1.6.2 Ravitsemuksen ja terveydenhuollon perusteet 2: terveys. Osa 1 = Tee kirjallinen selvitys urheilijan terveyteen vaikuttavista tekijöistä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1.6.2 Ravitsemuksen ja terveydenhuollon perusteet 2: terveys. Osa 1 = Tee kirjallinen selvitys urheilijan terveyteen vaikuttavista tekijöistä."

Transkriptio

1 Lauri Hakola, , Vat Ravitsemuksen ja terveydenhuollon perusteet 2: terveys Vaihe 1 = Huippu-urheilijan terveyden avainasiat Osa 1 = Tee kirjallinen selvitys urheilijan terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Huippu-urheilussa tähdätään parhaaseen mahdolliseen suoritukseen ja jokainen turha harjoittelutauko vie poispäin tavoitteesta. Ihminen on luonnostaan terve, sairaudet, urheiluvammat ja rasitusvammat ovat aina seurausta jostakin ja ne ovat aina poissa laadukkaasta harjoitteluajasta. Urheilijan terveys on hyvin kokonaisvaltainen asia, jossa kaikki elämän osa-alueet ja valinnat vaikuttavat joko suoraan tai välillisesti yksilön terveyteen. Jokainen vastaa lopulta omasta terveydestään ja valinnoistaan, mutta valmentajan on hyvä lähestyä urheilijan terveyttä karrikoidulla sanonnalla: rasitusvamma / urheilusta johtuva sairaus on aina valmentajan virhe, sillä juuri valmentajalla on eniten vaikutusta urheilijan kuormitus- lepo- ravinto käyttäytymiseen. Elimistön toiminta sopeutuu erittäin hyvin ja nopeasti liikunnan vaatimuksiin. Monesti käy jopa niin, että verenkiertoelinten ja lihaksiston toimintakyky nousee niin nopeasti, etteivät tuki- ja liikuntaelimet lähinnä luusto / jänteet ehdi sopeutua suorituskyvyn nousuun ja seurauksena on erilaisia vammoja. Terveys ja hyvinvointi ovat oleellinen peruskivi onnistuneen harjoittelun ja suorituksen taustalla. Urheilun ammattimaistuessa on sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisyllä myös suuri merkitys taloudellisesti. Ihmisen terveyteen vaikuttavat tekijät voidaan luokitella seuraavasti: henkilökohtainen käyttäytyminen ja elintavat, yhteisöjen sisäiset vaikutukset, jotka voivat ylläpitää tai heikentää terveyttä, elin- ja työolot ja terveydenhuoltopalvelujen saanti sekä yleiset sosioekonomisiin tekijöihin, kulttuuriin tai ympäristöön liittyvät olosuhteet. Puhuttaessa huippu-urheilijasta, kuormituksen ja levon määrä, suhde ja niiden laatutekijät nousevat suureen rooliin hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Psyykkinen hyvinvointi on merkittävä tekijä terveydessä ja se nivoutuu saumattomasti yhteen ihmisen toimintakyvyn kanssa. Myös sosiaalinen kyvykkyys ja mielekäs sosiaalinen ympäristö ovat ihmisen hyvinvoinnille ensiarvoisen tärkeitä. On myös suuri määrä ulkoisia tekijöitä joilla voi olla suuri vaikutus urheilijan terveyteen. Niitä ovat mm. olosuhteet ja fyysinen ympäristö (myös mikrobiologinen), varusteet, sattuma, jne. Jokaisen yksilön henkilökohtainen perimä on tietenkin yksi suurimmista terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Jokainen ajatus vaikuttaa välittömästi jokaiseen soluun, sen aineenvaihduntaan ja hormonitoimintaan sekä hermoston toimintaan. Sosiaalipsykologia korostaa että ihmisessä 90 % on tunnetta

2 Kokonaisuuden laatutekijöitä urheilijan terveyden kannalta: - Kokonaiskuormituksen määrä suhteessa palautumiskykyyn harjoitusmäärät, liikkeet, suorituspuhtaus, kuormat, jaksotus (mikro-, mesosykli), harjoittelutausta, biologinen ikä - Liikkuvuus / liikelaajuudet / liikeradat suhteessa lajin erityistarpeisiin - Harjoittelun spesifi kuormitus yksittäisille jänteille, kudoksille, lihaksille tms. - Elimistön kyky sietää spesifiä rasitusta esim. ovatko jänteet ja kudokset valmisteltu riittävästi kovaan loikkimiseen (jänteiden elastisuus laskee jo 2-3 viikon inaktiivisuuden jälkeen ja vaatii valmistavaa harjoittelua) - Verryttely lämpötilan nosto, liikeradat, proprioreseptorit, kinesteettinen stabiliteetti - Jäähdyttely + palauttava harjoittelu oikea syketaso (140), kesto yli 45 min tms. - Levon / unen laatu ja määrä kyky rentoutua / nukkua riittävästi > 8 h. - Ravinnon ja nesteen määrä ja laatu vastaako tarpeita (valmistava ja palauttava ravinto, erityisravinto, ravintoterapeutti) - Elintavat päihteet, aktiivisuus, riskinotto - Toimiva ja aito tukiverkosto, avoimet ihmissuhteet, onko rakkautta? toimiva sosiaalinen ympäristö - Rikas elämän sisältö muutakin kuin urheilu ja tuloksen tekeminen, vastapaino - Taloudellinen riippumattomuus psyyke, elintaso - Muun elämän eteenpäin vieminen varmuus tulevaisuudesta - Tukitoimet terveydenhuolto (ennaltaehkäisy, seuranta, hoito), palauttavat toimet (fysioterapia) - Henkilökohtainen hygienia, kättelytavat, pukeutuminen - Riittävä tiedollinen taso terveyteen vaikuttavista seikoista - Olosuhteet harjoittelu, kilpailu, elinolot, mikrobiologinen ympäristö, sääolosuhteet, kulttuuri - Varusteet ja työergonomia - Kaveripiirin / työyhteisön vaikutus suuri roolimalli, vaikuttaa todella paljon - Sattuma onnettomuudet tms. - Perimä perinnölliset sairaudet, a-tyypin käyttäytymistaipumus tms. - Valmentajan ammattitaito kokonaisuuden hallinnassa ja kaikissa päätöksissä, myös vastuu päätöksissä Kaikki tekijät jotka aiheuttavat stressiä ihmiselle ovat terveyteen vaikuttavia tekijöitä, hyvässä tai pahassa.

3 Urheilijan terveydentilan säilyttäminen on haaste koko valmennustiimille: Urheilijan lääkinnällinen seuranta Tavoitteellinen kilpaurheilu vaatii urheilijalta suorituskyvyn äärirajojen etsimistä ja siellä liikkumista. Sekä henkinen, että fyysinen kestävyys ovat koetuksella, joten suorituskyvyn maksimointi edellyttää tervettä sielua terveessä ruumiissa. Loukkaantumis- ja sairaustapauksissa urheilijalla on aina kiire (usein liiankin kiire) takaisin urheilun pariin. Periaatteessa hoitojen on aina perustuttava yleisiin ja hyväksyttyihin hoitolinjoihin. Urheilijan erityiskysymyksissä ja - tilanteissa tarvitaan kuitenkin erityisosaamista ja - tietämystä. Tätä erityisosaamista tarjoaa tieteenlinja nimeltä urheilulääketiede. Urheilulääketieteen ongelmien ratkaisuissa on apuna vuosien saatossa karttunut erikoistietämys eri urheilulajien erityispiirteistä. Urheilijan vuosirytmi muodostuu harjoitus- ja kilpailukausista. Siirryttäessä jaksolta toiselle pitäisi varmistaa paitsi riittävä harjoituksellinen tausta ja valmiudet tulevalle jaksolle, myös urheilijan hyvä terveydentila, joka mahdollistaa laadukkaan harjoittelun jatkamisen. Aiemmat vammat ja sairaudet pitää kartoittaa ja hoitaa sekä tulevat ongelmat pyrkiä ehkäisemään siirryttäessä uudelle valmennusjaksolle. Urheilijalla tulisi olla henkilökohtainen lääkäri, johon voidaan olla nopeasti yhteydessä terveydellisissä ongelmissa yhden lääkärin on helpompi nähdä kokonaisuus. Osan ongelmista hän ratkaisee itse ja osan ongelmista hän konsultoi muiden erityisosaajien hoitoon, mutta etenkin hän huolehtii järkevän kokonaiskuvan säilymisestä.

4 On tärkeää että kyseinen lääkäri ymmärtää huippu-urheilijan erityistarpeet. Siinä missä tavallinen lääkäri huolehtii vaivan paranemisesta joskus, urheilulääkäri ajattelee että jokainen tuhlattu harjoitus on ongelma. Oman lääkärin tulee tehdä urheilijalle aika ajoin, esim. harjoituskauden alussa perusteellinen terveystarkastus, jossa käydään läpi normaaliin terveystarkastusrutiiniin kuuluvat asiat (apukaavakkeet). Tarkastuksen yhteydessä tulee varmistaa myös mahdolliset lääkitykset, tarkistaa lääkkeiden sallittu käyttö ja tehdä siihen liittyen mahdolliset todistukset. Mahdolliset perinnölliset sairaudet tai / ja poikkeavuudet tulee selvittää jo uran alkuvaiheessa. Erityisen tärkeää tarkastuksissa on kiinnittää huomiota hengitys- ja verenkiertoelimistön tilaan sekä tiedettyihin lajikohtaisiin ongelmakohtiin. Urheilijoilta tulisi ilma oireiluakin ainakin kerran ottaa sydänfilmi, joka tulee säilyttää tallessa mahdollista tulevaa vertailua varten. Myös keuhkojen toimintakokeissa olisi syytä kontrolloida ainakin huippuvirtaus (PEF-puhallus, maksimaalisen hapenottokyvyn lajeissa myös spirometria). Laboratoriotutkimuksista on vaikea määritellä mitään pakettiratkaisua, vaan tutkimukset on tehtävä tarveharkintaisesti lajin vaatimusten mukaisesti tai ilmenneiden tarpeiden mukaan. Yleensä hemoglobiiniarvo tai perusverenkuva indekseineen, tulehdusta kuvaavat laboratorioarvot sekä virtsakoe ovat riittävät (naisten on syytä seurata Hb-arvoja hieman tiheämmin etenkin kestävyyslajeissa). Urheilijoiden suorituskykyä seurataan tiiviisti erilaisin kenttä- ja laboratoriotestien avulla. Lääketieteellisillä tekijöillä on myös merkittävä osansa suorituskyvyn testauksessa. Useilla testejä tekevillä asemilla on käytettävissä myös lääkärin konsultaation mahdollisuus. Fyysisen kunnon mittaamisen lisäksi on syytä suorittaa myös kliininen rasituskoe tai muita erityistestejä mikäli urheilijalla on toistuvia poikkeuksellisia tuntemuksia harjoittelun tai kilpailun aikana. Testaukseen liittyvien lääketieteellisten asioiden tulkinta on aina lääkärin tehtävä. On tärkeää että urheilija, hänen valmennustiiminsä ja läheisin tukiverkko toimii kiinteässä yhteistyössä lääkärin kanssa. Oireet jotka on selvitettävä ennen harjoittelua tai testausta: - Rintakipu tai ahdistus - Hengityksen vaikeutuminen tai vinkuminen - Huimaus tai tajunnan häiriö - Sydämen rytmihäiriö - Tuki- ja liikuntaelimistön epänormaali kipu Kasvavan nuoren urheillessa ilmenee lukuisia tuki- ja liikuntaelimistön kiputiloja, joita ei aina voida kuitata kasvukivuiksi ilman tarkempia tutkimuksia. Yleensä kyseessä on rasituksen sietokyvyn ylitys, mutta myös vakavammat sairaudet tai vammat on poissuljettava. Itse asiassa kasvukivun mekanismi on samankaltainen rasitusvamman kanssa. Kasvupyrähdyksen aikaiseen kovaan, tukirakenteita, jänteitä, lihaksia ja muita elastisia kudoksia kuormittavaan harjoitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Selkäpolvi ja lonkkakivuissa on poissuljettava rasitusmurtumat ja kasvutumakkeiden vauriot (epifyysilevyt), joten usein vaaditaan erilaisia kuvantamismenetelmiä.

5 Hampaiston vuosittainen tarkastus kuuluu jokaisen urheilijan ohjelmaan. Hammasperäiset tulehdukset voivat vähäoireisenakin aiheuttaa suuren suorituskyvyn aleneman ja terveydellisen riskin. Urheilijan tulee huolehtia myös tarvittavasta rokotussuojasta rokotuskortti. Kilpa- ja huippu-urheilijan terveydelliseen seurantaan ja hoitoon tarpeellisen asiantuntemuksen saaminen voi usein olla haasteellista julkisella sektorilla, joten urheilijan kannattaa huolehtia hyvästä vakuutusturvasta. Lääkinnällinen huolto ja seuranta kuuluvat oleellisena osana urheilijan kokonaisvaltaiseen valmennukseen kohti suorituskyvyn äärirajoja. Seurannan sisällyttäminen normaaliin valmennusrutiineihin takaa valmentajalle rauhan keskittyä oleelliseen ja urheilijalle optimaaliset edellytykset suorittaa ammattiaan terveenä ja turvallisesti. Urheilun vaikutus vastustuskykyyn Ylähengitystieinfektiot ovat urheilijoille tyypillisiä vaivoja, ja niiden takia urheilijat joutuvat muuttamaan tai keventämään harjoittelua enemmän kuin kaikkien muiden sairauksien takia yhteensä. Elimistön vastustuskyky ja sen säätely onkin eräs oleellisimmista suorituskykyä ja harjoitusvasteen saavuttamista rajoittavista tekijöistä. On todettu, että ylähengitystieinfektioihin sairastumisriskin ja liikunnan harrastamisen välinen suhde noudattaa J-kirjaimen muotoista käyrää pitkäaikainen, intensiivinen harjoittelu lisää terveysriskiä. Vielä ei oikein tiedetä minkälaista olisi optimaalinen harjoittelu vastustuskyvyn kannalta. Sen sijaan fyysisen ja psyykkisen stressin tiedetään heikentävän elimistön vastustuskykyä. Fyysisen rasituksen aikana elimistöön vapautuu samoja hormoneja kuin psyykkisen stressin vaikutuksesta (kortisoli), ja urheilijoilla mm. kilpailutilanteet ja niihin valmistautuminen aiheuttavat vielä lisästressiä verrattuna tavallisiin liikunnan harrastajiin. Terveillä, urheilua harrastamattomilla henkilöillä liikunnan lisäämisen on todettu aiheuttavan myönteisiä, immuunijärjestelmän stimulaatioon viittaavia löydöksiä. Tappajasoluissa, jotka ovat tärkeitä virusinfektion vastarinnassa, on todettu aktiivisuuden lisääntymistä, samoin monosyyttien ja interleukiinien vasteiden on todettu suurentuneen. Lyhyt, yksittäinen suoritus lisää leukosyyttien määrää. Sen sijaan kova harjoitus tai pitkäkestoinen suoritus aiheuttaa immuunivajeessa selvästi kielteisiä muutoksia (syynä voi olla lihassoluvaurioiden / tulehdusten korjaustarve immuunijärjestelmällä ei ole enää resurssia infektiota vastaan lymfosyyttien määrä laskee myös limakalvoilla vasta-ainepitoisuuksien alenemista). Kielteiset muutokset ovat suurimmillaan noin kahden tunnin ajan kovan suorituksen jälkeen = infektioherkkä ikkuna. Harjoittelun todetut vaikutukset immuunivasteeseen puoltavat selkeästi harjoittelun tarkkaa rytmitystä ja jaksotusta, ei pelkästään suorituskyvyn kohottamiseksi, vaan myös elimistön puolustusmekanismien ylläpitämiseksi. Infektioissa suorituskykyä haittaavat oireet ovat kuume, yskä, lihaskivut ja yleinen sairaudentunne. Elimistö on tällöin rasitustilassa eikä harjoittelu tuota normaaleja vasteita. Infektio aiheuttaa lihaskataboliaa. Kataboliaa on etenkin luurankolihaksissa mutta myös sydänlihaksessa molempien toimintakyky on alentunut.

6 Erityisesti infektiosärky joka kolottaa lihaksia ja jänteitä leviää tyypillisesti sydänlihakseen voiden aiheuttaa jopa hengenvaarallisen tulehduksen. Jo muutaman päivän kuumeisen infektion on todettu aiheuttavan lihaskatabolian, josta toipuminen kestää pari viikkoa (isometrisessä voimantuotossa oli vajetta jopa kuukauden jälkeen). Lihasten hienorakenteessa ja lihasentsyymien toiminnassa on havaittu muutoksia infektoin aikana. Myös sydämen iskutilavuuden on todettu alenevan kuumeisen infektion aikana ja sen jälkeen (kuumeen laskettua minuuttitilavuus palautuu normaaliksi). Kuumeinen infektio heikentää aerobista suorituskykyä n. 25 %, jota vuodelepo vielä korostaa. Infektio kuluttaa myös elimistön energiavarastoja. On huomioitava että vaikka infektioilla on akuutteja suorituskykyä alentavia ja harjoitusvasteita heikentäviä tekijöitä, myös toipuminen infektiosta kestää yllättävän pitkään. Kuukausi infektion jälkeen noin % on toipunut vasta infektiota edeltävälle suoritustasolle. Lihasten palautuminen viikon kuumeilun jälkeen voi kestää jopa 2-3 kuukautta. Urheilijoiden ja valmentajien tulisi muistaa, että hengitystietulehduksilla, tavallisilla vilustumisilla ja flunssilla saattaa olla vakavat jälkiseuraamukset, mikäli riittävä lepo laiminlyödään (esim. sydänlihastulehdus). Jos urheilija tuntee olevansa sairastumassa (esim. aamusyke koholla), olisi järkevää levätä 1-2 päivää, sillä harjoittelu itämisaikana saattaa pahentaa puhkeavaa sairautta. Jos urheilijalla on nuha, kurkkukipu tai yskä, säännöllistä harjoittelua voidaan jatkaa turvallisesti muutaman päivän kuluttua oireiden häviämisestä. Jos ylähengitystietulehduksen yhteydessä on kuumetta, voimakasta väsymystä, lihaskipuja, suurentuneita imusolmukkeita tai muita selkeästi infektioon liittyviä tuntemuksia, pitäisi sairauden jälkeen odottaa jopa 2-4 viikkoa ennen täysipainoisen harjoittelun aloittamista. Nyrkkisääntönä on, että nielua alempiin ja sen ulkopuolella oleviin oireisiin tulee suhtautua aina vakavasti ( rule above the neck ). Yritys ns. hikoilla kuumetauti pois voi olla hengen vaarallista. Huippu-urheilijan harjoittelumäärät ja tehot ovat kaukana kohtuullisesta, terveyttä edistävästä harrastamisesta, joten on tärkeää löytää keinoja ylläpitää elimistön vastustuskyky optimaalisena. Riittävä yöuni ja lepo- rasitus suhteen tasapainoinen hallitseminen ovat palautumisen kannalta ehdottoman tärkeitä. Myös muista elämän osaalueista aiheutuvien stressitilanteiden pitäminen minimissä vaikuttaa kokonaisuuteen oleellisesti. Liika kuormitus voi johtaa ylirasitustilaan ja infektiokierteeseen. Monipuolinen ruokavalio, joka takaa riittävän vitamiinien ja kivennäisaineiden saannin, pitää luonnollisesti yllä vastustuskykyä. Pyrittäessä välttämään sairastumista kilpailutilanteessa, missä ihmiskontakteja on usein paljon, tulisi oireilevien ihmisten seuraa karttaa ennen ja välittömästi jälkeen kilpailuiden. Leireillä ja kilpailuissa joissa urheilijat asuvat yhdessä, pitää miettiä sairastuneiden ihmisten eristämistä. Käsihygieniasta kannattaa huolehtia ja esim. yhteisten juomapullojen käyttö tuo mukanaan merkittävän tartuntariskin. Syksyisin tarjolla oleva influenssapiikki ei suojaa tavallista flunssaa vastaan, vaan se on tiettyjä influenssaviruksia vastaan oleva rokote. Tavallisia nuhakuumeita aiheuttavat virukset, joita on ympäristössämme jatkuvasti, eikä niitä vastaan ole rokotteita. Influenssan taudinkulku on flunssaa huomattavasti vaarallisempi (mm. monet jälkitaudit).

7 Uusi rokote tulee markkinoille yleensä alkusyksystä ja sopivin rokotusajankohta on lokamarraskuu, suojan kesto on noin kolme kuukautta ja suoja tulee päälle noin kahdessa viikossa (kuumeisena rokotetta ei saa ottaa). Rokotteen otto tulee sijoittaa lepoon tai kevyeen harjoitusjaksoon (rokotteen suoja on n %). Allergiset sairaudet ja harjoittelu Allergeeni pääsee elimistöön limakalvojen tai ihon kautta ja pääasialliset herkistymistiet ilmakantoisille allergeeneille ovat silmät, nenä ja keuhkot sekä ruoka-aineallergioissa suolen limakalvo. Herkistymistä säätelevät monet henkilöön sekä ympäristöön liittyvät tekijät. Allergia on monen urheilijan tavallinen, mutta vähällä huomiolla ohitettu ongelma, sillä allergiaoireet vaikeuttavat usein niin harjoittelu- kuin kilpailukauttakin. Tavallisimmat allergeenit ovat siitepöly, eläinpöly, huonepöly (pölypunkki) ja ruokaaineallergiat. Muuttuvat ulkoiset olosuhteet saattavat laukaista allergisia oireita yllättäen. Siitepölyallergiaa sairastava huomaa tyypillisesti saavansa oireita aina samaan aikaan vuodesta toiseen. Hyvin usein keväisen ja kesäisen poskiontelo- tai keuhkoputken tulehduksen takaa löytyy allerginen tausta. Siitepölyallergia aiheuttaa nenän ja keuhkoputkien limakalvon turpoamisen ja on siten hyvä alusta viruksille ja bakteereille tarttua ja levitä. Urheilijan kannalta siitepölyallergiat ovat ongelmallisia, sillä oireita aiheuttavien kasvien kukinta osuu yleensä tärkeisiin harjoittelu- tai kilpailuvaiheisiin. Oikealla lääkityksellä ja siitepölytiedotusten seuraamisella voidaan merkittävästi lievittää turhia oireita, myös kostealla säällä harjoittelu helpottaa tilannetta. Eläinallergiaa eivät aiheuta karvat vaan eläimen hilsepöly, jota on esim. vaikea saada pois tilasta missä eläin on oleskellut muutama siivouskerta ei riitä. Eläinpöly kulkee myös vaatteiden mukana. Leiri- ja matkatilanteessa tämä saattaa aiheuttaa vääriä tulkintoja henkilön oireiden syystä. Kyseisessä tilanteessa oireet tulkitaan yleensä alkavaksi flunssaksi tai aiheutuvan matkustelun tai asuinolosuhteiden aiheuttamaksi. Ruoka-aineallergiat ovat enemmän lasten ja nuorten ongelmia. Koska urheilijan energiantarve on suuri, kaikki ruokavaliorajoitukset vaativat huolellista tarkastelua. Matkustaessaan urheilija joutuu myös tilanteisiin, joissa ruoka-aineiden valinta ja välttäminen voi olla hankalaa tai jopa kiusallista. Allergisen on aina itse kerrottava allergioistaan hyvissä ajoin etukäteen (lentokoneruoka). Poikkeuksellisen voimakkaat allergiset reaktiot voivat aiheuttaa harjoittelun yhteydessä jopa anafylaktisia reaktioita. Voimakkaimpia reaktioita aiheuttavat pähkinät, kalat, manteli sekä selleri. Valtaosa allergiaan käytettävistä lääkkeistä ovat urheilussa sallittuja (yhdistelmävalmisteissa oltava tarkkana). Urheilevan allergikon tulee käyttää lääkkeitään säännöllisesti, huolellisesti ja ohjeiden mukaan. Lääkkeillä ei ole todettu olevan suorituskykyä alentavaa vaikutusta, toisin kuin allergisilla oireilla selkeästi on.

8 Astma ja urheilu Astma on keuhkoputkien limakalvon tulehduksellinen sairaus, jolle tyypillistä on keuhkoputkien vaihteleva supistumien ja avautumistaipumus. Kiusaavina oireina ovat hengitystien vinkuminen ja ahdistus sekä yskä ja liman muodostus ilmateissä. Rasitus yleensä pahentaa kyseisiä ongelmia. Rasitusastmareaktiossa keuhkoputkien supistumisen synnyttää fyysisen rasituksen aiheuttama hengityksen kiihtyminen ja sen aiheuttamat muutokset keuhkoissa ja keuhkoputkistossa. Supistuminen tapahtuu etenkin lyhyen, muutamia minuutteja kestävän ja lähes maksimaalisen suorituksen jälkeen. Supistuminen vaikeuttaa ilman kulkua, lisää hengitystyötä ja voi estää etenkin maksimaalista hapenkuljetusta vaikutukset etenkin kestävyyslajeissa. Osalla astmaatikoista ventilaatiokyky on alentunut pysyvästi jo levossa. Rasitusastmareaktioon ei tiedetä täysin tarkkaa selitystä, ilmeistä on kuitenkin että eniten reaktioon vaikuttavat allergiat, infektiot ja pakkasella (kuiva ilma) urheilu. Osa lievistä astmoista ilmenee vain kovan rasituksen aikana eikä silloinkaan aina. Tämä vaikeuttaa usein astman diagnostiikkaa mutta myös hoitoa. Hyvässä fyysisessä kunnossa oleva, lievää astmaa sairastava urheilija ei poikkea suorituskyvyltään muista saman ikäisistä urheilijoista. Lievää astmaa sairastavan urheiluun tulee suhtautua kuten terveen henkilön urheiluun. Erityisen tärkeää tämä on huomioida urheilevissa nuorissa, joilla jokainen rajoite ja poikkeavuus helposti ylikorostuu. Tärkeintä astmasta, rasitusastmasta tai sen kaltaisista oireista kärsivälle urheilijalle on, että hänet tutkitaan ja tarvittaessa myös hoidetaan huolellisesti. Tutkinnassa on oleellista perehtyä yksilön spesifeihin harjoitus ja kilpailuolosuhteisiin. Asianmukaisella lääkehoidolla oireet pysyvät usein hallinnassa. Lääkitys voi olla päivittäistä tai vain rasituksessa käytettävää. Myös muilla menetelmillä voidaan lievittää tai jopa kokonaan estää oireiden syntyminen (mm. lämmönvaihtajasuojain). Astmaan on käytettävissä periaatteessa kahdenlaisia lääkkeitä, joista ns. avaavat lääkkeet (ß2-sympatomiteetit) ovat ns. ensiapulääkkeitä ja ne avaavat tai pitävät keuhkoputkia auki. Toiset ns. limakalvoja hoitavat lääkkeet (kortisonivalmisteet) pyrkivät rauhoittamaan tulehtunutta limakalvoa, rauhoittavat reaktioita keuhkoissa ja vähentävät näin supistumistaipumusta astmapiiput. Kilpaurheilussa hoidollisesta tarpeesta tulee olla lääkärin todistus, sillä osa lääkeaineista on kiellettyjen aineiden listalla. Todistuksen omaava henkilö saa urheillessaan käyttää astmalääkkeitä. Naisurheilun erityiskysymyksiä Urheiluun kuuluva kova fyysinen rasitus voi aiheuttaa naisen elimistön toimintaan muutoksia, jotka on syytä tiedostaa ja huomioida harjoittelun ohjelmoinnissa ja seurannassa. Koska naisilla on lihasmassaa vähemmän, niin energian saatavuus anaerobisessa, lyhytkestoisessa, nopeassa ja maitohapottomassa liikuntasuorituksessa on absoluuttisesti pienempi kuin miehillä (vähemmän varastoitunutta ATP / KP:tä). Naiset tuottavat myös maitohappoa lihaksissaan vähemmän kuin miehet ja heidän vitaalikapasiteettinsa on noin 10 % pienempi kuin vastaavan kokoisen miehen.

9 Kova harjoittelu voi aiheuttaa puberteetin viivästymistä (kuukautiset, rintojen kasvu, häpykarvoitus) Kuukautiset voivat alkaa 1-2 vuotta myöhemmin kuin harjoittelemattomilla ikätovereilla. Puberteetin viivästymiseen voivat tosin vaikuttaa myös useat muut tekijät jotka ovat urheilun lieveilmiöitä kuten riittämätön ravinto (laihuuden ihannointi). Myös kuukautiskierron häiriöt / kuukautisten poisjäänti ovat erittäin yleisiä huippu-urheilijoilla. Kyseessä on hypotalaaminen häiriö, missä gonadotropiinihormonien pulsoiva eritys on vähentynyt. Tyypillinen hormoniprofiili laihoilla naisurheilijoilla on sellainen, että gonadotropiinipitoisuus on normaali tai matala ja estrogeenitaso on matala. Urheilijoilla, joilla kuukautiset ovat jääneet pois, on todettu koholla olevia kortisoliarvoja. Riskitekijöitä, joilla arvellaan olevan yhteys urheiluamennorrean kehittymiseen, ovat harjoittelun intensiivisyys, ikä, luonnostaan epäsäännöllinen kierto, synnyttämättömyys, laihuus, vähäenerginen ravinto ja stressi. Ikä on merkittävä tekijä sillä nuoren tytön hypotalamus-aivolisäke-munasarja-akseli on epäkypsä ja herkkä rasituksen aiheuttamille muutoksille. Vähäestrogeenisilla urheilijoilla on todettu osteopeniaa ja jopa osteoporoosia sekä enemmän rasitusmurtumia kuin normaalisti menstruoivilla urheilijoilla. Jopa kuukautiskierron harveneminen voi aiheuttaa ongelmia luutiheydessä. Naisurheilijoilla ei ole raportoitu esiintyvän enemmän lapsettomuutta kuin normaaliväestöllä, tosin urheilu-uran aikaisia ovulaatiohäiriöitä saattaa esiintyä normaalia enemmän. Kun urheileminen loppuu, suurin osa oireista häviää ja keho toiminnat palautuvat normaalitasolle. On myös selvää että raskaus vaikuttaa monin tavoin naisen harjoitteluun ja normaaliin elämään, raskaus ei kuitenkaan ole sairaus. Vuoristosairaus ja muut terveysongelmat Korkealla vuoristossa ja alppimajassa oleilu saattaa aiheuttaa ns. akuutin vuoristosairauden oireineen. Yleisimpiä oireita ovat päänsärky, hengenahdistus, levottomuus ja unettomuus. Sairaus on sinällään vaaraton mutta häiritsee harjoittelua ja palautumista. Oireet alkavat ilmaantua n m:n korkeudessa. Hyväkään fyysinen kunto ei estä vuoristosairauden syntymistä. Oireet alkavat n tuntia ohueen ilmanalaan siirtymisen jälkeen ja pahin aika on vuorokausi. Jos oireita ilmenee, tulee odottaa niiden loppumista ja harjoittelua on kevennettävä. Oireet hellittävät yleensä 3 4 vuorokaudessa. Jos oireet jatkuvat, on siirryttävä alemmas tai pois hypoksisista olosuhteista. Keuhko ja aivoturvotus, joiden oireet ovat samanlaisia mutta voimakkaampia, eivät yleensä ilmene alle 2500 m:n korkeuskissa. Vuoristossa ja alppimajassa tapahtuva plasmatilavuuden pieneneminen ja hemoglobiinipitoisuuden ja punasolujen kokonaismäärän kasvu voivat aiheuttaa muutoksia veren hyytymisessä. Vuoriston kuiva ja kylmä ilma saattaa myös altistaa astmaatikon astmareaktion syntymiselle.

10 Muistisääntöjä urheilijan harjoitteluun / terveyteen liittyen: Kuumesairauden jälkeen on pidettävä 1 täysin terve päivä ennen harjoittelun aloittamista ja harjoittelun on oltava nousujohteista 1,5 x sairaspäivien määrä Rule above the neck kun oireet ovat niskan yläpuolella, urheileminen ei ole vaarallista (mutta onko hyödyllistä?). Vamman / tulehduksen ilmetessä on harjoittelussa reagoitava välittömästi. Jos harjoittelet vaurion kanssa vain n. 0 2 päivää viikon kuluttua takaisin harjoituksiin, kuukauden päästä lähtötasolla Jos jatkat harjoittelu n. 1 2 viikkoa kuukauden kuluttua takaisin harjoituksiin, vuoden päästä lähtötasolla Reagoinnin on oltava yhtä voimakasta kuin ulkoisen vamman sattuessa. Harjoittelutauon / loman jälkeen valmistavan harjoittelun on kestettävä 2 x inaktiivisten päivien määrän. lomalla ominaisuudet pysyvät samalla tasolla n. 2-3 viikkoa, seuraavat 2-3 viikkoa ne laskevat jonkin verran ja sen jälkeen lähtevät jyrkkään laskuun. Ulkoisen trauman sattuessa kolmen k:n sääntö kompressio (tärkein), koho ja kylmä. 10 minuuttia aikaa toimia että ensiavulla on mitään merkitystä. Jokainen menetetty minuutti lisää toipumisaikaa merkittävästi. Osa 2 = Tee kirjallinen selvitys ylirasitustilan oireista ja siihen johtavista tekijöistä sekä korvaavan harjoittelun periaatteista. Liian voimakas ja / tai pitkään jatkunut stressi aiheuttaa elimistön ylikuntotilaan ajautumisen. Stressi on yksilön fyysinen, henkinen ja emotionaalinen reaktio mihin tilanteeseen tahansa, joka häiritsee yksilön normaalia homeostasia. Stressi tulee vakavaksi, kun se ylittää yksilön sietokyvyn rajat. Täytyy muistaa että suuren kuormituksen lisäksi stressiä aiheuttaa myös elämän sisällöttömyys ja liian alhainen työn kuormittavuus. Itse asiassa suurin stressitekijä ihmiselle on liian alhainen elämän kuormittavuus. Pääpiirteissään ylikunnolla tarkoitetaan elimistön hermoston ja muun liikuntakoneiston ja kehon eri säätelyjärjestelmien häiriintymistä. Myös rasitusvamman voidaan ajatella olevan ylikuntotila. Rasitusvammojen syntymekanismista kerron tehtävän seuraavassa osassa tarkemmin. Perinteisesti ylikunnolla tarkoitetaan pitkään kestävää urheilijan suorituskyvyn laskua, jonka katsotaan johtuvan yksipuolisesta, nopeasti lisätystä ja suorituskykyyn nähden liian suuresta harjoittelumäärästä. Ylikunnolle tyypillistä suorituskyvyn heikkenemisen lisäksi ovat lukuisat toiminnalliset häiriöt. Ylikunto on erityisesti valmennuksellinen ongelma. Ylikuntoa voidaan ehkäistä seuraamalla säännöllisesti harjoittelun- ja muun elämän kuormittuvuutta lääketieteellisin ja fysiologisin menetelmin.

11 Ylikunnossa urheilijan suorituskyky heikkenee, harjoittelumotivaatio häviää, ruokahaluttomuutta voi esiintyä ja aamupulssi on kohonnut. Liiallinen harjoittelu sellaisenaan on harvoin yksinomaan ylikunnon syy. Todennäköisemmin syy johtuu virheellisestä harjoittelusta, jolloin muiden kuormitustekijöiden vaikutusta kokonaisuuteen ei oteta huomioon. Ylikuntoon johtavien lisäkuormitusten joukko on moninainen. Tavallisia tekijöitä ovat liian suurten harjoittelumäärien lisäksi liian usein toistuvat kovat kilpailut ja / tai maksimitasolla tapahtuvat harjoitukset, jolloin harjoittelukertojen tai intervalliharjoittelussa suoritusten välinen palautuminen jää puutteelliseksi. Harjoittelun ohella ylikuntoon ajautumista edesauttaa kiire työelämässä, ihmissuhdevaikeudet, unettomuus ja erilaiset tulehdussairaudet. Myös tupakointi, alkoholi ja lääkkeet edesauttavat ylikuntoon joutumista. Urheilijan tausta vaikuttaa ylikunnon ilmenemiseen. Ylikunto on "neuroosin" kaltainen tila, joka johtuu keskushermoston ja muun elimistön ylikuormittamisesta. On väitetty, että ylikunnossa olisi kyse sympatoadrenaalisen järjestelmän voimistuneesta toiminta-aktiviteetista. Poikkeuksellisen tärkeä ylikunnon ilmenemismuoto on elimistön energia- ja proteiiniaineenvaihdunnan hormonaalinen säätelyhäiriö, jonka seurauksena aineenvaihdunta muuttuu kataboliseksi. Ylikunto esiintyy sympatikotonisena tai parasympatikotonisena ylikuntotilana. Sympatikotonisessa ylikunnossa, eli klassisessa ylikunnossa oleva urheilija ei tunne itseään vitaaliseksi. Se on helpohko havaita, koska oireisto on runsas. Parasympatikotoninen ylikunto on vaikeampi havaita, sillä se esiintyy pääasiassa elimistön energia- ja proteiiniaineenvaihdunnan hormonaalisen säätelyn häiriytymisenä. Miehillä ylikunto ilmenee testosteronitasojen laskemisena. Toisaalta kortikosteroidipitoisuudet (kortisoni) nousevat. Raskaassa fyysisessä harjoittelujaksossa testosteronitaso laskee ja kortisonitaso nousee. Tällaisen jakson pidentyminen johtaa elimistön ja lihaksiston väsymiseen ja heikkenemiseen. Täten on päädytty krooniseen kataboliseen tilaan. Hormonien epätasapaino johtaa siihen, että proteiiniaineenvaihdunnan anabolinen vaihe ei käynnisty eikä vastavaikutusta kortikosteroidien kataboliseen vaikutuksiin lihassoluissa synny. Urheilijan elimistön valkuaisainepitoisuudet ovat tärkeässä asemassa selviytymisessä ylikuntotilasta. Sympatikotoninen ylikunto on tyypillisempi nuorille ja aloitteleville urheilijoille kun taas parasympatikotoninen ylikunto on tyypillistä huippu-urheilijoilla ja ikääntyvillä urheilijoilla. Alkavaa ylikuntoa on vaikea havaita. Tutkijoiden mukaan urheilijat sairastavat tuolloin tavallista enemmän erilaisia infektiotauteja. Ylikuormittuminen voidaan parhaiten välttää ohjelmoidulla ja järjestelmällisellä harjoittelulla, jossa harjoittelumääriä lisätään vähitellen. Riittävästä ja laadukkaasta palautumisesta huolehtiminen harjoittelun ja kilpailujen jälkeen on tärkeä tekijä ylikuntotilan ennalta ehkäisyssä unen laatu ja määrä ratkaisevin. Yksinkertaisimpia menetelmiä ylikunnon toteamiseksi ovat harjoittelumäärien ja suorituskyvyn muutosten välinen vertailu, leposyketaajuuden seuraaminen päivittäin (ortostaattinen sykemittaus / First-beat) ja painon mittaukset aamuisin.

12 Jos harjoittelumäärää tai kuormitusta on tuntuvasti lisätty ja tulokset eivät parane kilpailuissa tai seurantatesteissä, johtaa määräharjoittelu ylikunnon pahenemiseen. Määräharjoittelu voi johtaa optimikehittymisestä poikkeamiseen siten, että suorituskyvyn paraneminen alkaa hidastua ja lopulta kaareutuu alaspäin. Sympatikotoniseen ylikuntoon joutuneella urheilijalla sydämen lyöntitiheys kasvaa jopa 25 iskua / min. Tätä voidaan seurata aamumittauksin. Koska ylikunnon yhtenä myöhäisoireena esiintyy lihaskatabolian aiheuttamaa ruumiinlämmön vähentymistä, yksinkertaisin ylikunnon tutkimistapa on painon seuraaminen. Mittaukset tulisi suorittaa aamuisin wc:ssä käynnin jälkeen (vakioitu toimenpide). Painon lasku voi olla osoituksena ylikunnosta. Toimenpiteet ylikunnon ilmetessä: Ylikuntoon johtaneiden tekijöiden selvittäminen ja poistaminen huomio kiinnitetään harjoitteluun liittyvien tekijöiden lisäksi yhtä paljon jokapäiväisen elämän kuormitustekijöihin. Ylikunnon aikana on kuormituksen ja palautumisen välinen suhde oltava riittävän suuressa määrin palautumisen puolella. Siten harjoittelun intensiteettiä ja määrää on väliaikaisesti huomattavasti vähennettävä. Riittävästä ruuasta, määrällisesti ja laadullisesti, on huolehdittava riippumatta ylikuntoon mahdollisesti liittyvästä ruokahaluttomuudesta. Myös säännöllinen yöuni on välttämätöntä. Yksipuolista harjoittelua tulee välttää. Yhteenvetoa - Ylikunnossa testosteronin määrä laskee ja kortisolin määrä nousee - Paras arviointimenetelmä on oma arviointi sekä seuranta mielialassa, hyvinvoinnissa ja tulostasossa - Vaikuttavia tekijöitä ovat infektiot, ravinnon puutokset, diabetes, kardiomyopatia, depressio - Sympatikotonisessa ylikunnossa selkeät oireet, parasympatikotonista vaikea havaita - Ortostaattinen koe: leposyke aamulla herätessä (5 min), noustaan ylös kuinka ylös syke nousee, 2 min kuluttua syketaso mihin palautuu. Huolestuttavia asioita ovat jos leposyketaso nousee, syke ei reagoi pystyyn nousemiseen tarpeeksi ja jos syketaso 2 min. jälkeen jää selkeästi leposykettä korkeammalle (> 20)

13 Sympatikotonisen ylikunnon oireita: Helposti väsyvä Ärtyisä Huonosti nukkuva Ruokahaluttomuus Laihtuminen Helposti hikoileva kosteat kädet Päänsärkyä Sydämentykytystä Nopea leposyketaso Vilkas perusaineenvaihdunta Lievä lämmön kohoaminen Hidas sykkeen palautuminen Vähentynyt stressin sietokyky Liikkeet huonosti hallittuja Lyhentynyt reaktioaika Käsien vapinaa Levottomuutta Toipuminen: 2 vk Parasympatikotonisen ylikunnon oireita: Helposti väsyvä Rauhallinen Nukkuu hyvin Normaali ruokahalu Ruumiinpainossa ei muutoksia Yöhikoilua Normaali lämmön säätely Ei päänsärkyoireita Normaali leposyke Normaali perusaineenvaihdunta Normaali ruumiinlämpö Normaali sykkeen palautuminen Liikkeet kulmikkaita Reaktioaika norm tai pidentynyt Normaali mieliala Toipuminen 1 2 kk loppuelämä Korvaava harjoittelu Korvaavan harjoittelun pääasiallinen tehtävä on tuoda maksimaalista lisäarvoa yksilön valmennuskokonaisuuteen tilanteessa jossa normaali harjoittelu on syystä tai toisesta häiriintynyt. Korvaavan harjoittelun on oltava lajispesifistä tai sen on liityttävä oleellisesti oman lajin harjoituskokonaisuuteen. Korvaavaa harjoittelua suunniteltaessa oleellista on olla hyvin perillä oman lajin lajianalyysistä tekniikka, vaadittavat psyyk. / fyys. ominaisuudet, energiantuottotavat, motoristen yksiköiden käyttö ja synkronointi, liikelaajuudet, lihastyön muodot, mitkä lihakset toimivat agonisteina ja mitkä antagonisteina, proprioseptiikka ja luustoon kohdistuvat voimat, onko liike syklinen vai asyklinen jne. mitkä ovat tyypilliset rasitusvammat ja mihin kehon osiin kohdistuu esim. suurimmat voimat tai esiintyykö yksilölle / lajille tyypillisiä traumaperäisiä vammoja. Korvaava harjoittelu voi olla myös ennalta ehkäisevää. Tämä ns. prehabilitation-vaiheen tarkoituksena on ehkäistä lajille tyypillisten rasitusvammojen ja traumaperäisten vammojen syntyminen. Tämä edellyttää lajianalyysin tuntemisen lisäksi urheilijakohtaisten seikkojen huomioon ottamisen (rasitusvammat, kiputuntemukset, perussairaudet). Prehabilitation vaiheen harjoittelua suunniteltaessa on syytä myös tehdä perusteellinen lihastasapaino- / liikkuvuuskartoitus.

14 Ennalta ehkäisevän korvaavan harjoittelun lisäksi korvaavaa harjoittelua ovat akuutin vaiheen-, yleisen kuntoutusvaiheen- ja lajispesifisen kuntoutusvaiheen harjoittelu. Akuutin vaiheen harjoittelua tehdään välittömästi vamman syntymisen tai operaation jälkeen. Tämän harjoittelun tavoitteena on lähinnä estää vamman paheneminen tai uusiutuminen kuntoutusvaiheessa. Harjoittelu stimuloi kudosten paranemista annetaan ärsykkeitä vaurioituneille kudoksille nopeampi paraneminen. Lisäksi oleellista on pitää lajissa tarvittavat perusominaisuudet mahdollisimman hyvällä tasolla, välttää kudosten surkastuminen ja huolehtia että motorinen kontrolli ei liikaa heikkene. Harjoittelun määrä, teho ja lajinomaisuus ovat hyvin vähäisiä (ainakin fyysisesti mentaaliharjoittelu voi toki olla mukana lajitekninen vaste on yllättävän hyvä, tai jos esim. toinen jalka on pois pelistä, voidaan toisella jalalla hioa lajiteknistä liikerataa heijastevaste on merkittävä). Yleisessä kuntoutusvaiheessa kehitetään ja ylläpidetään fyysisiä perusominaisuuksia. Taitolajissa on edelleen oleellista huolehtia lajille olennaisten motoristen perustaitojen säilymisestä. Harjoitusmääriä lähdetään nostamaan mutta teho ja määrä eivät saa lisääntyä samanaikaisesti ensin nostetaan määrää, totutellaan, sitten vasta tehoja jne. Lajinomaisuus voi lisääntyä jatkuvasti asteittain. Lajispesifisen kuntoutusvaiheen tarkoituksena on valmistaa urheilija normaaliin harjoitteluun ja kilpailuun. Tällöin harjoittelun työskentelytavat, liikelaajuudet ja tekniset seikat ovat normaaleja mutta harjoittelu tapahtuu tarvittaessa helpotetuissa olosuhteissa. Tämänlaatuinen korvaava harjoittelu ei saa toki johtaa vamman uusiutumiseen tai uuden vamman kehittymiseen. Onnistuneen korvaavan harjoittelun suunnitteluun tarvitaan koko valmennustiimin panosta. Lääkärin, fysioterapeutin, valmentajan ja ravintoterapeutin (proteiinisynteesiä tukeva ruokavalio) näkemyksiä tarvitaan ohjelmaa kasatessa. Lääkärin ja fysioterapeutin rooli on hyvin merkittävä, sillä he tekevät diagnoosit ja antavat suuntaviivat toiminnalle. Valmentajan tehtävä on taas tuoda lajinomaisen ja yksilöä korostavan näkemyksen kokonaisuuteen koko tiimin on ymmärrettävä toisiaan. Korvaavan harjoittelun suunnittelussa on aluksi kartoitettava vamman vakavuus, paranemisennuste, riskit, uhkat ja mahdollisuudet. Mitä ollaan tekemässä ja miksi? On tärkeää että toimeen ryhdytään nopeasti. Urheilijalle on myös psyykkisesti tärkeää että korvaava harjoittelu on suunniteltu tarkasti ja on luotettava. Toki suunnitelman tulee olla sovellettavissa ja etenemistä on seurattava reaaliajassa. Lähtötilanteessa tulee määrittää myös lihaksiston, jänteiden ja nivelsiteiden toiminta. On varottava että korvaava harjoittelu ei erkaannu lihastasolla liian kauaksi lajinomaisesta harjoittelusta, sillä silloin paluu normaaliin harjoitteluun synnyttää usein uusia vammoja. Harjoittelun on oltava hormonaalisesti rakentavaa (rytmitys) anabolista. On myös muistettava että elimistön kuormittamisella on aina vaikutusta vastustuskykyyn ja immuniteettiin. Harjoittelu voi toki olla myös immuniteettia tukevaa, mutta vamman jälkeinen tulehdustila pahenee herkästi kuormituksesta. Pahimmillaan voidaan immuniteettijärjestelmän saada tilaan, jossa sairastetaan koko ajan.

15 On yleistä että korvaava harjoittelu aloitetaan liian varovasti tai matalalla intensiteetillä, jolloin lajissa vaadittavat ominaisuudet (esim. anaerob. / nopeat yksiköt) jäävät huomiotta ja heikentyvät entisestään. Samankaltainen vaikutus on liian yksipuolisella harjoittelulla. Toisaalta ammattitaitoisen ja tarkan suunnitelman puuttuessa urheilija saattaa tehdä liian nopean paluun (ehkä muiden painostaessa) kilpailuun, jolloin vamman uusiminen on mahdollista. Korvaavasta harjoittelusta voidaan löytää myös hyviä puolia On hyvää aikaa kehittää heikkouksia (esim. keskivartalo kuntoon), pitkään piilotellut ylikunto saa mahdollisuuden rauhoittua, saatetaan päästä perille vammakierteeseen johtaneista (toistuvista) syistä, opitaan ymmärtämään syy-seuraussuhteita paremmin ja uutta yhteistyötä voi syntyä uusien tukitoimine ympärille. Yleensä pitkien kuntoutusjaksojen aikana urheilija saa, tai joutuu etsimään uutta perspektiiviä urheiluun ja elämään kuinka pienestä homma voi olla kiinni ja on muutakin elämää kuin urheilu. Taitolajissa oleellisinta on varmistaa että määrällisesti paljon toistetut liikkeet (lajiimitaatiot) ovat tarpeeksi lähellä lajisuoritusta (nopeus, lihastyön muoto, liikelaajuus, raajojen asennot jne.), muutoin on suuri riski oppia virheellisiä liikemalleja joista on vaikea opetella pois. Oli korvaava harjoittelu sitten ennalta ehkäisevää tai kuntouttavaa, on tärkeää ottaa koko liikkeen kineettinen ketju huomioon, niin että koko lajissa vaadittava kinesteettinen stabiliteetti on käytössä. Tätä tuki- ja liikuntaelimistön tasapainojärjestelmää (lihassukkula, golgin jänne-elin, ihon reseptorit, jänneaistit, sisäkorvan tasapainoaisti) tulisi ehdottomasti kuormittaa jo kuntoutuksen alkuvaiheessa. Jos järjestelmien aktivointia ei aloiteta jo kuntoutuksen alkuvaiheessa, saattaa niiden normaali toiminta palautua vasta kuukausien päästä. Kuntoutuksen alkuvaiheessa ei toki saa tehdä liian nopeita liikkeitä mutta jo pienetkin stabiliteettia haastavat ärsykkeet antavat toivotun vasteen. Myös jonkun aistin poissulkeminen (näkö) korostaa muiden tasapainojärjestelmien herkkyyttä ja harjoituksen tehokkuutta. Vaikka tavoitteena on lajispesifisyys, korvaavassa harjoittelussa on muistettava ottaa huomioon kaikki lihassolutyypit, koska niitä tarvitaan kaikissa urheilumuodoissa. Motoristen yksiköiden harjoittamisessa hitaat lihassolut kuormittuvat hitaissa ja matalan voimatason liikkeissä. Hitaat yksiköt ovat aerobisia aineenvaihdunnaltaan ja korostuvat kuntoutuksen alkuvaiheessa ja tukilihaksiston harjoittelussa. Keskinopeat motoriset yksiköt kuormittuvat nopeissa (tahdonalaisissa) liikkeissä ja niiden aineenvaihdunta on osin anaerobisia. Liikkeet tulevat mukaan akuutin vaiheen jälkeen. Nopeat motoriset yksiköt kuormittuvat nopeissa, suurta voimatasoa (osittain reflektorisissa) liikkeissä. Aineenvaihdunta on anaerobista. Näitä harjoitteita tulisi tehdä mahdollisimman aikaisessa kuntoutusvaiheessa, mutta alussa kuitenkin proprioseptiikan ja refleksien kautta turvallisuuden ehdoilla.

16 Lihaskudosharjoittelun tavoitteena on lisätä lihaksen poikkipinta-alaa, eli kasvattaa lihaksen voimakapasiteettia (PV). Harjoittelulla rikotaan lihaskudosta palautumisen aikana rakenne voimistuu (kasvaa). Ongelmana on että kudosta rikkova harjoittelu aktivoi tulehdusta ongelmia immuniteettikyvyssä harjoittelun rytmittäminen ja kuormittavuus tärkeää. Perusvoima tyyppisellä harjoittelulla pyritään myös lihaskudoksen sisällä olevien tukikudosverkkojen vahvistamiseen lihaksesta vahvempi, elastisempi, venytystä vastustavampi jne. Harjoittelumetodeihin kuuluvat elastiset liikkeet, hyppelyt ja sykliset liikkeet. Aerobinen aineenvaihdunnan harjoittaminen on kaiken toimintakyvyn perusta. Kudokset eivät palaudu eivätkä vahvistu tehokkaasti ilman hyvää aerobista toimintakykyä, koska sitä tarvitaan mm. proteiinisynteesissä. Lyhytkestoinen aerobinen harjoittelu tukee hormonitoimintaa, immuniteettia ja huoltaa koko kehoa. Kun tehdään korvaavaa harjoittelua anaerobisessa mielessä, kannattaa suosia alaktista harjoitustapaa maitohapoton harjoittelu ei ole katabolista (paitsi lihashermojärjestelmälle). Nopeat motoriset yksiköt kuormittuvat ja vaikutus lihastasolla on hyvin spesifinen. Runsas maitohapollinen anaerobinen harjoittelu on katabolista eli se vaikuttaa estävästi proteiinisynteesiin ja saattaa jopa estää vamman paranemista. Korvaavan harjoittelun suunnittelussa on otettava huomioon hormonaalinen toiminta, anabolian ja katabolian suhde. Anaboliaa tukevat aerobinen harjoittelu, lyhyt voimaharjoitus, lepo, uni ja laadukas ravinto (proteiinit + hh) positiivinen vaikutus testosteroni- ja kasvuhormonieritykseen. Kataboliaa aiheuttaa kova maitohapollinen harjoittelu, pitkät junnaavat voimaharjoitukset ja elämän kokonaisstressin kasaantuminen kortisolitoiminta aktivoituu. Harjoitusrytmillä ja ärsykkeen vaihteluilla on suuri rooli hormonaalisen toiminnan huomioimisessa. Myös Immuniteettijärjestelmä on herkkä harjoituksen aiheuttamalle stressille. Immuunijärjestelmän huomioiminen korvaavassa harjoittelussa sisältää harjoitusrytmityksen osalta samat säännöt kuin hormonaalinen toiminta. Korvaavan harjoittelun esimerkkejä mäkihypyssä: Prehabilitation-vaihe: Tukilihaksiston toiminnallisuudesta säännöllisesti huolehtiminen (esim. keskivartalon lihakset, lantionalueen hallinta) Akuutti vaihe: Tasapaino / asento / liikeaistien harjoittaminen kuntoutuksen aikana esim. reflektonisesti (epävakaalla alustalla seisominen / liikkeet) + mielikuvaharjoittelu Yleinen vaihe: Ponnistuslihaksiston määrällisesti suurempi kuormittaminen + harkitut tehopiikit (esim. simulaatioponnistukset yksittäisinä mutta useita peräkkäin tehoalueita vaihdellen) Lajispesifinen vaihe: Koetellaan kehon suorituskykyä riittävillä suoritusnopeuksilla ja suurentuneilla kuormilla mutta kuitenkin varmoissa olosuhteissa (esim. suorat loikat, lajikyykyt lisäpainoilla, lajiharjoitus hyvissä olosuhteissa tai pienessä mäessä).

17 Lajinomainen erityisesimerkki: Mäkihypyssä toisinaan havaitaan hermolihasjärjestelmän tai ihan keskushermoston väsymistiloja. Tällöin hyvänä korvaavana harjoittelumuotona voi olla lajista kaukana oleva fyysinen harjoittelu, esim. tehostettu tukilihaksiston / aerobisen peruskestävyyden tehostettu jakso aivot ja muu hermosto saavat lepoa pitkään yksipuolisena toistuneesta tekniikkaharjoittelusta + varsin raskaista keskittymisrutiineista / teknisestä ajattelusta nuppi huilaa mutta harjoituskokonaisuudessa tärkeät asiat menevät eteenpäin. Vaihe 2 = Urheiluvammat Urheiluvammojen ennaltaehkäisy on paras hoitomuoto. Urheiluvammojen omatoimisen ennaltaehkäisyn, asianmukaisen ensiavun ja hoidon saamisen sekä järkevästi etenevän kuntoutuksen tulee olla turvattu, tämä edellyttää etenkin lajikohtaisten urheiluvammojen tuntemista. Urheiluvammojen perusteellinen kuntoutus muodostaa kulmakiven peliin paluulle. Valmennustietouden sekä toiminnallisen anatomian ja fysiologian ymmärtäminen auttaa kilpaurheilijaa vähentämään vammautumisriskiä. Kolmen sääntö Ennaltaehkäisevässä, eli preventiivisessä mielessä useisiin urheiluvammoihin liittyy ns. kolmen sääntö. Esim. juostessa jalkaan kohdistuva voima on n. kolme kertaa kehon paino pienet asiat, kuten jalkaterän asento, korostuvat rasitusvammoja ajatellen. Alaraajojen pituusero merkitsee urheilijalle kolme kertaa suurempaa kuormitusta kuin lottokansalaiselle (urheilijan 5mm on passiivisen ihmisen 15 mm.). kuormitus mm. selkään. Urheilijan ravinnon tulisi olla täysipainoista ja laadukasta urheilijan lihaksissa on kolme kertaa enemmän mitokondrioita, eli solun aineenvaihdunta ja entsyymivilkkaus on kolmekertainen normaaliin verrattuna. Huono ravinto aiheuttaa siis nopeammin väsymistä, rasittumista ja ylikuormitusvaara kasvaa. Kilpaurheilijoilla myös motivaatio, tahto ja riskinottoalttius ovat kolmekertaisia urheilemattomaan henkilöön verrattuna. Urheiluvammojen jaottelua: Urheiluvammat voidaan jaotella vammatyyppien mukaan kokonaisuuksiksi, joiden avulla on helpompi ymmärtää vamman ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Vammat voidaan jakaa: Syntysyyn, alkuperän 1. etiologian mukaan - ulkoisen tekijän vammoiksi Merkkinä kudosvaurioista verenpurkaumat, turvotus, kipu. Nivel tai luualueella epänormaali muoto voi kieliä vauriosta. - Ylikuormitusvammoiksi Etiologia pohjautuu yksipuoliseen harjoitteluun, puutteelliseen tekniikkaan, koordinaatioon ja lihastasapainoon sekä ulkoisiin olosuhteisiin. Vammat sijaitsevat usein lihasten jännealueella ja limapusseissa tulehdusten muodossa (+ rasitusmurtumat)

18 Vamman anatomian mukaan - Pehmytosavammoihin Lihasten, jänteiden, nivelsiteiden ja sisäelinten vammat. Vamman seurauksena vaurioituu yleensä verisuonia ja soluja turvotus leviää aiheuttaen kipua ja paineen nousun - Luuvammoihin Yleensä murtumia. Lihasten, jänteiden ja sidekudosten kiinnityskohdat luissa saattavat ärsyyntyessään aiheuttaa tulehduksen ja röntgenissä näkyvän muutoksen (kantapiikki) - Hermovammoihin Vamman ajankohdan mukaan - Akuutti vamma 0-72 h Lepo, immobilisaatio, lääkkeet, fysikaalinen hoito - Subakuutti vamma 72h - 3 viikkoa - Krooninen, pysyvä, pitkäkestoinen vamma Hoito aggressiivisempaa, kipu vaatii kilpailevan ärsykkeen. Vamman ajankohdan selvittäminen selkiyttää hoitolinjoja Lajiryhmittäin - Juoksu- ja hyppyvammat - Heitto- ja iskuvammat Tulehduksen oireita ovat: - Kudosvamman nestekertymän aiheuttama turvotus - Lisääntyneestä verenkierrosta johtuva punoitus - Turvotuksen ja kudosvamman aiheuttama aristus - Vilkastuneen verenkierron aiheuttama paikallinen lämmönnousu - Turvotuksen ja arkuuden aiheuttama paikallinen toiminnan vajaus Ennaltaehkäisevät toimenpiteet: 1. Valmennukselliset tekijät lajianalyysi ja riskien minimointi sen avulla harjoittelun nousujohteisuus, systemaattisuus palauttavat harjoitukset, ja kokonaiskuormituksen kontrollointi tekniikka koordinaatio, lihastasapaino alku- ja loppuverryttelyt (laatutekijät) venyvyys ja liikkuvuusharjoitukset 2. Ulkoisten olosuhteiden huomioonottamista harjoitus- ja kilpailuolosuhteet varusteet hygienia + ympärillä olevat ihmiset

19 3. Sisäisiä tekijöitä psyykkinen / kognitiivinen valmennus ravinto (laatutekijät) Perusensiapu, kolmen k:n sääntö (+2 k) Vammojen sattuessa oikea hoito on tärkeää. Vanha kolmen koon sääntö, eli kompressio (puristus), kohoasento ja kylmä on äkillisten tapaturmien ensihoidon kulmakivi. Voi olla tilanteita että kylmää ei ole heti saatavilla mutta se ei saa viivästyttää hoitotoimenpiteiden alkamista. Kompressio (tärkein) ja kohoasento tulee aloittaa välittömästi että hajonneesta solukalvon pinnasta irronneet kemialliset tulehdusmyrkyt (prostaglandiini) eivät pääse leviämään ja tuhoamaan tervettä kudosta. Ensiavulla on merkitystä vain jos se aloitetaan n. 10 minuutin sisällä trauman synnystä. Jokainen menetetty minuutti pidentää huomattavasti toipumisaikaa. Pahin vaihtoehto esim. nilkkavammassa on lähteä yhdellä jalalla kinkkaamaan kohti kotia ketsuppipulloilmiö oikein ravistaa tulehduksen liikkeelle. Rasitusvammojen pitkittyessä ja varsinkin kun pelkkä lepo ei vie kipua pois, on syytä kääntyä asiantuntijan puoleen. Rasitusvammat vaativat erittäin harvoin leikkaushoitoa, fysioterapialla lienee suurempi sija pitkittyneiden kiputilojen hoidossa. Kaksi lisä k:ta saadaan kipulääkkeistä ja kepeistä. Mikäli tulehdusta lähdetään hoitamaan kipulääkkeillä, tulee se tehdä kunnolla kipulääke elimistössä vaimentaa elimistön omaa tulehduksenhoitomekanismia. Pahin tilanne on ottaa vain vähän kipulääkettä kipulääke ei lähde parantamaan vammaa mutta myöskään elimistö ei toimi tarpeeksi tehokkaasti. Lajisi tyypillisimmät vammat. Syntymekanismi/oireet ja diagnoosi, hoito -> kuntoutus/korvaava harjoittelu, ennaltaehkäisy! Kehon kudoksilla on ainutlaatuinen kyky sopeutua niihin kohdistuvaan rasitukseen ja kestää nousevaa kuormitusta. Kehon kudokset hajoavat jos niiden kestorajaa ylitetään liialla kuormituksella. Kestoraja on riippuvainen aineen ominaisuuksista ja millä tavoin kuormitus siihen kohdistuu. Kuormituksen vaikutus määräytyy kuormituksen voimakkuudesta, siitä mihin se kohdistuu, sen vaikutussuunnasta ja kestoajan vaihtelusta. Kudokset voivat revetä kertakuormituksesta, joka ylittää niiden maksimaalisen kestokyvyn. Myös pienempi voima voi aiheuttaa kudosvamman, jos voima jatkuvasti uusiutuu. Jos kuormitustaso on riittävän paljon kestorajan alapuolella, materiaali kestää lukuisia kuormitusketoja.

20 Urheiluvamman syntymekanismi kaaviona: Solutasolla tapahtuvat reaktiot vamman syntyessä:

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Nuori urheilija kasvulinjat eivät vielä luutuneet kasvuiässä levon tarve suuri voi toipua rasituksesta ja vammoista jopa hitaammin kuin

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Juoksukoulu ( 3.5.2016

Juoksukoulu ( 3.5.2016 Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Kehittävä alkuverryttely Pasi Lind 14.12.2014 Hannele Hiilloskorpi Pekka Rindell Kati Pasanen Juha Koskela Harri Hakkarainen www.terveurheilija.fi Valmennushaasteita ENNEN NYT

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Mihin voimaa tarvitaan? liikkuminen ja suunnanmuutokset lyönnit keskivartalon tuki (tärkeää kaikessa!) Jalat (=liikkuminen) Jalkoihin kohdistuvat pelin suurimmat

Lisätiedot

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Harri Hakkarainen Suomen Urheiluopisto Lääkäriaseman johtaja Asetelmaa Liikkuuko suomalainen lapsi riittävästi ja riittävän monipuolisesti? Ymmärretäänkö monipuolisuus

Lisätiedot

Hyvä kunto on tottumista TYÖHÖN

Hyvä kunto on tottumista TYÖHÖN Harjoitusaikutuksen synty: Vahistaako kaikki, mikä ei tapa? Hyä kunto on tottumista TYÖHÖN Timo Vuorimaa, LitT Vierumäki Mitä tottuminen työhön tarkoittaa? Fyysisen kuormituksen ja elimistön tasapainotilan

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi

Lisätiedot

Luennon sisältö 11.1.2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA. Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016

Luennon sisältö 11.1.2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA. Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016 Johanna Kleemola Luennon sisältö Urheilullinen elämäntapa palautumisen varmistajana Monipuolinen harjoittelu

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmennusteorioista - Miten sovellan käytäntöön? Merkittäviä valmennusteorioita Adaptaatio- eli sopeutumisteoria elimistö sopeutuu vallitseviin olosuhteisiin

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö Motorinen yksikkö = yksi liikehermosolu ja sen kaikki hermottomat lihassolut Yksi liikehermosolu (nopea/hidas) hermottaa aina samankaltaisia lihassoluja

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Korkeanpaikan harjoittelu

Korkeanpaikan harjoittelu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen

Lisätiedot

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen?

URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen? URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen? Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Sisältö 1. Valmentajan

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

USKALLA HARJOITELLA KOULUTUSPÄIVÄT 19.-20.12.2014 - Suomen Urheiluopisto, Vierumäki

USKALLA HARJOITELLA KOULUTUSPÄIVÄT 19.-20.12.2014 - Suomen Urheiluopisto, Vierumäki USKALLA HARJOITELLA KOULUTUSPÄIVÄT 19.-20.12.2014 - Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Uskalla harjoitella mutta oikein - Harri Hakkarainen LL, LitM, Urheilulääkäri- ja valmentaja, Jääkiekon A- maajoukkueen

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Mitä ominaisuuksia vaaditaan? Antropometria miehet 180-200cm naiset 170-190cm Moukarinheitossa pärjää myös hieman pienemmät

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN)

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU C1 - B KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO KILPAJOUKKUEET HARRASTEJOUKKUEET VALMENNUS/TAVOITTEET KOULUTETTU VALMENNUS VAT/JVK/NVK KILPAILULLINEN

Lisätiedot

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Nopeuskestävyysseminaari, Pajulahti 21.11.2010 Ismo Hämäläinen Nopeuskestävyyden merkitys Anaerobisen

Lisätiedot

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Harjoittelun yleiset perusteet ja taitoharjoittelu

Harjoittelun yleiset perusteet ja taitoharjoittelu Harjoittelun yleiset perusteet ja taitoharjoittelu NMV-ikäisen urheilijan näkökulmasta HARJOITTELUN PERUSPERIAATTEET ~ Säännöllistä! ~ Nousujohteista! ~ Tarkoituksenmukaista! ~ Realistista! ~ Suunnitelmallista!

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijanäkökulma sprinttiharjoitteluun Olli-Pekka Koistinen Suunnistusvalmennusseminaari Vierumäki, 12.2.2012 Olli-Pekka Koistinen, Delta Sprinttipainotteinen

Lisätiedot

TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI 18.11.2015. Biologisen iän huomioiminen harjoittelussa

TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI 18.11.2015. Biologisen iän huomioiminen harjoittelussa TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI 18.11.2015 Biologisen iän huomioiminen harjoittelussa Timo Hänninen liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema UKK-instituutti NUOREN URHEILIJAN

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa.

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. PERUSTEKNIIKKA MAILAOTE Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. Tärkeitä ohjeita: - ranteen tulee olla

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE

Lisätiedot

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Tu o t e t i e d o t Dynaaminen patellan keskittäminen Patella Pro Todistetusti ylivoimainen ja ainutlaatuinen hoitomenetelmä 2 Otto Bock HealthCare Patella

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot