalveluina. Alueella tarvittava terveydenhuollon erityisosaaminen järjestetään terveyskeskusten verkostoitumisella ja seudullisella yhteistyöllä, myös erikoissairaanhoidon kanssa. Asiantuntijoita voidaan hyödyntää tällöin myös virtuaalisesti, jolloin pitkät etäisyydet eivät ole este tarjota laadukkaita terveyspalveluita seutukunnan väestölle. Seudullisesti verkostoitunut terveydenhuolto hanke oli jatkoa Seudullinen hyvinvoinnin terveyskeskus hankkeelle (vv ). SeutuVerto hanke oli osa Oulunkaaren sosiaali- ja terveystoimen hankekokonaisuutta ja sillä oli kiinteä yhteys tietoteknologian käytön edistämiseen terveydenhuollossa. Hankkeessa toteutettiin toimenpiteitä tiiviissä yhteistyössä kahden teknologiahankkeen kanssa. Hyvinvoinnin tietoverkot hankkeen (vv ) avulla rakennettiin seudullinen IP - pohjainen alue- ja videopuhelinverkko, joka mahdollisti ylikunnallisten ja muiden yhteistyökumppaneiden asiantuntijuuden hyödyntämisen virtuaalisesti. Tekesin FinnWell teknologiaohjelman rahoittamalla Verkostoterveyskeskus hankkeella (vv ) kehitettiin IP - pohjaista lääkärin etävastaanottotoimintaa ja terveyskeskusten puhelinteknologiaa. Terveyskeskusten puhelinliikenne on vilkasta ja ruuhkautuu helposti, jolloin asiakkaat eivät saa yhteyttä terveyskeskukseen. Puhelinteknologian kehittämisellä pyrittiin ohjaamaan puhelinvirtoja tehokkaasti ja palvelemaan asiakkaita joustavasti. Edellä mainitut teknologiahankkeet loivat tekniset edellytykset kehittää alueen terveydenhuoltoa väestön tarpeet ja terveydenhuollon resurssit huomioiden. Tulevaisuuden terveyskeskus toimii verkostoitumalla mallilla haettiin nyt uusia sisältöjä ja toimintamalleja Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalan kuntien terveydenhuollon kehittämiseksi. SeutuVerto - hankkeen tavoitteena oli: - kehittää terveydenhuoltohenkilökunnan työnjakoa kuntien perusterveydenhuollon sisällä ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä - vahvistaa siihen tarvittavaa osaamista koulutuksen avulla 7

8 - rakentaa terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn näkökulmasta keskeisiin pitkäaikaissairauksiin kohdistuvia työnjakoon perustuvia hoitoketjuja - tehostaa ja ohjeistaa terveyskeskusten puhelinneuvontaa - vahvistaa työterveyshuollon palvelujen osalta seudullisen verkoston vakiinnuttamista 8

9 5. Hankkeen hallinnointi ja yhteistyötahot SeutuVerto hanke oli Oulunkaaren seutukunnan (Ii, Yli-Ii, Ylikiiminki, Pudasjärvi, Utajärvi) ja Vaalan kunnan yhteinen. Hankkeen hallinnoinnista ja toteuttamisesta vastasi Oulunkaaren seutukunta. Hankkeen ohjausryhmänä toimi kuntien sosiaali- ja terveystoimen johtajista, johtavista lääkäreistä ja seutukunnan edustajista koostuva asiantuntijatiimi, seudullinen sotetiimi. Hankkeen etenemisestä tiedotettiin säännöllisesti seudullisessa hyvinvointitiimissä, joka koostui kuntien ja yhteistyökumppaneiden edustajista. Hyvinvointitiimin tehtävänä on seudullisen hyvinvoinnin ja terveyden kehittäminen Oulunkaarella ja Vaalassa. Hyvinvointitiimi on laatinut seudulliset hyvinvointi- ja palvelustrategiat alueelle ja se koordinoi seudullisia hyvinvointihankkeita. Liitteessä 1 on lueteltu em. tiimien jäsenet. Sotetiimi kokoontui SeutuVerto - hankkeen aikana: , , , , Hyvinvointitiiimi kokoontui SeutuVerto - hankkeen aikana: , , Hyvinvointi- ja sotetiimin kokoukset yhdistettiin keväällä 2006, koska osa tiimien jäsenistä kuului molempiin tiimeihin. Yhdistettyjä hyvinvointi- ja sotetiimin kokouksia oli: , , , , , , SeutuVerto - hankkeeseen osallistuvia yhteistyökumppaneita olivat Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri sekä hoitajakoulutuksen alkuvaiheessa Oulun seudun ammattikorkeakoulu. 9

10 6. Hankkeen toteuttamisaika, kustannukset ja henkilöstö Hankkeen toteuttamisaika oli Alkuperäisen hankesuunnitelman mukaan hankkeen toteuttamisaika olisi ollut , mutta hanke käynnistyi vasta syksyllä 2005 ja vuoden 2005 hankesuunnitelmaa ei ehditty toteuttaa suunnitellusti. Oulun lääninhallitus myönsi jatkoaikaa hankkeelle vuoden 2007 loppuun. Hankkeen kokonaiskustannukset vuosille olivat ,00 euroa, josta valtionavustusta oli ,00 euroa. Hankkeen kuntaosuudet sisältyivät kuntien Oulunkaaren seutukunnalle maksettaviin rahoitusosuuksiin. Vuosi 2005 Vuosi 2006 Vuosi 2007 Yhteensä Henkilöstömenot 54381, , , ,89 Palvelujen ostot 30996, , , ,88 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3414, , , ,56 Vuokrat 2664, , , ,74 Muut menot Yhteensä 91456, , , ,07 SeutuVerto - hankkeessa tehtiin tiiviistä yhteistyötä Oulunkaaren seutukunnan hallinnoimien muiden hyvinvointihankkeiden kanssa; Verkostoterveyskeskus, Hyvinvoinnin tietoverkot, Seudullisesti verkostoituneet sosiaalipalvelut (SeutuVerso) sekä Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspiiri (OSOTE). Useita asiantuntijoita oli mukana kehittämässä alueelle uusia hyvinvointia edistäviä toimintamalleja ja SeutuVerto hankkeessa suurimman resurssin vaati terveydenhuoltohenkilöstön työnjakoon liittyvä hoitajakoulutus. 10

11 SeutuVerto - hankkeen käynnisti erityisasiantuntija, nyk. seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo. Hänen siirryttyä seutukuntajohtajan tehtäviin helmikuussa 2006 hankkeen projektipäällikkönä aloitti terveystieteiden maisteri Irja Lampinen. Projektipäällikön tehtävänä oli koko projektikokonaisuuden ohjaus ja koordinointi. Keskeinen työpanos kohdistui hoitajakoulutukseen liittyvien terveyskeskusten työkäytäntöjen selvittämiseen ja niiden pohjalta uusien työnjaollisten toimintamallien suunnittelun ja toteutuksen ohjaamiseen. Projektipäällikkö toimi myös erityisasiantuntijana välisenä aikana Tekesin rahoittamassa Verkostoterveyskeskus-hankkeessa ja Seudullisesti verkostoituneet sosiaalipalvelut (SeutuVerso) hankkeen projektipäällikkönä Asiantuntijalääkäri Ulla Rajalan tehtävänä oli hoitajien koulutusohjelmien suunnittelu sekä koulutuksen sisällön suunnittelu ja toteutus. Lisäksi hän on pitänyt diabetesetävastaanottoa Oulunkaaren kuntiin. Koulutuskoordinaattori Petri Heikkisen työnkuvaan kuului opiskelijoiden koulutus videoneuvottelulaitteiden käyttöön, tiedonhakuun ja tekstinkäsittelyyn liittyvää koulutusta. Projektisihteeri Anne Leppälän työnkuvaan kuului sihteerin tehtävät. Selvitysmies Olavi Timonen käynnisti Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspiiriä koskevan selvitystyön yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa ja tutkija Tiina Vuononvirta teki arviointitutkimusta hoitajien työnjaosta ja verkostoitumisesta. Henkilö Tehtävä Aika ja työpanos (% / kkpalkka Ylitalo Kirsti erityisasiantuntija /seutukuntajohtaja % % Lampinen Irja projektipäällikkö % % % Rajala Ulla asiantuntijalääkäri % % Heikkinen Petri koulutuskoordinaattori % Leppälä Anne projektisihteeri % 11

