Monitaideyhdistys Piste ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monitaideyhdistys Piste ry"

Transkriptio

1 Monitaideyhdistys Piste ry TOIMINTAKERTOMUS 2011

2 Sisällys 1 Lyhyesti Organisaatio Talous Tilinpäätös Tärkeimmät avustukset Tuotannot Vau vanne Artturin pitkä käsi Oi Hillo Kreivitär ja karvakorvat Muut esiintymiset Tapahtumat Ihan pihalla Salainen aarre Vitus-monitaidefestivaali Taidekasvatus Kohtaamisia - Pisteen nuoret Elosirkus Taide heijastaa Vauvasirkus Perheryhmät Vaikuttava sirkus Sirkustyöpajat Kolpeneella Työpajasarjat maakunnassa Yksittäiset työpajat Työntekijät Työsuhteet Palkkaperiaatteet Talkootyö Kehitystarpeet Tilat Verkostoituminen Kansainvälisesti ja valtakunnallisesti Paikallisesti Toiminnan arviointi /17

3 Monitaideyhdistys Piste ry Vuoden 2011 toimintakertomus 1 Lyhyesti 2 Organisaatio Toimintakertomuksen kokosi Riikka Vuorenmaa vuoden aikana tuotettujen tekstien pohjalta. Kirjoittamiseen osallistuivat myös Hanna Levonen-Kantomaa ja Mette Ylikorva. Yhdistyksen jäsenet kommentoivat ja täydensivät tekstiä. Pisteen tavoitteena on tarjota mielenkiintoisia, laadukkaita ja ammattimaisesti tehtyjä taidekokemuksia pohjoisille yleisöille. Pisteen toiminta jakaantuu kolmeen osa-alueeseen. Esitys- ja tapahtumatuotannot olivat vuoden 2011 onnistunut painopiste. Piste järjesti myös taidekasvatusta. Vuonna 2011 valmistui yhteistuotantoina kaksi lapsille suunnattua esitystä. Ohjelmistossa oli lisäksi yksi aiemmin valmistunut lastenesitys. Rovaniemen teatterin kevään ohjelmistossa ollut yhteistuotanto Artturin pitkä käsi keräsi 31 esitystä ja 2870 katsojaa. Täysin Pisteen itse järjestämienkin esitysten luvut ovat hyviä: 19 esitystä ja 1021 katsojaa, katsojakeskiarvo 53,7. Esityksiä oli Turusta Ivaloon ja Helsingistä Tornioon, sekä tietenkin kotipaikkakunnalla Rovaniemellä. Piste järjesti kolme monitaiteista tapahtumaa. Jutajaisten Ihan pihalla -lastentapahtumaan osallistui noin 110 ihmistä. Lapsiperheille syyskuussa järjestettyyn Salainen aarre -tapahtumaan osallistui noin 600 kävijää. Marraskuussa järjestettiin neljännen kerran kulttuurin kovakuluttajille suunnattu Vitus-festivaali, jolla oli vähintään 270 katsojaa. Tapahtumien kokonaiskävijämäärä oli noin 980. Taidekasvatusta Piste järjesti useille erityisryhmille. Säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä oli kymmenen, ja niihin osallistui vuoden aikana noin 130 eri henkilöä. Lisäksi järjestettiin yksittäisiä työpajoja. Valtakunnallisen Vaikuttava sirkus -hankkeen valmistelevat työt alkoivat marraskuussa. Pisteen toiminnalle on ominaista taiteenlajien yhdistely, helppo saavutettavuus ja laaja-alainen yhteistyö. Yhdistys osallistuu aktiivisesti taiteen ja taidekasvatuksen keskusteluihin paikallisesti ja valtakunnallisesti. Pisteen jäsenet toimivat luottamustoimissa useissa valtakunnallisissa taidealan järjestöissä. Vuoden tavoitteeksi oli asetettu keskittyä, luoda rutiineja ja kehittää hallituksen työskentelyä. Ideointia ja suunnittelua varten aiottiin pitää muutama keskusteluilta. Näin jäsenten osallisuus ja yhteisymmärrys vahvistuisivat. Jäsenmäärä kasvoi kymmeneen, kun Mari ja Pelle Mulari liittyivät jäseniksi. Muut jäsenet olivat Timo Härkönen, Taito Kantomaa, Hanna Levonen-Kantomaa, Joonas Martikainen, Marjo Selin, Matti Selin, Riikka Vuorenmaa ja Mette Ylikorva. Liittymismaksun suuruus oli 50e ja jäsenmaksu samoin 50 euroa. Kevätkokous pidettiin ja syyskokous Rovaniemellä. Kokouksissa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Hallituksen puheenjohtajana jatkoi Riikka Vuorenmaa, varapuheenjohtajana Mette Ylikorva, rahastonhoitajana Matti Selin, sihteerinä Hanna Levonen- 3/17

4 3 Talous Kantomaa ja jäsenenä Joonas Martikainen. Matti Selin erosi hallituksesta keväällä, mutta jatkoi yhdistyksen rahastonhoitajana. Hallitus kokoontui yhteensä 11 kertaa. Kokouspöytäkirjat on arkistoitu sekä paperilla että sähköisinä. Hallituksen työskentelyä ja yhdistyksen toiminnan suunnittelua arvioitiin vuoden päätteeksi. Ilmapiirin, sitoutumisen, osaamisten hyödyntämisen ja vuorovaikutuksen arvioitiin toimineen joko hyvin tai erittäin hyvin. Sanallisissa arvioissa koettiin, että toimintatavat ovat selkeytyneet ja motivaatio on hyvä. Parantamista olisi sisäisessä ja ulkoisessa tiedonkulussa sekä kokouksiin valmistautumisessa. Yhdistyksen vahvuutena nähtiin, että se on orgaaninen ja pystyy reagoimaan tilanteisiin nopeasti. Vuoden taloudellisena tavoitteena oli siirtyä hajanaisista tuntitöistä päätoimiseen työllistämiseen. Kasvavien juoksevien menojen kattamiseen haluttiin löytää kestäviä keinoja. Myrsky-rahoitteisen Kohtaamisia-hankkeen loppuminen ja toisaalta Vaikuttava sirkus -hankkeeseen mukaan pyrkiminen muuttivat koulutusprojektien taloutta. Piste jatkoi selkeiden, tasapuolisuuteen ja avoimmuuteen pyrkivien periaatteidensa kehittämistä. 3.1 Tilinpäätös Alla olevat luvut on pyöristetty satojen eurojen tarkkuudelle. Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli euroa. Suurimman kuluerän muodostivat henkilöstökulut, jotka kasvoivat euroon. Muut kulut laskivat hieman edellisestä vuodesta ja olivat euroa. Varsinaisen toiminnan tuotot kaksinkertaistuivat euroon. Avustusten määrä kasvoi hieman ja oli yhteensä euroa. Muita tuottoja oli 190 euroa. Tilikauden ylijäämäksi kirjattiin Tuntilistoihin kirjatun talkootyön arvoksi voidaan laskea lähes euroa. Tämä summa sekä yhdistysten jäsenten henkilökohtaiset ja työryhminä saadut apurahat eivät näy tilinpäätöksessä. 3.2 Tärkeimmät avustukset Lapin ELY-keskuksen aiemmin myöntämä 8600 euron tuki tuottajan työllistämiseksi käytettiin keväällä ja kesällä Taiteen keskustoimikunnan sirkustaidejaosto myönsi Pisteelle euroa toiminta-avustusta. Avustuksella jatkettiin tuottajan palkkaamista vielä kolmeksi kuukaudeksi sekä muun muassa maksettiin tuottamiseen ja esityksiin liittyviä tuntipalkkoja, esitysten markkinointi- ja materiaalikuluja ja Vitus-festivaalin kustannuksia. Rovanimen kaupungin yleisavustus putosi 2500 euroon. Summalla maksettiin tilanvuokria ja joitain pieniä kustannuksia. Lapin taidetoimikunnalta ei saatu yleisavustusta. Opintokeskus Kansalaisfoorumin antamalla 1000 euron kerhotuella kehitettiin yhdistyksen toimintaa useilla eri osa-alueilla. Yleisavustusten ansiosta toiminnan ammattimaisuus, suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys kohentuivat. Sirkustaidejaoston avustus oli merkittävä askel pysyvän rahoituksen suuntaan. Sen sijaan paikallisten avustusten määrän vaihtelu antaa aihetta epävarmuuteen. 4/17

5 4 Tuotannot Piste oli osatuottajana keväällä kahdessa onnistuneessa ensi-illassa. Yhdessä Rovaniemen teatterin ja työryhmän kanssa valmistui sirkusesitys Artturin pitkä käsi ja Pisteen ja työryhmän yhteistuotantona tanssiteatteriesitys Oi hillo. Esitykset oli suunnattu alakouluikäisille lapsille. Molemmat olivat tulosta Pisteen aiemmasta puurtamisesta. Molemmille saatiin myös mukava määrä esityskertoja ja yleisöä. Ulkopuoliset ohjaajat toivat harjoituskauteen ryhtiä. Tuotannoissa onnistuttiin siinä, mitä jo usean vuoden ajan oltiin tavoiteltu: työrauhan ja keskittymisen mahdollistamisessa esityksen valmistamiseen ja riittävään määrään esityskertoja. Ensi-illat olivat hieman liian lähellä toisiaan ja kohderyhmät samankaltaiset. Pientä ongelmaa oli ainoastaan niiden tekijöiden ehtimisessä, jotka osallistuivat molempiin tuotantoihin. Lastenesityksille näytti riittävän yleisöä Lapissa. Myös esitysten promotoinnissa kehityttiin. Ohjelmistossa jatkoi myös aiemmin valmistuneita tuotantoja: Vau vanne ja Klovni Klementtiini keikkailivat. Esitysten katsojamäärät olivat erinomaiset. Vau vanteella, Pitkäkädellä ja Oi hillolla oli yhteensä 50 esitystä ja 3891 katsojaa. Katsojakeskiarvo oli siis 77,8. Vuoden aikana myös valmisteltiin seuraavia ensi-iltoja. Tärkein saavutus oli vuosikalenterin luominen esitystoiminnalle. Se parantaa henkilöresurssien käyttöä ja helpottaa esitysten myymistä. Myös muissa myynnin työkaluissa edistyttiin. Kun kolmella esityksellä oli kiertue, saatiin paljon kokemusta ja oppia sekä testattua aiemmin kehiteltyjä käytäntöjä. Muun muassa esitysten hinnoittelu, kiertävän henkilöstön määrä, palkkaperiaatteet, sopimuskäytännöt ja matkojen suunnittelu joutuivat kovaan käytännön testiin. Onnistumista arvioitiin vuoden lopussa Kansalaisfoorumin palautelomakkeella. Ilmapiiri, vuorovaikutus, osaamisten hyödyntäminen ja sitoutuminen yhteisiin tavoittesiin koettiin hyviksi. Sanallisissa arvioissa näkyi sekä iloa onnistuneista esityksistä että tarvetta käytäntöjen, varsinkin hinnoittelun, hiomiseen. Useassa vastauksessa koettiin, että perusperiaatteet alkoivat olla selvillä. Kiertuieden onnistuminen lisäsi uskoa toiminnan mielekkyyteen. Ohjelmistossa olleet esitykset on alla käsitelty ensi-iltojen mukaisessa järjestyksessä. 4.1 Vau vanne Vuonna 2008 ensi-iltansa saanut, vauvoille ja vauvaperheille suunnattu sirkusesitys Vau vanne esitettiin vuoden aikana Rovaniemellä, Turussa, Helsingissä, Ivalossa ja Kolarissa. Turussa esitys oli osa Future Circus -festivaalia, Helsingissä Cirko Piccolo -festivaalia. Esityksiä oli yhteensä yhdeksän ja katsojia 201. Katsojakeskiarvo oli siis 22,3 mikä on esityksen ominaispiirteet huomioiden hyvä. Jokaisen esityksen jälkeen pidettiin pieni sirkustyöpaja, joissa vauvat, muut lapset ja vanhemmat oppivat yhdessä tehtäviä sirkusharjoitteita ja leikkivät esityksen lavasteilla. Keikoilla oli mukana Mette Ylikorva esiintyjänä ja Riikka Vuorenmaa skenografina. Esitykselle saatiin kuvattua videotallenne ja traileri. Keikkojen hinnoittelu selkiytyi edelleen. Suurilla kaupungeilla ja tapahtumilla on varaa ostaa esitys kustannukset kattavalla hinnalla. Pienillä paikkakunnilla tarvitaan edelleen apurahaa tai muuta tukea. Onnistumiset antoivat lisäintoa esityksen kehittämiseen. Esitykselle on tilausta Suomessa. 5/17

6 4.2 Artturin pitkä käsi Lapsille suunnatun sirkusesityksen tuotanto käynnistyi loppukeväällä Työnimellä Pitkäkäsi kulkeneen esityksen työryhmään kuuluivat Pisteeltä Mette Ylikorva (esiintyjä, tuotanto), Riikka Vuorenmaa (lavastus ja valot) sekä Joonas Martikainen (tuotanto). Muut esiintyjät olivat Marjo Ylikorva ja Irene Tikka. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastasi Esko Janhunen. Rovaniemen teatteri tarjosi kevätkauden 2011 harjoitustilat, verstaansa ja puvustonsa työaikaa, markkinoinnin sekä kevään esitysten järjestämisen. Työryhmä vastasi apurahan turvin harjoituskauden palkkioista. Piste osallistui materiaalikustannuksiin ja tuottamiseen. Pitkäkäsi sai ensi-iltansa Rovaniemen teatterin Kero-näyttämöllä. Esityksiä oli teatterin ohjelmistossa Rovaniemellä ja muualla Lapissa kevään aikana 31 ja katsojia yhteensä Esitys vieraili Luleåssa LUBU-festivaalilla. Kattsojakeskiarvo oli erinomainen 92,6. Rovaniemen esitykset olivat käytännössä loppuunmyytyjä, ja myös kiertueella esitykselle oli suuri kysyntä. Kevään esityskauden jälkeen Pitkäkäsi siirtyi kokonaan Pisteen tuotannoksi. Esitys jatkaa Pisteen ohjelmistossa vuonna Oi Hillo Piste on pitkään valmistellut myös toista näyttämöteosta lapsille työnimellä Laatikoita. Teoksen valmistaminen aloitettiin Työryhmään kuuluivat tanssijat Titta Court ja Marjo Selin, koreografi Marjo Kuusela, skenografi Riikka Vuorenmaa, säveltäjä Jukka Hannula, pukusuunnittelija Mette Ylikorva sekä tuottajat Joonas Martikainen ja Matti Selin. Tekstipohjaksi valittiin Laura Ruohosen Allakka pullakka ja Yökyöpelit -lastenrunokirjat. Esityksen nimi vaihtui Oi hilloksi. Oi hilloa harjoiteltiin alkuvuonna Rovaniemellä, josta siirryttiin Tornioon lähempänä ensi-iltaa. Ensi-ilta oli Tornion musiikkitalossa. Esityksiä pidettiin muutamissa Tornion alakouluissa, Rovaniemellä Balettiopistolla ja entisen maalaiskunnan alueen kouluissa. Lisäksi vierailtiin Ranualla ja Kittilässä. Esityskertoja oli yhteensä 10 ja katsojia noin 820. Katsojakeskiarvo oli erinomainen 82. Esitys jatkaa Pisteen ohjelmistossa. Harjoituskausi rahoitettiin työryhmän apurahoilla. Kolme esitystä järjestettiin apurahojen ja lipputulojen turvin. Loput esityksistä olivat kuntien ostamia. 4.4 Kreivitär ja karvakorvat Työryhmä Mette Ylikorva, Marjo Ylikorva, Irene Tikka ja Joonas Martikainen aloittivat uuden tuotannon ideoinnin ja harjoitukset syksyllä Tavoitteena oli saada Kreivitär ja karvakorvat -esitys valmiiksi marraskuun loppuun ja esityksiä joulukuulle. Tuotannolla ei kuitenkaan ollut käytössään apurahoja. Tämän ja muiden syiden johdosta harjoitukset lopetettiin marraskuussa. Tuotannon viimeistely siirtyy vuodelle Muut esiintymiset Mette Ylikorvan Klovni Klementtiini jatkoi esiintymisiään tilaustapahtumissa muun muassa Kittilässä ja Rovaniemellä. Marjo Selin esiintyi Letken tuottamassa ohjelmassa Tiedekeskus Pilkkeen avajaisissa kesäkuussa. 6/17

