Haastattelut. Ritva Levo-Henriksson Viestinnän menetelmät I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haastattelut. Ritva Levo-Henriksson Viestinnän menetelmät I"

Transkriptio

1 Haastattelut Ritva Levo-Henriksson Viestinnän menetelmät I

2 Haastattelutyyppejä strukturointiasteen mukaan strukturoitu, standartoitu lomakehaastattelu, jota Layder (1993) nimittää formaaliksi haastatteluksi puolistrukturoitu haastattelu, teemahaastattelu strukturoimaton haastattelu, josta käytetään nimityksiä avoin haastattelu, kliininen haastattelu, syvähaastattelu, asiakaskeskeinen haastattelu, keskustelunomainen haastattelu

3 Haastateltavien lukumäärän mukaan yksilöhaastattelut ryhmähaastattelut

4 Ryhmähaastattelu Ryhmähaastattelu usein 6-8 henkilöä Kiinnostuksen kohde: käsitykset, kokemukset Etuja: - ujommatkin saattavat innostua puhumaan - ekonominen - edesauttaa ajatusten muodostamista ja perustelujen selvittämistä

5 Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä -yksi haastattelun aspekti, aihepiirit kaikille samat - kysymyksillä ei tarkkaa muotoa, eikä järjestystä - ei kuitenkaan täysin vapaa kuten syvähaastattelu

6 Ominaispiirteet Alustavan analyysin perusteella tutkija kehittää haastattelurungon Pyrkimyksenä saada selville, miten haastateltavan jonkin subjektin tai asiaintilan merkitykset rakentuvat Kielen keskeisyys Haastattelutilanne yhteisrakentamista

7 Syvähaastattelu Tarkoituksellinen keskustelu Kiinnostus: tunteet, asenteet, näkemykset Avoimet kysymykset haastattelijan tehtävä: syventää haastateltavan vastauksia

8 Syvähaastattelu Soveltuu, jos kohteena: menneisyyden tapahtumat heikosti tiedostetut seikat arkaluontoiset asiat Soveltuu, jos tarkoituksena: etsiä rajattua yksittäistä tietoa uusi lähestymistapa asiantuntijan näkemys

9 Syvähaastattelun luonne Haastateltavat tietyn erityisaseman tai erityisominaisuuksien vuoksi Pitkäkestoisuus, ehkä useita kertoja Myös nimitys eliittihaastattelu, avainhenkilöiden haastattelu Eteneminen yleensä haastateltavan ehdoilla Tutkija ja haastateltava kaksi tasa-arvoista subjektia - mahdollisuus uusien teemojen ja kysymysten esille ottamiseen

10 Narratiivinen haastattelu (Saastamoinen, M., 1999, Pitkälti elämäkerrallinen, mutta tutkija voi suunnata painopistettä Pyrkimyksenä koota narratiiveja=selontekoja tapahtumien etenemisestä Narratiivisuus syntyy etenemisestä ajassa: miten alkoi, miten eteni, mihin johti Haastattelija passiivinen, mutta empaattinen Pääkertomuksen päätyttyä haastattelija muotoilee kokoavan kommentin ja esittää tarkentavia lisäkysymyksiä

11 Narratiivin ja todellisuuden suhde Sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta ei ongelma, koska todellisuus ja kielellinen esitys eivät käsitteellisesti erotettavissa Kertomuksen todellisuutta ja valheellisuutta tarkasteltava toimintana, joka tulee ymmärrettäväksi suhteessa narratiivin tuottamisen kontekstiin Haastateltavat tuottavat kertomuksensa jostakin diskursiivisesta positiosta (esim. Davies ja Harre 1990)

12 Narratiivin ja todellisuuden suhde Esim. Atkinson ja Coffey (2003, ks. myös Mietola, 2007: 167) pitävät kysymystä haastateltavan luotettavuudesta naiivina. He tuovat esiin haastattelupuheen erityisyyden ja puheen performatiivisuuden: puheessa tuotetaan todellisuutta, josta kerrotaan, ei ainoastaan raportoida jotakin objektiivista todellisuutta.

13 Narratiivin ja todellisuuden suhde Rikas, monipuolinen kuva tutkittavasta ilmiöstä edellyttää mahdollisimman erilaisista positioista tuotettuja kertomuksia Kertomukset suhteutetaan yleisempään kontekstiin, jossa ne syntyvät Ottamalla tutkimusasetelmaan aihetta käsittelevää hist. ja yhtkunnall. tietoa, ko. suhde ei ole enää ongelma, vaan nimenomaan suhde

14 Narratiivisen haastattelun muunnoksia: aktiivihaastattelu Pyritään yhdistämään narratiivisuuden ja sosiaalisen konstruktionismin lähestymistapoja perinteiseen teemahaastatteluun Haastattelija ja haastateltava ymmärretään aktiivisiksi toimijoiksi Edellyttää rakennetta, jonka ylläpidosta haastattelija vastaa Pyrkimyksenä rekonstruoida arjen keskusteluita ja väittelyitä

15 Narratiivisen haastattelun muunnoksia: episodinen haastattelu Yhdistää narratiivisen haastattelun ja teemahaastattelun Lähtökohta: tiedon käsitteen kaksi ulottuvuutta (Flick 1998, ): narratiivis-episodinen tieto ja semanttinen tieto Voidaan kartoittaa elämäkerrallista suhdetta tiettyyn asiaan, esim. teknologia, nykyhetken episodeja sekä tulevaisuuden ennakointeja ja pelkoja

16 Haastattelun suunnittelu Lähtökohtana tutkimussuunnitelma, joka sisältää työn tarkoituksen, ongelmanasettelun tutkimuskysymyksineen ja työn viitekehyksen Tutkimuskysymyksiä voidaan tarkentaa työn kuluessa

17 Haastateltavat Osallistujia Harkinnanvarainen näyte Kokeileva keskustelu: aiheen ymmärtäminen ja käsittäminen Valintamahdollisuudet: tutkija valitsee tai ns. lumipallo-otanta Kuinka monta: ei yksioikoista vastausta Saturaatiopiste eli kyllääntymispiste (Eskola & Suoranta, 2005) Pyri osoittamaan, ettei valintaan sisälly systemaattista harhaa (Hirsjärvi & Hurme, 2000)

18 Haastateltavien valinta (Holstein ja Gubrium, 1995): Haastateltavien kyky kertomusten, narratiivien esittämiseen tärkeämpi kuin heidän edustavuutensa. Toteamus kehittämänsä aktiivisen haastattelun yhteydessä. Voiko soveltaa muihinkin narratiivisiin haastatteluihin?

19 Sopiminen, kieltäytyminen Sopiminen (ks. Hirsjärvi & Hurme, 2000, 82-89) Kieltäytyminen: mikäli kieltäytyjä osoittaa enemmän epävarmuutta kuin ehdottomuutta, jatka keskustelua Kieltäytymisen perusteella voi päätellä jotain myös aiheesta (ks. Alastalo, 1997, 6)

20 Kentälle pääsy Usein vaaditaan virallinen lupa Löydettävä ja vakuutettava haastateltavat Haastateltavalla oikeus ymmärtää tutkimuksen luonne ja tavoitteet Grönfors (1985, 78-80), yleisohje: selvitä tutkimuksen luonne, ellei ehdotonta syytä olla selvittämättä. Ei kuitenkaan yksityiskohtaista selvittämistä

21 Haastattelurunko Haastattelun aihe ikään kuin pääotsikko Haastetteluteema väliotsikko Suunnittelu alkaa teemaluettelosta Teemat edustavat viitekehyksestä nousevia pääkäsitteitä tai niiden spesifioituja alakäsitteitä Teeman alla kysymykset tarkentavat teemaa Rungon alkuun ja loppuunkin helppo teema Vastaa myös itse ja tee koehaastattelut

22 Haastattelutilanne Empaattisuus Kuuntele hiljaisuutta Kuuntele tiiviisti puhetta Tee puheen perusteella lisäkysymyksiä ja pyydä valaisemaan esimerkeillä Kesto: ei yksioikoista ohjetta, menetelmäkirjallisuus ja omat kokemukset: 1-2 tuntia/haastattelu

23 Litterointi Tarkkuus riippuu tutkimustehtävästä ja tutkimusotteesta Jokainen lisäkoodi hidastaa hidasta työtä Keskusteluanalyysi analyysimenetelmänä vaatii tarkimman litteroinnin: osapuolten tauot, huokaukset, äänenpainot, naurahdukset

24 Analyysin lähtökohta haastattelupuhe - todellisuus Ovatko haastatelupuheet ymmärrettävä sosiaalista todellisuutta jossain tietyssä sosiaalisessa tilanteessa tuottaviksi (ks. lähemmin esim. Jokinen, Juhila & Suoninen, 1999) Vai onko lähtökohtana eletyn ja kohdatun todellisuuden ymmärrettäväksi tekeminen (Ks. esim. Suurpää 2002, vrt. Sulkunen 1997a, 17-18)

25 Haastattelupuhe - todellisuus Pekka Sulkunen ja Jukka Törrönen ovat tarkastelleet todellisuuden ymmärrettävyyden ongelmaa semioottiseksi sosiologiaksi kutsumansa teoreettisen lähestymistavan avulla.

26 Haastattelupuhe - todellisuus Eli kysymys siitä, onko tekstit nähtävä sosiaalista todellisuutta tuottaviksi teksteiksi vai kertovatko ne suoraan sosiaalisesta todellisuudesta Miller ja Glassner (1997, 102) puhuvat haastattelupuheen mahdollisuudesta saavuttaa sosiaalinen todellisuus. Viittaus Charmaziin (1995, 50) joka työssään kroonisesti sairaista huomauttaa, että he kokevat sairautensa riippumatta siitä, osallistuvatko he haastatteluihin vai eivät.

27 Analyysi Mahdollisuuksia: argumentaatioanalyysi, diskurssianalyysi keskusteluanalyysi, etnografinen analyysi narratiiviset lähestymistavat ankkuroitu teoria grounded theory fenomenografia (ks. Hirsjärvi & Hurme 2000, ) kvalit. sisällönanalyysi, tekstien/teoreettinen lähiluku, ja esim. Kvale: merkitysten tiivistäminen

28 Validius ja luotettavuus Läpinäkyvyys ja perustelut tutkimusprosessissa Luotettavuus: onko koko aineisto otettu huomioon, onko tiedot litteroitu oikein Validointitapoja (Bloor 1997): 1. triangulaatio tietoja verrataan muihin lähteisiin 2. osoitetaan vastaavuus tulkintojen välillä (Janesick 1994): osallistujatarkistus member check

29 Kirjallisuutta Aalto P. (2001) Syvähaastattelu: Identiteetti, merkitys ja politiikka. Politiikka 43:2, s , Aaltola J. & Valli R. (2001) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. metodinvalinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. PS-kustannus: Jyväskylä. Alasuutari P. (2001) Laadullinen tutkimus. Vastapaino: Tampere. Anttila P. (1998) Tutkimisen taito ja tiedon hankinta). Taito-, taide- ja muotoilualojen tutkimuksen työvälineet. Akatiimi Oy: Helsinki. Atkinson, P. & Coffey, A. (2003) Revisiting the relationship between participant observation and intervewing. Teoksessa J.A. Holstein & J.F. Gubrium (toim.) Inside Interviewing. New Lenses, New Concerns. London: Sage,

30 Kirjallisuutta Douglas J.D. (1995) Creative Interviewing: Sage Library of social research. Vol Sage: Beverly Hills, CA. Eskola J. & Suoranta J. (2005) Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino: Tampere. Fairclough, Norman (1997) Miten media puhuu. Vastapaino. Tampere. Grönfors, M. (1985) Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät. WSOY: Porvoo. Hirsjärvi S. & Hurme H. (2000) Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Yliopistopaino: Helsinki. Hoikkala, Tommi (1993) Katoaako kasvatus, himmeneekö aikuisuus? Gaudeamus. Helsinki.

31 Kirjallisuutta Husu, Liisa (2001) Sexism, Support and Survival in Academia. Academic Women and Hidden Discrimination in Finland. University of Helsinki, Social Psychological Studies 6, Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa (toim.) (1999) Argumentti ja kritiikki. Lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot. Gaudeamus: Helsinki. Kantola A. (2002) Markkinakuri ja managerivalta. Poliittinen hallinta Suomen 1990-luvun talouskriisissä. Pallas: Helsinki. Kortteinen M. (1982) Lähiö - tutkimus elämäntyylitapojen muutoksesta. Otava: Porvoo. Kortteinen M. (1997) Kunnian kenttä. Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Karisto: Hämeenlinna.

32 Kirjallisuutta Kvale S. (1996) Interviews. An Introduction to qualitative research interviewing. Sage: Thousand Oaks. Lantz A. (1993) Intervjumetodik. Den professionellt genomförda intervjun. Studentlitteratur. Lund. Levo-Henriksson, Ritva (2007) Media and Ethnic Identity. Hopi Views on Media, Identity, and Communication. Routledge: New York. Media-analyysi. Tekstistä tulkintaan (1998) Anu Kantola, Inka Moring, Esa Väliverronen (toim.). Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus: Tampere. Metsämuuronen, Jari (2002)Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. International Methelp Ky: Helsinki.

33 Kirjallisuutta Mietola, M. (2007) Etnografisesta haastattelusta etnografiseen analyysiin. Teoksessa S. Lappalainen & P. Hynninen, P. Hynninen, T. Kankkunen, E. Lahelma & T. Tolonen (toim.) Etnografia metodologiana. Lähtökohtana koulutuksen tutkimus. Tampere: Vastapaino. Mörä, Tuomo (1999) EU-journalismin anatomia. Mediasisältöjä muokanneet tekijät ennen kansanäänestystä Helsingin yliopisto, viestinnän laitos, sarja 1A/2/1999: Helsinki. Nylund, Mats (2000) Iscensatt interaktion. Strukturer och strategier I politiska mediesamtal. Svenska litteratursällskapet I Finland: Helsingfors. Patton M. Q. (1990) Qualitative evaluation and research methods. 2. painos. Sage: Newbury Park. Rajalahti, Hanna (2006) Eläytymisestä omiin rarinoihin. Televisiosarja katsojien keskustelussa. Helsingin yliopisto, viestinnän laitos.

34 Kirjallisuutta Ruusuvuori J. & Tiittula L. ( toim.) (2005) Haastattelu: tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Vastapaino: Tampere. Saastamoinen M. (1999) Narratiivinen sosiaalipsykologia - teoriaa ja menetelmiä. Suurpää, Leena. (2002) Erilaisuuden hierarkiat. Suomalaisia käsityksiä maahanmuuttajista, suvaitsevaisuudesta ja rasismista. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 28: Helsinki. Trost J. (1997) Kvalitativa intervjuer. 2. painos. Studentlitteratur. Lund. Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli (2003) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi: Helsinki.

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI

Lisätiedot

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto

Lisätiedot

Haastattelut menetelmänä ja aineistona

Haastattelut menetelmänä ja aineistona Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti

Lisätiedot

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen

Lisätiedot

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen

Lisätiedot

Aineistonkeruumenetelmiä

Aineistonkeruumenetelmiä Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS. Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.

SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS. Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02. SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.2006 Luennon sisältö Laadullinen tutkimus: määrittelyä Laadullisen aineiston

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä

Lisätiedot

Tekstianalyysit. Janne Matikainen

Tekstianalyysit. Janne Matikainen Tekstianalyysit Janne Matikainen Palautetta harjoitushaastatteluista Hyvää reflektointia, osoittaa oppimista! Lähteiden käyttö paransi reflektiota -> oliko ristiriitaa kirjojen ja luentomateriaalien välillä?

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Kysymys 1. Nimeä hoitotieteen tiedon tyypit ja kuvaa niiden sisällöt. (5 pist.)

Kysymys 1. Nimeä hoitotieteen tiedon tyypit ja kuvaa niiden sisällöt. (5 pist.) ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos PÄÄSYKOE 2011 Kysymykset ja arviointikriteerit Eriksson K. ym. Hoitotiede,WSOY, 2008. (kirjan sivut 35 37) Kysymys 1. Nimeä hoitotieteen tiedon tyypit ja kuvaa

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Haastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja

Haastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja Haastattelijan arki Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja Arviointikriteerit laadullisessa tutkimusotteessa tutkija lähestyy

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Tutkimushaastattelu: Avoimen/narratiivisen haastattelun harjoitus

Tutkimushaastattelu: Avoimen/narratiivisen haastattelun harjoitus Tutkimushaastattelu: Avoimen/narratiivisen haastattelun harjoitus Jyväskylän yliopisto Hannakaisa Isomäki, FT, dosentti Informaatioteknologian tiedekunta & Ihmistieteiden metodikeskus Metodifestivaali

Lisätiedot

Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät

Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät Aineistotyypit 22.1. 2008 Aineisto Kahdenlaista aineistoa: 1. Syntynyt jotakin muuta tarkoitusta varten (mainokset, WWW-sivut, elokuvat, pelit, tekstiviestit,

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN

Lisätiedot

USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ LAADULLISESTA TUTKIMUKSESTA

USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ LAADULLISESTA TUTKIMUKSESTA USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ LAADULLISESTA TUTKIMUKSESTA Kysymykset koonnut ja vastaukset laatinut osana syksyn 2008 Business Research Methods kurssia Elina Henttonen 3.12.2008 Olen koonnut tähän dokumenttiin

Lisätiedot

Käsityötieteen aineopinnot

Käsityötieteen aineopinnot Käsityötieteen aineopinnot KSc 1.4 Tekstiilitalous 2 ov (63302) 2. opintovuosi kl (Marja Anttila). Ks. 2. opintovuoden työjärjestys. Suurryhmä viikko 2 ti 7.1.2003 klo 14.30-16.00, S 10/527 suurryhmä viikko

Lisätiedot

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 14.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Ehdotus kokonaisuuksista I kokoonpano Irina&Talvikki: Niiniskorpi, Soile (2009). Käsityksiä

Lisätiedot

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela. Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Aineiston analysointi. Edutool gradutapaaminen 5.9.2010

Aineiston analysointi. Edutool gradutapaaminen 5.9.2010 Aineiston analysointi Edutool gradutapaaminen 5.9.2010 Tutkimuskysymykset Tutkimusongelmien vähittäinen muotoutuminen Rajauksen tarkistaminen Ovatko ongelmat sellaisia, että niihin on vastaus löydettävissä!

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen

Lisätiedot

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Keskeistä ratkaisukeskeisessä ajattelussa; asenne tulevaisuusorientaatio tavoitesuuntautuminen

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.

4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. 4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 25.2.2008 Aiheet Laadullisen aineiston analyysin periaatteet Haastatteluaineiston analysointi Laadullisten

Lisätiedot

Laadullinen tutkimusprosessi. Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi. Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2.

Laadullinen tutkimusprosessi. Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi. Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2. Laadullinen tutkimusprosessi Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2.2005 Heli Raassina Aiheet Laadullisen tutkimuksen suunnittelu ja toteutus

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella

Lisätiedot

Kollektiivinen etnografia - mitä IHMEttä?

Kollektiivinen etnografia - mitä IHMEttä? Kollektiivinen etnografia - mitä IHMEttä? Kaija Collin, JY, Kasvatustieteiden laitos kaija.m.collin@jyu.fi Susanna Paloniemi, JY, Kasvatustieteiden laitos susanna.s.paloniemi@jyu.fi 1 Etnografia = kulttuurin

Lisätiedot

Keskeisiä piirteitä. Käsitteitä: Diskurssi. Diskurssianalyysi - Teoria vai metodi? Diskurssianalyysi (DA)

Keskeisiä piirteitä. Käsitteitä: Diskurssi. Diskurssianalyysi - Teoria vai metodi? Diskurssianalyysi (DA) Diskurssianalyysi (DA) Keskeisiä piirteitä 1. Diskurssianalyysi *Taustaa *Diskurssianalyysin määrittelyä Teoria vai metodi? 2. Keskeisiä käsitteitä: *Diskurssi *Subjektipositio *Konteksti *Intertekstuaalisuus

Lisätiedot

K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Janne Matikainen

K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Janne Matikainen K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät Janne Matikainen Tavoite Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot viestinnän tutkimuksissa käytettävistä kvalitatiivisista tutkimusmenetelmistä ja niiden

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet Perusopinnot suoritettuaan opiskelija: - hahmottaa pedagogisia ilmiöitä erilaisista teoreettisista ja käytännöllisistä näkökulmista

Lisätiedot

Reserviläisjohtajana sodassa

Reserviläisjohtajana sodassa Reserviläisjohtajana sodassa 1939-1944 Vaikeiden johtamistilanteiden kokemukselliset kategoriat KTT Jukka I. Mattila 2018 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1 1.1 Tutkimuksen aihe Teemana reserviläisten

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Metodologisia ja tutkimuseettisiä näkökohtia luottamukseen. Johanna Leinonen Erikoistutkija

Metodologisia ja tutkimuseettisiä näkökohtia luottamukseen. Johanna Leinonen Erikoistutkija Metodologisia ja tutkimuseettisiä näkökohtia luottamukseen Johanna Leinonen Erikoistutkija Esityksen sisältö Luottamuksen tutkimuksen metodit Kvanti + kvali Luottamuksen rakentuminen tutkimuksessa fokuksessa

Lisätiedot

TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN

TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN Sosiaalipedagogiikan päivät 2018, Kemi Kirsi Vaistela Itä-Suomen yliopisto SCE-tohtoriohjelma TUTKIMUKSENI AIHE, TAVOITE JA METODIIKKA

Lisätiedot

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu

Lisätiedot

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ Sosiaalityön käytäntötutkimus 6.10.2014 Helsingin yliopisto Anne Östman Tutkimuksen lähtökohdat Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Oman oppimisen koontia. Tiina Pusa

Oman oppimisen koontia. Tiina Pusa Oman oppimisen koontia Tiina Pusa 15.11.2015 Oppimispäiväkirja (tehtävä 3) Opiskelija tuo kurssilla muodostunutta omaa henkilökohtaista oppimistaan esille oppimispäiväkirjan avulla. Oppimispäiväkirja on

Lisätiedot

Köyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus

Köyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus Köyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus Sosiaalityön väitöskirjatutkimuksen tutkimussuunnitelman työstämistä Sanna-Liisa Liikanen Pieksämäen seminaari 12.6.2018 Taustaa Sosiaalityön ammatillinen

Lisätiedot

ETNOGRAFINEN SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS HELSINGIN OHJAAMOSSA

ETNOGRAFINEN SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS HELSINGIN OHJAAMOSSA ETNOGRAFINEN SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS HELSINGIN OHJAAMOSSA Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017, Frida Westerback Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 1 MATHILDA WREDE -INSTITUUTTI

Lisätiedot

Nykydokumentointiprojekti käytännössä: kysymyksenasettelusta kokemuksiin

Nykydokumentointiprojekti käytännössä: kysymyksenasettelusta kokemuksiin Nykydokumentointiprojekti käytännössä: kysymyksenasettelusta kokemuksiin 1.11.2010 TAKO-koulutuspäivä 1.11.2010 1 Nykydokumentointiprojektin lähtökohdat Kokoelma- ja tutkimusstrategia Ajankohtaisuus Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Koodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus

Koodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus Laadullisen aineiston analyysi ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Kvantitatiivisen

Lisätiedot

KENTTÄ-OPAS AVAINOIVALLUKSIIN

KENTTÄ-OPAS AVAINOIVALLUKSIIN v1.0 KENTTÄ-OPAS AVAINOIVALLUKSIIN SISÄLLYS- LUETTELO 1. MITÄ ON DESIGN ETNOGRAFIA? 2. KENTÄLLÄ SILMÄT & KORVAT AUKI JA KAMERA VALMIINA 3. KOKEMUSTEN PURKAMINEN 4. TILAA OMILLE MUISTIINPANOILLE Oheinen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty?

ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? Sanna Karhunen, FM, tohtorikoulutettava viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Emma Kostiainen, FT, lehtori opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Odotukset, agendat ja haastattelun dynamiikka

Odotukset, agendat ja haastattelun dynamiikka Odotukset, agendat ja haastattelun dynamiikka Maarit Alasuutari, PsT Varhaiskasvatuksen yksikkö, TaY Jyväskylän yliopisto 31.10.08 Luennon sisältö Tulkintakehykset haastattelun vuorovaikutuksessa Haastattelijan

Lisätiedot

Kvalitatiivisen aineiston analyysi

Kvalitatiivisen aineiston analyysi Kvalitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät Syksy 2014 Kvalitatiivinen (ihmistieteiden ideaalin) mukainen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa ja aineisto

Lisätiedot

Tutkimus sosiaalityön menetelmänä Kirsi Nousiainen

Tutkimus sosiaalityön menetelmänä Kirsi Nousiainen Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Tutkimus sosiaalityön menetelmänä Kirsi Nousiainen Socca Socca 9.2.2011 1 Miten niin tutkimus sosiaalityön menetelmänä? Yhdysvaltalaisen filosofi ja kasvatuspsykologi

Lisätiedot

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely 1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

narratiivinen tutkimus? Metodifestivaalit skylä

narratiivinen tutkimus? Metodifestivaalit skylä Mitä IHMEttä on narratiivinen tutkimus? Vilma HänninenH Metodifestivaalit Jyväskyl skylä 29.5.2009 NARRATIIVINEN TUTKIMUS - Fiktiivisten tarinoiden analyysiin kehitettyjen menetelmien soveltamista "tosikertomusten"

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Scrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä. Marie-Elise Kontro

Scrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä. Marie-Elise Kontro Scrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä Marie-Elise Kontro 25.03.2015 Sisältö 1. Tutkimuskysymykset 2. Scrum ja käyttäjäkokemustyö 3. Tutkimusmenetelmä 4. Tulokset 5. Luotettavuuden

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Poliittinen analyysi. Kevät 2010

Poliittinen analyysi. Kevät 2010 Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin

Lisätiedot

Eläytymismenetelmä. Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 10. luento 20.2.2009. Antti Kortemaa, TTY/Hlab

Eläytymismenetelmä. Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 10. luento 20.2.2009. Antti Kortemaa, TTY/Hlab Eläytymismenetelmä Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 10. luento 20.2.2009 Antti Kortemaa, TTY/Hlab 1 Esityksen sisällöstä Eläytymismenetelmän perusidea ja tausta Käytännön toteutus Käyttökohteita

Lisätiedot

Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)

Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden,

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Valtakunnallinen kielikoe Lenita Pihlaja

Valtakunnallinen kielikoe Lenita Pihlaja Valtakunnallinen kielikoe 23.11.2016 Lenita Pihlaja Esityksen teemat 1. Testin teon lähtökohtia ja periaatteita 2. Testin rakenne 3. Testin teon prosessi Miksi kielikoe? Lähtökohtia ja periaatteita Valtakunnallinen

Lisätiedot

Metodifestivaalit 2017 Kerronta ja asemointi

Metodifestivaalit 2017 Kerronta ja asemointi Metodifestivaalit 2017 Kerronta ja asemointi Matti Hyvärinen: Asemoinnin analyysin tasot Mari Hatavara (Tampereen yliopisto): Kertovien äänten analyysi asemointitutkimuksen välineenä Hanna Rautajoki (Tampereen

Lisätiedot

Kyösti Raunio TUTKIMUSMENETELMIÄ KÄSITTELEVÄÄ KIRJALLISUUTTA

Kyösti Raunio TUTKIMUSMENETELMIÄ KÄSITTELEVÄÄ KIRJALLISUUTTA Kyösti Raunio TUTKIMUSMENETELMIÄ KÄSITTELEVÄÄ KIRJALLISUUTTA Päivitetty 3.8.2010 2010 Al/vuksi Tämä kirjallisuusluettelo on laadittu sosiaalityön graduntekijöiden (ja muidenkin kiinnostuneiden) avuksi

Lisätiedot

ELEC Posteriaamupäivä. Tapani Möttönen, Minna Lyytinen

ELEC Posteriaamupäivä. Tapani Möttönen, Minna Lyytinen ELEC Posteriaamupäivä Tapani Möttönen, Minna Lyytinen Posteri visuaalisena tekstilajina (Koska posteri on tehty suullisesti esiteltäväksi ) nyrkkisääntö#1: sisällytä posteriin se, mikä on selkeämpää näyttää

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN. 30.6.2015 I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012

TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN. 30.6.2015 I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012 TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012 MIKSI HAASTATELLA? - Rekrytointi on arvaamista, tarvitaan tietoja työnhakijoista! - Tiedonkeruun tärkein menetelmä 2 HAASTATTELUMENETELMÄT

Lisätiedot

Sisällysluettelo LUKU I METODOLOGIAN PERUSTEET IHMISTIETEISSÄ JARI METSÄMUURONEN. Metsämuuronen 2006 (toim). Laadullisen tutkimuksen käsikirja

Sisällysluettelo LUKU I METODOLOGIAN PERUSTEET IHMISTIETEISSÄ JARI METSÄMUURONEN. Metsämuuronen 2006 (toim). Laadullisen tutkimuksen käsikirja Sisällysluettelo ESIPUHE 1.LAITOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 8 LUKU I METODOLOGIAN PERUSTEET IHMISTIETEISSÄ JARI METSÄMUURONEN 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 16 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ...17

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Monikulttuurisen luokan opettaja - Grounded theory- tutkimus opettajan roolista maahanmuuttajaoppilaan kasvun ja kotoutumisen tukena

Monikulttuurisen luokan opettaja - Grounded theory- tutkimus opettajan roolista maahanmuuttajaoppilaan kasvun ja kotoutumisen tukena Ronja Kankare ronja.kankare@uta.fi Riika Oinonen riika.oinonen@uta.fi Monikulttuurisen luokan opettaja - Grounded theory- tutkimus opettajan roolista maahanmuuttajaoppilaan kasvun ja kotoutumisen tukena

Lisätiedot