Kaarina Kaarina-teatteri Anne Birgitta Pessi

Transkriptio

1 Kaarina Kaarina-teatteri Anne Birgitta Pessi

2 Vapaaehtoistoiminnan suomalainen maisemakuva tänään ja tulevaisuudessa Auttamisen tila ja tulevaisuus ylipäätään? Minun hyvä elämä? Toiminnan motiivit sekä kohti onnellisuutta ja terveyttä Meidän hyvä elämä? Esim. sosiaalinen liima 2

3 Aikamme haaste arvoille & yhteistoiminnalle 3

4 Onnea! 4

5 Onnea! MY-navigaattori-projekti; yksilöllisyys, henkilökohtaisuus, jokainen Keppihyypiöitä vai joutsensiipiä? Murrokset mutta usko ihmiseen! Ruusun ostamisen logiikka! Positiivisuudesta käsin, todellisten tekojen kautta. Myös isot visiot mahdollisia (esim. Resurssikeskus Kaarinaan!) 5

6 VAPAA- EHT. TOIMINTA PALKATONTA PALVELUA motivaatio toiminta-alue organisaatio roolit erityisesti lahja erityisesti hyvinvointi, sos.tuki vapaaehtoist. lisäresurssi järjestöille rajatut; järjestö päättää ja valitsee KANSALAIS- YHTEISKUNN. OSA vastavuoroisuus, vertaisuus, oma-apu moninaisuus, myös aktivismi järjestöjen ohella epäviralliset ryhmät, vapaat ryhmittymät toimijoiden ideat, lahjat intressit järjestöön tai täysin itse HYÖDYLLISTÄ VAPAA-AJAN TOIMINTAA sisäiset motiivit, henkilökohtai suus, yksilöllisyys moninaisuus, myös kulttuuri, urheilu myös hyvinkin pienet ryhmät, yksilö-yksilö monaisuus: osallistujasta ohjaajaan Pessi, HY, 2011

7 Ketkä? Vapaaehtoisuus? Mitä? Missä? Aineisto v / Yeung, N=1038 sekä osin v. 2006, 2008,

8 Useampi kuin joka kolmas (33-37%) osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan. Lisäksi puolet suomalaisista, jotka eivät ole mukana toiminnassa, olisi halukkaita osallistumaan, jos heitä pyydettäisiin. Osallistumisaktiivisuus ei poikkea juurikaan eri väestöryhmissä. 8

9 Eniten osallistutaan urheiluun tai liikuntaan (30%), toiseksi useimmin terveys- ja sosiaalipalveluihin (25%) ja kolmanneksi kasvatusasioihin (22%). (sangen) runsaasti aikaa toimintaan: lähes 18 h / kk (2001) n. 10 h/kk (2011) 9

10 SUKUPUOLIEROJA? Miehet hieman enemmän (38/37%) mutta käyttävät naisia vähemmän aikaa (n. 16 / lähes 20 h/kk). M: talkoot ja varainkeruu, N: palkattomuus, kohde. M: urheilu, asuinalue-toiminta, maanpuol. ja pelastuspalvelut N: terveys- ja sosiaali-ala, kasvatus Miehet osallistuvat naisia enemmän vapaamuotoiseen. M: motiiveissa korostuu ystävien ja tuttavien vaikutus, kiinnostus sekä kansalaisvelvollisuus. N: halu auttaa, into oppia uutta sekä toive tuttavista. M: ei mitään annettavaa, N: ajanpuute, terveys 10 Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

11 YLI 50-VUOTIAAT ja ELÄKELÄISET Jopa lähes 40% osallistuu. Toimintaan käytetään myös eniten aikaa: yli 22 h / kk. Kiinnostuneita asuinaluetoiminnasta, uskonnollisesta vapaaehtoistyöstä, pelastus-palvelusta sekä terveys- ja sosiaalialoista. Osallistuvat erityisesti vapaamuotoiseen toimintaan. Motiiveissa korostuu halu saada uusia tuttavia, auttaa, ideologiset vakaumukset sekä toive säännöllisestä päiväohjelmasta. Terveydelliset syyt usein esteenä. Silti lähes 40% lähtisi pyydettäessä mukaan. 11 Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

12 Entäpä uuden sukupolven silmin? (15-24 v.) Selkeästi useampi kuin joka kolmas (39%). Ja keskimääräistä enemmän aikaa: yli 19 h/kk. Toimivat erityisesti lasten ja nuorten parissa, uskonnollisissa ryhmissä, ympäristönsuojelussa sekä ihmisoikeus-asioissa. Motivoi uuden oppimisen halu ja ystävien innostus Ja auttamiseen motiiveina hyvin vahvat teemat: Auttaminen on oikein Tunnen myötätuntoa Toimisin periaatteitani vastaan, jos en auttaisi Esteeksi nähdään usein se, ettei ole pyydetty mukaan, ei ole ajateltu asiaa tai toimintamahdollisuuksia. Pyydettäessä lähes 60% haluaisi lähteä mukaan. 12 Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

13 Entä kuinka kiinnostunut olette osallistumaan vapaaehtoistoimintaan lähivuosina? % haastatelluista (n=1003) Erittäin palj on 14 Jonkin v erran 33 Melko v ähän 26 En lainkaan 26 En osaa sanoa 1 K IM US OY T % Kuvio 3

14 Minkä asioiden edistämiseksi tai parissa olisitte valmis tekemään vapaaehtoistoimintaa? % vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta (ainakin vähän) kiinnostuneista (n=1099) Lapset, nuoret Eläimet, luonto Liikunta, urheilu Vanhukset Lähiympäristö, asukastoiminta Kulttuuri, musiikki, taide Ympäristö, kestäv ä kehitys Ihmisoikeudet Pelastuspalv elut Kansainv älisyys Vammaiset Maanpuolustus Kehitysyhteistyö Maahanmuuttaj at, monikulttuurisuus Syrj äytyneet, päihdeongelmaiset Poliittinen tai yhteiskunnallinen toiminta Uskonto Ammattiyhdistystoiminta Jokin muu Ei osaa sanoa % ATUTK IM US OY T Kuvio 16

15 Tuttua, pitkäkestoista? Vai hetkellistä, heittäytyvää? Enemmistö (53%) haluaa käyttää itsellä jo olemassa olevia taitoja, kolmannes oppia enemmän uutta * Joka kuudes ei osaa sanoa Toiminnasta kiinnostuneista: * kertaluontoinen, hetkittäinen toiminta 56% esim. keikkavapaaehtoisuus * lyhytkestoinen, projektimainen 46% * pitkäaikainen, sitoutunut (34%) 15 Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

16 Vapaaehtoistoiminnan ehdottomasti keskeisin motiivi: halu auttaa! Valtaosa (n.70%) kokee auttamisen henkilökohtaisesti tärkeäksi tai hyvin tärkeäksi; 2/3 tärkein arvo Viimeisen 2 v. aikana autettu runsaasti: * Sukulaisia 84.8%, Ystäviä 91.1% * Jotakin tuntematonta ihmistä 85.7% Reilusti yli puolet: Ihmisten tulisi huolehtia nykyistä enemmän toisten hyvinvoinnista 16

17 Yksilöiden taso Minun hyvä! Esim. onnellisuus! Yhteiskunnan taso Meidän hyvä! Yhteisöllisyys! 17

18 Mikä on minulle henkilökohtaisesti hyvää elämää eli mitkä elementit sitä edistävät? 18

19 Kontekstuaaliset tekijät: terveys, perhe, ihmissuhteet, työ Persoonallisuus: korkea itsetunto, itsekontrolli, optimismi, ulospäinsuuntautuneisuus, toisten auttaminen Institutionaaliset tekijät: uskonto, vapaus, vaikutusmahdollisuudet, Jonkin verran: taloudelliset tekijät Ei eroja: tausta (sukupuoli, ikä, koulutus, jne.) 19

20 Onnellisuuden kaikki elementit vahvasti yhteyksissä vapaaehtois- ja vertaistoimintaan! Lisäksi elämänlaadun ytimet: * hyvä mieli, ilo * tyytyväisyys myös itseen! * ystävät, tuttavat * elämän mielekkyys * toimintakyky, virikkeet * jopa selkeät terveyshyödyt - elä pidempään! 20

21 TÄRKEIN SYY OSALLISTUMISELLE: 41% halu auttaa 16% aikaa, halu tehdä hyödyllistä 9% tuttava pyysi 8% oppii tuntemaan uusia ihmisiä 6% olen saanut apua 5% uskonnollinen vakaumus 3% oma harrastus tai saan opintosuorituksia/työkokemusta 21

22 TÄRKEIN SYY OLLA OSALLISTUMATTA 44% ei aikaa 13% ei erityistä syytä 11% ei ole pyydetty mukaan 5% ei ole tullut ajatelleeksi 3% en tiedä miten pääsee mukaan 3% minulla ei ole annettavaa 1% aiemmat huonot kokemukset 1% en usko asiaan 22

23 23

24 24

25 Vapaaehtoistoiminta oppimisen areena! 23. Entä mitä näistä taidoista olette oppinut enemmän vapaaehtoistoiminnassa kuin opiskellessanne tai palkkatyössä? % joskus vapaaehtoistoimintaan osallistuneista (n=885) Tapahtumien j ärj estäminen 36 Ihmisten kohtaaminen 34 Vuorov aikutustaidot 27 Kokous- j a neuv ottelutaidot 23 Organisointitaidot 19 Asiantuntij uus j ossain aihepiirissä Ongelmanratkaisu Vaikuttaminen Johtaminen Talousasiat Joku kädentaito Päätöksenteko Luov uus Viestintä Proj ektiosaaminen % OTANTATUTK IM US OY T Kuvio 10

26 Pidemmän aikakaaren motivaatio: sitoutuminen Mikä auttaa sinua jaksamaan vapaaehtoistoiminnassa - eli mikä sitouttaa sinut toimintaan pidemmäksi aikaa? * toiminnan mielekkyys * sosiaaliset sidokset * myönteinen palaute

27 Yhteisöllinen toiminta, vapaaehtoisuus sosiaalinen pääoma (luottamus, verkostot, vastavuoroisuus) kansalaisyhteiskunta 27

28 Sosiaalinen pääoma: verkostot Verkostot vapaaehtoistoiminnassa onnellisuuden ja hyvän elämän sekä sos.liiman lähteitä yksilöiden väliset verkostot verkostot; kukaan ei jää yksin Esim. MT-navigaattori-projektintukihenkilötoiminta ja henkilökohtainen palveluohjaus toimijoiden, järjestöjen väliset verkostot; hyvän jakaminen; resurssit, yhteiset innovaatiot Esim. järjestöt, kunnat, RAY, yksilöt ja edelleen kuntien, järjestöjen verkostot, jne. 28

29 minun, meidän hyvä elämä lukuisat pääomat muiden hyvä elämä V synergia julk.s. yritykset järjestöjen elinehto Pessi, HY, 2011

30 Esim. 1. julkinen sektori - kansalaistoiminta Vahva synergia; esim. pohjoismaat Miksi synergiassa? * luottamus, tasa-arvo * solidaarisuuden normi ja malli (erityisesti hoivatyö!) * yhteisöt voimissaan * resursseja myös yhteisöllisyyteen (esim. aika) 30

31 Syöpä / vertaistukihenkilön näkökulma: On annettavaa, oma kokemus / halu auttaa Hyvä mieli, kohtaaminen, jakaminen Anti, vaikka raskasta! Potilaan näkökulma Yhteinen kokemus (!), henkinen tuki: inhimillisyys, normaalius, turvallisuus Erityisesti yksinäiset potilaat Vilpitön tuki, empatia, emotionaalinen tuki (naiset?) Tiedon jakaminen (miehet?) 31

32 Koulutus; erittäin tärkeää Oikea tieto! Empatiaa vai jakamista? Erityisesti kuuleva korva! Vaativuus: tuki, jaksaminen myös rajat! Erityisen sitoutuneita vapaaehtoistoimijoita Myös potilaiden tunnettava vapaaehtoisten rajat Nettituki? Palaute ja kiitos (vs. motivaation lasku) Tutkimukset osoittavat jopa selkeitä terveyshyötyjä (erityisesti psyyk. & psykosom.) vertaistuen (sekä ryhmät että kahdenvälinen) saajille 32

33 Merkitys Järjestöt: vapaaehtoistyön sisäisiä vahvuuksia Suuri merkitys, suuri yksimielisyys Suuri merkitys, suuri erimielisyys -Aito halu auttaa -Vapaaehtoistoiminnan hyvä yhteishenki -Toiminnan hyvä maine -Toiminta on hyvin johdettua -Toiminnan luotettavuus -Motivaatiota ylläpitävä toiminta ja tuki -Yhteisen vastuun kokemus -Osaava henkilökunta -Vuosien kokemus vapaaehtoistyöstä ja sen organisoinnista -Toiminnan pitkäjänteisyys -Innostuneet vapaaehtoiset -Valmius ottaa mukaan uusia vapaaehtoisia -Selkeät tavoitteet vapaaehtoistoiminnalle Vähäinen merkitys, suuri yksimielisyys -Kyky hyödyntää erilaista osaamista -Vapaaehtoistoiminnan jatkuva kehittäminen -Erilaiset vapaaehtoiset -Innovatiivisuus, luovuus -Kyky jakaa kokemuksia ja tietoa Erimielisyys Vähäinen merkitys, suuri erimielisyys -Keskinäisen kannustamisen kulttuuri -Ammatillinen vapaaehtoistoiminnan koordinointi -Toimivat koulutusmallit -Toimivat rekrytointikanavat -Ihmiset sitoutuvat toimintaan -Osaavat vapaaehtoiset -Jatkuva perehdytys, koulutus ja ohjaus

34 Merkitys Järjestöt: vapaaehtoistyön ulkoisia uhkia Suuri merkitys, suuri yksimielisyys Suuri merkitys, suuri erimielisyys -Rahoituksen puute ja epävarmuus -Kunnat eivät tue vapaaehtoistoimintaa riittävästi -Auttamisen vastuuta siirretään yhä enemmän järjestöille -Vapaaehtoistoimintaa ei haluta tukea -Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta kiristyy -Julkisen sektorin epärealistisen odotukset vapaaehtoistoiminnalle -Lyhytkestoinen, projektiluontoinen vapaaehtoistoiminta yleistyy -Avun ja tuen tarvitsijoiden määrä kasvaa liian suureksi -Vapaaehtoisille siirretään liikaa vastuuta Vähäinen merkitys, suuri yksimielisyys -Ihmisiä ei kiinnosta vapaaehtoistoiminta -Ihmiset eivät enää halua sitoutua vapaaehtoistoimintaan -Väestön ikääntyminen -Julkisvallalta liikaa vaatimuksia vapaaehtoistoiminnalle Vähäinen merkitys, suuri erimielisyys -Ihmisten kiinnostuksen hiipuminen -Vähän koulutusta vapaaehtoistoiminnan johtamiseen -Ihmisten epärealistiset odotukset vapaaehtoistoiminnalle Erimielisyys -Ihmisten muutto kasvukeskuksiin -Toimitilojen huono saatavuus -Vapaaehtoistyön verotus -Vapaaehtoisten työpanoksen kaupallistuminen -Yksilöllisten arvojen korostuminen -Järjestöjen välinen kilpailu -Kilpailu vapaaehtoisista -Julkishallinnon tiukentuva kontrolli vapaaehtoistoiminnalle -Väestön ikääntyminen

35 Panostus maksaa euronsa takaisin! Esim. Kuinka hyvin vapaaehtoistoimintanne v tavoitteet toteutuivat? Vastauksia % Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa , , ,1 7 1,1 35 5,3 Yhteensä Vastaus % 67,3 N=989 (1139) Ei vapaaehtoistoiminnan strategiaa/suunnitelmaa, noin 14 prosenttia erittäin hyvin. Jos strategia/suunnitelma, luku yli tuplaantuu

36 minun, meidän hyvä elämä lukuisat pääomat muiden hyvä elämä V synergia julk.s. yritykset järjestöjen elinehto Pessi, HY, 2011

37 Vapaaehtois- ja vertaistoiminta laajentaa hyvää elämää Hyvät teot - ja pelkkä niiden todistaminen - tuovat mielihyvää, hyvää oloa! Mm. maailmankuvamme ja älyllinen kykymme, luovuutemme laajenee! Laajeneva, arvokkaampi aika Pienet teot valtaisa muutos. Arkinen pyhyys! Vapaaehtoisista pidettävä huolta! Pessi, HY, 2011

38 Vapaaehtois- & vertaistoiminta laajentaa hyvää elämää edelleen Pienet teot, arkinen hyvä elämä pieni esimerkki lopuksi: ilonpuutostauti ilo lisää todistetusti immuunitehokkuuttamme Hymy lisää tunnekokemuksiamme (esim. kynä suussa sarjakuvatesti) Lapset hymyilevät 400 kertaa päivässä, aikuiset 15 kertaa Pessi, HY, 2011

39 Kiitos! Antoisan onnellisia hetkiä vapaaehtois- ja vertaistoiminnassa! Kaikkea mitä parhainta tulevalle Resurssikeskukselle! 39

40 Yhteystiedot: Anne Birgitta Pessi (ent. Yeung) Dosentti, Akatemiatutkija, varajohtaja, Tutkijakollegium PL 4 (Fabianinkatu 24)00014 Helsingin yliopisto anne.b.pessi@helsinki.fi 40