Monitaideyhdistys Piste ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Transkriptio

1 Monitaideyhdistys Piste ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Toimintasuunnitelman kirjoitti yhteisten keskustelujen pohjalta yhdistyksen puheenjohtaja Riikka Vuorenmaa. Sitä kommentoivat ja täydensivät Timo Härkönen, Hanna Levonen-Kantomaa, Joonas Martikainen, Marjo Selin, Matti Selin ja Mette Ylikorva. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin yhdistyksen syyskokouksessa Toiminnan tarkoitus Organisaatio Talous Työntekijät Tilat Esitykset Pitkäkäsi, ensi-ilta helmikuussa Laatikot, ensi-ilta maalis-huhtikuussa Vau vanne Klovni Klementtiini & Satsumas Kivistä puista Turina-ateljee Taidekasvatus Kohtaamisia Vauvojen sirkusestradi Elosirkus Taide heijastaa Lyhytkurssit ja työpajat Tapahtumat Ihan pihalla, kesäkuu Salainen aarre, elokuu Vitus-festivaali, marraskuu Tunnettuus ja verkostot Yhdistys esille toiminnan kautta Jäsenyydet ja yhteistyökumppanit Internet Medianäkyvyys Graafiset dokumentit Jäsenten osallistuminen tapahtumiin Tiedon tallentaminen Toiminnan arviointi /12

2 12.Tulevaisuus Toiminnan tarkoitus 2. Organisaatio 3. Talous Sääntöjen mukaan "Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää Lapin sirkus-, tanssi-, kuva- ja mediataiteen toimintaa, sekä toimia paikkakunnan ja lähiympäristön aktiivisena eri taidemuotojen tekijänä. Tarkoituksena on myös uudistaa ja kehittää kansalaisten käsitystä esitys-, kuva- ja mediataiteista." Toimintasuunnitelma kuvaa, miten tätä tarkoitusta käytännössä toteutetaan. Pisteen toimii koko ajan enemmän ja tiheämmin. Organisaation on kehityttävä jatkuvasti, jotta toiminnan pyörittäminen on mahdollista. Keskittyminen ja kohdentuminen sekä rutiininen luominen ovat vuoden 2011 tärkeimpiä haasteita. Yhdistyksellä on vuoden 2011 alussa kahdeksan jäsentä. Uusia jäsenhakemuksia voidaan käsitellä. Jäseniksi hyväksyttävien on oltava aktiivisia, monipuolisia taiteen tai kulttuurin tekijöitä. Sääntömääräisiä yleiskokouksia on kaksi. Keväällä hyväksytään edellisen vuoden toiminnan dokumentit, syksyllä seuraavan vuoden toiminnan suunnat. Yhdistyksen hallitus kokoontuu vuonna 2011 kuukausittain. Kokouspäivät sovitaan vuoden alussa. Hallituksen kokousten mielekäs kesto on 1-2 tuntia. Asiat tuodaan kokouksiin hyvin valmisteltuina. Valmisteluvastuu jaetaan hallituksen jäsenten ja yhdistyksen työntekijöiden kesken. Pisteen jäsenet viettävät 2 3 kertaa vuodessa toimintaa suuntaavan keskusteluillan. Illan aikana puidaan edellisten aikojen kokemuksia ja tulevalle kohdistuvia odotuksia ja toiveita. Säännölliset keskittyneet tapaamiset vahvistavat jäsenten osallisuutta ja yhteisymmärrystä. Yhdistys on yleishyödyllinen, eikä sen tavoitteena ole tuottaa voittoa. Järkevä taloudenpito kuitenkin mahdollistaa korkeatasoisen taiteellisen toiminnan. Vuoden 2011 taloudellinen tavoite on siirtyminen hajanaisista tuntitöistä päätoimiseen työllistämiseen. Tila, työntekijät ja toimistotyökalut aiheuttavat aiempia vuosia suuremmat juoksevat menot. Pisteen on löydettävä kestävä keino niiden kattamiseen. Jäsenmaksu säilyy korotetulla 50 euron tasolla ja liittymismaksu 50 eurossa. Rovaniemen kaupungin yleisavustuksen toivotaan jatkuvan. Aiempien vuosien näytöt antavat aihetta toivoa toiminta-avustuksia myös muilta tahoilta. Huomattava osa toiminnan kuluista ja vastaavasti tuloista tulee taidekasvatusprojekteista, työpajoista ja kursseista. Kouluttajille maksetaan palkkiot vähintään alan työehtosopimusten minimien suuruisina. Esityksistä ja tapahtumista saadaan hieman tuloja, mutta niiden kulut ovat huomattavasti tuloja suuremmat. Projekteille haetaan apurahoja kustannusten 2/12

3 4. Työntekijät peittämiseksi. Työpalkkiot arvioidaan hakemuksissa alan työehtosopimusten minimien mukaisiksi. Suomen Kulttuurirahaston Kohtaamisia-projektille myöntämä kolmivuotinen Myrsky-apuraha kantaa vielä kevätkauden Syyskaudelle on löydettävä uusi rahoitusmalli. Piste on yhtenä toimijoista valtakunnallisessa sosiaalisen sirkuksen ESRhankehakemuksessa, jota koordinoi Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön laitos. Pisteen on neuvoteltava hankkeessa vaadittu kuntarahoitusosuus koti- ja lähikunniltaan. Vauvojen sirkusestradin tuotteistamiseen on haettu tukea myös Lapin ELY-keskukselta. Lapin Ely-keskuksen tuella palkatun osa-aikaisen tuottajan työsuhde jatkuu ainakin asti. Työsuhteen toivotaanjatkuvan tämän jälkeenkin. Mikäli sosiaalisen sirkuksen hanke-hakemus menee läpi, se työllistää vähintään kaksi henkilöä noin 50% työajalla. Muihin projekteihin pyritään palkkaamaan osaaikaisia päätoimisia työntekijöitä. Edelleen tullaan tekemään suuri määrä tuntipalkkaista sivutoimista työtä. Työsuhteet tulevat olemaan määräaikaisia. Pätkätyöt ovat sekä työntekijälle että työnantatajalle stressaavia. Työnkuvien on oltava mielekkäitä, odotusten selkeitä puolin ja toisin. Pisteen kokoiselle yhdistykselle työntekijöiden perehdyttäminen ja tukeminen ovat erityisen haasteellisia. Ennakoivat varahenkilöjärjestelyt ovat välttämättömiä. Hyvien kokemusten viisaus on tallennettava, haparoinnista on opittava. Piste noudattaa kaikissa työsopimuksissaan teatterialan ja tanssinopettajien työehtosopimuksia. Ammattiliittojen kanssa voidaan aloittaa neuvottelut erillissopimuksen tekemisestä, mikäli sirkuksen työehtosopimuksen aikaansaaminen ei etene tai mikäli edellä mainitut sopimukset eivät taivu yhdistyksen toimintaan. Piste levittää sopimusmalleista kokoamaansa tietoa omalla alueellaan. Talkootyötä tehdään edelleen paljon. Talkootyön määrää seurataan ja sen rasittavuus pyritään minimoimaan. Talkoilun on oltava sosiaalisesti palkitsevaa ja ehdottomasti vapaaehtoista. 5. Tilat Vuonna 2010 vuokrattu toimisto- ja varastotila on osoittautunut tarpeelliseksi, joskin riittämättömäksi. Keväällä selvitetään onko yhdistyksen taloudellisesti mahdollista jatkaa tilan vuokraamista. Salivuorojen saaminen Nuorisotalo Mondelta sosiaalisen sirkuksen projektien käyttöön on helpottanut opetustyötä. Vuoroille anotaan jatkoa syyskaudelle. Muut taidekasvatusprojektit hyödyntävät yhteistyökumppaniensa tiloja. Opetustilojen rahalla vuokraamisen tarve vähenee. Työpajoja, esityksien harjoittelua ja pienimuotoisia esityksiä varten vuokrataan sali Pisteen toimiston vierestä. Mikäli talous ei salli tätä, esitysten harjoittelua 3/12

4 6. Esitykset jatketaan Lapin Balettiopiston ja SantaSportin tiloissa. Saliaika korvataan pitämällä opetustunteja. Käytäntö on molemmille osapuolille hyödyllinen ja kohtuullinen. Esitystilat ovat vuonna 2011 Pisteen suurin tilaongelma. Yhdistys etsii edelleen uusia kiinnostavia esitystiloja ja yhteistyökumppaneita. Perinteisten esitystilojen lisäksi Piste pyrkii hyödyntämään yllättäviäkin tiloja. Keskustelut tilayhteistyöstä muiden alueellisten toimijoiden kanssa ovat alkaneet vuonna Viimeistään keväällä 2011 selviää, mihin suuntaan ne johtavat. Pisteen haaveena on saada Rovaniemelle vapaiden ryhmien ja taiteilijoiden käyttöön uusi esitystila ammattimaisesti hoidettuine tukitoimintoineen. Tila toimisi myös freelancereiden yhteisöllisenä henkisenä tukena. Keväällä 2011 kannetaan hedelmää aiempien vuosien pohjatyöstä. Molemmat ensi-illat ovat pitkän suunnittelun ja ennakkotyön tulosta. Vihdoinkin rahoitus riittää viimeistelyjakson rauhoittamiseen muilta töiltä. Syyskaudella keskitytään valmiiden esitysten näytöksiin. Ohjelmistossa jatkaa kolme esitystä aiemmilta vuosilta. Yksittäisten