SOK-YHTYMÄ. Osavuosikatsaus TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS. S-ryhmän kehitys

Transkriptio

1 SOK-YHTYMÄ Osavuosikatsaus TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS Vuonna 2001 kokonaistuotannon kasvu jäi 0,7 prosenttiin ja tämän vuoden kokonaistuotannon kasvuksi on ennakoitu noin 1,3 prosenttia. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastui edellisvuodesta 1,1 prosentin tasolle. Kuluttajahintojen vuosimuutos oli kesäkuussa 1,1 prosenttia. Tammi-kesäkuussa hintojen nousu on vaihdellut 1,1 ja 2,3 prosentin välillä. Inflaatiota kiihdytti varsinkin elintarvikkeiden kallistuminen, eniten nousivat hedelmien, maitotuotteiden ja lihan hinnat. Inflaatiota nostivat myös vuokrankorotukset ja terveydenhoidon palvelujen hintojen nousu. Korkojen lasku ja polttonesteiden halpeneminen puolestaan alensivat inflaatiota. Koko vuoden osalta hintojen nousun ennakoidaan jäävän 1,5 2 prosenttiin. Taloudellisia mielialoja kuvaava kuluttajien luottamusindikaattori on kohonnut koko alkuvuoden ajan. Kesä- ja heinäkuussa kuluttajien luottamus talouteen ja varsinkin työttömyyskehitykseen kuitenkin heikkeni hieman. Kotitalouksien myönteiset arviot Suomen tulevasta talouskehityksestä ovat silti vahvistuneet merkittävästi viime vuoden lopun varsin synkältä tasolta. Yksityisten kulutusmenojen kasvuksi ennakoidaan tänä vuonna noin 2,5 prosenttia. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vähittäiskaupan arvo lisääntyi 5,5 ja määrä 2,2 prosenttia kuluvan vuoden tammi-toukokuun aikana. Päivittäistavarakaupan arvo lisääntyi 6,8 prosenttia ja tavaratalokaupan 4,2 prosenttia. Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan lisääntyi päivittäistavarakauppa tammi-kesäkuussa 5,4 prosenttia. Tammi-huhtikuussa kasvoivat eniten elintarvikekauppa, lääke- ja sairaanhoitotarvikkeiden sekä kosmetiikkatuotteiden kauppa. Tavaratalokaupassa asumiseen ja vapaa-aikaan liittyvien tuotteiden myynti kasvoi voimakkaammin kuin pukeutumisen tuoteryhmien myynti. Tietoteknisten laitteiden myynnin arvo laski eniten, lähes 10 prosenttia. Uusia henkilöautoja rekisteröitiin tammi-kesäkuussa , mikä oli 4,4 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Kuluvana vuonna odotetaan rekisteröitävän noin uutta henkilöautoa. Koko vuonna vähittäiskaupan myynnin kappalemäärän arvioidaan kasvavan noin 2,5 prosenttia. Maatalouskaupan arvo pysyi kokonaisuutena ennallaan. Toimialalla rehu- ja traktorikauppa kasvoivat, kun taas viljan myyntihinnat laskivat ja työkonekaupan volyymi pieneni. Maatilarautakaupassa tapahtui hienoista kasvua. Hotelli- ja ravintola-alan palvelujen kysyntäkehitys on ollut kuluvan vuoden alkukuukausina vaisua. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä myynnin arvon kasvuvauhti on hidastunut viime vuoden 4 prosentista nollan tuntumaan. Myyntihintojen kohottua tammi-maaliskuussa noin 2 prosenttia on myynnin volyymi supistunut lievästi viime vuoden vastaavasta ajasta. Ravintoloiden ruokamyynnin arvossa oli lievää nousua, mutta anniskelumyynti on pysynyt entisellä tasolla. Majoitusmyynnin arvo supistui tammi-maaliskuussa noin prosentin. Jos kuluttajien luottamus oman taloutensa kehitykseen pysyy jatkossakin hyvänä ja yleiset talousnäkymät kirkastuvat, on hotelli- ja ravintola-alalla edellytyksiä positiiviseen kehitykseen loppuvuoden aikana. S-ryhmän kehitys S-ryhmän muodostavat osuuskaupat ja SOK tytäryhtiöineen. S-ryhmän vähittäismyynti ajalla oli milj. euroa. Myynnin arvo kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 5,8 prosenttia. Market-kaupan myynnin kasvu oli 9,0 prosenttia. S-ryhmässä oli kesäkuun lopussa toimipaikkaa, kun niitä oli edellisen vuoden vastaavana ajankohtana S-ryhmän vähittäismyynti ja sen kehitys ketjuittain oli: Milj. ± ed.v.% S-marketit 960 7,2 Prismat 807 9,8 Salet ,8 Alepat 71 12,3 Sokokset 111 1,9 Hotellit ja ravintolat 254-2,5 Maatalous- ja rautakaupat 488 0,9 Autokaupat 308 7,2 Liikennemyymälät ja polttonestekauppa 204 5,7 Muut 32-9,2 Yhteensä ,8 1

2 Alueosuuskauppojen lukumäärä oli 23 ja paikallisosuuskauppojen 20. Osuuskauppojen jäsensijoitusten yhteismäärä oli 451,6 milj. euroa ja kasvu edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli 55,7 milj. euroa. Osuuskauppojen asiakasomistajien määrä ylitti miljoonan jäsenen rajan. Asiakasomistajia oli Lisäys alkuvuoden aikana oli S-ryhmän asiakasomistajamarkkinointiin liittyvän bonusmyynnin kasvu on jatkunut edellisten vuosien tavoin voimakkaana. Kasvu oli 14 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Bonusta maksettiin em. ajalta 54,3 milj. euroa, mikä on 17 prosenttia edellistä vuotta enemmän. S-ryhmän kuluvan vuoden myynnin ennakoidaan ylittävän edellisen vuoden myynnin. Alkuvuoden toteutuneen tuloskehityksen perusteella arvioidaan S-ryhmän yhteenlasketun kuluvan vuoden tuloksen olevan vähintäänkin vuoden 2001 tasolla. Osakkuusyhtiöiden kehitys SOK-yhtymän liiketoimintaa harjoittavista osakkuusyrityksistä merkittävin on Inex-konserni, jonka tehtävänä on tuottaa päivittäistavaroiden valikoima-, hankinta- ja logistiikkapalveluja sekä käyttötavaroiden logistiikkapalveluja mm. S- ryhmän ketjuille. Inex-konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 834 milj. euroa, jossa oli kasvua 5,6 prosenttia. Yhtiön tulos oli voitollinen ja edellistä vuotta parempi. SOK-YHTYMÄN TOIMINTA SOK:n toiminta SOK on SOK-yhtymän emoyhteisö. SOK:n tehtävänä on sääntöjensä mukaan S-ryhmän keskusliikkeenä edistää ja kehittää osuuskauppojen ja muiden S-ryhmään kuuluvien yhteisöjen toimintaa, ohjata ja valvoa ryhmän kokonaisvoimavarojen tehokasta käyttöä sekä valvoa S-ryhmän ja sen osien toimintaa ja etuja. SOK:n liiketoiminta muodostuu ketjuohjaus-, asiakasomistaja- ja markkinointipalvelujen sekä muiden ryhmä- ja konsernipalvelujen tuottamisesta S-ryhmän yrityksille sekä näihin palveluihin ja muuhun S-ryhmän toimintaan liittyvästä kehittämistoiminnasta. S-ryhmän liiketoiminnan kannalta merkittäviä palveluita ovat lisäksi hankintapalvelut, vuokrauspalvelut ja teollisuuden suoraan ketjuyksiköille toimittamien tavaroiden valikoima- ja laskutuspalvelut. Valtakunnallisten ja alueellisten tytäryhtiöidensä kautta SOK monipuolistaa asiakasomistajien palvelutarjontaa. Vuoden alussa uuden osuuskuntalain voimaantuloon liittyen alueosuuskauppojen säännöt on uudistettu. Tässä uudistamistyössä SOK on ollut keskeisesti mukana. Konsernirakenteen muutokset Katsauskauden muutokset: Katsauskauden alussa SOK:n kolme kiinteistötytäryhtiötä myi Osuuskauppa Hämeenmaan toimialueella sijaitsevat liikekiinteistönsä Osuuskauppa Hämeenmaalle. SOK:n tytäryhtiö Sokotel Oy myi helmikuun alussa Joensuussa toimivan