Hoitokohteen liikekorjauksen tarkkuus eturauhasen robottisädehoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoitokohteen liikekorjauksen tarkkuus eturauhasen robottisädehoidossa"

Transkriptio

1 Hoitokohteen liikekorjauksen tarkkuus eturauhasen robottisädehoidossa Miitu Korhonen Luonnontieteiden Pro gradu tutkielma Fysiikan koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto, Sovelletun fysiikan laitos

2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Lääketieteellisen fysiikan koulutusohjelma Korhonen Miitu Kaisu Maaria: Hoitokohteen liikekorjauksen tarkkuus eturauhasen robottisädehoidossa Luonnontieteiden Pro gradu -tutkielma, 71 sivua Tutkielman ohjaajat: Tuomas Virén (FT), Jan Seppälä (FT), Jan-Erik Palmgren (FL) Elokuu 2016 Avainsanat: liikekorjaus, CyberKnife, eturauhassyöpä, EBT3-filmi Tiivistelmä Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Suomessa todetaan lähes 5000 uutta syöpätapausta vuosittain ja väestön ikääntyessä uusien syöpätapausten määrä tulee kasvamaan entisestään. Eturauhassyövän hoito on hyvin potilasriippuvainen ja vaihtelee seurannasta leikkaus- ja sädehoitoon. Sädehoito on yleisesti eturauhassyövän radikaalissa hoidossa käytetty tekniikka. Eturauhassyövän sädehoidossa ollaan siirtymässä hypofraktiointiin, jossa sädehoito annetaan perinteisen kahdeksan viikon sijaan kolmen viikon aikana käyttäen suuria kerta-annoksia. Hypofraktioidun hoidon suurempi fraktioannos sekä hoitokertojen vähäisyys asettavat korkeat vaatimukset hoidon osuvuudelle. Eturauhassyövän hypofraktiohoidossa hoitokohteen liikkeen seuranta hoitofraktion aikana onkin tarpeellista hoidon laadun varmistamiseksi. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää CyberKnife-hoitolaitteen (CK) liikekorjauksen tarkkuutta eturauhassyövän sädehoidossa. Mittaukset suoritettiin käyttäen PMMA:sta (polymetyylimetakrylaatti) tehtyä kuution muotoista fantomia sekä erilaisia kultajyväkonfiguraatioita (optimaalinen ja kolme kliinisesti merkittävää) ja eturauhasen liikkeitä mukailevia siirroksia/kiertymiä. Mittaukset suoritettiin käyttäen kuution sisään asetettuja radiokromisia (EBT3) filmejä. Mitattuja annosjakaumia verrattiin laskennalliseen annosjakaumaan sekä mitattuun optimitapauksen jakaumaan. Suunnitelmien vertailuun käytettiin gamma-indeksiä, joka määritettiin käyttäen 5 %/2 mm kriteeriä. Kaikille vähintään kolmen jyvän konfiguraatioille hyväksyttyjen gammaindeksien osuus oli yli 93 %. Keskimääräinen prosenttiosuus oli 98 %, mikä on

3 2 samalla tasolla kuin aiemmissa tutkimuksissa. Kahden jyvän konfiguraatiolla siirrosten (kliininen ja maksimaalinen) jälkeen hyväksyttyjen gamma-indeksien osuus oli alle 77 % ja keskimäärin 69 %. Tämän tutkielman perusteella voidaan sanoa, että käytettäessä vähintään kolmea jyvää eturauhasen sädehoidossa CK:lla päästään kliinisesti riittävään tarkkuuteen jopa 5 mm siirroksilla ja 3 o kierroilla.

4 LYHENTEET 2D 3D 6D AP AQA +CCW/-CW CK CM CTV DICOM DTA E2E EBT EDTMP HDR +H-UP/-H-DN ICP IGRT IMRT IS ISP KKTT KYS LDR LQ ML MR MU Kaksiulotteinen Kolmiulotteinen Kuusiulotteinen Anteroposterior Kohdistuksen laadun varmistus (Alignment quality assurance) Kierto anteroposterior-akselin ympäri (yaw) CyberKnife Massakeskipiste (Center of Mass) Kliininen kohdetilavuus (Clinical Target Volume) Digitaalisten kuvien formaatti lääketieteessä (Digital Imaging and Communications in Medicine) Vastaavuusmatka (Distance To Agreement) Koko hoitoketju (End-to-End) Radiokrominen filmi Etyleenidiaminotetrametyleenifosfonihappo Korkea annosnopeus (High Dose Rate) Kierto mediolateral-akselin ympäri (pitch) Iteratiivisesti lähin piste (Iterative Closest Point) Kuvantaohjattu sädehoito (Image Guided Radiation Therapy) Intensiteetti muokattu sädehoito (Intensity Modulated Radiotherapy) Inferosuperior Kansainväliset erityistarvikkeet (International Speciality Products) Kartiokeilatietokonetomografia Kuopion yliopistollinen sairaala Matala annosnopeus (Low Dose Rate) Lineaarisneliöllinen (Linear Quadratic) Mediolateral Magneettiresonanssi Monitoriyksikkö (Monitor Unit)

5 OF PET PMMA PSA PTV QA +RROLL/-LROLL SBRT SRS SSD TPS TT UV VMAT Tuottotekijä (output factor) Positroniemissiotomografia Polymetyylimetakrylaatti Prostataspesifinen antigeeni Annossuunnittelun kohdetilavuus (Planning Target Volume) Laadunvalvonta (Quality Assurance) Kierto inferosuperior-akselin ympäri (roll) Stereotaktinen vartalon sädehoito (Stereotactic Body Radiation Therapy) Stereotaktinen sädehoitolaite (Stereotactic Radiosurgery System) Etäisyys lähteestä iholle (Source to Skin Distance) Annossuunnitteluohjelmisto (Treatment Planning System) Tietokonetomografia Ultravioletti Kaarimoduloitu sädehoitotekniikka (Volumetric Modulated Arc Therapy)

6 Sisältö 1 Johdanto 7 2 Eturauhassyöpä Eturauhanen Taudin kuva ja sen hoitaminen Eturauhassyövän sädehoito CyberKnife Hoitolaitteen ominaisuudet Liikekorjaus ja sen haasteet eturauhassyövän sädehoidossa Markkereihin perustuva kohdistus ja CK:n korjausalgoritmi Filmidosimetria EBT3-filmi Filmien digitointi Gamma-analyysi Tavoitteet 32 6 Materiaalit ja menetelmät Fantomi Epson V Mittausten suoritus ja EBT3-filmien analysointi Filmien kalibraatio Filmimittausten laadunvarmistus Epson V700 skannerin tasaisuuskorjaus

7 Fantomin säteilytys Data-analyysi Tulokset Eturauhasen liikedata-analyysi EBT3-filmin kalibrointi Filmimittausten laadunvarmistus CK:n liikekorjauksen tarkkuus Pohdinta 57 9 Yhteenveto 63 Viitteet 64

8 Luku I Johdanto Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Vuosittain Suomessa todetaan lähes 5000 uutta eturauhassyöpätapausta [1]. Väestön ikääntyessä eturauhassyöpätapausten määrä tulee kasvamaan entisestään. Eturauhassyövän hoidossa käytetään useita eri menetelmiä kuten leikkausta, hormonihoitoa, sädehoitoa sekä seurantaa [1]. Paikallisen eturauhassyövän hoitoennuste on hyvä, ja viiden vuoden suhteellinen elossaololuku on 93 % [2]. Sädehoidon tarkoitus on hävittää paikallisia syöpäkasvaimia ja sen teho perustuu sähkömagneettisen fotoni- tai elektronisäteilyn tuottamaan ionisaatioon [3]. Sädehoidossa käytetään sekä ulkoisia, että sisäisiä säteilylähteitä [3]. Käytetyn säteilyn energia-alue vaihtelee suuresti 10 kv-50 MV välillä, mutta yleisimmin käytetään alle 18 MV/18 MeV säteilyä [3]. Sädehoitoprosessi sisältää useita eri vaiheita taudin havaitsemisesta itse sädehoitoon ja seurantaan [3]. Hoitokohteen sijainti (joka voi joissain tapauksissa muuttua hoitokohteen pienestä liikkeestä johtuen), koko sekä potilaan ikä ja kunto vaikuttavat käytettävissä olevien resurssien ohella hoitotekniikan valintaan [3]. Hoitoprosessi alkaa potilaan kuvantamisella, yleisimmin käyttäen tietokonetomografiaa (TT) [3]. Riittävän tarkkuuden saavuttamiseksi tulee kuvattaessa käyttää riittävän pientä leikepaksuutta (tyypillisesti 3 mm) [3]. Hoitokohde sekä kriittiset elimet rajataan TT-kuviin, jonka jälkeen potilaalle tehdään kolmiulotteinen (3D) annossuunnitelma [3]. Sädehoito toistetaan fraktiosuunnitelman mukaisesti niin, että saavutetaan haluttu kokonaisannos [3]. Perinteinen fraktioannos on 2 Gy, joka annetaan viisi kertaa viikossa noin kahdeksan viikon ajan, jolloin päästään Gy kokonaisannokseen [4]. Perinteinen sädehoito on raskas potilaalle ja kuormittava hoitavalle klinikalle sekä kallis yhteiskunnalle [4]. Viime aikoina eturauhassyövän sädehoidossa on alettu suosimaan hypofrak- 7

9 1. Johdanto 8 tiointia [5, 6]. Hypofraktioinnilla tarkoitetaan sädehoitojaksoa, jossa sädehoito annetaan suurilla kertafraktioilla (kerta-annos > 2,5 Gy) perinteistä sädehoitojaksoa huomattavasti lyhemmässä ajassa [5, 7]. Hypofraktioinnin käytön eturauhassyövän sädehoidossa mahdollistaa eturauhassyöpäkudoksen korkea fraktiointiherkkyys, joka on suurempi kuin eturauhasta ympäröivillä normaalikudoksilla [5, 7]. Näin ollen suuret kerta-annokset aiheuttavat eturauhasessa suuremman biologisen vaikutuksen kuin ympäröivissä normaalikudoksissa [6]. Hypofraktioinnin etuina eturauhassyöpäkudoksen herkkyyden lisäksi ovat kustannustehokkuus sekä potilasmukavuus (vähemmän sairaalakäyntejä kuin perinteisellä fraktioinnilla) [6, 7]. Haasteina kyseisissä hoidoissa ovat eturauhasen tarkan sijainnin määritys, mahdollisen hoidonaikaisen liikkeen kompensointi/huomioiminen, sen korjaus sekä tarkan säteilytyksen antaminen kohdealueelle mahdollisimman pienillä hoidon epätarkkuusmarginaaleilla [7]. CyberKnife (Accuray, Inc., Sunnyvale, CA, Yhdysvallat) on radiokirurgisiin hoitoihin suunniteltu robottisädehoitolaite, jolla voidaan toteuttaa hypofraktioituja sädehoitoja. Hoitolaite sisältää radiograafisen kuvantamisjärjestelmän, jonka avulla sädehoito voidaan toteuttaa kuvantaohjatusti reaaliajassa [7, 8]. Hoitokohteen mahdollinen liike säteilytyksen aikana havaitaan seuraamalla eturauhasen paikkaa kahdesta ortogonaalisesta röntgenkuvasta [8]. Hoitokohteen liikkeen (siirrokset alle 10 mm tai kierrot alle 5 o ) sädehoitorobotti korjaa automaattisesti muuttamalla hoidon kohdistusta [8]. Koska eturauhasen ja sitä ympäröivien pehmytkudosten kyky vaimentaa röntgensäteilyä on samanlainen, eturauhasen havaitseminen röntgenkuvista on erittäin haastavaa. Siksi eturauhasen paikan määrittämiseksi rauhaseen implantoidaan tyypillisesti neljä röntgenpositiivista kultamarkkeria, joiden liikettä voidaan seurata röntgenkuvista. Kultajyvien implantointi on kuitenkin haastavaa ja markkerit eivät aina ole optimaalisissa paikoissa, mikä voi aiheuttaa virhettä hoitokohteen paikan määrityksessä. Huonosti implantoidut tai implantoinnin jälkeen liikkuneet jyvät saattavat kuvautua päällekkäin tai käytössä saattaa jostain syystä olla vain kaksi tai kolme jyvää, jolloin eturauhasen liikkeiden havainnointi vaikeutuu. Jyväkonfiguraation vaikutus hoitokohteen liikkeiden määrityksen tarkkuuteen sekä hoitokohteen liikkeiden automaattisen korjauksen vaikutus hoitokohteen saamaan sädeannokseen ovat kuitenkin vielä epäselviä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää jyväkonfiguraation vaikutus robottisädehoitolaitteen liikekorjauksen tarkkuuteen. Lisäksi selvitetään hoitokohteen liikkeiden automaattisen korjauksen vaikutus hoitokohteen saamaan sädeannokseen.

