UUDISRAKENTAMINEN HANKESUUNNITELMA. Savonlinnan kaupunki, tekninen toimiala, toimitilapalvelut Olavinkatu Savonlinna

Transkriptio

1 rev B Tilaaja: Savonlinnan kaupunki, tekninen toimiala, toimitilapalvelut Olavinkatu Savonlinna Hanke: Pääkirjasto, uudisrakennus UUDISRAKENTAMINEN Savonlinnan kaupunki, tekinen toimiala, toimitilapalvelut Olavinkatu 27, Savonlinna puh , faksi pekka.kurki@poyry.com

2 Sivu 2/28 PÄÄKIRJASTO Pääkirjasto, uudisrakennus -hankesuunnitelman laatimisesta ovat vastanneet toimitilapäällikkö Paula Kokkonen, kirjastotoimenjohtaja Tapani Boman ja projektipäällikkö Pekka Kurki. Hanketta valmistelevaan työryhmään ovat lisäksi kuuluneet rakennuttajainsinööri Markku Pöllänen, rakennuttaja-arkkitehti Matti Valkonen, teknisen viraston johtaja Seppo Muukkonen, kirjaston osastonjohtaja Sylvia Stavén, kulttuuritoimenjohtaja Outi Rantasuo, sivistystoimenjohtaja Markku Kankkunen, arkkitehti Mikko Heikkinen, arkkitehti Markku Puumala ja arkkitehti Markku Komonen. Hankesuunnitelman laadintaa on edeltänyt useiden vuosien aikana tehty selvitystyö Savonlinnan uudesta pääkirjastosta. Esillä on ollut useita vaihtoehtoja, mm. vanhan kirjaston saneeraus, ostoskeskukseen sijoitettava kirjasto, liikerakennuksen saneeraus (linjaautoasema) ja uudisrakennus Asemantien varrella. Asiaan perehtynyt toimikunta teki ratkaisun, jossa päätettiin suosittaa uudisrakennusvaihtoehtoa. Vanhan kirjaston peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehto jouduttiin hylkäämään rakennuksen vaikean sijainnin (esteettömyys) sekä korkeiden rakennuskustannuksien vuoksi. Asematien varteen sijoittuva uudisrakennus on valittu hankesuunnitelman pohjaksi, koska kaikista tutkituista vaihtoehdoista se on sekä toiminnalliselta että taloudelliselta kannalta paras ratkaisu. Asematien tontti on sijainniltaan erinomainen. Tontti liittyy alueella tehtävään laajempaan kaavoitustarkasteluun. Alueen uusi yleiskaavaluonnos on valmistelussa. Hankesuunnitelman mukainen tilaohjelma on pienennetty taloudellisten reunaehtojen vuoksi mahdollisimman pieneksi. Savonlinnan kaupungin kirjastotoimen mukaan suunnitellut tilat ovat kuitenkin riittävät. Tilat luovat toiminalle nykytilanteeseen verrattuna aivan uuden lähtökohdan ja mahdollistavat kirjastotoimen tavoitteiden saavuttamisen. Savonlinna

3 Sivu 3/28 Sisällysluettelo: 1. YHDYSHENKILÖT TOIMINNAN KUVAUS Lakisääteisyys Kirjaston palvelupisteet Kirjaston historian pääpiirteet Palvelut ja kokoelmat Henkilökunta Toimintaan vaikuttavia tekijöitä Nykyiset toimitilat ja niiden puutteet Kaupungin muut kirjastot Tietotekniikka ja verkostoituminen TOIMINNAN TAVOITTEET Fyysisen ympäristön tavoitteet Toimintaympäristön muutokset Toiminnan ennakoitu kehitys Palvelut ja kokoelmat Kirjastoverkosto PERUSTELUT HUONETILAOHJELMALLE Pinta-ala ja valtionosuus Tilojen yhteiset perustelut Tilojen mitoitusperusteet HUONETILAOHJELMA Huonetilaohjelman kuvaus Tilaluettelo ja tilavaatimukset Erityiset tilakohtaiset vaatimukset Järjestelmävaatimukset SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA Tontti Tonttialueen käyttösuunnitelma Maaperätutkimus Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset Tontin hallintaoikeus ja rakennusluvan edellytykset TOTEUTTAMISAIKATAULU...23

4 Sivu 4/28 8. PERUSTAMISKUSTANNUKSET JA NIIDEN RAHOITUS Perustamiskustannukset Perustamiskustannukset yhteensä ja niiden rahoitus Tilojen järjestelystä aiheutuvat kustannukset Tilajärjestelyistä saatavat myyntitulot KÄYTÖN AIKAISET KUSTANNUKSET Rakennuksen ylläpitokustannukset Tilakustannusten vaikutus kirjastotoiminnan raamiin LISÄTIEDOT JA TARKENNUKSET...28 Liitteet Liite 1: Huonetilaohjelma Liite 2: Tilaominaisuudet; näyttelytilat Liite 3: Tilaominaisuudet; kotiseutukokoelma Liite 4: Tonttikartta Liite 5a: Ylläpitokustannusten tavoitehintalaskelma Liite 5b: Rakennuskustannusten tavoitehintalaskelma Liite 6: Toteuttamisaikataulu Liite 7a: Tavoitettavuus, kartta Liite 7b: Tavoitettavuus, taulukko Liite 7c: Oppilaitokset Liite 8: Tilastotietoa Liite 9: Raamin muutokset vuodesta 2009 vuoteen 2013 Liite 10: Ennuste vuosille 2013 ja 2020

5 Sivu 1/27 1. YHDYSHENKILÖT Tilaaja / Rakennuttaja: Savonlinnan kaupunki, tekninen toimiala, toimitilapalvelut Olavinkatu Savonlinna Puhelin: Telekopio: *Toimitilapäällikkö Paula Kokkonen *Rakennuttajainsinööri Markku Pöllänen *Rakennuttaja-arkkitehti Matti Valkonen Rakennuttajatehtävät: Pöyry CM Oy Valtakatu Lappeenranta Projektipäällikkö Pekka Kurki Puhelin: Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy Kristianinkatu 11-13, HELSINKI Telekopio: Arkkitehti Mikko Heikkinen Arkkitehti Markku Komonen Arkkitehti Markku Puumala Savonlinnan kaupunki, tekinen toimiala, toimitilapalvelut Olavinkatu 27, Savonlinna puh , faksi pekka.kurki@poyry.com

6 Sivu 2/28 2. TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Lakisääteisyys Kirjastolaki velvoittaa jokaista kuntaa järjestämään alueellaan kirjastopalvelut. Kunnat saavat valtionosuutta kirjaston käyttökustannuksiin ja perustamishankkeisiin. Kirjastolaki määrittelee yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteeksi: edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Asiakkaiden käytettävissä tulee olla kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä sekä uusiutuva kirjastoaineisto ja -välineistö. Kirjastoasetuksessa säädetään mm. henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Opetusministeriön julkaisussa Kirjastopoliittinen ohjelma (2001) on määritelty kirjasto- ja tietopalvelujen laatusuositukset. Opetusministeriö kokoaa vuosittain koko maan yleisten kirjastojen tilastot, joista käyvät ilmi valtakunnalliset keskiarvot. 2.2 Kirjaston palvelupisteet Savonlinnan kaupunginkirjasto on osa kaupungin organisaatiota. Hallinnollisesti se kuuluu sivistystoimeen. Kirjastolla on nykyään viisi kiinteää palvelupistettä sekä kirjastoauto. Liitetaulukossa (liite 8) on tilastotietoja kirjaston toiminnasta vuonna Pääkirjaston osuus kokoelmista ja asiakkaista on noin kaksi kolmasosaa. Kirjastoverkosto kattaa suhteellisen hyvin kaupungin koko alueen ja kaikilla palvelupisteillä on vakiintunut käyttäjäkuntansa. 2.3 Kirjaston historian pääpiirteet Kaupunginkirjasto perustettiin vuonna Kirjasto toimi alkuaikoina useissa huoneistoissa. Vuodesta 1913 vuoteen 1964 saakka se sijaitsi Satamakadulla puutalossa.

7 Sivu 3/28 Nykyinen pääkirjasto Nälkälinnanmäellä otettiin käyttöön vuonna Sen suunnittelivat arkkitehdit Maija Suurla ja Kaisa Harjanne. Ennen Savonlinnan ja Säämingin kuntaliitosta vuoden 1972 alussa Säämingillä oli oma pääkirjasto ja useita sivukirjastoja. Ne lakkautettiin ja korvattiin kirjastoauton palveluilla. Ensimmäinen kirjastoauto aloitti Savonlinnassa vuonna Se oli käytössä vuoteen 198X saakka, jolloin hankittiin uusi auto. Nykyinen kirjastoauto otettiin käyttöön vuonna Kirjastolla on menneiden vuosikymmenien aikana ollut useita lainausasemia ja siirtokirjakokoelmia mm. hoitolaitoksissa ja kouluilla. Nykyään tämä palvelu on lähes olematonta. Lähikirjastot perustettiin Nojanmaahan vuonna 1976 ja Kellarpeltoon Molemmat ovat edelleen toiminnassa. Laitoskirjasto toimi keskussairaalassa vuosina Savonrannan kirjasto siirtyi kaupunginkirjaston lähikirjastoksi kuntaliitoksen yhteydessä Palvelut ja kokoelmat Lainaus Kirjaston perinteisin ja edelleen tärkein palvelumuoto on aineiston lainaaminen. Toiminnan alkuaikoina lainattiin vain kirjoja, mutta vuosien mittaan kokoelmat ovat monipuolistuneet. Kirjojen osuus lainoista vuonna 2008 oli 75 %. Niiden suhteellinen osuus vähenee edelleen. Kirjastoon hankitaan lainattavaksi myös aikakauslehtiä, nuotteja, cd-levyjä, videoita, dvd-levyjä, cd-rom-tallenteita, äänikirjoja, karttoja, e-kirjoja, lautapelejä jne. Kokoelmien käyttö kirjastossa Osa kirjaston aineistosta on tarkoitettu vain kirjastossa käytettäväksi, esim. päivän sanomalehdet, käsikirjastoaineisto, kotiseutukokoelma sekä kirjaston työasemilla käytettävät tietokannat. Verkkopalvelut Asiakkaat voivat tehdä tiedonhakuja, uusia lainansa ja tehdä varauksia Internetin kautta. Kirjaston kautta voi lainata sähköisiä kirjoja ja käyttää verkkopalveluja, jotka eivät muuten ole ilmaiseksi käytettävissä. Pääkirjastossa on maksuton langaton verkko. Kirjasto on OPM:n hankerahoituksella tehnyt LehtoNet - verkkosivuston, jolla esitellään Savonlinnan alueen kirjailijoita.

