POM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka

Transkriptio

1 POM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka Syksy 2015 Perusopinnot tehneet Kahdeksas demo: lukeminen ja kirjallisuus, media Mari Hankala

2 Yhteisiä asioita: Huomisen esitykset: missä järjestyksessä, miten paljon aikaa kukin ryhmä tarvitsee? 1. draama 2. vuorovaikutus 3. lukeminen ja identiteetti 4. mediakasvatus Pedanetin Omat tilat & Kieli- ja viestintäasiantuntijuuden rakentaminen? Kurssin arviointia varten oltava tehtynä Luentotehtävät (Soppi-tehtävä & esi- ja alkuopetuksen tehtävä) Esitykset (itsearviointilomakkeet) Kieli- ja viestintäasiantuntijuuden rakentaminen Omaan tilaan Itsearviointilomake (palauta kun kaikki on tehtynä)

3 Kotitehtävät keskiviikoksi Tutustu lukemista käsitteleviin dioihin. Tee dioista itsellesi yksi kysymys, väite tms. Tutustu Mediakasvatusseuran kotisivuihin osoitteessa ja siellä erityisesti kohtaan Materiaaleja. Oppimateriaaleja on valtava määrä. Valikoi ja valitse 1 3 kiinnostavinta. Tutustu Pedanetista Kirjan ystävä -tiedostoon. Mitkä kirjallisuuden opetuksen työtavat ovat tuttuja omilta kouluajoiltasi? Pahoittelut, yksi sivun on nurinperin toivottavasti sinulla on sellainen Adobe Reader -versio, että saat sen auki. Lue lasten- tai nuortenkirja.

4 Muutamia näkökulmia lukutaitoon

5 Aiempien lukutaitodiojen lisäksi: mitä PIRLS kertoo?

6 Kirjallisuuden opettamisesta Mitä kirjallisuudenopetuksen + muita tavoitteita näillä voi saavuttaa? onen_satujunalla_olipa_kerran_maahan Kirjatrailerit imoviella, myös PowerPointilla voi tehdä vaikka mitä!

7 Johanna K:n tekemä kuva Kirjallisuuden lajeja

8 Miksi (kauno)kirjallisuutta luetaan? Kirjan ystävä -kansio Yhä parempi lukutaito Mielikuvitus Empatiakyky Elämykset Taito tulkita tekstiä Ajattelun ja oppimisen taidot Kulttuurin siirtäminen Itsetuntemus Yleissivistys Äidinkielen arvostus Ilo ja viihtyminen

9 Ja ryhmiteltynä Kirjallisuudenopetuksen tavoitteita (Juha Rikama Lukion kirjallisuudenopetus 1900-luvun jälkipuoliskon Suomessa. ) Kasvatustavoite: kehitysvirikkeiden antaminen lukukokemusten kautta Kohdistuu oppilaan koko persoonallisuuteen (esim. mielikuvituksen kehittyminen, ongelmien ratkaisu-mallien hahmottuminen) Asennetavoite: lukuharrastuksen vahvistuminen Tietotavoite: kirjallisuus- ja kulttuurihistorian opettaminen Taitotavoite: kaunokirjallisuuden lukutaidon kehittäminen (erittely- ja tulkintataidot)

10 Vielä yksi näkökulma: Miksi kaunokirjallisuutta lapsille? (Anneli Kauppinen) Sadut, tarinat ja runot siirtävät arjen asiat kuvitteelliselle tasolle, jossa niitä voi käsitellä tiedostamatta. Kirjallisuus kehittää kielitaitoa ja muistia. Kirjallisuus antaa henkistä pääomaa. Kirjallisuus antaa keinoja elämän ongelmien ratkaisemiseen. Runot kehittävät rytmi- ja lausetajua.

11 Kun tekstejä kohdataan ja tulkitaan luokassa: Langer Linnakylän (2000) mukaan. Lukutaito tiedon ja oppimisen yhteiskunnassa. Teoksessa Sajavaara & Piirainen-Marsh (toim.): Kieli, diskurssi ja yhteisö.) Jokaisen oppilaan mielipiteille, näkemyksille ja ehdotuksille annetaan arvoa. Opettaja on kuuntelija, myös ehdottelija, keskustelija, rohkaisija, oman elämänkokemuksensa kertoja. Oppilaiden kysymyksiä arvostetaan, keskustelua avarretaan ja syvennetään oppilaiden kysymysten pohjalta. Luokkakeskustelut ovat keskeinen osa: omia ajatuksia ja mielipiteitä koetellaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Luokka on turvallinen ajatusten kohtauspaikka! Erilaiset, ristiriitaisetkin näkemykset tuodaan esille. Rohkaistaan oppilaita keskustelemaan sosiaaliseen vastuuseen, kulttuuriseen identiteettiin ja etiikkaan liittyvistä kysymyksistä.

12 Miten innostat lasta lukemaan? Helena Linna (1999): Lukuonni. Kirjallisuuden opetus ala-asteella kerro omista lukukokemuksistasi: opettaja on lukevan aikuisen malli lue oppilaille ääneen esittele oppilaille kirjoja ja lue niistä otteita ääneen (kirjavinkkaus) tarjoa paljon valinnanvaraa järjestä näyttely, johon jokainen tuo lempikirjojaan älä kontrolloi aina lukemista (läksy, raportti, koe) älä suosi tietopohjaisia kysymyksiä, joihin löytyy vastaus suoraan tekstistä suosi vuorovaikutuksellisia kirjallisuuden käsittelytapoja hyväksy erilaiset tulkinnat: älä etsi oikeaa vastausta vaan ole kiinnostunut oppilaiden reaktioista tekstiin

13 Tehtävä Kirjan ystävä -monisteesta Valitkaa ryhmissä jokin kaikille tuttu lasten- tai nuortenkirja. Suunnitelkaa Kirjan ystävä -monisteen avulla muutaman tunnin opetuskokonaisuus. Minkä ikäisille? Mitä tavoitteita ja miten arvioidaan? Millaista integroimista muihin oppiaineen osa-alueisiin? Mitä kirjallisuudenopetuksen työtapoja?

14 Netti on täynnä mahtavaa materiaalia kirjallisuudenopetukseen! Esimerkkejä

15 Taustamatskuja mediakasvatuksesta

16 Mitä ovat media ja mediakasvatus? MEDIA ON Perinteiset joukkoviestimet sekä muu media: televisio, elokuva, kirja, sanoma- ja aikakauslehti, internet, tietokone ohjelmineen, pelikonsolit, tabletti, kännykkä, erilaiset musiikkisoittimet, jne. (käsitteistä: media/opetusteknologia älytaulut, tabletit) laajasti käsitettynä media kulttuurin välittäjänä MEDIAKASVATUS tavoitteena on aktiivinen, osallistuva kansalainen, joka osaa tarvittaessa olla kriittinen mediatekstejä kohtaan mutta joka myös osaa ja saa nauttia mediasta. mediakasvatuksella kehitetään mediataitoja eli taitoa avata, ymmärtää, tulkita, arvioida ja tuottaa mediatekstejä. UUDESSA OPSISSA Medialukutaito on osa monilukutaitoa

17 Medialukutaidon suhde muihin lukutaitoihin? new literacies digital literacies multiliteracies situated literacies global literacies multilingual literacies family literacy schooled literacy ja vaihteeksi suomeksi: Monilukutaito tekstitaidot perinteinen lukutaito medialukutaito mediataidot multimodaalinen lukut. kulttuurinen lukutaito pelinlukutaito kriittinen lukutaito mobiililukutaito kriittinen medialukutaito intertekstuaalinen mediakielitaito lukutaito mediakielioppi interventiolukutaito funktionaalinen lukutaito Brändinlukutaito multimedialukutaito informaatiolukutaito teknologialukutaito jne. elektroninen lukutaito digitaalinen lukutaito Keksi oma lukutaito! tietokonelukutaito verkkolukutaito audiovisuaalinen lukutaito visuaalinen lukutaito kuvanlukutaito televisuaalinen lukutaito

18 Missä mediakasvatusta? Julkinen & yksityinen sektori: koulut (OPS velvoittaa!), kirjastot, valtion ja yksityiset liikelaitokset: YLE, Aikakauslehtien Liitto, Sanomalehtien Liitto, Viestinnän Keskusliitto jne., peli- ja teknologiafirmat Ns. kolmas sektori eli organisoitu kansalaistoiminta eli yhdistykset, säätiöt jne., esim. Mediakasvatusseura, MLL. Kotisektori eli kotien mediakasvatus? Linkit eri sektoreiden välillä: Miten hyödynnät muiden mediakasvatuksen toimijoiden asiantuntijuutta opetuksessasi?

19 Miksi mediakasvatusta? teknologiassa julkisuudessa taloudessa Muutokset käytössä sisällöissä

20 Miksi mediakasvatusta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin? Siirtyminen joukkotiedotusyhteiskunnasta mediayhteiskuntaan eli rajut muutokset mediateknologiassa: välineiden, kanavien ja sisältöjen räjähdysmainen kasvu 1980-luvulta lähtien, medialaitteiden konvergenssi, vuorovaikutteinen media mediataloudessa: omistuksen keskittyminen, globaali markkinatalous median tuotettava voittoa omistajilleen tabloidistuminen median sosiaalisen vastuun ja itsesääntelyn purkautuminen mediasisällöissä: viihteellistyminen, formaattiohjelmat, cross media -tuoteperheet, ristiinpuffaus, yleisöjen fragmentoituminen, genrehybridisaatio, pornoistuminen, yksityisyyden ja julkisen rajan hämärtyminen, julkisuuden kiehtovuus mediankäytössä: median merkitys yksilöiden ja yhteiskunnan elämässä kasvaa, käytetty aika ja rahamäärä kasvavat, uudenlaisen viestinnän, yhteydenpidon ja median tuottamisen tavat (mahdollista jokaiselle), esim. sosiaalisen median asema ihmisten elämässä

21 julkisuudessa: julkisuus on demokratian edellytys julkisuutta on enemmän kuin koskaan silti demokratia voi huonosti? (Esim. Hannu Niemisen kirjoitukset eri yhteyksissä) perinteisen äänestysdemokratian sijaan osallistuminen viihteen areenoilla koulu ja media (= asiajournalismi) edelleen demokraattisen yhteiskunnan tukipilareina? koulu ja media ovat molemmat julkisuuden tiloja, molemmissa voidaan harjoitella demokraattisessa yhteiskunnassa osallistumista. Muutokset mediateknologiassa, -taloudessa, sisällöissä, -käytössä, -julkisuudessa uudenlainen mediakulttuuri uhkineen ja mahdollisuuksineen onko koulu pysynyt mukana muutoksessa?

22 Tarja Salokoski & Anu Mustonen (Mediakasvatusseura 2007) Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin katsaus tutkimuksiin sekä kansainvälisen mediakasvatuksen ja -säätelyn käytäntöihin Mediasisällöt vaikuttavat laajasti lasten ja nuorten tiedolliseen, tunneelämän ja identiteetin kehitykseen sekä fyysiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Median vaikutukset vaihtelevat yksilöittäin ja kehitysvaiheesta riippuen. Medialla on paljon sekä hyviä että huonoja vaikutuksia. Mediakasvatuksen vaikuttavuutta lisää pitkäjänteinen, systemaattinen kasvatustyö, jossa mediakasvatus sisältyy koulun normaaliin toimintaan ja jossa oma opettaja on mukana.

23 Salokoski & Mustonen Tutkimuksissa useimmiten päädytty kehävaikutusten kierteeseen: niille, jotka ovat persoonallisten ominaisuuksiensa ja tulkintakehyksiensä vuoksi vastaanottavaisia median vaikutuksille ja joilla läheiset ihmiset vahvistavat median viestejä, median vaikutukset korostuvat voimakkaammin.

24 Salokoski & Mustonen Suojatekijät vs. riskitekijät (s. 30): mediataidot, kriittisyys hyväuskoisuus turvalliset ihmissuhteet ihmissuhteiden turvattomuus ja vähäisyys sosiaaliset taidot heikot sosiaaliset taidot myönteiset, eettiset, kehitystä tukevat sisällöt median sisällöt, jotka ovat kehitystasolle sopimattomia (mahdoton ymmärtää, liian voimakkaita tunteita) median monipuolinen käyttö todellisuutta pakeneva motivaatio, vahva mielialaa kohottava vaikutus vanhempien ohjaus ja valvonta vanhempien välinpitämättömyys läheisten ihmisten omat mallit läheisten ihmisten omat mallit

25 Koulussa käsiksi mediataitoihin Mediataitojen tasot: useita erilaisia (ja osin päällekkäisiä) luokituksia, joissa yleensä sama peruskaava: teknisten perusvalmiuksien hallinnasta edetään median analysoinnin, tulkinnan ja ymmärtämisen taitojen kautta eettisiin ja moralisiin pohdintataitoihin Esim. Mediataitojen oppimispolku perusopetuksessa (ks. myös kaksi seuraavaa diaa) vatus./mediataitojen_oppimispolku_netti.pdf

26 Mediakasvatuksen osa-alueet (Mediakasvatusseura/Lundvall 2012) oma tuottaminen, osallisuus ja vaikuttaminen media-vaikuttamisen taidot, civic agency informaatiolukutaito, genreymmärrys, terve mediasuhde tiedonhaku, analyysi ja erittely kriittisyys, median valta kaikki kasvattajat ymmärrys median prosesseista, eettiset ja moraaliset valinnat monipuolinen mediataito laitteiden ja sisältöjen hallinta turvallinen median-käyttö ja media-ympäristö turvataidot

27 Hankala, M Sanomalehdellä aktiiviseksi kansalaiseksi? Näkökulmia nuorten sanomalehtien lukijuuteen ja koulun sanomalehtiopetukseen. Jyväskylän yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Väitöskirja. TAULUKKO 2 Medialukutaitojen ulottuvuuksia Linnakylän (1995, 11; 2000, ) ja Hankalan (2007, 260) jaottelun pohjalta Tiedonintressi Medialukutaidon Esimerkkejä medialukutaidoista vaatimukset Tekninen Sujuvat perustaidot Luku- ja kirjoitustaito, kuvanlukutaito Kielitaito Laitteiden ja ohjelmien käyttötaito Praktinen/ hermeneuttinen Käytännölliset taidot, joita tarvitaan mediatekstien tulkinnassa, ymmärtämisessä ja tuottamisessa Lukemisen ja kirjoittamisen strategiat Mediatekstien tuntemus: konteksti, käyttötarkoitus, tekstilaji, ominaispiirteet Emansipatorinen Reflektoivat ja kriittiset taidot, jotka mahdollistavat median tarkoituksen-mukaisen käytön omassa elämässä ja yhteiskunnassa ja parhaimmillaan muuttavat ja uudistavat niitä Mediatekstien kriittiset analyysi- ja tulkintataidot Tietoisuus omasta mediasuhteesta Mediankäytön moraalis-eettiset arvovalinnat Medialla vaikuttamisen keinojen tunteminen ja niiden hyödyntäminen Itsensä ylittäminen: rohkea, määrätietoinen, uudistava mediankäyttö

28 Mediakasvatuksen avainalueet Mediataitojen avainalueita: median tuotanto, mediatekstien analyysi- ja tulkintataidot sekä oppilaan oma mediasuhde (Kotilainen 2005) käytännössä näitä osa-alueita ei tarvitse eikä aina voikaan erottaa toisistaan sovellettavissa kaikenikäisille

29 Mediataitojen avainalueita 1: mediatuotanto miten kuvia, ääntä, tekstiä työstetään mediateksteiksi eri välineissä eli miten tehdään lehtiuutinen, nettisivusto, tvohjelma jne. eri välineiden ja lajityyppien tavat näkyviksi tuotannon kontekstit: teknologinen ympäristö, median taustalla vaikuttavat asiat (omistussuhteet jne.) käytännössä: median omistussuhteisiin tutustuminen, vierailut mediataloissa, tv-ohjelmissa, mediatekstien tuottaminen luokassa eri välinein (oppilaiden taitojen hyödyntäminen)

30 Mediataitojen avainalueita 2: mediatekstien analyysi valmiin mediatekstin analyysi: miten kuvia, ääntä, tekstiä käytetään mediateksteissä, toisin sanoen kerronnan erilaiset tekniikat ja lajityypit sekä todellisuuden esittämistavat (miten mediassa käsitellään lapsia, nuoria, naisia, miehiä, rotuja(?), uskontoja, terveyttä, kauneutta, politiikkaa, eri oppiaineiden sisältöihin kuuluvia asioita ) Käytännössä monta mahdollisuutta: yhden oppitunnin pienimuotoisista tehtävistä pitkiin, viikkoja kestäviin projekteihin; yleisiä havaintoja tai yksityiskohtaista analyysia valmiista mediateksteistä: nettisivuista, lehtiteksteistä, telkkarisarjoista jne. voidaan luokitella ja laskea tai syvemmin eritellä ja tulkita. netti apuna: mahdollisuus vertailla lehtiä, katsoa uutisia, nähdä vanhoja ohjelmia ja mainoksia

31 Mediantaitojen avainalueita 3: oma mediasuhde tarkastellaan erilaisia tapoja käyttää mediaa ja mediatekstejä tarkastellaan median herättämiä ajatuksia ja tunteita mediaetiikka käytännössä: mediaelämäkerrat, seurantapäiväkirjat, tilastot oppilaiden mediankäytöstä, yhteiset keskustelut, mediankäyttötottumusten pohtiminen

32 Mediakasvatuksen tärkein lähtökohta: opettajan oma mediasuhde

33 Opettajan oma mediasuhde: mihin mediakasvattajien heimoon (onko niitä?) kuulut? teknologinen heimo viestintäteknologia, verkkopedagogiikka suojelun heimo arvottaminen, moralisoiminenkin kulttuurintutkimuksen heimo mikään inhimillinen ei ole vierasta ; analysointi- ja tulkintataidot kriittinen heimo median valta, manipulaatio, vastarinnan strategiat ja osallistumisen tukeminen Kotilainen & Suoranta Mediakasvatuksen kaipuu ajatuksia alan kehittämistarpeista. Teoksessa Kotilainen & Sintonen (toim.) Mediakasvatus Kansalliset kehittämistarpeet. Oikeusministeriön julkaisuja 2005/5,

34 Mistä liikkeelle? Täältä mediakasvatuksen teoriaa & käytäntöä: Mediakasvatusseura ry. Tekijänoikeuksista Pädeistä sesta_oppimisessa.pdf