10 1. Johdanto 9 Tutkimus on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa selvitetään kliinisesti tyypilliset eturauhaseen implantoitujen jyvien suhteelliset paikat sekä eturauhasen tyypilliset liikkeet sädehoidon aikana. Selvityksen perusteella suunnitellaan erikoisvalmisteinen fantomi, jonka sisään sijoitetaan 4 erilaista kliinisesti relevanttia kultajyväkonfiguraatiota. Työn toisessa vaiheessa erikoisvalmisteinen fantomi säteilytetään edustavalla eturauhasen robottisädehoitosuunnitelmalla eri fantomin kiertokulmilla sekä käyttäen erilaisia jyväkonfiguraatioita. Hoitokohteen saama säteilyannos mitataan fantomin sisälle asetetuilla dosimetrisillä filmeillä kahdessa ortogonaalisessa tasossa ja mitattuja annosjakaumia verrataan laskettuun annokseen sekä ilman siirtoja mitattuun (optimitapaus) annosjakaumaan. Tutkimuksen perusteella arvioidaan liikekorjauksen luotettavuutta erilaisilla jyväkonfiguraatioilla.

11 Luku II Eturauhassyöpä 2.1 Eturauhanen Eturauhanen sijaitsee miehillä häpyliitoksen takana, virtsarakon alapuolella ja peräsuolen edessä (kuva 2.1) [9]. Eturauhasen päätehtävänä on muodostaa ja varastoida siemennestettä [10]. Eturauhanen painaa noin 20 grammaa, muodoltaan se muistuttaa saksanpähkinää ja koostuu noin viidestäkymmenestä pienestä rauhasesta [9, 11, 12]. Anatomisesti eturauhasesta voidaan erottaa erilaisia vyöhykkeitä [12]. Etuvyöhyke ei sisällä lainkaan rauhaskudosta vaan koostuu lihas- ja sidekudoksesta [12]. Pääasiassa eturauhanen muodostuu keskus- ja perifeerisestä vyöhykkeestä [12]. Näiden lisäksi voidaan erotella virtsaputken ympärillä sijaitsevat alueet, missä sijaitsevat myös virtsaputken yläosan sulkijalihas sekä välivyöhyke [12]. Virtsaputki kulkee eturauhasen läpi ja pienet rauhaset liittyvät siihen parin kymmenen tiehyen avulla [9, 11]. Pienten rauhasten välissä on runsaasti sidekudosta sekä sileitä lihassoluja etenkin tiehyeiden läheisyydessä [9, 11]. Eturauhasen sijainnista johtuen sen paikka muuttuu lähes jatkuvasti virtsarakon ja peräsuolen liikkeiden mukaisesti. Näin ollen eturauhasen liikettä on vaikeaa ennakoida tai stabiloida. Useimmiten eturauhanen suurenee iän myötä, mikä johtuu sidekudoksen määrän kasvamisesta [9, 11, 13]. Hyvänlaatuinen liikakasvu liittyy normaaliin vanhenemiseen ja sitä esiintyy jopa 80 prosentilla yli 60-vuotiaista miehistä [14]. Hyvänlaatuinen liikakasvu saa aikaan eturauhasen painon nousun ja enimmillään eturauhanen voi painaa jopa satoja grammoja [12]. Liikakasvun määrä ja nopeus ovat kuitenkin erittäin yksilöllisiä [12]. Liikakasvun johdosta rauhanen painaa virtsarakon ja -putken yhtymäkohtaa sekä virtsaputken alkuosaa, mikä vaikeuttaa virtsaamista ja johtaa rakon epätäydelliseen tyhjenemiseen (virtsaretentio) [9, 11, 13]. Rakon epätäydel- 10

12 2. Eturauhassyöpä 11 linen tyhjentyminen lisää virtsaamistarvetta sekä voi altistaa virtsatieinfektioille [9, 11, 13]. Lisäksi suurentunut rauhanen aiheuttaa virtsasuihkun heikentymistä ja virtsateiden suurentuneen paineen vuoksi munuaiset alkavat rappeutua [11]. Pahimmillaan suurentunut eturauhanen voi johtaa täydelliseen virtsan tulon lakkaamiseen (virtsaumpi) [11, 13]. Kuva 2.1: Eturauhanen [15]. 2.2 Taudin kuva ja sen hoitaminen Eturauhassyöpää aiheuttavia tekijöitä ei vielä täysin tunneta [3, 16, 17]. Hormonaalisilla tekijöillä, kuten hormonitasapainon muutoksilla, sekä ravintotekijöillä uskotaan olevan merkitystä eturauhassyövän kehittymisessä, kun taas perintötekijöiden merkityksen on havaittu olevan pieni [16, 17]. Hyvänlaatuisen eturauhasen liikakasvun tai eturauhastulehduksen ei ole havaittu lisäävän eturauhassyövän riskiä [16]. Eturauhassyövän oireet vaihtelevat suuresti ja varhaisvaiheessa se on usein kokonaan oireeton [16, 17]. Paikallisen eturauhassyövän tavanomaisimmat oireet ovat hyvin samankaltaiset kuin hyvänlaatuisen eturauhasen liikakasvun oireet [16, 17]. Suurentunut eturauhasen koko aiheuttaa virtsaputken kaventumista, mikä johtaa tihentyneeseen virtsaamistarpeeseen, virtsasuihkun heikkenemiseen, virtsatietulehdukseen ja pahimmillaan virtsaumpeen [16]. Syövän tapauksessa oireet kuitenkin ilmaantuvat ja pahenevat hyvänlaatuista liikakasvua huomattavasti nopeammin [17]. Edellä mainittujen oireiden lisäksi saattaa ilmetä alavatsa- ja selkäkipuja, verivirtsaisuutta sekä yleiskunnon laskua (esimerkiksi painon laskua) [16]. Syövän levitessä

13 2. Eturauhassyöpä 12 muuhun elimistöön, voivat etäpesäkkeet oireilla jo ennen eturauhasta, esimerkiksi viidesosalla potilaista luustoon levinneet etäpesäkkeet aiheuttavat kipua ennen muita oireita [16, 17]. Eturauhassyöpä ilmaantuu yleisimmin perifeerisen vyöhykkeen alueella ja koska tämä alue sijaitsee välittömästi peräsuolen edessä, se on mahdollista havaita peräsuolen kautta tunnustelemalla (tuseeraus) [12, 16, 17]. Tuseerauksella voidaan havaita eturauhasen suurentuminen, kyhmyisyys ja kiinteys [16, 17]. Mikäli tunnusteltaessa havaitaan kyhmy/kyhmyjä on tarve jatkotutkimuksille ja näytepalan ottamiselle [16]. Tuseerauksen lisäksi voidaan verikokeella määrittää PSA-arvo (prostataspesifinen antigeeni), joka kasvaa verrattuna viitearvoon syöpätapauksissa lähes aina [17]. PSA-arvo voi kuitenkin kasvaa myös hyvänlaatuisessa liikakasvussa sekä iän mukana, joten jatkotutkimuksena seuraa aina koepalan ottaminen [16, 17]. Ultraäänitutkimuksen avulla tarkastellaan eturauhaskasvaimen paikallista levinneisyyttä joko peräsuolen tai vatsanpeitteiden kautta [16, 17]. Lisäksi ultraäänen avulla voidaan ottaa eturauhasesta koepaloja varsin hyvällä tarkkuudella [12, 17]. Yleensä koepaloja otetaan 12 kappaletta eturauhasen eri osista [17]. Mikäli koepaloista havaitaan syöpäkudosta, kartoitetaan mahdolliset luuston etäpesäkkeet käyttäen gammakuvantamista [16, 17]. Tämän lisäksi usein kartoitetaan taudin levinneisyyttä vatsan alueen ultraääni- ja TT-tutkimuksella [16, 17]. Eturauhassyövän hoitomuodon valintaan vaikuttavat potilaan ikä, taudin oireet sekä levinneisyys ja muut sairaudet [16]. Paikallinen eturauhassyöpä, johon ei liity etäpesäkkeitä, voidaan hoitaa leikkaamalla, lääkehoidolla tai sädehoidolla [16, 17]. Joissakin tapauksissa eturauhassyöpä etenee varsin hitaasti ja voi pysyä ilman hoitoakin lähes oireettomana vuosia [16, 17]. Tällöin hoitoratkaisuna voi olla aktiivinen taudin seuranta, etenkin jos potilaan ikä tai muut sairaudet tekevät muista hoitokeinoista riskialttiita [16, 17]. Aktiiviseurantaa käytetään etenkin iäkkäille potilaille, kun taas leikkaushoito sopii parhaiten hyväkuntoisille ja alle 70-vuotiaille potilaille [16]. Radikaalileikkauksessa poistetaan koko eturauhanen kapseleineen, siemenrakkulat, osa siemenjohtimista sekä virtsarakon kaula [16]. Levinneen eturauhassyövän hoidossa käytetään yleensä hormonaalista hoitoa [16, 17]. Eturauhassyöpä on hyvin riippuvainen mieshormoneista ja etenkin testosteronista [17]. Näin ollen hormonihoidolla pyritään estämään testosteronin tuotanto kiveksissä kokonaan tai sen vaikutukset kasvainkudokselle [16, 17]. Lääkehoidon ohella testosteronituotannon estossa voidaan käyttää kivesten poistoa [17]. Lää-

14 2. Eturauhassyöpä 13 kehoidolla pystytään hidastamaan taudin etenemistä sekä joissakin tapauksissa pysäyttämään sen eteneminen vuosiksi, mutta syöpää sillä ei saada parannettua [16, 17]. Hormonihoidon haittapuolena on se, että eturauhassyöpä jossain vaiheessa muuttuu hormonihoidosta riippumattomaksi [17]. Hoitovaste hormonihoidolla on yleensä kahdesta kolmeen vuotta, harvoissa tapauksissa jopa 10 vuotta [16]. Tämän jälkeen potilaan kunnon salliessa voidaan käyttää solunsalpaajia [17]. Eturauhassyövän etäpesäkkeet ilmaantuvat yleensä luustoon, jonka aineenvaihduntaa voidaan hidastaa bisfosfanaateilla [16, 17]. Aineenvaihdunnan hidastuessa luustotapahtumien, kuten murtumien ja kipujen määrät luustossa vähentyvät [17]. Lisäksi luustokipuja voidaan hoitaa sädehoidolla tai radiolääkkeillä [17, 18, 19]. 2.3 Eturauhassyövän sädehoito Eturauhassyövän sädehoidon tarkoituksena on tuhota paikallinen kasvain sekä tarvittaessa lähialueen imusolmukkeisiin levinneet syöpäsolut [17]. Sädehoidon lisänä voidaan käyttää myös hormonaalista hoitoa [17]. Ennen sädehoitoa aloitetun hormonaalisen hoidon tarkoituksena on pienentää kasvainta sekä imusolmukkeisiin levinneitä pesäkkeitä, jotta sädehoidolla saavutetaan paras mahdollinen hyöty ja tehokkuus [17]. Perinteinen eturauhasen sädehoidon fraktio kestää noin 15 minuuttia ja se annetaan viisi kertaa viikossa noin kahdeksan viikon ajan 2 Gy kerta-annoksella, jolloin saavutetaan Gy kokonaisannos [4]. Tehokkuudeltaan se vastaa radikaalileikkausta [16]. Perinteisen fraktioinnin etuina ovat syöpäsolujen uudelleen jakautuminen ja hapettuminen, mikä herkistää niitä säteilyvaurioille [4]. Tärkeimpänä etuna on kuitenkin normaalikudosten solujen akuuttien vaurioiden toipuminen ja korjaantuminen fraktioiden välissä [4]. Tämä mahdollistaa tuumoria ympäröivien kudosten suuremman tilavuuden säteilyttämisen suureen annokseen hyväksyttävillä komplikaatioilla. Lisäksi fraktion aikana ja välissä tapahtuvan eturauhasen liikkeen merkitys pienenee, sillä yksittäisen fraktion merkitys on suhteellisen pieni ja käytössä on yleensä suuremmat hoitomarginaalit. Perinteisillä sädehoitomenetelmillä ja fraktioinnilla on kuitenkin olennaisia rajoitteita [4]. Annoksen hajauttaminen johtaa useisiin hoitokertoihin (jopa 40 kertaa kahdeksan viikon aikana), jolloin hoito on hyvin kuormittava sekä potilaalle, että hoitoyksikölle [4]. Pitkä hoitojakso ei myöskään ole kustannustehokas. Suurimpana ongelmana on havaittu peräsuolen

15 2. Eturauhassyöpä 14 akuutti toksisuus sekä joissakin tapauksissa myöhäinen peräsuolen ja virtsateiden toksisuus [4]. Tämän lisäksi perinteinen sädehoito ei ole välttämättä radiobiologisesti optimaalinen eturauhasen sädehoidossa. Nykyisen tietämyksen mukaan eturauhassyövän sädehoidossa on suosiollista käyttää hypofraktiointia, jossa perinteiseen sädehoitoon verrattuna on suurempi fraktioannos, pienempi määrä fraktioita ja pienempi kokonaisannos [5, 7]. Hypofraktioinnin käytön mahdollistaa eturauhassyöpäkudoksen radiobiologia. Solujen selviytymistä säteilyaltistuksen jälkeen voidaan arvioida useilla matemaattisilla malleilla, joista yleisimmin käytössä on lineaarisneliöllinen (LQ) malli [20]. LQ-mallin oletuksena on, että säteilyn täytyy tuhota kaksi solun komponenttia tuhotakseen koko solun [20]. LQ-malli on muotoa S(D) = e αd βd2, (2.1) missä S(D) on annoksesta D selviytyvien solujen osuus, α on solujen selviytymis -käyrän alun kulmakerrointa kuvaava vakio, β on pienempi vakio, joka kuvaa solukuoleman neliöllistä komponenttia [20]. Suhde α/β antaa annoksen, jolla lineaarisen ja neliöllisen solukuoleman komponentit ovat yhtä suuret [20]. Sovittamalla radiobiologinen LQ-malli sädehoidettujen eturauhassyöpäpotilaiden kliinisiin hoitotuloksiin, eturauhassyöpäkudoksella on havaittu olevan korkea fraktiointiherkkyys (matala α/β-suhde) [4, 5, 6, 7]. Eturauhassyöpäkudoksen matalasta α/β-suhteesta johtuen (α/β on noin 1,5 Gy) sillä on samanlainen vaste säteilylle kuin nk. myöhään reakoivilla (late complications) normaalikudoksilla (α/β on noin 3 Gy) [6, 7]. Tästä johtuen hypofraktiointi voisi olla radiobiologisesti perinteistä sädehoitoa tehokkaampi eturauhassyövän hoidossa [4, 21]. Hypofraktioinnin etuina syöpäkudoksen fraktiointiherkkyyden lisäksi ovat potilasmukavuus sekä kustannustehokkuus. Se ei rasita hoitoyksikköä niin paljon kuin perinteinen sädehoito ja vähentää potilaan matkakuluja merkittävästi [6, 7, 21]. Lisäksi hoitoalueen muutokset ovat pienempiä, kun hoito suoritetaan lyhyemmässä kokonaisajassa [6, 7]. Konservatiivisen hypofraktioinnin fraktioannos on 2,5-3,5 Gy, joka annetaan viitenä päivänä viikossa noin neljän viikon ajan [4]. Äärimmäisessä (extreme) hypofraktioinnissa fraktioannos on 7-7,25 Gy, joka annetaan 1-2 viikon aikana kokonaisannokseen 35-36,25 Gy [22]. Esimerkkinä äärimmäisestä fraktioinnista on sädehoidon antaminen CyberKnife-sädehoitolaitteella, jolloin fraktioannoksena on 5 7,25 Gy kolme kertaa viikossa (30-45 min kerrallaan) ja hoito kestää ainoastaan 1,5 viikkoa. Hypofraktioinnin seurauksena potilaan asetteluepätarkkuuden merkitys

16 2. Eturauhassyöpä 15 korostuu [7]. Mahdollinen eturauhasen liike hoidon aikana on merkittävää etenkin äärimmäisissä hypofraktiohoidoissa, jolloin fraktioiden vähyyden lisäksi kerta-annos on suuri [7]. Lisäksi haasteena ovat normaalikudoshaitat (etenkin peräsuoli, rakko ja virtsaputki), joiden ilmaantumisriski kasvaa fraktioannoksen kasvaessa [7, 23]. Näiden huomioiminen on mahdollista hoitoalueen marginaaleja pienentämällä sekä annosta rajoittamalla riskialueilla [7, 23]. Hoitomarginaalien pienennyksen seurauksena hoidon aikaiset eturauhasen liikkeet tulee huomioida hyvän hoitovasteen saamiseksi [7]. Eturauhasen sädehoidossa suurimmat haasteet ovat eturauhasen liike sekä kliinisen kohdealueen (clinical target volume, CTV) määrittäminen [24, 25]. Eturauhanen liikkuu rakon ja suoliston mukana, jolloin sen sijaintia on vaikea stabiloida. Eturauhasen liike fraktioiden välillä sekä niiden aikana voi olla yli 10 mm, ja kierrot yli 8 o [26, 27]. Nykyisin eturauhanen kohdistetaan sädehoidon aikana käyttäen yleisesti kultamarkkereita, joiden avulla on voitu havaita hoidon aikaisen rotaation olevan jopa yli 15 o [24]. Tästä johtuen eturauhasen hypofraktiointihoito suoritetaan aina kuvantaohjatusti (image guided radiotherapy, IGRT). IGRT-tekniikka perustuu lineaarikiihdyttimeen yhdistetyn kuvantamisjärjestelmän käyttöön, jolla hoitokohteen paikka voidaan määrittää tarkasti [25]. IGRT-tekniikalla voidaan myös havaita ja korjata hoitojakson aikaiset satunnaiset ja systemaattiset virheet [4]. Kuvantaohjauksella ollaan pystytty parantamaan eturauhassyövän sädehoidon tarkkuutta ja samalla merkittävästi vähentämään peräsuolen komplikaatioiden määrää [25]. Kultamarkkereiden avulla kohdistus tapahtuu joko tasoröntgenkuvien tai kartiokeilatietokonetomografian (KKTT) avulla, jolloin havaitaan eturauhasen sijainti ennen hoitoa [28]. Kuvantaohjauksen lisäksi hoitokohteen paikka voidaan havaita kasvaimeen tai sen läheisyyteen implantoitavan radiolähettimen avulla [29]. Potilaaseen implantoidun radiolähettimen paikka ja orientaatio voidaan taas mitata erillisellä vastaanottimella [29]. Tällaisella tekniikalla hoitokohteen reaaliaikainen seuranta on mahdollista [29]. Reaaliaikainen seuranta mahdollistaa havaittujen liikkeiden kompensaation potilasta liikuttamalla, mikä kuitenkin hidastaa hoitoa huomattavasti. Tästä huolimatta etenkin äärimmäisen hypofraktiohoidon aikana tapahtuvien eturauhasen liikkeiden havaitseminen ja huomioiminen ovat erittäin tärkeää. Stereotaktinen vartalon sädehoito (stereotactic body radiation therapy, SBRT) tarkoittaa ulkoista sädehoitomenetelmää, jossa annetaan erittäin tarkka ja korkea

17 2. Eturauhassyöpä 16 säteilyannos muuhun hoitokohteeseen kuin pään alueelle [4, 23]. Hoitomenetelmälle tyypillistä on käyttää äärimmäistä hypofraktiointia, esimerkiksi säteilyttäminen CKhoitolaitteella, josta on kerrottu tarkemmin seuraavassa luvussa [23]. Kehittyneen teknologian ansiosta on mahdollista maksimoida tuumorin annos sekä minimoida ympäröivien kudosten saama annos tarkalla paikallisella hoidolla käyttäen pieniä hoitomarginaaleja [4, 22]. Tehokkaan fraktion aikaisen liikkeen seurannan ja kompensaation haittapuolena on hoidon hidastuminen eli yksi fraktio CK-laitteella kestää n min [4]. SBRT:tä tyypillisesti käytetään silloin, kun halutaan antaa tarkka ja korkea sädehoitoannos kohdealueelle siten, että hoitokohdetta ympäröivät normaalikudokset saavat mahdollisimman pienen sädeannoksen [23]. Perinteiseen sädehoitoon verrattuna SBRT-menetelmän on havaittu aiheuttavan vähemmän komplikaatioita eturauhassyövän hoidossa [30]. Ulkoisen sädehoidon lisäksi voidaan sädehoitoa antaa myös kehon sisäisesti, brakyterapiana [16]. Tällöin eturauhasen sisään viedään säteilylähde tai -lähteitä yleisimmin ultraääniohjauksella [16]. Käytettävissä on kaksi eri invasiivista menetelmää: pysyvä matala-annosnopeuksinen hoito (low-dose-rate, LDR) tai tilapäinen korkea-annosnopeuksinen (high-dose-rate, HDR) hoito [31]. LDR-menetelmässä säteilylähteinä käytetään yleisesti jodi-125 tai palladium-103 jyviä implantoituna pysyvästi eturauhaseen [16, 31]. HDR-menetelmässä hoito annetaan käyttäen neuloja, joita pitkin iridium-192 säteilylähde viedään väliaikaisesti rauhasen sisälle [31]. LDRmenetelmää käytetään matalan-riskin (favorable-risk) taudeissa kun taas HDR:ää keskitason ja korkean riskin taudeissa [31]. HDR-menetelmää on myös käytetty tehostehoitona ulkoisen sädehoidon lisänä keskitason ja korkean riskin taudeissa [31, 32]. Käytettäessä HDR:ää ainoana eturauhassyövän hoitomuotona (monotherapy) liittyy siihen useita etuja: nopeus (koko annos saadaan annettua viikossa), hoito on halvempi kuin LDR (jyviä/säteilylähteitä ei tarvitse hankkia jokaiselle potilaalle erikseen), hoitoasetelman ja hoitosuunnitelman optimointi on mahdollista hoitojakson aikana ja näin saavutetaan parempi annosjakauma [31, 32, 33]. HDR:n kuten myös ulkoisen sädehoidon etuna potilaalle ja ympäristölle verrattuna LDR:ään on säteilyturvallisuus [31, 32]. Koska säteilylähde ei jää potilaaseen, sairaalan henkilökunta eikä muu ympäristö altistu säteilylle [31, 32].

18 Luku III CyberKnife CyberKnife (CK) on stereotaktiseen radiokirurgiaan suunniteltu sädehoitolaite (Stereotactic Radiosurgery System, SRS) [34, 35]. Siinä yhdistyvät teknologian kehitys robotiikassa sekä tietokoneistettu kuvantunnistus sädehoitoon [34, 35]. Se on tarkka kuvantaohjattu sädehoitomenetelmä, jolla sädehoito voidaan toteuttaa käyttäen useita ei-isosentrisiä kenttiä [23]. Yksi CK:n suurimmista eduista on annosjakauman konformaalisuus, eli säteilyannos pienenee nopeasti hoitokohteen ulkopuolella [23]. Lisäksi se yhdistää joustavuuden ja tarkkuuden potilasmukavuuteen [34]. Nykyisin CK on jo käytössä maailmanlaajuisesti [34]. CK:n on kehittänyt lääkäri John Adler, Jr. yhdessä kollegojensa kanssa, Stanfordin yliopiston ja Accurayn (Stanford University and Accuray, Inc.) yhteistyönä [34, 35]. Yhdysvaltojen ruoka- ja lääkehallinto (United States Food and Drug Administration) hyväksyi vuonna 2001 CK:n käytön leesioiden hoitoon koko kehon alueella [34, 35]. CK kehitettiin poistamaan perinteisen radiokirurgian rajoitteita [35]. Kun perinteisen radiokirurgian tarkkuus perustuu kiinteään fiksaatioon, CK-hoito perustuu hoidonaikaiseen kuvantamiseen sekä robotiikalla toteutettuun automaattiseen hoitokohteen liikkeen kompensaatioon säteilytyksen aikana [35, 36]. CK-hoitoa ohjataan ja valvotaan hoitohuoneen vieressä olevasta valvontahuoneesta [34]. Perinteisestä kuvaohjatusta sädehoitolaitteesta CK eroaa siten, että kuvantaohjauksen kanssa yhtäaikaisesti toimii automaattinen liikekorjaus [36]. Toisena eroavaisuutena on suunnittelun, kuvantamisen ja sädehoidon yhdistäminen robotiikkaan [36]. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) CK otettiin käyttöön huhtikuussa 2012 [37]. KYS:n CK on Pohjoismaiden ensimmäinen ja tällä hetkellä ainoa ro- 17

19 3. CyberKnife 18 bottisädehoitolaite [37]. Kuvassa 3.1 on nähtävissä KYS:n CK-sädehoitolaite ja hoitohuone. Kuva 3.1: CyberKnife ja laitteistoon kuuluvat osat nimettyinä. 3.1 Hoitolaitteen ominaisuudet CK-laitteisto koostuu pienestä lineaarikiihdyttimestä, joka on asennettu tietokoneohjattuun robottikäteen [34, 35, 36]. Lineaarikiihdyttimellä voidaan tuottaa 6 MV fotonisäteilyä ja robottikäden avulla sädehoitokenttiä voidaan kohdistaa hoitokohteeseen lähes mielivaltaisista suunnista [34, 35, 36]. Lineaarikiihdyttimen sekä robottikäden lisäksi systeemiin kuuluvat kaksi hoitohuoneen kattoon asennettua diagnostista röntgenputkea, joita vastaavat ortogonaalisesti sijoitetut amorfiset pii-detektorit ovat upotettuina lattiaan [34]. Tällainen röntgenkuvausjärjestelmä mahdollistaa lähes reaaliaikaisen digitaalikuvantamisen sädehoidon aikana [34, 35]. Sädehoitokentän kokoa voidaan säädellä käyttämällä joko kiinteitä ympyräkollimaattoreita (Fixed-kollimaattori, koot 5-60 mm) tai Iris-kollimaattoria, jolla pystytään tuottamaan vastaavat kenttäkoot [7, 34]. Yleisesti CK-hoitosuunnitelmat tehdään käyttäen yhtä tai kahta Fixed-kollimaattoria, jotta minimoidaan kollimaattoreiden vaihtamiseen kuluva aika [38]. Käytettäessä kahta kollimaattoria

20 3. CyberKnife 19 hoitosuunnitelmassa tarvittavien monitoriyksiköiden (monitor unit, MU) kokonaismäärä pienenee huomattavasti (keskimäärin 31 %) verrattuna yhden kollimaattorin tapaukseen [39]. Eturauhassyövän sädehoidossa suunnitelman annoksen ja hoidon tehokkuuden on havaittu paranevan käytettäessä kehittyneempää muuttuvaa Iriskollimaattoria [38]. Se koostuu kahdesta kuuden segmentin patterista (bank), joita on kierretty 30 o toistensa suhteen [40]. Näin muodostuu 12-sivuinen polygonaalinen kenttä, joka on lähes ympyrän muotoinen [40]. Iris-kollimaattorilla sädehoitokentän koko voidaan muuttaa nopeasti hoidon aikana [38]. Useiden Fixed-kollimaattoreiden käyttöön verrattuna Iris-kollimaattorilla saavutetaan huomattava ajan säästö, joka mahdollistaa useiden eri kollimaattori kokojen käytön hoidon toteutuksessa [38]. CK:n kuvantaohjaus perustuu potilaan luuston, hoidettavan kasvaimen tai potilaaseen implantoitujen markkereiden paikantamiseen röntgenkuvauksen avulla [21]. Kuvantaminen suoritetaan sekunnin välein automaattisesti [21]. Röntgenlaitteistolla tuotetut korkearesoluutioiset kuvat käsitellään ja projisoidaan valvontahuoneen monitoreille [35]. Tämän jälkeen kuvia verrataan annossuunnittelukuvista digitaalisesti rakennettuihin röntgenkuviin, jolloin virhe hoidettavan kohteen asennossa voidaan mitata kolmella liike- ja pyörimisakselilla [35, 36]. Robotti kompensoi nämä eroavaisuudet kohdistamalla säteilykentät uudelleen ja säilyttäen siten avaruudellisen tarkkuuden [35, 36]. Robotin liikkeen avulla voidaan fraktion sisäiset siirtymät ja kiertymät kompensoida jopa alle millimetrin tarkkuudella [21]. Kun potilas on aseteltu hoitopöydälle siten, että kohdistusvirhe on alle 10 mm CK:n kohdistusjärjestelmä kompensoi kohdistusvirheen automaattisesti muuttamalla hoidon keskipisteen paikkaa [8]. Käytännössä hoitokohteen liike harvoin ylittää 3 mm, jolloin kohdistus tapahtuu vain alkuasettelun yhteydessä, pois lukien liikkuvien kohteiden (esimerkiksi eturauhasen ja keuhkojen) säteilytys [8]. Kuusi vapausastetta sisältävät liikkeen anteroposteriorisessa, AP (etummainen/takimmainen), mediolateraalisessa, ML (keskellä/sivulla oleva) ja inferosuperiorisessa, IS (alempi/ylempi) suunnissa sekä pyörimisen näiden kolmen akselin ympäri (yaw +CCW/-CW, pitch +H-UP/-H-DN ja roll +RROLL/-LROLL) [8, 41]. CK:lla käytössä on useita eri kohdistusmenetelmiä, joita käytetään hoitokohteen sijainnin mukaisesti. Kuusiulotteista kallon kohdistus (6D Skull Tracking) -menetelmää voidaan käyttää kallon sisäisiä sekä kaulan alueen tuumoreita hoidettaessa, mikäli hoitokohde on paikoillaan suhteessa kalloon [42]. Tällöin kuvankeräys suoritetaan käyttäen korkeaa luun kontrastia ja ortogonaalisista kaksiulotteisista (2D) kuvista rakennetaan 3D-kuva, josta voidaan tarkastella kallon paikkaa ja

21 3. CyberKnife 20 orientaatiota verrattuna suunnitelman TT-kuvaan [42]. Selkärangan ja sen läheisyydessä sijaitsevat hoitokohteet voidaan kohdistaa käyttämällä Xsight Spine Tracking -menetelmää [42]. Kuten edellä, myös tämä menetelmä perustuu korkeakontrastiseen luuinformaatiokuvaan, jonka erotuskykyä parannetaan erilaisilla suodattimilla kuvankäsittelyvaiheessa [42]. Pehmytkudoksessa sijaitsevien hoitokohteiden (esim. eturauhanen, haima ja maksa) tapauksessa kohdistaminen suoritetaan käyttäen hoitokohteeseen tai sen läheisyyteen implantoitavia markkereita (Fiducial Marker Tracking) [42]. Yleisimmin käytössä olevat röntgenpositiiviset markkerit ovat sylinterin muotoiset kultajyvät, joita implantoidaan kolmesta viiteen kappaletta [42]. Markkereihin perustuvasta kohdistuksesta on kerrottu tarkemmin luvussa 3.3. Keuhkojen tuumoreita hoidettaessa voidaan käyttää implantoitujen jyvien lisäksi Xsight Lung Tracking -menetelmää, jossa kohdistus tapahtuu ilman implantoitavia markkereita [42]. Tässä menetelmässä erona muihin on se, että kohdistus tapahtuu kahdessa vaiheessa [42]. Ensimmäisenä suoritetaan potilaan globaaliasettelu perustuen selkärangan sijaintiin, jolloin päästään lähelle hoitokohteen referenssikohtaa, jonka ympärillä hoitokohde liikkuu hengityksen mukana [42]. Hoitokohteen kohdistus tapahtuu samoin kuin muillakin menetelmillä [42]. Xsight Lung Tracking -menetelmää voidaan käyttää ainoastaan riittävän suurille ja röntgenkuvissa erottuville hoitokohteille [42]. Optimaalisessa stereotaktisessa radiokirurgisessa suunnitelmassa kentät kohdistetaan siten, että ne leikkaavat toisensa ja maksimoivat säteilyn hoitokohteessa ja samanaikaisesti minimoivat viereisten normaalikudosten saaman sädeannoksen [34, 35]. Teoriassa CK:lla on mahdollista luoda liki ääretön määrä erisuunnista tulevia sädehoitokenttiä [34]. Kuitenkin käytännössä CK:lla voidaan antaa sädehoitoa 130 solmukohdasta. Kustakin solmukohdasta sädehoitokenttä voidaan kohdistaa yhdeksässä eri kulmassa hoitokohteeseen ja näin ollen käytössä on yhteensä 1170 eri hoitosuuntaa. Tämä mahdollistaa ei-isosentrisen ja ei-koplanaarisen sädehoidon, jolla voidaan saavuttaa korkea konformaalisuus myös epäsäännöllisen muotoisille kohdealueille [34]. CK mahdollistaa hoidon antamisen hyvin tarkasti ja sillä on päästy jopa parempaan tarkkuuteen kuin kiinteää kehystä käytettäessä [7, 8]. Tarkkuuden ansiosta epätarkkuusmarginaalit ovat tyypillisesti perinteistä sädehoitoa pienemmät [7]. Hoidon tarkkuus perustuu tarkkaan robottitekniikkaan sekä hoidonaikaiseen kuvantamiseen [8]. Suurin tarkkuutta rajoittava tekijä on vieläkin TT-kuvien leikepaksuus, vaikka 4-8 mm leikepaksuudesta on jo siirrytty 1 mm leikepaksuuteen, jolloin

22 3. CyberKnife 21 stereotaktisten sovellusten tarkkuus parani huomattavasti [8]. Chang et. al. tarkastelivat CK:n kohdistustarkkuutta säteilyttämällä saman hoitosuunnitelman samaan fantomiin useita kertoja [8]. Koska käytössä oli vain yksi hoitosuunnitelma ja yksi fantomi, mittausten toistettavuus riippui ainoastaan säteilytyksen tarkkuudesta [8]. Kallofantomin säteilytyksessä havaittiin CK:n kohdistusvirheen olevan keskimäärin 0,6 mm [8]. Tämän lisäksi havaittiin, että fantomin siirroksella oli vain hyvin pieni vaikutus tarkkuuteen, 8 mm poikkeamalla virhe oli keskimäärin 0,64 mm ja ilman siirrosta keskimäärin 0,52 mm [8]. Hoitoketju aloitetaan aina potilaan TT-kuvauksella, jota käytetään hoidon suunnittelun pohjana [34]. Hoitokohteen rajauksessa voidaan käyttää apuna magneettiresonanssi- (MR), positroniemissiotomografia- (PET) tai angiografiakuvia. Tämän jälkeen muodostetaan hoitosuunnitelma määritetylle kohteelle käyttäen käänteistä annosoptimointia ja säteenseuranta-algoritmia (Ray Tracing algorithm) [34, 36]. Lopullinen annosjakauma voidaan laskea myös käyttämällä Monte Carlo -algoritmia. CK:n annossuunnittelujärjestelmälle (MultiPlan, Accuray, Sunnyvale, CA, Yhdysvallat) ei toistaiseksi löydy kilpailevaa annoslaskentajärjestelmää [36]. DICOM-kuvat (Digital Imaging and Communication in Medicine), -annosjakauma ja -rakenteet voidaan kuitenkin tuoda tai viedä toiseen DICOM-yhteensopivaan ohjelmistoon [36]. Potilashoitojen tarkkuuden varmistamiseksi sädehoitojärjestelmät vaativat tarkkaa ja systemaattista laadunvalvontaa. Stereotaktisille sädehoitolaitteille vakiotesti tarkkuuden varmistamiseen on Winston-Lutz -testi [43]. Accuray suosittelee tätä päivittäistä testausta käyttäen kohdistuksen laadunvarmistukseen tarkoitettua (alignment quality assurance, AQA) fantomia [43]. AQA-fantomi on kuutio, jonka tilavuus on 240 cm 3 [43]. Se sisältää neljä markkeria ja volframi-pallon, jonka avulla saadaan varjostetut kuvat ortogonaalisesti asetetuille radiokromi-filmeille suuntausanalyysin aikana [43]. Filmit analysoidaan sädetyksen ja skannauksen jälkeen esimerkiksi käyttämällä AQA tool -ohjelmistoa [43]. Filmien avulla määritetään Euklidinen (Euclidean) matka pallon keskeltä kentän keskelle, mikä on ns. AQA-virhe [43]. Accurayn ohjearvo AQA-virheelle on pienempi kuin 1 mm [43]. Koko hoitoketjun tarkkuus voidaan mitata nk. end-to-end (E2E) testeillä [43]. Testissä yhdistyvät kaikki hoidon välttämättömät osat: potilaan asettelu, TT:n tarkkuus, hoidon suunnittelu, robotin liike, kuvien käsittely, kentän kohdistus sekä säteilytys [44]. E2E-testeissä voidaan käyttää antropomorfista pää- tai kaulafantomia,

23 3. CyberKnife 22 jotka ovat suurempia kuin AQA-fantomi, mutta eivät kuitenkaan aiheuta läheskään yhtä suurta vaimennusta kuin isokokoiset potilaat [43]. Kuten AQA-testissäkin fantomin sisään asetetaan ortogonaaliset radiokromiset filmit, mikä mahdollistaa vertailun mitatun ja lasketun annosjakauman välillä [44]. E2E-fantomilla tehty mittaus on kattavampi ja tarkempi kuin yksinkertainen AQA-testi. Toisaalta päivittäin tehtävä AQA-testi tarjoaa E2E-testiä enemmän dataa ja mahdollistaa tarkemman hoitolaitteen toiminnan seurannan [43]. Fantomeita käytettäessä sädehoidon kuvantamisen laaduntarkkailussa saadaan usein liian hyviä tuloksia [43]. Tämä johtuu siitä, että fantomit ovat huomattavasti todellisia potilaita pienempiä ja vaimentuminen vähäisempää [43]. Realistisempien tulosten saamiseksi voidaan fantomin lisäksi käyttää kuivavettä vaimentumisen lisäämiseksi [43]. AQA- ja E2E-testien lisäksi voidaan tehdä potilassuunnitelman mittauksia. Potilaan annossuunnitelma lasketaan fantomiin, minkä jälkeen kyseinen hoito sädetetään suunnitelman fantomiin. Sädetetty annos mitataan yleensä yhdestä pisteestä käyttäen ionisaatiokammiota tai yhdestä tasosta käyttäen radiokromisia filmejä. Lopuksi mitattua annosta verrataan laskettuun annokseen. Tämän työn tarkoituksena on tarkastella tällä periaatteella CK:n liikekorjauksen tarkkuutta, mitä ei ole aiemmin suoritettu KYS:ssa. 3.2 Liikekorjaus ja sen haasteet eturauhassyövän sädehoidossa Eturauhassyövän sädehoidon kohdistuksessa suurin haaste on eturauhasen kontrolloimaton liike hoidon aikana. Lisähaasteen tuo se, että liikkeen ja rotaation suuruus vaihtelee suuresti hoitofraktioiden sekä potilaiden välillä [45]. Eturauhasen liike voi johtua rakon tai peräsuolen täyttymisasteen muutoksista, ilmavaivoista, lihasten supistumisesta sekä hengityksestä ja kaikkia näitä on vaikea rajoittaa [45, 46]. Fraktion aikaiseksi (intrafraction) liikkeeksi kutsutaan liikettä, joka tapahtuu sädehoitofraktion aikana [47]. Kun taas liikettä, joka tapahtuu fraktioiden välillä, kutsutaan fraktioiden väliseksi (interfraction) liikkeeksi [47]. Vaikka fraktion aikainen ja välinen liike voi aiheutua samasta syystä, kuten lihasten supistumisesta, niin liikkeiden kompensaatio vaatii erilaiset tekniikat [47]. Fraktioiden välinen liike on helpompi korjata, sillä tuumorin paikka voidaan tarkistaa kuvantamalla ennen jokaista fraktiota [47]. Fraktion aikainen liikekorjaus taas vaatii reaaliaikaisen liikkeen hallinnan ja/tai havainnoinnin [47].

24 3. CyberKnife 23 Eturauhasen sijainnin määrityksessä voidaan käyttää useita menetelmiä, kuten implantoitujen markkereiden kv-mv kuvantamista, vatsanalueen ultraääntä sekä kv-mv kartio- tai viuhkakeila TT:hen perustuvia menetelmiä [46]. Edellä mainituilla menetelmillä on mahdollista määrittää eturauhasen paikka millimetrien tarkkuudella ennen jokaista fraktiota, mikä pienentää huomattavasti sädehoidon suunnittelussa tarvittavia epätarkkuusmarginaaleja [46]. Vielä muutamia vuosia sitten fraktion aikainen eturauhasen liike jätettiin useimmiten huomioimatta, sillä sen arviointi oli haastavaa johtuen eturauhasen kohdistuksen vaikeudesta [46]. Kuitenkin huomioimaton eturauhasen liike voi johtaa siihen, että osa hoitokohteesta jää korkean annosalueen ulkopuolelle, mikä puolestaan johtaa huonompaan tuumorin kontrolliin sekä kasvaneisiin normaalikudoshaittoihin [45]. Mikäli eturauhasen liikettä ei seurata fraktion aikana tulisi optimaalisten annossuunnittelun kohdetilavuusmarginaalien (planning target volume, PTV) olla 10 mm AP-suunnassa ja 5,9 mm IS-suunnassa, jotta varmistetaan 95 % annoskattavuus kohdealueelle [48]. ML-suunnassa liike on pienempää, joten sitä ei tarvitse marginaaleja suurentamalla huomioida [48]. APja IS-suunnan suurien marginaalien johdosta hoitokohteeseen tulee myös normaalikudosta tuumorin lisäksi, mikä puolestaan johtaa normaalikudoshaittoihin [7, 48]. Toisaalta marginaalien pienentämisen riskinä on, että osa tuumorista jää hoitoalueen ulkopuolelle [7]. Marginaalin määritys on kriittisintä posterior-suunnassa peräsuolen läheisyydestä johtuen [7]. Reaaliaikainen hoitokohteen liikkeen seuraaminen mahdollistaa marginaalien pienentämisen, joka taas mahdollistaa hypofraktioinnin [7]. 3.3 Markkereihin perustuva kohdistus ja CK:n korjausalgoritmi Hoitokohteen/tuumorin liikkeen seuraamiseksi CK-laitteistoon on integroitu automaattinen röntgenpositiivisen markkerin tunnistusjärjestelmä [49]. Järjestelmä ottaa ortogonaalisia röntgenkuvia käyttäjän määrittelemin tai automaattisesti muuttuvin väliajoin sädehoitofraktion aikana [49]. Liikkeen havaittuaan järjestelmä säätää automaattisesti robottisen hoitopään paikkaa ja suuntausta hoidon keskeytymättä [49]. Lisäksi systeemi pienentää kuvantamisen aikaväliä, mikäli se on havainnut suuren siirroksen [49]. Fraktioiden välistä eturauhasen liikettä tutkittaessa on havaittu, että rotaatio ML-akselin ympäri on hallitseva ja rauhasen liikettä voidaan arvioida sagittaalitasossa rotaationa eturauhasen kärjen ympäri [49, 50, 51, 52]. Puolestaan rotaatiot AP- ja IS-akselin ympäri ovat yleensä pienempiä [50, 51, 52]. Lisäksi liikkeet AP- ja IS-akselilla ovat suuremmat kuin ML-akselilla [50, 51, 52].

