Talouden näkymät Elokuu Ekonomistit

Transkriptio

1 Talouden näkymät Elokuu 2016 Ekonomistit

2 Talouden näkymät - yhteenveto Rahoitusmarkkinat näyttäisivät toipuneen varsin nopeasti Brexit-äänestyksen aiheuttamasta epävarmuudesta. Osakekurssit olivat elokuun alussa korkeammalla tasolla kuin ennen äänestystä. Heinäkuun luottamusindikaattorit eri maista kertovat, että talouden toimijat muualla kuin Britanniassa ovat verraten luottavaisia talousnäkymien suhteen. Tällä hetkellä näyttää, että Brexitin vaikutukset kohdistuvat pitkälti Isoon-Britanniaan, jossa esimerkiksi kuluttajien ja teollisuuden luottamus heikkeni selvästi heinäkuussa. Britannian ulkopuolella lyhyen aikavälin vaikutukset talouteen jäänevät pieniksi. Vuonna 2016 maailmantalous kasvaa edelleen verkkaisesti. Globaali talouskasvu perustuu ennen kaikkea kulutukselle ja palveluille. Maailmankaupan ja teollisten investointien kehitys jatkuu vaisuna. Yhdysvalloissa BKT:n kasvu oli toisella neljänneksellä vaisua. Kyse oli kuitenkin osin tilapäistekijöistä ja talouskasvun odotetaan hieman piristyvän loppuvuonna. Markkinoilla odotetaan, että maan keskuspankki nostaa ohjauskorkoa todennäköisesti kerran loppuvuonna. Euroalueella talouskasvu hidastui odotetusti toisella neljänneksellä. Ensitietojen mukaan BKT:n neljännesvuosikasvu puolittui 0,3 %:iin. Luottamusindikaattorit viittaavat kasvun jatkuvan lähiaikoina samaa vauhtia. Heinäkuun korkokokouksessa EKP kertoi olevansa tarkkailuasemissa ja pohtivansa lisätoimien tarvetta syyskuun korkokokouksessa. Vaikuttaa todennäköiseltä, että EKP ilmoittaa syksyn aikana jatkavansa arvopaperiostoja vielä ensi vuoden maaliskuun jälkeen. Suomessa kotimarkkinasektorin kehitys jatkui hyvänä kesällä. Vähittäiskauppa oli kasvussa ja rakentamisen myönteinen vire jatkui. Tämä on nähtävissä myös toimialojen luottamusluvuissa. Sen sijaan teollisuuden ja viennin kehitys pysyi edelleen vaisuna. Myönteistä oli myös työllisyyden kasvu heinäkuussa.

3 Maailmantalouden kasvu jatkuu verkkaisena indeksi Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi * 3 kk:n liukuva keskiarvo muutos ed. vuodesta, % Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa (oikea ast.) Maailmankaupan kasvu hieman piristyi toukokuussa. Tammi-toukokuussa maailmankauppa on kasvanut vähän. Globaali teollisuuden luottamus koheni heinäkuussa. Taso viittaa varsin verkkaiseen kasvuun. Vuonna 2016 maailmantalous kasvaa edelleen verkkaisesti. Globaalitalouskasvu perustuu ennen kaikkea kulutukselle ja palveluille. Maailmankaupan ja teollisten investointien kehitys jatkuu vaisuna. Ison-Britannian äänestystulos EU-erosta lisää epävarmuutta maailmantalouteen lyhyellä aikavälillä ja leikkaa hieman kasvua. Vaikutukset talouskasvuun jäävät kuitenkin pieniksi. Maailmantalouden muut lyhyen aikavälin riskit liittyvät kehittyvien markkinoiden näkymiin, erityisesti Kiinaan, Yhdysvaltain rahapolitiikkaan ja geopolitiikkaan.

