Halko-ryhmä. Kokemusasiantuntijuus ja vertaisuus Anne Birgitta Pessi

Transkriptio

1 Halko-ryhmä Kokemusasiantuntijuus ja vertaisuus Anne Birgitta Pessi

2 Vapaaehtoistoiminnan suomalainen maisemakuva tänään ja tulevaisuudessa Auttamisen tila ja tulevaisuus ylipäätään? Minun hyvä elämä? Toiminnan motiivit sekä kohti onnellisuutta ja terveyttä Meidän hyvä elämä? Esim. sosiaalinen liima Vertaisuus mutta etenkin teiltä, toinen toisillenne 2

3 Aikamme haaste arvoille & yhteistoiminnalle 3

4 Onnea! 4

5 Onnea! Kokemusasiantuntijuus vs. ammattilaisuus ja Vertaisuus vs. ammattilaisuus Tuki, jopa riippuvuus! Molemmat tarvitsevat toisiaan! Jo opiskelijana! Esim. Vastoinkäymiset voimavaraksi ja Virtaa vertaisuudesta Keppihyypiöitä vai joutsensiipiä? Murrokset mutta usko ihmiseen! 5

6 Ruusun ostamisen logiikka! Positiivisuudesta käsin, todellisten tekojen kautta. Esim. Halko-ryhmä ja hyvien, konkreettisten käytänteiden jakaminen! Jatkakaa! 6

7 VAPAAEHT. TOIMINTA motivaatio toiminta-alue organisaatio roolit PALKATONTA PALVELUA erityisesti lahja erityisesti hyvinvointi, sos.tuki vapaaehtoist. lisäresurssi järjestöille rajatut; järjestö päättää ja valitsee KANSALAISYHTEISKUNN. OSA vastavuoroisuus, vertaisuus, oma-apu moninaisuus, järjestöjen myös aktivismi ohella epäviralliset ryhmät, vapaat ryhmittymät HYÖDYLLISTÄ VAPAA-AJAN TOIMINTAA moninaisuus, myös hyvinkin sisäiset myös kulttuuri, pienet ryhmät, motiivit, yksilö-yksilö henkilökohtai urheilu suus, yksilöllisyys Pessi, HY, 2011 toimijoiden ideat, lahjat intressit järjestöön tai täysin itse monaisuus: osallistujasta ohjaajaan

8 Vertainen (terveydenhoidon saralla) tarkoittaa ihmisille eri asioita ( Toija 2011)

9 Ketkä? Vapaaehtoisuus? Mitä? Missä? Aineisto v / Yeung, N=1038 sekä osin v. 2006, 2008,

10 Useampi kuin joka kolmas (33-37%) osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan. Lisäksi puolet suomalaisista, jotka eivät ole mukana toiminnassa, olisi halukkaita osallistumaan, jos heitä pyydettäisiin. Osallistumisaktiivisuus ei poikkea juurikaan eri väestöryhmissä. 10

11 Eniten osallistutaan urheiluun tai liikuntaan (30%), toiseksi useimmin terveys- ja sosiaalipalveluihin (25%) ja kolmanneksi kasvatusasioihin (22%). (sangen) runsaasti aikaa toimintaan: lähes 18 h / kk (2001) n. 10 h/kk (2011) 11

12 SUKUPUOLIEROJA? Miehet hieman enemmän (38/37%) mutta käyttävät naisia vähemmän aikaa (n. 16 / lähes 20 h/kk). M: talkoot ja varainkeruu, N: palkattomuus, kohde. M: urheilu, asuinalue-toiminta, maanpuol. ja pelastuspalvelut N: terveys- ja sosiaali-ala, kasvatus Miehet osallistuvat naisia enemmän vapaamuotoiseen. M: motiiveissa korostuu ystävien ja tuttavien vaikutus, kiinnostus sekä kansalaisvelvollisuus. N: halu auttaa, into oppia uutta sekä toive tuttavista. M: ei mitään annettavaa, N: ajanpuute, terveys 12 Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

13 YLI 50-VUOTIAAT ja ELÄKELÄISET Jopa lähes 40% osallistuu. Toimintaan käytetään myös eniten aikaa: yli 22 h / kk. Kiinnostuneita asuinaluetoiminnasta, uskonnollisesta vapaaehtoistyöstä, pelastus-palvelusta sekä terveys- ja sosiaalialoista. Osallistuvat erityisesti vapaamuotoiseen toimintaan. Motiiveissa korostuu halu saada uusia tuttavia, auttaa, ideologiset vakaumukset sekä toive säännöllisestä päiväohjelmasta. Terveydelliset syyt usein esteenä. Silti lähes 40% lähtisi pyydettäessä mukaan. 13 Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

14 Entäpä uuden sukupolven silmin? (15-24 v.) Selkeästi useampi kuin joka kolmas (39%). Ja keskimääräistä enemmän aikaa: yli 19 h/kk. Toimivat erityisesti lasten ja nuorten parissa, uskonnollisissa ryhmissä, ympäristönsuojelussa sekä ihmisoikeus-asioissa. Motivoi uuden oppimisen halu ja ystävien innostus Ja auttamiseen motiiveina hyvin vahvat teemat: Auttaminen on oikein Tunnen myötätuntoa Toimisin periaatteitani vastaan, jos en auttaisi Esteeksi nähdään usein se, ettei ole pyydetty mukaan, ei ole ajateltu asiaa tai toimintamahdollisuuksia. Pyydettäessä lähes 60% haluaisi lähteä mukaan. 14 Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

15 Entä kuinka kiinnostunut olette osallistumaan vapaaehtoistoimintaan lähivuosina? % haastatelluista (n=1003) Erittäin paljon 14 Jonkin verran 33 Melko vähän 26 En lainkaan 26 En osaa sanoa 1 KIMUS OY T % Kuvio 3

16 Minkä asioiden edistämiseksi tai parissa olisitte valmis tekemään vapaaehtoistoimintaa? % vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta (ainakin vähän) kiinnostuneista (n=1099) Lapset, nuoret Eläimet, luonto Liikunta, urheilu Vanhukset Lähiympäristö, asukastoiminta Kulttuuri, musiikki, taide Ympäristö, kestävä kehitys Ihmisoikeudet Pelastuspalvelut Kansainvälisyys Vammaiset Maanpuolustus Kehitysyhteistyö Maahanmuuttajat, monikulttuurisuus Syrjäytyneet, päihdeongelmaiset Poliittinen tai yhteiskunnallinen toiminta Uskonto Ammattiyhdistystoiminta Jokin muu Ei osaa sanoa % ATUTKIMUS OY T Kuvio 16

17 Tuttua, pitkäkestoista? Vai hetkellistä, heittäytyvää? Enemmistö (53%) haluaa käyttää itsellä jo olemassa olevia taitoja, kolmannes oppia enemmän uutta * Joka kuudes ei osaa sanoa Toiminnasta kiinnostuneista: * kertaluontoinen, hetkittäinen toiminta 56% esim. keikkavapaaehtoisuus * lyhytkestoinen, projektimainen 46% * pitkäaikainen, sitoutunut (34%) 17 Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

18 Vapaaehtoistoiminnan ehdottomasti keskeisin motiivi: halu auttaa! Valtaosa (n.70%) kokee auttamisen henkilökohtaisesti tärkeäksi tai hyvin tärkeäksi; 2/3 tärkein arvo Viimeisen 2 v. aikana autettu runsaasti: * Sukulaisia 84.8%, Ystäviä 91.1% * Jotakin tuntematonta ihmistä 85.7% Reilusti yli puolet: Ihmisten tulisi huolehtia nykyistä enemmän toisten hyvinvoinnista 18

19 Yksilöiden taso Minun hyvä! Esim. onnellisuus! Yhteiskunnan taso Meidän hyvä! Yhteisöllisyys! Vertaisuus! 19

20 Mikä on minulle henkilökohtaisesti hyvää elämää eli mitkä elementit sitä edistävät? 20

21 Kontekstuaaliset tekijät: terveys, perhe, ihmissuhteet, työ Persoonallisuus: korkea itsetunto, itsekontrolli, optimismi, ulospäinsuuntautuneisuus, toisten auttaminen Institutionaaliset tekijät: uskonto, vapaus, vaikutusmahdollisuudet, Jonkin verran: taloudelliset tekijät Ei eroja: tausta (sukupuoli, ikä, koulutus, jne.) 21

22 Onnellisuuden kaikki elementit vahvasti yhteyksissä vapaaehtois- ja vertaistoimintaan! Lisäksi elämänlaadun ytimet: * hyvä mieli, ilo * tyytyväisyys myös itseen! * ystävät, tuttavat * elämän mielekkyys * toimintakyky, virikkeet * jopa selkeät terveyshyödyt - elä pidempään! 22

23 TÄRKEIN SYY OSALLISTUMISELLE: 41% halu auttaa 16% aikaa, halu tehdä hyödyllistä 9% tuttava pyysi 8% oppii tuntemaan uusia ihmisiä 6% olen saanut apua 5% uskonnollinen vakaumus 3% oma harrastus tai saan opintosuorituksia/työkokemusta 23

24 TÄRKEIN SYY OLLA OSALLISTUMATTA 44% ei aikaa 13% ei erityistä syytä 11% ei ole pyydetty mukaan 5% ei ole tullut ajatelleeksi 3% en tiedä miten pääsee mukaan 3% minulla ei ole annettavaa 1% aiemmat huonot kokemukset 1% en usko asiaan 24

25 25

26 26

27 Vapaaehtoistoiminta oppimisen areena! 23. Entä mitä näistä taidoista olette oppinut enemmän vapaaehtoistoiminnassa kuin opiskellessanne tai palkkatyössä? % joskus vapaaehtoistoimintaan osallistuneista (n=885) Tapahtumien järjestäminen 36 Ihmisten kohtaaminen 34 Vuorovaikutustaidot 27 Kokous- ja neuvottelutaidot 23 Organisointitaidot 19 Asiantuntijuus jossain aihepiirissä Ongelmanratkaisu Vaikuttaminen Johtaminen Talousasiat Joku kädentaito Päätöksenteko Luovuus Viestintä Projektiosaaminen % OTANTATUTKIMUS OY T Kuvio 10

28 Pidemmän aikakaaren motivaatio: sitoutuminen Mikä auttaa sinua jaksamaan vapaaehtoistoiminnassa - eli mikä sitouttaa sinut toimintaan pidemmäksi aikaa? * toiminnan mielekkyys * sosiaaliset sidokset * myönteinen palaute

29 Yhteisöllinen toiminta, vapaaehtoisuus sosiaalinen pääoma (luottamus, verkostot, vastavuoroisuus) kansalaisyhteiskunta 29

30 Sosiaalinen pääoma: verkostot Verkostot vapaaehtoistoiminnassa onnellisuuden ja hyvän elämän sekä sos.liiman lähteitä yksilöiden väliset verkostot verkostot; kukaan ei jää yksin Esim. MT-navigaattori-projektintukihenkilötoiminta ja henkilökohtainen palveluohjaus toimijoiden, järjestöjen väliset verkostot; hyvän jakaminen; resurssit, yhteiset innovaatiot Esim. järjestöt, kunnat, RAY, yksilöt ja edelleen kuntien, järjestöjen verkostot, jne. 30

31 minun, meidän hyvä elämä muiden hyvä elämä lukuisat pääomat V synergia julk.s. yritykset järjestöjen elinehto Pessi, HY, 2011

32 Vertaistuen anti (Toija 2011) SELVIYTYMINEN -tietotaito -voimavarat JAETTU KOKEMUS -yhteinen kokemus -vastavuoroisuus VÄLITTÄMINEN -merkityksellinen ihmissuhde -aito kohtaaminen

33 Vertaistuen haasteet (Toija 2011) Vertaistuen hankkiminen vaatii voimaa ja omaa aktiivisuutta Oma ajattelu tärkeää Ryhmässä täytyy jaksaa olla myös kokemusten vastaanottajana Oikeantyyppinen vertaistuki oikeaan aikaan Homogeeniset ryhmät Vanhempien omien ajatusten tukeminen

34 Syöpä / vertaistukihenkilön näkökulma: On annettavaa, oma kokemus / halu auttaa Hyvä mieli, kohtaaminen, jakaminen Anti, vaikka raskasta! Potilaan näkökulma Yhteinen kokemus (!), henkinen tuki: inhimillisyys, normaalius, turvallisuus Erityisesti yksinäiset potilaat Vilpitön tuki, empatia, emotionaalinen tuki (naiset?) Tiedon jakaminen (miehet?) 34

35 Koulutus; erittäin tärkeää Oikea tieto! Empatiaa vai jakamista? Erityisesti kuuleva korva! Vaativuus: tuki, jaksaminen myös rajat! Erityisen sitoutuneita vapaaehtoistoimijoita Myös potilaiden tunnettava vapaaehtoisten rajat Nettituki? Palaute ja kiitos (vs. motivaation lasku) Tutkimukset osoittavat jopa selkeitä terveyshyötyjä (erityisesti psyyk. & psykosom.) vertaistuen (sekä ryhmät että kahdenvälinen) saajille 35

36 Julkinen sektori - kansalaistoiminta Vahva synergia; esim. pohjoismaat Miksi synergiassa? * luottamus, tasa-arvo * solidaarisuuden normi ja malli (erityisesti hoivatyö!) * yhteisöt voimissaan * resursseja myös yhteisöllisyyteen (esim. aika) 36

37 Järjestöt: vapaaehtoistyön sisäisiä vahvuuksia Suuri merkitys, suuri yksimielisyys -Aito halu auttaa -Vapaaehtoistoiminnan hyvä yhteishenki -Toiminnan hyvä maine -Toiminta on hyvin johdettua -Toiminnan luotettavuus -Motivaatiota ylläpitävä toiminta ja tuki -Yhteisen vastuun kokemus Suuri merkitys, suuri erimielisyys -Osaava henkilökunta -Vuosien kokemus vapaaehtoistyöstä ja sen organisoinnista -Toiminnan pitkäjänteisyys -Innostuneet vapaaehtoiset -Valmius ottaa mukaan uusia vapaaehtoisia -Selkeät tavoitteet vapaaehtoistoiminnalle Merkitys Vähäinen merkitys, suuri yksimielisyys -Kyky hyödyntää erilaista osaamista -Vapaaehtoistoiminnan jatkuva kehittäminen -Erilaiset vapaaehtoiset -Innovatiivisuus, luovuus -Kyky jakaa kokemuksia ja tietoa Erimielisyys Vähäinen merkitys, suuri erimielisyys -Keskinäisen kannustamisen kulttuuri -Ammatillinen vapaaehtoistoiminnan koordinointi -Toimivat koulutusmallit -Toimivat rekrytointikanavat -Ihmiset sitoutuvat toimintaan -Osaavat vapaaehtoiset -Jatkuva perehdytys, koulutus ja ohjaus

38 Järjestöt: vapaaehtoistyön ulkoisia uhkia Suuri merkitys, suuri yksimielisyys Suuri merkitys, suuri erimielisyys -Rahoituksen puute ja epävarmuus -Kunnat eivät tue vapaaehtoistoimintaa riittävästi -Auttamisen vastuuta siirretään yhä enemmän järjestöille -Vapaaehtoistoimintaa ei haluta tukea -Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta kiristyy -Julkisen sektorin epärealistisen odotukset vapaaehtoistoiminnalle -Lyhytkestoinen, projektiluontoinen vapaaehtoistoiminta yleistyy -Avun ja tuen tarvitsijoiden määrä kasvaa liian suureksi -Vapaaehtoisille siirretään liikaa vastuuta Vähäinen merkitys, suuri yksimielisyys -Ihmisiä ei kiinnosta vapaaehtoistoiminta -Ihmiset eivät enää halua sitoutua vapaaehtoistoimintaan -Väestön ikääntyminen -Julkisvallalta liikaa vaatimuksia vapaaehtoistoiminnalle Vähäinen merkitys, suuri erimielisyys Merkitys -Ihmisten kiinnostuksen hiipuminen -Vähän koulutusta vapaaehtoistoiminnan johtamiseen -Ihmisten epärealistiset odotukset vapaaehtoistoiminnalle Erimielisyys -Ihmisten muutto kasvukeskuksiin -Toimitilojen huono saatavuus -Vapaaehtoistyön verotus -Vapaaehtoisten työpanoksen kaupallistuminen -Yksilöllisten arvojen korostuminen -Järjestöjen välinen kilpailu -Kilpailu vapaaehtoisista -Julkishallinnon tiukentuva kontrolli vapaaehtoistoiminnalle -Väestön ikääntyminen

39 Panostus maksaa euronsa takaisin! Esim. Kuinka hyvin vapaaehtoistoimintanne v tavoitteet toteutuivat? Vastauksia % Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa , , ,1 7 1,1 35 5,3 Yhteensä Vastaus % 67,3 N=989 (1139) Ei vapaaehtoistoiminnan strategiaa/suunnitelmaa, noin 14 prosenttia erittäin hyvin. Jos strategia/suunnitelma, luku yli tuplaantuu

40 minun, meidän hyvä elämä muiden hyvä elämä lukuisat pääomat V synergia julk.s. yritykset järjestöjen elinehto Pessi, HY, 2011

41 Vapaaehtois- ja vertaistoiminta laajentaa hyvää elämää Hyvät teot - ja pelkkä niiden todistaminen - tuovat mielihyvää, hyvää oloa! Mm. maailmankuvamme ja älyllinen kykymme, luovuutemme laajenee! Laajeneva, arvokkaampi aika Pienet teot valtaisa muutos. Arkinen pyhyys! Vapaaehtoisista pidettävä huolta! Pessi, HY, 2011

42 Vapaaehtois- & vertaistoiminta laajentaa hyvää elämää edelleen Pienet teot, arkinen hyvä elämä pieni esimerkki lopuksi: ilonpuutostauti ilo lisää todistetusti immuunitehokkuuttamme Hymy lisää tunnekokemuksiamme (esim. kynä suussa sarjakuvatesti) Lapset hymyilevät 400 kertaa päivässä, aikuiset 15 kertaa Pessi, HY, 2011

43 Kiitos! Antoisan onnellisia hetkiä vapaaehtois- ja vertaistoiminnassa! Ja ylipäätään tärkeässä päihde- ja mielenterveystyössä! 43

44 Yhteystiedot: Anne Birgitta Pessi (ent. Yeung) Tutkijakollegium PL 4 (Fabianinkatu 24)00014 Helsingin yliopisto anne.b.pessi@helsinki.fi 44