Talouden näkymät Lokakuu Ekonomistit

Transkriptio

1 Talouden näkymät Lokakuu 2016 Ekonomistit

2 Talouden näkymät - yhteenveto Maailmankaupan kasvu painui miinukselle heinäkuussa. Kuluvan vuoden kasvu on ollut keskimäärin nollan tuntumassa. Indikaattorit puoltavat pientä piristymistä lähitulevaisuudessa. Yhdysvalloissa kuluttajien luottamus vahvistui syyskuussa lisää ja oli korkeimmalle tasolle sitten elokuun Fed todennäköisesti nostaa ohjauskorkoa kerran tämän vuoden puolella. Markkinoiden odotuksissa on koronnosto joulukuussa. Syyskuussa teollisuuden ostopäällikköindeksi ja kotitalouksien luottamus kohenivat euroalueella. Taloustunnelmia kuvaava indikaattori nousi selvemmin. BKT:n neljännesvuosikasvun ennakoidaan olleen 0,3 %:n paikkeilla kolmannella neljänneksellä. Pääministeri May ilmoitti, että Iso-Britannia jättää eroanomuksensa EU:lle ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Sen jälkeen alkavat eroneuvottelut, joihin on EU-säännösten puitteissa varattu aikaa kaksi vuotta. Syyskuun korkokokouksessa EKP antoi relevanteille työryhmille tehtäväkseen arvioida vaihtoehtoja, jotka varmistavat keskuspankin osto-ohjelman sujuvan toteuttamisen. Todennäköisesti EKP tulee loppuvuoden aikana päättämään arvopaperiostojen jatkamisesta maaliskuun 2017 jälkeen. Suomen BKT kasvoi toisella neljänneksellä 0,4 % vuoden takaa. Kaikki kysyntäerät olivat kasvussa, mutta tuonnin voimakas lisäys leikkasi BKT:n kasvua. Suomen BKT kasvaa 1,1 % vuonna 2016 ja 1,2 % vuonna Kasvu on pääasiassa yksityisen kulutuksen ja investointien varassa. Ensi vuonna kasvu perustuu viennin piristymiselle loppuvuonna ja kotimaisen kysynnän pysyessä kohtuullisena. Työllisyys kohenee tänä ja ensi vuonna.

3 Maailmankaupan kasvu kyntää syvällä indeksi Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi * 3 kk:n liukuva keskiarvo muutos ed. vuodesta, % Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa (oikea ast.) Maailmankaupan kasvu painui miinukselle heinäkuussa. Kuluvan vuoden kasvu on ollut keskimäärin nollan tuntumassa. Globaali teollisuuden luottamus koheni syyskuussa. Taso viittaa maltilliseen kasvuun. Ensi vuonna maailmantalous on kasvamassa jokseenkin kuluvan vuoden vauhtia. Maailmankaupan ja teollisten investointien kehitys elpyy hieman. Näillä näkymin Brexitin luoma epävarmuus hidastaa selvästi Britannian talouskasvua ensi vuonna, mutta ei vaikuta olennaisesti maailmantalouden kehitykseen. Maailmantalouden muut lyhyen aikavälin riskit liittyvät Yhdysvaltojen talouden näkymiin ja poliittiseen ympäristöön sekä kehittyviin markkinoihin. Euroopassa huolet pankkisektorilla sekä Italian kansanäänestys lisäävät epävarmuutta.

4 Ison-Britannian eroneuvottelut alkavat ensi vuoden maaliskuuhun mennessä Englannin punnan arvon ja FTSE osakeindeksin kehitys GBP indeksi =100 0, EUR/GBP 0, , , ,70 FTSE 100 -osakeindeksi 85 0, Brexit-äänestystuloksen vaikutukset Ison- Britannian talouteen ovat vähäiset lyhyellä aikavälillä. BKT:n kasvu hidastuu ensi vuonna 1,0 %:iin. Taantuma kuitenkin vältetään. Englannin keskuspankki on tukenut talouskehitystä laajalla elvytyspaketilla. Pääministeri May ilmoitti, että Britannia jättää eroanomuksensa EU:lle ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Sen jälkeen alkavat eroneuvottelut, joihin on varattu EUsäännösten puitteissa aikaa kaksi vuotta. EU-erosta seuraa pitkä prosessi, jossa neuvotellaan uusiksi Britannian EU-suhde ja kauppasopimukset. Arviot pitkän aikavälin (yli vuosikymmenen) vaikutuksista vaihtelevat eri skenaarioiden perusteella hyvin lievästä noin 10 %:n menetykseen kansantuotteessa.

5 Amerikkalaisten kuluttajien luottamus vahvinta melkein kymmeneen vuoteen % BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT (muutos ed. neljänneksestä vuositasolla) indeksi Tarkistettujen tilastojen mukaan Yhdysvaltojen BKT kasvoi 1,4 % kuluvan vuoden toisella neljänneksellä annualisoituna. Yksityinen kulutus ja vienti pitivät yllä talouskasvua investointien pienentyessä. Varastojen supistuminen leikkasi talouskasvua tilapäisesti, mikä puoltaa hieman parempaa virettä syksyllä. Teollisuuden luottamus koheni syyskuussa. Elokuussa teollisuustuotanto kääntyi heikompaan suuntaan. Kuluttajien luottamus vahvistui syyskuussa lisää ja oli korkeimmalle tasolle sitten elokuun Elokuussa uusia työpaikkoja syntyi ( ) vähemmän kuin edellisinä kuukausina. Työttömyysaste pysyi 4,9 %. BKT kasvaa 1,8 % tänä vuonna. Ensi vuonna kasvu hieman nopeutuu ja on 2,2 %. Fed todennäköisesti nostaa ohjauskorkoaan vielä tämän vuoden puolella ja jatkaa maltillisia koron nostoja ensi vuonna.

6 Euroalueen taloustunnelmat kirkastuivat syyskuussa BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 6 indeksi 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi Lähteet: Macrobond, Markit Economics BKT (määrän muutos) Syyskuussa teollisuuden ostopäällikköindeksi ja kotitalouksien luottamus kohenivat. Taloustunnelmia kuvaava indikaattori nousi selvemmin. Euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvun ennakoidaan olleen 0,3 %:n paikkeilla kolmannella neljänneksellä. Toisella neljänneksellä neljännesvuosikasvu hidastui 0,3 %:iin. Vuoden takaa BKT kasvoi 1,6 %. Euroalueen BKT kasvaa 1,5 % tänä ja ensi vuonna. Heinäkuussa teollisuustuotanto supistui, mutta vähittäiskaupan kasvu piristyi selvästi. Työttömyysaste pysyi 10,1 % elokuussa. Lukema oli matalin sitten heinäkuun Työttömyys vähenee asteittain tänä ja ensi vuonna.

7 Venäjällä parempaa kehitystä % BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Kiina Intia Brasilia Venäjä Kiinan BKT kasvoi 6,7 % myös toisella kvartaalilla. Palvelut ja vähittäiskauppa olivat kasvussa, sen sijaan investointien kasvu oli aiempaa hitaampaa. Teollisuuden piristymisestä huolimatta Kiinan talouden kasvu kokonaisuutena on vähitellen hidastumassa lievästi. Tänä vuonna talous kasvaa 6,6 % ja ensi vuonna 6,3 %. Venäjän talouden syvin taantuma jää taakse tänä vuonna. Talous on kasvanut viime vuoden loppuun nähden ja toisella neljänneksellä BKT supistui enää 0,6 % vuoden takaa. Ensi vuonna talous on prosentin kasvussa. Intian BKT kasvoi huhti-kesäkuussa 7,1 % edellisvuodesta. Talous on hyvin odotetun 7,5 %:n kasvun vauhdissa. BKT kasvaa saman verran ensi vuonna. Brasilian talous pysyy taantumassa kuluvana vuonna. Viime aikoina talousdatassa ja - indikaattoreissa on nähtävissä parempaa kehitystä. Ensi vuonna BKT ei supistu enää.

8 Opec-maat alustavaan sopuun tuotannon leikkaamisesta indeksi 2015= Maailman raaka-ainehintoja Raaka-aineet pl. energia (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli Opec-maiden alustava sopu tuotannon leikkaamisesta nosti raakaöljyn hintaa syyskuun lopulla. Tuotannon rajoittamisesta sovitaan lopullisesti Opecin marraskuun kokouksessa. Muiden raaka-aineiden hintakehitys jatkui tasaisena syyskuussa. Öljyn barrelihinta oli lokakuun alussa 50 dollaria. Futuurihinnat nousivat Opecin päätöksen jälkeen. Tämän vuoden lopulle ennakoidaan 50 dollarin barrelihintaa. Isossa kuvassa matalaan öljyn hintaan ovat vaikuttaneet kysynnän vähäisyys ja tuotannon pysyminen korkealla tasolla. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta rajoittaa öljyn hinnan voimakkaampaa nousua jatkossa. Verkkainen maailmantalouden kasvu painaa kysyntää ja pitää raaka-aineiden (pl. energia) hintojen nousun maltillisena.

9 Euroalueen inflaatio nousi syyskuussa Kuluttajahintojen vuosimuutos % Yhdysvallat Euroalue Euroalueen inflaatio oli syyskuussa kokonaisuutena 0,4 % ja ilman energiaa ja ruokaa 0,8 %. Energiainflaation negatiivinen vaikutus oli aiempia kuukausia selvästi pienempi. Viime vuonna euroalueen inflaatio oli 0,0 %. Inflaatio on 0,1 % tänä vuonna ja 1,4 % ensi vuonna Yhdysvalloissa inflaatio nopeutui 1,1 %:iin elokuussa. Energian hintojen negatiivinen vaikutus inflaatioon oli edelliskuukautta pienempi. Ydininflaatio oli 2,3 %. Niin euroalueella kuin Yhdysvalloissa öljyn hinnan laskun inflaatiota hidastava vaikutus alkaa vähitellen poistua ja kokonaisinflaatio lähestyy ydininflaatiota talven aikana. Yhdysvalloissa inflaatio on 1,3 % tänä vuonna ja 2,4 % ensi vuonna.

10 EKP vihjasi epäsuorasti muutoksista ostoohjelmaansa 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 % Korkojen kehitys 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko 3 kk:n euribor Syyskuun korkokokouksessa EKP antoi relevanteille työryhmille tehtäväkseen arvioida vaihtoehtoja, jotka varmistavat keskuspankin osto-ohjelman sujuvan toteuttamisen. Todennäköisesti EKP tulee loppuvuoden aikana päättämään arvopaperiostojen jatkamisesta maaliskuun 2017 jälkeen. Syyskuun kokouksessa julkistettiin uudet talousennusteet, joihin tuli vain pieniä muutoksia. Uuden 4-vuotisen TLTRO II-ohjelman toisessa rahoitusoperaatiossa euroalueen pankit lainasivat EKP:ltä 45 mrd. euroa. EKP:n kevään 2016 elvytyspaketti tukee markkinoiden likviditeettiä ja on myönteistä yritysten luotonsaantimahdollisuuksien kannalta erityisesti eteläisellä euroalueella.

11 Markkinoiden korko-odotuksissa marginaalisia muutoksia % 3 kk euribor ja markkinoiden korkoodotukset 3 kk euribor Markkinoiden korko-odotuksissa oli vähäisiä muutoksia syyskuussa. Markkinoilla odotetaan korkojen pysyvän pitkään erittäin matalalla. Kaikki euribor-korot ovat tällä hetkellä negatiivisia ja OP

12 EKP aloitti yritysten joukkolainojen ostot kesäkuussa EKP:n laajennettu arvopaperien osto-ohjelma Mrd. euroa Tavoite (ostoja 80 mrd./kk) Yritysten joukkolainat 1000 Julkisen sektorin arvopaperit 800 Katetut 600 joukkolainat 400 Omaisuusvakuudelliset arvopaperit Osto-ohjelmassa hankittujen arvopaperien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen. Ostojen koko pysyy tavoitetasolla (viivan vaakasuora osuus). ja OP EKP aloitti laajennetut arvopapereiden ostot (60 mrd. euroa kuukaudessa) maaliskuussa Ostojen määrä nostettiin 80 mrd. euroon kuukaudessa huhtikuussa Osto-ohjelma jatkuu ainakin maaliskuuhun 2017 asti. Laajennetussa osto-ohjelmassa ostetaan euroalueen valtionlainoja, omaisuusvakuudellisia arvopapereita sekä katettuja joukkolainoja. Lisäksi ostetaan aluehallinnon ja kuntien velkapapereita. Kesäkuusta 2016 lähtien ostetaan myös yritysten (pl. pankkisektori) investointiluokan joukkolainoja. Osto-ohjelman keston pidennyksen ja kuukausiostojen kasvattamisen jälkeen arvopaperiostoja tehdään yhteensä 1740 mrd. euron edestä maaliskuun 2017 loppuun mennessä. Lisäksi erääntyvien arvopapereiden pääomia sijoitetaan uudelleen markkinoille 320 mrd. eurolla vuoteen 2019 asti.

13 Keskuspankit hieman heiluttivat pitkiä korkoja 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 % Euroalue (20 v) Korkokehitys Swap (10 v) Iso-Britannia Yhdysvallat Euroalue Keskuspankkien kokoukset heiluttivat pitkiä korkoja syyskuussa. EKP:n kokouksen jälkeen koroissa oli pientä nousua, kun EKP ei aloittanut uusia toimia. Fedin kokouksen jälkeen korot jälleen laskivat, kun Fedin korkoarviot laskivat. Viime vuosina keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ja vaimeat inflaatio-odotukset ovat laskeneet pitkiä korkoja.

14 Suomen 10-vuotisen valtionlainan korko painui miinukselle % Pitkät korot Valtion obligaatiot (10v) Portugali Espanja Italia Suomi Saksa Myös valtionlainojen koroissa oli heiluntaa syyskuussa. Suomen valtion 10-vuotisen lainan korko painui tilapäisesti miinuksen puolelle ensi kertaa. Portugalin valtionlainojen korkoja on nostanut luottoluokittajan varoitus mahdollisesta luokituksen laskusta. Espanjassa yritetään muodostaa uutta hallitusta kesäkuun uusintavaalien jälkeen. Jos hallitusta ei saada muodostettua, maassa pidetään kolmannet parlamenttivaalit vuoden sisään. Italian pankkisektorin ongelmat eivät ole liiemmälti näkyneet maan valtionlainojen koroissa. Viime aikoina EKP:n osto-ohjelma on pitänyt valtionlainojen korot alhaalla. Kreikka on viime aikoina tehnyt talouden rakenneuudistuksia, jotta maalle myönnettäisiin 2,8 mrd. euron lainaerä.

15 Vähäistä heiluntaa euron valuuttakurssissa USD 1,4 1,3 1,2 1,1 Euron arvon kehitys EUR/SEK SEK 10,0 9,5 9,0 Syyskuussa euron kurssi sahasi suhteessa dollariin. Vuoden mittaan euro heikkenee hieman suhteessa dollariin, sillä euroalueella rahapolitiikka pysyy kevyenä, kun taas Yhdysvalloissa politiikkaa kiristetään. Euron vahvistui lisää suhteessa kruunuun syyskuussa. Ruotsin talouskasvu on ollut vahvaa, mutta keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka on pitänyt kruunun heikkona. 1,0 EUR/USD ,5

16 Pientä hermoilua osakemarkkinoilla syyskuussa Keskeisiä osakeindeksejä indeksi = OMX Helsinki Cap S&P Euro Stoxx Suomessa osakeindeksit nousivat hieman syyskuussa. Sen sijaan Yhdysvalloissa ja euroalueella osakeindeksit laskivat aavistuksen verran syyskuussa. Deutsche Bankin huolet heiluttivat osakekursseja Euroopassa. Markkinoita tukevat kevyt rahapolitiikka, vähäiset inflaatiopaineet ja useiden maiden varsin vakaat kasvunäkymät. Markkinoiden huolenaiheet ovat siirtyneet Yhdysvaltoihin, jonka presidentinvaalit, korkopolitiikka ja talousnäkymät hermostuttavat.

17 Suomen talous kasvussa % Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta e 17e Lähteet: Macrobond, OP BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Suomen BKT kasvoi toisella neljänneksellä 0,4 % vuoden takaa. Kaikki kysyntäerät olivat kasvussa, mutta tuonnin voimakas lisäys leikkasi BKT:n kasvua. Heinäkuussa kansantalouden tuotanto kasvoi 1,5 % vuoden takaa. BKT kasvaa 1,1 % vuonna 2016 ja 1,2 % vuonna Tänä vuonna kasvu on pääasiassa yksityisen kulutuksen ja investointien varassa. Ensi vuonna kasvu perustuu viennin piristymiselle loppuvuonna ja kotimaisen kysynnän pysyessä kohtuullisena. Työllisyys kohenee tänä ja ensi vuonna. Työttömyysaste laskee 8,7 %:iin tämän vuoden 9,1 %. Ensi vuonna vaihtotase kääntyy hieman alijäämäiseksi. Valtion elvyttävän vireen vuoksi julkisen talouden alijäämä ei pienene ensi vuonna. Velkasuhde on reilusti yli 60 %:n.

18 Kotitalouksien luottamus vahvaa saldoluku Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % Syyskuussa kotitalouksien luottamus säilyi vahvana. Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta pysyivät pitkälti ennallaan syyskuussa. Näkemys työttömyyden kehityksestä parani. Sen sijaan arviot omista säästämismahdollisuuksista heikkenivät. Vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi 3,6 % elokuussa. Myynnin määrä kasvoi tammielokuussa 1,8 % edellisvuodesta. Kotitalouksien kulutus oli 2,5 %:n vuosikasvussa toisella neljänneksellä. Kestävien kulutustavaroiden kasvu oli ripeää. Kotitalouksien kulutus kasvaa 1,3 % tänä vuonna. Matala inflaatio ja työllisyyden koheneminen tukevat kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta. Ensi vuonna inflaatio nousee, mutta työllisyyden lisäys ja veronkevennykset pitävät yksityisen kulutuksen 1,1 %:n kasvussa.

19 Teollisuuden luottamus vahvistui syyskuussa Luottamusindikaattoreita Suomessa saldoluku Teollisuus Palvelut Rakentaminen Teollisuuden luottamus koheni selvästi syyskuussa. Tuotannon arvioidaan kasvavan loivasti lähikuukausina. Tilauskanta on elpynyt hieman, mutta on edelleen normaalia niukempi. Rakentamisen luottamus pysyi keskimääräistä vahvempana syyskuussa. Tilauskanta on lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Henkilöstömäärään ei odoteta muutoksia lähikuukausina. Palveluyritysten luottamus säilyi ennallaan pitkän aikavälin keskiarvon tasolla. Lähikuukausina myynnin arvioidaan kasvavan. Vähittäiskaupan luottamus heikkeni jonkin verran ja on nyt alle pitkän aikavälin keskiarvon. Myynnin odotetaan pysyvän ennallaan tai laskevan hieman seuraavan kolmen kuukauden aikana.

20 Vienti laskussa heinäkuussa indeksi 2011= Tavaravienti 12 kuukauden liukuva keskiarvo Koko vienti Muut maat Venäjä EU-maat Tullin tilastojen mukaan tavaraviennin arvo laski 13 % heinäkuussa edellisvuodesta. Tammi-heinäkuussa viennin arvo laski 6 % vuoden takaa. Vienti euroalueelle väheni 4 % tammiheinäkuussa. Vienti EU:n ulkopuolelle supistui 10 %. Tilastokeskuksen mukaan viennin määrä kasvoi 1,6 % toisella neljänneksellä vuoden takaa. Tavaravienti kasvoi, kun taas palveluiden vienti supistui. Teollisuuden uudet tilaukset vähenivät heinäkuussa 4,3 % vuoden takaa. Tammiheinäkuussa uusia tilauksia saatiin 11,5 % edellisvuotta vähemmän. Viennin kehitys jatkuu vaisuna pitkälle ensi vuoteen. Kilpailukyvyn koheneminen ja vientikapasiteetin kasvu alkavat piristää vientiä vuoden 2017 jälkipuoliskolla. Vienti kasvaa 0,5 % vuonna 2016 ja 1,8 % vuonna 2017.

21 Vaihtotase alijäämäinen mrd Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotaseessa oli 0,4 mrd. euron vaje heinäkuussa. Vaihtotaseen 12 kuukauden liukuva summa näytti alijäämää 1,6 mrd. euron verran. Vaihtotaselukuja tarkistettiin selvästi alaspäin syyskuussa Tilastokeskuksen toimesta. Tammi-heinäkuussa vaihtotase oli 2,4 mrd. euroa alijäämäinen. Vuosi sitten vastaavana ajankohtana alijäämää oli 1,7 mrd. euroa. Tuoreiden tilastojen mukaan vaihtotase oli 0,9 mrd. euroa alijäämäinen viime vuonna.

22 Investoinnit ripeässä kasvussa toisella neljänneksellä mrd hinnoin Muu talonrakennus Investointien määrä 4 neljänneksen liukuva summa Maa- ja vesirakennus Asunnot Koneet ja laitteet Investoinnit kasvoivat 7,1 % vuoden takaa toisella neljänneksellä. Rakennusinvestoinnit sekä kone- ja laiteinvestoinnit kasvoivat yli 10 %. Muiden investointien kehitys oli hitaampaa. Touko-heinäkuussa rakennusaloitukset ja -luvat olivat kasvussa. Aloitukset kasvoivat 33,5 % ja rakennusluvat 3,2 %. Investointiaktiviteetti on hyvää ja laajapohjaista tänä vuonna. Investoinnit kasvavat 4,0 %. Asuin- ja muu rakentaminen on vahvassa vedossa. Yritysten investoinnit kasvavat muun muassa kone- ja laitehankintojen ansiosta. Investointien kasvu hieman rauhoittuu ensi vuonna, mutta on edelleen hyvässä 3,3 %:n kasvussa. Suurien hankkeiden rakentaminen jatkuu vuonna 2017.

23 Valtiontalouden alijäämä pienentynyt mrd Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden alijäämä oli 0,9 mrd. euroa tammi-elokuussa, vuosi sitten samaan aikaan alijäämä oli 1,8 mrd. euroa. Verotulojen kasvu on kohentanut valtiontalouden rahoitusasemaa. Toisella neljänneksellä julkisen talouden velka väheni 4,8 mrd. euroa ja oli neljänneksen lopulla 130,3 mrd. euroa. Tänä vuonna julkisen talouden alijäämä on 2,6 % suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla ja velkasuhde nousee 65,4 %:iin. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä on myös 2,6 %. Velkasuhde kasvaa edelleen ja on 67,6 % suhteessa kokonaistuotantoon.

24 Hallituksen vuoden 2017 budjettiesitys tukee kotitalouksien ostovoimaa Valtion budjettitalous mrd Määrärahat Tuloarviot Lähde: Valtioneuvosto Sipilän hallituksen budjettiesitys vuodelle 2017 on elvyttävä palkansaajan verotuksen suhteen. Veronkevennykset ylittävät kilpailukykypaketin tuomat maksujen korotukset. Valtiontalouden kannalta budjettiesitys on verraten neutraali. Valtiontalouden alijäämä pysyy suurena ja velka kasvaa. Hallitus ei halua veroja korottamalla jarruttaa kotimaiseen kysyntään pohjautuvaa talouskasvua. Vuoden 2017 talousarvioesitys on 5,5 mrd. euroa alijäämäinen. Menot ovat 55,2 mrd. euroa ja tulot 49,7 mrd. euroa. Hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistelee ehdotuksia työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi. Neuvottelut kuitenkin kariutuivat ja hallitus pohtii nyt, miten asiassa edetään.

25 Kilpailukykysopimus maalissa: toimet parantavat talouskasvua Toimet Vuosityöajan pidennys 24 tunnilla Työnantajien sairasvakuutusmaksun alennus Työttömyysvakuutusmaksun 0,85 %-yksikön siirto työnantajilta palkansaajille Työeläkemaksun 1,2 %- yksikön siirto työnantajilta palkansaajille Nollasopimuksen vaikutus ansiotasoindeksin tasoon Yksikkötyökustannuksia alentava vaikutus, % (vuonna 2021) 1,5 0,5 0,7 1,0 0,5 Yhteensä 4,2 % Kilpailukykypaketin kattavuus nousi lopulta yli 90 %:n. Hallituksen ansiotuloverotuksen kevennys (515 milj. euroa) ylittää kiky-paketin maksukorotukset palkansaajille vuonna Verotusta voidaan keventää edelleen vuosina , jos hallituksen asettamat ehdot täyttyvät. Kilpailukykysopimus parantaa talouden kilpailukykyä laskemalla yksityisen sektorin yksikkötyökustannuksia 3,7 %. Tämän lisäksi palkkojen nollasopimukset parantavat kilpailukykyä 0,5 % eli yhteensä 4,2 %. Toimien asteittaisesta toteutuksesta johtuen yksikkötyökustannukset laskevat 3,3 % ja 3,8 % vuosina Sen jälkeen toimien vaikutukset ovat 4,2 %. Yksikkötyökustannusten lasku lisää VM:n mukaan keskipitkällä aikavälillä BKT:ta 1,4 prosentilla ja parantaa työllisyyttä

