Monikulttuurisen luokan opettaja - Grounded theory- tutkimus opettajan roolista maahanmuuttajaoppilaan kasvun ja kotoutumisen tukena

Transkriptio

1 Ronja Kankare Riika Oinonen Monikulttuurisen luokan opettaja - Grounded theory- tutkimus opettajan roolista maahanmuuttajaoppilaan kasvun ja kotoutumisen tukena Minttu Tuomi ja Laura Viitapohja tekivät pro gradunsa Tampereen yliopistoon vuonna Tutkimuksen aihe, Monikulttuurisen luokan opettaja, käsittelee maahanmuuttajavanhempien käsityksiä suomalaisesta koulusta ja maahanmuuttajiin kohdistuvista toimista. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää, millaisena suomalainen koulumaailma näyttäytyy maahanmuuttajille ja kuinka koulu voisi huomioida heidän tarpeensa parhaiten. Tutkimuksen tärkeimmäksi teemaksi muodostuivat opettajuus ja opettajan asema monikulttuurisessa luokassa. Tutkimusmetodina käytettiin grounded theory- menetelmää, jossa uutta teoriaa luodaan aineistosta käsin. Menetelmä antoi mahdollisuuden kuunnella maahanmuuttajien ääntä ja rakentaa aineistopohjaista teoriaa sen pohjalta. Menetelmä soveltuu yksilöllisten kokemusten ja merkitysten tutkimiseen sekä vapauttaa tutkijan tarkasta, etukäteen tehdystä tutkimussuunnitelmasta, sillä tutkimuskysymykset tarkentuvat prosessin edetessä. Aineiston keruu oli pääosin induktiivista, mutta havaintojen tukena ja niitä kuvaavan käsitteistön tukena käytettiin deduktiivista lähestymistapaa. Tutkimusjoukon valinta Aineiston kerääminen tapahtui haastattelemalla Hämeenlinnassa ja sen lähikunnissa asuvia maahanmuuttajavanhempia. Tutkimusotos valittiin harkinnanvaraisesti hämeenlinnalaisia maahanmuuttajaoppilaita koordinoivan

2 erityisopettajan avustuksella. Tutkittavien hankintaan käytettiin lumipallo- ja eliittiotantaa. Lumipallo-otanta merkitsi sitä, että haastateltavat kertoivat asiasta eteenpäin muille tutkimuksesta kiinnostuneille ja keräsivät näin uusia haastateltavia. Eliittiotantaa käytettiin tutkimuksessa siten, että erityisopettaja auttoi sopivan joukon valitsemisessa, sillä tunsi maahanmuuttajavanhempia entuudestaan. Haastateltaviksi valikoitui eri maista tulleita maahanmuuttajavanhempia, jotka osasivat kielen riittävän hyvin, tai heillä oli tulkki, jotta haastattelu onnistui. Eri maista ja kulttuureista tulleiden maahanmuuttajien saaminen tutkimukseen oli erittäin tärkeää tutkimuksen monipuolisuuden kannalta. Haastateltavien valintakriteerit koskivat ainoastaan maahanmuuttajuutta sekä kielitaitoa, joten harkinnanvaraisuuden ei katsottu vaikuttavan merkittävästi tutkimuksen sisältöihin. Aineiston kerääminen Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelun sekä kirjallisen jatkokyselyn avulla. Ankkuroidulle menetelmälle on tyypillistä, että aineistoa kerätään lisää jo olemassa olevan aineiston perusteella, kuten tässäkin tapauksessa tehtiin. Teemahaastattelu koostui lämmittelyosuudesta, strukturoidusta osuudesta sekä avoimesta teemaosuudesta. Täten rakennettu haastattelu auttoi tutkijoita saamaan esiin haluamiaan teemoja, mutta antoi samalla tutkittaville mahdollisuuden korostaa tai tarkentaa haluamiaan osa-alueita tai tuomaan esille aivan uusia teemoja. Jatkokyselyllä kerättiin teemahaastattelujen jälkeen sellaista tietoa, joka havaittiin puuttuneen strukturoidun haastattelun rungosta, mutta kuitenkin merkittäväksi tutkimuksen kannalta. Haastattelun lämmittelyosuuden tarkoituksena oli saada haastateltavat pohtimaan koulua ja lähtömaan koulukäytäntöjä. Strukturoidussa osuudessa haluttiin selvittää haastateltavien käsityksiä kasvatusvastuusta kodin ja koulun välillä

3 etukäteen määriteltyjen kysymysten avulla. Haastattelun avoimessa osiossa teemoina olivat kodin ja koulun yhteistyö, koulu, oppiaineet, opettajat ja kulttuuri. Avoimet osuudet muotoutuivat tilanteen mukaan, eikä kaikkia teemoja käsitelty kaikkien kanssa, jos ne esimerkiksi olivat tulleet esiin jo aiemmin. Tutkittaville annettiin myös tilaisuus vapaaseen kommentointiin. Haastatteluissa pyrittiin huomioimaan kielen tuomat haasteet, ja niissä käytettiinkin apuna tulkkeja ja sanakirjoja. Aineiston purku ja analyysi Aineistoa purettiin ja jäsennettiin koodauksen avulla. Avoimen koodauksen vaiheessa etsittiin olennaisimpia asioita koskevat havainnot, joiden merkitsemiseen ja jäsentämiseen käytettiin mm. värikoodeja. Näin muodostuivat alustavat kategoriat: koti, kasvatus, koulu ja kulttuuri. Tässä koodausvaiheessa tutkijat huomasivat haastattelurungossaan puutteen, ja päättivät lähteä täydentämään aineistoaan kirjallisen, maahanmuuttajien tukitoimia koskevan jatkokyselyn muodossa. Aineiston hankkimista jo olemassa olevan aineiston pohjalta kutsutaan teoreettiseksi otannaksi. Avoimesta koodauksesta tutkijat siirtyivät aksiaalisen koodauksen vaiheeseen, jossa alustavien kategorioiden sisälle alettiin jäsentää alaluokkia. Esimerkkinä Kiusaamisen ja syrjinnän kategoria, johon alakäsitteiksi muotoutuivat yhteiskunnallinen syrjiminen, koulukiusaaminen ja suvaitsevaisuuteen kasvaminen. Kategorioita myös tarkennettiin ja jäsennettiin uudelleen tarkoituksenmukaisemmiksi. Tässä vaiheessa näkyy selkeästi ankkuroidulle menetelmälle ominainen ja suotava piirre: aineisto, analyysi ja muodostuva teoria ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Koodauksen viimeisessä, selektiivisen koodauksen vaiheessa aineistosta nostettiin esiin kaikkiin kategorioihin kytkeytyvä ydinkategoria, opettajuus.

4 Koodauksen avulla saadun jäsennyksen pohjalta muodostettiin aineistolähtöiset eli substantiaaliset teoriat, joiden avulla pyrittiin selvittämään, mitä erityispiirteitä monikulttuurisuus tuo ydinkategoriaan eli opettajuuteen kasvatuksellisesta näkökulmasta. Teoriat on muodostettu jäsentämällä ja uudelleen järjestelemällä alustavia kategorioita ja suhteuttamalla niitä ydinkategorioihin. Aineistolähtöisiksi teorioiksi muotoutuivat Maahanmuuttajuus, Monien kulttuurien koulu, Kodin ja koulun yhteistyö sekä Kasvatus. Näiden pohjalta jäsennettiin teorian punainen lanka, formaali teoria, Monikulttuurisen luokan opettaja. Tutkimuksen tulokset Globalisaatio on nostanut esiin uudenlaisia kysymyksiä ja ongelmia, jotka ovat heijastuneet koulumaailmaankin. Opetussuunnitelmatasolla joudutaan uudestaan pohtimaan, miten esimerkiksi äidinkieltä ja uskontoa opetetaan. Opettaja on tässä kohtaa suuressa vastuussa, sillä jokainen oppilas tulisi ottaa huomioon erityistarpeineen. Opettajan vaikutus yltää jopa koko maahanmuuttajaperheen tasolle. Opettaja voi toiminnallaan auttaa niin lapsia kuin vanhempiakin kotoutumaan uuteen kotimaahansa, Suomeen. Maahanmuuttajalapsen ja opettajan suhde on hyvin moninainen, sillä oppimisen ja sosiaalistumisen lisäksi lapsi kaipaa tukea myös henkiseen kasvuun ja kulttuuri-identiteetin kehittämiseen. Opettajasuhteella on kauaskantoiset vaikutukset ja sen muistot säilyvät pitkälle nuoruuteen ja aikuisuuteen niin hyvässä kuin pahassa. Opettajalla onkin suuri moraalinen vastuu oppilaidensa kanssa toimimisesta. Uuteen kulttuuriin muuttanut lapsi kokee usein myös kulttuurisia ristiriitoja perheen ja yhteiskunnan odottaessa häneltä erilaisia asioita. Tällaisissa tilanteissa lapsi joutuu usein kantamaan paljon vastuuta, mikä korostaa opettajan roolia kasvatuksen tukijana. Olisi tärkeää varmistaa, ettei lasta käytetä vanhempien ja

5 koulun yhteistyön kanavana ja tulkkina, sillä jo pelkästään oma selviytyminen uudessa kulttuurissa on lapselle usein todella kuormittavaa. Lasten kotoutuminen uuteen maahan käy usein vanhempia helpommin, sillä he ovat koulussa päivittäin vuorovaikutuksessa valtakulttuurin edustajien kanssa. Vanhempien kotoutuminen on usein hitaampaa, mutta se on edellytyksenä sille, että nämä voivat tukea lastensa kotoutumista. Vanhempien heikko tai epäonnistunut kotoutuminen voi asettaa lapset ikävään ristipaineeseen, jossa koti vaatii ylläpitämään omia kulttuurisia perinteitä yhteiskunnan kannustaessa integroitumaan uuteen. Opettaja on maahanmuuttajaperheelle usein yksi ensimmäisistä ja näin ollen myös tärkeimmistä kontakteista valtaväestöön. Hänen roolinsa koko perheen kotoutumisessa voi olla ratkaiseva, sillä tämä voi välittää tärkeää tietoa yhteiskunnasta, maahanmuuttajien oikeuksista ja suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Tutkimustulokset -osiossa esiteltiin muutamia malleja, joilla kodin ja koulun yhteistyötä voitaisiin parantaa. Esittelyssä olivat mm. opettajan kotikäynnit, tulkatut keskustelutilaisuudet sekä yhteiset retket ja leirit. Opettajakeskeinen kotouttamismalli Koska opettajan rooli on keskeinen koko maahanmuuttajaperheen kotoutumisprosessissa, tutkijat peräänkuuluttavat koulun puolelta tarjottua, kotoutumista edistävää toimintaa. He ehdottavatkin koulujen käyttöön yhteistoiminnallista vanhempien ja perheiden toimintamallia, jonka avulla erilaisista lähtökohdista tulevat ihmiset voisivat tutustua toisiinsa, koulun ja yhteiskunnan toimintakulttuuriin sekä näiden monimuotoisuuteen. Heterogeeninen toimintaympäristö sisältää paljon tietoa ja taitoa ja voi siten palvella sen jäsenten tarpeita monipuolisesti. Toimintamalli pohjautuu tutkimusaineistosta esiin nousseisiin tarpeisiin yhteisöllisyydestä, suvaitsevaisuuden lisäämisestä ja kotoutumisesta. Opettajakeskeisen

6 kotouttamismallin ydinajatus on matalan kynnyksen yhteistoiminnassa, johon kaikki vanhemmat ja jopa koko perheet voisivat osallistua. Pohdintaa - Kun halutaan selvittää koulumaailman näyttäytymistä maahanmuuttajille, olisi tärkeää ottaa huomioon myös lasten näkökulma, sillä heille koulutusta järjestetään - Grounded theory- menetelmää voidaan käyttää kasvatustieteellisessä tutkimuksessa sellaisen ilmiön selvittämiseen, jota ei ole aikaisemmin tutkittu. Lisäksi se sopii yksilöiden kokemusten ja merkitysten tutkimiseen.