4 Markkinat toipuivat nopeasti Brexitäänestystuloksesta Englannin punnan arvon ja FTSE osakeindeksin kehitys GBP indeksi =100 0, EUR/GBP 0, , , ,70 FTSE 100 -osakeindeksi 85 0, Markkinat toipuivat nopeasti Brexitäänestystuloksesta. Isossa-Britanniassa osakekurssit olivat elokuun alussa korkeammalla tasolla kuin ennen äänestystä. Britannian talous kasvoi vahvasti kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Talouskasvu hidastuu loppuvuonna, kun epävarmuuden kasvu heikentää talouden aktiviteettia. Kuluttajien ja yritysten luottamusindikaattorit laskivat selvästi heinäkuussa. Britannian talous voi taantua lyhytaikaisesti, mutta talous kasvanee silti keskimäärin prosentin luokkaa myös vuonna Tänä vuonna BKT:n kasvu yltää 1,5-2,0 %:iin. EU-erosta seuraa pitkä prosessi, jossa neuvotellaan uusiksi Britannian EU-suhde ja kauppasopimukset. Arviot pitkän aikavälin (yli vuosikymmenen) vaikutuksista vaihtelevat eri skenaarioiden perusteella hyvin lievästä noin 10 %:n menetykseen kansantuotteessa.

5 Vaisu talouskasvu jatkui toisella neljänneksellä Yhdysvalloissa % BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT (muutos ed. neljänneksestä vuositasolla) indeksi Ensitilastojen mukaan BKT kasvoi 1,2 % kuluvan vuoden toisella neljänneksellä annualisoituna. Yksityinen kulutus ja vienti pitivät yllä talouskasvua investointien pienentyessä. Varastojen supistuminen leikkasi talouskasvua tilapäisesti, mikä puoltaa hieman parempaa virettä syksyllä. Teollisuuden luottamus vaimeni hieman heinäkuussa. Teollisuustuotanto näyttää ohittaneen pohjankosketuksensa viime kuukausien aikana. Kuluttajat olivat luottavaisia talouteen kesällä, mikä tuki vähittäiskaupan kasvua. Kesäkuussa uusien työpaikkojen määrä kasvoi selvästi ( henkeä) ja työttömyysaste oli 4,9 %.

6 Euroalueen BKT:n kasvu hidastui toisella neljänneksellä BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 6 indeksi 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi Lähteet: Macrobond, Markit Economics BKT (määrän muutos) Brexit-äänestystuloksen vaikutus oli vähäinen euroalueen luottamusindikaattoreissa heinäkuussa. Heinäkuussa teollisuuden ostopäällikköindeksi ja kotitalouksien luottamus laskivat hieman, mutta taloustunnelmia kuvaava indikaattori nousi. Ensitietojen mukaan euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu hidastui 0,3 %:iin toisella neljänneksellä. Vuoden takaa BKT kasvoi 1,6 %. Toukokuussa teollisuustuotannon kasvu hidastui. Kesäkuussa vähittäiskaupan vuosikasvuvauhti pysyi 1,6 %. Työttömyysaste oli 10,1 % kesäkuussa. Lukema oli matalin sitten heinäkuun Työttömyys laskee asteittain tänä vuonna.

7 Kiinan BKT:n kasvu ennallaan toisella neljänneksellä ind. Teollisuuden ostopäälliköiden indeksejä Intia Kiina Kiinan BKT kasvoi 6,7 % toisella kvartaalilla eli saman verran kuin vuoden alussa. Palvelut ja vähittäiskauppa olivat kasvussa, sen sijaan investointien kasvu oli aiempaa hitaampaa. Kiinan teollisuuden luottamus (Caixin) vahvistui selvästi heinäkuussa. Teollisuuden piristymisestä huolimatta Kiinan talouden kasvu kokonaisuutena on vähitellen hidastumassa lievästi. Venäjän talouden syvin taantuma jää taakse tänä vuonna. Ensimmäisellä neljänneksellä BKT supistui 1,2 % vuoden takaa ja kesäkuussa 0,5 %. Teollisuustuotanto oli kasvussa kesäkuussa raakaöljyn tuotannon nousun tukemana. Intian BKT kasvoi tammi-maaliskuussa 8 % edellisvuodesta. Talous on hyvin odotetun 7,5 %:n kasvun vauhdissa. Brasilian talous pysyy taantumassa kuluvana vuonna. BKT supistui 5,4 % ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuodesta.

8 Brexit-huolet heiluttivat raakaöljyn hintaa indeksi 2015= Maailman raaka-ainehintoja Raaka-aineet pl. energia (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli Brexit-huolet heiluttivat raakaöljyn hintaa kesällä. Muiden raaka-aineiden hintakehitys oli tasaisempaa. Öljyn barrelihinta oli elokuun alussa 40 dollaria. Kesäkuun alusta laskua on 10 dollaria. Myös futuurihinnat ovat kääntyneet laskuun ja ennakoivat 44 dollarin barrelihintaa tämän vuoden lopulle. Isossa kuvassa matalaan öljyn hintaan ovat vaikuttaneet kysynnän vähäisyys ja tuotannon pysyminen korkealla tasolla. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta rajoittaa öljyn hinnan voimakkaampaa nousua jatkossa. Verkkainen maailmantalouden kasvu painaa kysyntää ja pitää raaka-aineiden (pl. energia) hintakehityksen maltillisena.

9 Euroalueen inflaatio plussalla heinäkuussa Kuluttajahintojen vuosimuutos % Yhdysvallat Euroalue Euroalueen inflaatio oli heinäkuussa kokonaisuutena 0,2 % ja ilman energiaa ja ruokaa 0,8 %. Ruoan ja palveluiden hintojen nousu nopeutti aavistuksen verran inflaatiota heinäkuussa. Viime vuonna euroalueen inflaatio oli 0,0 %. Inflaatio nousee 0,3 %:iin tänä vuonna. Yhdysvalloissa inflaatio säilyi 1,0 % kesäkuussa. Energian hintojen negatiivinen vaikutus inflaatioon oli hieman edelliskuukautta pienempi. Ydininflaatio oli 2,3 %. Niin euroalueella kuin Yhdysvalloissa öljyn hinnan laskun inflaatiota hidastava vaikutus alkaa vähitellen poistua ja kokonaisinflaatio lähestyy ydininflaatiota talven aikana.

10 EKP odottelee syyskuulle mahdollisten uusien toimien kanssa 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 % Korkojen kehitys 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko 3 kk:n euribor Heinäkuun korkokokouksessa EKP toisti uudelleen seuraavansa markkinoita Brexitin vuoksi valppaasti, mutta erityistoimiin ei ole ryhdytty. Syyskuussa EKP:llä on käytössä uudet ennusteet, joten sillä on paremmat edellytykset tehdä päätöksiä. Todennäköisesti EKP tulee syksyn aikana päättämään arvopaperiostojen jatkamisesta maaliskuun jälkeen. Kesän aikana EKP on ostanut euroalueen yritysten investointiluokan joukkolainoja. Uuden 4-vuotisen TLTRO II-ohjelman ensimmäisessä rahoitusoperaatiossa euroalueen pankit lainasivat EKP:ltä 400 mrd. euroa. EKP:n elvytyspaketti tukee markkinoiden likviditeettiä ja on myönteistä yritysten luotonsaantimahdollisuuksien kannalta erityisesti eteläisellä euroalueella.

11 Markkinoiden korko-odotuksissa marginaalisia muutoksia keskikesällä % 3 kk euribor ja markkinoiden korkoodotukset ja OP 3 kk euribor Heinäkuussa markkinoiden korkoodotuksissa ei tapahtunut suurempia muutoksia. Brexit-äänestystulos laski markkinoiden korko-odotuksia kesäkuun lopulla. Markkinoilla odotetaan korkojen pysyvän pitkään hyvin matalalla. Kaikki euribor-korot ovat tällä hetkellä negatiivisia.

12 EKP aloitti yritysten joukkolainojen ostot kesäkuussa EKP:n laajennettu arvopaperien osto-ohjelma Mrd. euroa Tavoite (ostoja 80 mrd./kk) Yritysten joukkolainat 1000 Julkisen sektorin arvopaperit 800 Katetut 600 joukkolainat 400 Omaisuusvakuudelliset arvopaperit Osto-ohjelmassa hankittujen arvopaperien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen. Ostojen koko pysyy tavoitetasolla (viivan vaakasuora osuus). ja OP EKP aloitti laajennetut arvopapereiden ostot (60 mrd. euroa kuukaudessa) maaliskuussa Ostojen määrä nostettiin 80 mrd. euroon kuukaudessa huhtikuussa Osto-ohjelma jatkuu ainakin maaliskuuhun 2017 asti. Laajennetussa osto-ohjelmassa ostetaan euroalueen valtionlainoja, omaisuusvakuudellisia arvopapereita sekä katettuja joukkolainoja. Lisäksi ostetaan aluehallinnon ja kuntien velkapapereita. Kesäkuusta 2016 lähtien ostetaan myös yritysten (pl. pankkisektori) investointiluokan joukkolainoja. Osto-ohjelman keston pidennyksen ja kuukausiostojen kasvattamisen jälkeen arvopaperiostoja tehdään yhteensä 1740 mrd. euron edestä maaliskuun 2017 loppuun mennessä. Lisäksi erääntyvien arvopapereiden pääomia sijoitetaan uudelleen markkinoille 320 mrd. eurolla vuoteen 2019 asti.

13 Pitkät korot alhaalla 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 % Euroalue (20 v) Korkokehitys Swap (10 v) Iso-Britannia Yhdysvallat Euroalue Heinäkuussa pitkät korot menivät hieman eri suuntiin. Yhdysvalloissa pitkä korko nousi. Britanniassa pitkä korot laskivat. Brexit-äänestystulos lisäsi turvasatamakysyntää ja käänsi keskeisten maiden valtionlainojen pitkät korot laskuun. Viime vuosina keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ja vaimeat inflaatio-odotukset ovat laskeneet pitkiä korkoja.

14 Reunamaiden valtionlainakorot vakaat % Pitkät korot Valtion obligaatiot (10v) Kreikka Portugali Espanja Italia Suomi Saksa Brexit-äänestystulos nosti vain hieman euroalueen reunamaiden valtionlainojen korkoja. Vaikutukset jäivät lyhytaikaisiksi. Espanjassa yritetään muodostaa uutta hallitusta kesäkuun uusintavaalien jälkeen. Italian pankkisektorin ongelmat eivät ole näkyneet maan valtionlainojen koroissa. Viime aikoina EKP:n osto-ohjelma on pitänyt valtionlainojen korot alhaalla. Kreikka hoitaa kesällä maksurästejänsä Euroopan vakausmekanismin myöntämällä lainaerällä.

15 Euro heikkeni hieman suhteessa dollariin heinäkuussa USD 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 Euron arvon kehitys EUR/SEK EUR/USD SEK 10,0 9,5 9,0 8,5 Heinäkuussa euro heikkeni hieman suhteessa dollariin, muutokset olivat kuitenkin pieniä. Brexit-äänestystulos heikensi euroa suhteessa dollariin. Yleisesti dollaria on vahvistanut turvasatamakysyntä epävarmuuden kasvettua. Epävarmuuden säilyminen heiluttaa valuuttoja. Markkinoiden fokus kohdistuu erityisesti Englannin puntaan. Suurimmat kurssimuutokset nähtiin kuitenkin heti äänestystuloksen jälkeen. Vuoden mittaan euro heikkenee hieman suhteessa dollariin, sillä euroalueella EKP:n rahapolitiikka pysyy kevyenä. Euro on vahvistunut suhteessa kruunuun kesäkuun alusta lähtien. Ruotsin talouskasvu on ollut vahvaa, mutta keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka on pitänyt kruunun heikkona.

16 Osakekurssit palautuneet Brexit-shokista Keskeisiä osakeindeksejä indeksi = OMX Helsinki Cap S&P Euro Stoxx Globaalit osakemarkkinat ovat toipuneet hyvin Brexit-shokista. Kurssit palautuivat varsin nopeasti äänestystulosta edeltäville tasoille. Osakekursseja ovat osaltaan nostaneet yritysten hyvä tuloskunto toisella neljänneksellä. Myös odotukset keskuspankkien lisäelvytyksestä ovat nostaneet kursseja. Markkinoita tukevat kevyt rahapolitiikka, vähäiset inflaatiopaineet ja useiden maiden varsin vakaat kasvunäkymät. Epävarmuus kuitenkin säilyy tavanomaista korkeampana. Markkinoiden huolenaiheita ovat muun muassa Brexit-neuvottelut, Italian pankkisektorin tila ja Yhdysvaltojen presidentinvaalit.

17 Brexitin vaikutukset Suomen talouteen jäänevät pieniksi % Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta BKT:n määrä Tuotannon suhdannekuvaaja* Toukokuussa tuotannon suhdannekuvaaja laski 0,3 % vuoden takaa. Ensimmäisellä neljänneksellä BKT kasvoi 0,6 % edellisestä neljänneksestä ja 1,6 % vuoden takaa. Yksityinen kulutus ja investoinnit kasvoivat. Vienti supistui. Talouskasvu jatkuu verrattain vakaana mutta verkkaisena. -4 Työpäiväkorjatut sarjat * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta e 17e Lähteet: Macrobond, OP

18 Brexit ei horjuttanut kotitalouksien luottamusta saldoluku Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % Heinäkuussa kotitalouksien luottamus laski hieman. Brexit-epävarmuuden vaikutus kuluttajien luottamukseen jäi vähäiseksi. Kuluttajien odotukset Suomen taloudesta heikkenivät heinäkuussa. Arviot omista säästämismahdollisuuksista sekä omasta taloudesta heikkenivät hieman. Sen sijaan odotukset yleisestä työttömyyskehityksestä pysyivät ennallaan. Vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi 1,3 % kesäkuussa. Myynnin määrä kasvoi tammikesäkuussa 1,7 % edellisvuodesta. Kotitalouksien kulutus kasvoi 1,7 % vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kestävien kulutustavaroiden kasvu oli vahvaa. Kotitalouksien kulutus kasvaa 1,2 % tänä vuonna. Matala inflaatio ja työllisyyden koheneminen tukevat kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta.

19 saldoluku Palveluyritysten luottamus vahvistunut lisää Luottamusindikaattoreita Suomessa Rakentaminen Teollisuus Palvelut Teollisuuden luottamus heikkeni hieman heinäkuussa. Tuotannon arvioidaan pysyvän ennallaan lähikuukausina. Tilauskanta on normaalia niukempi. Rakentamisen luottamus oli ennallaan heinäkuussa. Luottamusindikaattori on hieman pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Tilauskanta on hieman keskimääräistä heikompi. Henkilöstön odotetaan hivenen lisääntyvän lähikuukausina. Palveluyritysten luottamus vahvistui ja on pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Lähikuukausina myynnin arvioidaan kasvavan. Vähittäiskaupan luottamus pysyi paikallaan ja on pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampi. Myynnin odotetaan kasvavan hieman alkusyksyn aikana. EK:n elokuun alun suhdannebarometrin viesti on sama kuin luottamusindikaattoreiden: rakentamisessa ja palveluissa on asteittaista elpymistä, teollisuuden odotukset ovat vaisut.

20 Viennillä heikko alkuvuosi indeksi 2011= Tavaravienti 12 kuukauden liukuva keskiarvo Koko vienti Muut maat Venäjä EU-maat Tullin tilastojen mukaan tavaraviennin arvo laski 6 % toukokuussa edellisvuodesta. Tammi-toukokuussa viennin arvo laski 8 % vuoden takaa. Vienti euroalueelle väheni 8 % tammitoukokuussa. Vienti EU:n ulkopuolelle supistui 10 %. Teollisuuden uudet tilaukset vähenivät toukokuussa 0,1 % vuoden takaa. Tammitoukokuussa uusia tilauksia saatiin 5,6 % edellisvuotta vähemmän. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä viennin määrä laski 2,6 % edellisvuodesta. Tavaravienti väheni selvästi, mutta palveluiden vienti oli pienessä kasvussa. Kuluvana vuonna viennin kehitys jää heikoksi, mutta ensi vuonna se elpyy hieman.

21 Vaihtotase ylijäämäinen toukokuussa mrd Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotase oli 0,1 mrd. euroa ylijäämäinen toukokuussa. Vaihtotaseen 12 kuukauden liukuva summa oli 1,2 mrd. euroa ylijäämäinen. Tammi-toukokuussa vaihtotase oli 0,5 mrd. euroa alijäämäinen. Vuosi sitten vastaavana ajankohtana alijäämää oli 1,4 mrd. euroa. Vaihtotase on ylijäämäinen tänä ja ensi vuonna. Viime vuonna vaihtotase oli 0,3 mrd. euroa ylijäämäinen. Vuonna 2014 alijäämää kertyi 1,9 mrd. euroa. Vaihtotasetta on kohentanut tuontihintojen lasku ja tuonnin supistuminen.

22 Rakentamisen vire pysynyt vahvana % Aloitetut rakennushankkeet muutos vuosisummasta Kaikki rakennukset Asuinrakennukset Maalis-toukokuussa rakennusaloitukset ja -luvat olivat selvässä kasvussa. Aloitukset kasvoivat 30 % ja rakennusluvat 17,1 %. EK:n investointitiedustelun mukaan teollisuuden kiinteät investoinnit kasvavat kymmenyksen verran tänä vuonna. Investoinneista 2/3 on kone- ja laiteinvestointeja. Ensimmäisellä neljänneksellä investoinnit kasvoivat 0,2 % vuoden takaa. Rakennusinvestoinnit olivat 7,0 %:n kasvussa. Kone- ja laiteinvestoinnit supistuivat. Pitkään jatkunut investointitaantuma päättyy tänä vuonna. Investoinnit kasvavat 3,5 % ja ensi vuonna 3,3 %. Kasvua tulee monelta rintamalta, niin rakentamisesta kuin kone- ja laiteinvestoinneista. Yrityksillä on käynnissä isoja investointikohteita. Uudisrakentaminen näyttää keskittyvän yhä enemmän kasvukeskuksiin ja erityisesti Etelä-Suomeen.

23 Valtiontalouden alijäämä pieneni vuoden ensimmäisellä puoliskolla mrd Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden alijäämä oli 0,6 mrd. euroa tammi-kesäkuussa, vuosi sitten samaan aikaan alijäämä oli 0,9 mrd. euroa. Verotulojen kasvu on kohentanut valtiontalouden rahoitusasemaa. Ensimmäisellä neljänneksellä julkisen talouden velka kasvoi 2,8 mrd. euroa ja oli neljänneksen lopulla 133,8 mrd. euroa. Julkisen talouden velka oli viime vuonna 63,1 % suhteessa BKT:hen ja alijäämä oli 2,7 %. Tänä vuonna julkisen talouden alijäämä on 2,5 % suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla ja velkasuhde nousee 65,5 %:iin. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä laskee 2,0 %:iin. Velkasuhde kasvaa edelleen ja on 67 % suhteessa kokonaistuotantoon.

24 Toimet Vuosityöajan pidennys 24 tunnilla Työnantajien sairasvakuutusmaksun alennus Työttömyysvakuutusmaksun 0,85 %-yksikön siirto työnantajilta palkansaajille Työeläkemaksun 1,2 %- yksikön siirto työnantajilta palkansaajille Nollasopimuksen vaikutus ansiotasoindeksin tasoon Kilpailukykysopimus maalissa: toimet parantavat talouskasvua Yksikkötyökustannuksia alentava vaikutus, % (vuonna 2021) 1,5 0,5 0,7 1,0 0,5 Yhteensä 4,2 % Kilpailukykypaketti hyväksyttiin kesäkuun alussa. Kattavuus ylittää 85 % tällä hetkellä. Kattavuutta on mahdollista kasvattaa yli 90 %:n elokuun lopun budjettiriiheen asti. Hallituksen ansiotuloverotuksen kevennys (415 milj. euroa) kompensoi kiky-paketin maksukorotukset palkansaajille vuonna Verotusta voidaan keventää edelleen vuosina , jos hallituksen asettamat ehdot täyttyvät. Kilpailukykysopimus parantaa talouden kilpailukykyä laskemalla yksityisen sektorin yksikkötyökustannuksia 3,7 %. Tämän lisäksi palkkojen nollasopimukset parantavat kilpailukykyä 0,5 % eli yhteensä 4,2 %. Toimien asteittaisesta toteutuksesta johtuen yksikkötyökustannukset laskevat 3,3 % ja 3,8 % vuosina Sen jälkeen toimien vaikutukset ovat 4,2 %. Yksikkötyökustannusten lasku lisää VM:n mukaan keskipitkällä aikavälillä BKT:ta 1,4 prosentilla ja parantaa työllisyyttä

25 Työllisyys kasvussa kesäkuussa Avoimet työpaikat ja työttömyysaste kpl Työttömyysaste (kt) Avoimet työpaikat (12 kk:n liukuva ka.) % Toisella vuosineljänneksellä työttömyysaste oli 10,0 %, laskua vuodentakaisesta oli 0,7 %-yksikköä. Työllisten määrä kasvoi hengellä. Eniten kasvua oli rakentamisen toimialalla. Kesäkuussa työttömyysaste oli 9,3 %, kun se vuotta aiemmin oli 0,7 %-yksikköä korkeampi. Työllisiä oli enemmän ja työttömiä vähemmän. Työttömyysasteen trendi oli 8,9 %. Avoimien työpaikkojen määrä kuukauden lopussa kasvoi kesäkuussa. Samaan aikaan lomautettujen määrä väheni vuoden takaa. Toisaalta samaan aikaan pitkäaikaistyöttömien määrä nousi tuntuvasti. Työttömyysaste oli viime vuonna 9,4 %, mikä oli 0,7 %-yksikköä edellisvuotta suurempi. Työllisyys kasvaa hieman vuosina Työttömyysaste laskee 9,2 %:iin tänä vuonna ja ensi vuonna 9,0 %:iin.

26 Inflaatio nousi kesäkuussa % Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta Asuminen ja energia Elintarvikkeet Kuluttajahinnat Inflaatio nousi 0,4 %:iin kesäkuussa. Inflaation nopeutumiseen vaikuttivat eniten ajoneuvoveron, sairaalamaksun ja korvattavien reseptilääkkeiden kuluttajahintojen kallistuminen. Laskua edellisvuoteen verrattuna eniten oli polttonesteiden hinnoissa ja asuntolainan keskikorossa. Kesäkuussa välillisen verotuksen korotukset nostivat kuluttajahintoja 0,1 prosenttiyksiköllä. Inflaatio oli -0,2 % viime vuonna. Tänä vuonna inflaatio säilyy matalana ja on 0,1 %.

27 Asuntojen hinnat pienessä nousussa Vanhojen osakeasuntojen hinnat indeksi 2010= Pääkaupunkiseutu Koko maa Muu Suomi Verrattuna edellisvuoden kesäkuuhun hinnat nousivat 0,7 % koko maassa. Toisella neljänneksellä asuntojen hinnat nousivat koko maassa vuoden takaa ja edellisestä neljänneksestä. Viime vuonna asuntojen hinnat laskivat 0,8 % koko maassa. Asuntojen hinnat laskivat pääkaupunkiseudulla 0,1 % ja muualla Suomessa 1,5 %. Kotitalouksien asuntojen ostoaikeet kohenivat hieman heinäkuussa, mutta ovat pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina ja työllisyys kohenee hieman. Kuluvan vuoden aikana markkinoiden odotetaan hieman piristyvän.

28 OPn suhdanne-ennuste Toukokuu 2016 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % e 2017e Bruttokansantuote -0,7 0,2 1,1 1,4 Tuonti -0,2 1,9 1,0 2,8 Vienti -1,7-0,2 0,3 3,1 Kulutus 0,3 1,1 0,9 0,8 - yksityinen 0,6 1,5 1,2 1,1 - julkinen -0,5 0,4 0,2 0,2 Investoinnit -2,5 0,7 3,5 3,3 Muita keskeisiä ennusteita e 2017e Kuluttajahintojen muutos, % 1,0-0,2 0,1 1,0 Ansiotason muutos, % 1,4 1,2 1,2 1,0 Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,2 9,0 Lähteet: Tilastokeskus, OP Vaihtotase, % BKT:sta -0,9 0,1 0,4 0,3 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -3,2-2,7-2,5-2,0 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 59,3 63,1 65,5 67,0

29 Yhteystiedot: Pääekonomisti Reijo Heiskanen Senioriekonomisti Timo Hirvonen Ekonomisti Maarit Lindström