26 Työttömyys laskussa Avoimet työpaikat ja työttömyysaste kpl Työttömyysaste (kt) Avoimet työpaikat (12 kk:n liukuva ka.) % Elokuussa työttömyysaste oli 7,2 %, kun se vuotta aiemmin oli 1,1 %-yksikköä korkeampi. Työllisiä oli enemmän ja työttömiä vähemmän. Työttömyysasteen trendi oli 8,7 %. Avoimien työpaikkojen määrä kuukauden lopussa kasvoi elokuussa. Samaan aikaan lomautettujen määrä väheni vuoden takaa. Toisaalta samaan aikaan pitkäaikaistyöttömien määrä nousi selvästi. Työttömyysaste oli viime vuonna 9,4 %, mikä oli 0,7 %-yksikköä edellisvuotta suurempi. Työllisyys kasvaa vuosina Työttömyysaste laskee 9,1 %:iin tänä vuonna ja ensi vuonna 8,7 %:iin.

27 Inflaatio hidastui hieman % Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta Asuminen ja energia Elintarvikkeet Kuluttajahinnat Inflaatio hidastui 0,4 %:iin elokuussa. Laskua edellisvuoteen verrattuna eniten oli polttonesteiden hinnoissa ja asuntolainan keskikorossa. Inflaatiota piti yllä etenkin ajoneuvoveron, sairaalamaksun ja hammaslääkärinpalkkion ja vuokrien kallistuminen. Elokuussa välillisen verotuksen korotukset nostivat kuluttajahintoja 0,2 prosenttiyksiköllä. Inflaatio oli -0,2 % viime vuonna. Tänä vuonna inflaatio säilyy matalana ja on 0,2 %. Ensi vuonna inflaatio nousee 1,0 %:iin.

28 Asuntojen hinnat nousivat elokuussa Vanhojen osakeasuntojen hinnat indeksi 2010= Pääkaupunkiseutu Koko maa Muu Suomi Verrattuna edellisvuoden elokuuhun asuntojen hinnat nousivat koko maassa. Tammi-elokuussa asuntojen hinnat nousivat edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 0,5 % koko maassa. Pääkaupunkiseudulla nousivat 1,4 %, mutta muualla maassa laskivat 0,3 %. Viime vuonna asuntojen hinnat laskivat 0,8 % koko maassa: pääkaupunkiseudulla 0,1 % ja muualla Suomessa 1,5 %. Kotitalouksien asuntojen ostoaikeet vaimenivat syyskuussa ja laskivat pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina ja työllisyys kohenee asteittain. Asuntojen hinnat nousevat maltillisesti tänä ja ensi vuonna.

29 OPn suhdanne-ennuste Elokuu 2016 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % e 2017e Bruttokansantuote -0,7 0,2 1,1 1,2 Tuonti -0,2 1,9 1,0 2,0 Vienti -1,7-0,2 0,5 1,8 Kulutus 0,3 1,1 1,0 0,6 - yksityinen 0,6 1,5 1,3 1,1 - julkinen -0,5 0,4 0,2-0,5 Investoinnit -2,5 0,7 4,0 3,3 Muita keskeisiä ennusteita e 2017e Kuluttajahintojen muutos, % 1,0-0,2 0,2 1,0 Ansiotason muutos, % 1,4 1,2 1,2 1,0 Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,1 8,7 Lähteet: Tilastokeskus, OP Vaihtotase, % BKT:sta -0,9 0,1 0,1-0,2 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -3,2-2,8-2,6-2,6 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 59,3 62,5 65,4 67,6

30 Yhteystiedot: Pääekonomisti Reijo Heiskanen Senioriekonomisti Timo Hirvonen Ekonomisti Maarit Lindström