25 3. CyberKnife 24 Markkereihin perustuvaa liikekorjauksen tarkkuutta on tutkittu käyttäen eri kuvausintervalleja, useita eri asteisia robottisia korjauksia sekä epätarkkuusmarginaaleja CTV:n ja PTV:n välillä [49]. Optimaalinen kuvaustaajuus on määritelty taajuutena, joka minimoi potilaan altistuksen samaan aikaan, kun yhtään merkittävää kohteen liikettä ei jää huomioimatta [53]. Water et al. havaitsivat, että aikaintervallin lyhentäminen todella lyhyeksi (15 s) ei välttämättä parantanut CTV:n kattavuutta, sillä kuvien kerääminen ja korjausten tekeminen vievät aikaa, mikä johtaa suurempiin jäännösvirheisiin (residual error), kun siirroksia ei ole täysin korjattu [49]. Water et al. tutkimuksessa mukautuvan lyhyen aikaintervallin ei myöskään havaittu parantavan annettuja annosjakaumia [49]. Sopivasta aikaintervallista löytyykin useita suosituksia väliltä sekuntia [49, 53]. Aikaintervalli tulee valita huolella potilaskohtaisesti [49, 53]. Eturauhassyövän sädehoidossa kohdistuksessa yleisesti käytetään eturauhaseen implantoituja röntgenpositiivisia kultamarkkereita. Markkerit mahdollistavat eturauhasen liikkeen havainnoinnin ja korjauksen kuudessa vapausasteessa [41]. CK:n algoritmi laskee kuuden vapausasteen globaalin jäykän muunnoksen ja potilas asemoidaan käyttäen automaattisesti liikkuvaa pöytää [36]. Säteilytyksen aikana robotti säätelee paikkaansa korjatakseen pienet siirrokset sekä rotaatiot perustuen hoidon aikaisiin röntgenkuviin [36]. Menetelmä tallentaa eturauhaseen implantoitujen markkereiden massakeskipisteen (center of mass, CM), joka lasketaan jokaisesta 3D-kuvaparista jokaisen hoidon aikana [53]. Hoitojakson aikana markkereiden tulee olla vakioetäisyydellä toisiinsa nähden ja korkeintaan 5-6 cm etäisyydellä tiedetystä referenssistä tai tuumorista [53]. Markkereiden liikkuminen suunnittelukuvauksen ja hoidon välillä heikentää markkereihin perustuvan kohdistuksen tarkkuutta [53]. Yleisesti eturauhassyövän sädehoidossa käytetään kolmesta neljään markkeria [53]. Jotta voidaan käyttää 6D kohdistusta, on käytettävä vähintään kolmea markkeria [41]. Muut kriteerit onnistuneelle markkereiden asettelulle ovat seuraavat: kahden jyvän etäisyyden tulee olla vähintään 20 mm ja kaikkien jyvien välisten kulmien tulisi olla yli 15 o [41]. Markkereiden 3D-koordinaatit, hoitokohteen rotaatio ja siirtymä lasketaan käyttäen iterative closest point -algoritmia (ICP) [45]. Jokainen markkeri ko-rekisteröidään pohjautuen lähimmän naapurin -algoritmiin (nearest neighbor algorithm), jonka jälkeen luodaan rotaatiomatriisi sekä siirrosvektori [45, 54]. ICP-algoritmi ottaa yksit-

26 3. CyberKnife 25 täisen 3D markkerikonfiguraation syöttötietona (input) [45]. Markkerikoordinaattien tarkkuus on kuitenkin riippuvainen kuvanlaadusta, 2D markkerisegmentaation tarkkuudesta sekä 3D rekonstruktioalgoritmista [45]. Markkereiden paikannuksen tarkkuutta voidaan parantaa käyttäen häiriöisen datan silotukseen tarkoitettuja menetelmiä [45]. Huang et al. esittelivät tutkimuksessaan neljä tehokasta menetelmää: korrelaatio, piikkien poisto, jäykkyysehto ja L1-trendi suodatus [45]. Markkereiden tulisi olla tarpeeksi pieniä, jotta ne toimivat pistemäisinä maamerkkeinä ja toisaalta riittävän tiheitä, jotta ne ovat havaittavissa hoidon aikaisissa röntgenkuvissa [55]. Markkereiden implantoinnin jälkeen potilas kuvataan TTlaitteistolla sädehoidon annossuunnittelua varten [55]. Markkerit tunnistetaan TT-kuvasta ja niiden tarkkojen paikkojen TT-koordinaatit tallennetaan hoidon kohdistamista varten [55]. Hoidon aikana suoritettava röntgenkuvaus tehdään kahdesta katselukulmasta, jolloin saadaan rakennettua hoitoalueesta 3D-kuva, jonka oletetaan olevan TT-kuvan kanssa samassa koordinaatistossa [55]. Markkereiden koordinaateista 2D-kuvissa rakennetaan 3D-kuva ja saadaan markkereiden 3D-koordinaatit [55]. Näin määritetään eturauhasen paikka ja suuntaus hoidon aikana [55]. Saatuja uusia koordinaatteja verrataan hoitosuunnitelman koordinaatteihin [55]. Mikäli ero on suuri, potilas asetellaan uudelleen tai jos ero on pienempi kuin 10 mm tai 2-5 o hoitokenttä suunnataan uudelleen robotin avulla [55]. Kolmiulotteisen kappaleen yksikäsitteisen asennon määrittämiseksi tarvitaan vähintään kolme pistettä, tästä johtuen eturauhasen sädehoidossa implantoidaan kolmesta neljään kultajyvää [55]. Ideaalisesti jyvät pysyvät implantoiduilla paikoillaan sekä kiinteästi verrattuna toisiinsa ja eturauhasen ajatellaan olevan kuin jäykkä kappale, jolloin saadaan yksikäsitteinen ratkaisu kolmella pisteellä [55]. Todellisuudessa eturauhanen on altis muodonmuutoksille (esim. turpoamiselle) ja jyvät voivat siirtyä alkuperäisiltä paikoiltaan, aiheuttaen suhteellisen muutoksen jyvien koordinaateissa [55]. Tämän lisäksi jyvien koordinaattien määrityksessä epävarmuutta lisäävät röntgenkuvien resoluutio, kontrasti ja vääristyminen (warping) [55].

27 Luku IV Filmidosimetria 4.1 EBT3-filmi Sädehoidon kehitys viimeisten vuosikymmenien aikana on johtanut yhä monimutkaisempiin sädehoitotekniikoihin, kuten intensiteetti muokattuun sädehoitoon (intensity modulated radiotherapy, IMRT), kaarimoduloituun sädehoitoon (volumetric modulated arc-therapy, VMAT) ja tomoterapiaan (TomoTherapy, jossa yhdistyy IMRT ja TT-kuvantaminen samassa laitteessa) [56, 57]. Edellä mainituilla tekniikoilla voidaan toteuttaa monimutkaisia sädehoitoja, joilla hoitokohteeseen voidaan sädettää suuria annoksia samalla terveitä kudoksia säästäen [57]. Tämä hoitojen kehitys vaatii tarkan laadunvalvonnan, jolla varmistetaan sädehoitojen tarkkuus [57]. Uudempien sädehoitomenetelmien lisääntyessä radiokromisten filmien käyttö laaduntarkkailussa on kasvanut ja ne ovat yksi suosituimmista dosimetreista [56, 57]. Radiokromisilla filmeillä on useita hyviä ominaisuuksia, kuten korkea resoluutio, matala energiariippuvuus ja hyvä kudosvastaavuus [57]. International Speciality Products (ISP, Wayne, NJ, Yhdysvallat) julkaisi vuonna 2004 ensimmäiset radiokromiset EBT-filmit, joilla voitiin mitata sädehoidossa tyypillisesti käytettäviä sädeannoksia [56]. Vuonna 2009 julkaistiin radiokromiset EBT2-filmit, jotka uutuutena sisälsivät synteettistä polymeeriä sidosaineena sekä aktiivisessa kerroksessa keltaista merkkiainetta, joka alentaa filmin ultravioletti- (UV) ja valoherkkyyttä [56]. Tällä hetkellä käytössä olevat EBT3-filmit ISP julkaisi vuonna 2011 [56]. EBT3-filmeissä on hyvin samanlainen koostumus ja herkän kerroksen paksuus kuin EBT2-filmeissä [56]. Uutuutena filmeissä on puoliorientaatioriippuvuuden eliminointi symmetrisen kerroksen konfiguraatiolla [56]. Lisäksi niissä on parannettu EBT-filmien epätasaisuutta käyttäen merkkiväriainetta, vaikkei 26

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Uudet Hoitomahdollisuudet Sädehoidossa. Sairaalafyysikko Jan-Erik Palmgren KYS SyöpäKeskus

Uudet Hoitomahdollisuudet Sädehoidossa. Sairaalafyysikko Jan-Erik Palmgren KYS SyöpäKeskus Uudet Hoitomahdollisuudet Sädehoidossa Sairaalafyysikko Jan-Erik Palmgren KYS SyöpäKeskus Haasteet Globaalisti (2008) 12,7 m uutta syöpätapausta / vuosi arvio: 17 m vuonna 2030 7,6 m ihmistä kuolee syöpään

Lisätiedot

Sädehoidon annossuunnittelu. Fyysikko Jan-Erik Palmgren Syöpäkeskus KYS

Sädehoidon annossuunnittelu. Fyysikko Jan-Erik Palmgren Syöpäkeskus KYS Sädehoidon annossuunnittelu Fyysikko Jan-Erik Palmgren Syöpäkeskus KYS Annossuunitelman tekeminen Annossuunnittelukuvaus, TT MRI, PET? - Kuvafuusio Hoitokohteen määrittely (piirtäminen) Hoitoannoksen määrittäminen

Lisätiedot

Jan-Erik Palmgren specialist medical physicist CancerCenter KUH

Jan-Erik Palmgren specialist medical physicist CancerCenter KUH Jan-Erik Palmgren specialist medical physicist CancerCenter KUH Tiedettiin: prostata CA herkkä korkeille kerta-annoksille säteilyä Ei voitu toteuttaa... Hoitokoneiden tarkkuus Kuvantaohjauksen saatavuus,

Lisätiedot

Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS

Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Hoitohuone Mitä hoitofraktion aikana tapahtuu? Potilaan valmistelu ja asettelu Keskustelu Vaatetuksen vähentäminen

Lisätiedot

GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus

GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen

Lisätiedot

Sädehoitopäivät Aija Juutilainen Röntgenhoitaja KYS/Sädehoito

Sädehoitopäivät Aija Juutilainen Röntgenhoitaja KYS/Sädehoito Sädehoitopäivät Aija Juutilainen Röntgenhoitaja KYS/Sädehoito 1 Toimintaperiaate Kuvantaminen 2:lla röntgenputkella paikantaminen hoidon aikainen kuvantaminen Hoitokohde toleranssien sisään Kone tekee

Lisätiedot

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015 VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET Jan Seppälä Sädehoitopäivät 2015 17/04/2015 1 Viime vuoden tärkeät tapahtumat Adrian Begg (1946 2014), kuului mm. ESTROn säteilybiologiatoimikuntaan, piti kursseja kliinisestä

Lisätiedot

ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI

ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen

Lisätiedot

CyberKnife sädehoitolaitteen laadunvalvonta

CyberKnife sädehoitolaitteen laadunvalvonta Sädehitfyysikiden 34. neuvttelupäivät Helsinki, 8. 9.6.2017 CyberKnife sädehitlaitteen laadunvalvnta Jan Seppälä, ylifyysikk KYS, Syöpäkeskus, Sädehit CyberKnife sädehitlaite Rtg putket Lineaarikiihdytin

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Sädehoitopäivät 18.4.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks. Taustaa

Sädehoitopäivät 18.4.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks. Taustaa Sädehoitopäivät 18.4.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks Taustaa Tyksissä käytössä Viisi Varianin kiihdytintä (Novalis Tx, Clinac ix, 2 x Clinac 2100C/D, Clinac 600C) Annossuunnittelujärjestelmät Eclipse

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit

Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Vertailu mittauksiin ja Monte Carlo laskentaan XX Onkologiapäivät, 29. 30.8.2014, Oulu Jarkko Ojala, TkT Sairaalafyysikko & Laatupäällikkö Tampereen yliopistollinen

Lisätiedot

Potilaan hoitopolku. Leena Voutilainen & Kari Tervo KYS

Potilaan hoitopolku. Leena Voutilainen & Kari Tervo KYS Potilaan hoitopolku esimerkkejä riskien arvioinnista Leena Voutilainen & Kari Tervo KYS 1. Ensimmäinen käynti sairaalassa tai hoidon suunnittelukäynti 2. Sädehoidon suunnittelukuvantaminen P 5 Potilaan

Lisätiedot

Onko rinnan sädehoitotekniikka seurannut sädehoitolaitteiden kehitystä?

Onko rinnan sädehoitotekniikka seurannut sädehoitolaitteiden kehitystä? Onko rinnan sädehoitotekniikka seurannut sädehoitolaitteiden kehitystä? sairaalafyysikko Mikko Björkqvist sädehoitopoliklinikka, TYKS Onkologiapäivät 30.8.2013, Valtion virastotalo, Turku Esityksessä keskitytään

Lisätiedot

Sädehoidon valvonnan tuloksia

Sädehoidon valvonnan tuloksia Sädehoidon valvonnan tuloksia Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori Petri Sipilä, STUK petri.sipila@stuk.fi Kammiovertailu 2013 Sairaalan annosmittauksen ero

Lisätiedot

Laatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia

Laatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia Laatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia Jarkko Niemelä TYKS Sädehoitofyysikoiden 34. neuvottelupäivät, 8.6.2017. Helsinki Kiitokset yhteistyökumppaneille Suomen

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat sädehoidossa

Poikkeavat tapahtumat sädehoidossa Poikkeavat tapahtumat sädehoidossa 11.6.2016 5.6.2017 Sädehoitofyysikoiden 34. neuvottelupäivät, Säätytalo 8. 9.6.2017 Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Tapaus 1, Poikkeama jalan palliatiivisessa kipusädehoidossa

Lisätiedot

Miksi hypofraktiointi?

Miksi hypofraktiointi? Heikki Minn Eturauhassyövän hypofraktioitu sädehoito Syöpäklinikka/TO6E Turun yliopistollinen sairaala Miksi hypofraktiointi? Eturauhassyövän -arvo on tutkimusten mukaan matala, 1-3 Gy, eli alempi kuin

Lisätiedot

Eturauhasen sairaudet. Ville Saari

Eturauhasen sairaudet. Ville Saari Eturauhasen sairaudet Ville Saari Eturauhanen eli prostata Sijaitsee aivan virtsarakon alapuolella peräsuolen edessä Luumun kokoinen elin, painaa n. 20 grammaa, ympäröi osittain virtsaputkea Eturauhanen

Lisätiedot

Alustusta kliiniseen säteilybiologiaan

Alustusta kliiniseen säteilybiologiaan Säteilybiologiaa Erikoistuvien päivät Kuopio 25-26.1.2013 Jan Seppälä Sairaalafyysikko Alustusta kliiniseen säteilybiologiaan Solukuolema johtuu pääosin DNAkierteiden vauriosta. Solu pyrkii korjaamaan

Lisätiedot

Kokemuksia radiofotoluminesenssidosimetriasta

Kokemuksia radiofotoluminesenssidosimetriasta Kokemuksia radiofotoluminesenssidosimetriasta Aleksi Saikkonen Fyysikko Sädehoitopoliklinikka TYKS 08.06.2017 Sisältö RPL-dosimetria Pieneläinsädetin Brakyhoitoannos Sikiön annos in vivo RPL:ien kalibrointi

Lisätiedot

Optimointi muutokset vaatimuksissa

Optimointi muutokset vaatimuksissa Optimointi muutokset vaatimuksissa STUKin Säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 24.-25.5.2018 Ylitarkastaja Petra Tenkanen-Rautakoski Optimoinnista säädetään jatkossa SätL 2 luku, 6 Optimointiperiaate Tarkemmat

Lisätiedot

Tiedote: Muotokuvanäyttely 12 miestä antaa kasvot eturauhassyövälle

Tiedote: Muotokuvanäyttely 12 miestä antaa kasvot eturauhassyövälle Tiedote: Muotokuvanäyttely 12 miestä antaa kasvot eturauhassyövälle Kaksitoista eri-ikäistä miestä asettui valokuvaaja Juha Törmälän kameran eteen kesällä 2015 ja kertoi, miltä tuntuu sairastua eturauhassyöpään.

Lisätiedot

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015 SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA Rh Ella Kokki 17.4.2015 Tietoja MRI-yksiköstä GE Optima MR450w, 1.5 T Ф = 70 cm, l = 145 cm 2 vaihdettavaa pöytää, joista toisessa tasainen pöytälevy

Lisätiedot

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S. S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S 1 4. 9. 2 0 1 7 J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E N @ H U S. F I YMPÄRISTÖN SÄTEILY SUOMESSA Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen

Lisätiedot

elektronikenttien verifioinnissa.

elektronikenttien verifioinnissa. MetrExtRT GafChromic-EBT3 -filmi fotoni-ja elektronikenttien verifioinnissa. Sädehoitofyysikoiden 32. neuvottelupäivät 4.-5.6.2015 Kulosaaren Casino, Helsinki petri.sipilä@stuk.fi Yleistä: Gaf-Chromic

Lisätiedot

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-

Lisätiedot

Pienet kentät, suuret kammiot

Pienet kentät, suuret kammiot Pienet kentät, suuret kammiot Jarkko Niemelä, TYKS Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivät 9.-10.6.2016. Helsinki Yhteistyö TaYS: Jarkko Ojala, Mari Partanen, Mika Kapanen Monte Carlo simuloinnit TYKS: Jani

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Sädehoidon käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset ja laadunvarmistus

Sädehoidon käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset ja laadunvarmistus Sädehoidon käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset ja laadunvarmistus Ilkka Jokelainen STUK STUKn Säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 24.-25.5.2018 1 Sädehoidon laitteiden käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset

Lisätiedot

Valviralle raportoitavat tapahtumat, tapahtumien käsittely

Valviralle raportoitavat tapahtumat, tapahtumien käsittely Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010 Valviralle raportoitavat tapahtumat, tapahtumien käsittely ylitarkastaja Jari Knuuttila,Valvira Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät Säätytalo

Lisätiedot

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin TT-tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Tarkastaja Säteilyturvakeskus Sisältö Tietokonetomografiatutkimusten määrät Suomessa

Lisätiedot

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi 15.9.2004 Sisältö Terapia Diagnostiikka ionisoiva sädehoito röntgenkuvaus säteily tietokonetomografia

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Säteilyn käyttö onkologiassa

Säteilyn käyttö onkologiassa Säteilyn käyttö onkologiassa FT, apul. ylifyysikko HYKS, Syöpäkeskus TTL: Säteily ja terveys 12/2016 Sädehoidon asema Syöpään sairastuu Suomessa vuosittain n. 32 000 ihmistä. Leikkaus ja sädehoito ovat

Lisätiedot

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA 1 PÄÄTÖS 1 (6) 28.12.2005 26/310/05 POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (423/2000;

Lisätiedot

esitellä omia kokemuksia PTW uudesta timantti-ilmaisimesta

esitellä omia kokemuksia PTW uudesta timantti-ilmaisimesta Timantti-ilmaisimen ilmaisimen käyttöön- ottotestaus HUS:ssa 2014 Agenda ja tavoite: esitellä omia kokemuksia PTW uudesta timantti-ilmaisimesta Antti Kulmala, Fyysikko HUS-sädehoito 10/06/2015 NEUVOTTELUPÄIVÄT

Lisätiedot

CYBERKNIFE-TEKNIIKALLA KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUODEN 2012 AIKANA HOIDETUT ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT

CYBERKNIFE-TEKNIIKALLA KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUODEN 2012 AIKANA HOIDETUT ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT CYBERKNIFE-TEKNIIKALLA KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUODEN 2012 AIKANA HOIDETUT ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT Julia Poutanen Opinnäytetutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

POTILASOHJE 1 ensitieto 15.3.2012

POTILASOHJE 1 ensitieto 15.3.2012 Eturauhanen ETURAUHASSYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu eturauhassyöpä, johon sairastuminen voi herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. On hyvä tietää, että vaikka eturauhassyöpä on Suomessa

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson Ionisoiva säteily Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä.

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Intensiteettimuokattu sädehoito uusi tekniikka parantanee hoitotuloksia. Heikki Joensuu, Mauri Kouri ja Mikko Tenhunen

Intensiteettimuokattu sädehoito uusi tekniikka parantanee hoitotuloksia. Heikki Joensuu, Mauri Kouri ja Mikko Tenhunen Katsaus Intensiteettimuokattu sädehoito uusi tekniikka parantanee hoitotuloksia Heikki Joensuu, Mauri Kouri ja Mikko Tenhunen Intensiteettimuokatulla sädehoidolla tarkoitetaan uutta tekniikkaa, jossa kutakin

Lisätiedot

Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset

Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa. 19-21.5.2014 Tarkastaja Timo Helasvuo Säteilyturvakeskus Sisältö Tutkimusmäärät ja niiden kehitys.

Lisätiedot

Stereopaikannusjärjestelmän tarkkuus (3 op)

Stereopaikannusjärjestelmän tarkkuus (3 op) Teknillinen korkeakoulu AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Stereopaikannusjärjestelmän tarkkuus (3 op) 19.9.2008 14.01.2009 Työn ohjaaja: DI Matti Öhman Mikko Seppälä 1 Työn esittely

Lisätiedot

Testifantomit ja kuvanlaatutestit

Testifantomit ja kuvanlaatutestit Testifantomit ja kuvanlaatutestit Säteilyturvallisuus ja laatu röntgentekniikassa 19.5. 21.5.2014, Viking Mariella 4.6.2014 Eini Niskanen, FT ylifyysikko, röntgen Vaasan keskussairaala Sisältö: Miksi kuvanlaatua

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa

Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Päätös 1 (2) 11/3020/2017 Turvallisuusluvan haltijat Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja

Lisätiedot

Aivometastaasit. Tekniset näkökohdat. Sädehoitopäivät Fyysikko Eeva Boman, TAYS ( el. Hanna Mäenpää, TAYS )

Aivometastaasit. Tekniset näkökohdat. Sädehoitopäivät Fyysikko Eeva Boman, TAYS ( el. Hanna Mäenpää, TAYS ) Aivometastaasit Tekniset näkökohdat Sädehoitopäivät 2014 Fyysikko Eeva Boman, TAYS ( el. Hanna Mäenpää, TAYS ) Aivometastaasin sädehoito WBRT (+booster) Kertahoito tai hypofraktiointi (SRS) WBRT+booster

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

VUODEOSASTOPALVELUT. Hinta

VUODEOSASTOPALVELUT. Hinta Toimenpiteet ja hinnasto 1.9.2012 alkaen Hinnastossa esitetty potilaan maksuosuus on vain esimerkinomainen arvio sairausvakuutuskorvauksesta. Päätöksen potilaalle myönnettävästä sairausvakuutuskorvauksesta

Lisätiedot

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset Paula Toroi STUK FT, leimaa vaille sairaalafyysikko paula.toroi@stuk.fi Ruokala.net Annosnäytön suureet CTDI vol keskiarvo annos koko skannatussa volyymissa.

Lisätiedot

Eturauhassyövän kehittyvä sädehoito

Eturauhassyövän kehittyvä sädehoito KATSAUS Mikko Myllykangas, Petri Reinikainen, Mauri Kouri ja Harri Visapää Eturauhassyövän kehittyvä sädehoito Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätauti ja aiheuttaa toiseksi eniten syöpäkuolemia maassamme.

Lisätiedot

Radiotekniikan sovelluksia

Radiotekniikan sovelluksia Poutanen: GPS-paikanmääritys sivut 72 90 Kai Hahtokari 11.2.2002 Konventionaalinen inertiaalijärjestelmä (CIS) Järjestelmä, jossa z - akseli osoittaa maapallon impulssimomenttivektorin suuntaan standardiepookkina

Lisätiedot

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky n ESD Y CTDI CTDI FDA nctdi100, x FDD FSD 1 S 7S 7S D 2 Q BSF Sd 1 M

Lisätiedot

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Seminooman sädehoito Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Miten seminooma leviää? 85% kliininen stage I ja 11% st II para-aortaali-imusolmukkeet Ipsilateraaliset parailiakaaliset Ipsilateraalinen munuaishilus

Lisätiedot

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa

Lisätiedot

SÄDEHOIDON KONEKUVIEN KOHDISTAMINEN

SÄDEHOIDON KONEKUVIEN KOHDISTAMINEN SÄDEHOIDON KONEKUVIEN KOHDISTAMINEN Helmi Luukkanen Risto Manninen Opinnäytetyö Lokakuu 2013 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon

Lisätiedot

Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa

Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ari Virtanen Professori Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos/kiihdytinlaboratorio ari.j.virtanen@jyu.fi Sisältö Alkutaival Sädehoito Radiolääkkeet Terapia

Lisätiedot

Sisäinen ja ulkoinen kliininen auditointi

Sisäinen ja ulkoinen kliininen auditointi Sisäinen ja ulkoinen kliininen auditointi Säteilyturvallisuuspäivät 25.5.2018 Tarkastaja Juha Suutari Esityksen sisältö Viranomaisvalvonnan ja kliinisten auditointien roolitus Lainsäädännön uudistuksen

Lisätiedot

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson 26. lokakuuta 2016 Säteilyannos Ihmisen saamaa säteilyannosta voidaan tutkia kahdella tavalla. Absorboitunut annos kuvaa absoluuttista energiamäärää,

Lisätiedot

MetrExtRT EBT3 filmin käyttö sädehoidon dosimetriassa. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät Billnäsin ruukki, Raasepori

MetrExtRT EBT3 filmin käyttö sädehoidon dosimetriassa. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät Billnäsin ruukki, Raasepori MetrExtRT EBT3 filmin käyttö sädehoidon dosimetriassa. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori petri.sipilä@stuk.fi Yleistä: Gaf-Chromic EBT3 filmi näyttäisi olevan

Lisätiedot

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä

Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä MÄÄRÄYS S/5/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä Annettu Helsingissä 20.12.2018 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Videon tallentaminen Virtual Mapista

Videon tallentaminen Virtual Mapista Videon tallentaminen Virtual Mapista Kamera-ajon tekeminen Karkean kamera ajon teko onnistuu nopeammin Katseluohjelmassa (Navigointi > Näkymät > Tallenna polku). Liikeradan ja nopeuden tarkka hallinta

Lisätiedot

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9. LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.2015 KOODIT NK6PA Luun tiheysmittaus, 1 kohde ilman lausuntoa, Pt-LuuTih1

Lisätiedot

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa

Lisätiedot

Eturauhasen poistoleikkaus

Eturauhasen poistoleikkaus Eturauhasen poistoleikkaus www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Eturauhanen sijaitsee lantion pohjassa virtsarakon alapuolella ympäröiden virtsaputkea. Eturauhanen tuottaa osan siemennesteestä. Eturauhasen

Lisätiedot

Ohje: Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot lasten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa

Ohje: Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot lasten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Säteilyturvakeskus Päätös 1(4) Turvallisuusluvan haltijat Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot lasten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali-

Lisätiedot

CYBERKNIFE - TARKKUUSSÄDEHOITO

CYBERKNIFE - TARKKUUSSÄDEHOITO 1 (56) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA CYBERKNIFE - TARKKUUSSÄDEHOITO Potilasesite T E K I J Ä / T : Timo Heiskanen Sari Hyttinen Johannes Rantanen 2 (56)

Lisätiedot

Sädehoitofyysikoiden 32. neuvottelupäivät Kulosaaren Casino, Helsinki

Sädehoitofyysikoiden 32. neuvottelupäivät Kulosaaren Casino, Helsinki Sädehoidon valvonnan tuloksia Sädehoitofyysikoiden 32. neuvottelupäivät Kulosaaren Casino, Helsinki 4. - 5.6.2015 Petri Sipilä, STUK petri.sipila@stuk.fi Säteilyn käytön valvonta Säteilyturvakeskuksen

Lisätiedot

SAIRAALALI ITTO Tietojärjestelmien jaosto TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT. 20. - 21.s. 1987. Jyv5skyl3. hotelli Laajavuori

SAIRAALALI ITTO Tietojärjestelmien jaosto TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT. 20. - 21.s. 1987. Jyv5skyl3. hotelli Laajavuori SAIRAALALI ITTO Tietojärjestelmien jaosto TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 20. - 21.s. 1987. Jyv5skyl3. hotelli Laajavuori ATK:N KAYTTO DIAGNOSTIIKASSA JA TERAPIASSA - kehitysnakymat kuvankasittelyssa - esimerkki

Lisätiedot

RAPIDARC-HOITOTEKNIIKKA ETURAUHASSYÖVÄN SÄDEHOIDOSSA

RAPIDARC-HOITOTEKNIIKKA ETURAUHASSYÖVÄN SÄDEHOIDOSSA RAPIDARC-HOITOTEKNIIKKA ETURAUHASSYÖVÄN SÄDEHOIDOSSA Assi Valve Pro gradu-tutkielma Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos 31.12.11 Ohjaaja: Pekka Sjöholm Kiitokset Pro gradu-tutkielmani kirjoittamisen aloitin

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

Miten Truvadaa otetaan

Miten Truvadaa otetaan Miten Truvadaa otetaan Ota Truvada-valmistetta juuri siten kuin lääkäri on määrännyt. Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma. Suositeltu annos on yksi Truvada-tabletti kerran vuorokaudessa

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg TEHTÄVIEN RATKAISUT 15-1. a) Hyökkääjän liikemäärä on p = mv = 89 kg 8,0 m/s = 71 kgm/s. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 71 p v = = s 6,8 m/s. m 105 kg 15-.

Lisätiedot

Sädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa

Sädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa Sädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa Jarkko Niemelä Erikoistuva fyysikko Säteilysuojelukoulutusta hammaskuvauksista 16.11.2017 / TYKS 16.11.2017. Jarkko Niemelä, TYKS

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy

Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoitopäivät, 16-17.4.2015, Turku MRI-pohjainen sädehoito Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoidon työvaiheet ja kuvien käyttö

Lisätiedot

Lonkkaproteesillisten eturauhaspotilaiden sädehoitotekniikan kehittäminen

Lonkkaproteesillisten eturauhaspotilaiden sädehoitotekniikan kehittäminen Lonkkaproteesillisten eturauhaspotilaiden sädehoitotekniikan kehittäminen Pro gradu -tutkielma, 19.6.2019 Tekijä: Miia Nadhum Ohjaaja: Eeva Boman Tampereen yliopistollinen sairaala, Sädehoitoyksikkö Heikki

Lisätiedot

Kombinatorinen optimointi

Kombinatorinen optimointi Kombinatorinen optimointi Sallittujen pisteiden lukumäärä on äärellinen Periaatteessa ratkaisu löydetään käymällä läpi kaikki pisteet Käytännössä lukumäärä on niin suuri, että tämä on mahdotonta Usein

Lisätiedot

Sädehoidon poikkevat tapahtumat

Sädehoidon poikkevat tapahtumat Sampsa Kaijaluoto Sampsa.Kaijaluoto@stuk.fi Sädehoidon poikkevat tapahtumat Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 1 Poikkeavien tapahtumien lukumäärät ionisoivan säteilyn käytössä 60 Sädehoito

Lisätiedot

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Säteilyturvakeskus 1 (6) Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Yleistä Uusien tilojen suunnittelussa on hyvä muistaa, että tilat ovat usein käytössä useita kymmeniä vuosia ja laitteet vaihtuvat

Lisätiedot

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 27.8. - 30.8.2019 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 27.8.19 8.30 9.00

Lisätiedot

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE Kappaleen painopiste on piste, jonka kautta kappaleeseen kohdistuvan painovoiman vaikutussuora aina kulkee, olipa kappale missä asennossa tahansa. Jos ajatellaan kappaleen

Lisätiedot

Mittausepävarmuuden laskeminen ISO mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter

Mittausepävarmuuden laskeminen ISO mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter Mittausepävarmuuden laskeminen ISO 19036 mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter Marjaana Hakkinen Erikoistutkija, Elintarvike- ja rehumikrobiologia Mikrobiologisten tutkimusten mittausepävarmuus 18.3.2019

Lisätiedot

IMPEDANSSITOMOGRAFIA AIVOVERENVUODON DIAGNOSOINNISSA - TARVE UUDELLE TEKNOLOGIALLE

IMPEDANSSITOMOGRAFIA AIVOVERENVUODON DIAGNOSOINNISSA - TARVE UUDELLE TEKNOLOGIALLE IMPEDANSSITOMOGRAFIA AIVOVERENVUODON DIAGNOSOINNISSA - TARVE UUDELLE TEKNOLOGIALLE NINA FORSS YLILÄÄKÄRI, LINJAJOHTAJA HUS NEUROKESKUS AALTO YLIOPISTO (NEUROTIETEEN JA LÄÄKETIETEELLISEN TEKNIIKAN LAITOS)

Lisätiedot

MAMMOGRAFIASEULONTA Varkauden kaupunki Sosiaali- ja terveyskeskus Vastaanottopalvelut Röntgenosasto

MAMMOGRAFIASEULONTA Varkauden kaupunki Sosiaali- ja terveyskeskus Vastaanottopalvelut Röntgenosasto MAMMOGRAFIASEULONTA Varkauden kaupunki Sosiaali- ja terveyskeskus Vastaanottopalvelut Röntgenosasto MIKSI MAMMOGRAFIASEULONTAAN? Rintasyöpä on yleisin naisten sairastama syöpä Suomessa. Vuosittain todetaan

Lisätiedot

Sädehoidon annossuunnitelmien säteilybiologinen vertailu Antti Vanhanen

Sädehoidon annossuunnitelmien säteilybiologinen vertailu Antti Vanhanen Sädehoidon annossuunnitelmien säteilybiologinen vertailu Antti Vanhanen Pro Gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos 20.04.2008 Ohjaaja: Juha Valve Kiitokset Esitän kiitokset pro gradu tutkielmani

Lisätiedot