Vesilaitosyhdistyksen sähköisen uutiskirjeen postituslistalle voi liittyä tai poistua ilmoittamalla yhteystiedot

Transkriptio

1 Vesilaitosyhdistyksen uutiskirje 9/2013 Vesilaitosyhdistyksen sähköisen uutiskirjeen postituslistalle voi liittyä tai poistua ilmoittamalla yhteystiedot Vesilaitosyhdistyksen uutisia Vesihuollon tukirahoitus valtion talousarvioehdotuksessa vuodelle 2014 Valtion talousarvioehdotus vuodelle 2014 on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Esitetyt määrärahat sekä maa- ja metsätalousministeriön että ympäristöministeriön hallinnonalalla eivät lupaa aiempaa parempia aikoja yhdyskuntien vesihuoltohankkeille, kuten yhdysvesijohtojen ja siirtoviemäreiden rakentamiselle. Vesilaitosyhdistys on lähestynyt kansanedustajia perustellen valtion tukirahoituksen merkitystä erityisesti ylikunnallisten hankkeiden toteutumiselle. Vesihuoltolaitosten edustajien toivotaan myös lähestyvän omien alueidensa kansanedustajia, jotta nämä pitäisivät kunnille ja laitoksille tärkeiden hankkeiden tukirahoituksen puolta budjettikäsittelyssä. Liitteenä on Vesilaitosyhdistyksen kansanedustajille (maa- ja metsätalousvaliokunta, ympäristövaliokunta ja eduskuntaryhmät) lähettämä saatekirje. Saatekirje. Koko valtion talousarvioehdotus löytyy seuraavasta linkistä: Talousarvioehdotus vesihuollon tukirahoitusta koskevalta osin löytyy seuraavista pdftiedostoista: MMM (mom ) ja YM (mom ). MMM (mom ) YM (mom ). MMM:n määrärahoissa vesihuollon tukemiseen on rahoitusta esitetty vain menolajeissa Vesihuoltohankkeet (yht. 2,0 milj. ) ja Maaseudun vesihuoltotoimenpiteet (yht. 8,0 milj. ). Näistä maaseudun vesihuoltotoimenpiteille esitetty summa kohdistuu kokonaisuudessaan (8 milj. ) valtakunnallisen viemäröintiohjelman mukaisille pienille alueellisille viemäröintihankkeille, jotka on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2016 mennessä. Vesihuoltohankkeille esitetty 2 milj. määräraha kohdistuu kokonaisuudessaan jo käynnissä oleville yhdys- ja siirtojohtohankkeille. Uusille hankkeille tukirahoitusta ei tällä momentilla ole esitetty. Näin ollen yhdyskuntien isojen vesihuoltohankkeiden tukemiseen MMM:n määrärahasta kohdistuu yhteensä vain 2,0 milj.. YM:n määrärahoissa vesihuollon tukemiseen on rahoitusta esitetty menolajeissa 1. Uudet ympäristötyöhankkeet (yht. 5,1 milj. ), ja 5. Muut avustukset (yht. 2,0 milj. ). Kohtaan 2. Keskeneräiset ympäristötyöhankkeet ei ole esitetty määrärahaa, koska aikaisempina vuosina YM:n tukikiintiö oli jo käytetty käynnissä oleviin hankkeisiin. Uusille ympäristötyöhankkeille esitetystä kokonaissummasta (5,1 milj. ) noin 4,5-4,6 milj. kohdistuu uusille siirtoviemärihankkeille. Niissä valtion tukiosuus on vähintään Suomen Vesilaitosyhdistys ry Finlands Vattenverksförening rf Asemapäällikönkatu 7, FI HELSINKI, puhelin , faksi vvy@vvy.fi, Y-tunnus

2 2 /hanke, ts. rahoitusta lienee saamassa uutta hanketta. Tuki uusille siirtoviemärihankkeille voi sisältää sekä suoraa avustusta että valtion vesihuoltotöinä kohdistuvaa tukea. Muut avustukset (2,0 milj. ) kohdistuvat pääosin haja-asutuksen jätevesineuvontaan (1-1,5 milj. ). Noin kohdistuu pohjavesien suojelusuunnitelmien avustamiseen. Loput kohdistuu pienehköihin haja-asutuksen viemäröintihankkeisiin. Näin ollen yhdyskuntien isojen vesihuoltohankkeiden tukemiseen YM:n määrärahasta kohdistuu yhteensä vain 4,5-4,6 milj.. Yhdyskuntien jäteveden puhdistushankkeisiin YM:n tukirahoitusta ei ole esitetty. YM:n hallinnonalan budjetin momentilla Eräät ympäristömenot on kuitenkin noin varaus Itämerirahoitukseen, joka osittain liittyy jätevedenpuhdistuksen kehittämisen tukemiseen: Itämeren kuormituksen vähentämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi määrärahaa kohdennetaan erityisesti Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueille ravinnekierrätysohjelman kehittämishankkeisiin ja suojelutoimenpiteisiin. Pohjoismainen jätevesikonferenssi Malmössä, Ruotsissa. Konferenssissa kuulet kokemuksia ja uutta tietoa jätevesien ja lietteen käsittelystä sekä viemäriverkostoista. Monipuolisen ohjelman ohella valittavana on viisi mielenkiintoista tutustumiskohdetta. Tilaisuus on tarkoitettu kokoontumispaikaksi vesihuoltolaitosten henkilökunnalle, vesihuoltoalan yrityksille, tutkijoille, suunnittelijoille, viranomaisille ja muille asiantuntijoille. Kaikki esitelmät on mahdollista kuulla englanniksi tulkattuina tai esitettyinä. Lisätietoa: Pohjoismaiset vesilaitosyhdistykset järjestävät konferenssin yhteistyössä NORDIWA:n kanssa joka toinen vuosi. Konferenssi pidetään vuorotellen eri Pohjoismaissa. Kutsu luennoimaan: Vesihuolto päivät Valtakunnalliset Vesihuolto 2014 päivät järjestetään Finlandia-talolla Ilmoita halukkuutesi min mittaisen esityksen pitämiseen mennessä. Vesihuolto päivät kokoavat vesihuoltoalan ammattilaiset kuulemaan tutkimusten ja kehittämishankkeiden tuloksia sekä käytännön kokemuksia. Finlandia-talolla on myös Pohjoismainen juomavesikonferenssi Tilaisuuksilla tulee olemaan yhteisiä luentoja. Ilmoita halukkuutesi min mittaisen esityksen pitämiseen mennessä. Ilmoitus tehdään ja esityksen sisältörunko (lyhyt selostus sisällöstä, enintään yksi A4) toimitetaan Vesilaitosyhdistyksen kotisivuilla olevan linkin kautta: Lisätietoja: Apulaisjohtaja Mika Rontu (09) , mika.rontu(a)vvy.fi Tiedottaja Eeva Hörkkö (09) , eeva.horkko(a)vvy.fi Vesilaitosyhdistys järjestää tapahtuman yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n kanssa.

3 3 Julkisivu / Photo: Katri Pyynönen Pohjoismainen juomavesikonferenssi Finlandia-talolla Helsingissä Konferenssiin pyydetään asti ehdotuksia esityksiksi. Konferenssissa käsitellään talousveteen liittyviä aiheita eri näkökulmista. Konferenssin alustavat pääteemat ovat talousveden toimituksen turvallisuus, talousveden laatu, vesijohtoverkostot ja vesilaitosten hallinto. Esitelmäehdotukset tulee toimittaa mennessä seuraavan verkkosivun kautta löytyvällä Abstractin lähetys-lomakkeella. Esitykset voivat olla 20 minuutin mittaisia luentoja tai 10 minuutin mittaisia posteriesityksiä. Lisäksi konferenssiin voi toimittaa postereita. Esitelmäehdotukset tulee laatia englanniksi ja ehdotuksen tulee mahtua yhdelle sivulle. Tarkemmat tiedot konferenssin teemoista ja ohjeet esitelmäehdotuksien laadintaan löytyvätcall for Abstractista. Toivottavasti Suomesta tulee runsaasti hyviä esitelmäehdotuksia konferenssiin. Konferenssin esityskielinä ovat suomi, norja, ruotsi, tanska ja englanti. Konferenssissa on simultaanitulkkaus suomeksi ja suomesta ruotsiksi ja englanniksi. Ajantasaista tietoa konferenssista löytyy sen verkkosivuiltawww.vvy.fi/ndwc2014. Konferenssin ohjelma julkaistaan tammikuussa Uusi yhteistoimintajäsen Vesilaitosyhdistyksen yhteistoimintajäseninä voivat olla vesihuoltolaitoksille tuotteita ja palveluja sekä urakointia myyvät yritykset, alan oppilaitokset ja tutkimuslaitokset. Uusi yhteistoimintajäsen on LR-Palvelu Oy Lisätietoja

4 4 Kehittämisrahasto Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston haku on auki syyskuun loppuun Nyt on siis otollinen hetki ideoida hankkeita ja koota yhteen eri tahoja niiden toteuttamiseksi. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto rahoittaa vesihuoltolaitosten toimintaa edistävää tutkimus- ja kehittämistyötä. Erityisesti halutaan tukea käytännön toiminnan kannalta tärkeitä ja vesihuoltoalaa laajasti hyödyttäviä hankkeita. Vuodesta 2013 alkaen Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto julkistaa painopistealueet, joilta hakemuksia ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa erityisesti toivotaan. Nämä painopistealueet ovat voimassa vähintään kaksi vuotta. Kehittämisrahaston vuoden 2013 painopistealueet ovat: Vesihuollon energia-, ympäristö-, resurssi- ja kustannustehokkuuden kehittäminen Verkostojen hallinnan kehittäminen: kuntotietojen kartoittamisen työkalut, saneerausmenetelmät, vuoto- ja hulevesien hallinta Lietteiden hyötykäytön ja ravinteiden kierrätyksen edistäminen sekä puhdistamolietteiden tuotteistaminen Vesihuoltolaitosten kestävä talous ja asiakassuhteet Kehittämisrahaston varoja myönnetään ensisijaisesti hankkeisiin, joissa rahaston jäsenet tai muut vesihuoltolaitokset ovat aktiivisia. Rahoitusta pyritään ohjaamaan tasapuolisesti eri vesihuollon osa alueille, eri hakijaorganisaatiolle sekä erikokoisille laitoksille. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahastolta rahoitusta hakevia pyydetään täyttämällä Kehittämisrahaston verkkosivuilla oleva hakemuslomake ( hakuajan loppuun mennessä. Lomakkeeseen tulee liittää vapaamuotoinen rahoitushakemus. Kotimaisilla kielillä laaditun hakemuksen tulee kuitenkin sisältää seuraavassa ohjeessa esitetyt tiedot. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston rahoitushakemuksen sisältö Lisätietoja kehittämisrahastosta, rahoitetuista hankkeista ja rahoituksen hakemisesta löytyy rahaston www sivuilta Haitta-aineet jätevedenpuhdistuksessa -hankkeen kutsut on lähetetty Kaikki yli AVL:n puhdistamot on kutsuttu mukaan haitta-aineet jätevesissä hankkeeseen. Kutsun liitteenä on lähetetty ehdotus eri kokoisilla puhdistamoilla analysoitaviksi analyysipaketeiksi, tietoa analyysien hinnoista ja hankkeessa käytettävissä olevista laboratorioista. Puhdistamoita on pyydetty ilmoittautumaan hankkeeseen mennessä. Lyhyt toimintaohje hankkeeseen osallistumisesta - Ilmoittaudu mukaan hankkeeseen mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä annetaan taustatietoja jätevedenpuhdistamosta. Ilmoittautuminen täytetään jätevedenpuhdistamokohtaisesti. - Ilmoittautumisen jälkeen Envieno lähettää lomakkeen, johon täytetään mitkä näytteet ja analyysipaketit puhdistamo haluaa analysoida.

5 5 - Laitoksille toimitetaan näytteenotto-ohjeet ja sovitaan näytteenoton ajankohta - Näytteenottoastiat toimitetaan puhdistamoille - Laitokset ottavat näytteet ohjeiden mukaan ja toimittavat ne laboratorioille annettujen ohjeiden mukaisesti Haitta-aineet jätevesissä -hanke Vesilaitosyhdistys koordinoi Envieno ky:n kanssa yhteistyössä hankkeen, jonka puitteissa kaikilla yli AVL:n puhdistamoilla pyritään selvittämään haitallisten aineiden esiintymistä. Hankkeeseen osallistumalla jätevedenpuhdistamot toimeenpanevat vesiympäristölle haitallisia ja vaarallisia aineita koskevia säädöksiä. Hankkeen toteutuksessa tehdään yhteistyötä ympäristöministeriön ja SYKE:n kanssa. Yhteistyön avulla varmistetaan, että selvityksessä noudatetaan lainsäädännön edellyttämiä toimintatapoja mm. analyysitarkkuuden suhteen. Lisätietoa hankkeesta löytyy hankkeen nettisivuilta: Haitta-aineet jätevesissä hankkeen esittelykalvot Lisätietoa: Envieno ky, Niina Vieno puh Ajankohtaista vesihuoltoalalla Vesitornin sortuminen Jyväskylässä Valmistunut tutkintaselostus on julkaistu Onnettomuustutkintakeskuksen sivuilla. Jyväskylän Kangasvuoressa sortui vesitorni klo Vesitorni sortui, koska sen säilöosan alareunassa ollut suuri rengasmainen palkki jännepunoksineen katkesi. Vesitornin sortumisen myötä erilaisia betonielementtejä lensi maastoon. Onnettomuudessa ei syntynyt henkilövahinkoja. Paikalle hälytettyjen viranomaisten tehtäväksi jäi onnettomuuspaikan eristäminen ja sen varmistaminen, ettei ketään ollut jäänyt sortuneiden osien alle. Vesitorni oli rakennettu vuonna 1976 ja sen rakentamisessa oli käytetty jännemenetelmää, jonka pitkäaikaiskestävyydestä ei ollut tietoja. Menetelmässä käytettiin lujista teräksistä koostuvia suuria jälkijännitettyjä jännepunoksia. Onnettomuuden syynä oli teräsbetonisen palkin katkeaminen, joka syntyi viivästyneen vetymurtuman myötä. Vetymurtuma tässä tapauksessa todennäköisesti syntyi, kun jänneteräksiin pääsi ruostumista aiheuttavaa sadevettä. Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että ympäristöministeriön ja Liikenneviraston tulisi yhdessä kuntien kanssa kartoittaa vetymurtumalle alttiit rakenteet ja huolehtia, että niiden turvallisuudesta vastaavat tahot tekevät tarvittavat tarkastus- ja korjaustoimet. Perustiedot Suomessa olevista vesitorneista tulisi koota yhteen, mikä mahdollistaisi kohdennetun viestimisen vesitornien asianmukaisesta kunnossapidosta, turvallisuudesta, hyvistä käytännöistä, teknisistä ongelmista ja niiden ratkaisuista. Lisätietoja ja Onnettomuustutkintakeskuksen tiedote sekä tutkintaselostus ja siihen liittyen jänneterästen tutkinta ovat Onnettomuustutkintakeskuksen sivulla osoitteessa:

6 6 Vesistöjen tilannetietoa saatavilla vesihuoltolaitoksille Vesihuoltolaitokset voivat pyytää Suomen ympäristökeskukselta tietyn vesistön automaattisen viranomaisvaroituksen sähköpostina. Tietoa ajankohtaisesta vesi-, lumi- ja jäätilanteesta löytyy Suomen ympäristökeskuksen verkkosivulta: Verkkosivun vasemmassa reunassa on otsikko Varoitukset, jonka alla julkaistaan tietoa ajankohtaisista varoituksista koskien esim. vedenkorkeutta, tulvia, virtaamia tai sateita. Nämä tiedot ovat tärkeitä vesihuoltolaitoksen toiminnan suunnittelussa ja muuttuviin tilanteisiin reagoimiseksi. Vesihuoltolaitokset voivat pyytää SYKEltä tietyn vesistön automaattisen viranomaisvaroituksen lähettämistä sähköpostina ottamalla yhteyttä johtava hydrologi Bertel Vehviläiseen Viranomaisvaroitukset ovat ilmaisia. Tilaisuus uusista hankintadirektiiveistä Ilmoittautuminen lokakuun alussa. Julkisten hankintojen neuvontayksikkö ilmoittaa verkkosivullaan ennakkotietona, että se järjestää maanantaina maksuttoman tilaisuuden, jossa kerrotaan uusien hankintadirektiivien sisällöstä. Tilaisuudessa keskitytään hankintayksiköiden kannalta olennaisiin uudistuksiin. On todennäköistä, että uudet direktiivit hyväksytään Euroopan parlamentissa loka-marraskuussa (hankintadirektiivi, erityisalojen hankintadirektiivi ja ns. konsessiodirektiivi). Tilaisuudessa alustavat direktiivin valmisteluun osallistunut vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä julkisten hankintojen neuvontayksikön asiantuntijat. Tilaisuuden tarkempi ohjelma on valmisteilla, mutta tilaisuus alkaa noin klo 10 ja kestää taukoineen noin 5 tuntia. Tilaisuus järjestetään Helsingissä Kuntatalolla, Toinen linja 14. Ilmoittautuminen seminaariin avautuu lokakuun alussa verkkosivulla ( Osallistuminen edellyttää ilmoittautumista. Tapahtuu jäsenlaitoksilla Keminmaan Vesi Oy uusi nettisivunsa Tietosisältö on järjestetty ja esitetään niin, että verkkosivut toimivat kävijän näkökulmasta mahdollisimman hyvin. Verkkosivun käytettävyyteen on panostettu, asiat löytyvät ja sivuja on helppo käyttää. Tutustu sivustoon osoitteessa: Lainsäädännössä tapahtuu Nitraattiasetuksen korvaava asetus tekeillä Asetuksella tulee olemaan vaikutusta myös lietepohjaisten lannoitevalmisteiden maatalouskäyttöön. Ympäristöministeriön johdolla on valmisteltu asetusta eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. Uudella asetuksella korvattaisiin nykyinen nit-

7 7 raattiasetus (931/2000). Asetusluonnoksessa on ehdotettu, että lannan ja lannoitevalmisteiden varastointia ja käyttöä koskevia säännöksiä tiukennetaan. Asetusehdotus oli lausunnoilla saakka. Vesilaitosyhdistys antoi asetusehdotuksesta lausunnon. Lisätietoja ja lausunnoilla ollut ehdotus löytyvät ympäristöministeriön nettisivuilta. Ajankohtaista hallinnossa ja taloudessa Vesihuoltolaitosten varauduttava suoraveloituksen päättymiseen Kotimaista suoraveloitusta ei voi päättymisen jälkeen enää käyttää laskutukseen tai laskunmaksuun.. Kotimaisesta suoraveloituksesta luovutaan euroalueen maissa EU-asetuksen määräyksestä mennessä. Suoraveloituksen korvaavat ensisijaisesti e-lasku ja suoramaksu. Suomessa on suoraveloitusta käyttävää laskuttajaa ja suoraveloitusta käyttää 3 miljoonaa maksajaa. Ensisijaisesti suoraveloituksen tilalle suositellaan e-laskua. Niitä kuluttaja-asiakkaita, joilla ei ole verkkopankkia käytössään palvellaan suoramaksulla. Asiakkaan kannalta suoramaksu vastaa palvelutasoltaan ja toiminnallisuudeltaan nykyistä suoraveloitusta. Kuluttaja-asiakkaiden suoraveloituksen valtakirjat on mahdollista muuntaa uusiin maksutapoihin pankkien palvelulla ja varmistaa näin asiakkaiden säännöllisten maksujen jatkuminen katkeamattomana. Laskuttaja käynnistää muunnon Tätä ennen laskutusohjelmisto on päivitettävä tukemaan uusia maksutapoja ja muuntoa. Finanssialan Keskusliitto on laatinut oppaan laskuttajien avuksi, jotta siirtyminen suoraveloituksesta uusiin maksutapoihin onnistuisi mahdollisimman sujuvasti. Laskuttajan opas suoraveloituksesta e-laskuun ja suoramaksuun löytyy Finanssialan Keskusliiton kotisivuilta Suora linkki laskuttajan pdf-oppaaseen e-laskuun_ja_suoramaksuun.pdf Tutustu aiheeseen Finanssialan Keskusliiton teemasivulta: Julkaisuja ja selvityksiä Paljonko keskivertokuluttaja maksaa vesihuoltopalveluista? Vesilaitosyhdistys julkaisee vuosittain tilaston vesihuoltolaitosten maksutiedoista. Tämän selvityksen mukaan vuonna 2013 keskimääräinen kustannus omakotitalossa on 5,08 euroa käytettyä vesikuutiometriä kohden ja kerrostalossa vastaavasti 4,18 euroa käy-

8 8 tettyä vesikuutiometriä kohden sisältäen mahdolliset arvonlisäverot. (1 kuutiometri vettä = litraa = noin 150 ämpärillistä. ) Koska vesihuoltotaksojen rakenne vaihtelee hyvinkin paljon eri laitoksilla, raportissa käytetään käsitettä "vertailuhinta". Vertailuhinnassa on otettu huomioon käyttömaksun ohella perusmaksun ja mittarivuokran sekä liittymismaksun vaikutus asiakkaalta perittävään veden ja jäteveden hintaan. Vertailuhinta antaa käyttömaksuun verrattuna paremman kuvan asiakkaan maksamista maksuista käytettyä vesikuutiometriä kohden. Suomalainen käyttää keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa. Vaihtelut veden käytössä ovat suuria. Vertailuhinnan avulla voidaan määritellä, että suomalainen kolmehenkinen perhe maksaa vesihuollosta noin euroa vuodessa riippuen siitä, missä asuvat. Edullisimmillaan vesihuolto maksaa 2 3 euroa/kuutio ja kalleimmillaan yli 7 euroa/kuutio. Vesihuoltomaksujen perusteella ei oikeastaan voi päätellä, miten tehokkaasti tai taloudellisesti vesihuoltolaitos toimii, sillä maksujen suuruuteen vaikuttavat useat tekijät, kuten kunnan taksapolitiikka, valtion avustusten määrä, vedenhankintamahdollisuudet sekä yhdyskuntarakenne, sanoo Vesilaitosyhdistyksen apulaisjohtaja Mika Rontu. Liitteenä lehdistölyhennelmä Vesihuoltomaksut julkaisusta. Julkaisun voi tilata Vesilaitosyhdistyksestä s-postilla: vvy@vvy.fi. vesihuoltomaksut 2013 lehdistölyhennelmä (pdf) (113.9 KB) Viemärikaivojen kuntotutkimusohje Vesilaitosyhdistyksen julkaisu Viemärikaivojen kuntotutkimusohje sisältää kaivoista silmämääräisesti ja muilla menetelmillä kuten mittaamalla tehtävien havaintojen kirjaus- ja raportointimenettelyn. Ohje täydentää viemäreiden tutkimisen ohjeistoa. Aikaisemmin, vuonna 2005, julkaistiin Viemäreiden TV-kuvauksen tulkintaohje. Ohjeet on laadittu pohjoismaisena yhteistyönä, jonka tavoitteena oli yhdenmukaistaa viemäristön tutkimiseen liittyvien perustietojen ja havaintojen raportointia Pohjoismaissa. Ohje perustuu standardiin SFS-EN :en Rakennusten ulkopuolisten jätevesijärjestelmien kunto. Osa 2: Visuaalisen tarkastuksen koodijärjestelmä (EN :en Conditions of drain and sewer systems outside buildings - Part 2: Visual inspection coding system). Ohjeen avulla standardin periaatteiden noudattaminen on mahdollista Pohjoismaissa, missä tehdyt vikahavainnot on ollut tapana luokitella vakavuuden mukaan. Vakavuusasteikko on 1-4, missä 1 on vähäinen vika ja 4 vakava vika. Luokittelun tarkoituksena on auttaa ymmärtämään tutkitun viemärikaivon todellinen kunto. Työssä laadittiin ensin englanninkielinen ohje sisältäen joitakin valinnaisia vaihtoehtoja. Kukin maa on sitten laatinut oman kansallisen ohjeensa yhteisen ohjeen perusteella valiten itselleen sopivat vaihtoehdot. Tässä ohjeessa on kuvattu Suomessa käytössä oleva kirjausmenettely. Julkaisun rahoittamiseen ovat osallistuneet Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä, Kouvolan Vesi, Kymen Vesi Oy, Oulun Vesi, Porvoon vesi, Turun vesilaitos,

9 9 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys ry, Suomen Putkisaneerausyhdistys ry, Suomen Vesilaitosyhdistys ry ja Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto. Julkaisu on postitettu kaikille Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitoksille. Julkaisun voi tilata Vesilaitosyhdistyksestä Jäsenhinta on 15 /kpl (ei jäsenet 25 /kpl). Julkaisun näköispainoksen voi ostaa sähköpostitse toimitettavana tiedostona (pdf). Tiedoston jäsenhinta on 25 (ei-jäsenet 40 ). Uusi opas vesihuoltolaitoksille, kunnille, viranomaisille ja muille vesihuollon toimijoille Opas Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat julkistettiin Opas sisältää suosituksia ja toimintamalleja vesihuollon ja vesiosuuskuntien kehittämiseksi. Kuntaliitto on yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Vesilaitosyhdistyksen, Pellervo-seuran ja Suomen vesihuoltoosuuskunnat ry:n kanssa kirjoittanut suosituksia ja toimintamalleja sisältävän oppaan vesihuollon ja vesiosuuskuntien kehittämiseksi. Kaikille vesihuoltoalan toimijoille, kuten kunnille, kuntien vesihuoltolaitoksille, vesiosuuskunnille, viranomaisille, konsulteille ja yrittäjille suunnattu opas Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat julkaistaan maksuttomana e-kirjana. Oppaassa käsitellään vesihuollon toiminnallisia, taloudellisia ja hallinnollisia kysymyksiä pääosin vesiosuuskuntien näkökulmasta. Oppaassa on kuitenkin esimerkiksi vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamisesta sellaista tietoa, josta on apua kaikille vesihuollon toimijoille. Oppaaseen sisältyy myös kauan kaivattuja ohjeita niihin tilanteisiin, kun vesiosuuskunta suunnittelee yhdistymistä toiseen vesiosuuskuntaan tai muuhun seen. Opas sisältää muun muassa asiakirjamalleja. Kuntaliiton sivulla on linkki, josta voi ladata oppaan ja sitä koskevan tiedotteen RIL Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket. Asennusohjeet. Muoviteollisuus ry ja RIL ry ovat päivittäneet asennusohjeen, jossa käsitellään kestomuovista valmistettujen putkistojen rakentamista maahan ja veteen. Ohjeita sovelletaan näiden putkistojen suunnittelu- ja rakennustyössä sekä rakentamista koskevia asiakirjoja, mm. työselitystä, laadittaessa. Ohjetta voidaan soveltuvin osin käyttää muovista valmistettujen salaojaputkistojen, rumpuputkien sekä maakaasuputkistojen suunnittelu- ja rakennustyössä. Ohje on tehty käyttäjäystävälliseksi ryhmittelemällä vietto- ja painejohtojen kaikki rakennustekniset työt saman otsikon alle lukuun ottamatta vesistö- ja kiinteistöasennuksia, jotka käsitellään omissa kohdissaan. Putken toiminta, rakennussuunnitelma, putkiluokan valinta ja tarkastus ja valvonta ovat omina kohtinaan. Liitteinä ovat geotekninen maalajiluokitus ja routivuus, viettoputkien muodonmuutokset ja paine- ja tiivistyskokeita koskevat SFSstandardit SFS SFS 3115.

10 10 Ohje korvaa edellisen vuonna 2005 ilmestyneen vastaavan ohjeen. Julkaisu on päivitetty uusiutuneiden standardien, kaivantoihin liittyvien ohjeiden sekä käytettyjen muoviputkikokojen osalta. Erityisesti on korostettu kaivantojen toteuttamista työturvallisuuden kannalta. 71 sivua. Ohjeen voi hankkia RIL nettisivulta kohdasta: Vesilaitosyhdistys kouluttaa Vielä ehtii mukaan Varautuminen ja viestintä -koulutukseen Koulutus järjestetään Tampereella Koulutuspäivän ohjelmassa on: Vesihuoltolaitoksen, viranomaisen ja laboratorion rooli vedenlaadun varmistamisessa. Miten toimitaan häiriötilanteissa? Valtakunnallinen vaaratiedote uudistui kesällä ja sitä on jo käytetty myös vesihuoltoon liittyvissä häiriötilanteissa. Sammutusvesisuunnitelmien laatiminen yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa on käynnissä ympäri maata. Missä mennään Varsinais-Suomen alueella? Esimerkki häiriötilanneviestinnästä Riskienhallinnasta vesilaitoksella -ryhmätyö Koulutukseen voi ilmoittautua suoraan Vesilaitosyhdistyksen toimistolle koulutus(a)vvy.fi Tervetuloa! Asiakaspalvelu laitosten käyntikorttina -koulutus Ilmoittautumisaikaa on jatkettu perjantaihin saakka. Koulutus on Lahdessa Asiakaspalvelun ominaispiirteitä ja asiakaskohtaamisten kulkua, vuorovaikutustaitojen merkitystä asiakastilanteessa ja asiakaslähtöisyyttä: ainakin näitä asioita päivän aikana käsitellään. Kouluttajana toimii Jutta Laino Ohjaamosta ja kuulemme myös kahden vesihuoltolaitoksen asiakaspalveluesimerkkejä. Koulutukseen voi ilmoittautua Vesilaitosyhdistyksen nettisivujen kautta osoitteessa vvy.fi > Koulutus ja vesihuoltopäivät tai sähköpostitse osoitteella koulutus(a)vvy.fi. Tervetuloa! Ilmoittautumisaikaa on jatkettu perjantaihin saakka. Koulutus on Lahdessa Verkostojen rakentaminen ja saneeraus koulutus Koulutus järjestetään Sokos Hotel Presidentissä Helsingissä Ensimmäisen päivän teemana ovat verkostomateriaalit sekä rakennustuotteiden tuotehyväksyntä. Toise-

11 11 na päivänä perehdytään useampaankin tuoreeseen oppaaseen ja ohjeesta. Koulutuksen lopuksi kuullaan laitosten käytäntöjä. Koulutuksen aluksi osastopäällikkö Antti Harinen Pöyry Finland Oy:stä käy läpi rakentamisja saneeraushankkeiden toteuttamistapoja. Verkostomateriaaleista kertoo kehittämispäällikkö Tuija Kaunisto Vesi-Instituutti WANDERista. Lounaan jälkeen paneudutaan rakennustuotteiden tuotehyväksyntään: CE-merkintöihin ja kansallisiin vaatimuksiin. Niistä kertoo MetStan toimitusjohtaja Hanna Järvenpää. Muoviputkituotteiden vapaaehtoista NPM laatumerkintää esittelee Muoviteollisuus ry:n edustaja myyntipäällikkö Jyrki Palonen. Ensimmäisen päivän lopuksi toimitusjohtaja Jouni Mäki- Tulokas Topgeo Oy:stä esittelee koneohjausta ja sen hyödyntämistä kunnallisteknisessä rakentamisessa. Toinen päivä aloitetaan varavedenjakelulla. Sen suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioitaviin seikkoihin johdattaa vesihuoltoinsinööri Riina Liikanen Vesilaitosyhdistyksestä. Uusien oppaiden esittely aloitetaan vesijohtoverkostojen suunnittelutehtävien määrittely- ja hankintaohjeesta, josta kertoo toimitusjohtaja Matti Heino Infratec Oy:stä. Viemärikaivojen kuntotutkimusohjeeseen perehdyttää toimitusjohtaja Sakari Kuikka Oy DigiSewer Productions Ltd:stä. Lounaan jälkeen on vuorossa vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustyöopas siihen liittyvine infrakortteineen. Niiden käyttöön opastaa Matti Heino. Iltapäivällä mennään vielä käytäntöön: tonttijohtojen rakentamisesta ja saneerauksista kuullaan HS-Veden käytäntöjä työmaainsinööri Marko Männynsalolta. Verkostojen kartoituksista puolestaan kertoo ryhmäesimies Pasi Lukkarila HSY:n vesihuollosta. Tervetuloa tiiviiseen Verkostojen rakentaminen ja saneeraus koulutukseen! Ilmoittautumisaikaa on lokakuun puoleen väliin, viimeinen ilmoittautumispäivä on Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäivät Koulutuspäivät järjestetään marraskuussa Porvoossa, Vaasassa ja Joensuussa. Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäivillä käsitellään tänä vuonna työhygieniaa jätevedenpuhdistamoilla. Valvonnan ajankohtaisten asioiden lisäksi osallistujat pääsevät koeajamaan valmisteilla olevaa jätevesihuollon riskityökalua. Prosessin toimintaan paneudutaan mm. pohtimalla lieteikää ajoparametrinä sekä jätevedenpuhdistamon tarkkailutulosten tulkinnan kautta. Koulutuspäivien ohjelmat julkaistaan lokakuun alussa. Tervetuloa koulutukseen ja tapaamaan kollegoja! Vesilaitosten käyttöpäällikköpäivät Turussa Lokakuun päivä Turussa pohditaan ajankohtaisia vesihuoltoasioita ja vieraillaan sekä Turun vesilaitoksella että Saramäen kalliosäiliöllä. Ensimmäisen päivän aluksi pohditaan vesihuoltolaitosten varautumista sekä vesitornien kunnonhallintaa ja korjausta. Lounaan jälkeen käsitellään vesihuollon energiatehokkuutta ja muoviputkituotteiden NPM laatumerkkiä. Iltapäivän lopuksi siirrytään Turun vesilaitokselle. Siellä paneudutaan vedenlaatuongelmiin ja niiden selvittämiseen sekä WSP:hen. Hotellille palataan vasta iltapalan jälkeen. Torstain aamupäivän kuluessa tutustutaan Saramäen kalliosäiliöön ja tekopohjavesijärjestelmän vedenlaatuseurantaan. Iltapäivä kuluu hiekkasuodatinten parissa: kuullaan mm.

12 12 jatkuvatoimisen hiekkasuodattimen käyttöönotosta ja toiminnasta sekä suodattimien mitoituksesta, käytöstä ja huollosta. Jos et ole vielä ilmoittautunut koulutukseen, ole heti yhteydessä VVY:n toimistolle, puh. (09) Tervetuloa! Alueellinen vesihuoltopäivä Joensuussa pidettävä vesihuoltopäivä käsittää esitelmätilaisuuden ja tutustumisen alan yritysten pystyttämään näyttelyyn. Lisätietoja esitelmätilaisuuteen osallistujille: Ohjelma Ilmoittautumiset Poimintoja ohjelmasta: Joensuun Veden esittely Viestintäverkostossa valmennusta viestien virtaan Vesihuoltolaitoksen sähkönsaannin varmistaminen Vesihuoltoyhteistyön opas: Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat Yhdyskuntajätevedenpuhdistamon kansallinen BAT-selvitys ja sen kriteerit Selvitys haitallisista aineista jätevesissä Kuhasalon jätevedenpuhdistamon lämpöpumppuhanke energiaa jätevedestä Jätevesiverkoston vuotovesiselvitys verkostomallinnuksen avulla Energiakaivo-opas ja vesihuolto Vesihuollon ammattitutkinto ja ympäristöalan erikoisammattitutkinto Vesihuollon ajankohtaisteemoja; vesihuoltolain uudistus, vesihuollon rahoitus, vesihuollon tiedonhallinta. Muiden järjestämiä koulutuksia, konferensseja ja messuja Otsikon linkistä pääsee Vesilaitosyhdistyksen sivulle kyseiseen kohtaan Tilaisuus uusista hankintadirektiiveistä Julkisten hankintojen neuvontayksikkö järjestää maksuttoman tilaisuuden, jossa kerrotaan uusien hankintadirektiivien sisällöstä, lisätietoja FiSTT vuosikonferenssin Lahdessa Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka Järjestäjä: Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos, lisätietoja

13 13 Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitosket voivat lukea tämän ja aikaisemmat uutiskirjeet netistä jäsensivuilta. Jäsensivuille pääsee kirjautumaanwww.vvy.fi sivun vasemmasta alareunasta löytyvän ruudun kautta. Jos laitoskohtainen salasana on päässyt katoamaan, uuden voit tilata s-postilla eeva.horkko(a)vvy.fi Vesilaitosyhdistys kouluttaa Tampere Varautuminen ja viestintä ilm. pian suoraan VVY:n toimistolle Turku Vesilaitosten käyttöpäällikköpäivät ilm. pian suoraan VVY:n toimistolle Lahti Asiakaspalvelu laitosten käyntikorttina ilm. viim. perjantaina Helsinki Verkostojen rakentaminen ja saneeraus ilm. viim Joensuu Alueellinen vesihuoltopäivä Ohjelma Ilmoittautumiset Kaikki koulutukset tästä. Vesilaitosyhdistyksen jäsenet ja yhteistoimintajäsenet voivat ilmoittaa alan avoimista työpaikoista Vesilaitosyhdistyksen kotisivulla. Avoimet työpaikat

14 14 Ruusuja, risuja ja porkkanaa Vesilaitosyhdistys ja vesihuoltopooli selvittivät kyselyllä vesihuoltolaitosten varautumista ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja uudelleen viime vuonna. Vastaukset osoittivat, että sekä suunnitelmallinen varautuminen normaaliolojen vakaviin häiriöihin, että toimintaa turvaavat varajärjestelmät ovat lisääntyneet viime vuosien aikana. Hienoa, että asiaan on panostettu jokapäiväisempien asioiden ohella. Maailma ei kuitenkaan ole vielä valmis silläkään saralla. Esimerkiksi kriisiviestintäsuunnitelma puuttuu edelleen reilulta 40 % kyselyyn vastanneista. Systemaattista riskienhallintaa kertoi vedenhankinnan osalta tekevänsä vajaa 20 % ja viemäröinnin ja jätevedenkäsittelyn osalta noin 15 % vastaajalaitoksista. Systemaattiseen riskienhallintaan kuuluu 1. toimintaa uhkaavien vaarojen tunnistaminen, 2. riskinarviointi, eli vaarojen todennäköisyyden ja mahdollisten seurausten arviointi, 3. olemassa olevien riskienhallintakeinojen riittävyyden arviointi suhteessa riskiin ja tarvittaessa uusien keinojen käyttöönotto sekä 4. riskienhallinnan toimivuuden säännöllinen arviointi. Tällaisen systemaattisen riskienhallinnan toteuttamiseen ollaan sosiaali- ja terveysministeriön johdolla paraikaa laatimassa vesi- ja viemärilaitoksille työkaluja. Vesilaitosten WSP (Water Safety Plan) on helppokäyttöinen työkalu vesilaitoksen oman riskienhallinnan toteuttamiseen ja sisältää kattavan tietopankin talousveden laatua mahdollisesti uhkaavista vaaroista. Viemärilaitoksille laaditaan samoja periaatteita noudattaen SSP (Sanitation Safety Plan) jätevesistä ympäristölle ja terveydelle aiheutuvien riskien hallitsemiseksi. WSP- ja SSP-työkalujen sisällöt ovat viimeisiä viilauksia vaille valmiina ja niiden verkkosovelluksen rakentaminenkin on hyvässä vauhdissa. Työkaluja työstäneissä työryhmissä on runsas ja asiantunteva vesihuoltolaitosten edustus. Muut vesihuoltolaitokset pääsevät tutustumaan ja käyttämään uusia työkaluja vuoden 2015 alussa. Vuoden 2016 varautumiskyselyssä systemaattisen riskienhallinnan taso onkin sitten varmasti jo toisenlaisissa lukemissa. Mukavaa syyssäätä toivoen, Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö