Haastattelut. Ritva Levo-Henriksson Viestinnän menetelmät I
|
|
- Eeva-Liisa Katajakoski
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Haastattelut Ritva Levo-Henriksson Viestinnän menetelmät I
2 Haastattelutyyppejä strukturointiasteen mukaan strukturoitu, standartoitu lomakehaastattelu, jota Layder (1993) nimittää formaaliksi haastatteluksi puolistrukturoitu haastattelu, teemahaastattelu strukturoimaton haastattelu, josta käytetään nimityksiä avoin haastattelu, kliininen haastattelu, syvähaastattelu, asiakaskeskeinen haastattelu, keskustelunomainen haastattelu
3 Haastateltavien lukumäärän mukaan yksilöhaastattelut ryhmähaastattelut
4 Ryhmähaastattelu Ryhmähaastattelu usein 6-8 henkilöä Kiinnostuksen kohde: käsitykset, kokemukset Etuja: - ujommatkin saattavat innostua puhumaan - ekonominen - edesauttaa ajatusten muodostamista ja perustelujen selvittämistä
5 Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä -yksi haastattelun aspekti, aihepiirit kaikille samat - kysymyksillä ei tarkkaa muotoa, eikä järjestystä - ei kuitenkaan täysin vapaa kuten syvähaastattelu
6 Ominaispiirteet Alustavan analyysin perusteella tutkija kehittää haastattelurungon Pyrkimyksenä saada selville, miten haastateltavan jonkin subjektin tai asiaintilan merkitykset rakentuvat Kielen keskeisyys Haastattelutilanne yhteisrakentamista
7 Syvähaastattelu Tarkoituksellinen keskustelu Kiinnostus: tunteet, asenteet, näkemykset Avoimet kysymykset haastattelijan tehtävä: syventää haastateltavan vastauksia
8 Syvähaastattelu Soveltuu, jos kohteena: menneisyyden tapahtumat heikosti tiedostetut seikat arkaluontoiset asiat Soveltuu, jos tarkoituksena: etsiä rajattua yksittäistä tietoa uusi lähestymistapa asiantuntijan näkemys
9 Syvähaastattelun luonne Haastateltavat tietyn erityisaseman tai erityisominaisuuksien vuoksi Pitkäkestoisuus, ehkä useita kertoja Myös nimitys eliittihaastattelu, avainhenkilöiden haastattelu Eteneminen yleensä haastateltavan ehdoilla Tutkija ja haastateltava kaksi tasa-arvoista subjektia - mahdollisuus uusien teemojen ja kysymysten esille ottamiseen
10 Narratiivinen haastattelu (Saastamoinen, M., 1999, Pitkälti elämäkerrallinen, mutta tutkija voi suunnata painopistettä Pyrkimyksenä koota narratiiveja=selontekoja tapahtumien etenemisestä Narratiivisuus syntyy etenemisestä ajassa: miten alkoi, miten eteni, mihin johti Haastattelija passiivinen, mutta empaattinen Pääkertomuksen päätyttyä haastattelija muotoilee kokoavan kommentin ja esittää tarkentavia lisäkysymyksiä
11 Narratiivin ja todellisuuden suhde Sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta ei ongelma, koska todellisuus ja kielellinen esitys eivät käsitteellisesti erotettavissa Kertomuksen todellisuutta ja valheellisuutta tarkasteltava toimintana, joka tulee ymmärrettäväksi suhteessa narratiivin tuottamisen kontekstiin Haastateltavat tuottavat kertomuksensa jostakin diskursiivisesta positiosta (esim. Davies ja Harre 1990)
12 Narratiivin ja todellisuuden suhde Esim. Atkinson ja Coffey (2003, ks. myös Mietola, 2007: 167) pitävät kysymystä haastateltavan luotettavuudesta naiivina. He tuovat esiin haastattelupuheen erityisyyden ja puheen performatiivisuuden: puheessa tuotetaan todellisuutta, josta kerrotaan, ei ainoastaan raportoida jotakin objektiivista todellisuutta.
13 Narratiivin ja todellisuuden suhde Rikas, monipuolinen kuva tutkittavasta ilmiöstä edellyttää mahdollisimman erilaisista positioista tuotettuja kertomuksia Kertomukset suhteutetaan yleisempään kontekstiin, jossa ne syntyvät Ottamalla tutkimusasetelmaan aihetta käsittelevää hist. ja yhtkunnall. tietoa, ko. suhde ei ole enää ongelma, vaan nimenomaan suhde
14 Narratiivisen haastattelun muunnoksia: aktiivihaastattelu Pyritään yhdistämään narratiivisuuden ja sosiaalisen konstruktionismin lähestymistapoja perinteiseen teemahaastatteluun Haastattelija ja haastateltava ymmärretään aktiivisiksi toimijoiksi Edellyttää rakennetta, jonka ylläpidosta haastattelija vastaa Pyrkimyksenä rekonstruoida arjen keskusteluita ja väittelyitä
15 Narratiivisen haastattelun muunnoksia: episodinen haastattelu Yhdistää narratiivisen haastattelun ja teemahaastattelun Lähtökohta: tiedon käsitteen kaksi ulottuvuutta (Flick 1998, ): narratiivis-episodinen tieto ja semanttinen tieto Voidaan kartoittaa elämäkerrallista suhdetta tiettyyn asiaan, esim. teknologia, nykyhetken episodeja sekä tulevaisuuden ennakointeja ja pelkoja
16 Haastattelun suunnittelu Lähtökohtana tutkimussuunnitelma, joka sisältää työn tarkoituksen, ongelmanasettelun tutkimuskysymyksineen ja työn viitekehyksen Tutkimuskysymyksiä voidaan tarkentaa työn kuluessa
17 Haastateltavat Osallistujia Harkinnanvarainen näyte Kokeileva keskustelu: aiheen ymmärtäminen ja käsittäminen Valintamahdollisuudet: tutkija valitsee tai ns. lumipallo-otanta Kuinka monta: ei yksioikoista vastausta Saturaatiopiste eli kyllääntymispiste (Eskola & Suoranta, 2005) Pyri osoittamaan, ettei valintaan sisälly systemaattista harhaa (Hirsjärvi & Hurme, 2000)
18 Haastateltavien valinta (Holstein ja Gubrium, 1995): Haastateltavien kyky kertomusten, narratiivien esittämiseen tärkeämpi kuin heidän edustavuutensa. Toteamus kehittämänsä aktiivisen haastattelun yhteydessä. Voiko soveltaa muihinkin narratiivisiin haastatteluihin?
19 Sopiminen, kieltäytyminen Sopiminen (ks. Hirsjärvi & Hurme, 2000, 82-89) Kieltäytyminen: mikäli kieltäytyjä osoittaa enemmän epävarmuutta kuin ehdottomuutta, jatka keskustelua Kieltäytymisen perusteella voi päätellä jotain myös aiheesta (ks. Alastalo, 1997, 6)
20 Kentälle pääsy Usein vaaditaan virallinen lupa Löydettävä ja vakuutettava haastateltavat Haastateltavalla oikeus ymmärtää tutkimuksen luonne ja tavoitteet Grönfors (1985, 78-80), yleisohje: selvitä tutkimuksen luonne, ellei ehdotonta syytä olla selvittämättä. Ei kuitenkaan yksityiskohtaista selvittämistä
21 Haastattelurunko Haastattelun aihe ikään kuin pääotsikko Haastetteluteema väliotsikko Suunnittelu alkaa teemaluettelosta Teemat edustavat viitekehyksestä nousevia pääkäsitteitä tai niiden spesifioituja alakäsitteitä Teeman alla kysymykset tarkentavat teemaa Rungon alkuun ja loppuunkin helppo teema Vastaa myös itse ja tee koehaastattelut
22 Haastattelutilanne Empaattisuus Kuuntele hiljaisuutta Kuuntele tiiviisti puhetta Tee puheen perusteella lisäkysymyksiä ja pyydä valaisemaan esimerkeillä Kesto: ei yksioikoista ohjetta, menetelmäkirjallisuus ja omat kokemukset: 1-2 tuntia/haastattelu
23 Litterointi Tarkkuus riippuu tutkimustehtävästä ja tutkimusotteesta Jokainen lisäkoodi hidastaa hidasta työtä Keskusteluanalyysi analyysimenetelmänä vaatii tarkimman litteroinnin: osapuolten tauot, huokaukset, äänenpainot, naurahdukset
24 Analyysin lähtökohta haastattelupuhe - todellisuus Ovatko haastatelupuheet ymmärrettävä sosiaalista todellisuutta jossain tietyssä sosiaalisessa tilanteessa tuottaviksi (ks. lähemmin esim. Jokinen, Juhila & Suoninen, 1999) Vai onko lähtökohtana eletyn ja kohdatun todellisuuden ymmärrettäväksi tekeminen (Ks. esim. Suurpää 2002, vrt. Sulkunen 1997a, 17-18)
25 Haastattelupuhe - todellisuus Pekka Sulkunen ja Jukka Törrönen ovat tarkastelleet todellisuuden ymmärrettävyyden ongelmaa semioottiseksi sosiologiaksi kutsumansa teoreettisen lähestymistavan avulla.
26 Haastattelupuhe - todellisuus Eli kysymys siitä, onko tekstit nähtävä sosiaalista todellisuutta tuottaviksi teksteiksi vai kertovatko ne suoraan sosiaalisesta todellisuudesta Miller ja Glassner (1997, 102) puhuvat haastattelupuheen mahdollisuudesta saavuttaa sosiaalinen todellisuus. Viittaus Charmaziin (1995, 50) joka työssään kroonisesti sairaista huomauttaa, että he kokevat sairautensa riippumatta siitä, osallistuvatko he haastatteluihin vai eivät.
27 Analyysi Mahdollisuuksia: argumentaatioanalyysi, diskurssianalyysi keskusteluanalyysi, etnografinen analyysi narratiiviset lähestymistavat ankkuroitu teoria grounded theory fenomenografia (ks. Hirsjärvi & Hurme 2000, ) kvalit. sisällönanalyysi, tekstien/teoreettinen lähiluku, ja esim. Kvale: merkitysten tiivistäminen
28 Validius ja luotettavuus Läpinäkyvyys ja perustelut tutkimusprosessissa Luotettavuus: onko koko aineisto otettu huomioon, onko tiedot litteroitu oikein Validointitapoja (Bloor 1997): 1. triangulaatio tietoja verrataan muihin lähteisiin 2. osoitetaan vastaavuus tulkintojen välillä (Janesick 1994): osallistujatarkistus member check
29 Kirjallisuutta Aalto P. (2001) Syvähaastattelu: Identiteetti, merkitys ja politiikka. Politiikka 43:2, s , Aaltola J. & Valli R. (2001) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. metodinvalinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. PS-kustannus: Jyväskylä. Alasuutari P. (2001) Laadullinen tutkimus. Vastapaino: Tampere. Anttila P. (1998) Tutkimisen taito ja tiedon hankinta). Taito-, taide- ja muotoilualojen tutkimuksen työvälineet. Akatiimi Oy: Helsinki. Atkinson, P. & Coffey, A. (2003) Revisiting the relationship between participant observation and intervewing. Teoksessa J.A. Holstein & J.F. Gubrium (toim.) Inside Interviewing. New Lenses, New Concerns. London: Sage,
30 Kirjallisuutta Douglas J.D. (1995) Creative Interviewing: Sage Library of social research. Vol Sage: Beverly Hills, CA. Eskola J. & Suoranta J. (2005) Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino: Tampere. Fairclough, Norman (1997) Miten media puhuu. Vastapaino. Tampere. Grönfors, M. (1985) Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät. WSOY: Porvoo. Hirsjärvi S. & Hurme H. (2000) Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Yliopistopaino: Helsinki. Hoikkala, Tommi (1993) Katoaako kasvatus, himmeneekö aikuisuus? Gaudeamus. Helsinki.
31 Kirjallisuutta Husu, Liisa (2001) Sexism, Support and Survival in Academia. Academic Women and Hidden Discrimination in Finland. University of Helsinki, Social Psychological Studies 6, Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa (toim.) (1999) Argumentti ja kritiikki. Lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot. Gaudeamus: Helsinki. Kantola A. (2002) Markkinakuri ja managerivalta. Poliittinen hallinta Suomen 1990-luvun talouskriisissä. Pallas: Helsinki. Kortteinen M. (1982) Lähiö - tutkimus elämäntyylitapojen muutoksesta. Otava: Porvoo. Kortteinen M. (1997) Kunnian kenttä. Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Karisto: Hämeenlinna.
32 Kirjallisuutta Kvale S. (1996) Interviews. An Introduction to qualitative research interviewing. Sage: Thousand Oaks. Lantz A. (1993) Intervjumetodik. Den professionellt genomförda intervjun. Studentlitteratur. Lund. Levo-Henriksson, Ritva (2007) Media and Ethnic Identity. Hopi Views on Media, Identity, and Communication. Routledge: New York. Media-analyysi. Tekstistä tulkintaan (1998) Anu Kantola, Inka Moring, Esa Väliverronen (toim.). Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus: Tampere. Metsämuuronen, Jari (2002)Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. International Methelp Ky: Helsinki.
33 Kirjallisuutta Mietola, M. (2007) Etnografisesta haastattelusta etnografiseen analyysiin. Teoksessa S. Lappalainen & P. Hynninen, P. Hynninen, T. Kankkunen, E. Lahelma & T. Tolonen (toim.) Etnografia metodologiana. Lähtökohtana koulutuksen tutkimus. Tampere: Vastapaino. Mörä, Tuomo (1999) EU-journalismin anatomia. Mediasisältöjä muokanneet tekijät ennen kansanäänestystä Helsingin yliopisto, viestinnän laitos, sarja 1A/2/1999: Helsinki. Nylund, Mats (2000) Iscensatt interaktion. Strukturer och strategier I politiska mediesamtal. Svenska litteratursällskapet I Finland: Helsingfors. Patton M. Q. (1990) Qualitative evaluation and research methods. 2. painos. Sage: Newbury Park. Rajalahti, Hanna (2006) Eläytymisestä omiin rarinoihin. Televisiosarja katsojien keskustelussa. Helsingin yliopisto, viestinnän laitos.
34 Kirjallisuutta Ruusuvuori J. & Tiittula L. ( toim.) (2005) Haastattelu: tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Vastapaino: Tampere. Saastamoinen M. (1999) Narratiivinen sosiaalipsykologia - teoriaa ja menetelmiä. Suurpää, Leena. (2002) Erilaisuuden hierarkiat. Suomalaisia käsityksiä maahanmuuttajista, suvaitsevaisuudesta ja rasismista. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 28: Helsinki. Trost J. (1997) Kvalitativa intervjuer. 2. painos. Studentlitteratur. Lund. Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli (2003) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi: Helsinki.
Laadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotHaastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori
Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto
LisätiedotHaastattelut menetelmänä ja aineistona
Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
LisätiedotTaidekasvatuksen tutkimusmenetelmät
Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotAiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?
Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen
LisätiedotSoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS. Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.
SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.2006 Luennon sisältö Laadullinen tutkimus: määrittelyä Laadullisen aineiston
LisätiedotKyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2
Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotTekstianalyysit. Janne Matikainen
Tekstianalyysit Janne Matikainen Palautetta harjoitushaastatteluista Hyvää reflektointia, osoittaa oppimista! Lähteiden käyttö paransi reflektiota -> oliko ristiriitaa kirjojen ja luentomateriaalien välillä?
LisätiedotGradu-seminaari (2016/17)
Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotKysymys 1. Nimeä hoitotieteen tiedon tyypit ja kuvaa niiden sisällöt. (5 pist.)
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos PÄÄSYKOE 2011 Kysymykset ja arviointikriteerit Eriksson K. ym. Hoitotiede,WSOY, 2008. (kirjan sivut 35 37) Kysymys 1. Nimeä hoitotieteen tiedon tyypit ja kuvaa
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari
Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotHaastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja
Haastattelijan arki Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja Arviointikriteerit laadullisessa tutkimusotteessa tutkija lähestyy
LisätiedotNuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo
Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotTutkimushaastattelu: Avoimen/narratiivisen haastattelun harjoitus
Tutkimushaastattelu: Avoimen/narratiivisen haastattelun harjoitus Jyväskylän yliopisto Hannakaisa Isomäki, FT, dosentti Informaatioteknologian tiedekunta & Ihmistieteiden metodikeskus Metodifestivaali
LisätiedotDigitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät
Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät Aineistotyypit 22.1. 2008 Aineisto Kahdenlaista aineistoa: 1. Syntynyt jotakin muuta tarkoitusta varten (mainokset, WWW-sivut, elokuvat, pelit, tekstiviestit,
LisätiedotSisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8
Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN
LisätiedotUSEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ LAADULLISESTA TUTKIMUKSESTA
USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ LAADULLISESTA TUTKIMUKSESTA Kysymykset koonnut ja vastaukset laatinut osana syksyn 2008 Business Research Methods kurssia Elina Henttonen 3.12.2008 Olen koonnut tähän dokumenttiin
LisätiedotKäsityötieteen aineopinnot
Käsityötieteen aineopinnot KSc 1.4 Tekstiilitalous 2 ov (63302) 2. opintovuosi kl (Marja Anttila). Ks. 2. opintovuoden työjärjestys. Suurryhmä viikko 2 ti 7.1.2003 klo 14.30-16.00, S 10/527 suurryhmä viikko
LisätiedotTaidekasvatuksen tutkimusmenetelmät
Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 14.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Ehdotus kokonaisuuksista I kokoonpano Irina&Talvikki: Niiniskorpi, Soile (2009). Käsityksiä
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotOPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus
OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS
LisätiedotAineiston analysointi. Edutool gradutapaaminen 5.9.2010
Aineiston analysointi Edutool gradutapaaminen 5.9.2010 Tutkimuskysymykset Tutkimusongelmien vähittäinen muotoutuminen Rajauksen tarkistaminen Ovatko ongelmat sellaisia, että niihin on vastaus löydettävissä!
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
LisätiedotRatkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM
Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Keskeistä ratkaisukeskeisessä ajattelussa; asenne tulevaisuusorientaatio tavoitesuuntautuminen
LisätiedotLÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen
LisätiedotTERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos
TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
Lisätiedot4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 25.2.2008 Aiheet Laadullisen aineiston analyysin periaatteet Haastatteluaineiston analysointi Laadullisten
LisätiedotLaadullinen tutkimusprosessi. Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi. Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2.
Laadullinen tutkimusprosessi Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2.2005 Heli Raassina Aiheet Laadullisen tutkimuksen suunnittelu ja toteutus
LisätiedotKASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)
KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella
LisätiedotKollektiivinen etnografia - mitä IHMEttä?
Kollektiivinen etnografia - mitä IHMEttä? Kaija Collin, JY, Kasvatustieteiden laitos kaija.m.collin@jyu.fi Susanna Paloniemi, JY, Kasvatustieteiden laitos susanna.s.paloniemi@jyu.fi 1 Etnografia = kulttuurin
LisätiedotKeskeisiä piirteitä. Käsitteitä: Diskurssi. Diskurssianalyysi - Teoria vai metodi? Diskurssianalyysi (DA)
Diskurssianalyysi (DA) Keskeisiä piirteitä 1. Diskurssianalyysi *Taustaa *Diskurssianalyysin määrittelyä Teoria vai metodi? 2. Keskeisiä käsitteitä: *Diskurssi *Subjektipositio *Konteksti *Intertekstuaalisuus
LisätiedotK6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Janne Matikainen
K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät Janne Matikainen Tavoite Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot viestinnän tutkimuksissa käytettävistä kvalitatiivisista tutkimusmenetelmistä ja niiden
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotTutkimuksen alkuasetelmat
Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)
LisätiedotTietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta
Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos
LisätiedotKASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet
KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet Perusopinnot suoritettuaan opiskelija: - hahmottaa pedagogisia ilmiöitä erilaisista teoreettisista ja käytännöllisistä näkökulmista
LisätiedotReserviläisjohtajana sodassa
Reserviläisjohtajana sodassa 1939-1944 Vaikeiden johtamistilanteiden kokemukselliset kategoriat KTT Jukka I. Mattila 2018 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1 1.1 Tutkimuksen aihe Teemana reserviläisten
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotMetodologisia ja tutkimuseettisiä näkökohtia luottamukseen. Johanna Leinonen Erikoistutkija
Metodologisia ja tutkimuseettisiä näkökohtia luottamukseen Johanna Leinonen Erikoistutkija Esityksen sisältö Luottamuksen tutkimuksen metodit Kvanti + kvali Luottamuksen rakentuminen tutkimuksessa fokuksessa
LisätiedotTUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN
TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN Sosiaalipedagogiikan päivät 2018, Kemi Kirsi Vaistela Itä-Suomen yliopisto SCE-tohtoriohjelma TUTKIMUKSENI AIHE, TAVOITE JA METODIIKKA
LisätiedotLASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA
LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu
LisätiedotKOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman
KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ Sosiaalityön käytäntötutkimus 6.10.2014 Helsingin yliopisto Anne Östman Tutkimuksen lähtökohdat Laki kotoutumisen edistämisestä
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotOman oppimisen koontia. Tiina Pusa
Oman oppimisen koontia Tiina Pusa 15.11.2015 Oppimispäiväkirja (tehtävä 3) Opiskelija tuo kurssilla muodostunutta omaa henkilökohtaista oppimistaan esille oppimispäiväkirjan avulla. Oppimispäiväkirja on
LisätiedotKöyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus
Köyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus Sosiaalityön väitöskirjatutkimuksen tutkimussuunnitelman työstämistä Sanna-Liisa Liikanen Pieksämäen seminaari 12.6.2018 Taustaa Sosiaalityön ammatillinen
LisätiedotETNOGRAFINEN SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS HELSINGIN OHJAAMOSSA
ETNOGRAFINEN SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS HELSINGIN OHJAAMOSSA Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017, Frida Westerback Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 1 MATHILDA WREDE -INSTITUUTTI
LisätiedotNykydokumentointiprojekti käytännössä: kysymyksenasettelusta kokemuksiin
Nykydokumentointiprojekti käytännössä: kysymyksenasettelusta kokemuksiin 1.11.2010 TAKO-koulutuspäivä 1.11.2010 1 Nykydokumentointiprojektin lähtökohdat Kokoelma- ja tutkimusstrategia Ajankohtaisuus Yhteiskunnallinen
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotKoodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus
Laadullisen aineiston analyysi ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Kvantitatiivisen
LisätiedotKENTTÄ-OPAS AVAINOIVALLUKSIIN
v1.0 KENTTÄ-OPAS AVAINOIVALLUKSIIN SISÄLLYS- LUETTELO 1. MITÄ ON DESIGN ETNOGRAFIA? 2. KENTÄLLÄ SILMÄT & KORVAT AUKI JA KAMERA VALMIINA 3. KOKEMUSTEN PURKAMINEN 4. TILAA OMILLE MUISTIINPANOILLE Oheinen
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty?
ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? Sanna Karhunen, FM, tohtorikoulutettava viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Emma Kostiainen, FT, lehtori opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotOdotukset, agendat ja haastattelun dynamiikka
Odotukset, agendat ja haastattelun dynamiikka Maarit Alasuutari, PsT Varhaiskasvatuksen yksikkö, TaY Jyväskylän yliopisto 31.10.08 Luennon sisältö Tulkintakehykset haastattelun vuorovaikutuksessa Haastattelijan
LisätiedotKvalitatiivisen aineiston analyysi
Kvalitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät Syksy 2014 Kvalitatiivinen (ihmistieteiden ideaalin) mukainen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa ja aineisto
LisätiedotTutkimus sosiaalityön menetelmänä Kirsi Nousiainen
Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Tutkimus sosiaalityön menetelmänä Kirsi Nousiainen Socca Socca 9.2.2011 1 Miten niin tutkimus sosiaalityön menetelmänä? Yhdysvaltalaisen filosofi ja kasvatuspsykologi
LisätiedotVäitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely
1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot
OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE
Lisätiedotnarratiivinen tutkimus? Metodifestivaalit skylä
Mitä IHMEttä on narratiivinen tutkimus? Vilma HänninenH Metodifestivaalit Jyväskyl skylä 29.5.2009 NARRATIIVINEN TUTKIMUS - Fiktiivisten tarinoiden analyysiin kehitettyjen menetelmien soveltamista "tosikertomusten"
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
LisätiedotMAPOLIS toisenlainen etnografia
MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,
LisätiedotScrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä. Marie-Elise Kontro
Scrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä Marie-Elise Kontro 25.03.2015 Sisältö 1. Tutkimuskysymykset 2. Scrum ja käyttäjäkokemustyö 3. Tutkimusmenetelmä 4. Tulokset 5. Luotettavuuden
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotPoliittinen analyysi. Kevät 2010
Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin
LisätiedotEläytymismenetelmä. Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 10. luento 20.2.2009. Antti Kortemaa, TTY/Hlab
Eläytymismenetelmä Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 10. luento 20.2.2009 Antti Kortemaa, TTY/Hlab 1 Esityksen sisällöstä Eläytymismenetelmän perusidea ja tausta Käytännön toteutus Käyttökohteita
LisätiedotPolitiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)
Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden,
LisätiedotS Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1
Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin
LisätiedotTaiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotValtakunnallinen kielikoe Lenita Pihlaja
Valtakunnallinen kielikoe 23.11.2016 Lenita Pihlaja Esityksen teemat 1. Testin teon lähtökohtia ja periaatteita 2. Testin rakenne 3. Testin teon prosessi Miksi kielikoe? Lähtökohtia ja periaatteita Valtakunnallinen
LisätiedotMetodifestivaalit 2017 Kerronta ja asemointi
Metodifestivaalit 2017 Kerronta ja asemointi Matti Hyvärinen: Asemoinnin analyysin tasot Mari Hatavara (Tampereen yliopisto): Kertovien äänten analyysi asemointitutkimuksen välineenä Hanna Rautajoki (Tampereen
LisätiedotKyösti Raunio TUTKIMUSMENETELMIÄ KÄSITTELEVÄÄ KIRJALLISUUTTA
Kyösti Raunio TUTKIMUSMENETELMIÄ KÄSITTELEVÄÄ KIRJALLISUUTTA Päivitetty 3.8.2010 2010 Al/vuksi Tämä kirjallisuusluettelo on laadittu sosiaalityön graduntekijöiden (ja muidenkin kiinnostuneiden) avuksi
LisätiedotELEC Posteriaamupäivä. Tapani Möttönen, Minna Lyytinen
ELEC Posteriaamupäivä Tapani Möttönen, Minna Lyytinen Posteri visuaalisena tekstilajina (Koska posteri on tehty suullisesti esiteltäväksi ) nyrkkisääntö#1: sisällytä posteriin se, mikä on selkeämpää näyttää
LisätiedotTYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN. 30.6.2015 I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012
TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012 MIKSI HAASTATELLA? - Rekrytointi on arvaamista, tarvitaan tietoja työnhakijoista! - Tiedonkeruun tärkein menetelmä 2 HAASTATTELUMENETELMÄT
LisätiedotSisällysluettelo LUKU I METODOLOGIAN PERUSTEET IHMISTIETEISSÄ JARI METSÄMUURONEN. Metsämuuronen 2006 (toim). Laadullisen tutkimuksen käsikirja
Sisällysluettelo ESIPUHE 1.LAITOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 8 LUKU I METODOLOGIAN PERUSTEET IHMISTIETEISSÄ JARI METSÄMUURONEN 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 16 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ...17
LisätiedotHoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit
Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,
LisätiedotVALTIO-OPPI 2015-2017
VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi
LisätiedotMIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
LisätiedotLiite A: Kyselylomake
1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion
LisätiedotMonikulttuurisen luokan opettaja - Grounded theory- tutkimus opettajan roolista maahanmuuttajaoppilaan kasvun ja kotoutumisen tukena
Ronja Kankare ronja.kankare@uta.fi Riika Oinonen riika.oinonen@uta.fi Monikulttuurisen luokan opettaja - Grounded theory- tutkimus opettajan roolista maahanmuuttajaoppilaan kasvun ja kotoutumisen tukena
Lisätiedot