keikkojen järjestäminen esityksille on henkisesti ja taloudellisesti raskasta. Esitykset pidetään lämpiminä järjestämällä keikat sarjoissa, ei hajallaan pitkin vuotta. Mikäli esitysten välillä on pitkiä taukoja, varataan tarvittava määrä lämmitysharjoituksia ennen keikkaa tai kiertuetta. Rovaniemen seudulla voidaan järjestää lämmitysesityksiä. Ulkomaan vierailuja on pohjustettu vuoden 2010 aikana. Muutama esiintyminen Euroopassa toteutunee vuonna Pitkäkäsi, ensi-ilta helmikuussa 2011 Sirkusesitys Pitkäkäsi tuotetaan yhdessä työryhmän, Rovaniemen teatterin ja Agit Cirkin kanssa. Tuotannon rahoitus on lähes koossa. Yhteistyösopimus Rovaniemen teatterin kanssa on muotoiltu lokakuussa ja allekirjoitetaan marraskuussa Esitys saa ensi-iltansa teatterin Kero-näyttämöllä. Sen valmistamisessa voidaan hyödyntää teatterin resursseja. Pitkäkäden käsikirjoituksen on tehnyt Esko Janhunen, joka myös ohjaa sen. Pisteestä mukana ovat Mette Ylikorva sirkusartistina/tuottajana, Riikka Vuorenmaa skenografina ja Joonas Martikainen tuottajana. Työryhmän muut jäsenet ovat sirkusartisti Marjo Ylikorva Agit Cirkistä ja freelance-näyttelijä Irene Tikka. Äänet suunnittelee Kari Mehtälä. Esityksiä on keväällä Rovaniemellä ja mahdollisesti maakunnassa, yhteensä noin 27. Esitykset ovat Rovaniemen teatterin ohjelmistoa. Syyskaudella tuotanto siirtyy teatterilta työryhmän haltuun. Sillä keikkaillaan ainakin Suomessa, ehkä myös muissa Pohjoismaissa. Tavoitteena on noin 8 keikkaa, joilla keskimäärin 40 katsojaa. 4/12

5 6.2. Laatikot, ensi-ilta maalis-huhtikuussa 2011 Laatikoita on tanssiteos koko perheelle. Se rakentuu kahden koomisen hahmon ja pahvilaatikoiden ympärille. Laatikot synnyttävät erilaisia kohtauksia, niistä rakennetaan näyttämöelementtejä, niillä rajataan tilaa, ne toimivat lähtökohtana leikeille ja peleille, ristiriidoille ja yhteistyölle. Teoksessa käytetään tanssin, sirkuksen ja fyysisen teatterin keinoja. Laatikoiden koreografiksi on lupautunut akateemikko Marjo Kuusela. Tanssijat ovat Marjo Selin Pisteeltä ja freelancer Titta Court. Riikka Vuorenmaa suunnittelee valot ja lavastuksen, Mette Ylikorva puvut. Teokseen palkataan säveltäjä. Tehtävään on alustavasti kysytty Jukka Hannulaa. Esityksiä on keväällä viisi kertaa Rovaniemellä ja niihin odotetaan keskimäärin 35 hengen yleisöjä Vau vanne Vuonna 2008 valmistunut Vau vanne jatkaa keikkailua maailmalla. Vau vanne on vauvaperheille suunnattu sirkusesitys, johon liittyy lyhyt työpaja. Esitys on aiemmin kiertänyt eri puolilla Suomea ja vieraillut Ranskassa. Vau vanteelle tavoitellaan 20 esityskertaa. Se kannattaa esittää vain täydelle yleisölle, sillä katsojiksi mahtuu kerrallan vauvaa perheenjäsenineen. Työryhmään kuuluvat Mette Ylikorva (esiintyminen) ja Riikka Vuorenmaa (skenografia) Klovni Klementtiini & Satsumas Klovni Klementtiini & Satsumas on koko perheen esitys. Klovni Klementtiini tutkii maailmaa ennakkoluulottomasti ja tekee omia päätelmiään asioista. Yritteliäs klovni ei anna vähällä periksi vaikka kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Myös vuoden 2010 lopussa ensi-iltansa saava Klovni Klementtiinin esitys keikkailee vuonna Esityksen on helppo kiertää yhdessä Vau vanteen kanssa, sillä niillä on sama työryhmä, mutta eri kohderyhmät. Klementtiini sopii monen ikäisille katsojille. Klementiinin kokonainen esitys nähdään ainakin 10 kertaa, ja sen katsojakeskiarvoksi tavoitellaan noin 40:tä. Klovnille on tilausta myös tapahtumiin, joissa kokonainen esitys ei ole mahdollinen. Tällaisia keikkoja lienee odotettavissa niin ikään vähintään kymmenisen kertaa Kivistä puista Marjo Selinin nykytanssiteos sai ensi-iltansa Sitä esitetään muutamia kertoja vuonna 2011 Rovaniemellä. Tavoitteena on vähintään 20 katsojaa per esitys. Työryhmään kuuluvat vieraileva äänisäveltäjä Meri Kytö ja Pisteeltä Riikka Vuorenmaa (valot, lavastus, projisoinnit) ja Mette Ylikorva (puvut). 5/12

6 6.6. Turina-ateljee Fotoateljee, jossa lapset, vanhemmat ja muut ohikulkevat ihmiset saivat kuvauttaa itsensä aukesi ensimmäisen kerran 2010 Pisteen kesän Hevosajelua ja pihaleikkejä -päivässä. Taidetempaus sai tapahtumassa myönteisen vastaanoton, mikä on innostanut tekijöitä kehittämään ideaa eteenpäin. Turina-ateljee toteutetaan kesän 2011 aikana erilaisissa tapahtumissa Rovaniemellä. Tavoitteena on, että ateljee pystytetään ainakin kaksi kertaa, ja yhteensä noin 40 ihmisen toivotaan piipahtavan siellä. Työryhmässä ovat mukana Taito Kantomaa, Hanna Levonen- Kantomaa ja Joonas Martikainen. 7. Taidekasvatus Pisteellä on neljä pitkäkestoista taidekasvatusprojektia. Sosiaalista sirkusta tehdään maahanmuuttajanuorten kanssa Kohtaamisia-projektissa, vauvaperheiden kanssa Vauvojen sirkusetradissa ja erityisnuorten ja erityislapsiperheiden kanssa Elosirkuksessa. Pisteen sosiaalisen sirkuksen projektit osallistuvat valtakunnalliseen sosiaalisen sirkuksen hankehakemukseen, jota koordinoi Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön laitos. Hankkeen toteutuessa projektit työllistävät syyskaudella kaksi puolipäiväistä työntekijää ja muutaman sivutoimisen tuntiopettajan. Vuonna 2010 aloitettu Taide heijastaa -projektissa suomenkieliset ja siirtolaisnuoret käyvät taidenäyttelyissä, tapaavat kuvataiteilijoita ja osallistuvat taidetyöpajoihin. Taidekasvatusprojektit ovat osallistujille lähes maksuttomia. Säännöllisesti osallistuvilta kerätään vain ryhmätapaturmavakuutusmaksut ja lajiliittojen jäsenmaksut, noin 20e/lukukausi. Säännöllisiä osallistujia on vuoden alussa noin 45 sirkusprojekteissa ja noin 15 kuvataidepuolella. Määrä on sopiva vuoden alun resursseihin nähden. Määrän kasvattaminen vaatii lisää taloudellisia resursseja. Kaikki Pisteen taidekasvatusprojektit ovat erittäin hyvin verkostoituneita valtakunnallisesti. Niiden käytössä on paitsi Pisteen oman henkilökunnan, myös yhteistyökumppanien ja kollegoiden asiantuntemus ja innoitus. Toiminnalle on olennaista tiedon jakaminen ja keskusteleminen niin omassa ympäristössä kuin taidekasvatustoimijoiden tapaamisissakin. Tavoitteiden ja kokemusten sanallistaminen auttaa toiminnan laadunvarmistuksessa ja kehittymisessä. Kirjallista materiaalia on saatava myös esitteitä, seminaareja ja webbisivuja varten. Taidekasvatusprojekteista kertyvästä materiaalista on tarkoitus tuottaa julkaisuja. Pitkäkestoisten projektien lisäksi Piste osallistuu lyhytkestoisten yksittäiskurssien järjestämiseen. Näille on aina oltava yhteistyökumppani ja niiden on hyödytettävä alaa yleisesti tai Pisteen jäsenten ammattitaidon ylläpitoa Kohtaamisia Syksyllä 2007 Ounaskosken yläasteen maahanmuuttajaluokkien kanssa aloitettu Kohtaamisia-projekti jatkuu. Talvella viikottain harjoittelee kaksi ryhmää. SPR:n Opin Aika -hankkeen vuotiaat nuoret miehet muodostavat yhden ryhmän ja aiempien vuosien innokkaimmat nuoret jatkoryhmän. Molemmissa on noin 8 säännöllistä osallistujaa ja muutamia epäsäännöllisemmin 6/12

7 osallistuvia. Uusien ryhmä tutustuu sirkuksen eri lajeihin ja tekee kauden lopuksi yhteisen esityksen. Jatkoryhmä syventää taitojaan, hioo numeroitaan ja opettelee muutaman uuden numeron. Myös he tekevät esityksen keväällä. Kaikki Kohtaamisten oppilaat pyritään saamaan mukaan kesän Nuorisosirkusfestivaaleille Helsinkiin. Projektista tuotetaan kirjallista ja kuvallista aineistoa, joka kootaan muita sosiaalisen sirkuksen toimijoita hyödyttäväksi julkaisuksi. Aikaa kirjoittamistyölle on varattu keväällä Suomen Kulttuurirahaston Myrsky-hanke myönsi kesällä 2008 projektille euron apurahan, jolla sen jatkuvuus on turvattu kesään 2011 asti. Sivistysliitto Kansalaisfoorumin kurssituki on projektille tärkeää. Kohtaamiset ovat osoittautuneet hyväksi toimintamuodoksi. Siitä halutaan tehdä vakituista. Rahoitusmallin on selvittävä keväällä, jotta toimintaa voidaan jatkaa Vauvojen sirkusestradi Vauvojen sirkusestradi on Mette Ylikorvan kehittämä vauvaperheiden sirkusopetuksen metodi. Siihen kuuluu vauvasirkustyöpajoja, säännöllisesti kokoontuvan ryhmän työskentelymalli sisältäen esiintymisiä ja sirkusesitys vauvoille. Vauvojen sirkusestradin tuotteistamista jatketaan vuonna Tavoitteena on, että vuoden lopussa hallussa on toimiva ja testattu, hyvin dokumentoitu konsepti. Tuotetta on helppo tarjota neuvoloille, avoimiin päiväkoteihin ja kulttuuritoimille. Vauvasirkuksen ohjaajakoulutukselle on kysyntää. Tähän vastataan kirjoittamalla ohjekirjanen ja määrittelemällä ohjaajakoulutuksen kriteerit sekä tuotteistamalla ohjaajakoulutus. Mikäli rahoitus ja muut resurssit järjestyvät, Piste järjestää Rovaniemellä vauvojen taidetoimijoiden (värikylpy, muskarit, vauvatanssi ym) kohtaamisen Elosirkus Yhteistyössä Erityislasten omaiset ELO ryn kanssa vuonna 2009 aloitettu Elosirkus jatkuu ainakin kevätkauden Erityisnuorten ja erityislapsiperheiden ryhmät harjoittelevat vuoroviikoin. Mikäli ryhmät haluavat, tehdään kevään lopuksi esitys yhteistyössä Folklorefestivaali Jutajaisten kanssa. Yhdistykset järjestävät myös tapahtumapäiviä ja -iltoja vertaistukiryhmille Lapin maakunnassa. Toiminta on saanut rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja Lapin ELY-keskukselta. Ne turvaavat kevään toiminnan. Yhdistykset päättänevät jatkaa toimintaa tämän jälkeenkin, sillä vasta pitkäkestoinen yhteistyö kypsyttää toimintamallin ja antaa osallistujille mahdollisuuden etenemiseen. Elosirkus on yksi Pisteen sosiaalisen sirkuksen projekteista valtakunnallisessa ESR-hankehakemuksessa. Vastaavaa toimintaa on Lempääläisessä lastenkulttuurikeskus PiiPoossa ja Espoon Esittävän taiteen oppilaitoksessa. Nämä organisaatiot ovat alustavasti suunnitelleet toistensa tukemiseta muun muassa yhteisin keskusteluin ja opettajakohtaamisten avulla. Myös toimintavälinekeskus Malike on luvannut apuaan projektille. 7/12

8 8. Tapahtumat 7.4. Taide heijastaa Taide heijastaa on taidekasvatusprojekti, jossa yläkouluikäisille nuorille on järjestetty yhteensä 8 kuvataidetyöpajaa vuoden 2010 aikana Rovaniemellä. Galleria Napassa esillä olevan näyttelyn, taitelijan kohtaamisen ja yksittäisen työn innoittamana on toteutettu kuvataidetyöpajoja, joissa nuoret oman tekemisen kautta lähestyvät nykytaidetta. Kuvataidepajoihin on osallistunut yhteensä noin nuorta kahdesta erilaisesta oppilasryhmästä, Kuvataidekoulun työpajaoppilaita sekä maahanmuuttajien luokka Korkalovaaran koululta. Taide heijastaa huipentuu tammikuussa 2011 näyttelyyn Galleria Napassa. Esillä ovat työpajoissa toteutetut teokset sekä prosessi. Avajaisiin valmistetaan tanssiesitys. Keväällä 2011 työpajat ovat tauolla, mutta projektin kehittelyä jatketaan. Yhteistyö Lapin taiteilijaseuran ja Rovaniemen kuvataidekoulun kanssa on ollut myönteistä. Tavoitteena on aloittaa syksyllä 2011 uusi lukuvuoden mittainen työpajakokonaisuus. Kohderyhmä on alustavasti Rovaniemen esikoululaiset. Vakinaisemman toiminnan rahoitusmallia etsitään. Työryhmään kuuluvat Pisteestä Hanna Levonen-Kantomaa sekä Lapin taiteilijaseurasta Ninni Korkalo ja Henri Hagman. Työryhmä vastaa ideoinnista, suunnittelusta ja toteutuksesta. Jatkossa Piste ottaa selkeämmän roolin taustaorganisaationa. Yhteistyö Lapin taiteilijaseuran kanssa vahvistuu Lyhytkurssit ja työpajat Pisteen jäsenet pitävät mahdollisuuksien ja kiinnostuksensa mukaan omien alojensa räätälöityjä kursseja eri kohderyhmille. Kursseja järjestetään tilauksesta, mutta niitä ei aktiivisesti tarjota. Lisäksi osallistutaan ammattitaitoa ylläpitävien ja ammattilaisia kohtauttavien tapaamisten ja harjoitusten järjestämiseen. Mahdollisia ovat esimerkiksi Riikka Vuorenmaan valokurssit, Kantomaiden animaatiokurssi, Marjo Selinin nykytanssiharjoitukset ammattitanssijoille ja Mette Ylikorvan Päivitä klovnisi tai luo uusi -tapaamiset. Tapahtumien tuottaminen muodostaa Pisteen toiminnassa kolmannen selkeän kokonaisuuden. Kesän tapahtumat on suunnattu lapsiperheille. Niitä on kypsytelty kahtena aiempana vuonna. Vuoden 2011 suunnitelmissa on otettu opiksi ja astuttu askel eteenpäin. Marraskuiset Vitus-festivaalit koskettavat aikuista yleisöä. Niillä erilaiset taiteen tekijät kohtaavat ja keskustelevat Ihan pihalla, kesäkuu 2011 Folklorefestivaali Jutajaiset on tilannut Pisteeltä ohjelmiston suunnittelun lasten Jutajaisiin Lapsiperheille suunnattu toiminnallinen tapahtuma sijoittuu festivaalialueelle ja lähimaastoon. Pääsymaksu on nimellinen. Tätä kirjoittaessa sopimusneuvottelut Jutajaisten kanssa ovat vielä kesken. Ihan pihalla on tapahtuman työnimi. 8/12

9 8.2. Salainen aarre, elokuu 2011 Vuosina 2009 ja 2010 Piste järjesti lapsiperheille matalan kynnyksen taiteellista toimintaa heinäkuussa. Ajankohta oli hyvä, sillä silloin perheillä on vapaata aikaa eikä paljon muuta ohjelmaa. Heinäkuussa, useiden viikkojen ajalle hajautettuna asioiden järjestäminen oli kuitenkin hankalaa tekijöille. Vuonna 2011 kokeillaan tapahtuman järjestämistä kolmena peräkkäisenä päivänä elokuun alussa. Salainen aarre -nimellä järjestettävässä tapahtumassa jokainen päivä muodostaa oman ehyen kokonaisuutensa, mutta päivillä on myös yhteinen jänne. Kolmen päivän aikana seikkaillaan eri puolilla Rovaniemeä. Kaikissa paikoissa on sekä hieno ulkotila että mahdollisuus olla sisällä sateen sattuessa. Tapahtuma aktivoi lapsiperheiden rovaniemeläisyyttä. Ohjelmaan kuuluu työpajoja, musiikki- ja muita esityksiä ja mahdollisuus retki- tai kahvilaruokailla sekä kirpputori. Tapahtumassa voi viettää aikaa koko perheellä, yhteisöllinen tunnelma halutaan säilyttää. Rovaniemen kaupunki on ollut Pisteen kesien tärkein yhteistyökumppani. Vuonna 2011 kaupungin roolia selkeytetään. Neuvottelut kaupungin kanssa on aloitettu syksyllä Muita yhteistyökumppaneita ovat tapahtumapaikkojen toimijat ja ohjelmasisällön tekijät. Tuottamiseen ja riittävään palkatun henkilökunnan määrään vaaditaan aiempaa enemmän huomiota. Tapahtumalle tavoitellaan yhteensä noin tuhatta kävijää. Pääsymaksua ei ole tai se on niin pieni, ettei maksullisuus voi olla kenellekään este osallistua Vitus-festivaali, marraskuu 2011 Monitaiteinen Vitus-festivaali järjestetään jo neljättä kertaa marraskuussa. Festivaali kestävää rahoituksesta riippuen kahdesta kolmeen päivään. Ohjelmisto kootaan Pisteen ja yhteistyökumppanien pienimuotoisista esityksistä. Teokset yhdistelevät taiteenlajeja ja ylittävät niiden rajoja. Tekijöiden kohtaaminen ja keskustelut ovat festivaalien tärkeää antia. Tiloina toimivat esimerkiksi kahvilat ja ravintolat, kuvataiteen tilat, media myös tiloissa toteutuu kulttuurin lajien kohtaaminen. Piste korvaa vieraileville taiteilijoille vähintään matkakulut ja päivärahat ja järjestää majoituksen. Mahdollisuuksien mukaan maksetaan myös esityspalkkiot. Festivaali rahoitetaan pääasiassa apurahoilla ja pääsylipputuloilla. Yleisöä odotetaan noin 40 tapahtumailtaa kohden. 9. Tunnettuus ja verkostot Piste on paikallisesti ja valtakunnallisesti tunnettu kulttuurialan toimijoiden keskuudessa. Vuonna 2011 Piste tavoittelee yhdistyksestä välittyvän mielikuvan selkeyttä ja mielenkiintoisuutta. Pisteen on olennaista itse tietää, millaisena se haluaa näyttäytyä. Julkisuuskuvan muotoutumiseen on pyrittävä vaikuttamaan tietoisesti. Pisteen onkin jatkettava sisäistä keskustelua tavoitteistaan, toimintakentästään ja -tavoistaan. Viestintää ja palautteen keruuta on kehitettävä. 9/12

10 9.1. Yhdistys esille toiminnan kautta Esitysvierailut festivaaleilla varmistavat, että meidän tunnetaan myös siellä, missä suurin osa rahoittajista pääasiallisesti toimii. Tunnettuus esitystaiteen ammattilaisten parissa on usein riippuvaista Etelä-Suomessa nähdyistä tuotannoista. Yhdistys tuodaan esille kaikessa toiminnassa. Esitysten ja näyttelyiden graafisessa materiaalissa annetaan tilaa yhdistyksen esittelylle. Koulutuksissa yhdistys mainitaan taustavaikuttajana. Loppuvuonna 2011 valmistuu Pisteen ensimmäinen julkaisu Jäsenyydet ja yhteistyökumppanit Piste on vuonna 2009 perustetun Lapin esittävien taiteiden aluekeskuksen perustajajäsen. Aluekeskushankkeessa mukana oleminen vahvistaa Pisteen pohjoista näkyvyyttä, takaa tiedonkulun ja hyvät yhteistyösuhteet alan pohjoisten ja valtakunnallisten toimijoiden kesken. Piste osallistuu Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön laitoksen koordinoimaan Sosiaalisen sirkuksen jatkohankehakemukseen. Taidekasvatusprojektit ja tapahtumatoiminta tekee yhteistyötä Lapin yliopiston kanssa esimerkiksi tarjoamalla materiaalia ja mahdollisuuksia opinnäytteisiin. Sirkuksen tiedotuskeskuksen kautta Piste pääsee esille valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Piste liittyi Suomen Nuorisosirkusliittoon syksyllä 2010 ja tulee toimimaan liitossa aktiivisesti sosiaalista sirkusta koskevissa asioissa. Lapin lasten Taikalamppu-verkoston kanssa tehtävä yhteistyö muovautuu edelleen. Taikalampun kautta yhdistys voi tarjota esityksiään pohjoisen kunnille. Piste haki Lapin Nuorison Liiton jäsenyyttä syksyllä Yhteistyötä tehdään paikallisten kulttuurialan toimijoiden kuten Rovaniemen kuvataidekoulun, Lapin taiteilijaseuran, Mediataideyhdistys Magneetin, Agit Cirkin ja City Breakersin kanssa Internet Pisteen webbisivujen ulkoasun muutostyö viedään päätökseen. Samalla sivuston sisältöä perataan niin, että se paremmin vastaa yleisön, yhteistyötahojen ja rahoittajien tarpeita. Sivujen jatkuva ajantasaisuus on varmistettava ja niistä on vihdoin saatava kieliversiot. Piste hyödyntää myös sosiaalista mediaa ja blogia tiedotuksessa ja yleisöjen osallistamisessa Medianäkyvyys Yleisön kannalta paikallinen medianäkyvyys on tärkeintä. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea lehdistöä ja radiota. Pisteen mediatiedotteet ja -kuvat ovat hyvin kirjoitettuja, kekseliäästi kuvattuja ja uteliaisuutta herättäviä. Kaikista esityksistä ja tapahtumista pyritään saamaan ennakkokirjoittelua lehtiin, myös Rovaniemen ulkopuolisilla keikoilla. Ensi-iltoihin kutsutaan paikallisten medioiden kriitikot. 10/12

11 Media pidetään ajan tasalla myös taidekasvatustoiminnasta ja sen kehittämisessä otettavista askelista. Valtakunnallisiin medioihin pyritään saamaan henkilöihin tai yhdistykseen keskittyviä artikkeleita. Pisteen jäsenet kirjoittavat myös itse kulttuurialan lehtiin Graafiset dokumentit Yhdistyksen graafinen ilme on uudistettu vuoden 2009 aikana. Yhtenäistä ilmettä käytetään kaikessa viestinnässä. Graafiset ohjeet mahdollistavat visuaalisten elementtien monipuolisen käytön. Ajan myötä graafinen ohjeisto elää hioutuu. Hyvä, kiinnostava toimintakertomus kiinnostanee rahoittajia. Toimintakertomukseen liitetään kuvallista materiaalia ja kommentteja yhteistyökumppaneilta ja yleisöltä. Ohjelmistossa olevista esityksistä tehdään dvd-tallenteet, joissa on 3 5 minuutin mittainen esittelyvideo (traileri), koko esityksen taltiointi ja tietoa yhdistyksestä ja työryhmästä. Yhdistys painattaa postikortteja, esitteitä tai flyereita, joissa on tietoa esityksistä ja yhdistyksestä. Näitä jaetaan esitysten ja koulutusten yhteydessä Jäsenten osallistuminen tapahtumiin YYhdistyksen jäsenet voivat hakea taloudellista tukea osallistuakseen tapahtumiin, jotka hyödyttävät Pistettä. Tuki voi olla avustusta esimerkiksi osallistumismaksuihin tai matkakuluihin. Hallitus päättää aina tapauskohtaisesti myönnetäänkö avustusta ja kuinka paljon. Osallistumiseen tukea saaneen on tehtävä kirjallinen kooste tapahtuman annista ja esiteltävä se yhdistykselle sähköpostitse tai seuraavassa hallituksen kokouksessa. 10. Tiedon tallentaminen Kaikki Pisteen omat dokumentit tehdään sähköisesti ja tallennetaan vuonna 2009 perustettuun arkistoon. Paperilla toimitetut tärkeät dokumentit skannataan. Osa arkistosta olisi hyvä saada julkiseksi, jotta sitä voisi käyttää tiedon jakeluun yhteistyötahoille. Asiakirjojen ja toiminnan dokumentoinnin paperiversiot säilytetään toimistolla. Ne arkistoidaan järjestelmällisesti, niin että kaikkien on helppo löytää etsimänsä tieto. Työnantajuudesta syntyy salassapidettävää aineistoa. Sille on järjestettävä asianmukainen säilytystapa. Esitysten taltiointiin ja etenkin taltioiden hyödyntämiseen on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Lehtijutut on koottava omaan kansioonsa ja myös niitä on hyödynnettävä. 11. Toiminnan arviointi Jotta kokemukset keräytyisivät hyödyttämään tulevaisuutta, on yhdistyksen aktiivisesti tutkailtava toimiaan ja kerättävä palautetta yleisöiltään. Toimintasuunnitelma ja toimintakertomus ovat arvioinnin apuvälineitä. 11/12

12 12. Tulevaisuus Työryhmät pitävät työpäiväkirjaa projektien etenemisestä. Etenkin esitysten työstämiseen etsitään Pisteelle sopivia harjoitusmetodeja, jolloin kokeilujen seuraaminen työpäiväkirjan avulla on olennaista. Projektin päättyessä keskustellaan työtapojen toimivuudesta ja taiteellisesta ja tuotannollisesta onnistumisesta. Keskustelussa käsitellään saadut kritiikit ja yleisöpalaute. Taidekasvatusprojekteille on avattu sähköiseen arkistoon tilaa opetussuunnitelmille ja opetuspäiväkirjoille. Suunnitelmissa asetetaan tavoitteita sekä ohjaajille, muule työryhmälle, osallistuvalle ryhmälle ja tarpeen mukaan myös yksittäisille osallistujille. Opetuspäiväkirjat kokoavat ensikäden vaikutelman kunkin opetuskerran opeista, prosessin vaiheesta ja haasteista. Kauden lopussa päiväkirjamerkintöjen pitkä nauha muodostanee kokonaiskuvan tavoitteisiin vastaamisesta. Lyhytkursseille ja tapahtumatoimintaan osallistuneilta pyydetään palautetta tapahtuman onnistumisesta sekä tarpeellisuudesta tai merkityksestä heidän näkökulmastaan. Palautteesta kootaan yhteenveto johon tekijät liittävät omia huomioitaan. Usea Pisteen projekti on myös rahoittajien tai muun ulkopuolisen tahon organisoiman arvioinnin piirissä. Vuosi 2011 voi muodostua taitekohdaksi Pisteelle. Aiempina vuosina tehdyt valmistelut ja opitut kokemukset vievät toiminnan uudelle tasolle. Se voi tarkoittaa jonkin toiminnan osa-alueen eriyttämistä liiketaloudellisesti toimivalle organisaatiolle kuten osuuskunnalle. Myös yhdistystoimintaa on kehitettävä. Taloudellisen volyymin ja työsuhteiden määrän kasvaessa toiminnan on oltava ammattimaista ja keskittynyttä. Työtapoja ja prosesseja on jatkuvasti hiottava. Yhdistyksen jäsenrakenne ja kriteerit ovat nykyisellään toimivia. Kannattajajäsenyydelle voi kuitenkin olla tarvetta, kun toimintaan osallistuvien määrä kasvaa ja vakiintuu. Piste on alusta saakka toiminut valtakunnallisesti. Lähitulevaisuudessa esitykset tulevat vierailemaan myös ulkomailla. Pohjoismainen, etenkin Barentsin alueen yhteistyö kiinnostaa Pistettä. 12/12