SEUDULLISESTI VERKOSTOITUNUT TERVEYDENHUOLTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEUDULLISESTI VERKOSTOITUNUT TERVEYDENHUOLTO"

Transkriptio

1 SEUDULLISESTI VERKOSTOITUNUT TERVEYDENHUOLTO SeutuVerto-hanke Loppuraportti Irja Lampinen projektipäällikkö, TtM

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO OULUNKAAREN SEUTUKUNTA JA VAALA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN OULUNKAARELLA JA VAALASSA SEUDULLISESTI VERKOSTOITUNUT TERVEYDENHUOLTO - HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITE HANKKEEN HALLINNOINTI JA YHTEISTYÖTAHOT HANKKEEN TOTEUTTAMISAIKA, KUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖ SEUTUVERTO - HANKKEEN TOTEUTTAMINEN HOITAJIEN KOULUTUSOHJELMA Koulutuksen suunnittelu Opiskelijaprofiili Koulutuksen sisältö ja toteuttaminen LÄÄKÄREIDEN ETÄVASTAANOTTO JA -KONSULTAATIO Diabetesetävastaanotto Muu etävastaanotto ja -konsultaatio MUU OULUNKAAREN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISTYÖ Terve Kunta verkosto ja muut valtakunnalliset tapahtumat Seminaarit Tiedottaminen Pudasjärven perusturvan palvelujen uudelleenjärjestämissuunnitelma Ylikiiminki Oulu kuntaliitos HANKKEEN ARVIOINTI HOITAJAKOULUTUKSEN ARVIOINTI CAF MALLILLA ESIMIESTEN ARVIOINTI TOTEUTUNEESTA TYÖNJAOSTA APR ONNISTUUKO ETÄOPETUS? PÄÄSIKO SEUTUVERTO TAVOITTEISIIN? LOPUKSI LÄHTEET Liitteet: Liite 1. Seudullisen sote-ja hyvinvointitiimin jäsenet Liite 2. Lääkäri-hoitaja-työparit Liite 3. Hoitajakoulutukseen osallistuneet Liite 4. Puhelinneuvontaa antavan hoitajan ja päivystävän hoitajan koulutusohjelma Liite 5. Kroonisten sairauksien ehkäisyn ja hoidon koulutusohjelma Liitteet 6-8. Videoluennot Liite 9. Toimilupa Liite 10. Verenpainepotilaan vuokaavio Liite 11. Käytännön harjoittelu: puhelinneuvontaa antava hoitaja ja päivystävä hoitaja Liite 12. Käytännön harjoittelu: kroonisten sairauksien hoitaja Liite 13. Oulun ja Ylikiimingin avoterveydenhuollon yhdistäminen Liite 14. Oulun ja Ylikiimingin suunterveydenhuollon yhdistäminen Liite 15. Avohoidon potilasryhmitys (APR) 2

3 1. Johdanto Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina voimakkaasti ja tulee edelleen muuttumaan. Yksi keskeisiä muutoksen tuomia haasteita on väestön ikääntyminen. Toisaalta tiedon lisääntyessä ihmisillä on mahdollisuus ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään ja vaikuttaa omaan hyvinvointiaan koskevaan päätöksentekoon. Myös teknologian kehitys luo paineita uudenlaiselle osaamiselle terveysalan ammattilaisten työssä. Terveysalalla tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten työn monitieteistä teoreettista hallintaa, käden taitoja ja terveyden edistämisen valmiuksia. Nämä edellyttävät jatkuvaa itsensä ajan tasalla pitämistä kouluttautumalla ja kehittämällä omaa työtään. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhtenä tavoitteena on uudistaa myös terveydenhuollon palveluprosesseja siten, että palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saavutettavuus olisi turvattu myös tulevaisuudessa. Ylitalo (2005) on lisensiaattityössään tutkinut Oulunkaaren seutukunnan kuntien ja Vaalan kunnan sosiaali- ja terveystoimen tilannetta ja palvelujärjestelmän toimivuutta. Tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut tulee järjestää seudullisesti yhteistyössä, lähipalvelut tulee turvata ja verkostoitumalla turvataan erityispalvelujen ja erityisosaajien saatavuus. Terveyskeskusten hoitajien ja lääkäreiden työnjakoa tulee muuttaa ja luoda uusi seudullinen toimintamalli työnjaon uudelleen järjestämiseksi. Myös Kansallisessa terveyshankkeessa (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2002b) on tehty samansuuntaiset ehdotukset terveydenhuollon eri henkilöstöryhmien työnjaon kehittämiseksi. Seudullisesti verkostoitunut terveydenhuolto hankkeen avulla pyritään turvaamaan Oulunkaaren seutukunnan kuntien ja Vaalan kunnan väestölle laadukkaat perusterveydenhuollon palvelut lähipalveluina. Työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen ja toimintatapojen kehittäminen työnjakoa uudistamalla ovat keskeisiä tekijöitä pyrittäessä tähän tavoitteeseen. Terveyskeskusten verkostoitumisella ja seudullisella yhteistyöllä, myös erikoissairaanhoidon kanssa, pyritään vastaamaan väestön terveystarpeisiin. Teknologian hyödyntäminen mahdollistaa asiantuntijoiden hyödyntämisen myös virtuaalisesti, jolloin pitkät etäisyydet eivät ole este tarjota laadukkaita terveyspalveluita. Tulevaisuuden terveyskeskus toimii verkostoitumalla hyödyntäen teknologiaa, jolloin etäisyys muuttuu läheisyydeksi. 3

4 2. Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Oulunkaaren seutukunnan muodostavat viisi kuntaa Oulun pohjois- ja itäpuolella: Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi, Ylikiiminki ja Utajärvi. Kuivaniemi ja Ii yhdistyivät vuoden 2007 alussa Iin kunnaksi. Vaalan kunta toimii seutukunnan kanssa tiiviissä yhteistyössä etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen osalta. Alueen kunnat ovat etäisyyksiltään suuria (enimmillään Iistä Vaalaan n. 160 km), harvaanasuttuja ja maaseutumaisia kuntia. Väestömäärä alueella on n Väestö vanhenee ja vähenee Pudasjärvellä, Vaalassa ja Utajärvellä. Oulun läheisyys vaikuttaa väestön kasvua lisäävästi Iissä ja Ylikiimingissä. Kunnissa sairastetaan kansantauteja selvästi muuta maata enemmän, mikä vaatii tehokasta panostusta ennaltaehkäisevään työhön. (Hyvinvointikertomus 2005.) Väestön ikärakenteesta johtuen sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve tulee pysymään alueella korkeana. Terveydenhuollon lähipalveluiden turvaaminen on keskeinen haaste Oulunkaaren alueella. Kuvio 1. Oulunkaaren seutukunnan kunnat ja Vaalan kunta 4

5 3. Terveydenhuollon kehittäminen Oulunkaarella ja Vaalassa Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalan kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä ja yhteistyötä on rakennettu vuosina moninaisen strategiatyön avulla ja kuntien nykyisten sosiaali- ja terveyspalvelujen prosessien avaamisen kautta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyö aktivoitui alueella Hyvinvoinnin terveyskeskus hankkeella vuosina , jolloin luotiin pohja terveyspalvelujen seudullisen yhteistyön kehittämiseksi. Hankkeen aikana kehitettiin verkostoituneen terveydenhuollon malli (Ylitalo, 2005), jossa pyritään perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja hoitokäytäntöjen muutokseen suunnittelemalla tarkoituksenmukaisia hoitoketjuja. Lisäksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työnjaon kehittämien ja henkilöstön osaamisen parantaminen ovat keskeisiä alueita Ylitalon (2005) mallissa. Kuvio 2. Verkostoituneen terveydenhuollon toimintamalli (Ylitalo 2005) 5

6 Toimintamallissa terveydenhuollon palvelut tuotetaan lähellä asiakasta, hänen omassa terveyskeskuksessaan. Etäteknologiaa hyödyntämällä yhdistetään perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja muut palvelujen tuottajat verkostoksi. Terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämiseksi tarvitaan eri toimijoiden yhteistyön lisäämistä, työnjakoa ja uusia toimintamalleja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Verkostoitumisella ja etäyhteyksin avulla voidaan turvata palvelujen saatavuus ja osaaminen etäisyyksistä huolimatta. (vrt. Timonen 2004, Ylitalo 2005, Ylitalo & Paasivaara, 2006.) Verkostoituneen terveydenhuollon toimintamallissa terveyskeskusten hoitajat ottavat enemmän vastuuta asiakkaiden hoidosta ja pitkäaikaissairauksien hoitoon rakennetaan terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn näkökulmasta työnjakoon perustuvia hoitoketjuja. Osaamisen vahvistamisella ja työnjakoa kehittämällä voidaan turvata lähipalvelut harvaan asutulla maaseudulla. 6

7 4. Seudullisesti verkostoitunut terveydenhuolto - hankkeen tarkoitus ja tavoite Seudullisesti verkostoitunut terveydenhuolto hankkeen (SeutuVerto) tavoitteena oli turvata Oulunkaaren seutukunnan kuntien ja Vaalan kunnan väestölle laadukkaat perusterveydenhuollon palvelut korkeatasoisina lähipalveluina. Alueella tarvittava terveydenhuollon erityisosaaminen järjestetään terveyskeskusten verkostoitumisella ja seudullisella yhteistyöllä, myös erikoissairaanhoidon kanssa. Asiantuntijoita voidaan hyödyntää tällöin myös virtuaalisesti, jolloin pitkät etäisyydet eivät ole este tarjota laadukkaita terveyspalveluita seutukunnan väestölle. Seudullisesti verkostoitunut terveydenhuolto hanke oli jatkoa Seudullinen hyvinvoinnin terveyskeskus hankkeelle (vv ). SeutuVerto hanke oli osa Oulunkaaren sosiaali- ja terveystoimen hankekokonaisuutta ja sillä oli kiinteä yhteys tietoteknologian käytön edistämiseen terveydenhuollossa. Hankkeessa toteutettiin toimenpiteitä tiiviissä yhteistyössä kahden teknologiahankkeen kanssa. Hyvinvoinnin tietoverkot hankkeen (vv ) avulla rakennettiin seudullinen IP - pohjainen alue- ja videopuhelinverkko, joka mahdollisti ylikunnallisten ja muiden yhteistyökumppaneiden asiantuntijuuden hyödyntämisen virtuaalisesti. Tekesin FinnWell teknologiaohjelman rahoittamalla Verkostoterveyskeskus hankkeella (vv ) kehitettiin IP - pohjaista lääkärin etävastaanottotoimintaa ja terveyskeskusten puhelinteknologiaa. Terveyskeskusten puhelinliikenne on vilkasta ja ruuhkautuu helposti, jolloin asiakkaat eivät saa yhteyttä terveyskeskukseen. Puhelinteknologian kehittämisellä pyrittiin ohjaamaan puhelinvirtoja tehokkaasti ja palvelemaan asiakkaita joustavasti. Edellä mainitut teknologiahankkeet loivat tekniset edellytykset kehittää alueen terveydenhuoltoa väestön tarpeet ja terveydenhuollon resurssit huomioiden. Tulevaisuuden terveyskeskus toimii verkostoitumalla mallilla haettiin nyt uusia sisältöjä ja toimintamalleja Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalan kuntien terveydenhuollon kehittämiseksi. SeutuVerto - hankkeen tavoitteena oli: - kehittää terveydenhuoltohenkilökunnan työnjakoa kuntien perusterveydenhuollon sisällä ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä - vahvistaa siihen tarvittavaa osaamista koulutuksen avulla 7

8 - rakentaa terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn näkökulmasta keskeisiin pitkäaikaissairauksiin kohdistuvia työnjakoon perustuvia hoitoketjuja - tehostaa ja ohjeistaa terveyskeskusten puhelinneuvontaa - vahvistaa työterveyshuollon palvelujen osalta seudullisen verkoston vakiinnuttamista 8

9 5. Hankkeen hallinnointi ja yhteistyötahot SeutuVerto hanke oli Oulunkaaren seutukunnan (Ii, Yli-Ii, Ylikiiminki, Pudasjärvi, Utajärvi) ja Vaalan kunnan yhteinen. Hankkeen hallinnoinnista ja toteuttamisesta vastasi Oulunkaaren seutukunta. Hankkeen ohjausryhmänä toimi kuntien sosiaali- ja terveystoimen johtajista, johtavista lääkäreistä ja seutukunnan edustajista koostuva asiantuntijatiimi, seudullinen sotetiimi. Hankkeen etenemisestä tiedotettiin säännöllisesti seudullisessa hyvinvointitiimissä, joka koostui kuntien ja yhteistyökumppaneiden edustajista. Hyvinvointitiimin tehtävänä on seudullisen hyvinvoinnin ja terveyden kehittäminen Oulunkaarella ja Vaalassa. Hyvinvointitiimi on laatinut seudulliset hyvinvointi- ja palvelustrategiat alueelle ja se koordinoi seudullisia hyvinvointihankkeita. Liitteessä 1 on lueteltu em. tiimien jäsenet. Sotetiimi kokoontui SeutuVerto - hankkeen aikana: , , , , Hyvinvointitiiimi kokoontui SeutuVerto - hankkeen aikana: , , Hyvinvointi- ja sotetiimin kokoukset yhdistettiin keväällä 2006, koska osa tiimien jäsenistä kuului molempiin tiimeihin. Yhdistettyjä hyvinvointi- ja sotetiimin kokouksia oli: , , , , , , SeutuVerto - hankkeeseen osallistuvia yhteistyökumppaneita olivat Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri sekä hoitajakoulutuksen alkuvaiheessa Oulun seudun ammattikorkeakoulu. 9

10 6. Hankkeen toteuttamisaika, kustannukset ja henkilöstö Hankkeen toteuttamisaika oli Alkuperäisen hankesuunnitelman mukaan hankkeen toteuttamisaika olisi ollut , mutta hanke käynnistyi vasta syksyllä 2005 ja vuoden 2005 hankesuunnitelmaa ei ehditty toteuttaa suunnitellusti. Oulun lääninhallitus myönsi jatkoaikaa hankkeelle vuoden 2007 loppuun. Hankkeen kokonaiskustannukset vuosille olivat ,00 euroa, josta valtionavustusta oli ,00 euroa. Hankkeen kuntaosuudet sisältyivät kuntien Oulunkaaren seutukunnalle maksettaviin rahoitusosuuksiin. Vuosi 2005 Vuosi 2006 Vuosi 2007 Yhteensä Henkilöstömenot 54381, , , ,89 Palvelujen ostot 30996, , , ,88 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3414, , , ,56 Vuokrat 2664, , , ,74 Muut menot Yhteensä 91456, , , ,07 SeutuVerto - hankkeessa tehtiin tiiviistä yhteistyötä Oulunkaaren seutukunnan hallinnoimien muiden hyvinvointihankkeiden kanssa; Verkostoterveyskeskus, Hyvinvoinnin tietoverkot, Seudullisesti verkostoituneet sosiaalipalvelut (SeutuVerso) sekä Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspiiri (OSOTE). Useita asiantuntijoita oli mukana kehittämässä alueelle uusia hyvinvointia edistäviä toimintamalleja ja SeutuVerto hankkeessa suurimman resurssin vaati terveydenhuoltohenkilöstön työnjakoon liittyvä hoitajakoulutus. 10

11 SeutuVerto - hankkeen käynnisti erityisasiantuntija, nyk. seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo. Hänen siirryttyä seutukuntajohtajan tehtäviin helmikuussa 2006 hankkeen projektipäällikkönä aloitti terveystieteiden maisteri Irja Lampinen. Projektipäällikön tehtävänä oli koko projektikokonaisuuden ohjaus ja koordinointi. Keskeinen työpanos kohdistui hoitajakoulutukseen liittyvien terveyskeskusten työkäytäntöjen selvittämiseen ja niiden pohjalta uusien työnjaollisten toimintamallien suunnittelun ja toteutuksen ohjaamiseen. Projektipäällikkö toimi myös erityisasiantuntijana välisenä aikana Tekesin rahoittamassa Verkostoterveyskeskus-hankkeessa ja Seudullisesti verkostoituneet sosiaalipalvelut (SeutuVerso) hankkeen projektipäällikkönä Asiantuntijalääkäri Ulla Rajalan tehtävänä oli hoitajien koulutusohjelmien suunnittelu sekä koulutuksen sisällön suunnittelu ja toteutus. Lisäksi hän on pitänyt diabetesetävastaanottoa Oulunkaaren kuntiin. Koulutuskoordinaattori Petri Heikkisen työnkuvaan kuului opiskelijoiden koulutus videoneuvottelulaitteiden käyttöön, tiedonhakuun ja tekstinkäsittelyyn liittyvää koulutusta. Projektisihteeri Anne Leppälän työnkuvaan kuului sihteerin tehtävät. Selvitysmies Olavi Timonen käynnisti Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspiiriä koskevan selvitystyön yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa ja tutkija Tiina Vuononvirta teki arviointitutkimusta hoitajien työnjaosta ja verkostoitumisesta. Henkilö Tehtävä Aika ja työpanos (% / kkpalkka Ylitalo Kirsti erityisasiantuntija /seutukuntajohtaja % % Lampinen Irja projektipäällikkö % % % Rajala Ulla asiantuntijalääkäri % % Heikkinen Petri koulutuskoordinaattori % Leppälä Anne projektisihteeri % 11

12 Timonen Olavi selvitysmies % Vuononvirta Tiina tutkija % Taulukko 1. SeutuVerto - hankkeeseen osallistuneet asiantuntijat ja heidän työpanos hankkeelle 12

13 7. SeutuVerto - hankkeen toteuttaminen SeutuVerto hankkeen tavoitteet olivat laajat ja niiden toteuttamiseksi tehtiin moninaista terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistyötä Oulunkaarella ja Vaalassa. Koko hankkeen ajan kestänyt terveydenhuoltohenkilöstön osaamisen vahvistamiseen ja työnjakoon tähtäävä hoitajien koulutusohjelma vaati suurimman resursoinnin. Lääkäreiden etävastaanotto ja konsultaatio kehittyi, laajentui ja vakiinnutti toimintansa hankkeen aikana ja muuta Oulunkaaren hyvinvoinnin kehittämistyötä mm. Paras- hankkeeseen liittyen tehtiin monin eri tavoin Hoitajien koulutusohjelma Koulutuksen suunnittelu Tarpeen hoitajakoulutukselle käynnisti osaa alueen terveyskeskuksia vaivaava lääkäripula ja tilanne, jossa hoitajat kokivat tekevänsä hoitotoimenpiteitä, joihin heillä ei ollut koulutusta eikä kirjallisia valtuuksia. Hoitajakoulutuksen suunnittelu aloitettiin jo Seudullinen hyvinvoinnin terveyskeskus-hankkeen aikana (vv ) ja se jatkui SeutuVerto - hankkeen käynnistyttyä syksyllä Lääkäreiden ja hoitajien välisen työnjaon seudullisen mallintamisen koordinoi ja ohjasi eritysasiantuntija, nyk. seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo ja Vaalan ja Utajärven johtava lääkäri Olavi Timonen. Koulutuksen suunnittelun työryhmä valittiin Oulunkaaren ja Vaalan terveyskeskusten lääkäreiden ja hoitajien kokouksessa, jolloin nimettiin jokaisesta kunnasta lääkäri hoitaja työparit (liite 2) suunnittelemaan ja kehittämään työjakoon liittyvää koulutusta. Hoitajakoulutuksen valmisteluvastuu kuului asiantuntijalääkäri Ulla Rajalalle ja Pudasjärven terveyskeskuksen osastonhoitaja Ritva Puolakanaholle. Koulutuksen sisältöjen suunnittelussa olivat mukana myös Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Hoitajakoulutuksen suunnitelmat esiteltiin Seudullisen sotetiimin kokouksessa ja terveyskeskusten lääkärien ja hoitajien kokouksessa Terveyskeskusten lääkäri - hoitaja työparit olivat tärkeä yhdysside projektipäällikön ja terveyskeskusten henkilöstön 13

14 välillä. SeutuVerto hankkeen aikana lääkäri hoitaja kokouksissa suunniteltiin ja arvioitiin koulutuksen etenemistä. Videoteitse pidettyjä kokouksia oli , , , , , , ja Opiskelijaprofiili Opiskelun aloitti vuoden 2005 lopussa 69 hoitajaa, joista 57 (liite 3) suoritti koulutuksen loppuun saaden siitä todistuksen. Muutama hoitaja seurasi vain luentoja, mutta he eivät tehneet koulutukseen kuuluvia tehtäviä eivätkä harjoittelua. Koulutuksen alkuvaiheessa mukana oli myös kolme koulutason tutkinnon suorittanutta ja he aloittivat sairaanhoitajaopinnot ammattikorkeakoulussa hoitajakoulutuksen aikana. Yksi hoitaja vaihtoi työpaikkaa ja lopetti sen vuoksi opinnot. Opiskelijat olivat Oulunkaaren seutukunnan sekä Vaalan kunnan terveyskeskuksien sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia. Lisäksi seutukunnan ulkopuolisina opiskelijoina oli seitsemän opiskelijaa Limingan, Tyrnävän ja Muhoksen terveyskeskuksista. Em. kuntien kanssa tehtiin erilliset koulutussopimukset. Koulutukseen osallistuneista oli sairaanhoitajia 40 ja terveydenhoitajia 17. Terveyskeskusten vastaanotoilla työskenteli 26, joista kaksi osastonhoitajina. Terveyskeskusten vuodeosastoilla työskenteli 18 hoitajaa, kotisairaanhoitajina seitsemän ja työterveyshuollossa kuusi. Hoitajien keski-ikä oli 44 vuotta ja työkokemusta heillä oli keskimäärin 15 vuotta. Ikä Opiskelijoiden määrä vuotta vuotta vuotta vuotta 8 Taulukko 2. Opiskelijoiden ikäjakauma 14

15 Työkokemus vuosina Opiskelijoiden määrä 5 9 vuotta vuotta vuotta vuotta 10 yli 25 vuotta 18 Taulukko 3. Opiskelijoiden työkokemus Koulutuksen sisältö ja toteuttaminen Koulutusohjelman tärkeimpinä kohteina olivat puhelinneuvonta, päivystyspotilaiden tutkiminen ja hoito, pitkäaikaissairauksien ehkäisy, tutkiminen ja hoito. Hoitajien laajennettuun työnkuvaan liittyvän koulutuksen laajuus oli 30 opintopistettä ja se jakaantui yleisiin ja syventäviin opintoihin. Syventävissä opinnoissa oli kaksi koulutusohjelmaa: puhelinneuvontaa antavan hoitajan ja päivystävän hoitajan koulutusohjelma (liite 4) sekä kroonisten sairauksien ehkäisyn ja hoidon koulutusohjelma (liite 5). Koulutuksen aikana järjestettiin myös vapaavalintaisia opintoja tietotekniikasta (1 op). Koulutuksen sisältö oli seuraava: Yleiset opinnot Syventävät kliiniset opinnot Projektityö Harjoittelu Lopputentti ja näyttökoe 4 op 15 op 4 op 4 op 3 op Koulutusohjelma käynnistyi yhteistyössä Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksen alussa yleisiin opintoihin kuuluva tiedonhakuun ja tekstinkäsittelyyn liittyvä opetus järjestettiin kontaktiopetuksena Vaalassa, Iissä, Pudasjärvellä ja Oulussa, yhteensä yhdeksän tuntia jokaiselle opiskelijaryhmälle. 15

16 Videoluennot käynnistyivät Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitokselta Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalan kunnan terveyskeskuksiin. Kaikkiin alueen terveyskeskuksiin oli asennettu videoneuvottelulaitteet Hyvinvoinnin tietoverkot hankkeen toimesta ja se mahdollisti yleisiin opintoihin kuuluvien luentojen ja syventävien opintojen luentojen seuraamisen omalla työpaikalla. IP silta mahdollistaa 12 pisteen yhtäaikaisen neuvottelun, jolloin kaikkiin koulutuksessa mukana oleviin terveyskeskuksiin (7) saatiin yhteys samanaikaisesti. Pääsääntöisesti luennot pidettiin Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitokselta seutukunnan terveyskeskuksiin. Oulunkaaren terveyskeskusten lääkärit pitivät muutamia luentoja omista terveyskeskuksista. Seutukunnan ulkopuoliset (Liminka ja Muhos) opiskelijat seurasivat luentoja Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksella. Tyrnävän terveyskeskus vuokrasi videoneuvottelulaitteet koulutuksen ajaksi, jolloin opiskelijat pystyivät seuraamaan luentoja omasta terveyskeskuksesta. Hoitajakoulutuksen luennoitsijoina oli lääkäreitä Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitokselta, Oulun yliopistollisesta sairaalasta sekä Oulunkaaren ja Vaalan terveyskeskuksista. Lisäksi OAMK:n opettaja luennoi koulutuksen alussa dokumentaatiosta. Videoluentojen (liitteet 6-8) kesto oli 2 tuntia ja ne järjestettiin työaikana. Luentoihin liittyi luennoitsijan laatima potilastapaustehtävä. Luennoille oli 80 % läsnäolovelvoite. Projektitöissä opiskelijat tekivät työpaikkakohtaisia vuokaavioita terveyskeskusten tärkeimpiä potilasryhmiä varten ja ohjeet työnjaon toteutuksesta. Hoitajakoulutukseen liittyi harjoittelu, jolloin hoitajat työskentelivät laajennetun toimenkuvan mukaisesti. Koulutuksen lopussa oli näyttökoe, jolloin hoitajat osoittivat hallitsevansa laajennetun toimenkuvan mukaisia hoitokäytäntöjä. Harjoittelun ja näyttökokeen ohjasi ja valvoi terveyskeskuksen oma lääkäri. Koulutuksen lopussa oli lopputentti. Ennen laajennettuun työnkuvaan siirtymistä terveyskeskuksen johtava lääkäri antoi hoitajille henkilökohtaisen toimiluvan (liite 9), jossa määriteltiin ne tehtävät, joihin hoitajakoulutuksen hyväksytysti suorittaneella on oikeus. Opiskelijoilla oli käytössä Oulun yliopiston Optima - oppimisympäristö. Kaikki opiskeluun liittyvä materiaali (luennot, tehtävät) oli saatavissa Optimasta. Opiskelijoilla oli myös mahdollisuus vaihtaa opiskeluun liittyviä ajatuksia ja kokemuksia keskenään Optimassa. Tosin sitä mahdollisuutta käytettiin vähän. 16

17 Kuva 1. Asiantuntijalääkäri Ulla Rajala kouluttaa videopuhelimen avulla Projektisuunnitelmat, opiskelijaseminaari ja harjoittelu Projektipäällikkö jalkautui useasti terveyskeskuksiin vuoden 2006 ja kevään 2007 aikana. Hän tutustui terveyskeskusten toimintaan ja henkilöstöön ja pohdiskeli yhdessä hoitajien kanssa terveyskeskuksen toiminnan ongelmakohtia ja kehittämistä. Asiantuntijalääkäri ja koulutuskoordinaattori tapasivat myös opiskelijat henkilökohtaisesti terveyskeskuskäynneillään. Hoitajien ja lääkäreiden välisen työnjaon kehittämiseksi opiskelijat tekivät terveyskeskuskohtaisia projektisuunnitelmia, joissa hahmoteltiin tarvittavat toimenpiteet työnjaon uudelleen toteuttamiseksi. Osalla hoitajista oli edellisestä opiskelusta kulunut jo pitemmän aikaa ja he tarvitsivat enemmän henkilökohtaista ohjausta kuin toiset opiskelijat. Jokainen projektisuunnitteluryhmä (19 kpl) sai projektipäälliköltä henkilökohtaista ohjausta omassa terveyskeskuksessaan keskimäärin neljä kertaa (vaihteluväli 2-6), lisäksi sähköpostitse ja videopuhelimen välityksellä projektipäällikkö oli yhteydessä terveyskeskuksiin. Projektityösuunnitelmat työstettiin terveyskeskusten palveluprosessien purkamisen kautta. Opiskelijat tarkastelivat valitsemiaan aihealueita useasta näkökulmasta (asiakas, henkilökunta, rakenne ja talous). Palveluprosessien syvällisen tarkastelun avulla havaittiin terve17

18 yskeskusten joustavan toiminnan kannalta ongelmakohtia ja niiden ratkaisemiseksi luotiin uusia terveyskeskuskohtaisia toimintamalleja. Projektitöissä tehtiin tietyille potilasryhmille vuokaavioita, jolloin ohjeistuksesta saatiin selkeä. Seutukunnan terveyskeskuksiin kehiteltiin uusia, hoitajien laajennetun toimenkuvan mukaisia hoitokäytäntöjä infektiopotilaiden, sydän- ja verenpainepotilaiden, astmapotilaiden sekä antikoagulanttihoitoa saavien potilaiden hoitoon ja ohjaukseen. Liitteessä 10 on esimerkki verenpainepotilaan hoitopolusta. Lisäksi kehiteltiin hoitajille toimintaohjeita virka-ajan ulkopuolisiin tilanteisiin terveyskusten vuodeosastoille ja vanhainkotiin, jolloin lääkäripäivystys on jopa sadan kilometrin päässä Oulun seudun yhteispäivystyksessä Oulussa. Hoitajat olivat innostuneita ja motivoituneita opiskeluun ja näkivät oman työnkuvansa laajentamisen tärkeänä. Uusien toimintamallien suunnittelu oli innostavaa ja muutamissa terveyskeskuksissa lääkärit olivat mukana uusia toimintamalleja suunniteltaessa. Toisaalta osalle lääkäreistä hoitajien laajennettu työnkuva ja sen merkitys koko terveyskeskuksen toiminnan kannalta ei ollut koulutuksen alkuvaiheessa selventynyt. Lääkäreiden sitoutumista hoitajien laajennetun toimenkuvan kehittämiseen vaikeutti osaltaan terveyskeskusten keikkalääkärit, jotka eivät aina olleet tietoisia hoitajakoulutuksen tavoitteista ja sisällöstä. Hoitajakoulutuksessa mukana olevien opiskelijoiden ja terveyskeskusten lääkäreiden yhteinen opiskelijaseminaari järjestettiin syyskuussa 2006 Oulussa. Paikalla oli n. 60 opiskelijaa ja neljä lääkäriä. Seminaarissa arvioitiin hoitajakoulutuksen sen hetkistä tilannetta ja suunniteltiin kevään 2007 luentosisältöjä. Opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa yhdessä koolla ja tilanne koettiin antoisaksi. Opiskelijat vaihtoivat innokkaasti kokemuksia muissa terveyskeskuksissa työskentelevien kanssa. Käytännön harjoittelun tavoitteena oli harjoitella lääkärin ohjauksessa uusia toimintamalleja projektitöissä suunniteltujen käytäntöjen mukaan. Käytännön harjoittelu tapahtui opiskelijan omassa terveyskeskuksessa ja sen ohjasi ja valvoi terveyskeskuksen oma lääkäri. Harjoittelu sisälsi päivystävällä sairaanhoitajalla itsenäistä työskentelyä ja asiakkaiden seulomista lääkärinhoitoa vaativiin ja sellaisiin, jotka koulutettu hoitaja voi itsenäisesti hoitaa. Kroonisten sairauksien käytännön harjoittelun tavoitteena oli sydän- ja verisuonisairauksien elintapaohjauksen tehostaminen ja hoitajien laajennettu rooli kroonisten sairauksien kontrollien itsenäisessä hoitamisessa terveyskeskuksessa sovittujen käytäntöjen mukai- 18

19 sesti. Opiskelijat toimivat läheisessä yhteistyössä lääkärin kanssa, jolloin he jakoivat lääkärin kanssa potilaan hoitoon, seulontaan ja kontrolleihin liittyvää tehtävä- ja hoitovastuuta. Molempien koulutusohjelmien tavoitteena oli teoreettisesti hallittu käytännön työskentely, joka perustuu pidettyihin luentosisältöihin ja Käypä hoito - suosituksiin. Harjoittelun aikana opiskelijat täyttivät lokikirjaa (liitteet 11 12), johon oli koottu kaikki ne harjoittelun sisältöalueet, mitä opiskelijan oli hallittava harjoittelun päätyttyä. Opiskelijoiden käytännön harjoittelu ja näyttökoe konkretisoivat työnjakoon liittyviä asioita lääkäreille ja lääkärit arvioivat kirjallisesti hoitajien näyttökokeen. 7.2 Lääkäreiden etävastaanotto ja -konsultaatio Diabetesetävastaanotto Diabetes on merkittävä ja lisääntyvä kansantauti ja tämän vuoksi diabeteksen hoito ja ennaltaehkäisy on yksi verkostoituneen terveydenhuollon kehittämisalueita. Diabeetikoiden hoidon vuotuiset kokonaiskustannukset ovat yli 11 % maamme terveydenhuollon kokonaiskustannuksista, vaikka diabeetikkojen osuus maamme väestöstä on vain noin neljä prosenttia. Lisäsairaudet nostavat diabeteksen aiheuttamia kustannuksia moninkertaiseksi. Diabeteksen hyvän hoidon avulla lisäsairauksien riskiä voidaan vähentää huomattavasti. Jokaisessa Oulunkaaren ja Vaalan kunnassa toimii koulutettu diabeteshoitaja, joka vastaa potilaiden hoidosta yhdessä etälääkärin kanssa. Asiantuntijalääkäri Ulla Rajala on kouluttanut kaikki alueen diabeteshoitajat potilaiden tutkimiseen ennen etävastaanottojen alkamista. Hoitajakoulutuksessa hoitajat päivittivät vielä tietojaan metabolisesta oireyhtymästä ja diabeteksesta. Kroonisten sairauksien koulutusohjelman punaisena lankana oli ennaltaehkäisy kaikkein kroonisten sairauksien osalta. Oulunkaaren seutukunnan kunnat ja Vaalan kunta ovat mukana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin diabeteksen ehkäisyhankkeessa. Etävastaanottotilanteessa potilas ja hoitaja ovat alueen terveyskeskuksessa ja etävastaanottoa pitävä lääkäri Oulussa. Hoitajat ovat motivoituneita uudenlaiseen, itsenäiseen työskentelyyn ja potilaat kokevat saavansa laadukasta hoitoa etäisyyksistä huolimatta. 19

