Kehitysyhteistyön kummilapsitoiminta suuren yleisön mielipiteet ja käsitykset - Plan Suomi ja World Vision Tammikuu 2011

Transkriptio

1 - suuren yleisön mielipiteet ja käsitykset - Plan Suomi ja World Vision Tammikuu 2011 Merja Tuominen Taloustutkimus Oy, Turku Yliopistonkatu 37 A, Turku Puh. (02) merja.tuominen@taloustutkimus.fi 1 1

2 SISÄLTÖ sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Tiivistelmä 5-8 Tulokset graafisena esityksenä Kummilapsitoiminnan tunteminen ja siihen osallistuminen Kehitysyhteistyöjärjestöjen kummilapsitoiminnan tunteminen 9 Miksi kehitysmaan lapsen kummius ei ole toteutunut omalla kohdalla 13 Säännöllisen kehitysyhteistyön tukemisen verovähennyskelpoisuuden vaikutus antamisaktiivisuuteen 17 Kummilapsityötä kehitysmaissa toteuttavien järjestöjen tunteminen 19 Kehitysmaiden lasten auttamisen tavat ja kummitoiminnan tehokkuus Tehokkaimmat tavat auttaa kehitysmaiden lapsia ja muuttaa heidän elämäänsä pysyvästi 21 Arvio kehitysmaiden kummilapsitoiminnan tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta antajan ja saajan kannalta 25 Mihin kummituet ohjattaisiin kummilapsen yhteisössä 31 Yhteenveto 33 LIITTEET PDF-RAPORTISSA: Avointen kysymysten ja ns. muu-ryhmien vastaukset Ristiintaulukoinnit Kysymyslomake Luotettavuusrajataulukko 2

3 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteina on selvittää suomalaisen suuren yleisön keskuudessa kehitysyhteistyön kummilapsitoiminnan tuntemista, siihen liittyviä käsityksiä ja mielikuvia. Tutkimusmenetelmä: Taloustutkimus Oy:n Omnibus-tutkimus, valtakunnallinen henkilökohtaisina haastatteluina tehtävä monitilaajatutkimus, jota tehdään ympäri vuoden kahden kuukausittaisen kierroksen muodossa. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Omnibus-tutkimuksen vastaajat vaihtuvat joka kierroksella. Haastattelut kiintiöidään sukupuolen, iän, asuinalueen ja kuntatyyppijakauman mukaan. Haastatteluilla kerätty aineisto painotetaan samojen kriteerien mukaan valtakunnallista normaalijakaumaa vastaavaksi. Vastaajajoukon rakenne on esitetty seuraavalla sivulla. Omnibus-tutkimuksen jokaisella kierroksella haastatellaan noin henkilöä, ko. kierroksella haastatteluja tehtiin Haastatteluja tehtiin 86 eri paikkakunnalla ja niihin osallistui 53 Taloustutkimus Oy:n haastattelijaa. Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Plan Suomi Säätiön ja World Visionin toimeksiannosta. 3

4 : vastaajajoukon rakenne Suomalaiset vuotiaat, n=1 036, N= Sukupuoli Nainen Mies Ikä v v v v. Ammatti Työntekijä/maatal.väestö Toimihlö/asiantunt. Yritt./joht.as. Opisk./koululainen Eläkeläinen Muu Koulutus Kansa-/perusk./yo Ammattik./opisto/amk Yliopisto/korkeak % Talouden rakenne Yksinäistalous Muu aikuistalous Lapsitalous Talouden vuositulot Alle Yli Ei vast. Kuntatyyppi Suurkaupunki Muu kaupunki Muu kunta Lääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi % 4

5 Tiivistelmä (1/4) Kummilapsitoiminnan tunteminen ja siihen osallistuminen Suomalaisista15-79-vuotiaista yli puolet, 59 %, tuntee kehitysyhteistyöjärjestöjen kummilapsitoimintaa ainakin jossain määrin ja valtaosa, 91 %, on vähintään kuullut puhuttavan siitä. 6 % kertoo olevansa parhaillaan kummina kehitysmaan lapselle. Heitä on tämän mukaan noin Noin viidesosa suomalaisista katsoo tuntevansa kummitoimintaa hyvin, luvussa ovat mukana sekä kummit että muuten toimintaa hyvin tuntevat. Tyypillinen kummi on nainen, vuotias, akateemisesti koulutettu, ammatiltaan toimihenkilö, asiantuntija, yrittäjä tai johtaja, joka asuu Etelä-Suomessa ja on keskimääräistä paremmin toimeentulevan talouden jäsen. Vain vajaa kymmenesosa ei ole kuullutkaan kummitoiminnasta ja siinä mielessä tyypillinen suomalainen on yli 60-vuotias miespuolinen peruskouluasteen suorittanut työväestöön kuuluva tai eläkkeellä oleva Itä- tai Pohjois-Suomessa asuva pienituloisen talouden jäsen. Kummitoiminnasta tietoiset ei-kummit (noin 80 % suomalaisista) esittivät monenlaisia syitä sille, ettei kummius ole toteutunut omalla kohdalla. Spontaanit vastaukset ryhmiteltiin kuuteen pääryhmään, joista taloudelliset syyt ovat perusteluna reilulle kolmannekselle, erityisesti nuorille, peruskoulutaustaisille ja pienituloisimmille, jotka katsovat että kummimaksut ovat itselle liian suuria, eikä ole halua sitoutua säännölliseen lahjoittamiseen. Toiseksi suurin ryhmä ei-kummeja, joka kuudes, ei ole ryhtynyt kummiksi, koska auttaa muulla tavoin (yksittäiset keräykset, muu kk-lahjoittaminen ja läheisten auttaminen ym. auttaminen kotimaassa). Kolmas ryhmä, heitäkin kuudesosa, epäilee kummimaksujen perillemenoa tai kummiuden vaikutusta kohteessa. Noin joka seitsemättä kummius ei kiinnosta; asia ei ole tullut mieleen, ei tunnu ajankohtaiselta, tai ei ole saanut aikaiseksi. Kummius on jäänyt vieraaksi muutamalle prosentille, vaikka siitä on kuultu, mikään ei ole herättänyt syvemmin ajattelemaan asiaa tai kummiutta ei ole tarjottu. Vajaa kymmenesosa harkitsee parhaillaan kummiutta. Potentiaalisia kummeja on noin eli hieman enemmän kuin nyt jo kummina olevia. 5

6 Tiivistelmä (2/4) Säännöllisen avustamisen verovähennyskelpoisuus rohkaisisi vajaata kymmenesosaa suomalaisista varmasti antamaan enemmän tai ylipäätään antamaan rahaa kehitysyhteistyöhön. Lisäksi kolmannes voisi vähennyksen vuoksi harkita säännöllistä avustamista. Verovähennys toisi lisää auttajia samoista väestöryhmistä (hyvätuloiset, keski-ikäiset, naiset), jotka jo nykyisellään ovat kummeina tai suhtautuvat kummiuteen myönteisesti. Kummilapsitoimintaa kehitysmaissa tekeviä järjestöjä muistaa spontaanisti lähes 80 % kummilapsitoiminnasta vähintään kuulleista suomalaisista. Planin ja Unicefin muistaa noin kaksi viidestä, Kirkon Ulkomaanavun lähes joka viides, World Visionin lähes joka seitsemäs. Hieman harvempi nimesi SPR:n tässä yhteydessä ja muita järjestöjä tai tahoja mainittiin kymmeniä. Plan tuli mieleen keskimääräistä useammalle naisista, vuotiaista, akateemisesti koulutetuista, toimihenkilöistä, yrittäjistä/johtajista, keski- ja hyvätuloisista sekä Etelä-Suomessa asuvista. World Vision muistui kummijärjestönä mieleen erityisen monelle samoihin ryhmiin kuuluvista kuin Plankin, mutta World Visionin muistavissa korostuvat hieman nuoremmat alle 45-vuotiaat, työntekijät ja toimihenkilöt. Muualla Etelä-Suomen alueella paitsi pääkaupunkiseudulla World Visionin nimesi keskimääräistä useampi. Kehitysmaiden lasten auttamisen tavat ja kummilapsitoiminnan tehokkuus Haastattelun aluksi (ennen kummilapsitoiminnan esille ottamista) kysyttiin kaikilta vastaajilta, mitkä tavat olisivat tehokkaimpia kehitysmaiden lasten auttamiseksi. Rahan antaminen erilaisiin keräyksiin tuli kolmanneksen mieleen, vapaaehtoistyöhön osallistuminen olisi yli viidesosan mielestä tehokkainta ja lähes yhtä monen mielestä kummiksi ryhtyminen olisi paras tapa. Muita tehokkaita keinoja olisivat tavaran, vaatteiden ja lelujen antaminen, tietotaidon ja koulutuksen vieminen, suora konkreettinen apu (esim. ruoan, kaivojen ja terveydenhuollon vieminen) ja verojen maksaminen, eli oltiin sitä mieltä, että kehitysmaiden lapsia tulisi auttaa valtion budjetista käsin. Itse kummina jo olevat ovat omasta valinnastaan vakuuttuneita ja pitävät kummiutta tehokkaimpana auttamisen tapana. 6

7 Tiivistelmä (3/4) Vastaajille esitettiin kuusi erilaista keinoa poistaa köyhyys ja muuttaa kehitysmaiden lasten ja heidän perheidensä elämää pysyvästi. Näistä keinoista vastaajat valitsivat kolme tehokkainta. Tulokset ovat samankaltaiset kuin aiemmin kysyttäessä kehitysmaiden lasten auttamisesta ilman valmiita vaihtoehtoja: vapaaehtoistyö kohdemaissa, asiantuntijoiden lähettäminen tekemään kehitysyhteistyötä ja kummilapsitoiminta tai muu säännöllinen tapa tukea järjestöjä arvioidaan tehokkaammiksi keinoiksi kuin yksittäisten hankkeiden tukeminen, poliittinen vaikuttaminen tai valtion budjettituki kehitysmaavaltioille. Kummilapsitoimintaa pidetään lähinnä melko tehokkaana. Runsas puolet toiminnasta vähintään kuulleista arvioi sen olevan erittäin tai enimmäkseen melko tehokasta, kaksi viidestä ei arvioida asiaa tarkemmin, ja tehottomana sitä pitää vain vajaa kymmenesosa. Suuria eroja ei ole eri väestöryhmien välillä paitsi, että naiset arvioivat kummitoiminnan miehiä tehokkaammaksi ja luonnollisesti itse kummeista valtaosa näkee toiminnan tehokkaana. Kehitysmaiden lasten kummitoiminnasta ja sen vaikuttavuudesta esitettiin 13 väittämää, joihin kummitoiminnasta vähintään kuulleet ottivat kantaa puolesta tai vastaan. Eniten oltiin samaa mieltä siitä, että kummius on hyvä tapa tukea kehitysmaan lapsia ja tiedettiin, että kummilapsen kanssa voi olla halutessaan kirjeenvaihdossa. Kummiuden mukaviksi puoliksi arvioitiin myös se, että aiheesta on mukava kertoa lähipiirille. Kummius tekee auttamisen konkreettiseksi, kun näkee kummilapsen ja hänen yhteisönsä kehityksen. Em. asioista eri mieltä olevien osuudet jäävät kymmeneen prosenttiin tai sen alle. Muiden väittämien kohdalla eri mieltä olevien osuudet ovat jo suurempia, mutta enemmistö on kuitenkin samaa mieltä mm. siitä että kummilapsitoiminta ja sitä tekevät järjestöt ovat luotettavia ja että kummituki menee perille. Näissä epäilijöitä on reilu kymmenesosa. Kummiuden vaikuttavuuteen uskoo enemmistö: kummiudella saadaan aikaan kestävää kehitystä, tuki hyödyttää lapsen koko yhteisöä ja kummi kokee avustuksellaan muuttavansa maailmaa. Kummityön vaikuttavuuteen kehityspolitiikassa ja asenteissa uskoo myös suurin osa. Kummiuden sopimisesta kaikille mielipiteet jakautuvat melko voimakkaasti puolesta ja vastaan. 7

8 Tiivistelmä (4/4) Potentiaalisten kummien näkemyksissä korostuu mielikuva siitä, mitä hyvää itse saa kummiuden kautta (kirjeenvaihto, mukava kertoa kavereille). Nykyisten kummien näkemyksissä ovat enemmänkin esillä kummitoiminnan luotettavuus, avun perillemeno ja avun hyöty lapsen koko yhteisölle. Kummituen ohjaamisesta eri tarkoituksiin kysyttiin esittämällä kymmenen tapaa auttaa lasta ja hänen yhteisöään. Niistä tuli valita kolme sellaista joihin vastaaja ohjaisi tuen, mikäli itse olisi kummina kehitysmaan lapselle. Kummitoiminnasta vähintään kuulleet suomalaiset asettavat kolme tärkeintä avustamisen muotoa samaan järjestykseen kuin nykyiset kummit sekä kummiutta harkitsevat. Ykkösasiana pidetään lasten ja nuorten koulutuksen tukemista. Toisena tulee lasten terveys ja kolmantena tyttöjen ja naisten aseman edistäminen. Suuren yleisön keskuudessa kolmen tärkeimmän jälkeen kannatetaan riittävän ruuansaannin varmistamista sekä kaivojen ja käymälöiden rakentamista. Kummien keskuudessa niitä tärkeämpänä pidetään perheiden toimeentulon parantamista esimerkiksi antamalla mikrolainoja naisille ja nuorille. Vähiten kannatusta saavat virkamiehiin vaikuttaminen ja kohdemaan lainsäädäntöön vaikuttaminen, joiden ei todennäköisesti uskota vaikuttavan autettaviin samassa määrin kuin konkreettiset auttamisen muodot lapselle tai hänen yhteisölleen. Lobbaamistakin vähemmän kannatusta saa avun ohjaaminen perheiden kouluttamiseen luonnonkatastrofien varalta. 8

9 Kehitysyhteistyöjärjestöjen kummilapsitoiminnan tunteminen 9

10 Kehitysyhteistyöjärjestöjen kummilapsitoiminnan tunteminen Suomalaiset vuotiaat, n=1 036, N= En tunne kummitoimintaa lainkaan Olen itse kummina kehitysmaan lapselle 9 % 6 % 13 % En ole kummina, mutta tunnen toimintaa hyvin Olen vain kuullut toiminnasta 32 % Tuntee toimintaa ainakin jossain määrin 59 % Vähintään kuullut toiminnasta 91 % 40 % En ole kummina, mutta tunnen toimintaa jossain määrin 10

11 Kaikki (n=1 036) Sukupuoli Nainen (n=532) Mies (n=504) Ikä v. (n=257) v. (n=212) v. (n=245) v. (n=322) Koulutus Kansa-/perusk./yo (n=357) Ammattik./opisto/amk (n=511) Yliopisto/korkeak. (n=167) Ammatti Työntekijä/maatal.väestö (n=194) Toimihlö/asiantunt. (n=185) Yritt./joht.as. (n=63) Opisk./koululainen (n=159) Eläkeläinen (n=327) Asuinalue Suur-Hki (n=153) Muu Etelä-Suomi (n=225) Länsi-Suomi (n=377) Itä-/Pohj.-Suomi (n=281) Talouden vuositulot Alle (n=339) (n=337) Yli (n=219) 1 1 Kehitysmaan lasten kummien profiili Suomalaiset vuotiaat = noin hlöä %

12 Kehitysmaan lasten kummijoukon rakenne Suomalaiset vuotiaat, on kummina kehitysmaan lapselle, N= Nainen Mies v v v v. Sukupuoli Ikä % % Kansa-/ perusk./yo Ammattik./ opisto/amk Yliopisto/ korkeak. Kansa-/ perusk./yo Ammattik./ opisto/amk Yliopisto/ korkeak. Koulutus Koulutus % % Suur- Hki Muu Etelä- Suomi Länsi- Suomi Itä-/Pohj.- Suomi Alle Yli Asuinalue Talouden vuositulot % %

13 Miksi kehitysmaan lapsen kummius ei ole toteutunut omalla kohdalla 13

14 Miksi kehitysmaan lapsen kummius ei ole totetunut omalla kohdalla - spontaanit vastaukset - Suomalaiset vuotiaat, ei ole itse kummina, mutta on vähintään kuullut kummilapsitoiminnasta, n=885, N= Kummimaksut ovat liian isoja / ei ole varaa/mahdollisuutta nyt En usko apuni menevän perille En halua sitoutua säännölliseen lahjoittamiseen 10 Autan osallistumalla yksittäisiin keräyksiin Harkitsen/olen suunnitellut kummiksi ryhtymistä Kotimaassa autettavia/omat lapset/ lapsenlapset/kummilapset Saamattomuus/ laiskuus/ en ole saanut aikaiseksi Kummius ei kiinnosta/tunnu omalta/ ajankohtaiselta En usko kummiuden saavan aikaan kestävää kehitystä kehitysmaiden lasten elämässä Olen kk-lahjoittajana muussa kuin kummitoiminnassa Tiedonpuute Ei ole tarjottu kummiutta/ kukaan ei ole pyytänyt Ei ole tullut mieleen/ en ole ajatellut koko asiaa Ikä/ liian nuori/vanha Kummilapsi on liian henkilökohtainen, en halua yhteyttä lapseen Muu Ei osaa sanoa %

15 Miksi kehitysmaan lapsen kummius ei ole totetunut omalla kohdalla - spontaanit vastaukset ryhmiteltynä - Suomalaiset vuotiaat, ei ole itse kummina, mutta on vähintään kuullut kummilapsitoiminnasta Taloudellinen syy 37 Taloudellinen syy Auttaa muulla tavoin auttaa kotimaassa/läheisiä 18 Auttaa muulla tavoin auttaa kotimaassa/läheisiä Epäilys rahan perillemenosta 17 Epäilys rahan perillemenosta Ei kiinnosta 15 Kaikki (n=885) Ei kiinnosta Ikäryhmä v. (n=228) Harkitsee kummiutta 8 Nainen (n=464) Mies (n=421) Harkitsee kummiutta v. (n=187) v. (n=204) v. (n=266) Tietoa vähän/ ei lähestytty 6 Tietoa vähän/ ei lähestytty Muu/eos 14 Muu/eos % % 40 60

16 Miksi kehitysmaan lapsen kummius ei ole totetunut omalla kohdalla - spontaanit vastaukset ryhmiteltynä - Suomalaiset vuotiaat, ei ole itse kummina, mutta on vähintään kuullut kummilapsitoiminnasta Taloudellinen syy Taloudellinen syy Auttaa muulla tavoin auttaa kotimaassa/läheisiä Auttaa muulla tavoin auttaa kotimaassa/läheisiä Epäilys rahan perillemenosta Epäilys rahan perillemenosta Ei kiinnosta Koulutus Ei kiinnosta Talouden vuositulot Kansa-/perusk./yo (n=306) Alle (n=277) Harkitsee kummiutta Ammattik./opisto/ amk (n=441) Harkitsee kummiutta (n=300) Tietoa vähän/ ei lähestytty Yliopisto/korkeak. (n=137) Tietoa vähän/ ei lähestytty Yli (n=188) Muu/eos Muu/eos 0 20 % % 40 60

17 Säännöllisen kehitysyhteistyön tukemisen verovähennyskelpoisuuden vaikutus antamisaktiivisuuteen 17

18 Verovähennyskelpoisuus säännölliselle auttamiselle kehitysmaissa - vaikutus auttamishalukkuuteen - Suomalaiset vuotiaat "Antaisitteko ylipäätään tai antaisitteko nykyistä enemmän rahaa kehitysyhteistyöhön, jos kummiuden kaltainen tai muu kehitysyhteistyötä tukeva säännöllinen rahallinen tukeminen olisi verovähennyskelpoista?" 5) Ehdottomasti antaisin Kaikki (n=1 036) Sukupuoli Nainen (n=532) Mies (n=504) Ikä v. (n=257) v. (n=212) v. (n=245) v. (n=322) Koulutus Kansa-/perusk./yo (n=357) Ammattik./opisto/amk (n=511) Yliopisto/korkeak. (n=167) Suhde kummilapsitoimintaan Itse kummi (n=51) Harkitsee kummiutta (n=67) Talouden vuositulot Alle (n=339) (n=337) Yli (n=219) 4) Todennäk. antaisin 3) Ehkä antaisin, ehkä en Eos 2) En todennäk. antaisi 1) En varmasti antaisi Keskiarvo 5 1 3,19 3,30 3,07 3,15 3,26 3,27 3,07 2,99 3,23 3,40 3,75 3,45 3,06 3,19 3,30 = ehkä antaisin, ehkä en % 18

19 Kummilapsityötä kehitysmaissa toteuttavien järjestöjen tunteminen 19

20 Kummilapsitoimintaa kehitysmaissa tekevien järjestöjen spontaani muistaminen Suomalaiset vuotiaat, vähintään kuullut kummilapsitoiminnasta Plan/Plan Suomi 41 Unicef 38 Kirkon Ulkomaanapu World Vision Punainen Risti/ SPR Kummit ry (Elämä lapselle) Pelastakaa Lapset ry Fida Yhteisvastuukeräys MLL Suomen Lähetysseura Amnesty Kaikki (n=940) Nainen (n=498) Mies (n=442) Pelastusarmeija 1 Muu 6 Ei osaa sanoa %

21 Tehokkaimmat tavat auttaa kehitysmaiden lapsia ja muuttaa heidän elämäänsä pysyvästi 21

22 Tehokkaimmat tavat auttaa kehitysmaiden lapsia - spontaanit vastaukset - Suomalaiset vuotiaat, n=1 036, N= Antamalla rahaa keräyksiin Osallistumalla järjestöjen toimintaan/vapaaehtoistyö "Jos suomalainen haluaa auttaa kehitysmaiden lapsia, mitkä auttamistavat olisivat teidän mielestänne tehokkaimpia?" Ryhtymällä kummiksi kehitysmaan lapselle 20 Antamalla vaatteita/leluja/ tavaraa keräyksiin Viemällä tietotaitoa/ koulutusta paikan päälle (koulujen rakennus/naisten koulutus) Suora apu/auttamalla paikan päällä (ruoka/kaivot/terveydenhoito) Maksamalla veroja/valtion budjetista kehitysapua 9 Muu 7 Ei osaa sanoa %

23 Tehokkaimmat tavat auttaa kehitysmaiden lapsia - spontaanit vastaukset - Suomalaiset vuotiaat Antamalla rahaa keräyksiin Osallistumalla järjestöjen toimintaan/vapaaehtoistyö Suhde kummilapsitoimintaan Ryhtymällä kummiksi kehitysmaan lapselle Antamalla vaatteita/leluja/ tavaraa keräyksiin Itse kummi (n=51) Tuntee, ei itse kummi (n=885) EI tunne lainkaan (n=96) Viemällä tietotaitoa/ koulutusta paikan päälle (koulujen rakennus/naisten koulutus) Suora apu/auttamalla paikan päällä (ruoka/kaivot/terveydenhoito) Maksamalla veroja/valtion budjetista kehitysapua Muu Ei osaa sanoa % 23

24 Parhaat keinot muuttaa kehitysmaiden lasten ja heidän perheidensä elämää pysyvästi - kolme parasta kuudesta vaihtoehdosta - Suomalaiset vuotiaat, n=1 036, N= Vapaaehtoistyö kohdemaissa 60 Suomalaisten asiantuntijoiden lähettäminen tekemään kehitysyhteistyötä 58 Kummilapsitoiminta tai muu vastaavanlainen säännöllinen tapa tukea järjestöjen työtä 50 Yksittäisten hankkeiden tukeminen kehitysmaissa Poliittinen vaikuttaminen Suomen valtion budjettituki kehitysmaan valtiolle "Voitteko mainita näistä jonkin esimerkin?" - Kaivot/puhdas vesi - Koulujen rakentaminen - Koulutus Ks. tarkemmin pdf-raportti Muu 3 Ei osaa sanoa %

25 Arvio kehitysmaiden kummilapsitoiminnan tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta antajan ja saajan kannalta 25

26 Arviot kehitysmaiden kummilapsitoiminnan tehokkuudesta Suomalaiset vuotiaat, vähintään kuullut kummilapsitoiminnasta 5) Erittäin tehokasta 4) Melko tehokasta 3) Ei kovin tehokasta, muttei aivan tehotontakaan Eos 2) Melko tehotonta 1) Täysin tehotonta Keskiarvo 5 1 Kaikki (n=940) Sukupuoli ,54 = melko tehokasta Nainen (n=498) ,66 Mies (n=442) ,40 Ikä v. (n=233) , v. (n=198) , v. (n=228) , v. (n=281) , % 26

27 Mielipiteet kehitysmaiden lasten kummitoiminnan vaikuttavuudesta Suomalaiset vuotiaat, vähintään kuullut kummilapsitoiminnasta, n=940, N= ) Täysin samaa mieltä 4) Jonkin verran samaa mieltä Kummius on hyvä tapa tukea kehitysmaiden lapsia Halutessani voin olla kummilapsen kanssa kirjeenvaihdossa Kummiudesta on mukava kertoa ystäville ja lähipiirille Kummilapsen kautta näen apuni konkreettisen vaikutuksen Kummina voin seurata miten kummilapseni yhteisö kehittyy Kummilapsitoiminta on luotettava tapa tukea kehitysmaita Kummina olen omalta osaltani mukana muuttamassa maailmaa Kummitoimintaa harjoittavat järjestöt ovat asiantuntevia ja luotettavia Kummiudella saadaan kestävää kehitystä aikaan Kummitukeni ohjataan hyödyntämään kummilapsen koko yhteisöä Kummituki menee perille 3) En samaa mieltä enkä eri mieltä Eos 2) Jonkin verran eri mieltä 1) Täysin eri mieltä Keskiarvo 5 1 4,27 4,22 4,03 3,93 3,90 3,81 3,80 3,78 3,76 3,74 3,67 = jonkin verran samaa mieltä Kummityöllä vaikutetaan myös kehityspolitiikkaan ja asenteisiin Kummius sopii kaikille % ,62 3,60

28 Mielipiteet kehitysmaiden lasten kummitoiminnan vaikuttavuudesta sukupuolen mukaan Suomalaiset vuotiaat, vähintään kuullut kummilapsitoiminnasta Kummius on hyvä tapa tukea kehitysmaiden lapsia Halutessani voin olla kummilapsen kanssa kirjeenvaihdossa Kummiudesta on mukava kertoa ystäville ja lähipiirille Kummilapsen kautta näen apuni konkreettisen vaikutuksen Kummina voin seurata miten kummilapseni yhteisö kehittyy Kummilapsitoiminta on luotettava tapa tukea kehitysmaita Kummina olen omalta osaltani mukana muuttamassa maailmaa Kummitoimintaa harjoittavat järjestöt ovat asiantuntevia ja luotettavia Kummiudella saadaan kestävää kehitystä aikaan Kummitukeni ohjataan hyödyntämään kummilapsen koko yhteisöä Kummituki menee perille Kummius sopii kaikille Kummityöllä vaikutetaan myös kehityspolitiikkaan ja asenteisiin Keskiarvo 1 5 Nainen (n=498) Mies (n=442)

29 Mielipiteet kehitysmaiden lasten kummitoiminnan vaikuttavuudesta eri ikäryhmissä Suomalaiset vuotiaat, vähintään kuullut kummilapsitoiminnasta Kummius on hyvä tapa tukea kehitysmaiden lapsia Halutessani voin olla kummilapsen kanssa kirjeenvaihdossa Kummiudesta on mukava kertoa ystäville ja lähipiirille Kummilapsen kautta näen apuni konkreettisen vaikutuksen Kummina voin seurata miten kummilapseni yhteisö kehittyy Kummilapsitoiminta on luotettava tapa tukea kehitysmaita Kummina olen omalta osaltani mukana muuttamassa maailmaa Kummitoimintaa harjoittavat järjestöt ovat asiantuntevia ja luotettavia Kummiudella saadaan kestävää kehitystä aikaan Kummitukeni ohjataan hyödyntämään kummilapsen koko yhteisöä v. (n=233) v. (n=198) v. (n=228) v. (n=281) Kummituki menee perille Kummius sopii kaikille Kummityöllä vaikutetaan myös kehityspolitiikkaan ja asenteisiin Keskiarvo 1 5

30 Mielipiteet kehitysmaiden lasten kummitoiminnan vaikuttavuudesta Suomalaiset vuotiaat, vähintään kuullut kummilapsitoiminnasta Kummius on hyvä tapa tukea kehitysmaiden lapsia Halutessani voin olla kummilapsen kanssa kirjeenvaihdossa Kummiudesta on mukava kertoa ystäville ja lähipiirille Kummilapsen kautta näen apuni konkreettisen vaikutuksen Kummina voin seurata miten kummilapseni yhteisö kehittyy Kummilapsitoiminta on luotettava tapa tukea kehitysmaita Kummina olen omalta osaltani mukana muuttamassa maailmaa Kummitoimintaa harjoittavat järjestöt ovat asiantuntevia ja luotettavia Kummiudella saadaan kestävää kehitystä aikaan Kummitukeni ohjataan hyödyntämään kummilapsen koko yhteisöä On itse kummi (n=51) Harkitsee kummiutta (n=67) Kummityöllä vaikutetaan myös kehityspolitiikkaan ja asenteisiin Kummituki menee perille Kummius sopii kaikille Keskiarvo

31 Mihin kummituet ohjattaisiin kummilapsen yhteisössä 31

32 Mihin kummituet ohjattaisiin kummilapsen yhteisössä - kolme tärkeintä kymmenestä - Suomalaiset vuotiaat, vähintään kuullut kummilapsitoiminnasta "Jos olette tai olisitte kummina kehitysmaan lapselle, mitä kummituellanne tulisi tehdä kummilapsen yhteisössä?" Tukea lasten ja nuorten koulutusta 69 Tukea lasten ja nuorten koulutusta Parantaa lasten terveyttä Edistää tyttöjen ja naisten asemaa Varmistaa riittävä ruuansaanti lapsille Rakentaa kaivoja ja käymälöitä Parantaa perheiden toimeentuloa esim. antamalla mikrolainoja naisille ja nuorille Kouluttaa opettajia Vaikuttaa kehitysmaiden lainsäädäntöön siten että lasten edut ja oikeudet huomioidaan Vaikuttaa viranomaisten asenteisiin Kouluttaa perheitä selviytymään luonnonkatastrofeista Ei osaa sanoa Kaikki (n=940) Parantaa lasten terveyttä Edistää tyttöjen ja naisten asemaa Parantaa perheiden toimeentuloa esim. antamalla mikrolainoja naisille ja nuorille Varmistaa riittävä ruuansaanti lapsille Rakentaa kaivoja ja käymälöitä Kouluttaa opettajia Vaikuttaa viranomaisten asenteisiin Vaikuttaa kehitysmaiden lainsäädäntöön siten että lasten edut ja oikeudet huomioidaan Kouluttaa perheitä selviytymään luonnonkatastrofeista Itse kummina (n=51) Harkitsee kummiutta (n=67) % %

33 Yhteenveto: kehitysmaan lasten kummitoiminnan tunteminen ja käsitykset siitä suomalaisten vuotiaiden keskuudessa Kehitysmaan lapselle kummina sanoo olevansa 6 % (estimaatti henkilöä). Potentiaalisia kummeja eli kummiutta harkitsevia on noin Joka viides katsoo tuntevansa kummitoimintaa vähintäänkin hyvin, yhdeksän kymmenestä on ainakin kuullut siitä. Kummiksi ryhtymisen merkittävimmät esteet: taloudelliset syyt, muu avustaminen ja eri kohteet, epäilys maksujen perillemenosta, asian vähäinen kiinnostavuus tai ajankohtaisuus. Avustamisen verovähennyskelpoisuus voisi houkutella joka kymmenennen säännölliseksi lahjoittajaksi. Kummilapsitoiminta toteuttavista järjestöistä muistetuimmat Plan, Unicef, KUA ja World Vision Tehokkaimmat keinot muuttaa kehitysmaiden lasten ja heidän perheidensä elämää pysyvästi: Vapaaehtoistyö ja asiantuntijoiden lähettäminen kehitysmaihin Kummilapsitoiminta tai muu säännöllinen tapa tukea järjestöjä Kummilapsitoiminnan arvioidaan nykyisellään olevan melko tehokasta. Kummiuden vaikuttavuus lahjoittajan kannalta: kontakti lapseen, kehityksen konkreettinen näkeminen, mukava keskustelunaihe, tunne siitä, että muuttaa hieman maailmaa. Kummitoiminta lapsen kannalta: toimiva tapa, apu menee perille luotettavien järjestöjen kautta, saa aikaan kestävää kehitystä ja tuki hyödyttää lapsen koko yhteisöä. Kummituki ohjattaisiin ensisijaisesti suoraan lapseen tai yhteisöön vaikuttaviin asioihin: koulutus, terveys sekä tyttöjen ja naisten aseman edistäminen. 33