8 Sivu 4/28 Kaukopalvelu Kirjasto hankkii asiakkaille kaukolainaksi aineistoa, jota omassa kirjastossa ei ole, sekä lähettää muihin kirjastoihin vastaavasti kaukolainaksi omaa aineistoaan. Kaukolainojen määrä on viime vuosina ollut laskusuunnassa. Syynä ovat kohonneet postimaksut sekä Internetin kautta löytyvän tiedon nopea lisääntyminen. Tietopalvelu ja kirjastonkäytön opetus Tietopalveluun kuuluu henkilökohtainen neuvonta ja tiedonhaku, mutta myös kokoelmien järjestäminen niin, että asiakkaan tarvitsema tieto löytyy. Koululaisryhmille annetaan ryhmäkäynneillä tiedonhaun ja kirjastonkäytön opastusta. Tilojen ja työvälineiden tarjoaminen Kirjaston yleisötilat, lukupaikat, atk-työasemat ja mikrofilmien lukulaitteet ovat asiakkaiden ilmaiseksi käytettävissä. 2.5 Henkilökunta Näyttelyt ja tapahtumat Kirjasto tarjoaa maksutonta tilaa pienimuotoisten näyttelyiden järjestämiseen. Useat kaupungissa toimivat järjestöt ovat esitelleet toimintaansa kirjastossa. Kirjasto järjestää yleisötilaisuuksia, jotka ovat kaikille avoimia. Kirjastossa on nykyään (2009) henkilökuntaa seuraavasti: Kirjastonhoitajia (korkeakoulututkinto tai vastaava) 9 henkeä, joista osa-aikaisia 3: yhteensä 8 htv Kirjastovirkailijoita (opistotason tutkinto tai vastaava) 8 henkeä, joista osa-aikaisia 1: yhteensä 7,8 htv Ei kirjastoalan koulutusta: 4 henkeä, joista osa-aikaisia 3. Yhteensä 2,8 htv Lisäksi kirjastoauton virkailija-kuljettaja (0,8 htv) ostopalveluna ja kirjastoapulainen (0,85 htv) työllistämisvaroin. Henkilöstö toimipisteittäin: Pääkirjasto 12,9 htv Kirjastoauto 0,6 htv Musiikkikirjasto 2 htv Nojanmaan kirjasto 1 htv Kellarpellon kirjasto 0,8 htv Savonrannan kirjasto 1,3 htv Yhteensä 21 henkeä 18,6 htv

9 Sivu 5/28 Opetusministeriön laatusuositus kirjastojen henkilökunnan määrästä on yksi henkilötyövuosi 1000 asukasta kohden. Savonlinnan asukasluvun (vajaat henkeä) perusteella kaupunginkirjastossa tulisi olla 27 työntekijää. Kirjasto on joutunut pysyvästi toimimaan pienemmällä henkilömäärällä kuin todellinen tarve olisi. Henkilökunnan toiminnot Asiakaspalvelu - Uusien lainaajien vastaanotto - Kirjaston käytön yleisopastus - Neuvonta ja tietopalvelu - Puhelinpalvelu - Kaukopalvelu Aineiston käsittely - Aineiston hyllyjärjestyksestä huolehtiminen - Aineiston varastointi ja poistaminen - Varausten hoitaminen - Saapuvan aineiston käsittely (muovitus, tarroitus ym. toimet) - Aineiston korjaaminen, levyjen hiominen Kokoelmatyö - Aineiston valinta - Aineiston hankinta ja tilaaminen - Aineiston luettelointi ja luokitus - Uutuusaineistoon tutustuminen Muut työt - Tietokantojen ylläpito (aineisto- ja asiakasrekisteri) - Kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetus - Yhteydenpito kouluihin, päivähoitoon ja muihin yhteistyökumppaneihin - Tiedottaminen ja markkinointi - Sisäinen ja ulkoinen viestintä - Uutuus- ja esitehyllyjen ja ilmoitustaulujen ylläpito - Tilojen järjestyksestä ja turvallisuudesta huolehtiminen - Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen - Näyttelyiden suunnittelu ja järjestäminen - Tapahtumien suunnittelu ja järjestäminen - Projektien valmistelu ja toteutus - Taloushallinto, toimistotyöt - Henkilöstöhallinto

10 Sivu 6/28 - Täydennyskoulutus, ammattitaidon ajan tasalla pitäminen 2.6 Toimintaan vaikuttavia tekijöitä Nykyiset tilat rajoittavat kirjaston palvelujen kehittämistä. Kokoelmien määrä ei ole juuri kasvanut viimeisten 20 vuoden aikana, koska kirjaston nykyisiin tiloihin ei mahdu enempää aineistoa. Vuonna 2008 aineiston määrä asukasta kohden oli 5,7 kpl. Luku on selvästi alempi kuin kirjastojen keskiarvo 7,7 kpl/asukas. Aineiston ja hankintojen niukkuus on osaltaan vaikuttanut lainamäärään, joka myös on keskiarvon alapuolella: vuonna 2008 lainoja/asukas oli Savonlinnassa 16,9, kun kirjastojen keskiarvo oli 18,9. Lainaus on ollut hitaassa laskusuunnassa runsaan kymmenen vuoden ajan. Huippu saavutettiin vuonna 1994, jolloin kirjaston kokonaislainaus oli , josta pääkirjaston osuus Kirjastojen lainauksen asteittainen väheneminen on valtakunnallinen trendi. Sen selityksenä on Internetin ja muun uuden median yleistyminen sekä vapaa-ajan vieton vaihtoehtojen runsas tarjonta. Kirjastojen verkkopalvelujen käyttö on kuitenkin koko ajan lisääntynyt. Savonlinnan kaupunginkirjaston verkkotietokantaa käytettiin noin kertaa vuonna Kirjastotalossa ei ole koulutustilaa, jossa ryhmille voitaisiin antaa opastusta ja tiedonhaussa. Mahdollisuudet näyttelyiden ja tilaisuuksien järjestämiseen ovat rajoitetut. Musiikkikirjasto jouduttiin tilanpuutteen takia siirtämään eri rakennukseen jo 1980-luvulla. Lehtisalin huono sijainti talon pohjakerroksessa näkyy lehtikokoelman vähäisenä käyttönä. Vuonna 2008 kirjaston asiakasrekisterissä oli henkilöä ja 145 yhteisöä (koululuokat, päiväkotiryhmät jne.) Naisten osuus lainaajista oli 72 %, miesten 28 %. Kotikunnittain ryhmiteltynä 73 % lainaajista asui Savonlinnassa, 12 % Punkaharjulla ja 15 % muilla paikkakunnilla. Savonlinnan ja Punkaharjun kirjastoilla on yhteiset tietokannat ja kirjastoauto kiertää molempien kuntien alueella. Kirjastossa kävijöiden määrä suhteessa asukaslukuun on Savonlinnassa poikkeuksellisen vähäinen: vuonna 2008 Savonlinnassa tehtiin 6,27 kirjastokäyntiä/asukas, kun kirjastojen keskiarvo oli

11 Sivu 7/28 10,55 käyntiä/asukas. Pääasialliset syyt tähän ovat pääkirjaston huono sijainti, tilanpuute sekä kokoelmien niukkuus. Henkilökunta työskentelee pääkirjastossa arkisin klo ja lauantaisin klo Kirjasto on avoinna yleisölle 42 tuntia viikossa, lähes 2000 tuntia vuodessa. Asiakkaita on normaalisti paikalla henkeä. Yleisötilaisuuksien aikana talossa voi poikkeuksellisesti olla jopa 180 henkeä. 2.7 Nykyiset toimitilat ja niiden puutteet Pääkirjasto on toiminut nykyisessä rakennuksessa vuodesta 1964 alkaen. Talon hyötypinta-ala on m². Taloa ei ole peruskorjattu eikä laajennettu. Sisätilojen käyttötarkoituksia on vuosien mittaan muutettu ja pintoja remontoitu. Talossa on alkujaan ollut öljylämmitys, mutta se on liitetty kaukolämpöön 1980?-luvulla. Vesi- ja viemäriputkistot ja ilmavaihtojärjestelmä ovat alkuperäiset. Talon suurimmat toiminnalliset puutteet ovat: Talo on syrjässä kaupungin liikekeskuksesta ja vaikeasti saavutettavissa. Se sijaitsee mäellä, jonne on noustava jyrkkiä ja epätasaisia polkuja ja rappuja pitkin. Tontilla ei ole pysäköintipaikkoja sisäänkäynnin luona. Sisätiloiltaan rakennus on ahdas ja epäkäytännöllinen. Tilat rajoittavat kokoelmien hankintaa, käyttöä ja esille tuomista. Kulkuväylät ovat kapeat ja mutkikkaat. Henkilöhissiä ei ole. Asiakkailla ei ole kulkuyhteyttä kerrosten välillä. Alakertaa ei ole suunniteltu kirjastotilaksi. Lehtisali on yleisötilaksi liian pieni ja matala. Keskellä lainaussalia on syvennys, johon liikuntaesteisten on vaikea päästä. Yleisötiloissa ei ole oleskelupaikkoja, rauhallista lukutilaa eikä tilaa ryhmien vastaanottamiseen tai tilaisuuksien järjestämiseen. Talossa ei ole tehty kuntotutkimusta. Aistihavaintojen perusteella siinä on todettu seuraavia vikoja:

12 Sivu 8/28 Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien toiminta on epävarmaa. Kesällä talossa on kuuma ja talvella kylmä. Sisäilman laatu on huono. Vesi- ja viemäriputket ovat monta kertaa tukkeutuneet. Niiden hajoaminen saattaa aiheuttaa suuria vahinkoja kokoelmille. Lattialaatat ovat paikoitellen rikkoutuneet ja niiden alla on asbestia. Seinärappaukset murenevat monesta paikasta. Ikkunoiden puitteet ovat osittain lahot ja vääntyneet. Vesi ja tuuli pääsevät niistä sisään. Tasakatto on vuosien kuluessa vuotanut useasta kohdasta. Rakenteista saattaa löytyä kosteusvaurioita. 2.8 Kaupungin muut kirjastot Mikkelin ammattikorkeakoulun Puistokadun kirjasto Kokoelmien erityisalat: terveysala, matkailu, liiketalous, muotoilu Joensuun yliopiston Savonlinnan kampuskirjasto Kokoelmien erityisalat: kasvatustiede, psykologia, kotitaloustiede, käsityötiede Joensuun yliopiston Matkailualan tietokeskus Matkailualan monitieteinen erikoiskokoelma Näiden kirjastojen käyttäjät ovat pääasiassa ko. alojen opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita. Ne täydentävät kaupunginkirjaston kokoelmia omilla erikoisaloillaan. Kaunokirjallisuutta ei muissa kirjastoissa juuri ole. Kaupunginkirjasto toimii yhteistyössä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kirjaston kanssa. Kirjastoilla on yhteinen esite ja asiakkaita opastetaan tarvittaessa muihin kirjastoihin. Kouluissa ja muissa oppilaitoksissa on kirjakokoelmia oppilaiden ja henkilökunnan käytössä, mutta ei ammatillisesti hoidettuja kirjastoja. Paikkakunnan aikuisoppilaitosten (kesäyliopisto, Kristillinen opisto ja Linnalan kansalaisopisto) opiskelijat käyttävät paljon kaupunginkirjaston palveluja.

13 2.9 Tietotekniikka ja verkostoituminen HANKESUUNNITELMA Sivu 9/28 Internet ja muu verkottuminen on muuttanut suuresti kirjaston palvelumuotoja viimeisten kymmenen vuoden aikana. Muutokset jatkuvat edelleen kiihtyvällä vauhdilla. Kirjastolla on vuodesta 2003 alkaen ollut käytössä Origojärjestelmä, jolla käsitellään sekä aineisto- että asiakastiedot. Aineistotietokanta on verkon kautta myös asiakkaiden käytettävissä. Verkkoluettelo monipuolistaa kokoelmien käyttöä ja parantaa teosten löytyvyyttä. Web-Origossa asiakkaat voivat selata omia tietojaan, uusia lainojaan ja tehdä varauksia. Savonlinnan, Punkaharjun, Kerimäen ja Enonkosken kirjastoilla on yhteinen tietojärjestelmä alkaen. Kirjastoauton yhteiskäytöstä on tehty sopimus, jonka mukaan Punkaharjun kuljettajavirkailija ajaa Savonlinnan autoa ja auto kiertää yhtenä päivänä viikossa Punkaharjun alueella. Lisäksi lähikuntien kirjastojen kanssa on tehty yhteistyötä mm. aineistohankinnoissa (hankintarengas) ja henkilökunnan täydennyskoulutuksessa. Tulevia yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan lääninhallituksen rahoittamassa selvityksessä, joka valmistuu tammikuussa Kirjaston palvelupisteissä on asiakkaiden käytössä yhteensä 10 Internet-yhteyksin varustettua työasemaa. Pääkirjastossa asiakkaat voivat ilmaiseksi käyttää useita tietokantoja, jotka muutoin ovat maksullisia. Pääkirjastossa on langaton verkko ja siellä työskentelee työvoimahallinnon rahoittama atk-opas. Kirjaston kotisivuilta asiakkaat saavat tietoa palveluista ja kirjaston ajankohtaisista asioista.

14 Sivu 10/28 3. TOIMINNAN TAVOITTEET 3.1 Fyysisen ympäristön tavoitteet Saavutettavuus Kirjaston tulee olla helposti saavutettava jalkaisin, polkupyörällä, omalla autolla ja julkisilla liikennevälineillä. Toiminnallisuus ja tehokkuus Kirjaston tilojen tulee olla toimivat sekä asiakkaiden että henkilökunnan kannalta. Talossa ei saa olla turhia tai vaikeasti käytettävissä olevia tiloja. Turvallisuus ja esteettömyys Kirjaston tilojen tulee olla esteettömiä ja turvallisia kaiken ikäisille ja eri fyysisessä kunnossa oleville käyttäjille (liikunta-, näkö- ja kuulorajoitteiset, lapset, vanhukset jne.) Esteettisyys ja viihtyisyys Kirjaston kalusteiden ja sisustuksen tulee olla sellaiset, että asiakkaat viihtyvät siellä. Kirjastossa tulee olla taidetta, joka on sitä varten suunniteltu. Joustavuus ja monikäyttöisyys Tilojen tulee olla helposti muunneltavat eri käyttötarkoituksiin. 3.2 Toimintaympäristön muutokset Savonlinnan keskusta on tiiviisti rakennettu ja siinä ei ympäröivän vesistön takia ole juuri laajentumisvaraa. Asutus on levinnyt keskustasta sekä itään että länteen ja suuntaus jatkuu edelleen. Keskustan väkiluku ei kuitenkaan merkittävästi vähene, koska myös Asemanseudulle ja Kirkkolahteen on tulossa uusia asuinkerrostaloja. Suuntaus on, että keskustan tuntumassa asuu enemmän ikääntynyttä väestöä ja lapsiperheet sijoittuvat pääasiassa lähiöihin muutaman kilometrin etäisyydelle keskustasta. Ohitustie, joka suunnitelmien mukaan valmistuu vuonna 2014, muuttaa kaupungin liikennevirtoja ja vaikuttaa oleellisesti uuden

15 Sivu 11/28 kirjastotalon kulkuyhteyksiin. Myös Savolan tuleva liikekeskus lisää ihmisten liikkuvuutta kirjaston lähellä. Savonlinnan nykyinen asukasmäärä vuonna 2009 on henkeä. Väestömäärä uuden pääkirjaston vaikutusalueella ilmenee liitteestä 7a/b. Kaupungin koko väestöstä noin 25 % asuu kahden kilometrin säteellä kirjastosta ja noin 85 % kuuden kilometrin säteellä kirjastosta. Tulevaisuudessa Savonlinnan asukasluku vähenee ennusteiden mukaan seuraavasti: Vuosi Kaupungin Tilastokeskuksen oma ennuste ennuste Väestörakenne muuttuu siten, että vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Vuonna 2008 yli 65-vuotiaita oli 21,8 % väestöstä. Ennusteen mukaan vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on 30,6 % väestöstä. Lasten ja nuorten (alle 15 v.) määrä ei ennusteen mukaan kuitenkaan oleellisesti vähene, vaan heidän osuutensa väestöstä vuonna 2020 on 13,2 %, kun se nykyään on 13,7 %. Savonlinna säilyy koulu- ja opiskelukaupunkina ja lapset ja nuoret pysyvät tärkeänä kirjaston asiakasryhmänä. Haja-asutusalueet tyhjenevät vähitellen. Maaseudun palveluita vähennetään ja kouluja lakkautetaan oppilasmäärien vähäisyyden takia. Tämä suuntaus on otettava huomioon mm. kirjastoauton palveluja suunniteltaessa. Ikääntymisen ja asutuksen keskittymisen ohella tärkeitä väestömuutoksia ovat koulutustason nousu, maahanmuutto ja kansalaisten kielitaidon paraneminen. Väestön määrän ja rakenteen muutokset vaikuttavat siihen, millainen kirjaston asiakaskunta tulevaisuudessa on. Kirjaston tulee varautua muutoksiin tilojen, palvelumuotojen ja kokoelmien kannalta. Joustavuus ja muunneltavuus ovat keskeisiä rakennukselle asetettavia vaatimuksia. Kirjaston mahdolliseen laajentamiseen myö-

16 Sivu 12/28 hemmin ei tarvitse varautua, koska kaupungin asukasmäärän laskeva suunta ei todennäköisesti käänny nousuun. 3.3 Toiminnan ennakoitu kehitys Uuden pääkirjaston helppo saavutettavuus ja esteettömyys lisäävät käyttäjien määrän vähintään kaksinkertaiseksi. Talon sijainti on ihanteellinen, lähellä palveluita ja hyvien kulkuyhteyksien varrella. Useat oppilaitokset sijaitsevat kävelymatkan päässä uudesta pääkirjastosta: Talvisalon koulu, Piispanmäen koulu, Taidelukio, Normaalikoulu, Yliopisto, Ammattikorkeakoulu, Linnala (liite 7c). Pääkirjaston käyttöä lisää myös se, että musiikkikirjasto siirtyy osaksi pääkirjastoa. Nojanmaan ja Kellarpellon kirjastot todennäköisesti lakkautetaan, kun uusi pääkirjasto otetaan käyttöön, jolloin suurin osa niiden kokoelmista ja asiakkaista siirtyy pääkirjastoon. Ennuste pääkirjaston toimintaluvuista vuosina Vuosi Kokoelmat Lainaus Kävijät Kokoelmien määrään vuodesta 2013 alkaen sisältyvät pääkirjaston nykyisten kokoelmien lisäksi musiikkikirjaston, Nojanmaan ja Kellarpellon kirjastojen kokoelmat. Luku sisältää myös kirjastoauton kokoelmat, jotka on toistaiseksi tilastoitu erikseen. Päivittäinen kävijämäärä uudessa talossa on henkeä, alkukuukausien aikana todennäköisesti yli henkeä. Arviot kävijä- ja lainamääristä perustuvat valtakunnallisiin kirjastotilastoihin ja viime vuosina valmistuneiden kirjastojen vastaaviin lukuihin (Turku, Lohja, Kerava, Rauma, Porvoo). Nykyinen pääkirjasto suljetaan loppuvuonna 2012 ja uusi talo otetaan käyttöön alkuvuonna Muutto ja talon käyttökuntoon saaminen kestää 3-4 kuukautta. Sen ajaksi keskustan alueelle jär-

17 Sivu 13/28 jestetään tilapäiset kirjastopalvelut esim. kirjastoauton pysäkkejä lisäämällä. Lainaus- ja kävijämäärät lähtevät nousuun heti, kun uusi talo avataan. Ne saavuttavat huipputason vuonna 2014, joka on ensimmäinen täysi toimintavuosi uudessa talossa. Edellytyksenä on, että uudessa talossa on tarjolla runsaasti uusia kirjoja, lehtiä, kuvaja äänitallenteita sekä verkkoaineistoa. Asiakkaita eivät houkuttele seinät, vaan kokoelmat ja palvelut. 3.4 Palvelut ja kokoelmat Painettu aineisto säilyy kokoelmien runkona seuraavien vuosikymmenien ajan. Paperille painettujen kirjojen julkaiseminen ei vähene, mutta aineisto on yhä heterogeenisempää. Sekä kirjojen että muiden tallenteiden omakustanteet lisääntyvät ja tarjolla olevan aineiston taso vaihtelee suuresti. Kirjaston on valikoitava hankintansa yhä tarkemmalla seulalla, mikä vaatii henkilökunnalta asiantuntemusta ja aikaa. Sanomalehdet siirtyvät pääosin verkkoon. Aikakauslehdet säilyvät osittain painetussa muodossa, osittain verkkojulkaisuina. Kirjojen ja muiden nykyisten materiaalien rinnalle tulee uusia mediatyyppejä: erilaisia ääni- ja kuvatallenteita ja moniviestimiä, verkkojulkaisuja sekä käyttäjien itse tuottamaa aineistoa. Musiikkiäänitteet siirtyvät suurelta osin verkkoon. Kirjastossa asiakkaat voivat ilmaiseksi käyttää verkossa olevaa aineistoa, joka on muutoin maksullista, esim. eri alojen hakuteoksia. Kirjasto ei kilpaile kaupallisten tuottajien kanssa, vaan kirjaston tehtävänä on huolehtia siitä, että myös ei-kaupallinen, vähän kysytty aineisto on asiakkaan saatavissa maksuttomasti. Kirjaston tiloissa eri aineistotyyppejä ei eroteta tarpeettomasti toisistaan, vaan asiakkaat voivat samassa tilassa lukea kirjoja tai aikakauslehtiä, käyttää verkkopalveluja, kuunnella äänikirjoja, katsella sähköisiä kuvatallenteita jne. Aineiston fyysisistä muutoksista huolimatta kirjaston perustehtävät pysyvät samoina. Asiakaslähtöisyys on kaikkien toimintojen perusta, vaikka palvelumuodot muuttuvat.

18 Sivu 14/28 Yleisopastusta annetaan kaikille uusille asiakkaille ja aina kun asiakas sitä toivoo. Neuvontapalvelua uudistetaan siten, että pitkän palvelutiskin sijasta kokoelmatiloihin sijoitetaan neuvontapisteitä, joissa asiakas ja neuvoja voivat yhdessä hakea tietoa työasemalta. Henkilökunta liikkuu kokoelmien keskellä ja on helposti tavoitettavissa. Taloon hankitaan useita lainausautomaatteja sekä palautusautomaatti. Automaattien avulla voidaan välttää jonotusta ja vapauttaa henkilökuntaa muihin tehtäviin. Niiden etuna asiakkaalle on myös yksityisyyden suoja. Uudessa kirjastossa lisätään muutenkin itsepalvelua siellä, missä se on mahdollista. Ongelmatilanteissa asiakas voi kuitenkin aina kääntyä henkilökunnan puoleen. Tulevaisuudessa kirjasto voi luoda verkkoon vuorovaikutuksellisia palveluita, kuten sivustoja, joilla asiakkaat voivat keskustella lukemistaan kirjoista. 3.5 Kirjastoverkosto Hankesuunnitelma perustuu oletukseen, että vuonna 2013 Savonlinnan kirjastoverkostoon kuuluu pääkirjasto, kirjastoauto sekä Savonrannan kirjasto. Nykyisten tilojen tuleva käyttö on selvitetty kohdassa 8.3. Kirjastoauton reitit suunnitellaan kokonaan uudelleen. Käytöstä poistetaan ne pysäkit, jotka sijaitsevat lähempänä kuin kahden kilometrin etäisyydellä uudesta pääkirjastosta, lukuun ottamatta palvelutaloja tai vastaavia laitoksia. Haja-asutusalueiden vähän käytetyt pysäkit poistetaan, mutta auto käy edelleen kouluilla ja muissa paikoissa, joissa sille on tarvetta. Autopalvelun vaihtoehtona voidaan järjestää säännöllisiä kuljetuksia maaseudulta kaupungin keskustaan ja kirjastoon. 4. PERUSTELUT HUONETILAOHJELMALLE 4.1 Pinta-ala ja valtionosuus Opetusministeriön julkaisussa Kirjastopoliittinen ohjelma määritellään kirjasto- ja tietopalvelujen laatusuositukset (s ). Suosituksiin sisältyy mm. tilojen mitoitusperuste:

19 4.2 Tilojen yhteiset perustelut HANKESUUNNITELMA Sivu 15/28 Kirjastossa tulisi olla toimitilaa vähintään 100 m² / asukasta. Savonlinnan asukasluku vuonna 2009 on henkeä. Opetusministeriön kirjastohankkeiden rahoitussuunnitelman mukaan Savonlinnan uudelle pääkirjastolle myönnetään valtionosuutta hyötym² pinta-alaan. Lisäksi valtionosuus kattaa 80 m²:n autotallin. Huonetilaohjelma perustuu näihin lukuihin. Kaupunginkirjaston nykyiset toimipisteet ja niiden hyötypinta-ala: Pääkirjasto m² Musiikkikirjasto 110 m² Nojanmaan kirjasto 267 m² Kellarpellon kirjasto 264 m² Savonrannan kirjasto 182 m² Yhteensä m² Hyötypinta-alaa asukasta kohden on 68 m². Kellarpellon ja Nojanmaan kirjastot lakkautetaan vuonna 2010 ja musiikkikirjasto siirtyy uuteen pääkirjastoon. Tällöin asukasluvun mukainen pinta-ala voidaan kokonaan käyttää pääkirjaston hyväksi. Savonrannan kirjasto jatkaa toimintaansa. Itä-Suomen lääninhallituksen sivistystoimentarkastajan mukaan sen pinta-alaa ei huomioida uuden talon valtionosuutta määriteltäessä. Huonetilaohjelman laatimisessa on käytetty tietoja viime vuosina valmistuneista suomalaisista kirjastoista sekä alan kirjallisuutta ja verkossa olevaa aineistoa. Kirjaston koko henkilökunta on osallistunut tulevan toiminnan suunnitteluun ja tilavaatimusten määrittelyyn. Kokouksissa ja ryhmätöissä esiin tulleet näkemykset on toimitettu tiedoksi talon suunnittelijoille. Keväällä 2009 järjestettiin henkilökunnalle yhteinen suunnittelupäivä, jonka vetäjänä toimi Helsingin kaupunginkirjaston johtava suunnittelija Hanna Aaltonen. Ryhmätöiden tuloksina kirjattiin seuraavat päälinjaukset kirjastotalon suunnittelulle:

20 Sivu 16/28 Tavoitteena on, että ensivaikutelma kirjastosta on avara, valoisa, kotoisa, selkeä, inspiroiva, viihtyisä, turvallinen, sympaattinen. Kirjastoon on matala kynnys, sen sisääntuloaula lausuu tervetuloa. Kirjastoon on helppo tulla ja siellä voi viipyä pitkään, harrastaa, opiskella, tehdä löytöjä. Tilasuunnittelun lähtökohta ovat asiakkaat, ei kokoelmat. Kirjastoa käyttävät kaikenikäiset ihmiset, ja heillä on monenlaisia odotuksia kirjastosta. Toiset ovat omatoimisia, toiset haluavat palvelua. Asiakkaiden toimintojen ja tarpeiden ohella tilojen suunnitteluun vaikuttaa se, mitä aineistoa tiloihin sijoitetaan ja mitä erityisvaatimuksia aineisto, kalusteet, laitteet ja palvelut asettavat. Kirjasto ei ole vain paikka, josta lainataan kirjoja. Noin puolet kävijöistä lainaa kirjoja, toinen puoli lukee lehtiä, käyttää työasemia, opiskelee, kuuntelee musiikkia, tekee ryhmätöitä jne. Verkkoaineiston monipuolinen, vuorovaikutteinen käyttö lisääntyy jatkuvasti. Fyysisessä kirjastossa pitää jo nyt näkyä myös virtuaalinen kirjasto, digitaalinen aika. Kirjastossa on tapahtumia, näyttelyitä ja koulutustilaisuuksia. Näihin tarvitaan monenlaisia tiloja. Talossa on oltava myös tyhjää tilaa oleskeluun, seurusteluun ja erilaisten tapahtumien joustavaa järjestämistä varten. Kirjasto on yhteisöllinen keskus, kaikille avoin julkinen tila, kohtaamispaikka, keidas. Tilojen tulee olla monikäyttöisiä ja muunneltavia ja kalusteiden tulee olla helposti liikuteltavia. Muunneltavuus voi olla tilapäistä, esim. jonkin tapahtuman ajaksi, tai pysyvää, tulevien vuosikymmenien tarpeita ajatellen. Talossa on varauduttava myös sellaiseen mediaan, josta ei ole vielä mitään tietoa. Painettu kirja säilyttää asemansa ainakin kaunokirjallisuuden lukijoiden keskuudessa, joten kirjahyllyjä tarvitaan edelleen, mutta huonetiloja ei pidä täyttää kiinteillä ja korkeilla hyllyrivistöillä. Talo ei saa olla vain suorakulmainen laatikko, vaan siinä pitää olla myös kaarevia ja kaltevia muotoja, jotakin epäsäännöllistä, yllättävää, joka herättää kävijässä halun kuljeskella, selailla, etsiä ja löytää jotain uutta. Mikään tila ei saa olla kalsea tai steriili. Talossa pitää olla lämmin, kodikas ilmapiiri; tiloja, joissa on erilaisia tunnelmia. Myös kalusteissa voisi olla jotain yllättävää, mitä ei muualla ole.