20 Etävastaanoton jälkeen potilaan hoito jatkuu yhdessä tehdyn suunnitelman mukaisesti diabeteshoitajan itsenäisillä vastaanotoilla ja kontrollikäynti järjestetään sovitun ajan kuluttua. Diabetes etälääkärivastaanotto toimii Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalan kuntien terveyskeskuksiin, lukuun ottamatta Ylikiiminkiä. Vastaanottoa on pidetty kerran viikossa em. kuntiin. Dos. Ulla Rajalan lisäksi diabetesetävastaanottoa ovat pitäneet LT Liisa Hiltunen ja LL Pirkko Kauppinen. Etävastaanottotoiminnan vaikutusta diabetespotilaiden hoitotasapainoon on kartoitettu DEHKO:ssa (diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma). DEHKO:ssa on määritelty diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit, joita on käytetty arvioitaessa etävastaanottotoiminnan vaikutusta diabetespotilaiden hoitotasapainoon. Diabeteksen hoidon laatukriteerien täyttymistä etävastaanoton potilailla on seurattu toiminnan alkuvaiheessa ja toiminnan jatkuttua vuoden. Välilliseen hoitotulokseen liittyvinä avainindikaattoreina DEHKO:ssa käytetään HbA 1c :tä, LDL - kolesterolia, systolista verenpainetta, tupakoivien osuutta ja verenhyytymislääkitystä käyttävien määrää. Sadan potilaan aineistolla katsottuna vuoden aikana etävastaanoton potilaiden hoitotasapaino on parantunut selvästi HbA 1c - ja LDL - kolesterolitasojen sekä systoliseen verenpaineen osalta. Huomattavin paraneminen on saatu aikaan LDL - kolesterolissa ja systolisessa verenpaineessa. Sen sijaan potilaiden paino ei laskenut eikä tupakoivien määrä vähentynyt. (Nikkanen ym ) Muu etävastaanotto ja -konsultaatio Verkostoituneen terveydenhuollon toimintamallin keskeisenä tavoitteena on myös terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon erityisosaamiseen liittyvän yhteistyön kehittäminen etäteknologiaa hyödyntämällä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa ja henkilöstön osaamista kehitettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tiiviissä yhteistyössä myös muiden hyvinvointihankkeiden (Hyvinvoinnin tietoverkot hanke ja Hyvinvoinnin terveyskeskus -hanke) kanssa. Oulunkaaren terveyskeskuksista videoteitse tapahtuva etäkonsultaatio- ja etävastaanottotoiminta käynnistyi Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikan kanssa tammikuussa Toiminnan aloittivat Utajärven ja Vaalan terveyskeskukset ja keväällä 2007 psykiatrian etävastaanottotoiminta laajentui Iin ja Yli-Iin kuntiin. Etävastaanotto toiminta on laajentunut myös lääkinnällisen kuntoutuksen poliklinikalle ja kirurgian poliklinikan kanssa on ollut etävastaanottokokeiluja. 20

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 7 TOUKOKUU 2016 Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 Ydinviestit Terveydenhuollon järjestäjiä oli Suomessa 151 kappaletta vuonna 2015.

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2013

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2013 14.2.2014 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2013 Oulunkaaren toimielimissä toimivat ja muut kuntien Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen

Lisätiedot

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

YHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020

YHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020 YHTEENVETO Sote-integraatio workshop Peurunka 6.10.2014 Markku Puro Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote 2020 Mistä olemassa olevasta voidaan luopua tai mitä voidaan vähentää? Mikä on vähemmän tärkeää

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TAITO- hanke. Projektipäällikkö Katja Luojus, TtT, sh Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

TAITO- hanke. Projektipäällikkö Katja Luojus, TtT, sh Pirkanmaan sairaanhoitopiiri TAITO- hanke Projektipäällikkö Katja Luojus, TtT, sh Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Seminaari Miksi emme loisi Tampereelle yhtä maailman parhaista terveydenhuollon koulutuksen kampuksista? 26.10.2012 Kaupin

Lisätiedot

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL) ALAJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) VIMPELI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL) KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL) TEUVA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft

Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft 5.6.2013 Etäterveydenhuolto terveyspalveluiden tuottamista ja terveyteen liittyvän tiedon välittämistä tieto- ja viestintäteknologian

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI LUUMÄEN TERVEYSASEMALLA 2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri

Lisätiedot