Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät

Transkriptio

1 Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät Aineistotyypit Aineisto Kahdenlaista aineistoa: 1. Syntynyt jotakin muuta tarkoitusta varten (mainokset, WWW-sivut, elokuvat, pelit, tekstiviestit, kirjeet, päiväkirjat yleisönosastokirjoitukset, keskustelufoorumviestit, fanitaide ) 2. kerätty nimenomaan tutkimusta varten (haastattelu- ja kyselyvastaukset, seuranta- ja havainnointiaineistot) Aineisto Kuinka monta haastattelua tarvitsee tehdä? Aineiston koko Teoreettinen edustavuus: Päämääränä yleisen tiedon tavoittelu, tutkittu tapaus esimerkkinä yleisestä (yleistäminen) Kyllääntyminen eli saturaatio: aineistoa on riittävästi, kun uudet tapaukset eivät tuota enää uutta tietoa Aluksi kannattaa lähteä pienestä aineistosta myöhemmin lisää, jos tarvitsee Tärkeintä tuntea aineistonsa mahdollisimman hyvin ei satunnaisuuksien esittelyä! 1

2 Aineisto Lähdekritiikki Aineiston syntyehdot Kuka tuottanut? Mihin tarkoitukseen? Kenelle ja mitä viestitään? Koska? Konteksti tunnettava vrt. esim. poliitikkojen blogit, keskustelufoorumien flame -viestit ja trollit Aineistonkeruumenetelmiä: Muuta tarkoitusta varten syntyneen aineiston kerääminen: Mainokset, WWW-sivut, elokuvat, pelit, tekstiviestit, kirjeet, päiväkirjat, piirustukset, lehtiaineisto, arkistomateriaali, mikä tahansa Tutkimusta varten synnytetyn aineiston kerääminen: Kyselyt posti- ja sähköpostikyselyt, paikanpäällä toteutetut ja online - kyselyt Haastattelut avoin, teema-, (puoli)strukturoitu-, virtuaali- ja ryhmähaastattelu (focus) Havainnoinnit osallistuva, walk-through Seuranta -päiväkirjat, luotaimet Kilpakeruut ym. Teemakirjoittaminen jne. Tehtävä 2: Pohdi kumman tyyppisen aineiston käyttäminen soveltuu oman harjoitustyöaiheesi (jonka ei tarvitse olla vielä tarkkaan määrittynyt / lopullisesti valittu pyörittele pohtimiasi aihevaihtoehtoja ) tutkimiseen - Jotain muuta tarkoitusta varten syntynyt tai tutkimusta varten kerätty? Keksi esimerkki molemmista Ole lähdekriittinen: pohdi muuta tarkoitusta varten syntyneeseen tutkimusaineistoon liittyviä ongelmia oman aiheesi näkökulmasta Kuka ne on tuottanut ja kenelle? Miksi? Mitä ongelmia tutkimusta varten suoritettuun aineistonkeruuseen voi liittyä? Listaa avoimia kysymyksiä, sinua askarruttavia asioita 2

3 Aineistonkeruumenetelmiä Kyselyt ja haastattelut Kyselylomaketutkimus Esim. sähköpostikyselyt, postikyselyt ja paikanpäällä toteutetut kyselyt Täsmentynyt tutkimusongelma ( taustakysely ) Kysymysten yksiselitteisyys Turhien kysymysten välttäminen kyselyn pituus ja kysymysten lukumäärä Selkeys, kysymysten looginen eteneminen, ulkoasu Vastausohjeiden tarpeellisuus? Kysymysten sanamuoto henkilökohtaisuus Kysymysten järjestys helpot lämmittelykysymykset jne. Johdattelevien kysymysten välttäminen! Kyselylomaketutkimus Survey Kysely- tai haastattelumenetelmällä toteutettu ei-kokeellinen tutkimus, joka kohdistuu suurehkoon määrään satunnaisotannalla valittuja tutkimuskohteita. (Tilastokeskus) Tutkimus, jonka aineisto on kerätty strukturoitua (jäsenneltyä) lomaketta käyttäen henk. Koht. Haastatteluilla, postikyselyillä tai joukkokyselyillä (Alastalo 2005) Aineistonkeruu lomakkeella, jossa tyypillisesti taustakysymyksiä (taustamuuttujat) ja tutkimusaihetta koskevia kysymyksiä (asennemuuttujat tms.) Kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien yhdistely Internet-kysely surveyn muotona Milloin kuulit ensimmäistä kertaa tietokoneista? kysely Multimediaominaisuudet; kuva-assosiaatiotehtävät, ääninäytteiden kommentoimistitehtävät Teemakirjoittaminen Esim. tuettu elämäkerran kirjoittaminen Esim2. Toteutus: Webropol-sovellus 3

4 Onlinetutkimus Online Methods (Mann & Stewart) Online Focus Groups synchronous or asynchronous Standardized interviews surveys Web-page-based surveys Non-standardized online one-to-one interviewing Multi-method approach / mixed-method research Mann & Stewart, Fiona: Internet Communication and Qualitative Research. A Handbook for Researching Online Kyselytutkimuksen hyviä puolia Tutkija ei vaikuta olemuksellaan/läsnäolollaan (vrt. haastattelu) Mahdollista esittää paljon kysymyksiä (strukturoitu lomake) Kysymykset samanmuotoisina kaikille vastaajille luotettavuus Vapaa vastaamisajankohta Helppo tai ainakin halpa ja suhteellisen nopea aineistonkeruutapa Tutkimusalueen on mahdollista olla laaja Kyselytutkimuksen huonoja puolia Vastausprosentti? Mahdolliset uusintakyselyt Väärinymmärtämisen mahdollisuus tarkentavan informaation puute Eri henkilönä esiintyminen Ongelmia (?): otanta, valikoituminen, yleistäminen Lomakkeen huolellinen esitestaus! 4

5 Kyselyn laadinta Valmiit vastausvaihtoehdot Mielikuva vastausvaihtoehdoista Vastaajalle täytyy löytyä aina sopiva vastausvaistoehto ( Muu, mikä? ) Esim. Koulutus: peruskoulu/kansakoulu lukio/ammattikoulu/opisto ammattikorkeakoulu korkeakoulu/yliopisto Avoimet kysymykset Perustelut ja perusteellisemmat selitykset Vastausten luokittelu ja teemoittelu (työläämpää kuin valmiiden vaihtoehtojen tulkinta) Vastauksista saattaa löytyä asioita, joita ei ole osannut ajatella Toisaalta saatetaan jättää vastaamatta tai vastata ylimalkaisesti ja epätarkasti ( kysymyksen vierestä vastaaminen ) Kyselyn laadinta Huom! Huolellinen suunnittelu Aiheeseen ja tutkimuskirjallisuuteen tutustuminen Esitestaukset Haastattelut Haastattelutyyppejä: Strukturoitu haastattelu Ohjattu kyselylomakkeen täyttäminen Puolistrukturoitu haastattelu Omin sanoin Teemahaastattelu Etukäteen määritellyt aihepiirit eli teema-alueet, joiden läpikäymisen järjestys ja laajuus vaihtelevat Tukilista ei valmiita kysymyksiä Avoin haastattelu Tilanne muistuttaa tavallista keskustelua Syvähaastattelu useampi avoin haastattelu saman haastateltavan kanssa Parhaimmillaan tutkijan johdattelemaa keskustelua - vuorovaikutusta 5

6 Otettava huomioon: Haastattelun sopiminen yksi vaikeimpia vaiheita Haastatteluun vaikuttavia asioita: Haastattelijan persoona (pukeutuminen jne.) Haastattelijan eleet ja asennot Käytetty kieli (tieteellisen kielen välttäminen) Haastateltavien erilaisuus (Miten saada harvasanainen haastateltava ilmaisemaan todelliset mielipiteensä?) Haastattelupaikan valinta Haastattelun aloittaminen ja luottamuksen herättäminen esipuhe Haastattelun nauhoittaminen Ryhmähaastattelu - focus group Ryhmäkeskustelu Useita haastateltavia samanaikaisesti (n. 4-8) Ryhmäkeskustelu tutkijan haluamasta aiheesta ja teemoista Yksilöhaastattelun sijasta tai ohella (palautteenomaista) Haastateltavat saavat toisistaan tukea Keskustelemaan vapautuminen Muistelu, mielikuvien herättäminen Soveltuu erityisen hyvin uusien ideoiden tavoitteluun tai arvioimiseen ja ymmärtämisen tavoitteluun tilanteeseen, jossa haastateltavilla on toisistaan eroavia mielipiteitä (myös erityyppisten ryhmien vertailu) Erot yksilöhaastatteluun: Haastateltavat kontrolloivat toisiaan Tehokkaampi menetelmä Nauhoittaminen ja litterointi ongelmallisempaa Mikrofonit, päällekkäin puhuminen, puhujien tunnistaminen Videointi? (puheenvuorojen jakaminen) Haastattelijan rooli ryhmähaastattelussa Haastattelijan tehtävänä saattaa keskustelu alkuun ja olla sen jälkeen mahdollisimman hiljaa (ei itse osallistu keskusteluun!) Otollisen ilmapiirin virittäminen Dominoivien haastateltavien kontrollointi Asiassa pysymisestä huolehtiminen Puheenvuorojen jakaminen? Virikemateriaalin esittely? 6

7 Virtuaalihaastattelu (Tiittula, Rastas, Ruusuvuori) Sähköpostihaastattelut: sähköpostinvaihtoa, tarkentavien jatkokysymysten mahdollisuus (vrt. sähköpostikysely) Chat, irc Mese, Skype Asynkroniset keskustelu-/uutisryhmät + Etäisyys avoimuus? - Teknologiset rajoitukset Ks. Mann & Stewart Haastattelukysymykset Mitä kysyä? Luova ideointi Teemojen etsiminen tutkimuskirjallisuudesta Teemojen johtaminen teoriasta, operationalisointi (teoreettisen käsitteen muuttaminen mitattavaan muotoon) Muista koko ajan tutkimusongelma, johon haet vastausta Miten kysyä? Mitä, missä, miksi..? Välikysymys: Mitä eroa on haastattelulla ja kyselyllä? Lähinnä kielenkäytön suhteen 7

8 Tarkempaa perehtymistä varten: Ruusuvuori, Johanna & Tiittula, Liisa (toim.): Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus (2005) Esim. Eri ikäiset haastateltavat (lapset, vanhukset) Kulttuurit ja erot haastattelutilanteessa Myös: Eskola, Jari & Suoranta, Juha: Johdatus laadulliseen tutkimukseen Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.): Ikkunoita tutkimusmetodeihin. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle Mann, Chris & Stewart, Fiona: Internet Communication and Qualitative Research. A Handbook for Researching Online (2000) Alastalo, Marja: Metodisuhdanteiden mahti. Lomaketutkimus suomalaisessa sosiologiassa (2005) 8