Sokos Hotelli Vaakunan liiketoiminnan Pohjois-Karjalan Osuuskaupalle. Kuusinen Oy:n liiketoiminta myytiin maaliskuun alussa TFG Retail Oy:lle. Aikaisemmin 50-prosenttisesti omistetusta Tallinnassa toimivasta ketjuohjaus- ja hallintopalveluyhtiöstä Hansacoop Oü:sta tuli huhtikuun alussa toteutetun osakekaupan jälkeen SOK:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Pääosin Jyväskylän Sokoksen käytössä oleviin tiloihin oikeuttavat kahden kiinteistötytäryhtiön osakkeet myytiin huhtikuun lopussa Osuuskauppa Keskimaalle. SOK myi kesäkuun loppupuolella kahden Espoossa tonttimaata omistavan kiinteistötytäryhtiönsä osakkeet Helsingin Osuuskaupalle tulevia liikepaikkatarpeita varten. Autojen maahantuontia harjoittava Oy Maan Auto Ab sulautui kesäkuun lopulla vähittäiskauppaa harjoittavaan Automaa Oy:öön. Samalla Automaa Oy:n nimi muutettiin Maan Auto Oy:ksi. Katsauskauden jälkeiset muutokset: SOK:n tytäryhtiö AS Hansafood on solminut sopimuksen tallinnalaisen AS Hypermarketin liiketoiminnan ostamisesta. Kaupalle on saatu kilpailuviranomaisilta hyväksyvä päätös. Syksyllä avataan uusi Prisma Tallinnan Mustamäkeen ja Sokos-tavaratalon toiminta lopetetaan. Kuuden SOK:n kokonaan omistaman, liiketoimintaa harjoittamattoman tytäryhtiön purkuprosessi saadaan loppuun alkusyksyn aikana. Lisäksi on tehty päätökset yhden tytäryhtiön fuusioimisesta SOK:hon ja kahden tytäryhtiön purkamisesta. Em. järjestelyillä ei ole taloudellista merkitystä. Liikevaihto SOK-yhtymän liikevaihto ajalla oli milj. euroa, jossa oli lisäystä 2,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Maamme rajojen ulkopuolella harjoitetun liiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli 3,1 prosenttia. 2

3 SOK-yhtymän liikevaihto toimialoittain: Milj. Milj. ± Ed.v % Maatalous- ja rautakauppa ,9 Hotellit ja ravintolat ,3 Autokauppa ,5 Sokokset ja pukeutumisen erikoisliikkeet ,9 Marketkauppa ,0 Käyttötavarahankinta ,8 OVT-laskutus ,5 Kiinteistö- ym. palvelutoiminnot ,3 Eliminoinnit ,4 Yhteensä ,7 Maatalous- ja rautakaupan liikevaihto kasvoi 1,9 prosenttia. Erityisen hyvin kehittyivät raskaskone-, rehu- ja siemenkauppa. Hotelli- ja ravintolatoiminnan liikevaihto väheni 6,3 prosenttia mihin vaikuttivat sekä toimialan heikko valtakunnallinen kehitys että Sokos Hotel Helsingin Vaakunan käynnissä oleva mittava uudistusprojekti. Autokaupan liikevaihto kasvoi 11,5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Kasvuun vaikutti erityisesti yksityisille kuluttajille lisääntynyt myynti, jonka taustalla ovat viestit EU:n hintaharmonisoinnin mahdollisesti aiheuttamasta hintojen noususta. Sokos-tavaratalojen liikevaihto kasvoi jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna, mutta Kuusinen Oy:n liiketoiminnan myynti pienensi koko pukeutumiskaupan liikevaihtoa. Käyttötavarahankinnan liikevaihto väheni 2,8 prosenttia. Vähennys aiheutui pääasiassa HOT Kodintekniikka Oy:n liiketoiminnan lopettamisesta. Sen sijaan Prisma-ketjun myynnin kehitys vaikutti liikevaihtoa lisäävästi. Teollisuuden suoraan ketjuyksiköille toimittamien tavaroiden laskutus (OVT) kasvoi 4,5 prosenttia. Kasvuun vaikuttaa S-ryhmän market-ketjujen hyvä myynnin kehitys. Kiinteistö- ja vuokrauspalvelujen liikevaihto on hieman pienentynyt aiheutuen joidenkin kiinteistöjen myynnistä osuuskaupoille. Muun palvelun liikevaihto on kasvanut 5,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Palvelutoiminnan tuottojen kasvuun vaikutti lähinnä lisääntynyt palvelutoiminta. Ylijäämä SOK-yhtymän ylijäämä ennen satunnaisia eriä ja veroja oli tammi-kesäkuussa 23,5 milj. euroa. Edellisenä vuonna vastaava ylijäämä oli 18,3 milj. euroa. Ylijäämään kasvuun vaikutti pääosin liiketoiminnan muiden tuottojen kasvu. Liiketoiminnan muut tuotot, jotka olivat lähinnä myyntivoittoja, olivat 6,5 milj. euroa edellisvuotta suuremmat. Toimialojen yhteenlaskettu operatiivinen tulos oli jonkin verran edellistä vuotta parempi. Toimialoittaiset liikevoitot ovat seuraavat: Milj. Milj Maatalous- ja rautakauppa 6,9 7,7 Hotellit ja ravintolat 5,1 4,6 Autokauppa 2,2 1,2 Sokokset ja pukeutumisen erikoisliikkeet -2,8-1,8 Marketkauppa -0,1-0,5 Käyttötavarahankinta -0,8-0,2 OVT-laskutus 0,1 0,1 Kiinteistö-, vuokraus- ym. palvelutoiminnot 6,9 6,0 Myyty liiketoiminta 0,9 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 0,7-1,6 Liiketoiminnan muut tuotot ja eliminoinnit 5,1 3,1 Yhteensä 23,2 19,3 Maatalous- ja rautakaupassa tulostaso heikkeni jonkin verran edellisvuodesta lähinnä viljan vientikaupan heikentyneen hintakehityksen takia. Autokaupan tulos parani selvästi johtuen lähinnä vaihtoautokaupan onnistumisesta. Hotellija ravintolatoiminnassa tulos oli jonkin verran edellisvuotta parempi huolimatta laskeneesta kysynnästä. Sokos-liiketoiminnan tulos laski edellisestä vuodesta. Virossa market- ja autokaupan tulostasot ovat olleet budjetoitua paremmalla tasolla. Kiinteistö-, vuokraus- ym. palvelutoimintojen tulos parani edelliseen vuoteen verrattuna. Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta on positiivinen ja siten selvästi parantunut, mikä aiheutuu pääasiassa silloisen osakkuusyhtiö HOT Kodintekniikka Oy:n tappion sisältymisestä edellisen vuoden lukuun. Investoinnit ja käyttöomaisuuden myynnit SOK-yhtymän pysyvien vastaavien hankinnat eli investoinnit käyttöomaisuuteen olivat vuoden ensimmäisellä puoliskolla 16,3 milj. euroa. Keskeisinä kohteina olivat liiketoimintaryhmien investoinnit myynti- ja palvelutiloihin, joihinkin liikekiinteistöihin tehdyt kehittämisinvestoinnit ja eri toimintojen tietojärjestelmähankkeet. Pysyvien vastaavien ja liiketoimintojen myynnit olivat vastaavasti 26,4 milj. euroa. Suurin kohde oli Jyväskylän Sokoskiinteistön myynti Osuuskauppa Keskimaalle. Osuuskauppa Hämeenmaalle myytiin joitakin liikekiinteistöjä, joissa se 3

4 harjoittaa liiketoimintaa. Lisäksi myytiin pienehköjä S-ryhmälle tarpeettomia maa-alueita, rakennuksia, koneita ja kalustoa sekä osakkeita. Rahoitus Euroalueen lyhyet korot pysyivät lähes vuodenvaihteen tasolla. Pidemmät korot nousivat alkuvuonna selvästi ja kääntyivät vuosipuoliskon loppupuolella laskuun päätyen vain hiukan vuodenvaihteen tasoja korkeammalle. Alkuvuoden 2001 keskimääräiseen korkotasoon verrattuna lyhyet korot olivat selvästi matalammalla tasolla ja pitkät korot lähes samalla tasolla. SOK-yhtymän rahoitustuotot ja -kulut ilman pysyvien vastaavien sijoitusten arvonalentumisia olivat positiiviset 0,2 milj. euroa, jossa oli parannusta edellisvuodesta 1,7 milj. euroa. Rahoitustuottoihin sisältyy osinkotuottoja yhteensä 1,2 milj. euroa, kun niitä edellisenä vuonna oli 1,1 milj. euroa. Rahoitustuottojen ja kulujen parantuminen johtui pääasiassa korollisten nettovelkojen vähentymisestä ja alhaisemmasta korkotasosta. Korolliset nettovelat olivat kesäkuun lopussa 137,1 milj. euroa, jossa on vähennystä 90,4 milj. euroa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Vähennys johtuu pääasiassa tulorahoituksen kertymästä. SOK-yhtymän maksuvalmius pysyi hyvänä alkuvuoden aikana. Likvidit kassavarat ja rahamarkkinasijoitukset olivat kesäkuun lopussa 255,6 milj. euroa. Lisäksi yhtymällä oli käyttämättä 214,8 milj. euroa pitkäaikaisia komittoituja luottolimiittejä. SOK-yhtymän vaihtuvakorkoisten nettolainojen korkoriskiä on suojattu korkotermiineillä ja koronvaihtosopimuksilla. SOK:n ja SOK:n suomalaisten tytäryhtiöiden valuuttalainojen pääomien kurssiriskit on täysimääräisesti suojattu valuutanvaihtosopimuksilla. Baltian tytäryhtiöiden valuuttariskiä pienennetään ensisijaisesti rahoittamalla yhtiöiden toimintaa samassa valuutassa kuin rahan käyttökin on ja toissijaisesti johdannaisten avulla. Eurojen käyttöönotto käteisvaluutaksi Eurojen käyttöönotto käteisvaluutaksi onnistui S-ryhmässä erinomaisesti ja S-ryhmän eurohankkeen voidaan kokonaisuutena todeta siten onnistuneen hyvin ja tavoitteidensa mukaisesti. Markkainformaatio säilytetään euron rinnalla niin kauan kuin se asiakkaiden kannalta katsotaan tarpeelliseksi. Tilannetta seurataan vuoden 2002 aikana ja päätökset markkahintainformaation poistamisesta tehdään myöhemmin. Muutoksia SOK:n hallinnossa SOK:n pääjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana toiminut vuorineuvos Jere Lahti siirtyi eläkkeelle Uutena SOK:n pääjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana toimii alkaen taloustieteiden tohtori Kari Neilimo ja hallintoneuvoston puheenjohtajana toimitusjohtaja Otto Mikkonen Joensuusta. Tilivuoden 2002 tilintarkastajina toimivat KHT Tomi Englund uutena sekä KHT Tapani Rotola-Pukkila ja KHT Juhani Heiskanen jatkavina. Tilikauden 2002 näkymät SOK-yhtymän koko tilikauden liikevaihdon arvioidaan kasvavan jonkin verran edellisestä vuodesta. Toimialojen loppuvuoden tulosarvioiden perusteella odotetaan niiden koko vuoden operatiivisen tuloksen olevan edellisen vuoden tasolla. Yhtymän ylijäämän ennen satunnaisia eriä ja veroja arvioidaan myös olevan edellisen vuoden tasolla. Helsingissä SUOMEN OSUUSKAUPPOJEN KESKUSKUNTA Hallitus Henkilöstö Katsauskauden aikana SOK-yhtymän palveluksessa oli keskimäärin henkilöä, joista osuuskunnan palveluksessa oli 489. Yhtymän henkilömäärä oli kesäkuun lopussa 4 789, joista ulkomailla työskenteli 463. Edellisen vuoden loppuun verrattuna henkilömäärä kasvoi 252 henkilöllä ja edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna henkilömäärä väheni 145 henkilöllä. SOK-yhtymän henkilömäärän kasvu katsauskauden aikana johtui pääosin kevään aikana palvelukseen tulleista kesäapulaisista. Toisaalta henkilömäärää vähensivät HOT Kodintekniikka Oy:n liiketoiminnan lopettaminen ja Kuusinen Oy:n liiketoiminnan myynti. 4

5 KONSERNITULOSLASKELMA, M Muutos Liikevaihto 1 472, ,1 39, ,0 Liiketoiminnan muut tuotot 8,4 1,9 6,5 2,3 Materiaalit ja palvelut 1 284, ,9 41, ,8 Henkilöstökulut 71,2 71,3-0,1 141,8 Poistot ja arvonalentumiset 17,2 16,7 0,5 35,1 Liiketoiminnan muut kulut 85,3 83,2 2,2 169,5 Osuus osakkuusyritysten tuloksista (+/-) 0,7-1,6 2,4-3,1 Liikeylijäämä 23,2 19,3 3,8 35,1 Osuus osakkuusyritysten tuloksista (+/-) -0,1 0,0 0,0-0,2 Rahoitustuotot ja -kulut (+/-) 0,2-1,5 1,7-2,8 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista 0,3 0,6-0,3 6,5 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä 23,5 18,3 5,2 38,6 Satunnaiset tuotot 0,1 0,0 0,1 0,0 Satunnaiset kulut -6,0 Ylijäämä ennen veroja 23,6 18,3 5,3 32,6 Välittömät verot (+/-) -5,3-5,2-0,2-1,0 Vähemmistön osuus (+/-) -0,1 Kauden ylijäämä 18,3 13,2 5,1 31,5 Tuloslaskelman verojen laskentaperusteena on käytetty kauden tulokseen suhteutettua osuutta koko tilikauden arvioiduista veroista. KONSERNITASE, M VASTAAVAA: Muutos Aineettomat hyödykkeet 45,8 52,3-6,5 49,3 Aineelliset hyödykkeet 346,4 369,8-23,4 361,7 Sijoitukset 108,6 110,7-2,1 119,2 Vaihto-omaisuus 129,8 140,1-10,2 128,7 Saamiset *) 378,8 370,6 8,2 354,1 Rahoitusarvopaperit 237,4 192,3 45,0 300,1 Rahat ja pankkisaamiset 18,2 16,8 1,5 23,9 Taseen loppusumma 1 265, ,6 12, ,8 VASTATTAVAA: Muutos Osuuspääoma 71,3 63,1 8,2 67,9 Muu oma pääoma 358,5 328,1 30,4 346,4 Pääomalaina 20,2 20,2 0,0 20,2 Vähemmistöosuus 16,2 16,4-0,2 16,4 Pakolliset varaukset 11,3 16,2-4,9 21,1 Pitkäaikainen vieras pääoma **) 54,9 93,4-38,5 63,6 Lyhytaikainen vieras pääoma 732,7 715,2 17,6 801,2 Taseen loppusumma 1 265, ,6 12, ,8 *) sisältää laskennallisen verosaamisen **) sisältää laskennallisen verovelan 5

6 VASTUUSITOUMUKSET, M Muutos Annetut pantit ja vastuusitoumukset Omasta velasta Pantit Kiinnitykset 15,4 52,8 27,3 59,2-11,9-6,4 22,3 59,2 Osakkuusyritysten velasta Takaukset 2,9 2,9 0,0 2,9 Osuuskauppakonsernien velasta Takaukset 13,0 13,0 0,0 13,0 Muiden velasta Takaukset 0,2 0,2 0,0 0,2 Muut omat vastuut: Leasingvastuut 13,9 13,4 0,5 8,6 Osamaksukannan takaisinostovastuut 88,9 49,7 39,2 62,7 Muut takaisinostovastuut 68,0 71,4-3,4 64,5 Muut annetut pantit 0,7 2,2-1,5 2,2 Vuokravastuut: S-ryhmän käytössä olevat vuokratut liikepaikat on turvattu pääsääntöisesti pitkäaikaisilla sopimuksilla, joista SOK-yhtymällä on vuokravastuita. Johdannaissopimuksista johtuva vastuu, M Kohde- Käypä arvo Josta avoimien Avoimien Kohde- Käypä arvo etuuden sopimusten käyvät arvot etuuden arvo kohde-etuuden arvo arvot Korkojohdannaiset Termiinisopimukset 326,2-0,2 310,9-0,2 345,9 Optiosopimukset Ostetut 181,0 0,0 60,0 0,0 180,0 0,0 Asetetut 121,0 0,0 0,0 0,0 Koronvaihtosopimukset 182,9 2,2 137,8 2,2 182,9 1,3 Valuuttajohdannaiset Termiinisopimukset 20,9-0,9 17,8-0,9 30,4 0,1 Osakejohdannaiset Optiosopimukset Ostetut Asetetut 0,1 0,2 0,0 0,1 0,2 0,0 Sähköjohdannaiset Termiinisopimukset Sähköswapit 3,9 0,3-0,1 2,5 0,3-0,1 2,4 0,4 0,1 0,0 Kokonaisriskiasemaa tarkasteltaessa on johdannaisten lisäksi huomioitava suojattavien tase-erien positio. Katsauskauden lopussa avoimena olleita johdannaissopimuksia on käytetty pääasiassa konsernin valuutta-, korkoja hintariskin hallintaan. Pisimmät avoimet koronvaihtosopimukset erääntyvät 6 vuoden kuluessa. Avoimet sähkötermiinisopimukset erääntyvät seuraavan 2 vuoden kuluessa ja muut avoimet johdannaissopimukset seuraavan 12 kuukauden kuluessa. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat markkina-arvoihin tai tulevien kassavirtojen nykyarvoihin. Osavuosikatsauksen tiedot ovat tilintarkastamattomia. SUOMEN OSUUSKAUPPOJEN KESKUSKUNTA (SOK) Fleminginkatu 34, PL 171, Helsinki, puh. (09) 1881, telefax (09) , 6