12 Timonen Olavi selvitysmies % Vuononvirta Tiina tutkija % Taulukko 1. SeutuVerto - hankkeeseen osallistuneet asiantuntijat ja heidän työpanos hankkeelle 12

13 7. SeutuVerto - hankkeen toteuttaminen SeutuVerto hankkeen tavoitteet olivat laajat ja niiden toteuttamiseksi tehtiin moninaista terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistyötä Oulunkaarella ja Vaalassa. Koko hankkeen ajan kestänyt terveydenhuoltohenkilöstön osaamisen vahvistamiseen ja työnjakoon tähtäävä hoitajien koulutusohjelma vaati suurimman resursoinnin. Lääkäreiden etävastaanotto ja konsultaatio kehittyi, laajentui ja vakiinnutti toimintansa hankkeen aikana ja muuta Oulunkaaren hyvinvoinnin kehittämistyötä mm. Paras- hankkeeseen liittyen tehtiin monin eri tavoin Hoitajien koulutusohjelma Koulutuksen suunnittelu Tarpeen hoitajakoulutukselle käynnisti osaa alueen terveyskeskuksia vaivaava lääkäripula ja tilanne, jossa hoitajat kokivat tekevänsä hoitotoimenpiteitä, joihin heillä ei ollut koulutusta eikä kirjallisia valtuuksia. Hoitajakoulutuksen suunnittelu aloitettiin jo Seudullinen hyvinvoinnin terveyskeskus-hankkeen aikana (vv ) ja se jatkui SeutuVerto - hankkeen käynnistyttyä syksyllä Lääkäreiden ja hoitajien välisen työnjaon seudullisen mallintamisen koordinoi ja ohjasi eritysasiantuntija, nyk. seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo ja Vaalan ja Utajärven johtava lääkäri Olavi Timonen. Koulutuksen suunnittelun työryhmä valittiin Oulunkaaren ja Vaalan terveyskeskusten lääkäreiden ja hoitajien kokouksessa, jolloin nimettiin jokaisesta kunnasta lääkäri hoitaja työparit (liite 2) suunnittelemaan ja kehittämään työjakoon liittyvää koulutusta. Hoitajakoulutuksen valmisteluvastuu kuului asiantuntijalääkäri Ulla Rajalalle ja Pudasjärven terveyskeskuksen osastonhoitaja Ritva Puolakanaholle. Koulutuksen sisältöjen suunnittelussa olivat mukana myös Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Hoitajakoulutuksen suunnitelmat esiteltiin Seudullisen sotetiimin kokouksessa ja terveyskeskusten lääkärien ja hoitajien kokouksessa Terveyskeskusten lääkäri - hoitaja työparit olivat tärkeä yhdysside projektipäällikön ja terveyskeskusten henkilöstön 13

14 välillä. SeutuVerto hankkeen aikana lääkäri hoitaja kokouksissa suunniteltiin ja arvioitiin koulutuksen etenemistä. Videoteitse pidettyjä kokouksia oli , , , , , , ja Opiskelijaprofiili Opiskelun aloitti vuoden 2005 lopussa 69 hoitajaa, joista 57 (liite 3) suoritti koulutuksen loppuun saaden siitä todistuksen. Muutama hoitaja seurasi vain luentoja, mutta he eivät tehneet koulutukseen kuuluvia tehtäviä eivätkä harjoittelua. Koulutuksen alkuvaiheessa mukana oli myös kolme koulutason tutkinnon suorittanutta ja he aloittivat sairaanhoitajaopinnot ammattikorkeakoulussa hoitajakoulutuksen aikana. Yksi hoitaja vaihtoi työpaikkaa ja lopetti sen vuoksi opinnot. Opiskelijat olivat Oulunkaaren seutukunnan sekä Vaalan kunnan terveyskeskuksien sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia. Lisäksi seutukunnan ulkopuolisina opiskelijoina oli seitsemän opiskelijaa Limingan, Tyrnävän ja Muhoksen terveyskeskuksista. Em. kuntien kanssa tehtiin erilliset koulutussopimukset. Koulutukseen osallistuneista oli sairaanhoitajia 40 ja terveydenhoitajia 17. Terveyskeskusten vastaanotoilla työskenteli 26, joista kaksi osastonhoitajina. Terveyskeskusten vuodeosastoilla työskenteli 18 hoitajaa, kotisairaanhoitajina seitsemän ja työterveyshuollossa kuusi. Hoitajien keski-ikä oli 44 vuotta ja työkokemusta heillä oli keskimäärin 15 vuotta. Ikä Opiskelijoiden määrä vuotta vuotta vuotta vuotta 8 Taulukko 2. Opiskelijoiden ikäjakauma 14

15 Työkokemus vuosina Opiskelijoiden määrä 5 9 vuotta vuotta vuotta vuotta 10 yli 25 vuotta 18 Taulukko 3. Opiskelijoiden työkokemus Koulutuksen sisältö ja toteuttaminen Koulutusohjelman tärkeimpinä kohteina olivat puhelinneuvonta, päivystyspotilaiden tutkiminen ja hoito, pitkäaikaissairauksien ehkäisy, tutkiminen ja hoito. Hoitajien laajennettuun työnkuvaan liittyvän koulutuksen laajuus oli 30 opintopistettä ja se jakaantui yleisiin ja syventäviin opintoihin. Syventävissä opinnoissa oli kaksi koulutusohjelmaa: puhelinneuvontaa antavan hoitajan ja päivystävän hoitajan koulutusohjelma (liite 4) sekä kroonisten sairauksien ehkäisyn ja hoidon koulutusohjelma (liite 5). Koulutuksen aikana järjestettiin myös vapaavalintaisia opintoja tietotekniikasta (1 op). Koulutuksen sisältö oli seuraava: Yleiset opinnot Syventävät kliiniset opinnot Projektityö Harjoittelu Lopputentti ja näyttökoe 4 op 15 op 4 op 4 op 3 op Koulutusohjelma käynnistyi yhteistyössä Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksen alussa yleisiin opintoihin kuuluva tiedonhakuun ja tekstinkäsittelyyn liittyvä opetus järjestettiin kontaktiopetuksena Vaalassa, Iissä, Pudasjärvellä ja Oulussa, yhteensä yhdeksän tuntia jokaiselle opiskelijaryhmälle. 15

16 Videoluennot käynnistyivät Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitokselta Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalan kunnan terveyskeskuksiin. Kaikkiin alueen terveyskeskuksiin oli asennettu videoneuvottelulaitteet Hyvinvoinnin tietoverkot hankkeen toimesta ja se mahdollisti yleisiin opintoihin kuuluvien luentojen ja syventävien opintojen luentojen seuraamisen omalla työpaikalla. IP silta mahdollistaa 12 pisteen yhtäaikaisen neuvottelun, jolloin kaikkiin koulutuksessa mukana oleviin terveyskeskuksiin (7) saatiin yhteys samanaikaisesti. Pääsääntöisesti luennot pidettiin Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitokselta seutukunnan terveyskeskuksiin. Oulunkaaren terveyskeskusten lääkärit pitivät muutamia luentoja omista terveyskeskuksista. Seutukunnan ulkopuoliset (Liminka ja Muhos) opiskelijat seurasivat luentoja Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksella. Tyrnävän terveyskeskus vuokrasi videoneuvottelulaitteet koulutuksen ajaksi, jolloin opiskelijat pystyivät seuraamaan luentoja omasta terveyskeskuksesta. Hoitajakoulutuksen luennoitsijoina oli lääkäreitä Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitokselta, Oulun yliopistollisesta sairaalasta sekä Oulunkaaren ja Vaalan terveyskeskuksista. Lisäksi OAMK:n opettaja luennoi koulutuksen alussa dokumentaatiosta. Videoluentojen (liitteet 6-8) kesto oli 2 tuntia ja ne järjestettiin työaikana. Luentoihin liittyi luennoitsijan laatima potilastapaustehtävä. Luennoille oli 80 % läsnäolovelvoite. Projektitöissä opiskelijat tekivät työpaikkakohtaisia vuokaavioita terveyskeskusten tärkeimpiä potilasryhmiä varten ja ohjeet työnjaon toteutuksesta. Hoitajakoulutukseen liittyi harjoittelu, jolloin hoitajat työskentelivät laajennetun toimenkuvan mukaisesti. Koulutuksen lopussa oli näyttökoe, jolloin hoitajat osoittivat hallitsevansa laajennetun toimenkuvan mukaisia hoitokäytäntöjä. Harjoittelun ja näyttökokeen ohjasi ja valvoi terveyskeskuksen oma lääkäri. Koulutuksen lopussa oli lopputentti. Ennen laajennettuun työnkuvaan siirtymistä terveyskeskuksen johtava lääkäri antoi hoitajille henkilökohtaisen toimiluvan (liite 9), jossa määriteltiin ne tehtävät, joihin hoitajakoulutuksen hyväksytysti suorittaneella on oikeus. Opiskelijoilla oli käytössä Oulun yliopiston Optima - oppimisympäristö. Kaikki opiskeluun liittyvä materiaali (luennot, tehtävät) oli saatavissa Optimasta. Opiskelijoilla oli myös mahdollisuus vaihtaa opiskeluun liittyviä ajatuksia ja kokemuksia keskenään Optimassa. Tosin sitä mahdollisuutta käytettiin vähän. 16

17 Kuva 1. Asiantuntijalääkäri Ulla Rajala kouluttaa videopuhelimen avulla Projektisuunnitelmat, opiskelijaseminaari ja harjoittelu Projektipäällikkö jalkautui useasti terveyskeskuksiin vuoden 2006 ja kevään 2007 aikana. Hän tutustui terveyskeskusten toimintaan ja henkilöstöön ja pohdiskeli yhdessä hoitajien kanssa terveyskeskuksen toiminnan ongelmakohtia ja kehittämistä. Asiantuntijalääkäri ja koulutuskoordinaattori tapasivat myös opiskelijat henkilökohtaisesti terveyskeskuskäynneillään. Hoitajien ja lääkäreiden välisen työnjaon kehittämiseksi opiskelijat tekivät terveyskeskuskohtaisia projektisuunnitelmia, joissa hahmoteltiin tarvittavat toimenpiteet työnjaon uudelleen toteuttamiseksi. Osalla hoitajista oli edellisestä opiskelusta kulunut jo pitemmän aikaa ja he tarvitsivat enemmän henkilökohtaista ohjausta kuin toiset opiskelijat. Jokainen projektisuunnitteluryhmä (19 kpl) sai projektipäälliköltä henkilökohtaista ohjausta omassa terveyskeskuksessaan keskimäärin neljä kertaa (vaihteluväli 2-6), lisäksi sähköpostitse ja videopuhelimen välityksellä projektipäällikkö oli yhteydessä terveyskeskuksiin. Projektityösuunnitelmat työstettiin terveyskeskusten palveluprosessien purkamisen kautta. Opiskelijat tarkastelivat valitsemiaan aihealueita useasta näkökulmasta (asiakas, henkilökunta, rakenne ja talous). Palveluprosessien syvällisen tarkastelun avulla havaittiin terve17

18 yskeskusten joustavan toiminnan kannalta ongelmakohtia ja niiden ratkaisemiseksi luotiin uusia terveyskeskuskohtaisia toimintamalleja. Projektitöissä tehtiin tietyille potilasryhmille vuokaavioita, jolloin ohjeistuksesta saatiin selkeä. Seutukunnan terveyskeskuksiin kehiteltiin uusia, hoitajien laajennetun toimenkuvan mukaisia hoitokäytäntöjä infektiopotilaiden, sydän- ja verenpainepotilaiden, astmapotilaiden sekä antikoagulanttihoitoa saavien potilaiden hoitoon ja ohjaukseen. Liitteessä 10 on esimerkki verenpainepotilaan hoitopolusta. Lisäksi kehiteltiin hoitajille toimintaohjeita virka-ajan ulkopuolisiin tilanteisiin terveyskusten vuodeosastoille ja vanhainkotiin, jolloin lääkäripäivystys on jopa sadan kilometrin päässä Oulun seudun yhteispäivystyksessä Oulussa. Hoitajat olivat innostuneita ja motivoituneita opiskeluun ja näkivät oman työnkuvansa laajentamisen tärkeänä. Uusien toimintamallien suunnittelu oli innostavaa ja muutamissa terveyskeskuksissa lääkärit olivat mukana uusia toimintamalleja suunniteltaessa. Toisaalta osalle lääkäreistä hoitajien laajennettu työnkuva ja sen merkitys koko terveyskeskuksen toiminnan kannalta ei ollut koulutuksen alkuvaiheessa selventynyt. Lääkäreiden sitoutumista hoitajien laajennetun toimenkuvan kehittämiseen vaikeutti osaltaan terveyskeskusten keikkalääkärit, jotka eivät aina olleet tietoisia hoitajakoulutuksen tavoitteista ja sisällöstä. Hoitajakoulutuksessa mukana olevien opiskelijoiden ja terveyskeskusten lääkäreiden yhteinen opiskelijaseminaari järjestettiin syyskuussa 2006 Oulussa. Paikalla oli n. 60 opiskelijaa ja neljä lääkäriä. Seminaarissa arvioitiin hoitajakoulutuksen sen hetkistä tilannetta ja suunniteltiin kevään 2007 luentosisältöjä. Opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa yhdessä koolla ja tilanne koettiin antoisaksi. Opiskelijat vaihtoivat innokkaasti kokemuksia muissa terveyskeskuksissa työskentelevien kanssa. Käytännön harjoittelun tavoitteena oli harjoitella lääkärin ohjauksessa uusia toimintamalleja projektitöissä suunniteltujen käytäntöjen mukaan. Käytännön harjoittelu tapahtui opiskelijan omassa terveyskeskuksessa ja sen ohjasi ja valvoi terveyskeskuksen oma lääkäri. Harjoittelu sisälsi päivystävällä sairaanhoitajalla itsenäistä työskentelyä ja asiakkaiden seulomista lääkärinhoitoa vaativiin ja sellaisiin, jotka koulutettu hoitaja voi itsenäisesti hoitaa. Kroonisten sairauksien käytännön harjoittelun tavoitteena oli sydän- ja verisuonisairauksien elintapaohjauksen tehostaminen ja hoitajien laajennettu rooli kroonisten sairauksien kontrollien itsenäisessä hoitamisessa terveyskeskuksessa sovittujen käytäntöjen mukai- 18

19 sesti. Opiskelijat toimivat läheisessä yhteistyössä lääkärin kanssa, jolloin he jakoivat lääkärin kanssa potilaan hoitoon, seulontaan ja kontrolleihin liittyvää tehtävä- ja hoitovastuuta. Molempien koulutusohjelmien tavoitteena oli teoreettisesti hallittu käytännön työskentely, joka perustuu pidettyihin luentosisältöihin ja Käypä hoito - suosituksiin. Harjoittelun aikana opiskelijat täyttivät lokikirjaa (liitteet 11 12), johon oli koottu kaikki ne harjoittelun sisältöalueet, mitä opiskelijan oli hallittava harjoittelun päätyttyä. Opiskelijoiden käytännön harjoittelu ja näyttökoe konkretisoivat työnjakoon liittyviä asioita lääkäreille ja lääkärit arvioivat kirjallisesti hoitajien näyttökokeen. 7.2 Lääkäreiden etävastaanotto ja -konsultaatio Diabetesetävastaanotto Diabetes on merkittävä ja lisääntyvä kansantauti ja tämän vuoksi diabeteksen hoito ja ennaltaehkäisy on yksi verkostoituneen terveydenhuollon kehittämisalueita. Diabeetikoiden hoidon vuotuiset kokonaiskustannukset ovat yli 11 % maamme terveydenhuollon kokonaiskustannuksista, vaikka diabeetikkojen osuus maamme väestöstä on vain noin neljä prosenttia. Lisäsairaudet nostavat diabeteksen aiheuttamia kustannuksia moninkertaiseksi. Diabeteksen hyvän hoidon avulla lisäsairauksien riskiä voidaan vähentää huomattavasti. Jokaisessa Oulunkaaren ja Vaalan kunnassa toimii koulutettu diabeteshoitaja, joka vastaa potilaiden hoidosta yhdessä etälääkärin kanssa. Asiantuntijalääkäri Ulla Rajala on kouluttanut kaikki alueen diabeteshoitajat potilaiden tutkimiseen ennen etävastaanottojen alkamista. Hoitajakoulutuksessa hoitajat päivittivät vielä tietojaan metabolisesta oireyhtymästä ja diabeteksesta. Kroonisten sairauksien koulutusohjelman punaisena lankana oli ennaltaehkäisy kaikkein kroonisten sairauksien osalta. Oulunkaaren seutukunnan kunnat ja Vaalan kunta ovat mukana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin diabeteksen ehkäisyhankkeessa. Etävastaanottotilanteessa potilas ja hoitaja ovat alueen terveyskeskuksessa ja etävastaanottoa pitävä lääkäri Oulussa. Hoitajat ovat motivoituneita uudenlaiseen, itsenäiseen työskentelyyn ja potilaat kokevat saavansa laadukasta hoitoa etäisyyksistä huolimatta. 19

20 Etävastaanoton jälkeen potilaan hoito jatkuu yhdessä tehdyn suunnitelman mukaisesti diabeteshoitajan itsenäisillä vastaanotoilla ja kontrollikäynti järjestetään sovitun ajan kuluttua. Diabetes etälääkärivastaanotto toimii Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalan kuntien terveyskeskuksiin, lukuun ottamatta Ylikiiminkiä. Vastaanottoa on pidetty kerran viikossa em. kuntiin. Dos. Ulla Rajalan lisäksi diabetesetävastaanottoa ovat pitäneet LT Liisa Hiltunen ja LL Pirkko Kauppinen. Etävastaanottotoiminnan vaikutusta diabetespotilaiden hoitotasapainoon on kartoitettu DEHKO:ssa (diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma). DEHKO:ssa on määritelty diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit, joita on käytetty arvioitaessa etävastaanottotoiminnan vaikutusta diabetespotilaiden hoitotasapainoon. Diabeteksen hoidon laatukriteerien täyttymistä etävastaanoton potilailla on seurattu toiminnan alkuvaiheessa ja toiminnan jatkuttua vuoden. Välilliseen hoitotulokseen liittyvinä avainindikaattoreina DEHKO:ssa käytetään HbA 1c :tä, LDL - kolesterolia, systolista verenpainetta, tupakoivien osuutta ja verenhyytymislääkitystä käyttävien määrää. Sadan potilaan aineistolla katsottuna vuoden aikana etävastaanoton potilaiden hoitotasapaino on parantunut selvästi HbA 1c - ja LDL - kolesterolitasojen sekä systoliseen verenpaineen osalta. Huomattavin paraneminen on saatu aikaan LDL - kolesterolissa ja systolisessa verenpaineessa. Sen sijaan potilaiden paino ei laskenut eikä tupakoivien määrä vähentynyt. (Nikkanen ym ) Muu etävastaanotto ja -konsultaatio Verkostoituneen terveydenhuollon toimintamallin keskeisenä tavoitteena on myös terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon erityisosaamiseen liittyvän yhteistyön kehittäminen etäteknologiaa hyödyntämällä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa ja henkilöstön osaamista kehitettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tiiviissä yhteistyössä myös muiden hyvinvointihankkeiden (Hyvinvoinnin tietoverkot hanke ja Hyvinvoinnin terveyskeskus -hanke) kanssa. Oulunkaaren terveyskeskuksista videoteitse tapahtuva etäkonsultaatio- ja etävastaanottotoiminta käynnistyi Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikan kanssa tammikuussa Toiminnan aloittivat Utajärven ja Vaalan terveyskeskukset ja keväällä 2007 psykiatrian etävastaanottotoiminta laajentui Iin ja Yli-Iin kuntiin. Etävastaanotto toiminta on laajentunut myös lääkinnällisen kuntoutuksen poliklinikalle ja kirurgian poliklinikan kanssa on ollut etävastaanottokokeiluja. 20

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 10.2.2015 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä 14.9.2010

Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä 14.9.2010 Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä 14.9.2010 Esityksen sisältö Etäkonsultaatiot Etävastaanotot Diabetes etävastaanotto Verkkopalvelut Videopuhelin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM VESOTE-hanke Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke Yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista (2017 18) Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 7 TOUKOKUU 2016 Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 Ydinviestit Terveydenhuollon järjestäjiä oli Suomessa 151 kappaletta vuonna 2015.

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Kotihoidon toiminnanohjaushanke

Kotihoidon toiminnanohjaushanke Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 154 14.8.2013 252 Kotihoidon toiminnanohjaushanke Asianro 777/05.05.00/2013 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2013

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2013 14.2.2014 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2013 Oulunkaaren toimielimissä toimivat ja muut kuntien Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Suomen suurin terveyspalveluyritys 2,5 miljoonaa lääkärikäyntiä Palvelut yksityishenkilöille, yritysasiakkaille, julkiselle

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

ETÄJUMPPA II. PaKaste työskentelyjakso 2011. Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri 30.9.2011

ETÄJUMPPA II. PaKaste työskentelyjakso 2011. Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri 30.9.2011 1 ETÄJUMPPA II PaKaste työskentelyjakso 2011 Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri 30.9.2011 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kolarin kunnan työskentelyjakson aihe/ sisältö... 3 3. Tavoite... 4 4. Toteutus...

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön edistäminen. - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2010

Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön edistäminen. - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2010 Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön edistäminen - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2010 Kaisa Aikioniemi-Stenberg 05.11.2010 Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

OULUNKAAREN SEUTUKUNNAN NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN

OULUNKAAREN SEUTUKUNNAN NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN OULUNKAAREN SEUTUKUNNAN NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN 1. Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta on kuuden Oulun ympäristökunnan muodostama kuntayhtymä. Jäsenkunnat ovat Ii, Pudasjärvi,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä Tiina Tarr Taustaa Vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013 www.arjessa.fi Hankkeen tavoitteet Kehittää hankkeen toiminta-alueilla käyttäjälähtöisesti sellaisia uutta teknologiaa

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot