Esityksen sisältö. Verkkosivuista saavutettavat miksi ja miten? 1. Saavutettavuus ja käytettävyys. 2. Saavutettavuus ja tietoyhteiskunta

Transkriptio

1 Verkkosivuista saavutettavat miksi ja miten? Vatesin viestintäpäivä: Kohti esteetöntä ja vaikuttavaa viestintää Sami Älli Kehitysvammaliitto ry / Papunet verkkopalveluyksikkö Esityksen sisältö 1. Saavutettavuus ja käytettävyys 2. Saavutettavuus ja tietoyhteiskunta 3. Saavutettavuus käytännössä 4. Saavutettavuuden arvioiminen 5. Papunetin kuvasovellukset: kuvapankki, kuvatyökalu, Papuri-kirjatyökalu 1

2 Saavutettavuus ja selkokieli Kehitysvammaliitossa Papunet edistää esteetöntä ja tasa-arvoista viestintää verkkopalveluiden avulla. Papunet kouluttaa ja konsultoi esteettömistä verkkopalveluista sekä tekee verkkosivujen esteettömyysarviointeja, Selkokeskuksen tavoite on edistää selkokielistä tiedotusta, tiedonvälitystä ja kulttuuria. Selkokeskus ideoi selkokielisiä aineistoja, julkaisee selkokielisiä lehtiä, toimittaa verkkosivustoja, toteuttaa tiedotushankkeita, toimii alan yhteistyö- ja tiedotuskanavana ja tuottaa selkokieleen liittyviä palveluja, Papunet-sivusto Verkkosivusto eri keinoin kommunikoiville ja tietokonetta käyttäville ihmisille, heidän lähi-ihmisille ja alan ammattilaisille Sivustoa kehitetään yhdessä käyttäjien, alan toimijoiden ja eri vammaisjärjestöjen kanssa Vuonna 2014 sivustolla vieraili 1,73 miljoonaa kävijää Sivuston käyttö on maksutonta 2

3 Selkoilmaisu arjen tukena Papunetissa on käynnissä kolmivuotinen Selkoilmaisu arjen tukena - hanke ( ), Hankkeessa tuotetaan ohjeistus siitä, miten uusilla tekniikoilla toteutettuja kuvallisia selkoaineistoja voidaan käyttää selkotiedotuksessa. Hankkeessa myös toteutetaan muun muassa terveyteen ja turvallisuuteen liittyvää selkoaineistoa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Aineistoilla pyritään lisäämään selkokieltä tarvitsevien henkilöiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa omaan elämäänsä antamalla tietoa yhteiskunnasta helposti ymmärrettävällä tavalla, uutta tekniikkaa hyödyntäen. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Saavutettavuus/esteettömyys ja käytettävyys Saavutettavuus ja käytettävyys Saavutettavuus ja tietoyhteiskunta Saavutettavuus käytännössä Saavutettavuuden arvioiminen Papunetin kuvasovellukset 3

4 Saavutettavuus / esteettömyys Hyvä saavutettavuus kertoo erilaisten yleisöjen tarpeiden huomioimisesta ja tuotteen tai palvelun helposta lähestyttävyydestä, ja tarjoaa mahdollisuuden osallistumiseen ja elämyksiin yksilöiden erilaisista ominaisuuksista riippumatta. Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä. Saavutettavuus merkitsee kohteen helppoa lähestyttävyyttä kaikille ihmisille. Miksi saavutettavuus on tärkeää ottaa huomioon verkkopalveluita suunniteltaessa Saavutettavuudesta hyötyviä käyttäjiä on paljon Kohderyhmien lisäksi usein kaikki käyttäjät hyötyvät Esimerkki: helppo ymmärrettävyys, linkitykset, yhteensopivuus Tulevaisuudessa tiukempi lainsäädäntö pakottaa (ainakin) julkiset palvelut panostamaan verkkopalveluiden saavutettavuuteen Yhdenvertaisuuslaki periaatteessa jo nyt Verkkopalveluiden merkitys kasvaa koko ajan julkishallinnon ja muun yhteiskunnan toimintojen ja palveluiden siirtyessä verkkoon Ja: The power of the Web is in its universality. Access by everyone regardless of disability is an essential aspect Tim Berners-Lee 4

5 Entä käytettävyys? Käytettävyys: Tuotteen ominaisuus, joka mittaa, kuinka hyvin käyttäjä pystyy hyödyntämään tuotetta. Käytettävyys vs. saavutettavuus: Päämäärä sama (hyvä käyttökokemus), näkökulma eri. Käytön helppous Yksinkertaisuus Opittavuus Miellyttävyys Luotettavuus Tehokkuus Nopeus Käytettävyyttä ei kannata unohtaa, koska käytettävyys on usein saavutettavuutta! Osa käyttäjistä pystyy ylittämään huonon käytettävyyden aiheuttamat esteet, osa ei. Käyttäjät olennaisia! Tuotteen käytettävyys ja saavutettavuus riippuu käyttäjistä Esimerkiksi: jos ei tunne käyttäjiä on hankala toteuttaa onnistunutta verkkopalvelun uusimisprojektia Teknistä saavutettavuutta ei toki määritetä käyttäjien mukaan 5

6 Tekninen saavutettavuus ei aina takaa hyvää käytettävyyttä kaikille käyttäjäryhmille Obviously, technical accessibility is a pre-condition for usability: if users cannot get at the content of the web pages, they also cannot use the website. Technical accessibility is necessary, but not sufficient for usability of a design. Even if a site is theoretically accessible because it follows the technical accessibility standards to the letter, it can still be very hard to use for people with disabilities. Nielsen Norman Group 2001 Saavutettavuus ja tietoyhteiskunta Saavutettavuus ja käytettävyys Saavutettavuus ja tietoyhteiskunta Saavutettavuus käytännössä Saavutettavuuden arvioiminen Papunetin kuvasovellukset 6

7 Ohjeistuksia esteettömyyteen ja käytettävyyteen Yhdenvertaisuuslaki [ ] Valtiovarainministeriö: Verkkopalvelujen laatukriteeristö [ ] Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet, JHS 129 [ ] Kuntien verkkoviestintäohje [ t.aspx ] WAI-ohjeistus WCAG2 [ ] Näkövammaisten keskusliiton ohjeet saavutettavan verkkopalvelun suunnittelemiseksi erityisesti näkövammaista käyttäjää ajatellen [ ] Papunet-verkkopalveluyksikön ohjeet verkkopalvelun suunnittelemisesta selkokielen käyttäjille [ ] Web Content Accessibility Guideline 2.0 (WCAG 2.0) Julkaisija W3C eli World Wide Web Consortium Vuodelta 2008 De facto saavutettavuuden standardi Sisältää omat ongelmansa -> standardissa ei sinänsä vikaa Tasot A, 25 kriteeriä AA, 13 kriteeriä AAA, 23 kriteeriä [ ] 7

8 Ohje 2.1 Käytettävissä näppäimistöltä: Toteuta kaikki toiminnallisuus siten, että se on käytettävissä näppäimistöltä Näppäimistö: Kaikki sisällön toiminnallisuus on hallittavissa näppäimistörajapinnan välityksellä ilman vaatimusta yksittäisten näppäinpainallusten erityisestä ajoittamisesta, paitsi kun alla oleva toiminnallisuus vaatii syötettä, joka riippuu käyttäjän liikkeiden polusta eikä vain päätepisteistä. (Taso A) Saavutettavuuslainsäädäntöä Euroopassa (+ USA) Country Standard Legislation Applies To EU France Germany Ireland Italy Netherlan ds Spain United Kingdom USA WCAG 1 AA RGAA (based on WCAG 2) BITV 2 (based on WCAG 2) WCAG 1 AA Technical Rules of Law 4/2004 (based on WCAG 1 AA) WCAG 1 A European Parliament Resolution (2002) 0325* Law No , Article 47 Federal Disabled Equalization Law (BGG) The Disability Act 2005 Law No. 4/2004 ( Stanca Law) UNE :2004 Law 34/2002, Law (based on WCAG 1 AA) 51/2003 WCAG 1 AA or WCAG 2 AA Section 508 (subset of WCAG 1 with a few additions) Equality Act 2010 Section 508 of Rehabilitation Act Required for all EU commission websites - see EUROPA - Web accessibility policy. Progress towards WCAG 2 is being done by the Mandate M 376 working group which started work in Required for all French central government websites by May All other French public websites (public services, towns, public research, etc) are required to comply by May BITV 2 came into force on Sept 22, 2011, and is required for all government websites. It is based on WCAG 2, but not identical. All government websites - Code of Practice on Accessibility of Public Services and Information Provided by Public Bodies Required for all government websites Government websites must comply with the government web guidelines, which include WCAG 1 A. There are no requirements for non-government websites. Required for all government websites. No mandatory requirements on non-government websites. The COI standard for inclusive websites requires WCAG 1 AA or WCAG 2 AA for all UK government web sites. Other UK websites need to comply with the Equality Act and provide equal access, but this doesn't specify technical standards (although complying with at least WCAG 1 A or 2 A demonstrates that accessibility issues have been considered). US federal agencies' websites must comply with Section 508 guidelines. These are currently being updated and will incorporate WCAG 2 AA - with the update planned to go into effect late

9 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta, COM (2012) 721 Verkkosisällön saavutettavuus julkisen sektorin elimille erittäin tärkeää: laajemman yleisön saavuttamiseksi viranomaisvelvoitteiden täyttämisen kannalta. Yhdenmukaistetaan tiettyjen julkisten verkkosivustojen saavutettavuusvaatimukset Tällä hetkellä ei yhteisiä käytäntöjä, lakien ja toimenpiteiden välillä merkittäviä eroja Direktiivivalmistelu ei ole edennyt Irlannin puheenjohtajakauden jälkeen. Irlanti toimitti edistymisraportin Televiestintäneuvostolle. Käytännössä valmistelu ei ole tuon jälkeen edennyt yli vuoteen. Tilanne syksy / 2014 EP has regretted the delay affecting the legislative proposal to make public-sector websites fully accessible by 2015 and calls for implementation of the Web Accessibility Initiative (WAI), including Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) for egovernment portals. Legislative proposal (2012/0340 COD) on Accessibility of public sector bodies' websites has been adopted by the EP on 26 February 2014 and it is now awaiting Council s decision. Saavutettavuus käytännössä Saavutettavuus ja käytettävyys Saavutettavuus ja tietoyhteiskunta Saavutettavuus käytännössä Saavutettavuuden arvioiminen Papunetin kuvasovellukset 9

10 Millaisia tapoja käyttää verkkoa on? 1. Ei mahdollista käyttää lainkaan visuaalista informaatiota tai näytön koko on poikkeava - Ruudunlukuohjelmat, pistekirjoituslaitteet, tekstipäätteet - Visuaalista informaatiota on käytettävissä, mutta ei oletustilassa, kännykät, isot ja pienet näytöt, ruudunsuurennusohjelmat 2. Erilaiset ohjaustavat - Erilaiset hiiriratkaisut, painikkeet, virtuaalinäppäimistöt 3. Muut fyysiset toimintarajoitteet Toimintarajoitteita, joita ei voida helpottaa avustavilla tekniikoilla. Toki voidaan helpottaa suunnittelemalla verkkopalvelut oikein! Huonokuuloisuus tai kuurous, epilepsia, värisokeus 4. Selkokielen käyttäjäryhmät ( cognitive accessibility ) Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmat Ongelmat lukemisessa ja kirjoittamisessa Muut selkokielen käyttäjäryhmät 1. Ei mahdollista käyttää visuaalista informaatiota: ongelmalliset tilanteet [ ] 10

11 1. Ei mahdollista käyttää visuaalista informaatiota: ongelmalliset tilanteet 1. The presence of inaccessible Flash content 2. CAPTCHA - images presenting text used to verify that you are a human user 3. Links or buttons that do not make sense 4. Images with missing or improper descriptions (alt text) 5. Screens or parts of screens that change unexpectedly 6. Complex or difficult forms 7. Lack of keyboard accessibility 8. Missing or improper headings 9. Too many links or navigation items 10. Complex data tables 11. Inaccessible or missing search functionality 12. Lack of "skip to main content" or "skip navigation" links 21.9% of respondents listed inaccessible Flash content as the most difficult or frustrating item encountered, with CAPTCHA (21.6%) closely behind. When compared to responses to these questions over 2.5 years ago, the order and indicated difficulty for the items in this list are largely unchanged. [ ] 2. Erilaiset ohjaustavat: Erilaisia osoitinlaitteita ja erikoisnäppäimistöjä [ ] 11

12 2. Erilaiset ohjaustavat: painikkeita 2. Erilaiset ohjaustavat: internet painikkeilla On olemassa joukko ihmisiä, jotka eivät voi käyttää näppäimistöä tai hiirtä tietokoneen käytössä. Tällöin vaihtoehto voi olla painikkeiden käyttäminen. Painikkeita on monenlaisia, mutta olennaisin seikka on, että niiden avuilla useimmiten korvataan näppäimistö ja/tai hiiri. 12

13 2. Erilaiset ohjaustavat: Toimivuus näppäimistöltä ontuu ja hankalaa painikkeillakin 3. Muut fyysiset toimintarajoitteet Kuulovammaiset: Vaihtoehto auditiiviselle sisällölle esimerkiksi tekstimuodossa Epilepsia Sisällön välkkymisnopeus ei saa olla tiheämpi kuin 3 kertaa sekunnissa Värisokeus Helpointa huolehtia riittävästä kontrastisuhteesta Tähän on olemassa monia todella hyviä apuohjelmia Selaimen lisäosat: esim. Firefox Color Picker 13

14 4. Selkokielen käyttäjäryhmät Miksi juuri selkokielen käyttäjäryhmät? 1. Selkokielen periaatteet kannattaa ottaa huomioon vaikka selkokieliselle verkkopalvelulle ei olisikaan tarvetta (tai ainakin tietää ne) Monet selkokielisen verkkopalvelun toteuttamisen periaatteet parantavat sivuston toimivuutta kaikilla käyttäjäryhmillä (usability is accessibility) Selkokieli toimii verkossa hyvin, koska sen periaatteet (ainakin graafiset) ovat monilta kohdin yhteneväiset verkkokirjoittamisen periaatteiden kanssa 2. Selkokieli niputtaa yhteen monta käyttäjäryhmää, joiden haasteet verkkopalvelujen käytössä ovat samankaltaiset ( useful top-category ) Ja nämä haasteet ovat ongelmallisia saavutettavuuden arvioimisen kanssa -> esimerkiksi: sivuston rakenteen vaikeaselkoisuus on hankalampi määrittää kuin puuttuva alt-teksti (usability versus checklist accessibility) Selkokieli ja yleiskieli määritelmät Selkokeskus määrittelee selkokielen näin: Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus taas määrittelee yleiskielen näin: Yleiskieli on kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteinen kielimuoto, joka on muotoasultaan kirjakielen normien mukaista, käyttää yleisesti tunnetuksi tiedettyä sanastoa (tai ainakin selittää käyttämänsä erikoistermit) ja on virkerakenteeltaan yksinkertaista. Yleiskieli jo sellaisenaan siis sisältää vaatimuksen yleisesti tutusta sanastosta ja yksinkertaisesta virkerakenteesta. Selkokielen tulisi tähän rinnastettuna olla vielä yksinkertaisempaa. 14

15 Selkokieli käyttäjäryhmät Selkokielestä hyötyviä on ainakin seuraavissa väestöryhmissä (tyypillisesti vain osa ko. ryhmästä): Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Kehitysvammaisia henkilöitä on Suomessa noin Autismi. Autistisia ihmisiä on Suomessa noin , samankaltaisia joskin lievempiä ongelmia on yli henkilöllä. Kielellinen erityisvaikeus havaitaan usein lapsena puheenkehityksen viivästymisenä tai poikkeavuutena. Suomessa on noin 7%:lla lapsista on kielellinen erityisvaikeus. Erityisillä lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksilla (lukivaikeus tai dysleksia) tarkoitetaan sellaisia vaikeuksia lukemaan ja/tai kirjoittamaan oppimisessa, joita lapsella esiintyy tavanomaiseen kouluopetukseen osallistumisesta ja suhteellisen hyvästä yleisestä älyllisestä kehityksestä huolimatta. Kouluikäisillä näitä vaikeuksia esiintyy määritelmästä riippuen 3 10 %:lla, aikuisilla 3 5 %:lla. Selkokieli käyttäjäryhmät Aivohalvaus. Aivoverisuonitukoksen tai aivoverenvuodon sairastaneita elää Suomessa noin Kuuroja on Suomessa noin 8 000, joista noin 5 000:lla on äidinkielenä viittomakieli. Suomen kieli on siten useimmille Suomen viittomakielisille vieras kieli. Kuurosokeus/kuulonäkövammaisuus on vakava-asteinen näkö- ja kuulovamman yhdistelmä. Kuurosokeita on Suomessa vaille 6 000, kun myös kuulonäkövammaiset vanhukset lasketaan mukaan. Muistisairaus on yleisnimitys eri sairauksien aiheuttamalle muistin heikentymiselle. Noin 60 % muistisairaista sairastaa Alzheimerin tautia. Keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastaa Suomessa tällä hetkellä yli Väestön ikärakenteen vanhetessa myös muistisairaus yleistyy. Suomessa asui vuonna 2013 yli ihmistä, joille suomi ei ole äidinkieli. Heistä liki puhui äidinkielenään venäjää, yli viroa. 15

16 Selkokieli selkokielen tarve Selkokeskuksen arvio selkokielen tarpeesta on seuraava: Selkokielen tarve vaihtelee eri ikäkausina: lapset ja nuoret 8 12 % työikäiset 6 10 % yli 65-vuotiaat yli %. Selkokielen kohderyhmiin kuuluu Suomessa noin (8 12 %) henkilöä. Heidän joukossaan on poikia ja miehiä jonkin verran enemmän kuin tyttöjä ja naisia, ja pieni osa heistä on mekaanisesti lukutaidottomia. Tämän lisäksi selkokielestä on hyötyä tietyissä tilanteissa suuremmalle, noin %:lle väestöstä (tällöin mukana ovat myös selkokielen tarvitsijat). Tiivistäen voidaan sanoa, että selkokielen tarvitsijoita on Suomessa yli eli noin 10 % väestöstä. Selkokieli verkossa Selkokielen säännöt on alun perin tehty painetulle medialle Verkkopalvelu kuitenkin ympäristönä täysin erilainen painettuun mediaan verrattuna eli verkkopalvelun. Sisällön selkokielistäminen ei välttämättä tee palvelusta saavutettavaa selkokielen käyttäjälle Esimerkiksi: Ympäristö on ei-lineaarinen, ei-jaksollinen Navigaatiorakenteet Ulkonäkö muuttuu päätelaitteen tai ruuduntarkkuuden mukaan, rakenteita voi kadota tai ilmaantua Dokumenteilla ei ylipäätään ole tarkkaan määrättyä ulkonäköä 16

17 Selkokielinen verkkopalvelu mitä otettava huomioon 1. Graafinen ja looginen rakenne 2. Sisäinen navigaatio 3. Sisällön ulkoasu ja typografia 4. Linkkien esittäminen 5. Haku-toiminto 6. Selkokielisellä sivustolla esitettävät kuvat, videot ja ladattavat tiedostot 7. Lomakkeet 8. Virhetilanteet Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne Onko informaation määrä sivua kohti riittävän pieni? Onko sivupohja rakenteet ja toiminnot toteutettu niin, että ne noudattavat yleistä toimintatapaa? Onko sivupohjan rakenteessa tuotu esille eli korostettu oikeita asioita? Ovatko sivupohjan perusosat (sisältö, navigaatio, muut sisäiset linkit) erotettavissa ja eroavatko ne riittävästi toisistaan? Onko sivun oleellisin sisältö tai muut toiminnot sivun yläosassa, jotta pystysuuntaista vierittämistä voidaan mahdollisuuksien mukaan välttää? Onko jokaisella sivulla linkki sivuston etusivulle? Onko linkki etusivulle riittävän havaittava? 17

18 satshp.fi wearemash.com 18

19 moustlyserious.io Selkokielisen verkkopalvelun sisäinen navigaatio Onko navigaatiorakenne selkokielen käyttäjän hallittavissa eli erillisiä navigaatiorakenteita ei ole liikaa? Onko navigaatio ymmärrettävissä navigaatioksi? Onko navigaatiotasoja navigaatiorakenteen kokoon nähden järkevä määrä (navigaatio ei ole liian syvä)? Näkeekö käyttäjä nykyisen paikkansa sivustossa riittävän selvästi? Onko navigaatio rakenteeltaan riittävän väljä? Vastaavatko navigaatiolinkkitekstit kohdesivujen sisällön pääotsikoita? Ovatko navigointilinkkien tukena mahdollisesti olevat kuvia tai graafisia symbolit toimivia? 19

20 Selkokielisen verkkopalvelun sisällön ulkoasu ja typografia Onko oletusfonttikoko riittävän suuri ja riviväliä riittävästi? Onko sisältöpalstan rivinleveys riittävän kapea? Onko eri elementtien välinen hierarkia oikea eli esimerkiksi pääotsikko, väliotsikko, ingressi ja leipäteksti erottuvat riittävästi toisistaan? Onko sisältö jaoteltu lyhyisiin, sitä jaotteleviin kappaleisiin? Onko otsakkeita käytetty riittävästi jaottelemaan tekstiä? Onko teksti ladottu oikealta liehuksi? Ovatko kirjaimet yleisesti käytettyä kirjaintyyppiä? Linkkien esittäminen selkokielisellä sivustolla Onko linkit merkitty niin, että ne ymmärretään helposti linkiksi (alleviivaus, väri)? Käytetäänkö alleviivausta vain linkeissä? Käytetäänkö tekstilinkkien väriä vain linkeissä (ei muualla tekstissä)? Annetaanko käyttäjälle visuaalista vihjettä siitä, että hiiren kursori on linkkielementin päällä? Kertooko linkattu teksti riittävästi linkin kohteesta? Avautuvatko linkit loogisesti samaan vai uuteen ikkunaan (esimerkiksi sivuston sisäiset sivut samaan ja muut uuteen ikkunaan)? 20

21 Selkokielisellä sivustolla esitettävät kuvat, videot ja ladattavat tiedostot Tukevatko sisältöalueen kuvat tekstiä? Ovatko kuvat fyysiseltä kooltaan niin suuria, että yksityiskohdat erottuvat selkeästi? Ovatko palvelun sisältämät videoikkunat ja niiden toiminnot ymmärrettäviä? Vaasa täyttää 400 vuotta Kuvateksti: Myös Ruotsinkuningas pari osallistuu Vaasan juhlallisuuksiin. Nikolai Valujev on pelottava vastustaja Lomakkeet selkokielisellä sivustolla Lomakkeiden otsikot ja painikkeet ovat riittävän suuria? Kenttien otsikot ovat selkokielisiä ja kuvaavia? Ovatko lomake-elementti ja sen otsake hahmotettavissa yhdeksi kokonaisuudeksi? Ilmoitetaanko lomakkeen täyttöehdot käyttäjälle selkeästi? Saako käyttäjä lomakkeen lähettämisen jälkeen selkeän ja riittävän palautteen toiminnon onnistumisesta tai epäonnistumisesta? 21

22 Virhetilanteet selkokielisellä sivustolla Onko virheen ilmoittava teksti selkokielinen? Onko virhesivulla tietoa virheen mahdollisista syistä ja/tai ehdotus siitä miten edetä? Tietoa selkokielellä tai selkokielestä Selkokielistä materiaalia: Tietoa selkokielestä:

23 Millaisia tapoja käyttää verkkoa on? 1. Ei mahdollista käyttää lainkaan visuaalista informaatiota tai näytön koko on poikkeava 2. Erilaiset ohjaustavat 3. Muut fyysiset toimintarajoitteet 4. Selkokielen käyttäjäryhmät Saavutettavuuden arvioiminen Saavutettavuus ja käytettävyys Saavutettavuus ja tietoyhteiskunta Saavutettavuus käytännössä Saavutettavuuden arvioiminen Papunetin kuvasovellukset 23

24 Saavutettavuuden arvioiminen voi olla hankalaa Tarvitaan tietämystä eri käyttäjäryhmistä ja erityisohjelmistoista Saavutettavuutta ei ainakaan täysin voi havaita katsomalla sivua graafisella selaimella. Vaaditaan erityistyökaluja eli esimerkiksi ruudunlukuohjelmaa. Perussäännöt tietämällä kuitenkin pääsee pitkälle! Ohjeiden lukeminen ja verkkopalvelun testaamiseen tarkoitettujen työkalujen käyttäminen ei usein ole helppoa Vrt. WCAG 2.0: Kaikki sisällön toiminnallisuus on hallittavissa näppäimistörajapinnan välityksellä ilman vaatimusta yksittäisten näppäinpainallusten erityisestä ajoittamisesta, paitsi kun alla oleva toiminnallisuus vaatii syötettä, joka riippuu käyttäjän liikkeiden polusta eikä vain päätepisteistä. Saavutettavuuden parantaminen Merkittäviin parannuksiin voidaan päästä kevyin toimenpitein, äärimmillään voi vaatia sivuston uudelleen rakentamisen. Vaatimusmäärittely tärkeää! Kenen vastuulla missäkin tilanteessa: Järjestelmän toimittaja Ylläpitäjä/admin Sisällöntuottaja Sisällönhallintajärjestelmän mahdollisuudet ja rajoitteet tärkeää ymmärtää 24

25 Papunetin saavutettavuuden arvioinnin työkalut Papunet toteutti vuonna 2013 projektin julkishallinnon verkkosivujen saavutettavuuden edistämiseksi Hankkeen tavoitteena oli luoda arviointimalli ja lomakepohjaisia työkaluja verkkosivujen saavutettavuuden arvioimiseksi Tulos: W3C Web Content Accessibility Guidelines 2.0 (WCAG 2.0) kriteeristön pohjalta luotu työkalu Tuotokset: Papunetin kuvasovellukset Saavutettavuus ja käytettävyys Saavutettavuus ja tietoyhteiskunta Saavutettavuus käytännössä Saavutettavuuden arvioiminen Papunetin kuvasovellukset 25

26 Papunetin kuvapankin kuvien käyttöoikeudet Papunetin kuvapankin ja kuvatyökalun kuvat on lisensoitu Nimeä- Epäkaupallinen-JaaSamoin -lisenssillä. Tämä tarkoittaa sitä, että kuvien käyttö kaupallisiin tarkoituksiin, esim. myytävissä painetuissa tuotteissa, on kielletty. Epäkaupallisissa tarkoituksissa kuvia saa käyttää ja jakaa, kunhan kuvan alkuperäinen lähde on mainittu. Kuvia saa myös muokata, esimerkiksi rajata, värittää tai yhdistää kaksi kuvaa. Tällöin on alkuperäisen tekijän ja lähteen lisäksi mainittava, että kuva on muokattu versio alkuperäisestä. Muokattujen kuvien käyttöön pätevät samat rajoitukset kuin alkuperäisiin. Valokuvien, piirroskuvien ja viittomakuvien alkuperäisenä lähteenä on mainittava Papunetin kuvapankki, ja kuvan alkuperäinen tekijä. Kuvan alkuperäinen tekijä löytyy kunkin kuvan tiedoista. Papunetin kuvamateriaalia Papunetissa on paljon kuvamateriaalia, esimerkiksi: Tietoa kuvakommunikoinnista Tekstejä kuvatuella Tietoa kuvakommunikoinnin apuvälineistä Harjoituksia ja pelejä Papunetissa on paljon käytettyjä kuvasovelluksia: Kuvapankki, Kuvatyökalu, Papuri-kuvakirjatyökalu, Löydettävissä esimerkiksi: