1.6.2 Ravitsemuksen ja terveydenhuollon perusteet 2: terveys. Osa 1 = Tee kirjallinen selvitys urheilijan terveyteen vaikuttavista tekijöistä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1.6.2 Ravitsemuksen ja terveydenhuollon perusteet 2: terveys. Osa 1 = Tee kirjallinen selvitys urheilijan terveyteen vaikuttavista tekijöistä."

Transkriptio

1 Lauri Hakola, , Vat Ravitsemuksen ja terveydenhuollon perusteet 2: terveys Vaihe 1 = Huippu-urheilijan terveyden avainasiat Osa 1 = Tee kirjallinen selvitys urheilijan terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Huippu-urheilussa tähdätään parhaaseen mahdolliseen suoritukseen ja jokainen turha harjoittelutauko vie poispäin tavoitteesta. Ihminen on luonnostaan terve, sairaudet, urheiluvammat ja rasitusvammat ovat aina seurausta jostakin ja ne ovat aina poissa laadukkaasta harjoitteluajasta. Urheilijan terveys on hyvin kokonaisvaltainen asia, jossa kaikki elämän osa-alueet ja valinnat vaikuttavat joko suoraan tai välillisesti yksilön terveyteen. Jokainen vastaa lopulta omasta terveydestään ja valinnoistaan, mutta valmentajan on hyvä lähestyä urheilijan terveyttä karrikoidulla sanonnalla: rasitusvamma / urheilusta johtuva sairaus on aina valmentajan virhe, sillä juuri valmentajalla on eniten vaikutusta urheilijan kuormitus- lepo- ravinto käyttäytymiseen. Elimistön toiminta sopeutuu erittäin hyvin ja nopeasti liikunnan vaatimuksiin. Monesti käy jopa niin, että verenkiertoelinten ja lihaksiston toimintakyky nousee niin nopeasti, etteivät tuki- ja liikuntaelimet lähinnä luusto / jänteet ehdi sopeutua suorituskyvyn nousuun ja seurauksena on erilaisia vammoja. Terveys ja hyvinvointi ovat oleellinen peruskivi onnistuneen harjoittelun ja suorituksen taustalla. Urheilun ammattimaistuessa on sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisyllä myös suuri merkitys taloudellisesti. Ihmisen terveyteen vaikuttavat tekijät voidaan luokitella seuraavasti: henkilökohtainen käyttäytyminen ja elintavat, yhteisöjen sisäiset vaikutukset, jotka voivat ylläpitää tai heikentää terveyttä, elin- ja työolot ja terveydenhuoltopalvelujen saanti sekä yleiset sosioekonomisiin tekijöihin, kulttuuriin tai ympäristöön liittyvät olosuhteet. Puhuttaessa huippu-urheilijasta, kuormituksen ja levon määrä, suhde ja niiden laatutekijät nousevat suureen rooliin hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Psyykkinen hyvinvointi on merkittävä tekijä terveydessä ja se nivoutuu saumattomasti yhteen ihmisen toimintakyvyn kanssa. Myös sosiaalinen kyvykkyys ja mielekäs sosiaalinen ympäristö ovat ihmisen hyvinvoinnille ensiarvoisen tärkeitä. On myös suuri määrä ulkoisia tekijöitä joilla voi olla suuri vaikutus urheilijan terveyteen. Niitä ovat mm. olosuhteet ja fyysinen ympäristö (myös mikrobiologinen), varusteet, sattuma, jne. Jokaisen yksilön henkilökohtainen perimä on tietenkin yksi suurimmista terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Jokainen ajatus vaikuttaa välittömästi jokaiseen soluun, sen aineenvaihduntaan ja hormonitoimintaan sekä hermoston toimintaan. Sosiaalipsykologia korostaa että ihmisessä 90 % on tunnetta

2 Kokonaisuuden laatutekijöitä urheilijan terveyden kannalta: - Kokonaiskuormituksen määrä suhteessa palautumiskykyyn harjoitusmäärät, liikkeet, suorituspuhtaus, kuormat, jaksotus (mikro-, mesosykli), harjoittelutausta, biologinen ikä - Liikkuvuus / liikelaajuudet / liikeradat suhteessa lajin erityistarpeisiin - Harjoittelun spesifi kuormitus yksittäisille jänteille, kudoksille, lihaksille tms. - Elimistön kyky sietää spesifiä rasitusta esim. ovatko jänteet ja kudokset valmisteltu riittävästi kovaan loikkimiseen (jänteiden elastisuus laskee jo 2-3 viikon inaktiivisuuden jälkeen ja vaatii valmistavaa harjoittelua) - Verryttely lämpötilan nosto, liikeradat, proprioreseptorit, kinesteettinen stabiliteetti - Jäähdyttely + palauttava harjoittelu oikea syketaso (140), kesto yli 45 min tms. - Levon / unen laatu ja määrä kyky rentoutua / nukkua riittävästi > 8 h. - Ravinnon ja nesteen määrä ja laatu vastaako tarpeita (valmistava ja palauttava ravinto, erityisravinto, ravintoterapeutti) - Elintavat päihteet, aktiivisuus, riskinotto - Toimiva ja aito tukiverkosto, avoimet ihmissuhteet, onko rakkautta? toimiva sosiaalinen ympäristö - Rikas elämän sisältö muutakin kuin urheilu ja tuloksen tekeminen, vastapaino - Taloudellinen riippumattomuus psyyke, elintaso - Muun elämän eteenpäin vieminen varmuus tulevaisuudesta - Tukitoimet terveydenhuolto (ennaltaehkäisy, seuranta, hoito), palauttavat toimet (fysioterapia) - Henkilökohtainen hygienia, kättelytavat, pukeutuminen - Riittävä tiedollinen taso terveyteen vaikuttavista seikoista - Olosuhteet harjoittelu, kilpailu, elinolot, mikrobiologinen ympäristö, sääolosuhteet, kulttuuri - Varusteet ja työergonomia - Kaveripiirin / työyhteisön vaikutus suuri roolimalli, vaikuttaa todella paljon - Sattuma onnettomuudet tms. - Perimä perinnölliset sairaudet, a-tyypin käyttäytymistaipumus tms. - Valmentajan ammattitaito kokonaisuuden hallinnassa ja kaikissa päätöksissä, myös vastuu päätöksissä Kaikki tekijät jotka aiheuttavat stressiä ihmiselle ovat terveyteen vaikuttavia tekijöitä, hyvässä tai pahassa.

3 Urheilijan terveydentilan säilyttäminen on haaste koko valmennustiimille: Urheilijan lääkinnällinen seuranta Tavoitteellinen kilpaurheilu vaatii urheilijalta suorituskyvyn äärirajojen etsimistä ja siellä liikkumista. Sekä henkinen, että fyysinen kestävyys ovat koetuksella, joten suorituskyvyn maksimointi edellyttää tervettä sielua terveessä ruumiissa. Loukkaantumis- ja sairaustapauksissa urheilijalla on aina kiire (usein liiankin kiire) takaisin urheilun pariin. Periaatteessa hoitojen on aina perustuttava yleisiin ja hyväksyttyihin hoitolinjoihin. Urheilijan erityiskysymyksissä ja - tilanteissa tarvitaan kuitenkin erityisosaamista ja - tietämystä. Tätä erityisosaamista tarjoaa tieteenlinja nimeltä urheilulääketiede. Urheilulääketieteen ongelmien ratkaisuissa on apuna vuosien saatossa karttunut erikoistietämys eri urheilulajien erityispiirteistä. Urheilijan vuosirytmi muodostuu harjoitus- ja kilpailukausista. Siirryttäessä jaksolta toiselle pitäisi varmistaa paitsi riittävä harjoituksellinen tausta ja valmiudet tulevalle jaksolle, myös urheilijan hyvä terveydentila, joka mahdollistaa laadukkaan harjoittelun jatkamisen. Aiemmat vammat ja sairaudet pitää kartoittaa ja hoitaa sekä tulevat ongelmat pyrkiä ehkäisemään siirryttäessä uudelle valmennusjaksolle. Urheilijalla tulisi olla henkilökohtainen lääkäri, johon voidaan olla nopeasti yhteydessä terveydellisissä ongelmissa yhden lääkärin on helpompi nähdä kokonaisuus. Osan ongelmista hän ratkaisee itse ja osan ongelmista hän konsultoi muiden erityisosaajien hoitoon, mutta etenkin hän huolehtii järkevän kokonaiskuvan säilymisestä.

4 On tärkeää että kyseinen lääkäri ymmärtää huippu-urheilijan erityistarpeet. Siinä missä tavallinen lääkäri huolehtii vaivan paranemisesta joskus, urheilulääkäri ajattelee että jokainen tuhlattu harjoitus on ongelma. Oman lääkärin tulee tehdä urheilijalle aika ajoin, esim. harjoituskauden alussa perusteellinen terveystarkastus, jossa käydään läpi normaaliin terveystarkastusrutiiniin kuuluvat asiat (apukaavakkeet). Tarkastuksen yhteydessä tulee varmistaa myös mahdolliset lääkitykset, tarkistaa lääkkeiden sallittu käyttö ja tehdä siihen liittyen mahdolliset todistukset. Mahdolliset perinnölliset sairaudet tai / ja poikkeavuudet tulee selvittää jo uran alkuvaiheessa. Erityisen tärkeää tarkastuksissa on kiinnittää huomiota hengitys- ja verenkiertoelimistön tilaan sekä tiedettyihin lajikohtaisiin ongelmakohtiin. Urheilijoilta tulisi ilma oireiluakin ainakin kerran ottaa sydänfilmi, joka tulee säilyttää tallessa mahdollista tulevaa vertailua varten. Myös keuhkojen toimintakokeissa olisi syytä kontrolloida ainakin huippuvirtaus (PEF-puhallus, maksimaalisen hapenottokyvyn lajeissa myös spirometria). Laboratoriotutkimuksista on vaikea määritellä mitään pakettiratkaisua, vaan tutkimukset on tehtävä tarveharkintaisesti lajin vaatimusten mukaisesti tai ilmenneiden tarpeiden mukaan. Yleensä hemoglobiiniarvo tai perusverenkuva indekseineen, tulehdusta kuvaavat laboratorioarvot sekä virtsakoe ovat riittävät (naisten on syytä seurata Hb-arvoja hieman tiheämmin etenkin kestävyyslajeissa). Urheilijoiden suorituskykyä seurataan tiiviisti erilaisin kenttä- ja laboratoriotestien avulla. Lääketieteellisillä tekijöillä on myös merkittävä osansa suorituskyvyn testauksessa. Useilla testejä tekevillä asemilla on käytettävissä myös lääkärin konsultaation mahdollisuus. Fyysisen kunnon mittaamisen lisäksi on syytä suorittaa myös kliininen rasituskoe tai muita erityistestejä mikäli urheilijalla on toistuvia poikkeuksellisia tuntemuksia harjoittelun tai kilpailun aikana. Testaukseen liittyvien lääketieteellisten asioiden tulkinta on aina lääkärin tehtävä. On tärkeää että urheilija, hänen valmennustiiminsä ja läheisin tukiverkko toimii kiinteässä yhteistyössä lääkärin kanssa. Oireet jotka on selvitettävä ennen harjoittelua tai testausta: - Rintakipu tai ahdistus - Hengityksen vaikeutuminen tai vinkuminen - Huimaus tai tajunnan häiriö - Sydämen rytmihäiriö - Tuki- ja liikuntaelimistön epänormaali kipu Kasvavan nuoren urheillessa ilmenee lukuisia tuki- ja liikuntaelimistön kiputiloja, joita ei aina voida kuitata kasvukivuiksi ilman tarkempia tutkimuksia. Yleensä kyseessä on rasituksen sietokyvyn ylitys, mutta myös vakavammat sairaudet tai vammat on poissuljettava. Itse asiassa kasvukivun mekanismi on samankaltainen rasitusvamman kanssa. Kasvupyrähdyksen aikaiseen kovaan, tukirakenteita, jänteitä, lihaksia ja muita elastisia kudoksia kuormittavaan harjoitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Selkäpolvi ja lonkkakivuissa on poissuljettava rasitusmurtumat ja kasvutumakkeiden vauriot (epifyysilevyt), joten usein vaaditaan erilaisia kuvantamismenetelmiä.

5 Hampaiston vuosittainen tarkastus kuuluu jokaisen urheilijan ohjelmaan. Hammasperäiset tulehdukset voivat vähäoireisenakin aiheuttaa suuren suorituskyvyn aleneman ja terveydellisen riskin. Urheilijan tulee huolehtia myös tarvittavasta rokotussuojasta rokotuskortti. Kilpa- ja huippu-urheilijan terveydelliseen seurantaan ja hoitoon tarpeellisen asiantuntemuksen saaminen voi usein olla haasteellista julkisella sektorilla, joten urheilijan kannattaa huolehtia hyvästä vakuutusturvasta. Lääkinnällinen huolto ja seuranta kuuluvat oleellisena osana urheilijan kokonaisvaltaiseen valmennukseen kohti suorituskyvyn äärirajoja. Seurannan sisällyttäminen normaaliin valmennusrutiineihin takaa valmentajalle rauhan keskittyä oleelliseen ja urheilijalle optimaaliset edellytykset suorittaa ammattiaan terveenä ja turvallisesti. Urheilun vaikutus vastustuskykyyn Ylähengitystieinfektiot ovat urheilijoille tyypillisiä vaivoja, ja niiden takia urheilijat joutuvat muuttamaan tai keventämään harjoittelua enemmän kuin kaikkien muiden sairauksien takia yhteensä. Elimistön vastustuskyky ja sen säätely onkin eräs oleellisimmista suorituskykyä ja harjoitusvasteen saavuttamista rajoittavista tekijöistä. On todettu, että ylähengitystieinfektioihin sairastumisriskin ja liikunnan harrastamisen välinen suhde noudattaa J-kirjaimen muotoista käyrää pitkäaikainen, intensiivinen harjoittelu lisää terveysriskiä. Vielä ei oikein tiedetä minkälaista olisi optimaalinen harjoittelu vastustuskyvyn kannalta. Sen sijaan fyysisen ja psyykkisen stressin tiedetään heikentävän elimistön vastustuskykyä. Fyysisen rasituksen aikana elimistöön vapautuu samoja hormoneja kuin psyykkisen stressin vaikutuksesta (kortisoli), ja urheilijoilla mm. kilpailutilanteet ja niihin valmistautuminen aiheuttavat vielä lisästressiä verrattuna tavallisiin liikunnan harrastajiin. Terveillä, urheilua harrastamattomilla henkilöillä liikunnan lisäämisen on todettu aiheuttavan myönteisiä, immuunijärjestelmän stimulaatioon viittaavia löydöksiä. Tappajasoluissa, jotka ovat tärkeitä virusinfektion vastarinnassa, on todettu aktiivisuuden lisääntymistä, samoin monosyyttien ja interleukiinien vasteiden on todettu suurentuneen. Lyhyt, yksittäinen suoritus lisää leukosyyttien määrää. Sen sijaan kova harjoitus tai pitkäkestoinen suoritus aiheuttaa immuunivajeessa selvästi kielteisiä muutoksia (syynä voi olla lihassoluvaurioiden / tulehdusten korjaustarve immuunijärjestelmällä ei ole enää resurssia infektiota vastaan lymfosyyttien määrä laskee myös limakalvoilla vasta-ainepitoisuuksien alenemista). Kielteiset muutokset ovat suurimmillaan noin kahden tunnin ajan kovan suorituksen jälkeen = infektioherkkä ikkuna. Harjoittelun todetut vaikutukset immuunivasteeseen puoltavat selkeästi harjoittelun tarkkaa rytmitystä ja jaksotusta, ei pelkästään suorituskyvyn kohottamiseksi, vaan myös elimistön puolustusmekanismien ylläpitämiseksi. Infektioissa suorituskykyä haittaavat oireet ovat kuume, yskä, lihaskivut ja yleinen sairaudentunne. Elimistö on tällöin rasitustilassa eikä harjoittelu tuota normaaleja vasteita. Infektio aiheuttaa lihaskataboliaa. Kataboliaa on etenkin luurankolihaksissa mutta myös sydänlihaksessa molempien toimintakyky on alentunut.

6 Erityisesti infektiosärky joka kolottaa lihaksia ja jänteitä leviää tyypillisesti sydänlihakseen voiden aiheuttaa jopa hengenvaarallisen tulehduksen. Jo muutaman päivän kuumeisen infektion on todettu aiheuttavan lihaskatabolian, josta toipuminen kestää pari viikkoa (isometrisessä voimantuotossa oli vajetta jopa kuukauden jälkeen). Lihasten hienorakenteessa ja lihasentsyymien toiminnassa on havaittu muutoksia infektoin aikana. Myös sydämen iskutilavuuden on todettu alenevan kuumeisen infektion aikana ja sen jälkeen (kuumeen laskettua minuuttitilavuus palautuu normaaliksi). Kuumeinen infektio heikentää aerobista suorituskykyä n. 25 %, jota vuodelepo vielä korostaa. Infektio kuluttaa myös elimistön energiavarastoja. On huomioitava että vaikka infektioilla on akuutteja suorituskykyä alentavia ja harjoitusvasteita heikentäviä tekijöitä, myös toipuminen infektiosta kestää yllättävän pitkään. Kuukausi infektion jälkeen noin % on toipunut vasta infektiota edeltävälle suoritustasolle. Lihasten palautuminen viikon kuumeilun jälkeen voi kestää jopa 2-3 kuukautta. Urheilijoiden ja valmentajien tulisi muistaa, että hengitystietulehduksilla, tavallisilla vilustumisilla ja flunssilla saattaa olla vakavat jälkiseuraamukset, mikäli riittävä lepo laiminlyödään (esim. sydänlihastulehdus). Jos urheilija tuntee olevansa sairastumassa (esim. aamusyke koholla), olisi järkevää levätä 1-2 päivää, sillä harjoittelu itämisaikana saattaa pahentaa puhkeavaa sairautta. Jos urheilijalla on nuha, kurkkukipu tai yskä, säännöllistä harjoittelua voidaan jatkaa turvallisesti muutaman päivän kuluttua oireiden häviämisestä. Jos ylähengitystietulehduksen yhteydessä on kuumetta, voimakasta väsymystä, lihaskipuja, suurentuneita imusolmukkeita tai muita selkeästi infektioon liittyviä tuntemuksia, pitäisi sairauden jälkeen odottaa jopa 2-4 viikkoa ennen täysipainoisen harjoittelun aloittamista. Nyrkkisääntönä on, että nielua alempiin ja sen ulkopuolella oleviin oireisiin tulee suhtautua aina vakavasti ( rule above the neck ). Yritys ns. hikoilla kuumetauti pois voi olla hengen vaarallista. Huippu-urheilijan harjoittelumäärät ja tehot ovat kaukana kohtuullisesta, terveyttä edistävästä harrastamisesta, joten on tärkeää löytää keinoja ylläpitää elimistön vastustuskyky optimaalisena. Riittävä yöuni ja lepo- rasitus suhteen tasapainoinen hallitseminen ovat palautumisen kannalta ehdottoman tärkeitä. Myös muista elämän osaalueista aiheutuvien stressitilanteiden pitäminen minimissä vaikuttaa kokonaisuuteen oleellisesti. Liika kuormitus voi johtaa ylirasitustilaan ja infektiokierteeseen. Monipuolinen ruokavalio, joka takaa riittävän vitamiinien ja kivennäisaineiden saannin, pitää luonnollisesti yllä vastustuskykyä. Pyrittäessä välttämään sairastumista kilpailutilanteessa, missä ihmiskontakteja on usein paljon, tulisi oireilevien ihmisten seuraa karttaa ennen ja välittömästi jälkeen kilpailuiden. Leireillä ja kilpailuissa joissa urheilijat asuvat yhdessä, pitää miettiä sairastuneiden ihmisten eristämistä. Käsihygieniasta kannattaa huolehtia ja esim. yhteisten juomapullojen käyttö tuo mukanaan merkittävän tartuntariskin. Syksyisin tarjolla oleva influenssapiikki ei suojaa tavallista flunssaa vastaan, vaan se on tiettyjä influenssaviruksia vastaan oleva rokote. Tavallisia nuhakuumeita aiheuttavat virukset, joita on ympäristössämme jatkuvasti, eikä niitä vastaan ole rokotteita. Influenssan taudinkulku on flunssaa huomattavasti vaarallisempi (mm. monet jälkitaudit).

7 Uusi rokote tulee markkinoille yleensä alkusyksystä ja sopivin rokotusajankohta on lokamarraskuu, suojan kesto on noin kolme kuukautta ja suoja tulee päälle noin kahdessa viikossa (kuumeisena rokotetta ei saa ottaa). Rokotteen otto tulee sijoittaa lepoon tai kevyeen harjoitusjaksoon (rokotteen suoja on n %). Allergiset sairaudet ja harjoittelu Allergeeni pääsee elimistöön limakalvojen tai ihon kautta ja pääasialliset herkistymistiet ilmakantoisille allergeeneille ovat silmät, nenä ja keuhkot sekä ruoka-aineallergioissa suolen limakalvo. Herkistymistä säätelevät monet henkilöön sekä ympäristöön liittyvät tekijät. Allergia on monen urheilijan tavallinen, mutta vähällä huomiolla ohitettu ongelma, sillä allergiaoireet vaikeuttavat usein niin harjoittelu- kuin kilpailukauttakin. Tavallisimmat allergeenit ovat siitepöly, eläinpöly, huonepöly (pölypunkki) ja ruokaaineallergiat. Muuttuvat ulkoiset olosuhteet saattavat laukaista allergisia oireita yllättäen. Siitepölyallergiaa sairastava huomaa tyypillisesti saavansa oireita aina samaan aikaan vuodesta toiseen. Hyvin usein keväisen ja kesäisen poskiontelo- tai keuhkoputken tulehduksen takaa löytyy allerginen tausta. Siitepölyallergia aiheuttaa nenän ja keuhkoputkien limakalvon turpoamisen ja on siten hyvä alusta viruksille ja bakteereille tarttua ja levitä. Urheilijan kannalta siitepölyallergiat ovat ongelmallisia, sillä oireita aiheuttavien kasvien kukinta osuu yleensä tärkeisiin harjoittelu- tai kilpailuvaiheisiin. Oikealla lääkityksellä ja siitepölytiedotusten seuraamisella voidaan merkittävästi lievittää turhia oireita, myös kostealla säällä harjoittelu helpottaa tilannetta. Eläinallergiaa eivät aiheuta karvat vaan eläimen hilsepöly, jota on esim. vaikea saada pois tilasta missä eläin on oleskellut muutama siivouskerta ei riitä. Eläinpöly kulkee myös vaatteiden mukana. Leiri- ja matkatilanteessa tämä saattaa aiheuttaa vääriä tulkintoja henkilön oireiden syystä. Kyseisessä tilanteessa oireet tulkitaan yleensä alkavaksi flunssaksi tai aiheutuvan matkustelun tai asuinolosuhteiden aiheuttamaksi. Ruoka-aineallergiat ovat enemmän lasten ja nuorten ongelmia. Koska urheilijan energiantarve on suuri, kaikki ruokavaliorajoitukset vaativat huolellista tarkastelua. Matkustaessaan urheilija joutuu myös tilanteisiin, joissa ruoka-aineiden valinta ja välttäminen voi olla hankalaa tai jopa kiusallista. Allergisen on aina itse kerrottava allergioistaan hyvissä ajoin etukäteen (lentokoneruoka). Poikkeuksellisen voimakkaat allergiset reaktiot voivat aiheuttaa harjoittelun yhteydessä jopa anafylaktisia reaktioita. Voimakkaimpia reaktioita aiheuttavat pähkinät, kalat, manteli sekä selleri. Valtaosa allergiaan käytettävistä lääkkeistä ovat urheilussa sallittuja (yhdistelmävalmisteissa oltava tarkkana). Urheilevan allergikon tulee käyttää lääkkeitään säännöllisesti, huolellisesti ja ohjeiden mukaan. Lääkkeillä ei ole todettu olevan suorituskykyä alentavaa vaikutusta, toisin kuin allergisilla oireilla selkeästi on.

8 Astma ja urheilu Astma on keuhkoputkien limakalvon tulehduksellinen sairaus, jolle tyypillistä on keuhkoputkien vaihteleva supistumien ja avautumistaipumus. Kiusaavina oireina ovat hengitystien vinkuminen ja ahdistus sekä yskä ja liman muodostus ilmateissä. Rasitus yleensä pahentaa kyseisiä ongelmia. Rasitusastmareaktiossa keuhkoputkien supistumisen synnyttää fyysisen rasituksen aiheuttama hengityksen kiihtyminen ja sen aiheuttamat muutokset keuhkoissa ja keuhkoputkistossa. Supistuminen tapahtuu etenkin lyhyen, muutamia minuutteja kestävän ja lähes maksimaalisen suorituksen jälkeen. Supistuminen vaikeuttaa ilman kulkua, lisää hengitystyötä ja voi estää etenkin maksimaalista hapenkuljetusta vaikutukset etenkin kestävyyslajeissa. Osalla astmaatikoista ventilaatiokyky on alentunut pysyvästi jo levossa. Rasitusastmareaktioon ei tiedetä täysin tarkkaa selitystä, ilmeistä on kuitenkin että eniten reaktioon vaikuttavat allergiat, infektiot ja pakkasella (kuiva ilma) urheilu. Osa lievistä astmoista ilmenee vain kovan rasituksen aikana eikä silloinkaan aina. Tämä vaikeuttaa usein astman diagnostiikkaa mutta myös hoitoa. Hyvässä fyysisessä kunnossa oleva, lievää astmaa sairastava urheilija ei poikkea suorituskyvyltään muista saman ikäisistä urheilijoista. Lievää astmaa sairastavan urheiluun tulee suhtautua kuten terveen henkilön urheiluun. Erityisen tärkeää tämä on huomioida urheilevissa nuorissa, joilla jokainen rajoite ja poikkeavuus helposti ylikorostuu. Tärkeintä astmasta, rasitusastmasta tai sen kaltaisista oireista kärsivälle urheilijalle on, että hänet tutkitaan ja tarvittaessa myös hoidetaan huolellisesti. Tutkinnassa on oleellista perehtyä yksilön spesifeihin harjoitus ja kilpailuolosuhteisiin. Asianmukaisella lääkehoidolla oireet pysyvät usein hallinnassa. Lääkitys voi olla päivittäistä tai vain rasituksessa käytettävää. Myös muilla menetelmillä voidaan lievittää tai jopa kokonaan estää oireiden syntyminen (mm. lämmönvaihtajasuojain). Astmaan on käytettävissä periaatteessa kahdenlaisia lääkkeitä, joista ns. avaavat lääkkeet (ß2-sympatomiteetit) ovat ns. ensiapulääkkeitä ja ne avaavat tai pitävät keuhkoputkia auki. Toiset ns. limakalvoja hoitavat lääkkeet (kortisonivalmisteet) pyrkivät rauhoittamaan tulehtunutta limakalvoa, rauhoittavat reaktioita keuhkoissa ja vähentävät näin supistumistaipumusta astmapiiput. Kilpaurheilussa hoidollisesta tarpeesta tulee olla lääkärin todistus, sillä osa lääkeaineista on kiellettyjen aineiden listalla. Todistuksen omaava henkilö saa urheillessaan käyttää astmalääkkeitä. Naisurheilun erityiskysymyksiä Urheiluun kuuluva kova fyysinen rasitus voi aiheuttaa naisen elimistön toimintaan muutoksia, jotka on syytä tiedostaa ja huomioida harjoittelun ohjelmoinnissa ja seurannassa. Koska naisilla on lihasmassaa vähemmän, niin energian saatavuus anaerobisessa, lyhytkestoisessa, nopeassa ja maitohapottomassa liikuntasuorituksessa on absoluuttisesti pienempi kuin miehillä (vähemmän varastoitunutta ATP / KP:tä). Naiset tuottavat myös maitohappoa lihaksissaan vähemmän kuin miehet ja heidän vitaalikapasiteettinsa on noin 10 % pienempi kuin vastaavan kokoisen miehen.

9 Kova harjoittelu voi aiheuttaa puberteetin viivästymistä (kuukautiset, rintojen kasvu, häpykarvoitus) Kuukautiset voivat alkaa 1-2 vuotta myöhemmin kuin harjoittelemattomilla ikätovereilla. Puberteetin viivästymiseen voivat tosin vaikuttaa myös useat muut tekijät jotka ovat urheilun lieveilmiöitä kuten riittämätön ravinto (laihuuden ihannointi). Myös kuukautiskierron häiriöt / kuukautisten poisjäänti ovat erittäin yleisiä huippu-urheilijoilla. Kyseessä on hypotalaaminen häiriö, missä gonadotropiinihormonien pulsoiva eritys on vähentynyt. Tyypillinen hormoniprofiili laihoilla naisurheilijoilla on sellainen, että gonadotropiinipitoisuus on normaali tai matala ja estrogeenitaso on matala. Urheilijoilla, joilla kuukautiset ovat jääneet pois, on todettu koholla olevia kortisoliarvoja. Riskitekijöitä, joilla arvellaan olevan yhteys urheiluamennorrean kehittymiseen, ovat harjoittelun intensiivisyys, ikä, luonnostaan epäsäännöllinen kierto, synnyttämättömyys, laihuus, vähäenerginen ravinto ja stressi. Ikä on merkittävä tekijä sillä nuoren tytön hypotalamus-aivolisäke-munasarja-akseli on epäkypsä ja herkkä rasituksen aiheuttamille muutoksille. Vähäestrogeenisilla urheilijoilla on todettu osteopeniaa ja jopa osteoporoosia sekä enemmän rasitusmurtumia kuin normaalisti menstruoivilla urheilijoilla. Jopa kuukautiskierron harveneminen voi aiheuttaa ongelmia luutiheydessä. Naisurheilijoilla ei ole raportoitu esiintyvän enemmän lapsettomuutta kuin normaaliväestöllä, tosin urheilu-uran aikaisia ovulaatiohäiriöitä saattaa esiintyä normaalia enemmän. Kun urheileminen loppuu, suurin osa oireista häviää ja keho toiminnat palautuvat normaalitasolle. On myös selvää että raskaus vaikuttaa monin tavoin naisen harjoitteluun ja normaaliin elämään, raskaus ei kuitenkaan ole sairaus. Vuoristosairaus ja muut terveysongelmat Korkealla vuoristossa ja alppimajassa oleilu saattaa aiheuttaa ns. akuutin vuoristosairauden oireineen. Yleisimpiä oireita ovat päänsärky, hengenahdistus, levottomuus ja unettomuus. Sairaus on sinällään vaaraton mutta häiritsee harjoittelua ja palautumista. Oireet alkavat ilmaantua n m:n korkeudessa. Hyväkään fyysinen kunto ei estä vuoristosairauden syntymistä. Oireet alkavat n tuntia ohueen ilmanalaan siirtymisen jälkeen ja pahin aika on vuorokausi. Jos oireita ilmenee, tulee odottaa niiden loppumista ja harjoittelua on kevennettävä. Oireet hellittävät yleensä 3 4 vuorokaudessa. Jos oireet jatkuvat, on siirryttävä alemmas tai pois hypoksisista olosuhteista. Keuhko ja aivoturvotus, joiden oireet ovat samanlaisia mutta voimakkaampia, eivät yleensä ilmene alle 2500 m:n korkeuskissa. Vuoristossa ja alppimajassa tapahtuva plasmatilavuuden pieneneminen ja hemoglobiinipitoisuuden ja punasolujen kokonaismäärän kasvu voivat aiheuttaa muutoksia veren hyytymisessä. Vuoriston kuiva ja kylmä ilma saattaa myös altistaa astmaatikon astmareaktion syntymiselle.

10 Muistisääntöjä urheilijan harjoitteluun / terveyteen liittyen: Kuumesairauden jälkeen on pidettävä 1 täysin terve päivä ennen harjoittelun aloittamista ja harjoittelun on oltava nousujohteista 1,5 x sairaspäivien määrä Rule above the neck kun oireet ovat niskan yläpuolella, urheileminen ei ole vaarallista (mutta onko hyödyllistä?). Vamman / tulehduksen ilmetessä on harjoittelussa reagoitava välittömästi. Jos harjoittelet vaurion kanssa vain n. 0 2 päivää viikon kuluttua takaisin harjoituksiin, kuukauden päästä lähtötasolla Jos jatkat harjoittelu n. 1 2 viikkoa kuukauden kuluttua takaisin harjoituksiin, vuoden päästä lähtötasolla Reagoinnin on oltava yhtä voimakasta kuin ulkoisen vamman sattuessa. Harjoittelutauon / loman jälkeen valmistavan harjoittelun on kestettävä 2 x inaktiivisten päivien määrän. lomalla ominaisuudet pysyvät samalla tasolla n. 2-3 viikkoa, seuraavat 2-3 viikkoa ne laskevat jonkin verran ja sen jälkeen lähtevät jyrkkään laskuun. Ulkoisen trauman sattuessa kolmen k:n sääntö kompressio (tärkein), koho ja kylmä. 10 minuuttia aikaa toimia että ensiavulla on mitään merkitystä. Jokainen menetetty minuutti lisää toipumisaikaa merkittävästi. Osa 2 = Tee kirjallinen selvitys ylirasitustilan oireista ja siihen johtavista tekijöistä sekä korvaavan harjoittelun periaatteista. Liian voimakas ja / tai pitkään jatkunut stressi aiheuttaa elimistön ylikuntotilaan ajautumisen. Stressi on yksilön fyysinen, henkinen ja emotionaalinen reaktio mihin tilanteeseen tahansa, joka häiritsee yksilön normaalia homeostasia. Stressi tulee vakavaksi, kun se ylittää yksilön sietokyvyn rajat. Täytyy muistaa että suuren kuormituksen lisäksi stressiä aiheuttaa myös elämän sisällöttömyys ja liian alhainen työn kuormittavuus. Itse asiassa suurin stressitekijä ihmiselle on liian alhainen elämän kuormittavuus. Pääpiirteissään ylikunnolla tarkoitetaan elimistön hermoston ja muun liikuntakoneiston ja kehon eri säätelyjärjestelmien häiriintymistä. Myös rasitusvamman voidaan ajatella olevan ylikuntotila. Rasitusvammojen syntymekanismista kerron tehtävän seuraavassa osassa tarkemmin. Perinteisesti ylikunnolla tarkoitetaan pitkään kestävää urheilijan suorituskyvyn laskua, jonka katsotaan johtuvan yksipuolisesta, nopeasti lisätystä ja suorituskykyyn nähden liian suuresta harjoittelumäärästä. Ylikunnolle tyypillistä suorituskyvyn heikkenemisen lisäksi ovat lukuisat toiminnalliset häiriöt. Ylikunto on erityisesti valmennuksellinen ongelma. Ylikuntoa voidaan ehkäistä seuraamalla säännöllisesti harjoittelun- ja muun elämän kuormittuvuutta lääketieteellisin ja fysiologisin menetelmin.

11 Ylikunnossa urheilijan suorituskyky heikkenee, harjoittelumotivaatio häviää, ruokahaluttomuutta voi esiintyä ja aamupulssi on kohonnut. Liiallinen harjoittelu sellaisenaan on harvoin yksinomaan ylikunnon syy. Todennäköisemmin syy johtuu virheellisestä harjoittelusta, jolloin muiden kuormitustekijöiden vaikutusta kokonaisuuteen ei oteta huomioon. Ylikuntoon johtavien lisäkuormitusten joukko on moninainen. Tavallisia tekijöitä ovat liian suurten harjoittelumäärien lisäksi liian usein toistuvat kovat kilpailut ja / tai maksimitasolla tapahtuvat harjoitukset, jolloin harjoittelukertojen tai intervalliharjoittelussa suoritusten välinen palautuminen jää puutteelliseksi. Harjoittelun ohella ylikuntoon ajautumista edesauttaa kiire työelämässä, ihmissuhdevaikeudet, unettomuus ja erilaiset tulehdussairaudet. Myös tupakointi, alkoholi ja lääkkeet edesauttavat ylikuntoon joutumista. Urheilijan tausta vaikuttaa ylikunnon ilmenemiseen. Ylikunto on "neuroosin" kaltainen tila, joka johtuu keskushermoston ja muun elimistön ylikuormittamisesta. On väitetty, että ylikunnossa olisi kyse sympatoadrenaalisen järjestelmän voimistuneesta toiminta-aktiviteetista. Poikkeuksellisen tärkeä ylikunnon ilmenemismuoto on elimistön energia- ja proteiiniaineenvaihdunnan hormonaalinen säätelyhäiriö, jonka seurauksena aineenvaihdunta muuttuu kataboliseksi. Ylikunto esiintyy sympatikotonisena tai parasympatikotonisena ylikuntotilana. Sympatikotonisessa ylikunnossa, eli klassisessa ylikunnossa oleva urheilija ei tunne itseään vitaaliseksi. Se on helpohko havaita, koska oireisto on runsas. Parasympatikotoninen ylikunto on vaikeampi havaita, sillä se esiintyy pääasiassa elimistön energia- ja proteiiniaineenvaihdunnan hormonaalisen säätelyn häiriytymisenä. Miehillä ylikunto ilmenee testosteronitasojen laskemisena. Toisaalta kortikosteroidipitoisuudet (kortisoni) nousevat. Raskaassa fyysisessä harjoittelujaksossa testosteronitaso laskee ja kortisonitaso nousee. Tällaisen jakson pidentyminen johtaa elimistön ja lihaksiston väsymiseen ja heikkenemiseen. Täten on päädytty krooniseen kataboliseen tilaan. Hormonien epätasapaino johtaa siihen, että proteiiniaineenvaihdunnan anabolinen vaihe ei käynnisty eikä vastavaikutusta kortikosteroidien kataboliseen vaikutuksiin lihassoluissa synny. Urheilijan elimistön valkuaisainepitoisuudet ovat tärkeässä asemassa selviytymisessä ylikuntotilasta. Sympatikotoninen ylikunto on tyypillisempi nuorille ja aloitteleville urheilijoille kun taas parasympatikotoninen ylikunto on tyypillistä huippu-urheilijoilla ja ikääntyvillä urheilijoilla. Alkavaa ylikuntoa on vaikea havaita. Tutkijoiden mukaan urheilijat sairastavat tuolloin tavallista enemmän erilaisia infektiotauteja. Ylikuormittuminen voidaan parhaiten välttää ohjelmoidulla ja järjestelmällisellä harjoittelulla, jossa harjoittelumääriä lisätään vähitellen. Riittävästä ja laadukkaasta palautumisesta huolehtiminen harjoittelun ja kilpailujen jälkeen on tärkeä tekijä ylikuntotilan ennalta ehkäisyssä unen laatu ja määrä ratkaisevin. Yksinkertaisimpia menetelmiä ylikunnon toteamiseksi ovat harjoittelumäärien ja suorituskyvyn muutosten välinen vertailu, leposyketaajuuden seuraaminen päivittäin (ortostaattinen sykemittaus / First-beat) ja painon mittaukset aamuisin.

12 Jos harjoittelumäärää tai kuormitusta on tuntuvasti lisätty ja tulokset eivät parane kilpailuissa tai seurantatesteissä, johtaa määräharjoittelu ylikunnon pahenemiseen. Määräharjoittelu voi johtaa optimikehittymisestä poikkeamiseen siten, että suorituskyvyn paraneminen alkaa hidastua ja lopulta kaareutuu alaspäin. Sympatikotoniseen ylikuntoon joutuneella urheilijalla sydämen lyöntitiheys kasvaa jopa 25 iskua / min. Tätä voidaan seurata aamumittauksin. Koska ylikunnon yhtenä myöhäisoireena esiintyy lihaskatabolian aiheuttamaa ruumiinlämmön vähentymistä, yksinkertaisin ylikunnon tutkimistapa on painon seuraaminen. Mittaukset tulisi suorittaa aamuisin wc:ssä käynnin jälkeen (vakioitu toimenpide). Painon lasku voi olla osoituksena ylikunnosta. Toimenpiteet ylikunnon ilmetessä: Ylikuntoon johtaneiden tekijöiden selvittäminen ja poistaminen huomio kiinnitetään harjoitteluun liittyvien tekijöiden lisäksi yhtä paljon jokapäiväisen elämän kuormitustekijöihin. Ylikunnon aikana on kuormituksen ja palautumisen välinen suhde oltava riittävän suuressa määrin palautumisen puolella. Siten harjoittelun intensiteettiä ja määrää on väliaikaisesti huomattavasti vähennettävä. Riittävästä ruuasta, määrällisesti ja laadullisesti, on huolehdittava riippumatta ylikuntoon mahdollisesti liittyvästä ruokahaluttomuudesta. Myös säännöllinen yöuni on välttämätöntä. Yksipuolista harjoittelua tulee välttää. Yhteenvetoa - Ylikunnossa testosteronin määrä laskee ja kortisolin määrä nousee - Paras arviointimenetelmä on oma arviointi sekä seuranta mielialassa, hyvinvoinnissa ja tulostasossa - Vaikuttavia tekijöitä ovat infektiot, ravinnon puutokset, diabetes, kardiomyopatia, depressio - Sympatikotonisessa ylikunnossa selkeät oireet, parasympatikotonista vaikea havaita - Ortostaattinen koe: leposyke aamulla herätessä (5 min), noustaan ylös kuinka ylös syke nousee, 2 min kuluttua syketaso mihin palautuu. Huolestuttavia asioita ovat jos leposyketaso nousee, syke ei reagoi pystyyn nousemiseen tarpeeksi ja jos syketaso 2 min. jälkeen jää selkeästi leposykettä korkeammalle (> 20)

13 Sympatikotonisen ylikunnon oireita: Helposti väsyvä Ärtyisä Huonosti nukkuva Ruokahaluttomuus Laihtuminen Helposti hikoileva kosteat kädet Päänsärkyä Sydämentykytystä Nopea leposyketaso Vilkas perusaineenvaihdunta Lievä lämmön kohoaminen Hidas sykkeen palautuminen Vähentynyt stressin sietokyky Liikkeet huonosti hallittuja Lyhentynyt reaktioaika Käsien vapinaa Levottomuutta Toipuminen: 2 vk Parasympatikotonisen ylikunnon oireita: Helposti väsyvä Rauhallinen Nukkuu hyvin Normaali ruokahalu Ruumiinpainossa ei muutoksia Yöhikoilua Normaali lämmön säätely Ei päänsärkyoireita Normaali leposyke Normaali perusaineenvaihdunta Normaali ruumiinlämpö Normaali sykkeen palautuminen Liikkeet kulmikkaita Reaktioaika norm tai pidentynyt Normaali mieliala Toipuminen 1 2 kk loppuelämä Korvaava harjoittelu Korvaavan harjoittelun pääasiallinen tehtävä on tuoda maksimaalista lisäarvoa yksilön valmennuskokonaisuuteen tilanteessa jossa normaali harjoittelu on syystä tai toisesta häiriintynyt. Korvaavan harjoittelun on oltava lajispesifistä tai sen on liityttävä oleellisesti oman lajin harjoituskokonaisuuteen. Korvaavaa harjoittelua suunniteltaessa oleellista on olla hyvin perillä oman lajin lajianalyysistä tekniikka, vaadittavat psyyk. / fyys. ominaisuudet, energiantuottotavat, motoristen yksiköiden käyttö ja synkronointi, liikelaajuudet, lihastyön muodot, mitkä lihakset toimivat agonisteina ja mitkä antagonisteina, proprioseptiikka ja luustoon kohdistuvat voimat, onko liike syklinen vai asyklinen jne. mitkä ovat tyypilliset rasitusvammat ja mihin kehon osiin kohdistuu esim. suurimmat voimat tai esiintyykö yksilölle / lajille tyypillisiä traumaperäisiä vammoja. Korvaava harjoittelu voi olla myös ennalta ehkäisevää. Tämä ns. prehabilitation-vaiheen tarkoituksena on ehkäistä lajille tyypillisten rasitusvammojen ja traumaperäisten vammojen syntyminen. Tämä edellyttää lajianalyysin tuntemisen lisäksi urheilijakohtaisten seikkojen huomioon ottamisen (rasitusvammat, kiputuntemukset, perussairaudet). Prehabilitation vaiheen harjoittelua suunniteltaessa on syytä myös tehdä perusteellinen lihastasapaino- / liikkuvuuskartoitus.

14 Ennalta ehkäisevän korvaavan harjoittelun lisäksi korvaavaa harjoittelua ovat akuutin vaiheen-, yleisen kuntoutusvaiheen- ja lajispesifisen kuntoutusvaiheen harjoittelu. Akuutin vaiheen harjoittelua tehdään välittömästi vamman syntymisen tai operaation jälkeen. Tämän harjoittelun tavoitteena on lähinnä estää vamman paheneminen tai uusiutuminen kuntoutusvaiheessa. Harjoittelu stimuloi kudosten paranemista annetaan ärsykkeitä vaurioituneille kudoksille nopeampi paraneminen. Lisäksi oleellista on pitää lajissa tarvittavat perusominaisuudet mahdollisimman hyvällä tasolla, välttää kudosten surkastuminen ja huolehtia että motorinen kontrolli ei liikaa heikkene. Harjoittelun määrä, teho ja lajinomaisuus ovat hyvin vähäisiä (ainakin fyysisesti mentaaliharjoittelu voi toki olla mukana lajitekninen vaste on yllättävän hyvä, tai jos esim. toinen jalka on pois pelistä, voidaan toisella jalalla hioa lajiteknistä liikerataa heijastevaste on merkittävä). Yleisessä kuntoutusvaiheessa kehitetään ja ylläpidetään fyysisiä perusominaisuuksia. Taitolajissa on edelleen oleellista huolehtia lajille olennaisten motoristen perustaitojen säilymisestä. Harjoitusmääriä lähdetään nostamaan mutta teho ja määrä eivät saa lisääntyä samanaikaisesti ensin nostetaan määrää, totutellaan, sitten vasta tehoja jne. Lajinomaisuus voi lisääntyä jatkuvasti asteittain. Lajispesifisen kuntoutusvaiheen tarkoituksena on valmistaa urheilija normaaliin harjoitteluun ja kilpailuun. Tällöin harjoittelun työskentelytavat, liikelaajuudet ja tekniset seikat ovat normaaleja mutta harjoittelu tapahtuu tarvittaessa helpotetuissa olosuhteissa. Tämänlaatuinen korvaava harjoittelu ei saa toki johtaa vamman uusiutumiseen tai uuden vamman kehittymiseen. Onnistuneen korvaavan harjoittelun suunnitteluun tarvitaan koko valmennustiimin panosta. Lääkärin, fysioterapeutin, valmentajan ja ravintoterapeutin (proteiinisynteesiä tukeva ruokavalio) näkemyksiä tarvitaan ohjelmaa kasatessa. Lääkärin ja fysioterapeutin rooli on hyvin merkittävä, sillä he tekevät diagnoosit ja antavat suuntaviivat toiminnalle. Valmentajan tehtävä on taas tuoda lajinomaisen ja yksilöä korostavan näkemyksen kokonaisuuteen koko tiimin on ymmärrettävä toisiaan. Korvaavan harjoittelun suunnittelussa on aluksi kartoitettava vamman vakavuus, paranemisennuste, riskit, uhkat ja mahdollisuudet. Mitä ollaan tekemässä ja miksi? On tärkeää että toimeen ryhdytään nopeasti. Urheilijalle on myös psyykkisesti tärkeää että korvaava harjoittelu on suunniteltu tarkasti ja on luotettava. Toki suunnitelman tulee olla sovellettavissa ja etenemistä on seurattava reaaliajassa. Lähtötilanteessa tulee määrittää myös lihaksiston, jänteiden ja nivelsiteiden toiminta. On varottava että korvaava harjoittelu ei erkaannu lihastasolla liian kauaksi lajinomaisesta harjoittelusta, sillä silloin paluu normaaliin harjoitteluun synnyttää usein uusia vammoja. Harjoittelun on oltava hormonaalisesti rakentavaa (rytmitys) anabolista. On myös muistettava että elimistön kuormittamisella on aina vaikutusta vastustuskykyyn ja immuniteettiin. Harjoittelu voi toki olla myös immuniteettia tukevaa, mutta vamman jälkeinen tulehdustila pahenee herkästi kuormituksesta. Pahimmillaan voidaan immuniteettijärjestelmän saada tilaan, jossa sairastetaan koko ajan.

15 On yleistä että korvaava harjoittelu aloitetaan liian varovasti tai matalalla intensiteetillä, jolloin lajissa vaadittavat ominaisuudet (esim. anaerob. / nopeat yksiköt) jäävät huomiotta ja heikentyvät entisestään. Samankaltainen vaikutus on liian yksipuolisella harjoittelulla. Toisaalta ammattitaitoisen ja tarkan suunnitelman puuttuessa urheilija saattaa tehdä liian nopean paluun (ehkä muiden painostaessa) kilpailuun, jolloin vamman uusiminen on mahdollista. Korvaavasta harjoittelusta voidaan löytää myös hyviä puolia On hyvää aikaa kehittää heikkouksia (esim. keskivartalo kuntoon), pitkään piilotellut ylikunto saa mahdollisuuden rauhoittua, saatetaan päästä perille vammakierteeseen johtaneista (toistuvista) syistä, opitaan ymmärtämään syy-seuraussuhteita paremmin ja uutta yhteistyötä voi syntyä uusien tukitoimine ympärille. Yleensä pitkien kuntoutusjaksojen aikana urheilija saa, tai joutuu etsimään uutta perspektiiviä urheiluun ja elämään kuinka pienestä homma voi olla kiinni ja on muutakin elämää kuin urheilu. Taitolajissa oleellisinta on varmistaa että määrällisesti paljon toistetut liikkeet (lajiimitaatiot) ovat tarpeeksi lähellä lajisuoritusta (nopeus, lihastyön muoto, liikelaajuus, raajojen asennot jne.), muutoin on suuri riski oppia virheellisiä liikemalleja joista on vaikea opetella pois. Oli korvaava harjoittelu sitten ennalta ehkäisevää tai kuntouttavaa, on tärkeää ottaa koko liikkeen kineettinen ketju huomioon, niin että koko lajissa vaadittava kinesteettinen stabiliteetti on käytössä. Tätä tuki- ja liikuntaelimistön tasapainojärjestelmää (lihassukkula, golgin jänne-elin, ihon reseptorit, jänneaistit, sisäkorvan tasapainoaisti) tulisi ehdottomasti kuormittaa jo kuntoutuksen alkuvaiheessa. Jos järjestelmien aktivointia ei aloiteta jo kuntoutuksen alkuvaiheessa, saattaa niiden normaali toiminta palautua vasta kuukausien päästä. Kuntoutuksen alkuvaiheessa ei toki saa tehdä liian nopeita liikkeitä mutta jo pienetkin stabiliteettia haastavat ärsykkeet antavat toivotun vasteen. Myös jonkun aistin poissulkeminen (näkö) korostaa muiden tasapainojärjestelmien herkkyyttä ja harjoituksen tehokkuutta. Vaikka tavoitteena on lajispesifisyys, korvaavassa harjoittelussa on muistettava ottaa huomioon kaikki lihassolutyypit, koska niitä tarvitaan kaikissa urheilumuodoissa. Motoristen yksiköiden harjoittamisessa hitaat lihassolut kuormittuvat hitaissa ja matalan voimatason liikkeissä. Hitaat yksiköt ovat aerobisia aineenvaihdunnaltaan ja korostuvat kuntoutuksen alkuvaiheessa ja tukilihaksiston harjoittelussa. Keskinopeat motoriset yksiköt kuormittuvat nopeissa (tahdonalaisissa) liikkeissä ja niiden aineenvaihdunta on osin anaerobisia. Liikkeet tulevat mukaan akuutin vaiheen jälkeen. Nopeat motoriset yksiköt kuormittuvat nopeissa, suurta voimatasoa (osittain reflektorisissa) liikkeissä. Aineenvaihdunta on anaerobista. Näitä harjoitteita tulisi tehdä mahdollisimman aikaisessa kuntoutusvaiheessa, mutta alussa kuitenkin proprioseptiikan ja refleksien kautta turvallisuuden ehdoilla.

16 Lihaskudosharjoittelun tavoitteena on lisätä lihaksen poikkipinta-alaa, eli kasvattaa lihaksen voimakapasiteettia (PV). Harjoittelulla rikotaan lihaskudosta palautumisen aikana rakenne voimistuu (kasvaa). Ongelmana on että kudosta rikkova harjoittelu aktivoi tulehdusta ongelmia immuniteettikyvyssä harjoittelun rytmittäminen ja kuormittavuus tärkeää. Perusvoima tyyppisellä harjoittelulla pyritään myös lihaskudoksen sisällä olevien tukikudosverkkojen vahvistamiseen lihaksesta vahvempi, elastisempi, venytystä vastustavampi jne. Harjoittelumetodeihin kuuluvat elastiset liikkeet, hyppelyt ja sykliset liikkeet. Aerobinen aineenvaihdunnan harjoittaminen on kaiken toimintakyvyn perusta. Kudokset eivät palaudu eivätkä vahvistu tehokkaasti ilman hyvää aerobista toimintakykyä, koska sitä tarvitaan mm. proteiinisynteesissä. Lyhytkestoinen aerobinen harjoittelu tukee hormonitoimintaa, immuniteettia ja huoltaa koko kehoa. Kun tehdään korvaavaa harjoittelua anaerobisessa mielessä, kannattaa suosia alaktista harjoitustapaa maitohapoton harjoittelu ei ole katabolista (paitsi lihashermojärjestelmälle). Nopeat motoriset yksiköt kuormittuvat ja vaikutus lihastasolla on hyvin spesifinen. Runsas maitohapollinen anaerobinen harjoittelu on katabolista eli se vaikuttaa estävästi proteiinisynteesiin ja saattaa jopa estää vamman paranemista. Korvaavan harjoittelun suunnittelussa on otettava huomioon hormonaalinen toiminta, anabolian ja katabolian suhde. Anaboliaa tukevat aerobinen harjoittelu, lyhyt voimaharjoitus, lepo, uni ja laadukas ravinto (proteiinit + hh) positiivinen vaikutus testosteroni- ja kasvuhormonieritykseen. Kataboliaa aiheuttaa kova maitohapollinen harjoittelu, pitkät junnaavat voimaharjoitukset ja elämän kokonaisstressin kasaantuminen kortisolitoiminta aktivoituu. Harjoitusrytmillä ja ärsykkeen vaihteluilla on suuri rooli hormonaalisen toiminnan huomioimisessa. Myös Immuniteettijärjestelmä on herkkä harjoituksen aiheuttamalle stressille. Immuunijärjestelmän huomioiminen korvaavassa harjoittelussa sisältää harjoitusrytmityksen osalta samat säännöt kuin hormonaalinen toiminta. Korvaavan harjoittelun esimerkkejä mäkihypyssä: Prehabilitation-vaihe: Tukilihaksiston toiminnallisuudesta säännöllisesti huolehtiminen (esim. keskivartalon lihakset, lantionalueen hallinta) Akuutti vaihe: Tasapaino / asento / liikeaistien harjoittaminen kuntoutuksen aikana esim. reflektonisesti (epävakaalla alustalla seisominen / liikkeet) + mielikuvaharjoittelu Yleinen vaihe: Ponnistuslihaksiston määrällisesti suurempi kuormittaminen + harkitut tehopiikit (esim. simulaatioponnistukset yksittäisinä mutta useita peräkkäin tehoalueita vaihdellen) Lajispesifinen vaihe: Koetellaan kehon suorituskykyä riittävillä suoritusnopeuksilla ja suurentuneilla kuormilla mutta kuitenkin varmoissa olosuhteissa (esim. suorat loikat, lajikyykyt lisäpainoilla, lajiharjoitus hyvissä olosuhteissa tai pienessä mäessä).

17 Lajinomainen erityisesimerkki: Mäkihypyssä toisinaan havaitaan hermolihasjärjestelmän tai ihan keskushermoston väsymistiloja. Tällöin hyvänä korvaavana harjoittelumuotona voi olla lajista kaukana oleva fyysinen harjoittelu, esim. tehostettu tukilihaksiston / aerobisen peruskestävyyden tehostettu jakso aivot ja muu hermosto saavat lepoa pitkään yksipuolisena toistuneesta tekniikkaharjoittelusta + varsin raskaista keskittymisrutiineista / teknisestä ajattelusta nuppi huilaa mutta harjoituskokonaisuudessa tärkeät asiat menevät eteenpäin. Vaihe 2 = Urheiluvammat Urheiluvammojen ennaltaehkäisy on paras hoitomuoto. Urheiluvammojen omatoimisen ennaltaehkäisyn, asianmukaisen ensiavun ja hoidon saamisen sekä järkevästi etenevän kuntoutuksen tulee olla turvattu, tämä edellyttää etenkin lajikohtaisten urheiluvammojen tuntemista. Urheiluvammojen perusteellinen kuntoutus muodostaa kulmakiven peliin paluulle. Valmennustietouden sekä toiminnallisen anatomian ja fysiologian ymmärtäminen auttaa kilpaurheilijaa vähentämään vammautumisriskiä. Kolmen sääntö Ennaltaehkäisevässä, eli preventiivisessä mielessä useisiin urheiluvammoihin liittyy ns. kolmen sääntö. Esim. juostessa jalkaan kohdistuva voima on n. kolme kertaa kehon paino pienet asiat, kuten jalkaterän asento, korostuvat rasitusvammoja ajatellen. Alaraajojen pituusero merkitsee urheilijalle kolme kertaa suurempaa kuormitusta kuin lottokansalaiselle (urheilijan 5mm on passiivisen ihmisen 15 mm.). kuormitus mm. selkään. Urheilijan ravinnon tulisi olla täysipainoista ja laadukasta urheilijan lihaksissa on kolme kertaa enemmän mitokondrioita, eli solun aineenvaihdunta ja entsyymivilkkaus on kolmekertainen normaaliin verrattuna. Huono ravinto aiheuttaa siis nopeammin väsymistä, rasittumista ja ylikuormitusvaara kasvaa. Kilpaurheilijoilla myös motivaatio, tahto ja riskinottoalttius ovat kolmekertaisia urheilemattomaan henkilöön verrattuna. Urheiluvammojen jaottelua: Urheiluvammat voidaan jaotella vammatyyppien mukaan kokonaisuuksiksi, joiden avulla on helpompi ymmärtää vamman ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Vammat voidaan jakaa: Syntysyyn, alkuperän 1. etiologian mukaan - ulkoisen tekijän vammoiksi Merkkinä kudosvaurioista verenpurkaumat, turvotus, kipu. Nivel tai luualueella epänormaali muoto voi kieliä vauriosta. - Ylikuormitusvammoiksi Etiologia pohjautuu yksipuoliseen harjoitteluun, puutteelliseen tekniikkaan, koordinaatioon ja lihastasapainoon sekä ulkoisiin olosuhteisiin. Vammat sijaitsevat usein lihasten jännealueella ja limapusseissa tulehdusten muodossa (+ rasitusmurtumat)

18 Vamman anatomian mukaan - Pehmytosavammoihin Lihasten, jänteiden, nivelsiteiden ja sisäelinten vammat. Vamman seurauksena vaurioituu yleensä verisuonia ja soluja turvotus leviää aiheuttaen kipua ja paineen nousun - Luuvammoihin Yleensä murtumia. Lihasten, jänteiden ja sidekudosten kiinnityskohdat luissa saattavat ärsyyntyessään aiheuttaa tulehduksen ja röntgenissä näkyvän muutoksen (kantapiikki) - Hermovammoihin Vamman ajankohdan mukaan - Akuutti vamma 0-72 h Lepo, immobilisaatio, lääkkeet, fysikaalinen hoito - Subakuutti vamma 72h - 3 viikkoa - Krooninen, pysyvä, pitkäkestoinen vamma Hoito aggressiivisempaa, kipu vaatii kilpailevan ärsykkeen. Vamman ajankohdan selvittäminen selkiyttää hoitolinjoja Lajiryhmittäin - Juoksu- ja hyppyvammat - Heitto- ja iskuvammat Tulehduksen oireita ovat: - Kudosvamman nestekertymän aiheuttama turvotus - Lisääntyneestä verenkierrosta johtuva punoitus - Turvotuksen ja kudosvamman aiheuttama aristus - Vilkastuneen verenkierron aiheuttama paikallinen lämmönnousu - Turvotuksen ja arkuuden aiheuttama paikallinen toiminnan vajaus Ennaltaehkäisevät toimenpiteet: 1. Valmennukselliset tekijät lajianalyysi ja riskien minimointi sen avulla harjoittelun nousujohteisuus, systemaattisuus palauttavat harjoitukset, ja kokonaiskuormituksen kontrollointi tekniikka koordinaatio, lihastasapaino alku- ja loppuverryttelyt (laatutekijät) venyvyys ja liikkuvuusharjoitukset 2. Ulkoisten olosuhteiden huomioonottamista harjoitus- ja kilpailuolosuhteet varusteet hygienia + ympärillä olevat ihmiset

19 3. Sisäisiä tekijöitä psyykkinen / kognitiivinen valmennus ravinto (laatutekijät) Perusensiapu, kolmen k:n sääntö (+2 k) Vammojen sattuessa oikea hoito on tärkeää. Vanha kolmen koon sääntö, eli kompressio (puristus), kohoasento ja kylmä on äkillisten tapaturmien ensihoidon kulmakivi. Voi olla tilanteita että kylmää ei ole heti saatavilla mutta se ei saa viivästyttää hoitotoimenpiteiden alkamista. Kompressio (tärkein) ja kohoasento tulee aloittaa välittömästi että hajonneesta solukalvon pinnasta irronneet kemialliset tulehdusmyrkyt (prostaglandiini) eivät pääse leviämään ja tuhoamaan tervettä kudosta. Ensiavulla on merkitystä vain jos se aloitetaan n. 10 minuutin sisällä trauman synnystä. Jokainen menetetty minuutti pidentää huomattavasti toipumisaikaa. Pahin vaihtoehto esim. nilkkavammassa on lähteä yhdellä jalalla kinkkaamaan kohti kotia ketsuppipulloilmiö oikein ravistaa tulehduksen liikkeelle. Rasitusvammojen pitkittyessä ja varsinkin kun pelkkä lepo ei vie kipua pois, on syytä kääntyä asiantuntijan puoleen. Rasitusvammat vaativat erittäin harvoin leikkaushoitoa, fysioterapialla lienee suurempi sija pitkittyneiden kiputilojen hoidossa. Kaksi lisä k:ta saadaan kipulääkkeistä ja kepeistä. Mikäli tulehdusta lähdetään hoitamaan kipulääkkeillä, tulee se tehdä kunnolla kipulääke elimistössä vaimentaa elimistön omaa tulehduksenhoitomekanismia. Pahin tilanne on ottaa vain vähän kipulääkettä kipulääke ei lähde parantamaan vammaa mutta myöskään elimistö ei toimi tarpeeksi tehokkaasti. Lajisi tyypillisimmät vammat. Syntymekanismi/oireet ja diagnoosi, hoito -> kuntoutus/korvaava harjoittelu, ennaltaehkäisy! Kehon kudoksilla on ainutlaatuinen kyky sopeutua niihin kohdistuvaan rasitukseen ja kestää nousevaa kuormitusta. Kehon kudokset hajoavat jos niiden kestorajaa ylitetään liialla kuormituksella. Kestoraja on riippuvainen aineen ominaisuuksista ja millä tavoin kuormitus siihen kohdistuu. Kuormituksen vaikutus määräytyy kuormituksen voimakkuudesta, siitä mihin se kohdistuu, sen vaikutussuunnasta ja kestoajan vaihtelusta. Kudokset voivat revetä kertakuormituksesta, joka ylittää niiden maksimaalisen kestokyvyn. Myös pienempi voima voi aiheuttaa kudosvamman, jos voima jatkuvasti uusiutuu. Jos kuormitustaso on riittävän paljon kestorajan alapuolella, materiaali kestää lukuisia kuormitusketoja.

20 Urheiluvamman syntymekanismi kaaviona: Solutasolla tapahtuvat reaktiot vamman syntyessä:

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Harri Hakkarainen LL, LitM Urheilulääkäri / - valmentaja Suomen vahvuuksia Ortopedinen osaaminen huippua Onko syynä vammojen suuri määrä Tieto vammojen kuntoutuksesta

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Nuori urheilija kasvulinjat eivät vielä luutuneet kasvuiässä levon tarve suuri voi toipua rasituksesta ja vammoista jopa hitaammin kuin

Lisätiedot

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE LÄHIPIIRIN TUKI ON TÄRKEÄ Huippu-urheilu vaatii tiettyä itsekkyyttä ja voi välillä tuntua yksinäiselle. On tärkeää, että urheilijan ympärillä

Lisätiedot

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Väite 1 Ilman kovaa harjoittelua ei voi olla kova kilpailussa Väite 2 Kun jätät harjoituksissa varaa,

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

Suunnistajan maalis-huhtikuun harjoittelu

Suunnistajan maalis-huhtikuun harjoittelu harjoitusolosuhteet 4.3.2013 Suunnistan maalis-huhtikuun harjoittelu Janne Salmi Laitilan AV-päivä 2.3.2013 Kokonaisuus ratkaisee! FYYSIS- MOTORINEN HARJOITTELU VALMENTAJA PSYYKE AKTIIVINEN PALAUTUMINEN

Lisätiedot

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team

Lisätiedot

Urheilijan ylirasitustila

Urheilijan ylirasitustila Urheilijan ylirasitustila Aleksi Kallioniemi Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Lääkärikeskus Aava Helsingin Urheilulääkäriasema Ylirasitustilaan ei ole olemassa varsinaista hoitoa, joten järkevintä on

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Liikuntaharjoittelun ihanuus ja kurjuus Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Timo Vuorimaa, LitT Mitä tottuminen työhön tarkoittaa? Fyysisen kuormituksen ja elimistön tasapainotilan järkyttämisen jälkeen

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

Miekkailijoiden ja 5- ottelijoiden info

Miekkailijoiden ja 5- ottelijoiden info Miekkailijoiden ja 5- ottelijoiden info Lauri Alanko 24.10.2012 ex 5-ottelija ja miekkailija Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tavoittaa Helsingin Urheilulääkäriasemalta ja Dextrasta Mistä puhutaan Levosta

Lisätiedot

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008 Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Valviran toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista koulutusta,

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

Urheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit. www.terveystalo.com

Urheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit. www.terveystalo.com Urheilullisuus Harri Hakkarainen LL, LitM SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit Urheilullisuus mitä se on? jokaisella urheilijalla 24 h aikaa aikaa harjoitella, palautua, kehittyä... Harjoitusaikaa

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

Nuoren naisurheilijan ylikuormituksen erityispiirteitä Hannele Hohtari 23.10.2010 Ongelmia? Kuukautishäiriöt ja alipainoinen urheilija Rasitusmurtumat Naisurheilijoilla yleisiä, etenkin juoksijoilla Jos

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO 2. LAPSEN JA NUOREN ELIMISTÖN KASVU JA KEHITYS; Antti Mero Kasvun yleispiirteet - kehonosien kasvu - pituus ja painokasvu Hermoston kehittyminen Lihaksiston kehittyminen

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus Pesäpalloilijan lihashuolto Mitä on lihashuolto Lihashuollon määritelmä - aktiiviset ja passiiviset toimenpiteet - pyritään nopeuttamaan fyysistä ja psyykkistä palautumista - rasitusvammojen ennaltaehkäisy

Lisätiedot

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän

Lisätiedot

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo Without fit and healthy athletes there would not be any exciting Olympic Games. They are our most cherished assets. It is, therefore,

Lisätiedot

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden Suomen Pyöräilyunioni ry PVT/ mn YKSITTÄISEN HARJOITUKSEN RAKENNE Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden mukaan. Tavallisesti harjoituskerta jaetaan kolmeen

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Harjoittelu ja liikunta

Harjoittelu ja liikunta Harjoittelu ja liikunta Paljonko tulee harjoitella ja liikkua? Kilpaurheilusta innostuneen nuoren urheilijan tulisi liikkua ja harjoitella vähintään 20 tuntia viikossa. Viime vuosina on selvitetty huippu-urheilijoiden

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu 1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus

Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus Harri M. Hakkarainen LK, LitM, valmentaja Huolestuttaa: Lääkärinä TULES-vaivoja nuorilla elintapasairauksia jo lapsilla tietämättömyys liikunnasta, ravitsemuksesta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihashuolto ja harjoittelumäärät Pasi Ahola 16.12.2013

Lasten ja nuorten lihashuolto ja harjoittelumäärät Pasi Ahola 16.12.2013 Lasten ja nuorten lihashuolto ja harjoittelumäärät Pasi Ahola 16.12.2013 Harjoittelumäärät Lapset/nuoret tarvitsevat vähintään 2 tuntia fyysistä aktiviteettia joka päivä. Sidekudokset, luusto, jänteet

Lisätiedot

Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU

Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU Luennon sisältö Kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen Monipuolinen harjoittelu eri ikäryhmissä Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu Pituuden, painon ja kehon osien

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan?

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voima ja voimaharjoittelu Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voimantuottoon vaikuttavia tekijöitä lihaksen pituus (nivelkulma) voimantuottoaika voimantuottonopeus

Lisätiedot

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Harri Hakkarainen Suomen Urheiluopisto Lääkäriaseman johtaja Asetelmaa Liikkuuko suomalainen lapsi riittävästi ja riittävän monipuolisesti? Ymmärretäänkö monipuolisuus

Lisätiedot

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Kehittävä alkuverryttely Pasi Lind 14.12.2014 Hannele Hiilloskorpi Pekka Rindell Kati Pasanen Juha Koskela Harri Hakkarainen www.terveurheilija.fi Valmennushaasteita ENNEN NYT

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

www.terveurheilija.fi TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

www.terveurheilija.fi TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA www.terveurheilija.fi TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Pasi Lind Suomen Judoliitto Terve urheilijakouluttaja Suomen Kansallis Ooppera Viikarit Vauhdissakirjan kirjoittaja www.terveurheilija.fi Monipuolinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Juoksukoulu ( 3.5.2016

Juoksukoulu ( 3.5.2016 Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät

Lisätiedot

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 155 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi NUORUUS Vahvuutesi

Lisätiedot

Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen taekwondossa

Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen taekwondossa Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen taekwondossa Taekwondo on nopeustaitavuuslaji, jossa menestyminen edellyttää riittäviä nopeusominaisuuksia ja pitkälle vietyä lajitaitavuutta. Näiden ominaisuuksien

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Kasva monipuolisuuteen. Kotka 11.11.2014 Sami Kalaja Kasva urheilijaksi Jyväskylässä

Kasva monipuolisuuteen. Kotka 11.11.2014 Sami Kalaja Kasva urheilijaksi Jyväskylässä Kasva monipuolisuuteen Kotka 11.11.2014 Sami Kalaja Kasva urheilijaksi Jyväskylässä Monipuolisuus = monilajisuus? Norjassa keskimääräinen päälajin valitsemisikä 15,6 Saksassa 14,4 Gretzky kilpaili 14-

Lisätiedot

Hyvä kunto on tottumista TYÖHÖN

Hyvä kunto on tottumista TYÖHÖN Harjoitusaikutuksen synty: Vahistaako kaikki, mikä ei tapa? Hyä kunto on tottumista TYÖHÖN Timo Vuorimaa, LitT Vierumäki Mitä tottuminen työhön tarkoittaa? Fyysisen kuormituksen ja elimistön tasapainotilan

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Luennon sisältö 11.1.2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA. Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016

Luennon sisältö 11.1.2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA. Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016 Johanna Kleemola Luennon sisältö Urheilullinen elämäntapa palautumisen varmistajana Monipuolinen harjoittelu

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Ominaisuuksien kehittäminen

Ominaisuuksien kehittäminen Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi

Lisätiedot

URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE

URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE Hannu Itkonen, professori Sami Kokko, yliopistotutkija Liikuntatieteellinen tiedekunta, JY URHEILU TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Miksi urheilu on hyvä kasvatuksen

Lisätiedot

URHEILIJAN TERVEYSKYSELY

URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Sivu 1 / 6 URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sotu: - Osoite: Puhelin: Lähiomainen ja puhelinnumero: Urheilulaji(t): Urheiluseura: Valmentaja: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi urheilussa? Mitkä ovat

Lisätiedot

Hevosvalmennuksen sudenkuopat

Hevosvalmennuksen sudenkuopat Hevosvalmennuksen sudenkuopat Susanna Kinnunen, FT Suomen Hevostietokeskus ry susanna.kinnunen@hevostietokeskus.fi www.hevostietokeskus.fi Kuva: Hippos/Hanna Leppänen Liikkeet (biomekaniikka) Suorituskyky

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Espoon Telinetaiturit ry

Espoon Telinetaiturit ry Voimistelua läpi elämän Espoon Telinetaiturit ry Terveydenhuolto 1.6.2013 Motiivi ProHuippuseura-projektissa identifioidut kehityskohteet Urapolku-seminaari Kisakalliossa (2012) Yleiset havainnot seuran

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia

Lisätiedot