7 5 Tapahtumat Akateemikko Marjo Kuusela ohjasi Valheita ja totuuksia -esityksen Rollottaatapahtumaan lokakuussa. Esiintyjinä oli rovaniemeläisiä tanssin ammattilaisia. Pisteeltä tuotantoon osallistuivat Marjo Selin ja Mette Ylikorva esiintyjinä, Selin myös koordinaattorina. Pisteen tekijät vastasivat työryhmän tuottaman Ruijan suomalaiset -esityksen skenografiasta: Hanna Levonen Kantomaa lavasti, Mari ja Pelle Mulari suunnittelivat äänet, Riikka Vuorenmaa valot ja Mette Ylikorva koreografioi. Hanna Levonen-Kantomaan Terveisiä-performansista nähtiin kolmas osa marraskuun Vitus-festivaaleilla ja joulukuussa Kauppakeskus Revontulessa järjestetyssä joulukalenterissa. Joulukalenteriin tekivät luukkuja myös Mette Ylikorva ja Mularit. Piste toteutti yhteensä kuusi luukkua. Kesäisin Piste on järjestänyt matalan kynnyksen taidetapahtuman lapsiperheille julkisissa tiloissa ja ulkona jo useana vuonna. Vuoden pimeimpään aikaan on järjestetty aikuisille Vitus-festivaali. Tapahtumien ohjelmistot on koottu Pisteen jäsenten mielenkiintojen ja suhteiden avulla taiteita yhdistelevistä tai taiteiden välissä olevista teoksista. Vitus järjestettiin vuonna 2011 neljättä ja lasten kesätapahtuma kolmatta kertaa. yksipäiväinen Salainen aarre keräsi 600 kävijää ja Vituksen ohjelma noin 270 kävijää. Pisteen tapahtumat ovat kehittyneet säännöllisiksi ja odotetuiksi osiksi Rovaniemen kulttuurielämää. Vuonna 2011 Piste järjesti myös Jutajaisten lastenohjelman. 5.1 Ihan pihalla Folklorefestivaali Jutajaiset tilasi Pisteeltä lasten päivän ohjelmansa. Ihan pihalla -tapahtuma järjesti touhua ja tohinaa lapsiperheille klo Paikkana oli Jutajaisteltta ja sen ympäristö Kemijoen rannalla. Tapahtuman suunnittelivat Pisteen osalta Mette Ylikorva ja Hanna Levonen- Kantomaa. Jutajaiset valitsivat osan ohjelmasta. Myös muita Pisteen jäseniä ja työntekijöitä työllistyi tapahtumassa. Ilahduttavaa oli, että myös kolme Pisteen nuorta harrastajaa työskenteli päivän ajan työpajojen avustajina ja jokimaiseman maalaajina. Ohjelmassa oli esityksiä, musiikkia ja toimintapisteitä: Klovni Dodo ja Loiskis, bulgarialainen lasten kansantanssiryhmä Zvezditza, kivi-, viiri-, paperilennokki- ja tasapainotyöpajat sekä Pisteen nuorten maalausperformanssi. Juontajana toimi tapahtuman oma Nappinalle. Sisäänpääsymaksu oli 4, ja kävijöitä noin Salainen aarre Piste järjesti Salainen aarre -lastenkulttuuritapahtuman klo Kulttuuritalo Korundissa. Tapahtuman taiteellisena johtajana toimi Mette Ylikorva, ja lähes kaikki jäsenet osallistuivat sen järjestelyihin. Maksuttomaan tapahtumaan osallistui noin 600 ihmistä. Korundissa nähtiin muun muassa Joni Pakasen taikashow, Klovni Klementtiini, Matsumoro-hahmo, Tiikeri ja juontaja herra Mattensson. Musiikista vastasivat Mari ja Pelle Mulari. Lapset pääsivät osallistumaan laululeikkihetkeen, ready-made taidetyöpajaan, valoleikkiin, taikurityöpajaan ja tiikeritanssiin. Aikuisille tarjolla oli keskustelua lastenkulttuurista Rovaniemeläisten kulttuuripersoonien paneelissa. Ohjelmaa 7/17

8 olivat tekemässä myös Rovaniemen taidemuseo ja Rovaniemen teatteri. Tapahtuman kumppaneita olivat Lapin Taikalamppu, Lapin Kansa ja Korundi. Rahoitusta saatiin Rovaniemen kaupungilta ja Lapin Taikalampulta. Työryhmä antoi ilmapiirille, osaamisten hyödyntämiselle ja sitoutumiselle erinomaiset arvosanat ja sisäiselle vuorovaikutukselle hyvän. Sanallisissa arvioissa suurimpana haasteena koettiin tekijämäärän riittäminen suhteessa suureen yhtäaikaiseen kävijämäärään. Molempien lastentapahtumien järjestäminen toi esille tulevaisuuden suuntaviivoja ja ideoita, sekä selkeytti Pisteen sisäistä työnjakoa. 5.3 Vitus-monitaidefestivaali Neljäs Vitus-festivaali järjestettiin Tapahtuman taiteellisena johtajana toimi Joonas Martikainen. Kaikki Pisteen jäsenet osallistuivat tapahtuman järjestämiseen tai esiintyivät siellä. Tapahtuma järjestettiin käytännössä talkootyönä. Esiintyjät venyivät taas kerran ruoka- ja matkakorvauksilla lavalle. Festivaali alkoi perinteiseen tapaan taiteen tekijöiden keskustelutilaisuudella Kahvila kauppayhtiösssä perjantai-aamuna. Tällä kertaa keskusteltiin esiintyvien taiteilijoiden tilaongelmista ja -ratkaisuista. Keskustelijoita oli noin kolmisen kymmentä. Puhetta johti Letken Tuula Väisänen. Uutena kumppanina Vitus-festivaalilla oli Kauppakeskus Revontuli, joka tarjosi harjoitus- ja esitystilat perjantain iltaohjelmalle. Kauppakeskuksen liiketiloissa ja käytävillä nähtiin Pohjoisen mediakulttuuriyhdistys Magneetin teos, Agit Cirkin Syvä-esityksen demo ja Lapin yliopiston taideopiskelijoiden tila-aika-paikkatyöpajan teoksia sekä lauantaina burmalaisten leikkien työpaja ja keskustelutilaisuus taiteen merkityksestä siirtolaisuuden kokeneen nuoren elämässä. Syvän demon näki yli 70 katsojaa. Ohjelma jatkui perinteiseen tapaan Kahvila Kauppayhtiössä lauantain Klubilla. Illan tilausteos oli Tenka Issakaisen ryijy, jota kudottiin Kauppayhtiön ikkunalla koko päivän ajan. Petteri Putkinen teki ryijyyn projisoinnin ja Taito Kantomaa äänet. Illan aloitti Samuli Männistön ja Juha Raution Manifesti-esityksen demo. Muita esiintyjiä olivat Marjo Ylikorva ja Tatu Kantomaa, Sampo Kurppa ja Juha Rautio, Lapin yliopiston taideopiskelijat, Pohjoinen Mediakulttuuriyhdistys Magneetti, Miika Nuutinen, Pauliina Jääskeläinen ja Pelle Mulari, Hanna Levonen-Kantomaa ja Samuli Männistö. Musiikista vastasi Close Enough -bändi. Illan päätti Tuomas Norvion elektroninen live-keikka. Klubille oli vapaa pääsy. Kauppayhtiö olikin täynnä katsojia, ja yleisömäärästä voi tehdä vain arvioita. Vaihtuvuus huomioiden katsojia oli noin 200. Korjaa muualta. Festivaalin itsearviointi tehtiin kirjallisena opintokerhon lomakkeella vuodenvaihteessa. Ilmapiiri, vuorovaikutus ja osaamisten hyödyntäminen saivat arvosanan hyvä, sitoutuminen oli vastaajien mielestä erinomaista. Festivaali koettiin sisällöllisesti ja suosionsa puolesta onnistuneeksi. Yleisö on löydetty. Uudet yhteistyökumppanit sitoutuivat tapahtumaan erittäin hyvin. Aiemmat vuodet ovat kehittäneet hyviä rutiineita. Järjestelyt ovat joustavia. Kehittämistä nähtiin järjestäjien työnjaon ja roolien selkeyttämisessä sekä esiintyjien ja talkoolaisten huollossa. 8/17

9 6 Taidekasvatus Piste on kehittänyt sirkuksen, kuvataiteen ja tanssin sekä taiteiden välisiä työskentelytapoja erityisryhmien kanssa koko olemassaolonsa ajan. Taidekasvatusprojektit ovat aiempina vuosina olleet yhdistyksen selkäranka. Vuonna 2011 esitys- ja tapahtumatoiminnan kasvaminen vei hieman huomiota taidekasvatukselta. Tekeminen ei silti vähentynyt. Uusia projekteja käynnistettiin vain kaksi, mutta kaikkia aiemmin aloitettuja voitiin jatkaa. Rahoitusmallit kehittyivät. Pisteen työntekijöiden roolit tuntuivat selkeytyvän ja hallinnoinnin työkalut kehittyivät. Rovaniemellä järjestettyihin taidekasvatusprojekteihin ja harrastajaryhmiin osallistui yhteensä noin 130 eri ihmistä. Yksittäisissä työpajoissa osallistujia oli hieman enemmän. Projektit on alla esitelty aloittamisajankohdan mukaisessa järjestyksessä. 6.1 Kohtaamisia - Pisteen nuoret Liikkeellisiä kohtaamisia maahanmuuttajanuorten kanssa -projekti alkoi syksyllä Projektissa nuoret tutustuvat esittävän taiteen lajeihin tekijöinä ja kokijoina. Taiteilijat puolestaan tutustuvat maahanmuuttajanuoriin yleisönä ja harrastajina. Projektilla oli keväällä vielä käytettävissän Myrsky-rahoitusta. Tukea saatiin myös Opintokeskus Kansalaisfoorumilta ja Rovaniemen kaupungilta. Nuoret keräsivät itse rahaa sekä osallistumismaksuina että esiintymällä. Toimintaan osallistui vuoden aikana 31 eri nuorta. Keväällä jatkettiin yhteistyötä Opin aika -koulutusprojektin kanssa. Opin aika on aikuistuville turvapaikanhakijoille ja pakolaisille räätälöity koulu. Pisteen 2-3 ohjaajaa pitivät nuorille sirkustunnin heidän koulullaan kerran viikossa. Ryhmä kävi myös katsomassa esityksiä. Harjoituksia oli 12 kertaa ja opettajina vuorottelivat Mette Ylikorva, Marjo Ylikorva, Joonas Martikainen ja Riikka Vuorenmaa. Harjoituksissa oli aina mukana myös Opin ajan oma opettaja. Osallistujina oli kevään aikana 16 eri nuorta, joista kahdeksan aktiivisesti. Nuorten harrastajien ryhmä viimeisteli kevätkaudella edellisenä vuonna aloitetun Sade-sirkuskokonaisuuden. Numeroita esitettiin MLL:n tapahtumassa Lappia-talolla sekä 1.6. Opin ajan kevätjuhlassa. Kokonaisuuden ensi-esitys oli kevätkauden päätteeksi Mondella. Kesäkuussa ryhmä matkusti Espooseen Suomen nuorisosirkusliiton festivaaleille. Festareilla katsottiin muiden esityksiä ja esitettiin Sade. Ryhmä sai palautetta ammattiesiintyjiltä. Syksyllä ryhmän uudeksi nimeksi vakiintui Pisteen nuoret. Sirkusharjoituksia oli 1-2 kertaa viikossa. Ryhmään liittyi uusia nuoria ja muutama lopetti harrastuksen. Nuoret esittivät Sade-kokonaisuuden kansainvälisille CasCas-vieraille lokakuussa. Yhteensä vuoden aikana Pisteen nuoriin osallistui 16 eri henkilöä. Harjoituksia oli keväällä 38 kertaa ja syksyllä 27 kertaa. Ryhmä kävi katsomassa useita esityksiä ohjaajiensa kanssa. Ohjaajina toimivat vuoden mittaan Mette Ylikorva, Marjo Ylikorva, Annukka Jarkko, Nina Haukkovaara ja Jenny Mansikkasalo. Hallinnoinnista vastasi Riikka Vuorenmaa. 6.2 Elosirkus Pisteen ja Erityislasten omaiset ELO ry:n Elokolo-hankkeen Elosirkus-yhteistyö alkoi vuonna Vuonna 2011 toimittiin Opetus- ja Kulttuuriministeriön 9/17

10 lapsiperheiden ja Lapin ELY-keskuksen nuorten kanssa toimimiseen myöntämillä avustuksilla. Syksyllä aloitettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Elotapahtumat-projekti. Toimintaa rahoittivat myös Rovaniemen kaupungin nuorisolautakunta, ELO, Piste, harrastajat ja Opintokeskus Kansalaisfoorumi. Erityisnuoret harjoittelivat kevällä kahdeksan kertaa. Kahden sirkusohjaajan johdolla kokoonnuttiin joka toinen viikko 1,5 tunniksi Mondelle. Osallistujia oli kevään mittaan kahdeksan ja avustajan roolissa harjoituksiin osallistui silloin tällöin lisäksi neljä aikuista. Nuorilla oli hyvin erilaiset lähtökohdat. Yhden liikkuminen rajoittui käsiotteeseen, katseisiin ja äidin kannattelemana tai pyörätuolissa kulkemiseen. Hän kommunikoi kehonkielellä ja äänteillä, ilman sanoja. Toista ääripäätä edusti sirkusta aiemminkin harrastanut nuori, joka imi harjoitteet ja tarvitsi aivan oman vaativuusluokkansa. Erityislapsiperheet harjoittelivat keväällä kahdeksan kertaa. Harjoituksiin osallistui kolme perhettä, yhteensä 6 aikuista ja 8 lasta. Sirkusohjaajia oli aina kaksi. Harjoitteet olivat sellaisia, että niitä voi jatkaa kotona vanhempi-lapsi pareina. Molemmat kevään ryhmät vierailivat katsomassa Artturin pitkä käsi -sirkusesityksen.viimeisellä kerralla 5.5. pidettiin yhteinen kevätjuhla, johon kutsuttiin kavereita. Lisäksi tarjolla oli pientä purtavaa ja sirkusaiheinen askartelupiste. Kevätkauden opettajat olivat Mette Ylikorva, Paula Viisainen, Annukka Jarkko ja Marjo Ylikorva. Syksyllä erityisnuoret harjoittelivat kuusi kertaa Mondella. Osallistujia oli yhdeksän, lisäksi jokaisella kerralla paikalla oli 1-2 avustajaa nuorten Kasperi- Kodista. Sirkusohjaajina toimivat Mette Ylikorva, Marjo Ylikorva ja Annukka Jarkko. Vuoden aikana Elosirkuksen Rovaniemen ryhmät tavoittivat nelisenkymmentä henkilöä. Kirjallisesti kerättiin palautetta kevään ryhmistä. Vastaajat olivat tyytyväisiä ja kiinnostuneita osallistumaan toimintaan jatkossa. Harjoituksista oltiin saatu iloa ja ideoita. Syksyn yhdessä kirjallisessa palautteessa toivottiin selkeämpiä osallistujakohtaisia tavoitteita. Sirkusnumeroista ja työpajasta koostuva, vuonna 2010 kehitelty konsepti vietiin Elon vertaistuki-iltoihin Kemijärvelle 18.1., Kolariin 15.2., Sallaan ja Sodankylään Konseptin toistaminen alkoi kirkastaa kuvaa yhdistysten haaveilemasta sirkusmatkalaukusta. Esille tuli myös konseptin hintavuus jatkojalostus on edelleen tarpeen. Osallistujien palautteessa sirkus koettiin kivaksi yhdessä olemisen tavaksi. Aikuisille toivottiin aikaa olla myös keskenään puhumassa. Usea vastaaja toivoi lapsilleen harrastusmahdollisuuksia Lapin pienille paikkakunnille. Elosirkuksen maakunnallista työtä jatkettiin syksyllä. Ohjelma avattiin sirkusnumerolla, sitten tutustuttiin koko perheen työpajassa. Aikuiset päästettiin keskustelmaan toistensa ja Elolaisten kanssa ja lapset jatkoivat työpajaa sirkusohjaajien kanssa. Konseptin variaatioita kokeiltiin Levillä, Elon pikkujouluissa ja Erkkiläkujan pikkujouluissa Osa OKM:n apurahasta jäi käytettäväksi vuoden 2012 puolella. Vertaistukitapahtumiin osallistuivat Pisteeltä vuoden mittaan Mette Ylikorva, Annukka Jarkko, Marjo Ylikorva, Riikka Vuorenmaa ja Sakari Männistö. 10/17

11 6.3 Taide heijastaa Vuoden 2010 aikana toteutettu työpajasarja huipentui projektia esittelevään näyttelyyn Galleria Napassa. Lisäksi järjestettiin keskustelutilaisuus työpajaan osallistuneille nuorille, heidän vanhemmilleen sekä muille yhteistyökumppaneille. Työpajoihin oli osallistunut 16 nuorta. Vuoden 2011 Taide heijastaa -työryhmä koostui Lapin taiteilijaseuran ja Monitaideyhdistys Pisteen jäsenistä. Mukana olivat Marjo Selin, Hanna Levonen- Kantomaa, Mari Matinniemi, Ninni ja Tuomas Korkalo. Työryhmä kokeili uudenlaista monitaiteellista työskentelyä ja toteutti kaksi taidekohtaamista, kaksi taidetyöpajaa maahanmuuttaja nuorille Rovaniemellä, näyttelyn työpajojen tuotoksista Ounasvaaran yläasteelle sekä kehittämispalavereja työryhmälle. Ensimmäisessä taidekohtaamisessa vierailtiin Galleria Napassa Leila Lipiäisen Voimaa näyttelyssä. Nuoret tutustuivat kuvataiteeseen taiteilijan johdolla ja myös itse tekemällä. Näyttelyn pohjalta suunniteltiin kaksi taidetyöpajaa. Marjo Selinin ja Mari Matinniemen liiketyöpajassa nuoret toteuttivat itseään kehollisuuden ja liikkeen kautta. Voima -teeman käsittelyä jätkettiin Hanna Levonen-Kantomaan, Ninni ja Tuomas Korkalon pitämässä kuvataidetyöpajassa. Työpajasarjan lopuksi oli vielä yksi taidekohtaaminen, jossa työryhmä ja nuoret kävivät Rovaniemen teatterin Toivon operetti -esityksessä. Seuraavan vuoden tammikuussa työpajojen dokumentoinnista ja teoksista koottiin näyttely Ounasvaaran yläasteelle. Osallistujia oli kolmisentoista. Monitaiteellinen ote taidekohtaamisissa ja työpajoissa on osoittautunut varsin hedelmälliseksi tavaksi työskennellä maahanmuuttajanuorten kanssa. Se on palkitsevaa myös työryhmälle, kun eri taiteenalan ammattilaiset voivat toistensa työskentelyä heijastellen kehittää omaa osaamistaan. 6.4 Vauvasirkus Pisteen maksullinen, säännöllisesti kokoontuva vauvaryhmä perustettiin viimein syksyllä Mette Ylikorvan ohjasi ryhmää. Osallistujina oli yhdeksän vauvavanhempi paria. Ryhmä kokoontui 10 kertaa syksyn aikana. Sekä ohjaaja että osallistujat olivat tyytyväisiä ja halusivat jatkaa. 6.5 Perheryhmät Mette Ylikorva veti keväällä perhesirkusryhmää talkootyönä Mondella. Ryhmään osallistui 13 eri henkilöä, tapaamisia oli 12 kertaa. Syksyllä Mette Ylikorva perusti Pisteelle avoimen, maksullisen perheryhmän. Ryhmän osallistujat olivat aiemmin avoimessa ryhmässä harrastaneita perheitä. Mukaan tuli kaksi uutta perhettä. Ryhmä kokoontui 10 kertaa ja kävijöitä oli 14., iältään 2v-37v. Ryhmän jäsenet ovat kiinnostuneita osallistumaan Pisteen tapahtumatoimintaa talkoolaisina. Ryhmä jatkaa toimintaansa Vaikuttava sirkus Vaikuttava sirkus on Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskuksen hallinnoima valtakunnallinen ESR-hanke, jota rahoittaa Lapin ELY-keskus. Hankkeessa kehitetään sirkuksen hyvinvointipalveluja yhteistyössä kuntien kanssa, autetaan sirkuksia tuotteistamaan toimintaansa ja luodaan metodi sirkuksen vaikutusten tutkimiseen.piste on yksi hankeen osatoteuttajista. Hanke käynnistyi marraskuussa Sirkuskoulutus toteutetaan tammikuun 2012 ja marraskuun 2013 välillä. 11/17

12 7 Työntekijät Piste oli mukana alusta alkaen hankkeen suunnittelu- ja valmistelutyössä. Rovanimen kaupungin kanssa neuvoteltiin vuosien 2010 ja 2011 vaihteessa, tavoitteena oli saada kaupunki mukaan hankkeen kuntakumppaniksi. Maaliskuun lopussa, juuri hakuajan umpeutuessa kaupunki kuitenkin päätti vetäytyä hankkeesta. Tämä oli Pisteelle yllätys. Päätöksen myöhäinen ajankohta ei antanut aikaa muiden kuntakumppanien etsimiseen. Piste ja hankkeen tamperelainen johto onnistuivat kuitenkin muotoilemaan Pisteelle osatoteutussuunnitelman ja budjetin, joilla osallistuminen hankkeeseen oli mahdollista ilman kuntakumppania. Pisteen on myytävä kuntarahoitusta vastaava osa sosiaalisen sirkuksen koulutusta Lapin alueen kunnille. Riskien vähentämiseksi Pisteen osuutta pienennettiin puoleen alunperin aiotusta. Hanke sai myönteisen tukipäätöksen ESR:ltä kesällä. Marraskuussa aloitetiin valmistelevat työt ja tehtiin ensimmäiset tarjoukset Kittilän kunnalle ja Kolpeneen kuntayhtymälle. Hankkeen saaminen Rovaniemelle on Pisteelle tärkeää. Hanke antaa merkittävää tukea sosiaalisen sirkuksen palveluiden muotoilemiseen, kuntayhteistyön kehittämiseen, työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen, vertaistukeen ja kehittämiseen. Hankkeeseen kuuluu kolme seminaaria, joissa alan toimijat tapaavat esitellen ja kehittäen yhdessä toimintaansa. Pisteeltä hankkeessa on mukana projektikoordinaattori Riikka Vuorenmaa ja sirkusohjaajat Mette Ylikorva, Marjo Ylikorva ja Kari Sunnela. 6.7 Sirkustyöpajat Kolpeneella Piste järjesti kuusi sirkustyöpajaa Kolpeneen palvelukeskuksen nuorille ja aikuisille asukkaille syksyllä. Työpajoissa tutustuttiin sirkuslajeihin ja välineisiin. Osallistujia oli kerrallaan noin kuusi ja heidän avustajansa. Pisteen ohjaajat olivat Mette Ylikorva ja Marjo Ylikorva. Kolpene maksoi työpajojen kustannukset. Yhteistyö jatkuu Vaikuttava sirkus -hankkeessa. 6.8 Työpajasarjat maakunnassa Lapin ELY-keskus myönsi Pisteelle apurahan monitaiteisten työpajasarjojen järjestämiseksi maakunnassa erityisryhmiin kuuluville nuorille. Työpajat aloitettiin Muurolassa yläkouluikäisten tyttöjen ryhmälle. Koulun opettajat kokosivat ryhmään nuoria, joille he katsoivat taideharrastuksen olevan tarpeen. Työpajoissa opettivat Marjo Selin, Mette Ylikorva ja Mari Matinniemi. Työpajat jatkuivat vuoden 2012 keväälle, jolloin myös Rovaniemen kaupunki lähti tukemaan niitä. Osallistujia oli viitisentoista. Työpajasarja oltaisiin haluttu järjestää myös Kolarissa, mutta siellä toiminta ei käynnistynyt. Toisen sarjan järjestäminen jäi siis keväälle Yksittäiset työpajat Pisteen opettajat pitivät tilauksesta sirkustyöpajat Saaren koululla, Siljotien päiväkodilla sekä Ivalossa aikuisille kehitysvammaisille ja laitoksessa asuville vanhuksille. Ranua tilasi Pisteeltä sirkus-, tanssi- ja kuvataidetyöpajat yläkoululaisilleen. Kulttuurista hyvinvointia -tapahtumassa oli tanssityöpaja. Mette Ylikorva talkoili kolme sirkustyöpajaa Rovaniemen avoimeen päiväkotiin. Pisteen tavoitteena oli pystyä palkkaamaan työntekijöitä päätoimisisiin työsuhteisiin. Tähän ei edelleenkään pystytty. Piste oli vastoin toiveitaan 12/17

13 pätkätyönantaja. Työn teon mielekkyyden turvaaminen muun muassa perehdytyksen, varahenkilöjärjestelyjen ja työnaohjauksen muodossa on erittäin vaikeaa ilman vakinaista henkilökuntaa. 7.1 Työsuhteet Vuoden 2011 aikana Piste maksoi palkkaa 26:lle eri henkilölle (vrt 31 vuonna 2010), yhteensä euroa ( ). Keskimääräinen Pisteeltä saatu vuosipalkka oli siis noin 1813 euroa (1140 ). Palkkojen mediaani oli 240 (360 ). Yli tuhat euroa maksettiin kahdeksalle työntekijälle. Yli puolet työsuhteista oli siis keikkakohtaisia tai koskivat vain muutamaa opetus- tai työpajakertaa. Joonas Martikainen toimi Pisteen osa-aikaisena tuottajana 60% työajalla ja Muiden työntekijöiden työtehtävinä olivat muun muassa tuottaminen, eri taiteenalojen opetus, projektien hallinnointi ja esiintyminen. Kaikki työt olivat määräaikaisia. Tuottajaa lukuunottamatta muut työsuhteet olivat sivutoimisia ja tuntiperusteisia. Määräaikaisuuden perusteita olivat projektityö, yksittäinen tapahtuma ja tuuraus. 7.2 Palkkaperiaatteet Piste noudattaa esittävän taiteen työehtosopimuksia. Opetuspalkat olivat Tanssinopettajien työehtosopimuksen mukaisia. Yhdistys maksoi yksittäisistä työpajoista kaksinkertaisen opetuspalkan niiden suuremman vaativuuden ja rasittavuuden takia: niissä osallistujat, tila ja sisältö ovat aina erilaiset. Esityspalkkioiden perustana oli Teatterialan työehtosopimuksen tulkinta niin, että yhdestä esityksestä tai sirkusnumerosta pyrittiin korvaamaan vähintään yksi A- roolin esityspalkkio. Yksittäisille eli ei-toistuville ja siten erikseen lämmitettäville keikoille pyrittiin löytämään sekä työnantajaa että työntekijää tyydyttävä kerroin. Muun työn palkka oli 12 /h, joka vastaa Teatterialan työehtosopimuksen mukaista tuottajan tuntipalkkaa. 7.3 Talkootyö Yhdistys pyrkii siihen, että se pystyisi maksamaan ammatissa tehdystä työstä aina palkkaa. Tavoitteena on, että talkootyönä hoidettaisiin vain hallitustyöskentely ja joitain suorittavia käytännön asioita. Tämä tilanne on vielä kaukana. Vaikka talkootyön suhteellinen määrä ehkä laskikin, sen tuntimäärä kuitenkin jatkoi nousemistaan. Talkoota tekivät lähinnä jäsenet. Osa kirjasi talkootuntinsa, suurin osa ei. Kirjattuja talkootunteja kertyi 922 hth ja merkintöjä oli 31 kuukausituntilistassa. Todellinen talkootyön määrä lienee vähintään 1200 hth. Piste ei ole kerännyt ympärilleen talkoolaisia esimerkiksi harrastajista. Talkootyön organisointia kannattaisi kehittää, jotta se ei keräytyisi liian pienen ihmismäärän harteille. Jäsenten sitoutumisesta kertoo, että yhdistyksen talous ja hallinto hoidettiin talkoilla, samoin apuraha-anomusten tekeminen, saatujen avustusten raportointi, laskujen kirjoittaminen ja maksaminen, palkkojen maksu, työnantajavelvollisuuksien hoitaminen jne. Salainen aarre ja Vitus -festivaalit voitiin järjestää vain jäsenten talkoilun ansiosta. Jäsenet tarjosivat käyttöön omia autojaan, työkalujaan, puhelimiaan, tietokoneitaan ym veloituksetta. 13/17

14 Tekijät selkeästi saavat toisiltaan motivaatiota ja voimaa. Yhteisöllisyys onkin Pisteelle suuri voimavara. Sen on kohdistuttava kaikkiin työntekijöihin ja talkoolaisiin tasapuolisesti ja varauksetta. 7.4 Kehitystarpeet Eniten parannettavaa Pisteellä on työhyvinvoinnin takaamisessa. Työyhteisö on hyvin epätyypillinen ja haastava. Tehtävät ovat mielenkiintoisia ja tekijät korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. Jokainen työntekijä pääsee varmasti toteuttamaan itseään monipuolisesti. Jaksaminen vaatii kuitenkin työntantajalta ennakointia, selkeyttä ja luotettavuutta kaikissa yksityiskohdissa joissa se on mahdollista. Koska Pisteellä ei ole yhtään vakituista tai edes täysipäiväistä työntekijää, on esimiesasetelma teoreettinen. Yhdistyksen hallinto hoidetaan talkoilla, jolloin vain akuuteimmille asioille löytyy resursseja. Projekteilla on vetäjänsä, mutta esimiestöiden hoitamiseen on minimaalisesti palkallista työaikaa. Monen projektin sisäinen organisaatio on myös luonteeltaan horisontaalinen, kukaan ei luontevasti ole kenekään pomo. Taiteellisessa työssä työnjohdon ja -ohjauksen olemattomuus on arkea kaikkialla, mutta se ei tee siitä vähemmän rasittavaa. Projektien työntekijät pääsääntöisesti tuntevat toisensa ennalta. Myös tehtävät ovat yleensä jollain tavalla etukäteen tuttuja. Perehdytys on näistä syistä jäänyt hyvin ohueksi ja liikaa työntekijän oman aktiivisuuden varaan. Pisteen toimintatapa tuottaa paljon tilaisuuksia vapaamuotoisille palautekeskusteluille. Se ei kuitenkaan varmista keskustelua. Monet projektit ovat onnistuneet purkamisessa, mutta jotkin ovat jäänet vaille päätepistettä. Tanssija ja sirkusartisti työskentelevät kehollaan kokonaisvaltaisesti, mikä aiheuttaa riskejä. Osa riskeistä on läsnä myös opetustyössä. Pisteen työsuhteissa ei tapahtunut sairaslomaan johtaneita loukkaantumisia vuonna Läheltä piti -tilanteita oli yksi, kun lavaste kaatui rakennusvaiheessa tanssijoiden päälle aiheuttaen mustelmia. Oppilaiden loukkaantumisia ei ollut. Tilanteiden purkamiseen pitäisi kehittää rutiini. Apurahoilla työskentelevissä työryhmissä on kiinnitettävä huomiota siihen, että kaikki tekijät ovat vakuutettuja. 8 Tilat Piste sai toimia kokonaisen vuoden samassa tilassa. Lapin yliopiston Rotkolta vuokrattuun toimisto- ja varastotilaan oli muutettu syksyllä Tila kävi ahtaaksi, mutta siellä sinniteltiin vuoden loppuun asti, jolloin Yliopisto irtisanoi vuokrasopimuksen. Uusi, kalliimpi mutta parempi tila löytyi Osuuspankin omistamasta Roi-liiketori-talosta torin reunalta. Vuokrasopimus tehtiin vuoden 2011 viimeisinä päivinä. Alivuokralaiseksi tuli Agit Cirk. Rotkolla onnistuttiin jopa pitämään muutamia harjoituksia, mutta pääasiassa harjoitustilat piti löytää muualta. Esityksiä harjoiteltiin muun muassa Lapin Balettiopistolla, Santa Sportilla, Tornion kouluilla ja Kulttuuritalo Wiljamissa. Enää ei sentään tarvinnut harjoitella tekijöiden kotona. Harjoitustilojen löytäminen on haasteellista. Niitä on mahdollista saada yleensä vain vaihtokaupalla, eli tekemällä vastavuoroisesti palkatonta opetustyötä. Esityksiä oli Rovaniemellä lukuisissa tiloissa. Kiertueiden esitystilat vaihtelivat voimistelusaleista ja aulatiloista oikeisiin esitystiloihin. Lavastuksia ja pukuja tehtiin ja huollettiin ihmisten omissa kodeissa. 14/17

15 Harrastusryhmät harjoittelivat pääasiassa Nuorisotila Mondella. Sali on hyvä, kulkuyhteydet helpot ja hinnoittelu kohtuullista. Ongelmana oli sirkusvälineiden säilytys - Mondella ei ollut niille tilaa. Taidetyöpajoja toteutettiin kouluilla. Piste osallistui vapaan kentän tekijöiden yhteisen esitys- ja harjoitustilan etsimiseen yhdessä Lapin esittävien taiteiden keskuksen ja Agit Cirkin kanssa. Muun muassa Riikka Vuorenmaa ja Joonas Martikainen osallistuivat useisiin aihetta koskeviin tapaamisiin. Rotkolle oli haaveiltu näyttämö- ja harjoitustilaa, mutta suunnitelma joutui jäihin Lapin yliopiston ottaessa Rotkon taas omaan käyttöönsä. Myös muissa vaihtoehdoissa tarviittiin aikalisää. 9 Verkostoituminen Piste on hyvin verkostoitunut sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Toimiminen yhdessä muiden organisaatioiden ja vaikuttajien kanssa on Pisteelle luontevaa ja jokapäiväistä. 9.1 Kansainvälisesti ja valtakunnallisesti Sirkuksen tiedotuskeskus tuki sirkusalan kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista. Joonas Martikainen osallistui tiedotuskeskuksen mukana opintoja tutustumismatkalle Lontooseen kesäkuussa ja Circa-festivaalille Ranskan Auchissa lokakuussa. Kansainvälinen sirkuksen ja katutaiteiden organisaatio CasCas vieraili Rovaniemellä Pisteen ja Agit Cirkin vieraana lokakuussa suurella delegaatiolla. Pisteen jäsenet osallistuivat myös Cirko-festivaaleihin Helsingissä, Sirkus Ruskaan Tampereella ja jongleerusfestivaalille Helsingissä. Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskus toimi linkkinä muihin sosiaalista sirkusta järjestäviin tahoihin. Riikka Vuorenmaa kuuluu Vaikuttava sirkus -hankkeen johtoryhmään. Piste on Suomen NuorisoSirkusLiiton jäsen. Piste järjesti liiton syysedustajakokouksen Rovaniemellä marraskuussa. Mette Ylikorva oli Nuorisosirkusliiton hallituksen varajäsen ja osallistui useisiin kokouksiin. Riikka Vuorenmaa valittiin Liiton hallituksen varajäseneksi seuraavalle kaudelle. Piste on jäsen Lapin Nuorison Liitossa ja sitä kautta Kalevan Nuorissa. 9.2 Paikallisesti Agit Cirkiä voi sanoa Pisteen sisaryhdistykseksi. Yhdistyksillä oli yhteinen tuottaja, ne lainailivat esitysteknistä kalustoaan ja jäsenet talkoilivat ja työskentelivät ristiin toistensa tapahtumissa. Erityisen tärkeinä Piste koki yhdistysten kehittymiseen tähtäävät keskustelut ja toimintamalleista oppimisen molempiin suuntiin. Piste oli yksi Lapin esittävien taiteiden keskus ry:n perustajista vuonna Mette Ylikorva osallistui Letken varapuheenjohtajana ja Riikka Vuorenmaa sen hallituksen varajäsenenä useisiin yhdistyksen kokouksiin vuonna Piste on mukana Letken Kultuurirakka -hankkeessa. Yhteistyö Letken kanssa oli moninaista ja uutta kehittelevää. Letken kautta muun muassa yritettiin ratkaista tilaongelmia. Opintokeskus Kansalaisfoorumi tuki Pisteen harrastajaryhmiä niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Foorumi auttoi myös Pisteen organisaation kehittämisessä Pisteen jäsenet osallistuivat Kansalaisfoorumin koulutuksiin ja koulutusten kehittämiseen. 15/17

16 Marjo Selin ja Mette Ylikorva edustivat Pistettä paikallisten tanssin toimijoiden tapaamisissa. Rovaniemeläisten tanssin alan toimijoiden keskustelutilaisuudet lienevät olleet kaikille osallistujille yhtä välttämättömiä. Piste oli käynnistämässä Tanssin yhteistyön työryhmää Rovaniemelle. Joonas Martikainen oli mukana järjestämässä rovaniemeläisten kulttuurituottajien tapaamisia. Muita paikallisia kulttuurialan kumppaneita olivat vuonna 2011 muun muassa Rovaniemen teatteri, Lapin yliopiston Taidekasvatuksen laitos, Lapin taidetoimikunta, Lapin taiteilijaseura, Pohjoinen mediakulttuuriyhdistys Magneetti ja Rovaniemen kirjasto. Taidekasvatusprojektien kohderyhmätuntemustaan tarjosivat Erityislasten omaiset ELO, Kolpeneen palvelukeskus, Opin aika, Moninet, Rovaniemen nuorisotyöntekijät ja Rovaniemen avoin päiväkoti. Kuntayhteistyötä tehtiin Rovaniemen, Ranuan, Kittilän ja Tornion kanssa esitystuotannoissa ja työpajojen muodossa. Vaikuttava sirkus -hanke tulee syventämään yhteistyötä. Yritysyhteistyötä tehtiin tapahtumatoiminnassa Lapin Kansan, Kauppakeskus Revontulen ja Kahvila Kauppayhtiön kanssa. Pisteen jäsenille toiminta yhdessä vierekkäisten organisaatioiden, kuten Lapin taiteilijaseuran ja Agit Cirkin kanssa, on erityisen mielekästä: useiden jäsenten ammatti-identiteetti on monitaiteinen ja eri yhdistysten kehityskulut käyvät samoja vaiheita. Kehittämistä jäsenet näkevät sopimuskäytännöissä. Vaikka rahaa ei liikkuisikaan, olisi kumppanien kanssa sovittava kirjallisesti odotuksista, työnjaosta ja päätäntävallasta. Pisteellä on osaamista tehdä sopiminen helpoksi toiselle osapuolelle. Sopimukset pitäisi jaksaa vaatia. Mikäli sopimusta ei kyetä tekemään, kertoo se ettei tiedetä mitä oikeastaan halutaan. Yhteistyön ideointipalavereja on pidettävä useita mahdollisimman alkuvaiheessa, jotta kaikki pääsevät samalle alkuviivalle. Hyvä yhteistyö on antoisaa kaikille osapuolille. Valtava kiitos kaikille! Myös niille, jotka ehkä tästä unohtuivat. 10 Toiminnan arviointi Vuoden 2011 toiminta vastasi yllättävän tarkoin toimintasuunnitelmaa. Yhdistys osasi suunnitella ja keskittyä, panostaa oikeisiin asioihin. Aiempien vuosien hajanaisuudesta ollaan päästy keskittyneempään suuntaan. Pisteen viisivuotinen työ on huomattu. Yhdistys saa yhteydenottoja ja yhteistyöehdotuksia. Esimerkiksi Vitus-festivaalille tarjotaan paljon ohjelmaa huolimatta sen pienestä budjetista. Spontaanit palautteet kertovat Pisteen tekevän näkyvää ja tärkeää työtä etenkin lastenkulttuurin saralla. Pisteen jäsenet kokevat yhdistyksen edustavan uudenlaista toimintakulttuuria. Organisaatiomalli, jäsenten vaikutusmahdollisuudet, keskustelut ja työn tekemisen tavat ovat muotoutuneet jäsenistön mukaisiksi. Monille intuition seuraaminen on tärkeää, ja siihen Piste antaa mahdollisuuden. Eettiset keskustelut kuuluvat kaikkien ammatti- ja sosiaaliseen identiteettiin. Niillä on tärkeä rooli Pisteessä. 16/17

17 Organisaation kehittämistä on jatkettava. Työsuhteiden pätkittäisyys luo suuria haasteita. Vastuualueiden ja työkuvien avaaminen olisi silti tärkeää. Esimerkiksi taiteellisen johtajan, ohjaajan ja tuottajan työnkuvat ovat lähellä toisiaan. Ne on kuitenkin mahdollista suunnitella tukemaan toisiaan rinnakkain, ei päällekäin. Aikataulujen ja vuosikalenterin suunnittelussa ollaan jo pitkällä, mutta silti henkilöresurssit ovat jatkuvasti ylikierroksilla. Toiminnan arviointiin käytetään mittareina toimintasuunnitelmassa asetettuja sisällöllisiä tavoitteita sekä osallistujamääriä ja talouden lukuja. Yhdistyksen on mietittävä, mitkä mittarit ovat yhdistykselle itselleen tärkeimpiä ja mitä on seurattava toiminnan vaikuttavuuden todistamiseen ulospäin. Tavoitteet vaihtelevat projektikohtaisesti ja voivat olla hyvin erilaisia taidekasvatusprojektissa, kokeilevassa esitystuotannossa ja suuressa tapahtumassa. Projektin alkuvaiheessa tavoitteita on hyvä sanallistaa, vaikka tavoitteet todennäköisesti muuttuvatkin prosessin aikana. Projektien purkukeskustelut ovat tärkeitä, samoin niistä tehdyt muistiot. Toisinaan purku on mielekästä järjesrää hyvin vapaamuotoisesti vaikka yhteisenä kokoperheen olohuonemellakkana. Hyviksi havaitut asiat on muistettava siirtää käytäntöön ja tiedostettuja kompastuskiviä on jaksettava väistää jatkossa. 17/17

Monitaideyhdistys Piste ry TOIMINTAKERTOMUS 2007

Monitaideyhdistys Piste ry TOIMINTAKERTOMUS 2007 Monitaideyhdistys Piste ry TOIMINTAKERTOMUS 2007 Monitaideyhdistys Piste ry Vuoden 2007 toimintakertomus Toimintakertomuksen kirjoitti yhdistyksen puheenjohtaja Riikka Vuorenmaa. Mette Ylikorva kirjoitti

Lisätiedot

Monitaideyhdistys Piste ry

Monitaideyhdistys Piste ry Monitaideyhdistys Piste ry TOIMINTAKERTOMUS 2010 Sisällys 1 Lyhyesti...3 2 Organisaatio...3 2.1 Jäsenet...3 2.2 Yleiskokoukset...3 2.3 Hallitus...4 2.4 Arviointi...4 3 Talous...4 3.1 Apurahat...5 3.2 Tilaajilta

Lisätiedot

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista Esimerkkejä hyvinvointipalveluista ESR-kehittämisohjelmasta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013 Espoon esittävän taiteen koulu Mitä? Sirkusopetusta

Lisätiedot

Monitaideyhdistys Piste ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Monitaideyhdistys Piste ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Monitaideyhdistys Piste ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toimintasuunnitelman kirjoitti yhteisten keskustelujen pohjalta yhdistyksen puheenjohtaja Riikka Vuorenmaa. Toimintasuunnitelman hyväksymisestä

Lisätiedot

Vuosi- kertomus 2013

Vuosi- kertomus 2013 Vuosikertomus 2013 Sisällys 1 LYHYESTI 3 2 SIRKUSSEURUE NURIN KURIN 4 2.1 Vau vanne 5 2.2 Von Wuff 5 2.3 Klovni Klementiini ja Tick 6 2.4 Klovni Klementtiini 6 2.5 Siirtyvät tuotannot 6 3 RASA COLLECTIVE

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Monitaideyhdistys Piste ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Monitaideyhdistys Piste ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Monitaideyhdistys Piste ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Toimintasuunnitelman kirjoitti yhteisten keskustelujen pohjalta yhdistyksen puheenjohtaja Riikka Vuorenmaa. Sitä kommentoivat ja täydensivät

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Monitaideyhdistys Piste ry

Monitaideyhdistys Piste ry Monitaideyhdistys Piste ry TOIMINTAKERTOMUS 2008 Monitaideyhdistys Piste ry Vuoden 2008 toimintakertomus Toimintakertomuksen kirjoittivat Outi-Maria Takkinen ja Riikka Vuorenmaa. Matti Selin ja Mette Ylikorva

Lisätiedot

Liikkeellisiä kohtaamisia syksyllä 2008

Liikkeellisiä kohtaamisia syksyllä 2008 Liikkeellisiä kohtaamisia syksyllä 2008 Osapuolet ja yhteistyökumppanit Monitaideyhdistys Piste ry Vuonna 2007 perustettu Monitaideyhdistys Piste tuottaa esityksiä, näyttelyitä ja taidealojen koulutusta.

Lisätiedot

Monitaideyhdistys Piste ry Vuoden 2009 toimintakertomus 22.04.2010 y-tunnus 2141971-6 www.pistery.org. Sisällys

Monitaideyhdistys Piste ry Vuoden 2009 toimintakertomus 22.04.2010 y-tunnus 2141971-6 www.pistery.org. Sisällys Monitaideyhdistys Piste ry TOIMINTAKERTOMUS 2009 Sisällys 1 Lyhyesti...3 2 Organisaatio...3 2.1 Jäsenet...3 2.2 Yleiskokoukset...4 2.3 Hallitus...4 2.4 Työntekijät...4 3 Toiminnan tavoitteet vuonna 2009...4

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Monitaideyhdistys Piste ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2009

Monitaideyhdistys Piste ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 Monitaideyhdistys Piste ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 Toimintasuunnitelmaa olivat työstämässä Joonas Martikainen, Marjo Selin, Matti Selin, Outi-Maria Takkinen, Riikka Vuorenmaa ja Mette Ylikorva.

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 26.3.2004 SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 PELISSÄ ELÄMÄ TAPAHTUMA 3.-4.4. VANTAALLA! KEVÄTKOKOUS 18.4. KUTSU, ESITYSLISTA JA VALTAKIRJA PELISÄÄNTÖPALAUTE Varaa aikaa ihmisille, jotka ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 Toiminta Hallitus Suomen Saksanpystykorva harrastaja Sapy ry:n tarkoituksena on tehdä eri saksanpystykorvia ja eri harrastusmuotoja tunnetuksi, tuoda rotujen harrastajat yhteen,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY

TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY HALLITUS Rauno Veijanen jatkoi yhdistyksen puheenjohtajana ja Pasi Juuti sihteerinä. Varapuheenjohtajana toimi Hannele Rintavaara

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

TULEVIEN PRESIDENTTIEN VALMENNUS KAUDELLE 2015-2016. Hyviä käytäntöjä, kyselyn tulokset

TULEVIEN PRESIDENTTIEN VALMENNUS KAUDELLE 2015-2016. Hyviä käytäntöjä, kyselyn tulokset TULEVIEN PRESIDENTTIEN VALMENNUS KAUDELLE 2015-2016 Hyviä käytäntöjä, kyselyn tulokset Pressan kestokansio, myös sähköisenä Puolisot mukana toiminnassa Klubin viihtyvyys / iloinen tekemisen meininki Kokoukset

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010 Hankkeen tapahtumat Alussa oli suo, kuokka ja. . vuorovaikutuksen puute Paradoksimme Suuri osa henkilökuntaamme on asiakas/potilastyössään vuorovaikutuksen ammattilaisia ja silti Kalliolan sisällä henkilökunnan

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008 TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014

MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014 MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014 Sisällys Esityslista...1 Toimintakertomus 1.8.2013 31.7.2014...2 Esitys toimintasuunnitelmaksi 2014 2015...4 Tilinpäätös 31.7.2014...5 Talousarvio toimikaudelle 1.8.2014

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

Kulttuurin avustukset 23.4.2014. Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki

Kulttuurin avustukset 23.4.2014. Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki Kulttuurin avustukset 23.4.2014 Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN YLEISET PERIAATTEET Kulttuuritoimintaan tarkoitettujen avustusten jakoperusteet noudattavat Vantaan kaupungin

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

YHTEENVETO TANSSIN TALON VAIKUTUKSISTA PALVELUITTAIN

YHTEENVETO TANSSIN TALON VAIKUTUKSISTA PALVELUITTAIN YHTEENVETO TANSSIN TALON VAIKUTUKSISTA PALVELUITTAIN Palvelu Kenelle Vaikutukset Näyttämöt Yleisö Tanssin saatavuus ja saavutettavuus paranevat, katsomiskokemus laajenee ja syvenee, ymmärrys lajia kohtaan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2009-10. Äänekosken nuorisovaltuusto SISÄLLYS: 1. Yleistä. 2. Nuorisovaltuuston kokoonpano. 3. Kokoukset. 4. Työryhmät. 5.

TOIMINTAKERTOMUS 2009-10. Äänekosken nuorisovaltuusto SISÄLLYS: 1. Yleistä. 2. Nuorisovaltuuston kokoonpano. 3. Kokoukset. 4. Työryhmät. 5. TOIMINTAKERTOMUS 2009-10 Äänekosken nuorisovaltuusto SISÄLLYS: 1. Yleistä 2. Nuorisovaltuuston kokoonpano 3. Kokoukset 4. Työryhmät 5. Lausunnot 6. Viestintä ja markkinointi 7. Retket, koulutukset ja virkistäytyminen

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen AVUSTUSOHJESÄÄNNÖT 1 (6) YLEISAVUSTUS 1 Avustuksen hakeminen Yleisavustusta voidaan myöntää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutusalajärjestöinä tai vastaavassa asemassa toimiville rekisteröidyille

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN Hyväksytty kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnassa 13.12.2012 86 SISÄLLYSLUETTELO LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ

Lisätiedot

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Elokuu Täydennyshaun tulokset Jälkiohjaus Tiedonsiirto koulutusten järjestäjien

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintakertomus www.ylojarvi.fi Lainaus, kävijät ja aukiolotunnit Ylöjärven kirjaston kokonaislainaus oli 676 562 ja se nousi hieman edellisestä vuodesta. Yksiköistä kirjastoauto ja pääkirjasto

Lisätiedot

Järjestimme kierrätystorin keväällä ja syksyllä. Maailmanparantajan kahvilaa ei saatu järjestettyä kertaakaan.

Järjestimme kierrätystorin keväällä ja syksyllä. Maailmanparantajan kahvilaa ei saatu järjestettyä kertaakaan. Järvenpään vihreät ry TOIMINTAKERTOMUS 2014 Järvenpään Vihreät ry:n hallitukseen kuuluivat vuonna 2014 Tiia Lintula (puheenjohtaja), Salla Hänninen (varapuheenjohtaja), Katri Kakko, Seija Kareinen (taloudenhoitaja),

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 1 Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. HALLITUS 4 3. JÄSENET 4 4. TALOUS 4 5. TOIMINTA 5 5.1 SYYSJUHLA 5 5.2 LASKIAISRIEHA 5 5.3 KEVÄTKIRPPIS

Lisätiedot

Työn alla 2010-2011. Tyrkyllä

Työn alla 2010-2011. Tyrkyllä Anya Productions Anya Productions Ky Kuopiolainen kulttuurialan tuotanto-, koulutus- ja myyntipalveluyritys 2 työntekijää, 3 harjoittelijaa (Ely keskuksen myöntämä ensimmäisen työntekijän tuki) Kirjanpito,

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö

Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö www.nurmijarvi.fi 2 NURMIJÄRVEN KUNNAN KULTTUURIAVUSTUSSÄÄNTÖ 1.YLEISET PERIAATTEET 2. AVUSTUKSET 2.1 Tuotantotuki 2.2 Yhdistyksen vuokra-avustus 2.3 Työskentelyapuraha

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Toimintakertomus. vuodelta 2015

Toimintakertomus. vuodelta 2015 Toimintakertomus vuodelta 2015 31.12.2015 Kanta-Hämeen TOIMINTAKERTOMUS 1/8 JOHDANTO Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry. on valtakunnallisen kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö Aivoliitto ry:n jäsenyhdistys

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Teatteri 2.0 - Dialogia teatteritaiteen, -tuotannon ja todellisuuden välillä

Teatteri 2.0 - Dialogia teatteritaiteen, -tuotannon ja todellisuuden välillä Vapaan kentän uudet toiminta- ja tuotantomallit Teatteri 2.0 - Dialogia teatteritaiteen, -tuotannon ja todellisuuden välillä TEKIJÄ-koulutus 13.2.2012 Seinäjoki / Saara Rautavuoma Valtakunnallisesti toimiva

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TURUN JYRYN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015

TURUN JYRYN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 TURUN JYRYN Seuran toimintaa kehitetään koko ajan. Haluamme tarjota laadukasta ja virikkeellistä toimintaa liikunnasta kiinnostuneille. Seuraamme puhaltavat uudet tuulet, jos seuratoiminnan kehittämistukea

Lisätiedot

Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö

Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö Yhteenveto työpajoista elokuussa 2013 Kaupunkistrategia Yhdessä tekeminen: Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA Rit Yhdistys Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Shorinji Kempo ry LYHENNETTY TASEKIRJA 1.1. 31.12.2013

Helsingin yliopiston Shorinji Kempo ry LYHENNETTY TASEKIRJA 1.1. 31.12.2013 Helsingin yliopiston Shorinji Kempo ry LYHENNETTY TASEKIRJA 1.1. 31.12.2013 1 Toimintakertomus 1.1. 31.12.2013 Toiminnan tarkoitus Helsingin yliopiston Shorinji Kempo ry:n (HYSK) sääntöjen mukaan yhdistyksen

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011 Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia Tampere 3..20 Ennakkotehtävä ) Montako taloa kunnassa on ja monessako näissä on tehty itsearviointi? 2) Montako taloa

Lisätiedot

LASTEN TAMPERE RY VUOSIKERTOMUS 2012

LASTEN TAMPERE RY VUOSIKERTOMUS 2012 LASTEN TAMPERE RY VUOSIKERTOMUS 2012 Lasten Tampere ry Vuosikertomus 2012 Sisältö 1. Yleistä 2. Toiminta 2.1. Hyvät tavat kampanja 2.2. Lasten konsertti 2.3. Vuoden veturi 2.4. LOP tapahtuma 2.5. Yhteistyö

Lisätiedot

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU 21.9.2010 1(5) IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU Kunnanvaltuuston päättämä Ideamylly on pyörinyt vinhaa vauhtia. Esityksiä, aloitteita, asioita ja

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Loppuraportti. 1.7.2010 31.1.2011 4H-kotieläinpiha -hanke. Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 LAHTI. Lahden 4H-yhdistys ry maaliskuu 2011

Loppuraportti. 1.7.2010 31.1.2011 4H-kotieläinpiha -hanke. Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 LAHTI. Lahden 4H-yhdistys ry maaliskuu 2011 2010 Loppuraportti 1.7.2010 31.1.2011 4H-kotieläinpiha -hanke Neljänkaivonkatu 47 15100 LAHTI maaliskuu 2011 Raportointiajanjakso: 1.7.2010-31.1.2011 Hankkeen nimi: 4H-kotieläinpiha -hanke Päätösnumero:

Lisätiedot

Esittävän taiteen rahoitus ja näkökulmia arkeen

Esittävän taiteen rahoitus ja näkökulmia arkeen Esittävän taiteen rahoitus ja näkökulmia arkeen Teatterimäärärahat valtion tulo- ja menoarviossa 2010 Suomen Kansallisteatteri 10 634 000 Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluvien teattereiden valtionosuudet

Lisätiedot